21
5/2 0 14
”
Oleellista on suunta. Suomessa väyläinvestointeja ajetaan alas, Ruotsissa niitä kasvatetaan.”
V SAARIVALTIO. Syrjäinen Suomi lähtee aina takamatkalta logistiikkakilpailussa. Priima infra houkuttaa investoimaan raukoillekin rajoille.
AIKKA TIETO KULKEE VERKOSSA ja videoneuvottelut yleistyvät, sekä henkilö- että tavaraliikenne ovat kasvaneet tasaisesti vuosien ajan. Moni toimiala ei selviä il man toimivaa väyläinfraa. Raaka-aineet sijaitsevat aivan muualla kuin pääkaupunkiseudulla, muistutti rakennusmestari-kansanedustaja Eero Reijonen MANK ry:n vuosipäivillä Helsingissä. Reijonen ei ole ainoa, joka infrainvestointien alueellista tasapuolisuutta puolustaessaan ottaa Suomen vertailukohdaksi mielellään Ruotsin. Vertailu on monessa mielessä hedelmällinen: molemmat maat panostavat kaivosteollisuuteen ja pyrkivät varmistamaan myös muiden teollisuudenalojen kilpailukyvyn. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovatkin sitten lähes vastakkaiset. Ruotsin valtio on ottanut asiakseen luoda pohjoisen kaivosteollisuudelle mahdollisimman hyvät logistiset edellytykset investoimalla erityisesti rataverkkoon. Toinen painopiste Ruotsissa on Göteborgin ja Tukholman välisen väyläyhteyden jatkuva kehittäminen. Suomessa väyläinvestointien painopiste on viime vuosina ollut etelärannikolla. Toimivan yhtenäisen moottoritieyhteyden merkitys on suuri sekä alueellisesti että Venäjän kaupan kannalta. E18 on tärkeä riippumatta ajoittain häilyvistä venäläis-eurooppalaisista poliittisista suhdanteista. Väyläverkoston riittävyyteen ja etenkin sen kuntoon liittyvät ongelmat näyttäytyvät kuitenkin synkemmässä valossa, kun tarkastellaan olemassa olevaa infraa Kehä III:n pohjoispuolella.
Suomi ja Ruotsi: kaksi eri maailmaa Suomessa väyläverkoston tämänhetkinen korjausvelka on noin kaksi miljardia euroa. Summa on kasvanut jatkuvasti tällä vuosituhannella, koska perusväylänpito on jäänyt pahasti uudisinvestointien varjoon. >>