Infra 3/2015

INFRAn henkilöstö avoimena: ”Tykkään jäsenistä ja harrastan joogaa!” s. 38 TUOTEUUTUUDET

AML-putkitutka paljastaa maan alta muoviputket. Kuun tutkimiseen suunniteltu laite löytää jopa ruumiita. s. 15

www.infra.fi/lehti

JÄSENSIVUT: VIENTIÄ ON?

Kun ajat tiukkenevat, infrayrittäjä tähyää kauas. Jo 60 prosenttia Poh­jois-Suomen pk-yrittäjistä miet­­tii ulkomaille laajentamisesta. s. 46

JÄSENSIVUT: LOKOMO 100 V

Kivenmurskauslaitoksen nosto telojen päälle oli suomalainen innovaatio, josta kehkeytyi uusi liiketoiminta. s. 49

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 3/2015

Infralla on tulevaisuudessa yhä suurempi rooli, sanoo ministeri Anne Berner.

SIVU 24

SINÄ VILLI JA VAPAA – NYT ON VASTUUNKANNON AIKA! LUE SIVU

9

Ei metropolia ilman kaivajia!

Pasilan suuruuden aika alkoi infratöillä.

SIVU 18

2

INFRA-LEHTI

3/2015

3

4

INFRA-LEHTI

3/2015

5

6

INFRA-LEHTI

7

3/2015

SISÄLLYSLUETTELO

9 PÄÄKIRJOITUS 10 KAUHAAN TARTTUNUTTA

VIHDOINKIN! Eliel Saarinen visioi jo 1918 Pasilaan päärautatieasemaa. 1964 Alvar Aalto kehitti aluetta keskustan laajennuksena Töölönlahden suunnitelmassaan.

Nyt Pasilan suuruuden aika koitti.

10 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Suosikkipalstalla kurvataan tällä kertaa pohjoiseen ja soitetaan historian 30:s työmaapuhelu.

12 RAUTATIEALA JÄRJESTÄYTYY

18

14 BYROKRATIA ALAS, KIITOS!

Pk-yrittäjiltä lähtee päättäjille

H E L S I N G I N K A U P U N G I N K U VA PA N K K I

tiukkoja terveisiä.

15 PUTKET ESIIN!

17 MIKÄ ETTEI?

18 KESKI-PASILASSA LIIKUTAAN TULEVAISUUDEN VÄYLILLÄ

24 MINISTERI ANNE BERNER

KISSA JA HIIRI? Pienten perheyritysten pärjääminen kireillä inframarkkinoilla herätti tutkimaan tilannetta.

123RF

”Työhön lähtiessäni en ihan ymmär tänytkään, miten lähellä olemme elinkeinoelämää.”

28 MITEN PIENI PÄRJÄÄ?

Tilaajat arvostavat pk-yritysten hyvää palvelua, mutta riskinkantokyky mietityttää.

32 MUN INFRA

28

35 AJANKUVA

37 JÄSENSIVUT DORIT SALUTSKIJ

38 ESITTELYSSÄ INFRA RY:N HENKILÖSTÖ

46 YRITTÄJÄN FAKTA

47 NOSTURIKULJETTAJAN KOULUTUS

49 LOKOMO 100 VUOTTA 53 PIIREISSÄ TAPAHTUU 55 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 56 MENE JA TIEDÄ | YHTEYSTIEDOT

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

PALVELUKSESSASI. INFRA ry:n keskustoimisto ja seitsemän toiminnanjohtajaa ympäri Suomen ovat valmiina auttamaan Sinua, jos eksyt pykäläviidakkoon.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design

ILMOITUKSET: Esko Vartiainen puh. 0400 508 450 esko.vartiainen@varparus.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 2342-0812

TILAUKSET: Pirjo Nurmi puh. 0207 476 311 pirjo.nurmi@rakennustieto.fi

ULKOASU: Suunnittelutoimisto BOTH, both.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

38

8

INFRA-LEHTI

9

3/2015

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjä konealalla, lue tämä!

MUUTA KANSSAMME ALAN SUUNTA. LIITY JÄSENEKSI. WWW.INFRA.FI/ LIITY

Anu Ginström Päätoimittaja

MUISTATKO VIELÄ, KUN Tieliikelaitos perustettiin 14 kejä tarvitse pestä. Neuvottelemme mvr- ja asfalttialan vuotta sitten? Maa- ja vesirakennusalalle syntyi mark- työehtosopimukset yhdessä työntekijäliittojen kanssa. kinahäiriö, kun kilpakentälle tuli palvelutuottaja, joka Jäsentemme työntekijät voivat työskennellä väylätöissä, sai halpaa valtionlainaa, urakoita muita paremmin talonrakennustyömailla, teollisuudessa, kaivoksissa ehdoin ja helläkätistä verokohtelua – ja oli vielä tur- ja satamissa – ihan kaikkialla, missä tarvitaan maanvassa konkurssilta. Käytäntö olisi voinut levitä muil- siirron, erikoiskuljetusten ja nostotöiden osaajaa. Vaihlekin aloille, mutta EU ehti todeta mallin laittomaksi. televista työmaista huolimatta työnantajalle riittää Puuttuiko se asiaan sattumalta? Ei. Yksityisten maa- yleensä yksi jäsenyys työmarkkinakentässä: INFRAn. ja vesirakentajien edunvalvoja INFRA ry oli vaatinut asian selvittämistä. Prosessi päätYLI 60 VUOTTA jatkuneen edunvalvontyi yrittäjyyden voittoon ja laajamittaiseen tatyömme summana infra-ala on nyt lainsäädännön uudistamiseen. itsenäinen ja arvostettu toimiala. INFRA Entä huomasitko, että viime keväänä ry on tasavertainen osa Rakennusteollimaa-aines- ja ympäristölainsäädäntö saa- Huomasiko suutta, toisin kuin vielä viisi vuotta sittiin sovitettua yhteen? Tässä tapauksessa ten. INFRAn asiat ovat nyt myös RT:n pääministeri Sipilä asioita. Niitä ajaa koko RT:n hallitus ja INFRAn sitkeä lobbaus oli jatkunut liki 30 vuotta johtaen viimein sääntelyn keventä- kuopat, sortumat johtoryhmä. miseen yrittäjyyden helpottamiseksi. Kehi- ja halkeamat INFRAlla on myös hyvät ja toimivat tettävää jäi yhä, mutta tiedämme miten yhteydet kaikkiin merkittäviin infratyön sattumalta edetä. Meillä kun on huhkittu ”norminpurtilaajiin. Suhteet eduskuntaan, miniskutöissä” jo kauan ennen kuin muotisana- kopistellessaan teriöihin ja puolueisiin ovat niin ikään hirviö edes keksittiin. kiiltonahkakengissä laajat. Etenkin poliittiset kontaktimme Sen varmasti panit merkille, että kesän ovat viime vuosina lisääntyneet huikeEspaa pitkin?” hallitusneuvotteluissa perusinfran kurja asti. Suomessa lobbarit perinteisesti vaijama oli kaikkien huulilla. Kriisitietoisuus kenevat ”kytkyistään”, me emme. Lobjohti toimiin: perusväylänpito sai 600 miljoonaa euroa barilla on paikkansa yhteiskunnassa tiedon hankkilisärahaa ja investointien ra­­hoituskehys kasvoi 170 jana ja konsensuksen rakentajana. miljoonalla. Huomasiko pääministeri Sipilä kuopat, Alueverkostomme ansiosta edustamme koko Suosortumat ja halkeamat sattumalta kopistellessaan kiil- mea ja kaikenkokoisia yrittäjiä. Parhaillaan työstämme tonahkakengissä Espaa pitkin? Tuskin. INFRA teki har- strategiaa, joka pakottaa meidät ratkaisemaan pienten tiavoimin töitä tilanteen karseuden selvittämiseksi. ja suurten infrayritysten ristiriidat tavalla, jossa molemLaskimme, mihin nykykehitys Suomea vie ja selvitim­ mat lopulta voittavat. Jos olet pk-yrittäjä, sinun kan­me vaihtoehdot. Järki voitti päätöksenteossa. nattaa olla mukana linjaamassa, miten urakointiketReilun kilpailun, paremman lainsäädännön ja riit- justa rakennetaan kaikille reilu. Se onnistuu aidosti tävän rahoituksen lisäksi puolustamme työelämän peli- vain INFRAn jäsenenä. Klikit ja kyräily ovat niin 80-­ sääntöjä eri oikeusasteissa jäsenyrittäjien puolesta. lukua. Avataan keskustelu siitä, miten haasteet ratkaisEnnen kaikkea annamme lainsäädännöllistä neuvon- taan yhdessä – INFRA tarjoaa tähän foorumin ja vie taa, jotta yrittäjä osaa toimia heti oikein, eikä jälkipyyk- suhteillaan uudet linjaukset käytännöksi asti.

”

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Hankintaosaaminen harvojen käsissä Kunnat tekevät nihkeästi yhteisostoja kuntatekniikassa. Usein yhteistyötä ei nähdä edes tarpeelliseksi. Sen sijaan ainakin Pohjois-Suomessa kunnat tekevät yhteistyötä ely-keskusten kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä Suomussalmen, Kuusamon ja Pudasjärvi–Taivalkosken yhteisalueurakat. Rovaniemellä ja Ranualla on viisivuotiset hoidon ja ylläpidon

UHKA VAI EI? Infrahankintojen keskittyminen voi uhata paikallisia perheyrityksiä. Kunta, vaali paikallisosaamista!

alueurakat Lapin elykeskuksen kanssa. ”Rovaniemellä yhteisalueurakointi alkoi 2004, Ranualla 2006.

Ranua kilpailutetaan yhteisalueurakkana taas ensi talvena, Rovaniemestä ei ole vielä päätöksiä”, Lapin ely-keskuksen yksikön päällikkö Jukka Jääskö kertoo.

Kuntien hankintaosaamisen taso puhuttaa paljon. Tässäkö ratkaisu: kunta ui kokeneen kilpailuttajan vanaveteen saaden hankintaosaamista, hyviä toimintamal-

leja sekä laatu- ja hintaetua?

Jääskö toppuuttelee. Yhteisalueurakan hallinnointi on urakoitsijalle työlästä, jos kuntien tieverkosto on hajallaan ja sitä on paljon. Elynkään näkökulmasta yhteismallista ei ole saatu kaikkia haettuja synergiaetuja. ”Yksi tärkeä tavoite on tarjota tienkäyttäjälle mahdollisimman yhtenäinen laatu riippumatta siitä, kenen hallinnoimilla teillä liikutaan.”

1.1.2016 ely-keskusten hankinta-alueiden määrä supistuu yhdeksästä neljään: etelään, itään, pohjoiseen ja länteen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapinkin hankintayksiköt pannaan yhteen.

Kun hankintaosaaminen yhä keskittyy, kuntien kannattaisi tähytä viimein toisiinsa. Jos oma osto-osaaminen kuihtuu, kuntien erityisvaatimuksiin ei osaa vastata pian kukaan. Ei edes se ennen niin ylivoimainen paikallinen perheyritys – se kun kuoli keskittyneiltä markkinoilta pois.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Infraa Iisalmesta Tornioon Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

TONI MÄKÄRÄINEN

VÄLPPÄSORA, SINGELI! Iisalmen Autotilauksen nettisivut tekevät kivilajikkeista selvää. Kuvassa yrittäjä itse ja valmista betonikiviainesta tehtaalle toimitettavaksi.

Kivirannantie 20, Iisalmi 13.8.2015 klo 12.47 Puhelimessa: tj Tapio Ruotsalainen, Iisalmen Autotilaus Oy Nyt täytyy heti kehua: iat.fi:ssä on kuvattu upeasti kivilajikkeet!

Kiitos. Se lähti pienasiakkaiden tarpeista. Heidän projektinsa on usein ainutkertainen, eikä maa- ja vesirakennusala ole tuttu. Sivusto tuotekuvineen auttaa valitsemaan ja helpottaa myyntiäkin. On helpompi myy­­­dä 10 000 tonnia kiviainesta kuin 3. Ison määrän ostaja on yleen­ ­sä am­­mattilainen.

Miten bisnes luistaa? Vuosi on edellistä parempi, tosin 2014 olikin hirmuisen huono. Tuotamme ja toimitamme kiviainesta sekä teemme maa- ja vesirakennus- eli mvr-urakointia suunnittelusta toteutukseen.

Asiakkaina on paljon myös kauppaa ja teollisuutta.

Mikä oli kesän ilmiö infrarakentamisessa? Töitä haetaan yhä kau-

empaa. Meiltä lähdetään nyt 200 kilometrinkin päähän, eikä välttämättä tulla yöksi kotiin.

Mikä ilahduttaa? Se kun laatuasiat ovat kunnossa! Asiakkaille voi myy­ dä turvallisin mielin CE-merkittyä kiviainesta. Työn ilo tulee asiakkailta, siitä kun on saavutettu heidän luottamuksensa.

Mikä ketuttaa? Aurinko paistaa, ei mikään... No alan kausivaihtelu. On paljon töitä, jotka olisi helpompikin tehdä talvella. Ja se, kun hankkeet viivästyvät suunnittelun viivästyttyä. Voi puhua jo ilmiöstä: rakentamisen piti alkaa keväällä, mutta se alkaa syksyllä. Töitä ehditään tehdä muutama viikko sulan kelin aikaan.

Koska rakentaminen ei saa lisäaikaa, laatu- ja muut riskit sekä ylityöpaineet kasvavat.

Kenelle soitan seuraavaksi? Jukka Vähälle Tornioon.

3/2015

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

Nuori, tule köyhäin alalle!

tista, jos ti­­­ laaja ei halua siitä maksaa.

Kaikesta huolimatta hyvää opiskeluintoa infraopintojen parissa aloittaville ja jatkaville! Teem­ ­me kaikkemme, jotta valmistuessasi kiinnostavia työpaikkoja on yhä kaiken kokoisissa yrityksissä, kaikkialla Suomesta.

Sukkatehtaankatu 12, Tornio 28.8.2015 klo 8.22

P I R K KO K U N N A R I

TORNIONJOEN SILLALLA. Kun puhelin pirahti, Jukka Vähä oli lomameiningeissä.

Lomalaidun, Tornio 18.8.2015 klo 10.54 Puhelimessa: tj Jukka Vähä, KTKTornio Oy Sopiiko jututtaa? Kyllä, mutta en ole työmaalla, vaan lomalla. Tilasin toukokuussa hyvät ilmat tähän loppukesälle. Yleensä lomailen ennen juhannusta.

Meinasin kysyä, miltä arki maistuu, mutta se ei sitten sovikaan.

On arki lomallakin vähän mukana, puhelin on aina matkassa. Pienessä organisaatiossa on pakko joustaa.

Mikä on kivointa työssäsi? Vaihtelu. Kaikki päivät ovat erilaisia. Yrityksemme toiminnassa painottuu kuljetuspuoli. Ei niinkään urakoida, mutta toimitetaan rakentajil­le maaainekset, hoidetaan niiden kuljetus ja myös jäte- ja erikoiskuljetukset.

Olette osa urakointiketjua siis.

Onko ketjussa mutkia? Kyllä kaik­

k­ i ainakin täällä Torniossa toimii, ollaan tuttua porukkaa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä. Esimerkiksi moottoritietä tehtiin takavuosina neljän yrityksen työyhteenliittymänä. Kaikki olisivat olleet yksin liian pieniä siihen urakkaan.

Millaisia odotuksia lataat syksylle? Kemi-Tornion seudulla on hiljaista, isoja kohteita ei ole tiedossa.

Viime syksyn pelasti tuulivoimarakentaminen. Tietöitä kyllä olisi, mutta ei rahoitusta. Juuri äskettäin tuli Tornio–Yli-Paakkola-välille 12 tonnin painorajoitus. Yhteen meidän kuljetukseen tuli toistakymmentä kilometriä lisämatkaa per sivu. Tilaaja sen sitten maksaa, kun tiet murenevat.

Kenelle soitan seuraavaksi?

Kyösti Kaihulle!

11

jäteallasta, jossa on hyvin erikoiset rakenteet. Lisäksi lasketaan koko ajan uusia urakoita ensi kesälle.

Mikä on urasi kohokohta? VoimaPuhelimessa: tj Kyösti Kaihu, laitosrakentamisesta olen ylpeä!

Maansiirtoliike Kyösti Kaihu Oy Olen ollut kaikissa Kemijoen ja KitiOnkos tuo KTK-Tornio teidän naa- sen voimalaitostyömaissa mukana puriyritys? Kyllä se on rajanaapuri tekemässä saasteetonta energiaa. ja lä­­­­­heinen yhteistyökumppani.

Vaik­­ka Isohaarassa, Lokassa ja PortPikku-Berliinissä pakerratte? Kyl­ tipahdassa on tehty suuria virheitälä. Tämä oli jatkosodassa suuri sak- kin, uusimmat voimalaitokset on salaisten tukikohta, jonka suoma- tehty todella hyvin. Siksi Vuotoskin laiset valloittivat Lapin sodan alussa, pitäisi ehdottomasti rakentaa. Nyt Tornion maihinnousussa.

Kemijoki Oy:n valtava ammattitaito Yrityksenne on 60-vuotias. Saan­ menee maanrakoon. Jos vastaavaa ­ko kysyä sinun ikääsi? Täytän 79 pato-osaamista olisi ollut Talvivaatänä vuonna. Poika jatkaa, mutta rassa, ei olisi ikinä käynyt kuten joka päivä käyn vielä työssä. Juuri kävi. nyt teemme Outokummulle uutta Teettekö yhteistyötä valtakunnallisten infrajättien kanssa?

Kyllä, esimerkiksi Terramaren, YIT:n TYÖMAILLE ja NCC:n.

MARS. PääurakoitToimiiko se? Toimii! Terramaren sijan nuori insinööri voi lukea urakkasopimusta kanssa tarjotaan esimerkiksi Kemitoisin kuin kokenut aliurajoen ruoppausta ensi kesäksi. Siinä koitsija. Molempien vankka työmaakokemus estäisi on erittäin luotettava kumppani. monet riidat, uskoo Yhteistyö on niin paljon ihmisestä Kyösti Kaihu. kiinni. Pelottaa nuoret kaverit, joilla ei ole mitään kokemusta työelämästä. Ei riitä, että on kesätyössä käynyt jotain pikkujutTORNIOTA PIISKASI KAATOtuja katsomassa. Varmasti SADE 28.8., JA KAIHUN suurimmat riidat tulevat KOVASTI TOIVOMA TYÖMAAKUVA JÄI HAAVEEKSI. siitä, että vastapuolella on KATSO KUVA JA LUE 60 jääty paitsi työelä­mästä ja VUOTTA AHKEROINEEN KONKARIYRITTÄJÄN TARINA ko­­kemusta uu­­puu. Ei ym­­ SEURAAVASTA INFRAmär­­­retä työmaan kokonaiLEHDESTÄ. suutta ja yhteispeliä.

Kuka on seuraava haastateltava? Vaikka Jarmo Yletyinen Terramaresta.

P E K K A FA L I

Miten infra-alaa markkinoidaan nuorille?

No ala on tietenkin äärettömän monipuolinen. Infra-ammattilaisten hyppysissä ovat niin tiet, kadut ja radat kuin sillat, tunnelit, terminaalit, maanalaiset rakennelmat sekä viher- ja virkistysalueet.

Talonrakennustyömaiden pohjatöitä unohtamatta.

Erikoistumisaloja on loputtomasti, ja komeat hankkeet odotta-

vat tekijäänsä ympäri Suomen!

Kaikki tosiasiat eivät tosin markkinointimateriaaliin istu.

Kuten se, että halpuutusaalto iski inframarkkinoille jo kauan ennen vähittäiskauppaa. Ai mikä ammattitaito, mikä osaaminen? Höh – hinta ratkaisee!

Varsinkin pienyrittäjä on pulassa. Kasvuhaluja tutkitusti on, ja kysyntää osaavalle, kielitaitoiselle ja kansainväliselle nuorelle.

Vaan houkuta siinä nuorta alalle, kun hintaruuvi oikein soi. Osaamisen palkkaaminen on liian riskial-

TERVETULOA KUTSUMUSAMMATTIIN! Tottahan nuori rakastat isoja koneita ja kaivamista niin, että teet työtä vaikka pelkillä kehuilla.

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Tatuoidut tulevaisuudentekijät Kustannusseuranta, systemaattinen raportointi, laadunseuranta…

Pienillä infrayrityksillä on tukku kehittämiskohteita.

Kun substanssin saa kuntoon, puhelin ei silti soi eikä saapuva posti pursua tarjouspyyntöjä. Mitä ihmettä?

INFRA-lehti paljastaa, mikä pistää myllyn pyörimään: Myynti ja markkinointi. Pärjäät viimeistään, kun tatuoit nämä

sanat peilikuvana otsaasi. Moni nimittäin ostaisi, jos tuntisi ja löytäisi alan tekijät, myös ne pienimmät. Pk-yrityksen tarpeisiin voi vastata yhteinen markkinointiportaali, joka avaa ovet isompiinkin työkokonaisuuksiin. Miksei yrityksillä voisi olla myös sähköinen yhteisjärjestelmä, jossa ne kertoisivat toisilleen vapaana olevasta kapasiteetista kuten kuljetus- ja konekalustosta?

Ruotsista mallia voi ottaa BDX:n toimintatavasta. Suomessa Atomi Infralla on kahdeksan osakasyri-

tystä. Se pystyy pureutumaan jo noin 50 miljoonan euron urakoihin. Kaverko-kaivosverkostossa on 40 eri alan yritystä ja yhdessä kurkotellaan myös naapurimaihin.

Nyt tatuoimaan!

Lahti kierrättää Lahti saattaa olla ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka pudottaa kaatopaikkajätteen määrän nollaan. Nyt kuusi prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle.

Energia- ja sekajätettä kerättiin Lahdessa erikseen jo 1990luvun alussa. Kiertotalous on luonut pohjaa erikoisosaamiselle ja innovaatioille. Esimerkiksi Tarpaper Recycling Finland valmistaa käytetystä bitumikattohuovasta asfalttimassan sideainetta. Kierrätysasfaltin valmistajakin löytyi läheltä.

Kunta toimii itse edelläkävijäratkaisujen markkinoiden avaajana hyödyntäen kierrätysasfalttia omassa kadunrakennuksessaan.

RAUTATIET

Tätä on odotettu: rautatieala järjestäytyy Ratatöiden tilaajille ja suunnittelijoille sekä radan rakentajille ja kunnossapitäjille on jo kauan toivottu yhteistyöfoorumia. Nyt toiveet toteutuvat viimein.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: LIIKENNEVIRASTO

N

iin Liikennevirastossa kuin INFRAn jäsenyrityksissä on kaivattu rautatiealalle omaa ”neuvottelukuntaa” tai kehittämisfoorumia.

Uusi rautatiefoorumi järjestäytyi lopulta keväällä 2015. Sen on määrä toimia vapaamuotoisesti ja joustavasti, ilman yhdistysmuotoa. Päätavoitteena on alan kehittäminen ja verkostoituminen.

Toiminnasta halutaan avointa ja mukaan koko ala: ratojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sisältäen turvalaiteja sähköpuolen sekä laitetoimittajat, isännöinnin ja valvonnan. Myös liikennöit­sijät ja yksityisraiteiden haltijat ovat tervetulleita.

Foorumi kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Pääjunailijana ja väen koollekutsujana toimii Liikennevirasto.

Alatyöryhmät keskittyvät erityiskysy-

myksiin kuten hankintojen, turvallisuuden ja osaamisen kehittämiseen tai ratatiedon hallintaan. Ryhmien aikaansaannokset käydään läpi yhteisfoorumilla.

Heti asian ytimeen Tunnustelutapaamisessa tammikuussa 2015 oli mukana yksitoista alan yritystä: konsultti- ja suunnittelutoimistoja sekä INFRAn jäsenurakoitsijoita. Liikennevirastolla oli kuuden hengen edustus.

Arkityössä kohdattuja epäkohtia pääsi purkamaan heti.

Rakentamisprojekteihin kaivataan yhteisiä prosesseja: kuvattuja menettelyjä, työselityksiä ja työvaihesuunnitelmia. Nyt on liikaa projektikohtaisia käytäntöjä.

Turvallisuuskoordinaattorin ja valvojan työtä toivottiin selkeytettävän ja poikkeamaraportointia yhtenäistettävän eri toimijoiden kesken.

Hyviä tutkimuksia ja selvityksiäkin on alalla tehty, mutta tieto niistä ei kulje, osallistujat totesivat.

Osaamispuutteet koettiin koko sektorin ongelmaksi. Koulutus puree turvallisuusasioissa, mutta osaamisvajetta on myös suunnittelussa. Liikenneviraston oppimisympäristöprojekti sai silti ke­­huja.

Ryhmissä rymistellään jo Toukokuun tapaamisessa osallistujajoukko kasvoi ja työtapa terävöityi.

Rautatiefoorumin seuraamissa työryhmissä kehitetään nyt muun muassa alan osaamista ja oppimisympäristöjä sekä ratojen vaihteiden ja kuntotietojen hallintaa.

Ratatietojen, etenkin kuntotietojen, hallinta on haastava kokonaisuus, joka edellyttää yhteistyötä alan eri toimijoilta. Nyt

3/2015

51 ,

VÄHÄN KUIN MANK. Uusi foorumi on vähän kuin Maarakennusalan neuvottelukunta, mutta rautatiealan ihmisille. Yhdistysmuotoon ei kuitenkaan päädytty.

13

Mrd

Suomen osuus EU:n TEN-T-ydinverkon kustannuksista on 5,1 miljardia euroa – 300 miljoonaa/vuosi vuoteen 2030 saakka. Ratoihin investoidaan 3,3, maanteihin 1,4 ja vesiväyliin 0,4 miljardia. Tie- ja rataverkkomme pituus on lähes 9 000 km, josta EU-ydinverkkoa on n. 2 500 km. Kehityslistalla on lukuisia väyläosuuksia. Nyt on näytön paikka – infra kuntoon!

HALUATKO MUKAAN RAUTATIEFOORUMIIN? JUNAN KYYTIIN EHTII VIELÄ. KYSY LISÄÄ: JUKKA.P.VALJAKKA@ LIIKENNEVIRASTO.FI, PUH. 040 653 3061

Liikenneviraston ja palveluntuottajien leireissä on tehty päällekkäistä kehitystyötä ilman yhteistä näkemystä. Aihe nousi ta­petille etenkin Vammalassa ja Toijalassa ­sattuneiden suistumaonnettomuuksien myötä.

Foorumin turvallisuusryhmä aktivoituu syksyllä 2015. Alustavia keskusteluja on käyty Liikenneviraston ja INFRAn kesken, kertoi LIVIn turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen kevään tapaamisessa. Turvallisuutta kehittämään halutaan edustajia laajalti rautatiealalta, ei pelkästään urakoitsijasektorilta.

Kunnossapitoa avataan uusille urakoitsijoille Liikenneviraston hankinta-asiantuntija Veijo Valtonen esitteli kunnossapidon hankinnat -alatyöryhmän tilannetta.

Ryhmä koostuu LIVIn ja INFRAn edustajista. Tavoitteena on kehittää kunnossapidon hankinta-asiakirjoja siten, että tuloksia voisi hyödyntää jo seuraavissa kilpailutettavissa urakoissa.

Samalla kehitetään muutenkin alan markkinoita. Nyt uusien toimijoiden

sisääntuloväyläksi rataurakoihin on tarjottu ylläpito- ja erillistöitä. Kunnossapitourakat ovat haastavampia: ne edellyttävät toteuttavalta yrityksiltä muun muassa kattavaa riskinhallintakykyä.

Liikenneviraston tavoitteena on avata myös kunnossapitourakoita uusille toimijoille, mutta turvallisuusriskejä ei voida ottaa.

Hankintatyöryhmä on ahkeroinut tiivisti. Tapaamisia on noin kerran kuukaudessa, ja niiden välilläkin työstetään sovittuja asioita.

Kouvolaan koulutuskeskus Liikennevirasto ja Kouvolan kaupunki kaavailevat Kouvolaan rautatiealan koulutuskeskusta.

Keskuksessa voisi luentojen järjestämisen lisäksi tehdä käytännön harjoituksia erilaisilla radan komponenteilla sekä ulko- että sisätiloissa.

Samal­la luodaan puitteet erilaisten koulutusohjelmien toteuttamiseksi.

Alan pätevyysvaatimuksia aiotaan myös päivittää.

Koulutuksen järjestämisestä vastaavat koulutuslaitokset. Tavoitteena on, että toiminta käynnistyy syksyllä 2016.

Käytännössä osa tiloista on otettavissa käyttöön aiemminkin.

14

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Savaterra siivoaa maan Rovaniemeläinen Savaterra sai kolmivuotisen saastuneen maan puhdistusurakan Kiinasta. Urakan arvo on vähintään 30 miljoonaa euroa, uutisoi Kauppalehti.fi kesäkuussa.

Savaterra lähti kansainvälisille markkinoille, koska saastuneiden maiden käsittely on Suomessa alkeellisella tasolla. Suurin osa pilaantuneesta maa-aineksesta ajetaan kaatopaikoille. Tekninen

johtaja Jussi Uotila asettaisi on Shanghain lähellä oleva öljynsaastuneelle maajalostamo, jonka alueella puhdisainekselle veron, tetaan maata yli 100 000 kuuKAIKKI joka palautettiota vuodessa.

KIERTOON. Savataisiin, jos ”Ympäristöasiat ovat terran erikoisalaa on saastuneen maan ja erimaa-aines Kiinassa vahvasti esillä, koisjätteiden käsittely. puhdistekoska ongelmat ovat Se taikoo vaikka lannoitetta lietteestä. Savaterra taan. isoja ja ympäristölainkuten lähes kaikki lehSopimus säädäntö on kiristynyt. dessä esiintyvät yritykset ovat INFRA ry:n Kiinasta vaati Meillä on siellä parhailjäseniä. seitsemän vuolaan useita tarjouksia vetäden työn. Partnemässä”, Uotila kertoo Kauppariehdokkaina käytiin läpi lehdelle.

40–50 yritystä. Valituksi tuli öljyVielä merkittävämmäksi vientijätti Sinopec. Ensimmäinen kohde alueeksi on ehkä nousemassa

Afrikka, jossa öljyä porataan valtavasti ja öljyistä jätettä syntyy väistämättä. Yhteyksiä sinne on rakennettu Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa. Euroopassa Savaterralla on ollut jo runsaasti projekteja.

Tuotekehityksestä yritys vastaa itse. Menetelmä- ja laitepatentteja on useita. Massiiviset, pyörillä kulkevat puhdistuslaitteistot valmistaa Kalottikone. Kun laitteistoon syötetään saastunutta maa-ainesta, toisesta päästä tulee puhdasta maata.

Lähde: Kauppalehti.fi

PK-YRITTÄJYYS

Byrokratia alas, kiitos!

Joka kuukausi tehdään 1–2 päivää talkootöitä verottajalle, manaa pkyrittäjä. Jos infra-alan pk-yritykset saisivat päättää, ne karsisivat voimakkaasti byrokratiaa.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF

J

”

oka vuosi tulee uusia vaatimuksia, direktiivejä, todistuksia, ilmoitusvelvollisuuksia jne.” ”Yhtä uutta säädöstä kohti tulisi aina poistaa kaksi vanhaa.” ”Kuorma-autopuolen työaikasäädökset ovat hankalia. Pieni infrayrittäjä ei voi palkata kahta kuljettajaa ajamaan yhtä autoa.”

Pienten ja keskisuurten infrayritysten kehittämistä luodanneessa selvityksessä haastateltiin 25:ttä pohjoissuomalaista yritystä. Päättäjät saivat yrittäjiltä tuikeita terveisiä.

Yritykset toivovat suorasanaisesti etenkin byrokratian vähentämistä sekä verotus- ja työehtosopimuskäytäntöjen kehittämistä. Toimenpiteinä ehdotetaan muun muassa verottajalle tehtävien ilmoitusten

vähentämistä. Verottajan tulisi olla yritystoiminnan mahdollistaja, mutta nyt moni pk-yrittäjä kokee tekevänsä verottajalle kuuluvia töitä.

PALJON TERVEISIÄ!

Pk-yrityksillä riittää terveisiä tilaajille. Tilaajan tulisi tarkistaa pohjatutkimustiedon riittävyys sekä määrä- ja lähtötietojen yksiselitteisyys – ja sitoutua lukuihin. Urakoitsijan kokemus kannattaa hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa rahan ja ajan säästämiseksi. Valvojille halutaan päätösvaltaa ja valvojakonsultilta odotetaan rautaista osaamista.

Palkkaaminen pelottaa Haastattelujen mukaan monissa pk-yrityksissä työehtosopimusasiat koetaan pelottaviksi. Uutta väkeä ei uskalleta palkata ja työntekijöiden irtisanominen koetaan vaikeaksi. ”Työllistämisestä tulisi tehdä helpompaa ja halvempaa. Henkilöstön irtisanominen on niin vaikeaa, että uusien työntekijöiden palkkaamiskynnys on korkea.”

Joustavampaa käytäntöä toivotaan myös arkipyhäkorvauksiin. Verotuskäytäntöjä

kehitettäisiin siten, että työntekijän oheiskustannukset pienenisivät ja yrityksen kehittämiskustannukset otettaisiin nykyistä paremmin verotuksessa huomioon.

Ympäristö- ja maa-aineslupaprosesseja tulisi voida keventää ja nopeuttaa. Ammattiliikenteen polttoaineen hinta halutaan halvemmaksi.

Myös pk-yritysten rahoitusta tulisi helpottaa sekä laatubyrokratiaa järkiperäistää ja keventää. Laadusta on tullut liian monimutkaista.

Lähde: Infra-alan pk-yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa -selvitys. Sitaatit haastatteluaineistosta. Lisää aiheesta sivuilla 28–30.

15

3/2015

TUOTEUUTUUDET

Putket esiin!

TARKEMMIN. ”Tuosta nurkalta se vejettihin”, arveltiin ennen putkien paikkoja.

AML:n ei tarvitse löytää monta putkea hintansa eteen, sillä putkirikot ovat kalliita.

Muoviputkien löytäminen maan alta on usein työn ja tuskan takana. Tieto sijainnista saattaa perustua vain hatariin muistikuviin.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: MAAHANTUOJA

T

”

ätä on odotettu kauan – siitä saakka, kun ensimmäiset muoviputket on maan alle kaivettu 50 vuotta sitten.”

Maanrakennus B. Dahl­ bac­kan toimitusjohtaja Johan Dahl­bac­ka pyörittelee käsissään rotevaa ikkunalastaa muistuttavaa keltaista laitetta. Mullistava laite on AML (All Materials Locator). Se löytää maan alta melkein mitä vain. ”Se ei osaa sanoa, mitä on löytänyt, mutta havaitsee maaperässä olevien materiaalien tiheyseron. Kappaleen muodosta voi päätellä, mikä se on”, valmistajan, Subsurface Instruments Incin toimitusjohtaja Joe Weiland kertoo. Uudessa AML Pro -versiossa on mukana myös GPS.

Avaruustekniikkaa USA:n hallitus käytti AML:n kehitykseen miljoonia dollareita. 1999 alkaneen projektin tavoitteena oli kehittää vuoden 2004 kuu­­lennolle laite, jolla voisi selvittää Kuun maaperän koostumusta ja tiheyttä. Laite valmistui vasta 2007.

NASA myi laitteen oikeudet wisconsinilaisyritykselle, joka on kehittänyt laitetta edelleen ja löytänyt sille runsaasti käyttömahdollisuuksia.

Joe Weiland kertoo asiakkaiden usein yllättävän. He löytävät jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää AML:ää. ”FBI on käyttänyt sitä muun muassa ruumiiden etsimiseen, sillä luun tiheys on erilainen kuin maaperän tiheys. Kotikaupungissamme katosi aikoinaan nuori nainen kotimatkalla. Poliisit löysivät laitteen avulla sameavetisen järven pohjalta auton muodon ja sen sisältä kadonneen”, Weiland kertoo surullisen esimerkin.

Valtaosa asiakkaista on kaasu- ja öljyyhtiöitä. USA:ssa lähes jokaisella vesilaitoksella on AML.

Vielä pari vuotta sitten laitteen ainoa vientimaa oli Australia, nyt maita on 54. Suomessa maahantuonnin aloitti Dahlbacka, joka on amerikkalaisyhtiön edustaja myös Skandinaviassa ja Baltiassa sekä vastaa laitteiden huollosta Euroopassa.

Vaatii vähän opettelua Dahlbackan konttorilla laitteeseen on käynyt tutustumassa joukko kiinnostuneita, pääosin vesilaitoksilta.

Kokkolan Veden Juha Alho kertoo oppineensa skeptiseksi, mutta AML vaikuttaa hyvältä. ”Vaatii toki opettelua ja pitää ehdottomasti päästä itse testaamaan.”

Samaa miettii Seinäjoen Veden Jari Mäntylä. ”Muoviputkien löytäminen on iso ongelma. Laite on mielenkiintoinen, vaikkei sitä voi jokamiehen käteen lyödä.”

Nykarleby Kraftverkin Misha Knutaril­­le tulee mieleen tuore työtilanne, jossa AML:stä olisi ollut iloa: ”Viime viikolla kaivettiin vanha pihamaa ihan pilalle, kun putken paikkaa neuvonut vanhempi mies muisti sijainnin ihan väärin.”

Kannuksen Vesiosuuskunnan Tuomas Harmaalan ja viemärihuoltourakoitsi­­ja Janne Reinikan ”imurointitekniikka” paranee koko ajan. ”Mielenkiintoinen. Ei niin yksinkertainen käyttää, kuin aloittelija toivoisi, mutta periaate on toimiva ja ehdottomasti haluan laitteen testiin”, kuuluu kommentti.

Kannuksessa tehdään linjanrakennustöitä. Tonteilla kulkevien putkien näyttö on asiakkaan vastuulla. Ikivanhojen putkien paikkoja on usein vaikea muistaa ja työssä täytyy olla hyvin varovainen. ”Laitteella voisi kartoittaa linjoja etukäteen ja käyttää tietoa töiden suunnittelussa”, Harmaala tuumaa.

”Uusi käyttäjä voi olla ihan pihalla, mutta viikossa on jo vanha tekijä. Mitä enemmän laitetta käyttää, sitä paremmaksi oppii. Itsekin opin koko ajan. En voi luvata, että laite löytää jokaisen putken, mutta ehkä 80–90 prosenttia”, Joe Weiland sanoo.

Syy putken löytymättömyyteen on ollut tähän asti aina laitteen käyttäjässä. ”Jos AML ei löydä putkea, mutta se löydetään muulla menetelmällä, kannattaa mennä laitteen kanssa takaisin etsintäpaikalle ja käydä läpi oma toimintatapansa.

Yleensä silloin hoksaa, mikä meni pieleen ja voi ottaa opiksi.”

Tarvittaessa laite jättää huomioimatta liian syvällä olevat löydökset. Jos etsitään 1–2 metrin syvyydessä 400 mm:n putkea, ei hyödytä löytää 5 metrissä kulkevaa 600 mm:n putkea.

Näin AML toimii

• • • •

Lähettää maaperään 2,45 GHz:n taajuudella kartionmuotoisen radio­ aallon. Törmätessään maaperän ti­heydestä poikkeavaan materiaaliin aalto heijastuu takaisin laitteeseen.

Rauhallisin, imurointia muistuttavin liikkein putken reunalta toiselle pyyhkien selviää putken halkaisija ja kulkusuunta. Jos löydös kapenee tai mutkittelee, se on ehkä puunjuuri – jatka etsintää!

AML ei kerro putken syvyyttä, mutta se selviää, jos tuntee kulmat ja ymmärtää kolmion päälle: paikanna kohtisuoraan putken sijainti, kallista laite 45 asteen kulmaan, peruuta. Kun laite löytää putken taas, se on yhtä syvällä kuin peruutusmatka kohtisuoralta sijaintipaikalta.

Laitteella on löydetty putkia jopa 13 metrin syvyydestä. Maaperä vaikuttaa: esimerkiksi hiekka heijastaa radioaaltoja huonommin kuin kallio.

16

INFRA-LEHTI

17

3/2015

MIKÄ ETTEI?

Luvansaanti takkuaa PULMA:

RATKAISU:

Erikoiskuljetuslupaa odotetaan jopa 1–2 viikkoa, kun ihanne on 1–4 päivää. Työt junnaavat, kustannukset nousevat ja uhkana on harmaa talous: luvattomat, infraa ja lii­ kenneturvallisuutta rapauttavat kuljetukset.

Pidennetään vuosilupien ja reitistölupien voimassaoloaikaa nykyisestä. Isompia rakenneuudistuksia odotellessa kehitetään pikalupasysteemi, joka purkaa pois akuutin hakemusruuhkan.

Pirkanmaan ely-keskuksen johtaja Juha Sammallahti, onnistuisiko tämä?

Keneltä kysyimme?

KIMMO TORKKELI

KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ erikoiskuljetuslupien mista emme ole ottamassa käyttöön. Tieverkolla hakeminen vilkastui ja lupatoiminta ruuhkau- voi tapahtua vuoden aikana muutoksia, jotka tui poikkeuksellisesti. Normaalimassaisten tai haluamme tarkistaa. Uudessa järjestelmässä päätvain vähän ylimassaisten kuljetusten luvan saanti tyvät luvat tulevat asiakkaalle selkeästi näkyviin, kesti jopa noin 6 työpäivää. Normaalisti jolloin ne on helppo uusia. hakemusjonomme on 2–4 työpäivää.

Useiden samanlaisten yhdistelmien MIELESSÄ Vaativissa erikoiskuljetuksissa tarkäyttö yhdellä lupamaksulla on myös ­I NFRA-ALAA vitaan selvityksiä muun muassa silsallittu kokeiluluonteisesti. Tämä ­J ÄYTÄVÄ PULMA JA SIIHEN LOISTO­ tojen kantavuudesta. Siltalausun­ helpottaa kuljetusliikkeiden ajojärRATKAISU? tojen saanti voi viivästyttää lupaa. jestelyä, mahdollistaa lupien hakeVINKKAA MEILLE: INFO@INFRA.FI Liiken­nevirasto suunnittelee uutta misen aikaisemmin ja vähentää tartoimintamallia, jolla tavallisimpien vetta lupien muuttamiseen. erikoiskuljetusten siltalausunnot saisi automaattisesti tietojärjestelmistä.

RESURSSIMME OVAT rajalliset eikä niihin ole reaKatuverkon käyttöön tarvitaan aina kunnan listista odottaa suuria lisäyksiä. Kaikkien kansuostumus ja joskus kuntien lausunnot saatta- nalta on silti ensiarvoisen tärkeää, että lupakävat kestää pitkään. Luvan saaminen voi kestää sittely on sujuvaa. Perusajatuksena on säilyttää näissä tapauksissa jopa yli 20 työpäivää. infra ehjänä ja ehkäistä näin ylimääräisiä korjaus­ kustannuksia.

KEHITÄMME PARHAILLAAN uutta lupajärjestelOlemme perustamassa järjestelmän kehittämää. Sillä on tarkoitus tehdä lupia jo ensi kesänä. miseen yhteistyöryhmää tuodaksemme eri osaSilloin hakemuksen voi halutessaan jättää säh- puolten näkemyksiä kehittämistyöhön. Tähköisesti. Hakija voi tehdä itsenäisesti reittisuun- täämme toimintamalliin, joka toimii kaikkien nitelman, mikä nopeuttaa luvan käsittelyä. kannalta sujuvasti ja luotettavasti.

Tavoitteena on, että järjestelmä mahdollistaa myös ilmoitusmenettelyn. Sitä voisi käyttää tieARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ tyillä reiteillä, joissa kuljetuksen maksimikoko tai -paino ei ylitä reittikohtaisia arvoja.

Reitistöluvalla voimme keventää lupamenettelyä jo nyt. Tässä tarvitaan myös asiakkaan toimia. Nyt haetaan paljon reittikohtaisia lupia, vaikka osan matkasta voisi kuljettaa reitistöluvalla ja lopulle hakea reittikohtaista lupaa. ”Toimii – tietyin reunaehdoin.”

Ehdotettua reitistöluvan automaattista jatka-

Juha Sammallahti Juha Sammallahti on liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Pirkanmaan elykes­­kuksessa. Pirkanmaan ely-­keskus myöntää kaikki eri­­koiskuljetusluvat Suomes­ sa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kuljetus tarvitsee erikoiskul­­ jetusluvan, kun se ylittää normaaliliikenteelle sallitun mit­ta- tai massarajan. Lupia on kahdenlaisia: reittikohtai­sia ja reitistölupia. Reittikoh­­tai­nen lupa myönnetään lähtöja määräpaikan välille. Reitis­­­ töluvassa on määritelty rajoi­ tuksineen (esim. korkeusrajoi­tukset ja sillat, joita ei saa ylittää) tiet tai alueet, joilla kyseisellä luvalla saa liikkua.

18

INFRA-LEHTI

KESKI-PASILASSA LIIKUTAAN tulevaisuuden väylillä

Keski-Pasilassa alkoi tulevaisuuden kaupunkikeskuksen rakentaminen, kun Triplan työt käynnistyi­ vät kesällä. Suunnitelmat kurkottavat aina vuoteen 2040 saakka. Niistä käy selväksi, että tulevai­ suudessakin se, mikä saa kaupungin sykkimään, on sen liikenneväylät.

TEKSTI: TOMMI AHLBERG KUVAT: TOMMI AHLBERG JA HELSINGIN KAUPUNGIN KUVAPANKKI

19

3/2015

”

Tämä on itselle niin ainutlaatui­nen pesti, että kyllä sen takia kannattaa muu­ tama uneton yökin viettää.”

E

”

n olisi kaupungille töihin tullessani ikimaailmassa voinut ar­­ vata, että olen aikanaan mu­­kana kehittämässä maan moderneinta kaupunkikeskusta, jonne nousee useita tornitaloja!”

Näin huudahtaa Niina Puumalainen, jonka tehtävänä on johtaa ja koordinoida Pasilan alueen suunnittelua ja toteutusta kaupungin, valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Puumalainen työskentelee Pasilan projektinjohtajan tehtävissä Helsingin kaupunginkansliassa, aluerakentamisyksikössä. ”Helsingissä on nyt käynnissä 13 aluerakentamisprojektia. Niistä 11 on perinteistä asuin- ja toimitilara­ ­kentamista ja yksi täydennysrakentamista. Ja sitten on Keski-Pasila”, jaottelee projektit Helsingin kaupungin aluerakentamispäällikkö Kari Pudas.

Myös hän innostuu kaupungin kehittäjän roolistaan. ”Tämä on itselle niin ainutlaatuinen pesti, että kyllä sen takia kannattaa muutama uneton yökin viettää.”

Maanomistus vaatii yhteistyötä Koko Pasilan alueelle on tyypillistä, että kaupungin oma maanomistus on pientä ja maa-alueesta suurin osa kuuluu valtiotaustaisille tahoille. Tilanne on kaupungin rakentajille harvinainen, sillä yleensä aluerakentamishankkeissa kaupunki omistaa maat.

Keski-Pasilassa valtion maanomistusta hallinnoi Senaatti-kiinteistöt, rata-alueita Liikennevirasto. Kaupungille kuuluu maa-alueesta noin 16 prosenttia. ”Kaupunki ja valtio tekevät Keski-Pasilan alueesta keskinäisiä sopimuksia muun muassa infran rakentamisesta, >>

20

INFRA-LEHTI

Tiivistä ja tehokasta

INFRAA JO KOTONA. Aluerakentamispäällikkö Kari Pudaksen isä oli tiemestari Kittilän suunnalla. Kittilän lentokenttätyömaa teki tulevaan yhdyskuntaja ympäristötekniikan DI:hin vaikutuksen.

Valmiissa Pasilassa on 50 000 työpaikkaa Keski-Pasila on Helsingille aivan erityinen alueraken­ tamiskohde. Se muodostuu pääasiassa kolmesta suu­resta asemakaava-alueesta: Keskustakorttelista, Tornialueesta ja Ratapihakortteleista. Ne kattavat noin 90 prosenttia suunnitellusta rakennusoikeudesta.

Keskustakorttelilla tarkoitetaan lähinnä Triplaa: kolmen korttelin kokonaisuutta, johon tulee toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena ja joukkoliikenneterminaali.

Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen raken­ taminen alkaa tänä syksynä. Kauppakeskuksen on määrä aueta joulumarkkinoille 2019, jolloin myös uusi Pasilan asema on valmis.

Ratapihakorttelien rakentaminen Triplan pohjois­ puolella alkaa 2018. Senaatti-kiinteistöt etsii jo kump­ pania kahteen ensimmäiseen kortteliin.

Alueelle tulee noin 160 000 uutta kerrosneliömetriä.

Rakentamisen tehokkuusluku on nelonen, kun se esi­ merkiksi Jätkäsaaressa on kaksi.

Pasila on Helsingin toimitilarakentamisen avainalue.

Toimisto- ja liiketiloja rakennetaan lähivuosikymmeninä yli miljoona kerrosneliötä.

Tulevaisuuden Pasilassa on 50 000 työpaikkaa ja 25 000 ihmisen koti. Asuinrakentaminen on pisimmällä Konepajan alueella ja Ilmalassakin vauhdissa.

”

Yhteistyö yksi­tyisten ja valtio­ taustaisten yh­ti­öiden kanssa on mielestäni hankkeen suola.”

rakennusoikeuden jaosta, kilpailujen järjestämisestä ja tonttien luovutuksesta sekä muusta kehittämisestä”, Niina Puumalainen kertoo.

Kun hankkeisiin osallistuu monia päätöksiä te­ke­ viä tahoja, syntyy uusia haasteita. ”Valtiopohjai­­­nen maan­­­­omistaja tai yhtiö voi solmia sopimuksia yksityisten rakennuttajatahojen kanssa. Kaupunki ei silloin ole suorassa sopimussuhteessa rakennusliikkei­ siin, eikä se voi esimerkiksi tontinluovutuksen kautta säädellä toteutusaikatauluja”, Puumalainen selventää kuviota.

Haastekerrointa lisää se, että kyse ei ole pienistä maatilkuista. Yleensä kaupungin luovuttaessa maata rakennusliikkeellä on toteutettavanaan yksi tontti, mutta Pasilassa usein isompi korttelikokonaisuus tai jopa kokonainen kaava-alue. Eikä se silti ole sopimussuhteessa kaupungin kanssa.

UUSI SISÄÄNKÄYNTI. Pasilan asemasta tulee Suomen vilkkain juna-asema, kun Pisara aikanaan valmistuu.

”Toisaalta yhteistyö yksityisten ja valtiotaustaisten yhtiöiden kanssa on mielestäni juuri hankkeen suola ja se on opettanut todella paljon”, Puumalainen iloitsee. ”Yhteistyö on todella tärkeää, sillä hankkeiden investoinneista julkisen sektorin osuus on yleensä vain noin 10 prosentin luokkaa, loppu on yksityistä rahaa”, täydentää Pudas.

Keski-Pasilan uudistuminen alkaa keskustakorttelista eli Triplasta. Se on kolmen korttelin ja yhden junaaseman kokonaisuus, jonka rakennustyöt alkoivat kesällä 2015. YIT:n Triplan hankejohtaja Tapio Salo on Puumalaisen ja Pudaksen kanssa samoilla linjoilla. ”Omalle kohdalleni ei ole aiemmin osunut hanketta, jossa yhteistyö rakennusliikkeen, kaupungin ja valtion kanssa olisi ollut näin tiivistä. Meillä on älyttömän hyvä henki päällä koko porukassa.”

Kaikkiaan Triplan kaupallinen osa on kolme kertaa

21

3/2015

KASVUA. 20 vuoden pääs­t ä tästä kulkee 900 junaa, 800 bus­s ia ja 400 ratikkaa päivässä, mukanaan yli 130 000 matkustajaa.

SILTATYÖMAA TAMPEREELLA. Insinööritoimisto S. Rantala uusii Kekkosentien ja Rauhaniementien risteyksessä sijaitsevan sillan.

KOKEMUSTA. Niina Puumalainen oli ennen geoteknisen osaston projektipäällikkönä.

Rakennuspuolen DI:n erikoisosaamista on pohjarakentaminen.

Kampin kauppakeskuksen kaupallista osaa suurempi.

Eduskuntataloja Triplaan mahtuisi kymmenen. Rakennusoikeutta on yli 180 000 neliötä.

Maan parhaiden liikenneyhteyksien keskellä Keski-Pasilan erikoisuuksia ovat isot väylät ja rata-alueet sekä runsas kansirakentaminen.

Pasilan asemasta tulee Suomen vilkkain asema, kun Pisara-rata aikanaan saadaan Pasilaan. Vuonna 2025 sen kautta arvioidaan kulkevan 900 junaa, 800 bussia ja 400 ratikkaa vuorokaudessa kuljettaen yli 130 000 matkustajaa.

Alueen kautta tulee kulkemaan myös yksi Helsingin pääsisääntuloväylistä, mikäli Tuusulantien kääntö Veturitien kautta toteutuu. ”Kansirakentamista on todella paljon: rakennetaan

”

Erilaisia raken­teita tulee pääl­ lekkäin useaan tasoon. Siinä on rakenta­jille erityishaas­teita riittämiin.”

radan viereen ja radan alle, isojen väylien viereen tai päälle. Erilaisia rakenteita tulee päällekkäin useaan tasoon. Kyllä siinä on rakentajille erityishaasteita riittämiin”, Puumalainen arvioi.

Keski-Pasila on entistä järvenpohjaa, jota on ajan kuluessa täytetty. Triplaa rakennetaan sen päälle. Pehmeikköä on jopa parikymmentä metriä ja se päällä on viitisen metriä täyttömaata. Kova pohja on syvällä ja toisaalta pohjaveden pinta lähellä nykyistä maanpintaa. Yksi haastava kohta on juna-aseman perustusten vahvistaminen.

Pohjavedenpinnan alapuolelle rakentaminen on kallista ja sitä pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään nostamalla korttelipihojen välistä maata. Se ei Pasilassa onnistu ihan helposti. Siellä missä maata pitää nostaa vielä useampi metri, on rakennettava paalulaattarakenteita. >>

22

INFRA-LEHTI

Toimivampi kaupunki

Väyliä kymmenillä miljoonilla

UUDEN ÄÄRELLÄ.

YIT:n Triplan hankejohtaja Tapio Salolla on rakentamiskokemusta niin työmaajohdon, sijoittajan kuin yritysjohdonkin näkökulmasta.

Nyt laajasta kokemuksesta on hyötyä Saloa kaksi viime vuotta työllistäneessä Triplassa.

Triplan maan alla oleva yhtenäinen kivijalka sisältää pysäköintitasot. Sen yläpuolelle nouseva kaupallinen osa yhdistää aseman Triplan kahteen muuhun kortteliin. Päälle tulevat yksittäiset erillishankkeet eli toimistot, asunnot ja hotellit.Kun Tripla on valmis, siihen on tarvittu sijoittajien ja yksityisten asunnonostajien rahaa noin miljardin euron verran.

Raide- ja ajoneuvoliikenteen sujumisen lisäksi suunnittelun tärkeä tavoite ovat olleet esteettömät, kaikkina vuorokaudenaikoina toimivat kevyen liikenteen väylät.

Pasilansillalla kevyt liikenne tulee kulkemaan itäja länsipuolet yhdistävän kansirakennelman päällä.

Siitä tulee yli tuplasti vieressä kulkevien kahden sisarsillan levyinen, koska kevyelle liikenteelle on varattu kulkutilaa myös vieressä olevien Triplan ja torni­alueen puolella.

Maan alle vain pakon edessä Hyvien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi alueelle tulee normaalia vähemmän autopaikkoja. Missään

Suunnittelukuva vuoden 2021 KeskiPasilan liikennejärjestelyistä kertoo, että uusi, läntinen lisäraide on juuri valmistunut. Liikenneviraston yli 30 miljoonan euron hankkeen rakentaminen alkaa viimeistään ensi vuoden alussa. Ratapihan yhdestoista raide helpottaa junaliikennettä merkittävästi jo ennen Pisara-rataa.

Keski-Pasilan uusiin katuihin ja siltoihin sekä niillä kulkevien uusien raitiotielinjojen rakentamiseen uppoaa kaupungilta kuuden lähivuoden aikana arviolta yli 170 miljoonaa euroa. Valtaosan, lähes 90 miljoonaa, vie uuden Veturitien ensimmäisen vaiheen ra­­ kentaminen radat ylittävine siltoineen.

Sitten alkaa ratapihakortteleiden toteutus. Kaupunki investoi Keski-Pasilaan tämän hetken kustannusarvioissa kaikkiaan 250 miljoonaa euroa.

Veturitie siirtyy nykypaikaltaan kulkemaan Triplan ali. Siitä tulee yksi Helsingin pääväylistä pohjoiseen. Tiellä arvioidaan liikkuvan 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos myöhemmäksi suunniteltu Tuusulantien kääntö to­­ teutuu, se tuplaa liikennemäärän.

Veturitie-hankkeen kakkosvaiheessa tie tunneloidaan koko tornialueen läpi kulkevalla osuudella.

Tämänhetkinen kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa.

Toista merkittävää väylää, nykyistä Teollisuuskatua, jatketaan Keski-Pasilaan. Siitä tulee pääväylä Sörnäisten Kalasataman suuntaan. Teollisuuskadun kustannusarvio on lähes 30 miljoonaa.

Itä- ja Länsi-Pasilaa yhdistävän Pasilansillan sisarsillan rakentaminen on jo käynnissä. Siltojen yhteydessä voi puhua kolmannestakin sillasta, sillä Pasilan rautatieaseman kohdalla nykyistä siltaa levennetään uuden joukkoliikenneterminaalin toteutuksen yhteydessä reilusti. Kokonaisuudessaan siltojen toteutus on liki 40 miljoonan euron hanke.

Uusien pääväylien lisäksi monia nykyisiä väyliä parannetaan.

Pasilankadun parantamiseen on varattu 10 miljoonaa euroa. Pasilan metroaseman varaus maksaa tässä vaiheessa kaupungille noin 13 miljoonaa euroa.

LIIKENTEEN TUTKIMUSKESKUS VERNESSÄ TUTKITAAN KAIKKEA, MIKÄ LIIKKUU MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA. LUE, MITEN MEGATRENDIT MYLLÄÄVÄT LIIKENNETTÄ JA POHDI, MITEN SE NÄKYY TULEVAISUUDEN PASILASSA: WWW.INFRA.FI/LEHTI.

”

Helsinki on Euroopan kaupunki­kehitys­hankkeiden top kympissä.”

korttelissa ei ole hyväksytty maantasopysäköintiä, vaan pysäköinti on maan tai pihakansien alla.

Vanhan järvenpohjan kaivamista vältetään, mutta aina se ei ole mahdollista. Triplan yhteyteen tulevaa pysäköintilaitosta kaivetaan 20 metriä maan alle. Kovan vedenpaineen vuoksi sen ympärille rakennetaan vesitiivis kaukalo pontatusta teräspaaluseinästä.

Triplan alimpaan tasoon tehdään varaus metroasemalle – tässä vaiheessa 200 metriä pitkä, metroaseman kokoinen betoniputki.

Maan alle joudutaan kaivautumaan myös Veturitien toteutuksen yhteydessä. Tien betonisen tukirakenteen rakentamista aloitellaan jo. ”Helsinki on Euroopan kaupunkikehityshankkeiden top kympissä. Asuntoja on kyllä rakennettu joskus enemmänkin, mutta kaupunki muuttuu ja kehittyy nyt ennennäkemättömällä tavalla. Kolmen suuren merenranta-alueen lisäksi Keski-Pasila on jo neljäs satamatoimintojen siirtymisen ansiosta vapautunut alue”, Helsingin aluerakentamispäällikkö Kari Pudas toteaa.

23

3/2015

Keski-Pasilan historiaa

Maalaisidyllistä kaupunkikeskukseksi Hyvät liikenneyhteydet loivat edellytyksiä elämiselle ja elinkeinoille jo 125 vuotta sitten.

Fredriksbergin tilan rakennukset sijaitsivat aikoinaan Hartwall Arenan ja VR:n varikkoalueen paikalla. Seutua on kutsuttu myös Pikku-Pasilaksi. Nykyään se kuuluu Keski-Pasilaan. Fredriks­bergin tilan viljelymaista on yhä muis­ tona Pasilan palstaviljelyalue keskuspuistossa.

Kun päärata valmistui 1862 ja Pasilan asema avattiin 1890, sijaitsivat nekin Fredriksbergin mailla. Aseman ja koko alueen nimeksi tuli Fredriksberg, kun­­nes se sai tilan voutina ja alueen kaup­­piaana toimineen Carl Pasilan mukaan suomenkielisen ni­­ mensä.

Fredriksbergin naapurissa oli Böhlen tila. Se oli lahjoitettu 1650 Helsingin kaupungille maistraatin palkkatilaksi. Juna-aseman avaamisen jälkeen tilan haltija Julius Wilhelm Kronqvist alkoi vuokrata tontteja asuintalojen

rakentamista varten. Alueelle muutti työläisiä ja vähävaraisia, koska tonttivuokrat olivat edullisia.

Väkiluku kasvoi entisestään, kun VR:n konepaja siirrettiin Helsingin keskustasta Pasilaan 1903.

Se toi alueelle 2 000 työpaikkaa.

1899 VR rakennutti työntekijöilleen vuokra-asunnot pitkään punatiiliseen taloon, Toralinnaan.

Se on yhä asuinkäytössä Veturitien varrella.

Vuosina 1895–1905 rakennettu Fredriksbergin puutaloalue, PuuPasila liitettiin Helsinkiin 1912.

Asuinalueen ruotsinkieliseksi ni­­ meksi vakiintui Böhle. Fredriksberg säilyi aseman ruotsinkielisenä nimenä. Siitä luovuttiin vasta 1990, kun uusi Pasilan ase­ ma rakennettiin.

Maalauksellinen kylä Puu-Pasila oli pittoreski ja luonnonläheinen maaseutumaista kylää muistuttava asuinalue. Talot puutarhoineen sijaitsivat tiiviisti ja asettuivat alueen mäkiseen ja

metsäiseen ympäristöön jokseenkin spontaanisti.

Alueelle saatiin rakennusmateriaalia purkutaloista ja sinne siirrettiin jopa kokonaisia talo­­ja.

Ajan myötä taloja laajennettiin ulokkein ja piharakennuksin.

Kaikki talot olivat erilaisia. Puupasilalaisten elämä oli yhteisöllistä. Siinä yhdistyivät maalais- ja kaupunkiasumisen mallit.

Kaupunki yritti rajoittaa tonttien vuokrausta heti 1900-luvun alussa, mutta rakentaminen jatkui villinä. Alueelle saatiin silti kunnallistekniikka, sähkövalot ja rakennetut kadut. Sinne tulivat myös kaupat, työväentalo, lastentarha ja kirkko.

Vuonna 1924 Pasilaan tuotiin uusi asemarakennus Vammeljoelta Karjalasta. Nyt se on Pasilan rauhanasema. Raitiovaunulinja 10 liikennöi Pasilaan 1928–1952.

Kaupunkisuunnittelun piirissä Puu-Pasila oli tilapäisalue. Sen ränsistyminen alkoi 1940-luvulla.

Tonttien vuokrasopimusajat lyhenivät, rakennuksia ei enää kor-

IDYLLIÄ 1910-LUVULTA. Etualalla Maistraatinkadun ja Martankadun risteys pohjoisesta nähtynä. Kuvaaja tuntematon.

jattu, vuokralaiset vaihtuivat usein ja palvelut alkoivat kadota.

1980-luvulla Länsi-Pasilan uusiin taloihin muuttivat uudet asukkaat.

Jo 1974–1978 Itä-Pasilaan oli rakennettu puutalojen muodostaman Mäkelän pienteollisuus-­­ ja varastoalueen paikalle beto­ ninen, Merihakaa muistuttava asuin­­­alue.

Rakentamista luonnehtivat asunto- ja toimistorakennusten limittäminen ja tehokkaat liikennejärjestelyt. Länsi-Pasilassa oli otettava huomioon myös alueella asuneiden ihmisten uudelleensijoittaminen ja siihen liittyneet sosiaaliset kysymykset.

Puu-Pasilasta säilytettiin vain muutama talo Hertan mäellä. Alueen tarinaan voi tutustua Jari Auvisen teoksessa Puu-Pasila, idylli rautatien varrella (2015) ja kaupunginmuseon Narinkka-julkaisussa (1985).

Teksti: Tiina Ottela Kuva: Kaupungin kuvapankki

24

INFRA-LEHTI

VALTA VAIHTUI

Ministeri Anne Berner

NYT ON INFRAN AIKA Uusi ministeri, uudet tuulet. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner näkee mahdollisuudet huonoon kuntoon päässeen infran kunnostamiseksi valoisina.

Suunta voi olla oikeastaan vain ylöspäin. Ainakin tahtotilaa riittää.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: VALTIONEUVOSTO

ANNE BERNERILLÄ on kesälomien jälkeinen minuuttiaikataulu. Toukokuun alussa startanneelle Sipilän hallitukselle on ehtinyt kertyä vajaan kolmen kuukauden kokemus, mutta Berner näyttää aurinkoisen rauhalliselta ja on läsnä hetkessä. ”Nyt alkaa olla levollinen fiilis ja tunne siitä, että hommat ovat hallussa. Joka päivä opin jotain uutta.

Uskon, että tällä kaudella ehditään tehdä asioita, joilla on merkitystä”, Berner sanoo hymyillen.

Liikenne- ja viestintäministerin salkku on Bernerille mieluisa. ”Työhön lähtiessäni en ihan ymmärtänytkään, miten lähellä olemme elinkeinoelämää, mikä taas on itselleni aiemmista tehtävistä tuttua. Tuttuus ja osaaminen säästävät aikaa ja lisäävät vaikuttavuutta.”

Aito ammattilainen Anne Berner tunnetaan suomalaisena yritysjohtajana ja hallitusammattilaisena. Berner on sukunsa yrityksen Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja. Toimitusjohtaja hänestä tuli jo 25-vuotiaana isänsä Rudolf Bernerin jälkeen.

Oman yrityksen lisäksi Anne Berner toimii ja on toi-

minut useiden yritysten ja organisaatioiden hallituksissa. Moni muistaa Bernerin myös uusia liikeideoita arvioivana sijoittajana vuoden 2013 Leijonan luola -televisio-ohjelmasta.

Berner on palkittu niin suomalaisena liikenaisena, vuoden liikemiehenä, Stadin Friiduna kuin Espoon Ellana. Vuonna 2014 hän sai tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan komentajamerkin. Nä­­ kemystä ja kokemusta siis löytyy.

Mahdollisuus muutokseen Vuonna 2015 Anne Berner otti uuden askeleen lähtemällä mukaan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Ehdokas tuli valituksi yhtenä keskustan äänikuningattarena, jonka jälkeen tie vei suoraan Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi.

Nimenomaan yhdistelmäsalkku on Berneristä mielenkiintoinen. ”Viestintäpuolella on tehty viime vuosina paljon, mutta liikennepuoli on jäänyt konservatiivisempaan asemaan. Valtakunnan verisuonisto on päässyt huonoon kuntoon, mutta nyt meillä on mahdollisuus tehdä asiaan muutos.”

”

Valtakunnan verisuonisto on päässyt huonoon kuntoon, mutta nyt meillä on mahdollisuus tehdä asiaan muutos.”

>>

25

3/2015

SELVÄ TAVOITE. ”Liikennepolitiikan tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja hyvinvointia”, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

26

INFRA-LEHTI

”Uusia hankkeita ei voida näillä näkymin parin vuoden aikana aloittaa, ellemme löydä uusia rahoitusmalleja. Kaikki mahdolliset uudet mallit selvitetään. Vaihtoehtoja on useita, kuten valtion budjetin ulkopuolinen liikennerahasto, tienkäyttömaksut tai maankäyttö- ja kaavoitushyötyjen ohjaaminen osittain rahoitukseen.”

”

Hallitus on tehnyt linjavedon, että perusasiat laitetaan kuntoon.”

”Sipilän hallitus on tehnyt linjavedon, jonka mukaan perusasiat laitetaan kuntoon, johon kuuluu myös infra.

Haluamme ottaa korjausvelan haltuun ja laittaa olemassa olevan infran aiempaa paremmalle tolalle hallitusohjelman mukaisesti.” ”Liikennepolitiikassa tarvitaan uudenlaisia ajattelutapoja ja toimintamalleja. Etsimme entistä tehokkaampia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi innovaatioita ja teknologiaa hyödyntämällä. Samalla pyrimme luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uutta kilpailukykyä.”

Perushyvää infraa Tekemistä infrapuolella riittääkin, sillä ROTIn eli rakennetun omaisuuden tilan ja kehityksen arviointijärjestelmän mukaan korjausvelan määrä on kasvanut 2,4 miljardiin euroon. Liikenneverkkojen tila sai vuoden 2015 arvioinnissa arvosanan 7. ROTIn raportissa todetaan, että luisu on pysäytettävä rahalla ja pitkän täh­ täyksen suunnittelulla.

Berner on samaa mieltä. Budjettiin on nyt kirjattu yhteensä yli 900 miljoonan euron potti infran parantamiseen. Liikenne- ja viestintäministeri mainitsee yksittäisiksi täsmäinvestoinneiksi mm. Äänekosken tehtaan ja Soklin kaivoksen tieyhteydet, joihin inves-

toidaan kumpaankin noin 140 miljoonaa euroa.

Lisäksi Bernerin mukaan on pidettävä kaiken kaikkiaan huolta ”perushyvästä infrasta”, joka varmistaa niin teiden kestävyyden kuin liikenteen sujuvuuden ja ottaa huomioon ympäristö- ja turvallisuusasiat. ”Toimivalla infralla on tulevaisuudessa yhä suurempi rooli. Meidän on yksinkertaisesti huolehdittava siitä, etteivät logistiikkakustannuksemme ole muihin Euroopan maihin verrattuina jatkossa suuremmat.”

Uudet rahoituskuviot Liikenneinfran rahoitus pelkästään veroeuroin eli suoraan budjetista ei enää riitä kattamaan kaikkea kunnossapidon ja rakentamisen tarvetta. ”Uusia hankkeita ei voida näillä näkymin parin vuoden aikana aloittaa, ellemme löydä uusia rahoitusmalleja”, Berner myöntää.

Millaisia uusia rahoitusmalleja hallituskaudella mahdollisesti kokeillaan? ”Valmiita ehdotuksia minulla ei vielä ole, mutta kaikki mahdolliset uudet mallit selvitetään. Vaihtoehtoja on useita, kuten valtion budjetin ulkopuolinen liikennerahasto, tienkäyttömaksut, maankäyttö- ja kaavoitushyötyjen ohjaaminen osittain rahoitukseen tai muut pidemmän aikavälin investointimahdollisuudet.”

27

3/2015

Yksinkertaista?

Pelkkiä ykkösvaihtoehtoja INFRA ry:n mukaan infra pysyy kunnossa neljällä yksinkertaisella askeleella. Mitä miettii ministeri Anne Berner?

Väyläverkon kipein ongelma on väylien kehno kunto. Nopein tapa ratkaista korjausvelkaongelma on korottaa perusväylänpidon rahoitusta määräajaksi. Riittävä korotus kertyy esimerkiksi keräämällä polttoainelitran hinnassa yksi sentti kymmenen vuoden ajan.

AB: On totta, että väyläverkon kehno kunto on kipein ongelma.

Sen vuoksi hallitusohjelman kärkihankepanostuksista noin 600 miljoonaa euroa kohdistetaan kor­­­jausvelan vähentämiseen. Kasvupanostus tulisi kohdentaa si­ten, että sillä voidaan lisäksi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka estävät velan kasvun jatkossa ja mahdollistavat uusia innovatiivisia toimintatapoja.

Liikenneverkon palvelukyky säilyy, kun siihen käytetään prosentti bkt:sta. Nyt rahoitustaso on 0,8 prosenttia bkt:sta. Vakiinnutetaan taso prosenttiin ja sidotaan perusväylänpidon määräraha indeksiin. Luodaan uusia, budjetin ulkopuolisia rahoituslähteitä kuten rahasto, joka mahdollistaa infrasijoittamisen esimerkiksi eläkeyhtiöille ja elinkeinoelämälle.

AB: Tämä hallitus on lisännyt panostusta väyläverkkoon. Pai­ nopistettä on siirretty investoinneista korjausvelan hoitoon. Liikenneinfran uusia rahoitus­­­­­­­­­­mal­ leja on tarpeen tarkastella a­­­­­­­voi­­­­­­mesti, perinteinen budjettirahoitus sellaisenaan alkaa olla loppuun käytetty keino.

Väylärahat on käytettävä suunnitelmallisesti, tuottavasti ja te­­ hokkaasti. Otetaan poliittiselle päätöksenteolle yksi suunta. Tehdään väylästrategia, joka ulottuu 10–20 vuoden päähän. Irrotetaan väylärahoitus budjettikehyksestä.

AB: Rahoituksen kohdentamisen tulee ehdottomasti olla tuottavaa ja tehokasta. Sekä arjen hyvinvointi että elinkeinoelämän tarpeet ovat keskeisiä kohteita.

Poliittisella tasolla tulee tehdä päätökset rahoituksen kohdistamisen strategisista linjoista. Sa­­ maan aikaan tulee säilyttää ketteryys vastata uusiin tarpeisiin etenkin elinkeinoelämän puolelta.

Liian yksityiskohtaisia pitkän aikavälin suunnitelmia ei tule tehdä.

Infra on kansallisvarallisuutta, joka ansaitsee pätevän salkunhoidon. Keskitetään maankäyttö, rakentaminen ja liikenne yhteen ministeriöön. Kun päättäjien ja virkamiesten infraviisaus on sa­­ man katon alla, säästyy aikaa ja rahaa päätösten valmistelussa ja lupaprosesseissa.

AB: Pidän hyvänä hallituksen ratkaisua säilyttää liikenne- ja viestintäministeriö. Keskeistä on kasvua luova ja digitalisaatiota maksimaalisesti hyödyntävä liikenne- ja viestintäpolitiikka. Liikenteen palveluajattelu ja digitalisaatio ovat lähentäneet ministeriön toimialoja. Liikenteestä on tullut digitalouden tärkeimpiä soveltajia.

INFRA RY:N YKSINKERTAISET TEESIT OVAT MYÖS NETISSÄ: INFRA.FI/YKSINKERTAISTA

”Teemme korjausvelan perusteella alkuun ensimmäiset päätökset ja tutkimme esimerkiksi henkilö- ja tavaraliikenteen kehittymistä tulevaisuudessa. Rakennamme näin kokonaiskuvaa, johon nojaten voimme sitten tehdä tulevia ratkaisuja. Veikkaan, että ensi vuosi menee vielä suunnitteluun, jona aikana uusia hankkeita ei voida aloittaa.”

Berner pitää myös älyliikenteeseen investoimista välttämättömänä. ”Älyliikenne vaatii alkuun investointeja, jotka myöhemmin maksavat itsensä takaisin.

Uskon älyliikenteeseen panostamisen tuovan mukanaan uusia palvelumuotoja ja uutta liiketoimintaa.

Kun nyt panostamme älyliikenteeseen, se ei ole mistään muusta pois.”

Myönteisesti tulevaan Jos ministeri Anne Berner jotakin toivoisi, hänen ministerikaudellaan suomalaisessa väylänpidossa muuttuisi ainakin kolme asiaa. ”Ensinnäkin toivon, että tämän hallituskauden jälkeen liikenne nähtäisiin ensisijaisesti palveluna. Toiseksi toivon, että liikenne olisi tulevaisuudessa nykyistä markkinaehtoisempaa. Kolmanneksi toivon, että tulevia infrapäätöksiä tehtäisiin niin palvelunäkökulman kuin markkinanäkökulman kautta. Kyse on siitä, että

”

Logistiikkakustannuksemme eivät saa olla muuta Eurooppaa suuremmat.”

päätökset tukisivat elinkeinoelämäämme kaikin tavoin entistä paremmin.” ”Koska infranpidossa on jääty kaikessa jälkeen, voimme nyt katsoa tulevaisuuteen positiivisin mielin. Elämme mielenkiintoista aikaa. Meillä on mahdollisuus korjaamiseen, uuteen ajatteluun ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös digitalisaation tuomista uusista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä.”

Maanantaiaamuisin työmaalla Ennen poliittista uraansa Anne Berner tuli tutuksi Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä ja Uuden lastensairaalan tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana.

Vieläkö ministerillä on aikaa lastensairaalallekin? ”Kyllä vain. Aina maanantaiaamuisin käyn työmaalla tsekkaamassa tilanteen. Pohjatyöt on tehty ja menossa ovat runkotyöt. On ihan uskomattoman hyvä fiilis, että olemme näin pitkällä. Hankkeelle kuuluu hyvää ja se on hyvissä käsissä”, Berner kuittaa.

Aika alkaa olla lopussa ja sihteeri kurkistaa juuri sopivasti ministerin työhuoneeseen. Auto kohti Kesärantaa odottaa jo alhaalla. Berner lähtee matkaan ilmiselvästi innostuneena ja hyvillä mielin.

28

INFRA-LEHTI

POHJOIS-SUOMEN INFRASELVITYS

MITEN PIENI PÄRJÄÄ?

Paikallisten pk-yritysten selviytyminen kireillä inframarkkinoilla herättää huolta.

Pohjois-Suomessa päätettiin selvittää, miten pieni pärjää isojen seassa.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVAT: 123RF

”

Isojen toimintatapa voi olla joskus aggressiivinen.”

INFRATÖITÄ TILAAVAT kunnat, ely-keskukset, teollisuuslaitokset ja kaivokset. Monissa niistä tuntuu olevan ainakin aavistus ymmärrystä paikallisten perheyritysten merkityksestä osana terveitä markkinoita ja kilpailua. Myös pk-yritysten roolia isompien yritysten alihankintaketjussa pidetään tärkeänä.

Tilaajat kokevat, että paikallisyrittäjän kanssa on helppo pitää keskusteluyhteys, palvelu on joustavaa ja motivaatio kehittää toimintaa on kova. Pieni on myös hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen jättiin verrattuna.

Joissakin kunnissa osataan arvostaa sitäkin, että pkyrityksiä käyttämällä luodaan paikallisia työpaikkoja ja veroeurot jäävät kotikuntaan. Paikallisosaajat loistavat etenkin kunnossapitotöissä.

Ely-keskuksissa isojen ja pienten välillä ei sen sijaan nähdä merkittäviä eroja. Kunnossapidossa keskisuuret seudulliset urakoitsijat erottuvat jonkin verran edukseen, mutta ylläpitourakoissa ne jäävät hieman muista jälkeen.

Tiedot selviävät Pohjois-Suomessa toteutetusta pkinfraselvityksestä. Keskimäärin parhaita mainintoja selvityksessä saivat keskisuuret seudulliset urakoitsijat.

Pienet yhteistyöhön – parempi kilpailukyky?

Usealta pieneltä yritykseltä tilaaminen koetaan silti työläämmäksi kuin yhdeltä isolta tilaaminen. Isojen kanssa toimiessa tietojärjestelmät rullaavat ja nykyaikaiset toimintatavat ovat jo arkea. Koneita ja työnteki-

jöitä riittää isoihinkin projekteihin sekä konerikkoja tai sairaustapauksia paikkaamaan.

Pk-yritysten heikompi riskinkantokyky vaikeuttaa niiden kilpailuasemaa. Tilaajat toivovatkin paikallisyritysten hakevan verkostoistaan tuurausapua ja kehittävän varakonejärjestelmää.

Etenkin kunnat rohkaisevat pieniä yrityksiä luomaan työyhteenliittymiä, mikä mahdollistaa pääsyn suururakoihin. Samalla oma toiminta kehittyy ja laajenee.

Yritykset ovat itsekin kokeneet työyhteenliittymät toimiviksi. Muitakin yhteistyökuvioita viritellään jatkuvasti.

Liittäessään voimansa yhteen pk-yritykset voivat tarjota markkinoille mielenkiintoisen vaihtoehdon, kunhan suuryrityksiin liitetyt negatiiviset piirteet onnistutaan välttämään.

Ainakin Pohjois-Suomen selvityksessä moni haastateltu piti isojen hintatasoa kovana ja yhteistyötä by­rokraattisen kankeana. Työn todelliseen tekijään on vaikea saada yhteys. Joku tilaaja moitti isojen toi­­min­ ­­­­­­­ta­tapaa aggressiivisiksi – lisätöitä metsästetään in­­­­­­­­­­­­­nok­ ­­­kaasti.

Oletko valmis sähköiseen toimintamalliin?

Tilaajat haluavat, että paikallisurakoitsija pysyy markkinoilla, vaikka tilaajan oma toimintamalli muuttuu paperittomaksi.

29

3/2015

”

Aliurakoitsijankin pitää huolehtia siitä, että näkee koko­naisuuden.”

Sähköinen tarjousprosessi, paikkatiedon käyttö hoito- ja ylläpitotöissä, tietomallien käyttö rakentamisessa ja koneohjaus edellyttävät kaluston ja osaamisen päivitystä.

Tietotekninen osaaminen mahdollistaa toiminnan merkittävän tehostamisen, mutta myös pää- ja aliurakoitsijan paremman kanssakäymisen. Nyt urakointiketjussa voi olla solmuja ja aliurakoitsijan asema voi olla heikko. Pääurakoitsija voi vyöryttää sanktiot suoraan aliurakoitsijoille, myöntävät tilaajatkin.

Pk-yritykset itse ovat alkaneet karsastaa esimerkiksi hoitourakoita, joissa laadun tekee aliurakoitsija, mutta siitä hyötyy pääurakoitsija. ”Aliurakoitsijoita pitäisi kouluttaa ymmärtämään allekirjoittamansa sopimukset ja oikeusturvansa ennen allekirjoitusta”, eräs tilaaja ehdottaa. Urakoitsijat itse pitävät pääurakoitsijan roolia suhteessa aliurakoitsijoihin turhan vahvana. Niiden välille toivotaan yhtenäistä, valtakunnallista sopimusmallia.

Aliurakoitsija voi itsekin katsoa peiliin. ”Pitää huolehtia siitä, että näkee kokonaisuuden, eikä ole ’vain töissä’.”

Markkinat avautuvat Valtaosa Pohjois-Suomen kunnista arvioi infra-alan ostopalvelujen kasvavan lähivuosina. Etenkin alueurakointimallia kiitetään ja sen käyttö yleistyy.

Pohjois-Suomessa nyt tehdyn selvityksen mukaan kunnat ostavat rakentamisesta ulkoa 68 prosenttia.

Pk-selvityksestä poimittua

Pk-yritys, kehitä näitä!

• • • • •

Paranna työnsuunnittelua, tiedonhallintaa ja dokumentointia.

Panosta asiakaspalveluun ja sähköiseen osaamiseen – vähennä kaikessa asiakkaan vaivaa!

Erotu tarjouskisassa – luo laatujärjestelmä ja kehitä sitä.

Opettele kertomaan osaamisestasi (sillä sitähän riittää).

Edistä urakoitsijan ja aliurakoitsijan välistä kumppanuutta.

Tilaaja, tarkista nämä!

• • • •

Onko tarjouspyyntösi selkeä, suppea ja selkokielinen? Myös se konsultin laatima?

Kiinnitä huomio tarjoajan ammattitaitoon ja taloustilanteeseen – älä vain uusimpaan referenssiin ja hintaan.

Anna pienellekin mahdollisuus pääurakointiin. Ylisuuri liikevaihtovaatimus torppaa tämän tehokkaasti.

Järjestä kokouksia, joissa kaikki urakoitsijat ovat mukana.

>>

30

”

Verottajan työmaavalvontamääräysten takia emme halua pilkkoa kokonaisuuksia pk-yrityksille.”

LISÄÄ PUHETTA. Tilaajat toivovat selvityksen mukaan enemmän vuoropuhelua palvelun tuottajien kanssa. INFRAn jäsenenä pääset puheisiin merkittävien tilaajien kanssa helposti.

Kunnossapidossa ostopalvelun osuus on 34 prosenttia. Alle 20 000 asukkaan kunnissa ulkoa tilataan rakentamisesta 73–85 ja kunnossapidosta 41–62 prosenttia.

Systemaattista laatu- ja hintavertailua oman ja ostotuotannon välillä on vähän. Eräs kunta vertaili viiden kohteen toteutusta. Oma tuotanto oli noin 20 prosenttia kalliimpaa. Hankintatoimensa sujuvoittamiseksi kuntien viranhaltijat toivovat etenkin lisää päätäntävaltaa.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ely-keskusten infratyöt on täysin ulkoistettu. Alueella on 22 000 km tietä ja reilut 1 000 km kevyen liikenteen väyliä. Paikallisyrityksillekin pedataan työtilaisuuksia. Alle kymmenen hengen yritykset ovat silti parhaimmillaan aliurakoitsijoina.

Etenkin hoidossa kilpailu on niin kovaa, ettei pieni pärjää. Vaaditaan isoja investointeja ja paljon osaamista. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen pieninkin urakka, Ii, kattaa 600 tiekilometriä. Lapissa on pieniä, keskisuuria ja suuria hoidon urakoita. Esimerkiksi Ranua ja Pello ovat pieniä ja voivat toimia sisääntulourakkana uusille toimijoille.

Päällyste- ja siltaurakoita kootaan ely-keskuksissa kokonaisuuksiksi, sillä tilaajalla ei ole resursseja tehdä niistä pieniä, eikä se kannattaisikaan. Lähivuosina käyttöön tulevat kevennetty päällysteiden ylläpidon urakka PÄKU (päällysteiden paikkausurakka) ja siltojen remonttiryhmäurakka SIRU. Hoidonjohtourakat koetaan hankaliksi tilaajan resurssien vähetessä. Hankinta-asiakirjoja kehitetään valtakunnallisesti Liikenneviraston johdolla.

Teollisuus ja kaivokset työllistävät isosti Haastatelluissa teollisuuslaitoksissa ja kaivoksissa infran rakentaminen on täysin ulkoistettu. Kunnossapito on ulkoistettu joitain pientöitä lukuun ottamatta. Kaikki ostot kilpailutetaan.

Selvitykseen sattui mukaan suuria yksiköitä. Niissä voi olla kymmeniä kilometrejä tietä ja rataa, suurimmissa reilusti toistasataa. On jopa omia satamia. Pelkkiä pysäköintialueita voi olla useita hehtaareita, teollisuuslaitoksissa myös viheralueita.

INFRA-LEHTI

Teollisuuslaitos käyttää infrarakentamiseen 0,5–1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kaivoksissa toiminnan laajentaminen, kuten uusien rikastushiekka-alueiden rakentaminen, vaatii vuosittain miljoonien ja jopa useiden kymmenien miljoonien infrainvestoinnit kaivoksen koosta riippuen. Kunnossapitoon teollisuus ja kaivokset käyttävät 0,2–1,5 miljoonaa vuodessa.

Teollisuus ja kaivokset pitävät infrarakentamisessa oikeanlaista kalustoa ja osaamista yhtä tärkeänä kuin hintaa. Kunnossapidossa suositaan hieman suuria valtakunnallisia, mutta rakentamisessa paikalliset pkyritykset ovat tasavertaisia.

Teollisuudessa suuntana on toimittajien määrän vähentäminen ja isojen kokonaisuuksien kilpailuttaminen. ”Verottajan määräykset työmaavalvonnasta ovat todella raskaita. Niiden takia emme halua pilkkoa työkokonaisuuksia pk-yrityksille. Ulkoistamme kaiken yhdelle isolle pääurakoitsijalle, joka vastaa verottajan vaatimuksiin.”

Juttu perustuu Infra-alan pk-yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa -selvitykseen. Sitaatit ovat selvityksen haastatteluaineistosta.

Näin selvitys tehtiin Infra-alan pk-yritysten kehittäminen Pohjois-Suo­ messa -selvityksessä haastateltiin 24 kunnan, Poh­­­­­­jois-Pohjanmaan ja Lapin ely-keskusten, Lii­ken­­ neviraston radanpitoyksikön sekä kolmen teol­ lisuus- ja neljän kaivosyrityksen edustajia. Lisäksi haastateltiin kolmea Pohjois-Ruotsin kuntaa. Pkyrityksiä haastateltiin 25.

Selvitys tehtiin pääosin EU-rahoin. Muita rahoittajia olivat INFRA ry, INFRA Pohjoinen ry, Oulun kaupunki, VRJ Group Oy ja Oulun Autokuljetus Oy. Selvityksen laati Navico Oy. Jatkotyönä on tarkoitus toteuttaa lähivuosina useita sekä valtakunnallisia että Pohjois-Suomea koskevia hankkeita. Teemoina ovat pk-yritysten liiketoimintaja tietotekninen osaaminen ja kansainvälistyminen sekä kuntien hankintatoiminnan kehittäminen.

3/2015

31

32

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

KENTÄN

HERRA

Maarakennuskonenäyttely Maxpon areenana on jo neljännen kerran Hyvinkään lentokenttä. Maarakentaja piipahtaa paikalla korkeintaan joka toinen vuosi, mutta Jukka Helminen on viettänyt kentällä lähes koko elämänsä.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVAT: JUKKA HELMISEN KOTIALBUMI JA TAPIO KUITTINEN

”ALOIN KÄYDÄ HYVINKÄÄN LENTOKENTÄLLÄ jo kymmenvuotiaana. Avustin purjekoneitten työntämisessä lähtöpaikalle. Kävin Hyvinkään Ilmailukerho ry:n lennokkikurssilla ja myöhemmin toimin itse lennokkikurssien ohjaajana.

Purjelentokurssille osallistuminen 15-vuotiaana oli kauan odotettu toiveiden täyttymys. Purjelennon opettajakurssi ja kilpapurjelennon aloittaminen vuonna 1979 laajensivat harrastuspohjaa. Moottorilentäjän lupakirjan sain 1981.

Vuonna 1996 tulin ulkomaan työtehtävistä töihin Hyvinkään kentälle lentokonekorjaamon johtajaksi.

Tässä työssä toimin edelleen. Lisäksi harrastustoimintaan on kuulunut ilmailukerhon puheenjohtajuus ja Hyvinkään lentopaikan päällikön tehtävät.

MUISTAN ERITYISESTI ENSIMMÄISEN KERRAN, kun pääsin lentokoneen kyytiin.

Hyvinkään lentokentällä järjestettiin 1960-luvulla

suuria juhannusjuhlia, joiden yhteydessä oli myös yleisölennätyksiä. Ensimmäisen puraisun ilmailuun sain siellä, Cessna 180:n takapenkillä. Se oli mahtava tunne silloin, ja muistuu elävästi mieleen yhä.

Hyvinkään kenttä oli ja on tyypillinen sota-aikana rakennettu pienkenttä. Sodan alkuvaiheessa se toimi ilmapuolustuksen tukikenttänä.

Liittoutuneiden valvontakomission otettua Malmin kentän haltuunsa Aero Oy:n lentokalusto siirtyi 1944 Hyvinkäälle. Hyvinkään kentästä tuli kahdeksi vuodeksi kansainvälinen lentoasema. Tänä aikana Aero kuljetti 42 601 matkustajaa.

Nyt matkustajaterminaali on Hyvinkään Ilmailukerhon kerhorakennuksena. Kerho on kehittänyt kenttää harrastetoimintaan sopivaksi.

Hyvinkään lentokenttä poikkeaa monista muista vastaavista siinä, että se on kaupunkikenttä. Kaupungin palvelut ovat lähellä ja lukuisilla harrastajilla on lyhyt matka kentälle.

SUOMESSA ON HYVIN KATTAVA lentokenttäverkosto asukasmäärään suhteutettuna.

Matkustajaliikenteen vaatimukset täyttävän palvelun ylläpito suhteessa matkustajamääriin on liian kallista ja vaatii kuntien tukea. Lyhyillä reiteillä juna- ja bussikuljetukset ovat tulleet kilpailukykyisiksi lentoliikenteelle.

Pienkenttien asema harrastekenttinä tulee silti säilymään. Kenttien moninaiskäytön lisääminen mahdollistaa niiden ylläpitoa ja edistää myös lentokenttäinfran parantamista.”

”

Hyvinkään kenttä oli ja on tyypillinen sota-aikana rakennettu pienkenttä.”

LISÄÄ NETISSÄ: LENTOPAIKAT.FI, MAXPO.FI

33

3/2015

LENTOKENTTÄTUNNELMAA. Hyvinkään ilmailukerhon valokuvakilpailun satoa.

HALUATKO ILMAAN? Osallistu esittelykurssille tai tandemhyppykursseille!

Pikkupanoksella pääsee kokeilemaan myös koneen ohjaamista saaden tuntumaa G-voimiin. Jatkokurssille osallistuminenkin on helppoa. Teoriat voi suorittaa netissä ja lento-osan haluamassaan lentopaikassa, Jukka Helminen vinkkaa.

KENTTIÄ PIISAA. Siviili-ilmailun tarpeisiin Suomessa on 20 lentoasemaa. Sotilaslentoasemia on neljä ja yhteistoimintakenttiä kolme.

Hyvinkää – korpikenttä kaupungissa

• • • •

Suomessa on liki 60 lentopaikkaa, kansankielellä korpikenttää tai pienlentokenttää. Lisäksi on peltokenttiä ja kevytlentopaikkoja.

Hyvinkään kentällä toimivat mm. Hyvinkään Ilmailukerho, Jukolan Pilotit ja Mäntsälän Ilmailukerho. Kesällä kentällä harrastetaan purjelentoa.

Kentällä on 1260x18 metrin asfalttikiitotie ja 790x15 metrin asfaltti-sorapohjainen kiitotie.

Joka toinen vuosi alueen valtaa maarakennuskoneiden mahtinäyttely Maxpo.

34

INFRA-LEHTI

3/2015

1

2

INFRA-LEHTI

3/2015

3

4

INFRA-LEHTI

35

3/2015

AJANKUVA

Saaks tehdä lapiolla?

Miten kaikki Matti Maarakentajat saadaan innostumaan koneohjauksesta, jolla infrarakentaminen nopeutuu ja tehostuu?

TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN ETURIVIN KUVITTAJAT PIIRTÄVÄT RATKAISUN AIKAMME INFRA­H AASTEISIIN.

MIKKO SAARAINEN (s. 1983) on lahtelainen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Hän asui lapsuutensa Vääksyssä, kunnes opiskelut veivät Kymenlaaksoon. Valmistuttuaan Saarainen palasi PäijätHämeeseen ja kotiutui Lahteen. Hän on toiminut päätoimisesti kuvittajana ja sarjakuvapiirtäjänä vuodesta 2009.

36

INFRA-LEHTI

3/2015

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

37

JÄSENSIVUT 38

INFRAn henkilöstö langat käsissään

46

Yrittäjän fakta

53

46 | Liikenneturvalli­suus­ 46 | Moni laajentaisi iltapäivä Haminassa ulkomaille

47 | Nosturikuljettajan­ koulutuksesta

48 | Monttumaanantai & Murskamittarikampaja

49 | Lokomo täytti 100 vuotta

50 | Tosi hommiin voittaja Hanna Tiainen

51 | Intermat-messut, INFRA Golf

51 | INFRA Akatemia & Liikenneakatemia

Piireissä tapahtuu 53 | Kaakkois-Suomi Virossa, Hämeen jouluprojekti, osa 2

54 |Länsi-Suomen kesätapahtuma, Jokisalon lahjoitus

55

Olin & Kortene & Laukkanen

56

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot

”Kaipasiko joku porkkanaa? Jos valtio investoi 100 miljoonaa kasvukeskuksen raidehankkeeseen ja siitä seuraa 3 400 asunnon rakentaminen, lopputuloksena on 300 miljoonaa verotuloja ja tuhansia työpaikkoja.”

PAAVO SYRJÖ, TOIMITUSJOHTAJA, INFRA RY

38

INFRA-LEHTI

ESITTELYSSÄ INFRA RY:N HENKILÖSTÖ

Langat käsissä Maarakentaja, putositko pykäläpataan? Kadotitko punaisen langan toimialan muutoksessa? INFRA ry on sinun asiallasi. Kysy meiltä – me autamme.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVAT: DORIT SALUTSKIJ, TOMMI AHLBERG, SANTERI JUSSLIN

Näitä kysyimme 1. Koulutus 2. Harrastukset 3. Millä meriiteillä pääsit INFRAan? 4. Mistä sinulle täällä maksetaan?

5. Mikä on parasta työssäsi?

6. Paras työmuistosi?

Magnus Frisk, asiantuntija

Eija Ehrukainen, johtaja 1. Ylempi rakennusinsinööri, MBA 2. Pienimuotoinen maarakentaminen puutarhassa, perhe ja käsityöt 3. Olen tehnyt pitkän rupeaman rakentamisen piirissä: aloitin 1983 Lappeenrannan kaupungilla monttupomona ja olen tehnyt sen jälkeen rakennesuunnittelua, laatutyötä, ympäristöasioita. INFRAan tulin Rudukselta vuonna 2012.

4. Tehtäviini kuuluu ympäristöasioihin liittyvä edunvalvonta, vaikuttaminen, kehittäminen ja tiedottaminen. Vastaan ympäristövaliokunnan, purkuja kierrätysjaoston sekä kiviainesjaoston rutiineista.

5. Työn monipuolisuus ja haastavuus. Varsinkin lainsäädännön seurannassa katseen pitää olla tulevaisuudessa ja Euroopassa, josta tätä nykyä kaikki lainsäädäntömme tulee.

6. Maa-aines- ja ympäristölainsäädännön yhteensovittamisen saaminen maaliin viime keväänä.

1. Koneinsinööri 2. Jääkiekko 3. Olin yli 10 vuotta rahoitusyhtiön palveluksessa rahoittamassa maarakennusalaa. Porukka ja ala tulivat tutuksi. Sain myös työnantajani Merita Rahoituksen INFRAn ensimmäiseksi yhteistyöjäseneksi.

Ura INFRAssa on jatkunut kuusi vuotta.

4. Huolehdin pk-yritysten edunvalvonnasta yhdessä piirien kanssa sekä ajoneuvonosturi- ja erikoiskuljetusjaostosta. Olen myös INFRAn EK-yhdyshenkilö pk-asioissa sekä Kuntaliiton yhdyshenkilö. Suhteiden ylläpito muihinkin yhteistyökumppaneihin on osa toimenkuvaa. Istun esimerkiksi tieturvatoimikunnassa ja TTS:n neuvottelukunnassa ajamassa jäsenten asiaa koulutusasioissa.

5. Monipuolinen työ, jossa saa tavata niin jäsenistöä kuin yhteistyökumppaneita eri aloilta. Todellinen alan näköalapaikka. Jokainen päivä on mielenkiintoinen uusine haasteineen.

6. Hyviä muistoja on paljon. Parhaat liittyvät jäsenten kanssa tehtyihin matkoihin konevalmistajien tehtaille eri puolille Eurooppaa.

39

3/2015

Anu Ginström, viestintäpäällikkö

Maria Halmetoja, talouspäällikkö

1. YTM (tiedotusoppi) 2005 ja tradenomi (markkinointi ja johtaminen) 2012 2. Lue Sammakkoloikka.wordpress.com...

3. Olin vuosia ison infratilaajan, Helsingin rakennusviraston ja sitten Helsingin tilakeskuksen viestijänä. Vedin vaativia projekteja esimerkiksi homekouluviestinnän parissa. Ehdin tehdä kauan Kuntatekniikka-lehteäkin. INFRAssa pian viisi vuotta!

4. INFRAn viestien kiteyttämisestä päättäjille ja viestien ahkerasta jakamisesta. Tekstiäni näkyy tiedotteissa, twitterissä, vaalitavoitteissa... Kasaan myös liiton lehden ja vastaan verkosta. Haluan rohkaista kaikkia alan lähettiläiksi ja tuotan siihen työkaluja.

5. Meidän jäsenyrittäjät ja se, kun onnistuu pukemaan jäsenen murheet sanoiksi niin, että ne putoa­ vat ministerillekin – ja jäävät elämään politiikassa.

6. Parhaat muistot liittyvät INFRAn Liittopäiviin!

Siellä on tullut moni mahtava jäsen tutuksi.

1. Laskentatoimen yo-merkonomi 2. Kävelylenkit, käsityöt ja lastenlapset 3. Minulla oli vankka kokemus vastaavista töistä, kun tulin INFRAan lähes 12 vuotta sitten.

4. Kirjanpidosta tilinpäätöksineen. Laskujen maksaminen ja myyntireskontra kuuluvat myös tehtäviini. Vastaan jäsenmaksulaskutuksesta ja ikävimpänä tehtävänä maksamattomien laskujen perinnästä. Hoidan vastaavat tehtävät myös MANK ry:ssä.

5. Monipuolisuus ja itsenäisyys.

6. Koulutustilaisuudet, joissa olen päässyt tapaamaan jäseniä.

VAIKEINA AIKOINA APU ON LÄHELLÄ. JOS ET OLE VIELÄ INFRAN JÄSEN, LIITY NYT: INFRA.FI/LIITY

VAIN JÄSENILLE: TILAA HUOLTOPALVELU! INFRA.FI/HUOLTOPALVELU

Tarja Hellström, johdon sihteeri 1. Yo-merkonomi 2. Kävely 3. Työkokemusta Catellasta ja Asianajotoimisto Procopé & Hornborgista aiemmin keränneenä minut palkattiin 11.12.2002 SML:n toimistolle, nykyiseen INFRA ry:hyn.

4. Koordinoin INFRA Akatemian koulutuksia (korttikoulutukset, Asfalttialan Palautepäivät, Päällystekurssit, Nosturipäivät) sekä hoidan kokousjärjestelyt, laskutukset ja puhtaaksikirjoitukset. Hoidan myös MANK ry:n ja PANK ry:n tehtäviä.

5. Monipuolinen työ!

6. Parhaat muistot liittyvät INFRAn mukaviin tapahtumiin.

40

INFRA-LEHTI

Heikki Jämsä, johtaja

Ari Kähkönen, asiantuntija

1. Tekniikan tohtori 2. Kulttuuri 3. Vuonna 1997 silloisen hallituksen puheenjohtaja tiedusteli, vaihtaisinko uuteen työpaikkaan. Sillä tiellä ollaan.

4. Tehtäviini kuuluu elinkeinopoliittinen edunvalvonta, vaikuttaminen, kehittäminen, hankintamenettelyjen parantaminen, asfalttitoimialan kehittäminen ja kansainväliset asiat.

5. Verkostoituminen ja mielenkiintoiset ihmiset, jäsenyrittäjien laaja kirjo.

6. Sipilän I hallituksen infrapaketti!

1. DI-85 Otaniemen rakennusosastolta 2. Kestävyysliikunta, jooga, lukeminen, lapsenlapsen kanssa leikkiminen 3. Pitkä työkokemus konsultoinnista ja yritystoiminnasta (12 vuotta yrittäjänä). Järjestötoiminta tuli tutuksi Tieyhdistyksessä. INFRAan tulin syksyllä 2013.

4. Vastuualueeni ovat työturvallisuus, kunnossapito, louhinta ja osaaminen. Edistän näillä sektoreilla yrittäjien tietämystä mm. lainsäädännöstä ja hankinnoista. Kokoan kentän näkemyksen keskusteluihin viranomaisten kanssa, jotta yksittäiset yrittäjät eivät joutuisi tilaajan silmissä jäävätyiksi tai ”merkityiksi”. Paras substanssiosaaminen tulee tietysti yrittäjiltä. Teen myös vaikuttamistyötä alan toimintaedellytysten parantamiseksi.

5. Yrittäjien kanssa työskentely. Koen tekeväni konkreettisia asioita yrittäjyyden ja infra-alan hyväksi.

6. Yhtä juhlaahan tämä on ollut.

Mika Kortene, työmarkkinapäällikkö 1. Varatuomari, OTK 2. Juniorijääkiekko: seuratoiminta, valmentaminen 3. Valinnassa vaikutti aiempi kokemukseni työoikeuden parissa. INFRAssa olen ollut seitsemän vuotta.

4. Työehtosopimuksiin ja työoikeuteen liittyvästä neuvonnasta ja kouluttamisesta. Kehitän tes-asioita yhteistyöllä neuvottelujen aikana ja niiden välillä.

5. Työni on monipuolista ja mielenkiintoista sekä jäsenemme ovat aktiivisia. Moni jäsen on tullut tu­­ tuksi esimerkiksi koulutustilaisuuksissamme. Kun on tavattu kasvotusten, yhteydenpito helpottuu.

6. Koen onnistumisen elämyksiä viikoittain auttaessani jäseniä. Vuoden 2014 tes-neuvottelut onnistuivat mielestäni erittäin hyvin.

41

3/2015

Kimmo Laukkanen, lakiasiainpäällikkö 1. Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari 2. Kuntoilu ja mökkeily 3. Minulla oli tes-kokemusta Tehystä. Lisäksi olin ollut Kokkolan raastuvanoikeudessa tuomarina ja kaupungilla rakennuslakimiehenä. Tulin SML:ään lakimieheksi 1984 ja osastopäälliköksi 1988.

4. Erikoisalaani on sopimusoikeus, erityisesti urakkariidat, hankintalaki, vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä työoikeus.

5. Vaihteleva, elämässä kiinni oleva konkreettinen työ jäsenten hyväksi.

6. Se, kun EU totesi valituksestani tieliikelaitoksen perustamisen laittomaksi. Tämä johti lainsäädännön muuttamiseen. Jotkut oikeudenkäynnit ovat jääneet myös mieleen.

Tiina Olin, lakimies 1. OTM, FM 2. Vapaa-aikani kuluu lasten kanssa touhutessa. Jos aikaa jää, leivon, luen tai harrastan liikuntaa.

3. Työkokemus ohjasi valintaani viisi vuotta sitten.

4. Tärkein työtehtäväni on jäsenten auttaminen erilaisissa työehtosopimuksiin ja lainsäädäntöön liittyvissä pulmatilanteissa. Lisäksi tehtäviini kuuluvat kouluttaminen ja työehtosopimusneuvottelut.

5. Parasta työssäni on, ettei yksikään päivä ole samanlainen. Myös mukavat ihmiset, niin työkaverit kuin jäsenyrittäjätkin, ovat työni parhaita puolia.

6. Mukavia muistoja kertyy koko ajan!

Paavo Syrjö, toimitusjohtaja 1. DI (pohjarakennus ja maamekaniikka, rakentamistalous) ja KTM (tietojohtaminen, kansantaloustiede) 2. Jalkapallo, liikunta, matkustaminen 3. Opiskelijana kartutin kokemusta talotyömailla, rautakaupan keskusvarastossa ja VR Radan rautatiesuunnittelutehtävissä. Diplomityön tein YIT:lle, jonne jäin työmaainsinööriksi ja vastaavaksi työnjohtajaksi, sitten projekti-insinööriksi. KTM-opinnot veivät it-järjestelmätoimittajan leipiin. Asiak­kaistani valtaosa oli rakennusliikkeitä. Opin projektihallintaa: kustannus- ja aikatauluohjausta sekä dokumentinhallintaa. SML:ään tulin yli 11 vuotta sitten.

4. Tärkein tehtäväni on antaa ääni infrarakentajalle ja pitää urakoitsijan puolta mitä erilaisimmissa yhteyksissä, kuten tavatessani ministereitä tai keskustellessani tilaajien ja yhteistyökumppanien kanssa.

Johdan INFRAn toimistoa ja vastaan edustajiston ja hallituksen päätösten toimeenpanosta toimiston väen kanssa.

5. Ehdottomasti työn monipuolisuus ja päivittäinen työskentely jäsenyrittäjien ja yhteistyökumppanien kanssa. Edunvalvonnassa ei saa pikavoittoja, mutta on palkitsevaa huomata, että ainakin kymmenessä vuodessa asiat muuttuvat.

6. Siitä jää hyvä muisto, kun vaikkapa liikennevaliokunnan muistiossa, lakimuutoksen perustelussa tai jonkun sidosryhmämme tiedotteessa huomaa käytetyn jotain INFRAn viestiä. Silloin on ehkä onnistunut vakuuttamaan jonkun asiamme tärkeydestä.

42

INFRA-LEHTI

PIIRIYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJAT

Saija Syväoja, viestintäassistentti 1. Yo, MTi (Markkinointi-instituutin tiedottaja) 2. Puutarhanhoito ja kaikenlainen kierrätysnäprääminen 3. Olin vuonna 1987 parikymppinen alanvaihtaja ravintolapuolelta. Toimitusjohtaja Osmo Mettästä ilmeisesti kiinnosti, millainen tyttö haluaa tarjoilijasta toimistoapulaiseksi. Vuosia yhteensä 28 – hui kauhistus!!!

4. Aloitin toimistoapulaisena ja päädyin työmarkkinaosaston sihteeritehtävien kautta viestinnän pariin. Vastaan etupäässä jäsentiedottamisesta. Olen ollut mukana ajamassa jäsenten etuja jo niin kauan, että toimistolla on sanonta ”Saija tietää kaiken”. Jos en tiedä, niin minulla ei jää sormi suuhun, vaan selvitän asian.

5. Työn monipuolisuus ja itsenäisyys, mukavat ja mutkattomat työkaverit sekä jäsenyrittäjät ympäri Suomea. On todellinen rikkaus tutustua yrittäjiin eri maakunnista.

6. Messumatkat. Varsinkin jäsenmatka Pekingiin ja Shanghain ensimmäisille Bauma China -messuille vuonna 2002. Matkoilla tutustuu jäseniin aivan eri tavalla.

Mikaela Aaltonen, Uusimaa 1. Oikeustieteen kandidaatti 1996, varatuomari 1998 2. Lukeminen, mökkeily, veneily 3. Tulin INFRAan aika lailla suoraan koulun penkiltä 1999 suoritettuani tuomioistuinharjoittelun.

4. Jäsenten neuvomisesta ja avustamisesta hyvinkin erilaisissa asioissa. Toimenkuvaani kuuluu mm. piiriyhdistyksen vetäminen, sen taloudesta huolehtiminen, toimintasuunnitelman toteuttaminen, sidosryhmäyhteistyö jne.

5. Saan tehdä niin kaupallista kuin muutakin yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Ehdottomasti parasta on kuitenkin erilaisiin yrittäjiin tutustuminen.

6. Kyllähän tietysti erilaiset jäsenmatkat ulkomaille peittoavat arkirutiinit.

Jukka Annevirta, Länsi-Suomi 1. Rakennusmestari 2. Kuntosali, metsässä ulkoilu, kalastus, laskettelu 3. Olin Turun tiepiirissä 18,5 vuotta. Isoja projekteja vetäneenä tunsin alan yrittäjät ja toimintaympäristön alueellisesti ja valtakunnallisesti. Nykyisessä teh­­­­tävässä olen ollut yhteensä 9 vuotta.

4. Tärkeintä on jäsenyritystemme edunvalvonta kaikessa sen kirjossa. Edistän koulutusta oppilaitosyhteistyöllä ja huolehdin sidosryhmäyhteistyöstä.

5. Parasta ovat jäsenyrittäjät ja hyvien ratkaisujen löytäminen joskus erittäinkin haastaviin tilanteisiin.

6. Jäsenyrittäjän sanat ”tais’ tulla kuitattu jäsenmaksut”. Viihdepuolelta moninaiset jäsentapahtumat.

43

3/2015

Antti Astrén, Häme 1. Kaupallinen ja turvallisuusalan koulutus 2. Vuoristovaellus, pyöräily, golf ja kalastus. Muutakin, jos aikaa vain riittää.

3. Aloitin 3.11.2014 äitiyslomasijaisena. Veikkaan, että aiempi työkokemus edesauttoi valintaa. Liki 25-vuotisen työhistoriani aikana olen toiminut monialaisesti erilaisten ja erikokoisten yritysten kanssa – myös kuntien ja valtion kanssa. Työelämää olen katsellut niin työnantajan kuin työntekijän silmin. Viime syksynä vaihtoehtoina oli yrittäjyys Satakunnassa tai toiminnanjohtajuus Hä­­­­mees­ ­sä. Maarakennus vei voiton.

4. Jäsenistön ja yhdistyksen asioiden hoitamisesta, jäsenistön etujen ajamisesta, tiedon hakemisesta ja jakamisesta, verkostoitumisesta, INFRAn viestien eteenpäin viemisestä, uusien mahdollisuuksien hakemisesta, oppilaitosyhteistyöstä jne. jne.

5. Luontaisen uteliaisuuden hyödyntäminen ja erilaisten vaihtoehtojen löytäminen jäsenten hyväksi.

Mitä enemmän tutustuu jäsenten toimintaan, sitä paremmin pystyy verkostoitumalla hakemaan heille hyötyjä. Toiminta-alueen laajuus ei haittaa: olen tottunut liikkumaan työssäni. On mielenkiintoista käydä erilaisten palveluntuottajien pakeilla. Välillä mennään tumma puku päällä, välillä haalareissa.

Tämä sopii hyvin minulle.

6. 2011 Talviklassikko Olympiastadionilla, jossa toimin turvallisuuspäällikkönä, sekä 2007 Euroviisut Hartwall Areenalla, joissa olin myös työtehtävissä.

(Antti tuuraa toiminnanjohtaja Katja Arvolaa.)

Hanna Johansson, Länsi-Suomi (assistentti) 1. Yo-merkonomi 2. Kaikenlainen sportti, lenkkeily koiran kanssa, futiskentän reunalla katsojana ja huoltajana.

3. Assistentin töistä sekä asiakaspalvelusta kokemusta ja olin kait sopivan ”reipas” näihin töihin :).

11 vuotta tuli maaliskuussa täyteen.

4. INFRA Länsi-Suomen sihteerinä päivittäiset rutiinit ja tapahtumien järjestely yhdessä ja erikseen Jukan kanssa, myös jäsen- ja koneluettelo on minun käsialaani. Lisäksi vastaan INFRA ry:ssä jäsen- ja konerekisteristä, vuosi-ilmoitus”rumbasta”, sekä useamman piirin jäsenmaksulaskutuksesta, myös Liittopäivissä tiiviisti mukana.

5. Ihmiset ilman muuta – ympäri Suomen! Ja tietysti kun saa ja jos vielä onnistuukin olemaan avuksi, niin hyvä mieli työstä on taattu!

6. Paljon hyviä muistoja – eri INFRAn jäsentapahtumista ja ihmisistä tietysti!

44

INFRA-LEHTI

Tuukka Liukko, Kaakkois-Suomi 1. Konetekniikan DI 2. Tennis, lentopallo, musiikki 3. Ennen INFRAa olin 11 vuotta puuteollisuuden kansainvälisissä tuotekehitystehtävissä Metsä Groupin vaneri- ja Kertopuu®-teollisuudessa, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla sekä UPM:n vaneriteollisuudessa. INFRAn palvelukseen tulin elokuussa 2014 Kalevi Kaipian eläköityessä. Luonnehtisin itseäni alanvaihtajaksi.

4. Tehtäväkenttä on hyvin laaja. Lyhyesti vastuullani on Kaakkois-Suomen piiriyhdistyksen toiminnan johtaminen, jäsenyritysten palvelu työehto- ja elinkeinopoliittisissa asioissa sekä piirin yhteistyöverkoston kehittäminen.

5. Monipuolinen tehtävä, jossa pääsee vaikuttamaan työn sisältöön sekä oppimaan uutta. Uuden henkilön vastaanotto piirin jäsenyrityksissä on ollut positiivinen, iso kiitos Kaakkois-Suomi!

6. Parhaina muistoina äkkiseltään nousee mieleen mm. yrittäjien tapaamiset, piirin opintomatka, Metsola Groupin 60-vuotisjuhla ja Liittopäivät.

Pekka Lyytikäinen, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi 1. RI, merkonomi 2. – 3. Vuodesta 1998 liiton palveluksessa…

4. Niistä tehtävistä, jotka on piiriyhdistyksen säännöissä toiminnanjohtajalle annettu. Esim. valmistelen kokoukset ja huolehdin päätösten toimeenpanosta, vastaan varojen hoidosta, kirjanpidosta, alan seurannasta, työehtosopimusten noudattamisesta ja työriitojen selvittelystä sekä edistän alan koulutusta, laatu-, työturvallisuus- ja ympäristöasioita.

5. Työn monipuolisuus.

6. Tyytyväinen jäsenyrittäjä!

Sari Pietikäinen, Uusimaa (toimistosihteeri) 1. Markkinointimerkonomi 2. Harrastan viiden koirani kanssa ulkoilua, vesipelastusta ja näyttelyitä.

3. Aloitin Uudenmaan Maarakentajien piiriyhdistys ry:ssä 1999. Uskoisin, että riittävä kokemus toimistotöistä oli ensisijainen syy palkkaamiseeni.

4. Tehtäviini kuuluvat erilaiset toimistotyöt. Jäsenyrittäjän suuntaan työni näkyy sähköpostitiedotteina ja tekstiviestimuistutuksina tapahtumista. Teen henkilötunnisteita ja hoidan jäsenmaksulaskutusta.

5. Parasta työssäni ovat rutiinit! Toimistotyöt menevät tietyn kaavan mukaan ja se on hyvä, olisi raskasta keksiä joka viikko jotain uutta ja erilaista.

6. –

45

3/2015

Reino Pulli, Pohjois-Suomi

Kai Salmi, Pohjanmaa

1. Tie- ja vesirakennusinsinööri vm. 1982 2. Metsästys, marjastus, metsänhoito, valokuvaus…

3. Töissä Kuljetuspolarissa 1982–1986 ja SML:ssä, nyk. INFRA ry:ssä 1986–2016(?). Valitsijani miettivät, että jos pärjää autoilijoiden kanssa, pärjää myös maarakentajien kanssa.

4. Minulla on vahva kokemus ja näkemys infra-alan asioista ja hyvät verkostot. Erikoisalaani ovat jäsenpalvelu työmarkkina-asioissa, jäsenten elinkeinopoliittinen edunvalvonta ja Pohjois-Suomen kuntien hankinnat. Kehitämme yhdessä alan hankinto­ja.

Piirin aktiivisuus on tuonut alueelle mer­­­kittävästi alan koulutusta. Suurin työ on ollut INFRAn neljän pohjoisen piirin yhdistämisessä ja mittavassa, Pohjois-Suomen inframarkkinoita luotaavassa selvityksessä. Haluan olla lähellä jäseniä ja tuottaa luotettavia ja haluttuja palveluja.

5. Parasta ovat hienot perheyrittäjät, jotka taistelevat arjen etulinjassa. He ovat Suomen Selkäranka.

Täällä pohjoisessa vastuunkantajia on useita, hallituksen jäseniä ja muita aktiiveja. On yhdessä tekemisen meininki.

6. Kajaanilainen perheyrittäjä Aarno Kemppainen mainitsi aikoinaan, että ”tuntuu kuin sinä Reino olisit yksi meistä”. Parhaat muistot liittyvät siihen, kun on huomannut saavuttaneensa yrittäjän luottamuksen.

1. Sosionomi, BA, TAY 1982 Aikuiskouluttajan tutkinto (CET, USA) 1985, yrityskehittäjän tutkinto AMK 1998 2. Purjehdus, mökkeily, matkailu 3. 1.2.2004 tulin INFRAan lähinnä koulutuksen, yrittäjän, yrityskehittäjän ja järjestötyön pitkällä, noin 30 vuoden kokemuksella ja pohjattomalla uteliaisuudella.

4. Toivoisin, että minulle maksettaisiin mm. ongelmanratkaisutaidoista, visioimisesta ja ideoimisesta, resurssiverkostojen ja suhdetoiminnan pyörittämisestä ja kaikesta muusta, jolla edistän jäsenistön ja toimialan myönteistä kehitystä.

5. Kumppanit ja haasteet; mukava piirihallitus, ammattitaitoinen ja kaksikielinen jäsenkunta, yh­­ teistyökumppanit jne. – eli toimintaympäristö.

6. Hauskinta meillä on ollut piiriyhdistyksen vuosikokouksissa ja piirihallituksen kokouksissa; vakavaa hetkeä on lähes mahdotonta synnyttää.

KYSYTTÄVÄÄ? PALAUTETTA? LAITA MEILLE VIESTIÄ: INFRA.FI/ PALAUTE

46

INFRA-LEHTI

TIENKÄYTTÄJIÄ AJATELLEN. Mikko Mäkelän mukaan tiemerkinnät tehdään Asfalttikallion työmailla aina samalla tavalla. Viikonlopuksi väliaikaiset nopeusrajoitukset poistetaan kaikilta työmailta.

Aja hiljaa!

Tietyömailla tyypillisin ongelma­tilanne aiheutuu tienkäyttäjien ylinopeudesta.

Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu jopa saattoauton käyttöä ohitustilanteessa.

KARI LAPATTO Rakennusliitosta ja Tuukka Liukko INFRA Kaakkois-Suomesta toivottivat paikallaolijat tervetulleiksi alkukesän työ- ja liikenneturvallisuuspäivään E18 -moottoritielle Haminaan. ”Kuolemaan johtaneita tapaturmia MVRalalla on tilastojen mukaan keskimäärin yksi vuodessa, joten tilastojen valossa tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa viime vuosina”, Pekka Valtonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta lohdutti kuulijoita. ”Tapaturmataajuuden on yleisesti ra­­ kennusalalla luokkaa 70, mutta asfalttialalla se on saatu tiputettua luokkaan 12–14 systemaattisella turvallisuustyöllä”,

INFRAn kehitysjohtaja Heikki Jämsä hehkutti.

Tienkäyttäjien liiallisesta tilannenopeudesta työmailla aiheutuvat läheltä piti -tilanteet ovat kuitenkin ongelmallisia, eikä niistä ole virallista tilastoa.

YLIKONSTAAPELI JOUNI RYHÄNEN Kaakkois-Suomen liikennepoliisista kertoi liikennevalojen yleistymisen työmaiden ohjauksessa vähentäneen ongelmatilanteita. ”Läheltä piti -tilanteiden vähentämiseksi voitaisiin tietyömaa-alueella käyttää myös formuloista tuttua saattoautoa

Nyt havitellaan ulkomaille Kaksi kolmesta Pohjois-Suomen pk-infrayrittäjästä on kiinnostunut toiminnan laajentamista – vaikka rajojen yli.

KUN KISA INFRAURAKOISTA KIRISTYY, yhä useampi yrittäjä tähyää uusia markkinoita.

Toiminnallisina laajentumisalueina houkuttavat ratahankkeet, sillanrakennus, y­­dinvoimarakentaminen, kaivostoiminta, vesienkäsittely ja vesihuoltosaneeraukset sekä kierrätysbisnes. Eniten kasvupoten­ tiaalia nähdään kunnossapidossa ja sillanrakentamisessa.

Myös maantieteellinen laajentuminen kiehtoo. Esimerkiksi Pohjois-Suomesta tähytään Etelä-Suomeen, mutta yhä useammin myös Pohjois-Ruotsiin ja PohjoisNorjaan. Infrayrityksistä 60 prosenttia on kiinnostunut lähtemään rajojen yli.

NORJASSA HINTATASO on Suomea parempi.

Sinne on helppo mennä työntekijänä, mutta yritykselle markkinat ovat erittäin vaikeat.

Venäjäkin kiinnostaa, mutta maa on epä-

vakaa. Ruotsi on monelle kansainvälistymisen ensiaskel.

Suurimmat kansainvälistymisen esteet ovat kielitaidon puute, erilainen lainsäädäntö, vähäinen paikallistuntemus ja kulttuurierot.

Esteitä voi poistaa. Ruotsiin ja Norjaan pääsee ostamalla paikallisen, hyvin toimivan yrityksen. Tuurilla voi löytää myös hy­­ vän paikallistietäjän, joka auttaa alkuun.

Venäjällä tarvitaan aina paikallinen kumppani.

ULKOMAILLE VOI MENNÄ myös toisen firman kanssa. Monet kiinnostavat hankkeet ovat isoja, mikä jo sinällään edellyttää liittoutumista ja laajaa osaamista.

Pohjois-Suomessa kaksi infrayritystä kolmesta on valmis yhteistyöhön toisen suomalaisyrityksen kanssa kv-projekteissa.

vauhtia hiljentämään”, Heikki Jämsä ehdotti tilaisuudessa. ”Eniten riskejä muodostuu asfalttia tuovien kasettiautojen peruutuksista ja siitä, että työntekijät turtuvat ylinopeuksiin ja vaaratilanteisiin”, projektipäällikkö Mikko Mäkelä Asfalttikalliosta valaisi yrittäjän näkökulmaa.

Poliisin liikennevalvonnan saldo iltapäivän kahden tunnin aikana oli yhdeksän sakkoa, 18 huomautusta ja yksi ajokielto.

Poliisi kiitteli erityisesti Asfalttikallion työmaan hyvin merkittyjä alennettuja nopeus­ rajoituksia sekä ajoratojen opasteita.

Tuukka Liukko

TIEDOT PERUSTUVAT INFRA-ALAN PKYRITYSTEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SUOMESSA -SELVITYKSEEN. LUE LISÄÄ SIVULTA 28.

Keinona voi olla esimerkiksi työyhteenliittymä tai osallistuminen naapurimaassa jo olevan kumppanin projektiin.

Noin joka neljäs yritys on jo hankkinut kokemusta kv-projekteista joko ali- tai pääurakoitsijana. Ongelmallisiksi koetaan Ruotsin työlainsäädäntö, luonnonsuojelu, mentaliteetti ja toimintatavat, jotka nostavat kustannuksia ja viivästyttävät töitä.

Ruotsalaiset ovat osoittautuneet myös mustasukkaisiksi markkinoistaan.

TOISAALTA POHJOIS-RUOTSIN maarakennusmarkkinoilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Se voi avata ovia. Myös muiden alojen yritysostot kuten Rautaruukin sulautuminen SSAB:hen voi tuoda infraalan yrittäjille laajentamismahdollisuuksia Ruotsiin.

Anu Ginström

T U U K K A L I U K KO

YRITTÄJÄN FAKTA

47

3/2015

S A I J A S Y V Ä OJ A

HYVIÄ KOKEMUKSIA MOLEMMILLA. ”Kaikki ovat työllistyneet, jos ei meille niin sitten naapuriyritykseen”, joka vuosi harjoittelupaikkoja tarjoavan Kuljetusliike Matti Janhunen Oy:n toimitusjohtaja Jussi Janhunen kertoo. Matti Keskinen myötäilee.

Nosturikuljettajankoulutus nosteessa Etelä-Suomesta löytyy työpaikkoja asiansa osaaville nosturikuskeille. Koulutusnäkymätkin ovat hyvät vielä tänä ja ensi vuonna.

NOSTURINKULJETTAJIEN ammattipätevyyden voi suorittaa entiseen tapaan työvoimakoulutuksella, työnantajan järjestämällä yhteishankintakoulutuksella, työntekijän itse hankkimalla omaehtoisella koulutuksella tai toistaiseksi melko harvinaisella oppisopimuksella.

Koulutuksen järjestämisoikeus on viidellä toimijalla. Valtion rahaa hallinnoiva Hämeen TE-keskus kilpailuttaa niiden kesken vuosittain noin miljoonan euron koulutusrahoituksen.

TÄNÄ VUONNA ajoneuvonosturikoulutuksen tarjoajaksi valittiin Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy, Faktia Koulutus Oy ja Suomen Nosturikoulutus Oy. Niin sanotun VäliSuomen osalta hankintaa ei tänä vuonna toteutettu lainkaan. Torninosturin kuljettajien valtakunnallisen koulutuksen tarjouskilpailun voitti TTS. Samansuuruinen määräraha lienee tu­­ lossa myös ensi vuonna, mutta sen jälkeen tilanne on auki.

Koulutusrahalla on viime vuosina saatu aikaan erittäin hyviä työllistymistuloksia, minkä pitäisi puhua nosturialan puolesta.

ETELÄ-SUOMEN työvoimakoulutuksesta vastaavan Suomen Nosturikoulutus Oy:n toimitusjohtaja Matti Keskinen kertoo, että heidän vetämänsä kurssi alkoi Espoossa helmikuussa. Hakijoita oli ennätykselliset 93. ”Työnantajat ovat olleet poikkeuksellisen kiinnostuneita. Opiskelijoille olisi enemmän ottajia kuin on opiskelijoita tarjolla. Uskon, että kaikki työllistyvät pää­­ kaupunkiseudulla.”

Valinnoissa oli mahdollisuus painottaa tulevien harjoittelupaikkojen ja työnantajien toivomuksia kurssin osanottajien va­­ linnassa. ”Ensimmäistä kertaa opiskelijoina on myös kolme naista, joilla kaikilla on kokemusta raskaista koneista, muun muassa kaivosdumppereista.”

Valtion rahoitusta on mukana myös yh­­ teishankintakoulutuksessa, jossa myös tilaajana toimiva yritys tai yritysryhmä joutuu osittain maksumieheksi. ”Se on silti erityisen joustava ja edullinen tapa kouluttaa väkeä. Työnantaja pääsee täysipainoisesti vaikuttamaan siihen, keitä kurssille otetaan”, Matti Keskinen rohkaisee.

KOKEMUKSENSA PERUSTEELLA Keskinen kannustaa myös pieniä yrityksiä lähtemään rekrykoulutushankkeisiin. Mukaan voi tulla muutaman muun nosturiyrityksen kans­ ­sa esimerkiksi samalta talousalueelta tai INFRAn piiriyhdistyksestä. ”Rahoitustilanne voi tulevaisuudessa muuttua. Nyt valtion piikki on vielä auki, jo­­­­ten aloitteita toivotaan kouluttajien suuntaan”, kertoo Keskinen.

Hän suosittelee aloittamaan koulutuksen syksyllä, jotta tulevat kuljettajat ovat valmiina töihin seuraavaan kesään mennessä.

Kalevi Kaipia

48

INFRA-LEHTI

ARI KÄHKÖNEN

YRITTÄJÄN FAKTA INFRAN TYÖTURVALLISUUSSIVUT: INFRA.FI/TYOTURVALLISUUS

Riskit hallintaan Monttumaanantaina Rakennusteollisuuden valtakun­ nallinen turvallisuusviikko alkoi Monttumaanantaista 18.5.2015.

Historian ensimmäisenä Monttu­ maanantaina vierailtiin myös Kalasataman työmaalla.

MONTTUMAANANTAI ALKOI tiiviillä iltapäiväseminaarilla, jonka jälkeen vierailtiin Helsingin Kalasatamassa REDIn työmaalla.

Rakennuspäällikkö Annina Peisa Lemminkäinen Infrasta kertoi aina ajankohtaisesta kaivantoturvallisuudesta. Annina muistutti, että kaivannon suunnittelu edellyttää luotettavaa ja kattavaa pohjatutkimustietoa sekä geoteknisen suunnittelijan laatimia suunnitelmia.

Työn toteutus tulee suunnitella ja työmaan turvallisuusriskit tunnistaa. Työntekijät pitää perehdyttää niin hyvin, että kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Työympäristön on oltava kunnossa työmaateistä ja putoamissuojauksista alkaen.

123RF

TYÖTURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ Janne Sysiaho Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta

ISOT KONEET, AVARA MONTTU. Kalasataman keskuksen infratyöt jatkuvat seuraavat kolme vuotta. Työmaalla tehdään samanaikaisesti avolouhintaa 500 000 m 3ktr ja tunnelilouhintaa 220 000 m 3ktr.

JOKAISELLA ON OIKEUS PÄÄSTÄ TÖISTÄ TERVEENÄ KOTIIN.

selvitti työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa eli TOT-menettelyä. Sillä tarkoitetaan vakuutusalan ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisen sopimuksen mukaista onnettomuustutkintaa, jonka tarkoituksena on työtapaturmien torjunta. Tutkintaraportit suosituksineen ovat netissä: www.totti.tvl.fi.

Työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen toi Liikenneviraston terveiset ja kertoi väylänpidon työturvallisuuden ajankohtaisista asioista. Liikennevirasto on tulossa mukaan Turvapuisto-toimintaan. Esimerkiksi Oulun turvapuistoon saadaan viraston myötävaikutuksesta uusi rasti, turvallinen rautatietyömaa.

FENNIAN RISKIPÄÄLLIKKÖ Kimmo Salojoki avasi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksun rakennetta.

Kimmo kertoi lisäksi työturvallisuuden vaatimista panostuksista ja konkretisoi esimerkkien avulla tapaturmien aiheuttamia kustannuksia. Korvaussummat voivat esimerkiksi halvaustapauksissa olla miljoonaluokkaa. Panostus työturvallisuuteen kannattaa taloudellisestikin.

TYÖMAAKÄYNNIN POHJUSTUKSENA SRV Infran projektipäällikkö Ville Järvinen kertoi työturvallisuuden varmistamisesta REDIn infratyömaalla. Alue on haastava johtuen vilkkaasta liikenteestä kiertoteineen. Alueella on metroasema, siltoja ja Helsingin energian yhteiskäyttötunneli.

Työturvallisuuteen on panostettu alusta alkaen. Näin isolla ja pitkäaikaisella työmaalla ei ole varaa herpaantua hetkeksikään.

Ari Kähkönen

Murskamittari tutuksi ja käyttöön!

TIESITKÖ?

Murskamittarilla voit korvata lakisääteiset viikkotarkastukset!

Kampanja jatkuu…

KAMPANJAN AIKANA toiminnanjohtajat ovat yhteydessä alueensa murskayrittäjiin.

Ole kuulolla ja hyödynnä ilmainen opastus murskamittarin käytöstä. Murskamittari löytyy sähköisenä INFRAn nettisivuilta www.infra.fi/tyoturvallisuus.

TYÖTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN kuuluu kaikille: työn tilaajalle, yritysjohdolle, työnjohdolle ja työntekijälle. Työturvallisuuteen panostaminen näkyy myös yrityksen alentuneina tapaturmakustannuksina.

49

3/2015

KAISA SALMINEN

Lokomon henki piiskaa Metsoa kehittymään

UUDISTU TAI KUOLE. ”Kun omistajat ja tuotevalikoima vaihtuvat jatkuvasti ja taloudessa on ylä- ja alamäkiä, vaaditaan yritykseltä suurta innovatiivisuutta.”

Tampereen paikallisjohtaja Pirjo Virtasen mukaan Lokomon henki elää vahvana.

Lokomona tunnettu Metson Tampereen yksikkö juhlisti 100-vuotistaivaltaan toukokuussa 2015.

LOKOMOSSA ON valmistettu vuosien varrella niin tiehöyliä, satamanostureita, lentokentän huoltovälineitä, metsäkoneita, aseen piippuja kuin kirkonkellojakin. Neuvostoliiton tiedeministeriölle valmistettiin jopa syvänmeren sukelluspalloja.

Murskausliiketoiminta oli aluksi hieman sivussa, mutta edustaa nyt lähes puolta Metson liikevaihdosta.

Nimi Lokomo juontaa siitä, että alkuperäinen tarkoitus oli valmistaa lokomobiilejä eli höyryvetureita. Sotien myötä nousi kuitenkin tarve kehittää rinnalle muitakin tuotteita, kuten kivenmurskaimia ja maatalouskoneita.

AAMULEHTI KUVASI 1920-luvulla Lokomon kivenmurskausnäytöstä näin: ”Koje pantiin käyntiin ja aikamoisia kivenlohkareita alettiin viskellä itse päävehkeen, varsinaisen murskaajan kitaan. Syntyi ärsyttävää rätinää, hirviön kaikki orgaanit näyttivät

olevan toiminnassa ja lähin ympäristö joutui täyteen hienoa kiven purua. Lopulta aukon vastakkaiselta puolelta alkoi hypellä murskattua kiveä sievinä palasina maahan.”

LAITTEET OVAT niistä ajoista kehittyneet ja yhtiö on tänä päivänä maailman johtava tela-alustaisten kivenmurskainlaitteiden valmistaja.

Kun suomalainen asiakas halusi siirtää murskauslaitoksen telojen päälle, ajatusta pidettiin aluksi hieman hulluna. Idean pohjalta syntyi kuitenkin kokonaan uusi liiketoiminta.

Ensimmäinen liikuteltava murskauslaitos valmistui Tampereella vuonna 1985 eli samoihin aikoihin, kun Metsosta tuli Lokomon omistaja. Liikuteltavia murskauslaitoksia on toimitettu sen jälkeen eri puolille maailmaa yli 7 000 kappaletta.

Pääosa tuotekehityksestä ja kokoon­ panosta tapahtuu edelleen Tampereella,

vaikka tehtaita ja osaamista on nykyisin myös Ranskassa, Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa.

METSO OLI ennen monialainen holdingyhtiö. Kun Valmet eriytettiin 2013, jäljelle jäi vain kaksi liiketoiminta-aluetta: kaivos- ja murskaustoiminta sekä virtauksensäätö eli teollisuusventtiilit ja venttiiliohjaimet.

Kiinteitä murskauslaitoksiakin valmistetaan, mutta asiakkaat haluavat yhä enemmän mobiileja ratkaisuja säästääkseen kuljetuskustannuksissa. ”Kaivos- ja maarakennusteollisuus ovat Metsolle erittäin tärkeitä, koska meillä on paljon kivenmurskaukseen liittyvää osaamista ja mobiileja ratkaisuja. Tampereen yksikköä on tarkoitus kehittää jatkossakin”, yhtiön toimitusjohtaja Matti Kähkönen lupaa.

Kaisa Salminen

50

INFRA-LEHTI

JANNE SUNTO

YRITTÄJÄN FAKTA

YLHÄÄLTÄ ALAS. ”Hannan opintie on kulkenut lattian päältä lattian alle.”

Tosihommiin-kilpailun voitti Hanna Hanna Tiainen opiskelee rakennusmestariksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Palkinto luovutettiin käytännön töihin tutustumisen lomassa YIT:n Kehä III:n työmaalla.

SAVITAIPALEELLA 24 vuotta sitten syntyneellä Hannalla ei ollut nuorempana mi­­ tään tietoa maarakennusalasta. Ainoa mielessä ollut infra-alan ammattiryhmä oli asfalttityöntekijät. Han­na toteaakin osuvasti: ”Jos koululaisena olisi joku sanonut mitä nyt teen, en taatusti olisi uskonut!”

Lukion jälkeen Hanna suoritti Helsingin maalariammattikoulussa lattian ja seinän päällystäjän perustutkinnon ja päätyi sitä kautta rakennusalan ammattikorkeakouluopintoihin.

Valinta talonrakennuksen ja infran välillä ratkesi tämän vuoden maaliskuussa. Talven mittaan suunta infrapuolelle alkoi selkiintyä. Maarakennusalan laajuus ja oman uran tulevaisuuden mahdollisuudet alkoivat näyttää houkuttelevilta.

Tosihommiin-kilpailun pääpalkintona ollut iPad mini luovutettiin Hanna Tiaiselle YIT:n Kehä III LAPO -perusparannustyömaalla.

Työmaan vastaavana toimiva Kari Simonen kertoo, että YIT palkkaa paljon alalle suuntautuvia ja vastavalmistuneita täydentämään työmaan kokonaisvahvuutta, joka on ollut 100 ja 170 henkilön välillä.

Infra-alan ensiaskelia ottavan Hannan ja vuosikymmenet alalla olleen Karin koh­ taamisessa riitti ihmeteltävää. Hanna sai kuulla, että Simosella on takanaan mykistävä määrä merkittäviä projekteja, kuten Hämeenlinnan moottoritien kattaminen, Kärkisten salmen silta, Mestarintunneli, Kytömaan rautatiesilta, oikoradan Mäntsälän ja Haarajoen asemat, Vuosaaren satamassa kilometrin pätkä laituria sekä Tuomaansilta ja Aninkaistensilta Turussa.

Toivottavasti Hannakin saa tulevaisuudessa Kari Simosen tavoin tehdä infratöiden kautta historiaa!

Janne Suntio

Työmaa pähkinänkuoressa YIT:n hankkeessa parannetaan Kehä III:n ja Valtatie 7:n liikennejärjestelyjä.

Hankkeeseen kuuluu myös Porvoon suuntaan liikenteenhallintajärjestelmä muuttuvine nopeusrajoituksineen ja infotauluineen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Työ on osa E18projektia, joka alkoi Turusta ja päättyy Vaalimaalle.

Hankkeen rakennuttaja on Liiken­ nevirasto, rakentajakonsulttina toimii Ramboll ja suunnittelu on A-insinööreillä.

Hankkeessa rakennetaan toista­kym­­mentä siltaa ja korjataan neljä olemassa olevaa siltaa. Lisäksi Kehätietä leven­ netään. Työ on edellyttänyt paljon poh­ janvahvistusta, melusuojausta ja pilarien stabilointia sekä 160 000 kiintokuutiota louhintaa ja massan vaihtoja.

Työmaa sijaitsee haasteellisesti Helsingin sähkönsyötön ydinpisteessä.

Sähkölinjojen siirtoja varten henkilöstö on käynyt pakollisen Fingridin koulu­ tuksen. Myös työmaa-alueella kulke­ vaa maakaasulinjaa on jouduttu siir­tämään. Työmaan vieressä sijait­ sevat Valio ja Fazer ovat lisäksi edel­ lyttäneet pohjavesisuojausta omien vedenottamoidensa vuoksi.

Haasteista huolimatta hankkeen läpimenoaika alittanee kolmen vuo­ den tavoiteajan noin vuodella. Vierai­ luhetkellä huhtikuussa 2015 hanke oli noin 65-prosenttisesti valmis.

Yleiset inframallivaatimukset julki Tarve yleisille inframallivaatimuksille syntyi, kun suurimmat infratilaajat ottivat tavoitteeksi tietomallintamiseen siirtymisen.

Tilaajilla ja palvelujen tarjoajilla on oltava yhteinen näkemys, mitä ja miten mallinnetaan.

Inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäviksi hankintojen yleisinä teknisinä viiteasia­ kirjoina ja inframallintamisen ohjeina. Inframallivaatimukset netissä: Infrabim.fi/yiv2015.

RALA kerää ja julkaisee projektipalautteita RALA on keväästä alkaen kerännyt palautetta RALA-pätevien yritysten uusista referenssikohteista. Yritykset ovat voineet tutustua omaan palauteraporttiinsa ja raportti on julkaistu yrityksen niin halutessa.

Palauteyhteenveto on luettavissa julkaisuluvan antaneiden yritysten pätevyysraportin linkistä RALAn nettisivuilla. Yh­­ teenvedossa näytetään palautekeskiarvot eri osa-alueilta projektinhallinnasta yhteistyöhön, turvallisuuteen ja tavoitteiden to­­­­teutumiseen asti. ”Palaute on erittäin tärkeää silloinkin, kun se on kriittistä. Sen avulla voimme kehittää toimintaamme”, RALA-yritys Terramaren johtaja Tapio Leinonen painottaa.

Leinonen toivoo, että tilaajatkin ottaisivat RALA-projektipalautteen jollakin tavalla huomioon arvioidessaan urakoitsijan soveltuvuutta uusiin hankkeisiin.

Uusi turvallisuusopas Vesihuoltotöissä tapaturmavaaroja aiheutuu esimerkiksi kaivannoissa tai liikenteen seassa työskentelystä sekä teline-, tikas- ja nostotöissä.

Uuteen vesihuoltolaitosten työturvallisuusoppaaseen on kirjattu tapaturmavaarallisia töitä ja niiden riskinhallintakeinoja.

Opas netissä ttl.fi/vesihuolto.

51

3/2015

KALEVI KAIPIA

INTERMAT-NÄYTTELY PARIS-EN.INTERMATCONSTRUCTION.COM, BAUMA-MESSUT BAUMA.DE

Keväinen Pariisi on messun arvoinen Huhtikuun lopulla Pariisissa pidettävillä Intermat-messuilla esiteltiin uusia puhtaita moottoreita ja koneautomaatiota.

EUROOPPALAISTEN päästönormien takia kaikilla merkittävillä valmistajalla oli esillä koneet vaihe 4:n moottoreilla. Suurin osa muusta maailmasta edellyttää 3A:ta tai sitä alempaa moottorinormitusta.

Euroopan jo nyt alan tiukimpia määräyksiä aiotaan tiukentaa vielä merkittävästi vaihe 5:een vuoteen 2019 mennessä.

Toinen merkittävä tuoteryhmä näyttelyssä olivat erilaiset koneautomaatiojärjestelmät. Niitä tarjotaan sekä lisävarusteena että tehdasasennettuna. Muun muassa Komatsu esitteli Topconin kanssa kehitettyä intelligent-järjestelmäänsä, jonka voi tilata uusiin koneisiin valmistajalta.

SELVÄSTI UUTTA ajattelua edustivat myös useat eri toimittajien simulaattoriratkaisut, jotka todennäköisesti yleistyvät kuljettajakoulutuksessa.

Tälläkin sektorilla isojen konevalmistajien ratkaisuilla on suuri merkitys, sillä usein koneen myyjän on kauppaa tehdäkseen vastattava paitsi huollosta, myös kuljettajien kouluttamisesta. Alan kilpailussa on mukana myös meikäläisiä yrityksiä.

NÄYTTELY VETI 183 000 kävijää 168 eri maasta. Kävijöistä 35 prosenttia oli muita kuin ranskalaisia. Kyseessä on siis edelleen pääosin ranskalaisten oma tapahtuma.

PALJON INFRALAISIA. INFRA ei järjestänyt tänä vuonna messumatkaa Pariisiin. Moni oli silti löytänyt perille. Jäsenyrittäjä Pekka Jänönen Nurmeksesta tutustui Volvon uusiin H-sarjan pyöräkuormaajiin tyttärensä Lauran kanssa.

Esittelyn hoiti Jarmo Söderlund.

Järjestäjät olivat erittäin iloisia siitä, että vieraiden joukossa oli aiempaa enemmän väkeä muun muassa Pohjois-Amerikasta, Lähi-idästä ja Turkista. Näytteilleasettajia Intermatissa oli enemmän kuin aikaisemmin, yli 1 400.

Kolmeen isoon halliin ja runsaille ulkoalueille levittäytyneessä näyttelyssä nähtiin nyt myös Las Vegasissa järjestettävän World of Concrete -betonimessujen eurooppalainen versio.

Seuraava iso maarakennusalan eurooppalainen messutapahtuma on Bauma Münchenissä 11.–17.4.2016.

Kalevi Kaipia

SANTERI JUSSLIN

Tunnelmallinen golfkilpailu Perinteinen INFRA Golf ripauksella uutta järjestettiin 11.6.2015 HyviGolfin kentällä Hyvinkäällä.

KILPAILUN PELIMUOTO oli pistebogey.

Peräti 46 innokasta golffaria oli mittelemässä pisteistä ja nauttimassa hyväkuntoisista viheriöistä.

Tiukan kilpailun paras tulos oli 31 pistettä, johon ylti kaksi kilpailijaa. Seppo Määttänen voitti kilpailun paremman tasoituksensa turvin, ja toisella sijalla palkittiin Ann-Maj Suominen-Niemi.

Kolmannesta sijasta käytiin niin ikään tasainen kamppailu, sillä peräti viisi pelaajaa päätyi tulokseen 30. Matti Luhtanen kiri kolmossijalle tasoituksensa perusteella. 30 pisteeseen pääsivät myös Petri Mälkiä,

Seppo Kontio, Jussi Markkanen ja Olli Siltanen.

JOUKKUEKILPAILUN voitti ryhmä, jossa pelasivat Risto Aitto-oja, Mika Heinonen, Hannu Hakkarainen ja Jari Lahtinen.

Paras scratch-tulos palkittiin uudella RTA Trophy -kiertopalkinnolla. Sen voitti Matti Luhtanen 84:llä lyönnillä. RTA Trophy on kunnianosoitus rakennusneuvos Raimo T.A. Virtaselle (1944–2011), joka oli paitsi innokas golffari myös infra-alan suuri vaikuttaja sekä aktiivinen INFRA ry:n toiminnan kehittäjä.

PERINTEITÄ UUSIN MAUSTEIN. INFRA Golf -kisa järjestetään jatkossa vuosittain Hyvinkäällä.

Lisäksi yhteistyökumppaneiden merkitsemillä väylillä palkittiin pisimmän draivin tehnyt Tero Ahokas, jonka palkinto tuli Fennialta. Lähimmäksi lippua tähtäsi Volvon lähilyöntikisassa Heikki Jämsä, ja Buildercomin ideaalin avauksen pamautti Risto Aitto-oja.

ONNEA VOITTAJILLE ja suurkiitos yhteistyökumppaneille sekä osallistujille! Ensi vuonna kilpailu järjestetään 16.6. HyviGolfin kentällä.

Santeri Jusslin

52

INFRA-LEHTI

YRITTÄJÄN FAKTA 123RF

INFRA.FI/AKATEMIA

KALENTERI TALTEEN. Lehden keskiaukeamalla on INFRA Akatemian syksyn koulutuskalenteri. Nykäise se talteen, ja laita vaikka työpaikkasi ilmoitustaululle!

Akatemiat yhteistyössä INFRA Akatemia ja Liikenneakatemia tekivät INFRAn jäseniä ilahduttavan diilin: jäsenet voivat osallistua Liikenneakatemian järjestämiin koulutuksiin jäsenhinnalla ympäri Suomen.

Radanrakentaja on vuoden uusyrittäjä Valtakunnallisen Vuoden Uusyrittäjäpalkinnon sai INFRAn jäseyrittäjä Railtek Oy. Yritys on rautatierakentamisen moniosaaja, jonka toimialaan kuuluvat kaikki rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon kuuluvat työt.

Yrityksen toiminta-alueena on koko Suomen rataverkko ja se työllistää vakituisesti 15 henkilöä. Kiireisimpinä rakennuskausina työntekijöitä on jopa 40.

Vuoden Uusyrittäjän valitsee Suomen Uusyrityskeskukset ry.

Valinta tapahtuu yhdessä Finnveran, Patentti- ja rekisterihallituksen, Nordea Pankin sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa.

Tittelin saajalla voi olla enintään viisi toimintavuotta plakkarissa.

E. Hartikaisen 50-vuotislahjoitus ”EI TARVINNUT KEKSIÄ pyörää uudestaan.

Liikenneakatemialla oli jo oma, kattava koulutusverkosto ympäri Suomen. Yhteistoiminnalla saimme tarjottua myös infra-alan koulutusta kattavasti”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kertoo INFRA Akatemian ja Liikenneakatemian keväällä 2014 alkaneesta yhteistyöstä.

INFRA Akatemian ensimmäinen koulutus järjestettiin marraskuussa 2013. Täydellä teholla homma alkoi pyöriä Liikenneakatemian tultua kuvioon mukaan ke­­ väällä 2014.

Alkuvuoden aikana jo parisataa infralaista on osallistunut INFRA Akatemian kautta koulutuksiin, jotka on tuottanut Liikenneakatemia. Infralaiset pääsevät koulun penkille listahintaa halvemmalla.

LIIKENNEAKATEMIAN Koulutuspäällikkö Matti Grönfors kertoo, että infralaiset sulautuvat hyvin muiden opiskelijoiden joukkoon. ”Infrayrittäjät ovat normihyviä opiskelijoita. Omistajayrittäjät ovat usein hieman aktiivisempia kuin muut opiskelijat” hän selventää.

INFRA Akatemiaan on keskitetty kaikki INFRAn ja sen piiriyhdistysten koulutustarjonta. INFRA Akatemiasta saa kaikki koulutukset yhden luukun periaatteella, päivän kestävistä korttikoulutuksista aina muu­­­­taman päivän toimialaseminaareihin.

”Suosituin kurssi tähän mennessä on ollut Tieturva 1 -kurssi”, INFRA Akatemi­­an kurssisihteeri Tarja Hellström kertoo. ”Kurs­ ­seja on tarjolla todella runsaasti. Kaikki löytävät varmasti itselleen sopivan ajankohdan osallistua.”

OTA YHTEYS TARJAAN, kun haluat ilmoittautua kursseille. ”Koulutukset löytyvät netin kurssikalenterista osoitteesta www.infra.fi/akatemia.

Helpoiten voi ilmoittautua sähköpostilla akatemia@infra.fi”, Tarja lisää.

Saija Syväoja Akatemiat pähkinänkuoressa INFRA Akatemia on vuoden 2013 lopussa aloittanut infra-alan kouluttaja.

INFRA Akatemia tarjoaa yleisimpiä maaja vesirakentamisessa sekä asfaltoinnissa tarvittavia kursseja laadukkaasti ja joustavasti. INFRA Akatemia on paras kumppani koulutusasioissa ja sen takana seisoo INFRA ry.

Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy on luotettava koulutuksen asiantuntija.

Se tarjoaa laajan valikoiman työelämän koulutuksia monille eri toimialoille ja pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ripeällä aikataululla. Liikenneakatemia on toiminut vuodesta 2010.

INFRA Pohjois-Karjalan jäsen, E. Hartikainen Oy, lahjoitti lasten kaivukoneita päiväkoteihin. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä yritys lahjoitti yhteensä 163 lasten kaivukonetta päiväkoteihin Joensuussa, Kuopiossa, Iisalmessa, Kajaanissa, Sotkamossa, Siilinjärvellä, Polvijärvellä ja Outokummussa. Kaivukoneet on valmistettu Pohjois-Karjalassa. ”Juhlavuoden kunniaksi halusimme ohjata lahjoituksen nuoremman sukupolven käyttöön”, toimitusjohtaja Arto Hartikainen kertoi.

Yhdyskuntatekniikkanäyttelyn saldo Turun Yhdyskuntatekniikan näyttelyyn 20.–21.5.2015 tutustui runsaat 4 000 näyttelyvierasta.

Noin 200 näytteilleasettajaa edustivat infra-alaa.

Yt-näyttelyn järjestävät joka toinen vuosi infra-alan järjestöt.

INFRA ry on yksi järjestäjistä.

Seuraava näyttely pidetään vuoden 2017 toukokuussa Jyväskylässä.

PIIREISSÄ TAPAHTUU

Yleisöennätys Tarton Maa­messnäyttelyssä

53

KALEVI KAIPIA

KEVÄTRETKELLÄ.

Maamess-näyttely on ollut usein INFRAn piiriyhdistysten retkikohteena. Tänä vuonna porukalla liikkeellä taisi olla vain kaakkoissuomalaisten ryhmä.

3/2015

Huhtikuisesta Maamess-näyttelystä on muodostunut raskaskonealan päätapahtuma Virossa. 4 100 kävijällään se peittoaa jo suositut Tallinnan rakennusmessut.

NYT 23. KERRAN järjestetty Maamess oli alun perin pienimuotoinen puutarha- ja paikallisten elintarviketuotteiden näyttely.

Viime vuosina Maamess on yhä enemmän suuntautunut sekä metsätalouteen että maarakentamiseen. Mukaan on tullut myös erilaista kuljetuskalustoa. Edelleen konekentällä ovat laajasti esillä etenkin maataloustraktorit ja niiden lisälaitteet.

Metsäteemaan liittyen messuilla on perinteisesti järjestetty kansainvälinen

moottorisahauskilpailu. Suomalaisten taitajien menestys oli jälleen hyvä, sillä voittoon vingutti lajin MM-hopeaakin saavuttanut Jukka Perämäki Kuortaneelta. Kolmanneksi tuli Esa Tumelius Elimäeltä.

NÄYTTELYSSÄ OLI esillä eniten pieniä ja keskisuuria koneita, jotka ovat markkinoiden myydyimpiä. Suomen messuista poiketen mukana oli myös usean valmistajan keskikokoisia puskukoneita.

KIITOS INFRA HÄMEEN HALLITUKSEN JÄSENET, HÄMEEN KULJETUS OY, RUDUS OY, TOIVOSEN SORA OY, AXBELLA OY, TAMPEREEN AUTOKULJETUS OY KTK JA LÄÄNINKULJETUS OY LK TAMPERE!

Jouluprojektista alkanut jalkapallokentän rakentaminen valmistui keväällä.

Ensimmäinen ottelu pelattiin 6.8.2015.

MARKKU PALONEN selvitti viime joulukuussa Tampereen kaupungin sosiaalitoimen kautta tahoa, joka jää paitsioon isoista rahankeräyksistä ja avustuksista. Näin löytyivät Leinolan ja Metsolan perhetukikeskukset. Niissä asuu 12–17-vuotiaita nuoria, jotka eivät eri syistä voi asua kotonaan.

Eräs nuorten joululahjatoiveista oli jalkapallokentän kunnostus. Markun kollegat INFRA Hämeen hallituksessa lupautuivat kenttätalkoisiin hetkeäkään epäröi­ mättä.

HÄMEEN HALLITUS, Jussi Haavisto etunenässä, pisti asiat rullaamaan ja noin 40 000

M A R K K U PA L O N E N

INFRA Hämeen lahjakenttä on valmis

Raskasta päätä edusti Hitachin kaivosluokan kiviauto, jota vasta perustetun Rotator Eestin väki ylpeänä esitteli. Tämän kaliiperin koneet menevät Virossa yleensä palavan kiven ajoon Itä-Viron louhoksille.

Ensi vuonna Maamess järjestetään Tartossa 21.–23. huhtikuuta. Toivottavasti ke­­ vätsää on silloin suosiollinen, koska järjestäjät odottavat jälleen uutta yleisöennätystä.

Kalevi Kaipia

euroa maksanut kenttä rakennettiin ke­väällä lahjoitusten ja talkoovoimien avulla.

Maata vaihdettiin liki metrin verran.

Pihalta vietiin pois 11 rekkalastillista savea ja maa-ainesta ja tilalle tuotiin saman verran kiviainesta ja soraa. Kaupungin Tilakeskus kustansi noin 7 000 euroa maksaneet kenttää ympäröivät aidat. Urakointi, työaika ja materiaalit menivät INFRA Hämeen jäsenyrittäjien piikkiin.

KENTTÄ VALMISTUI pelikelpoiseksi toukokuussa. Elokuun alussa hiekan päälle asennettiin vielä kaiken kruunaava tekonurmi.

PARAS VOITTO. ”Pelitulosta suurempi voitto oli hyvä mieli, mikä meille kaikille tuli”, Markku Palonen summaa jouluprojektia.

Avajaisottelu, ra­­ kentajat vastaan tu­­ kikeskuksen nuoret, pe­­ lattiin uunituoreella nur­­­­mella 6.8. ”Peli oli erittäin tiukka. Hämeen joukkue voitti vahvistuksien avulla yhdellä maalilla. Pelin jälkeen järjestetyn rangaistuspotkukilpailun voittivat Leinolan nuoret”, kertoo Markku Palonen. ”Haluaisin vielä haastaa muut piirit etsimään kohteen, joka ei paistattele julkisuudessa, mutta kaipaa kipeästi apua. Pistäkää rattaat pyörimään yhteistyön voimalla!”, heittää Markku lopuksi haasteen.

Saija Syväoja

54

INFRA-LEHTI

J U K K A A N N E V I R TA

PIIREISSÄ TAPAHTUU

Länsi-Suomen aurinkoinen kesätapahtuma Perinteinen kesätapahtuma 18.7. koostui auringosta, merestä, jatsista ja mukavista ihmisistä – virkistävää sadetta unohtamatta.

TÄLLÄ KERTAA INFRA Länsi-Suomi oli vuokrannut käyttöönsä M/S Charlotan miehistöineen tarkoituksena tarjota jäsenille ja yhteistyökumppaneille mukavaa yhdessäoloa sekä maittavaa ruokaa ja juomaa Porin Reposaaren Merimestassa.

Kuusituntinen matka alkoi Pori Jazzia tunnelmoivan Kirjurinluodon ohituksella.

Siitä jatkettiin pitkin Kokemäenjoen suistoa aina Selkämeren ulapan äärelle. Siellä M/S Charlotta kiinnittyi Merimestan laituriin.

Reposaari on puolentoista neliökilometrin laajuinen kylä Meri-Porin kaupungin-

osassa. Se on myös Kokemäenjoen suiston uloin saari.

Suojaisan ja syvän luonnonsatamansa ansiosta Reposaari oli jo varhain tunnettu välietappi Itämereltä Pohjanmaan jokisuistojen kauppapaikoille tultaessa. Juhana Herttua antoi saaren vuonna 1558 vastaperustetulle Porin kaupungille ”nautittavaksi ja käytettäväksi”.

Ihmetystä olisi aiheuttanut, ellei kesän perinteistä sadetta olisi lainkaan ilmaantunut.

Kun Kirjurinluoto ohitettiin uudestaan ja lähestyttiin Porin Etelärantaa, pilvipeite alkoi jo rakoilla. Jazzkadun ja Kirjurinluodon fiiliksestä sekä virvokkeista päästiin nauttimaan, jahka terassin penkit oli kuivattu.

HETI PALUUMATKAN alkuvaiheessa matkaajat saivat niskaansa virkistävän vesisateen. Laivan sisätilojen tunnelmaa sade ei kuitenkaan laskenut missään vaiheessa.

KIITOS KAIKILLE kesätapahtumaan osallistuneille! Ensi kesänä on jälleen jotain kivaa luvassa.

Jukka Annevirta

”OJA-AURAT OVAT näyttäviä katseenvangitsijoita”, Parkanon kaupungin sivistysjohtaja Harri Hitti totesi 12.6.2015 kaupungintalolla järjestetyssä kahvitilaisuudessa. ”Hienoa, että isän oja-aurat ovat päässeet arvoiseensa paikkaan”, Kalle Jokisalon poika ja Noormarkun Murskeen toimitusjohtaja Hannu Jokisalo myhäili tyytyväisenä.

Oja-aurat olivat työkäytössä viimeisen kerran vuonna 1971. Sen jälkeen ne jäivät Jokisalon kotipihaan. Pihassa aurojen tär-

J U K K A A N N E V I R TA

Jokisalon ojaaurat on museoitu Parkanoon Jämijärveläisen Kalle Jokisalon perilliset lahjoittivat Parkanon kaupungille kaksi Lokomon 1960 valmistamaa oja-auraa.

PÄRSKEISSÄ.

Leppoisasta tunnelmasta M/S Charlotalla nauttivat vas. Hannu Jokisalo, Harri Kesti, Tykkimies Sipilä, Riitta Rutanen ja Merja Kauppi.

MUSEON ARVOPAIKALLA. Perilliset vasemmalta Aino, Pekka, Kari ja Hannu Jokisalo sekä aurojen vastaanottajat Mika Toropainen, Harri Hitti ja Sirpa Viljamaa.

keimpänä tehtävänä oli sittemmin ruokkia lastenlasten mielikuvitusta erilaisissa leikeissä.

VUONNA 1948 yrityksen perustanut Kalle Jokisalo oli aikanaan Suomen suurin yksityinen suo-ojia auraava urakoitsija. Valtakunnallisesti ojia aurasi tuolloin viitisen yrittäjää.

Ojien tekeminen puskukoneella pitkän ja paksun vaijerin päässä auraa vetäen oli kovaa hommaa. Hyvissä olosuhteissa suo-

ojaa saatiin tehtyä kahdesta viiteen kilometriä päivässä.

Oli kerrassaan hyvää tuuria, että nämä kaksi pienempää auraa päätyivät arvoiselleen paikalle Parkanon metsämuseoon.

Kalle Jokisalon suunnittelemaa isompaa auraa tarjottiin aikoinaan myös lahjoituksena Parkanon kaupungille. Asia ei kuitenkaan edennyt ja onnettomien yhteensattumien summana äreämpi aura joutui valitettavasti romuraudaksi.

Jukka Annevirta

55

3/2015

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tienpitoa vuonna 2025 Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Tilaajavastuulain kuusi tärkeintä muutosta TILAAJAVASTUULAKI MUUTTUU 1.9.2015 alkaen.

1. Verovelkojen selvitysvelvollisuus muuttuu. Viime joulukuussa otettiin käyttöön julkinen verovelkarekisteri. Siihen merkitään yritykset, joilla on 10 000 euroa tai enemmän sellaista verovelkaa, josta ei ole tehty maksusuunnitelmaa Verohallinnon kanssa.

Tilaajan on jatkossa selvitettävä, onko sopimuskumppani merkitty verovelkarekisteriin. Mikäli yritys on rekisterissä, tilaajan tulee selvittää verovelan määrä ja harkita, tehdäänkö sopimus.

Rakennusteollisuus RT:n ja INFRA ry:n hallitukset suosittelevat jäsenyrityksilleen, että ne edellyttävät sopimuskumppaneiltaan maksusuunnitelman tekemistä Verohallinnon kanssa aina, kun verovelkaa on yli 500 euroa.

Näin edesautetaan verovelkojen maksamista.

Käyttämällä yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitavia kumppaneita torjutaan harmaata taloutta ja pienennetään riskiä siihen, ettei sopimuskumppani suoriudu sopimuksenmukaisista velvoitteista.

2. Tilaajan on pyydettävä sopimuskumppaniltaan selvitys työterveyshuollosta.

Selvitysvelvollisuus koskee lakisääteisen työterveyshuollon järjestämistä. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus ei laajene.

Selvitysvelvollisuus täyttyy esittämällä tilaajalle työterveyshuoltosopimus. Selvitykseksi riittää myös itse laadittu kirjallinen selvitys siitä, miten lakisääteinen työterveyshuolto on järjestetty.

3. Eläketodistusselvitykset tarvitaan vain työntekijöiden eläkevakuutuksista. Tilaajan ei siis jatkossa tarvitse selvittää yrittäjän YEL-vakuutusta.

KORTENE

LAUKKANEN

4. Laiminlyöntimaksun määrä nousee.

Maksu on 2 000–20 000 euroa ja se voidaan määrätä, jos selvitysvelvollisuutta ei ole noudatettu. Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen. Korotetun laiminlyöntimaksun alaraja nousee 20 000 euroon ja yläraja 65 000 euroon. Korotettu maksu on koskenut vain rakennusalaa, mutta laajenee nyt koskemaan muitakin aloja.

5. Tilaajavastuulain soveltamisalaraja nousee. Raja on 9 000 euroa aiemman 7 500 euron sijaan.

6. Uusi tiedotusvelvollisuus. Tilaajalle tulee velvollisuus tiedottaa ulkomaalaiselle yritykselle viranomaistaho, joka valvoo lakia lähetetyistä työntekijöistä. Ulkomaalaisen työnantajan tulee tiedottaa asia työntekijöilleen.

Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain noudattamista valvoo aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Se antaa myös tietoja ja neuvoo ulkomaisia työnantajia heidän työntekijöitään koskevissa lakikysymyksissä. Tiedottaminen voi tapahtua kirjallisesti esimerkiksi sopimuksissa tai sähköpostitse. (TO) Lisää elinkeinoasioiden jäsentiedotteessa 1/2015.

Toimihenkilöiden palkankorotukset 1.10.2015 TOIMIHENKILÖIDEN KUUKAUSIPALKKOJA luontoisetuineen korotetaan 1.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkojen kutakin vaativuusluokkapalkkaa korotetaan 13 eurolla. Jos palkka nousee näin enemmän kuin yleiskorotuksella nousisi, ylittävä osuus leikataan muusta palkanosasta niin, että kokonaispalkka nousee 0,4 prosenttia.

Rahamääräisiä lisiä ei koroteta. (TO)

”2025 tiestö on selkeästi paremmassa kunnossa ja rahaa käytetään 50 prosenttia vähemmän kuin nyt”, teiden kunnon kartoituksiin erikoistuneen Roadscanners Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarenketo väittää YLE Liikenteen uutisessa 16.6.

Lapissa ja Keski-Suomessa tullaan kunnostamaan jatkossa teitä eri kriteerein kuin tähän asti. PEHKO-projektissa eli päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnossapidon ohjelmassa tienpito nähdään pitkän tähtäimen investointina, jossa päällysteiden vaurioita pyritään estämään ennalta. ”Ei rynnätä sen huonoimmassa kunnossa olevan kohdan kimppuun, vaan pyritään ennakoimaan kohdat, jotka ovat vielä kunnossa, mutta rapautuvat pian. Täytyy toimia, kun tien rakenne ei ole vielä romahtanut”, Saarenketo jatkaa.

Pimeällä näkyvät reunakivet Jukka Karppinen Ummeljoelta on kehittänyt yksinkertaisen ja loistavan idean reunakivien näkyvyyden parantamiseksi. Reunakiveen on louhittu kapea vako, johon asetetaan joko heijastin-, ledvalo- tai pimeässä loistava nauha.

Heijastimella varustetut reunakivet sopivat erityisesti liikenteen jakajiin, kiertoliittymiin ja saattoväyliin sekä sellaisiin kohteisiin, jossa tarvitaan lisäerottuvuutta joko ohjaamaan tai varoittamaan liikenteessä kulkijaa.

Ledvalonauhalla saadaan erittäin hyvä näkyvyys kohdennetusti, mutta ei liikaa valosaastetta. Käyttökohteita voivat olla esimerkiksi pihaväylät, sisäpihat ja alikulut.

Pimeässä loistava nauha sopii erityisesti sisätiloihin kuten tunneleihin, parkkitiloihin tai muihin kohteisiin, joissa tarvitsee ohjata kulkijoita.

Lisää netissä jpk-granit.fi.

56

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

MANKIN MAARAKENNUSPÄIVÄ 24.9.2015 klo 11.00–20.00, Finlandiatalo, Helsinki

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

Katsaus liikenteen ja infran tuleviin painopisteisiin, infraomaisuuden hallintaan sekä suhdanteisiin, rahoitukseen ja investointeihin.

Ilmoittaudu 16.9. mennessä mank.fi.

YMPÄRISTÖPÄIVÄ 23.10.2015 Fennia, Helsinki

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 Katja Arvola on perhevapaalla.

Täyttä asiaa mvr-alaa koskevasta ympäristölainsäädännöstä.

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978

JÄTTEIDEN JA MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSMATERIAALEINA 2.11.2015 klo 9.30–15.00, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141

Ygoforum-workshop.

Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 050 375 1981

INFRAN LIITTOPÄIVÄT VAASASSA 6.–8.11.2015, Rantasipi Tropiclandia Ilmoittautuminen on alkanut. Ota yhteyttä hanna.johansson@infra.fi tai 0400 343 155.

Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄT 12.–13.11.2015, Viking Mariella, Hki–­­Tukholma–Hki Miten päällystyskausi meni?

Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

KIVIAINES- JA MURSKAUSPÄIVÄT 21.–22.1.2015, Hotelli Rantasipi Airport, Vantaa Uusinta uutta murskausteknologiasta!

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA-ALAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 10.–12.2.2016, Viking Mariella, Hki–­­Tukholma–Hki Onninen-risteily ja urakointipäivät samassa paketissa.

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699

PÄÄLLYSTEKURSSIT, 15.–16.3.2016, Hotelli Arthur, Helsinki

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Kaikki teiden ja katujen ylläpidosta.

PIIRIYHDISTYSTEN SYYSKOKOUKSET Pohjois-Savo 7.9., Kaakkois-Suomi 19.9., LänsiSuomi 24.9., Uusimaa 24.9., Pohjois-Karjala 24.9., Keski-Suomi 29.9., Häme 30.9.

INFRA AKATEMIAN KOULUTUKSET INFRA.FI/AKATEMIA

Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

INFRAN LIITTOPÄIVÄT 6.–8.11.2015 Muista ilmoittautua INFRAn Liittopäiville Vaasaan. Perjantain teemana SILTA! Lisäinfoa www.infra.fi/tapahtumat.

3/2015

57

58

INFRA-LEHTI

3/2015

59

60

INFRA-LEHTI

3/2015

61

62

INFRA-LEHTI

3/2015

63

64

INFRA-LEHTI

EUROT KOTIINPÄIN Mitä voidaan pitää suomalaisena, kun raaka-aineet saattavat tulla yhdestä maasta, jalostus tehdään toisessa ja varsinainen valmistus tapahtuu kolmannessa?

(HS 30.8.2015)

Vastaus: Infrarakentamista

3/2015

65

66

INFRA-LEHTI

3/2015

67

68

INFRA-LEHTI