2014 | 5

Oikein suunniteltu ja rakennettu infrarakenne minimoi tulvatuhot. s. 8 JUNCKERIN EVÄÄT EIVÄT RIITÄ

Ministeri Antti Rinne hamuaa EU-rahaa infralle, mutta se tuskin riittää. Nyt on pakko löytää uusia rahoitustapoja. s. 7

www.infra.fi/lehti

HIIVATIN RUOTSALAISET

Kaiken ne osaavat paremmin, infran rahoittamisenkin? Meilläkin infrarakentajat voisivat näyttää tietä valoon. s. 20

JÄSENET

Rakas joulupukki... vai kenelle nämä (yksinkertaiset) hallitus-­ ohjelmatavoitteet pitikään esittää? s. 30

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 5/2014

Tuottavuus ylös!

KOLMEN RAATI UUDISTAISI INFRAALAA RADIKAALISTI LUE SIVU

14

2

INFRA-LEHTI

5/2 0 14

3

4

INFRA-LEHTI

5

5/2 0 14

LUETAAN kannesta kanteen.

Vuoden 2015 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennusmedia.fi 050 545 1937

6

INFRA-LEHTI

SISÄLLYSLUETTELO

7 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

LAURI ASANTI

8 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Tuleeko talvitulva? Läpäisevä pinta

kulauttaa hulevedet ja viivytysrakenteet hillitsevät vahinkoja.

10 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

13 MIKÄ ETTEI?

Nyt on pimeää, mutta infratyömaalla taivas aukeaa!

Korttibyrokratia ärsyttää rakentajaa – onko mitään tehtävissä?

14 INFRAN RAATI: YHTEISHENKEÄ TYÖMAILLE!

20 LAURI ASANTI

Infra-alan kolme viisasta kertovat, miten alan tuottavuus saadaan nousukiitoon.

20 INFRA RAIVAA TIETÄ PIMEYDESTÄ VALOON

Infrarakentajan ahkerointi työmaallaan

on elvyttävä valopilkku taantumassa – ainakin Ruotsissa.

25 MIKÄ VEHJE?

TUTTU TIE. Jouni Sopula suhaa Turun tietä melkein päivittäin.

26 MUN INFRA

28 K. REPOLAINEN

29 JÄSENSIVUT

30 RAKAS JOULUPUKKI… | SETT OCH HÖRT

32 TIEDONANTOVELVOLLISUUS TULI

35 YRITTÄJÄN FAKTA

36 INFRA URHEILEE

37 INFRA RY 60 VUOTTA

38 UUSI ASFALTTIHISTORIIKKI JULKAISTU

40 MENE JA TIEDÄ | YHTEYSTIEDOT

KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

PA S I S A L M I N E N

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi

26

EI LAHJOJA, PAITSI YKSI. Paavo Syrjö luovutti suuren shekin Uuden Lastensairaalan säätiön puheenjohtajalle Anne Bernerille INFRAn 60-vuotisjuhlassa.

37 38

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginström@infra.fi

TAITTO: akkudesign.fi ULKOASU: both.fi

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennusmedia.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita, virkistysalueita ja elintärkeitä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia.

Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

TILAUKSET: Pirjo Nurmi puh. 050 414 0089 pirjo.nurmi@rakennusmedia.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 1797-0717

7

5/2 0 14

PÄÄKIRJOITUS

Rahattoman on paha elvyttää Anu Ginström Päätoimittaja

MARRASKUU HEITTI SÄKIN PÄÄHÄN. Sammutti valot. WORLD ECONOMIC FORUM pitää infraa kilpailukyvyn Tyhjensi rannat ja puistot. pönkkänä peruskoulun ja terveydenhoidon tapaan – Meillä ei sambata kaduilla. Vaikka kaamos on vasta lue vaikka sivulta 8. Oikein hoidettu infra kestää jopa alussa, olen minäkin kantanut lähikaupasta jo monen vuosisatoja, kuten kaikki hartaudella rakennetut hyvinvointivaltion rakenteet. monta elvytyspakettia.

Pakettiini kuuluu salmiakkia ja maitosuklaata vastTätä taustaa vasten on mielipuolista, että kilpailuikään yt-neuvottelut läpi käyneeltä tunnetulta karkin- kyvystään huolestunut Suomi näprää väylärahoitusta valmistajalta. Lääkitys toimii yhdistettynä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Monenkirkirkasvalolaitteeseen ja kahviin. javien hallituspohjien aikakaudella sykli Yt-neuvottelut. Kaamos. Säkki päässä. meinaa vain lyhentyä. Pian puhutaan kai Monelle marraskuu oli mustin aikoihin, mikrohallitusneuvotteluista. mitattuna vähän kaikessa.

NYT KANNATTAA TEHDÄ kunnon väylä­ Moni infrarakentajakin miettii, onko jo Voisiko lännestä stra­tegia edes parille kolmelle hallitusaika antaa viedä ne kuuluisat tuhkat pe­­ kaudelle ja pitää siitä kiinni. Järjestetään sästä ja heittää kaivinkoneen avaimet kai­ tulla meille sa­­malla rahoitus kestävälle pohjalle. Bud­­­voon. muutakin kuin jettirahoituksella ei pitkälle pötkitä. ärsyttävän INFRA RY:N LIITTOPÄIVILLÄ valtiovarainMiksei meilläkin voisi harkita käyttäministeri Antti Rinne kokeili syysmasen- menestyviä jämaksuja? Esimerkiksi polttoainelitran nukseen sokkiterapiaa. Juhlapuhe alkoi kuluttaja-­ hinnasta korvamerkitty sentti auttaisi ratjäätävällä lähihistorian kertauksella. Hei brändejä?” kaisevasti lyhentämään korjausvelkaa. vaan 70 000 suomityöpaikkaa!

Entä jos imuroidaan markkinoilta infrasta­ Sitten herätettiin toivo. kiinnostunut yksityinen raha? Rahasto”Infrarakentaminen on tärkeä osa kasvu-uralle pää- vaihtoehto kannattaa tutkia! syä. Julkisen ja yksityisen rahan toimijoiden yhteisRuotsissa valtionkonttori lainaa ulkomailta halvalla työllä Suomi saadaan uudelleen nousuun.” rahaa ja allokoi sitä pitkällä aikavälillä liikennehankVuoden 2015 talousarvion infrahankkeet tuovat­­ keisiin. Valtion budjettiin tulee vuosittain vain lainan 50 000–60 000 henkilötyövuotta. Hankkeet on kyt- lyhennykset ja korot, pääoma on valtionkonttorin ketty rakennusmaan kaavoitukseen: esimerkiksi Län- taseessa. Kuningaskunnalla on myös kehittynyt ruuhsimetron jatke synnyttää yli kahden miljardin edestä kamaksukäytäntö: käyttäjä maksaa, mutta takai­ asuntotuotantoa. sinmaksuaika on todella pitkä. Pikkumaksuista ei Viisasta politiikkaa. Infraa ei tarvita sen itsensä takia, mukista. vaan ihmisten ja yritysten arjen sujuvuutta varten.

Voisiko lännestä tulla meille muutakin kuin ärsytRinne totesi keskustelun kääntyneen kannattamaan tävän menestyviä kuluttajabrändejä? elvytystä. ”Jean-Claude Junckerkin on ilmaissut, että 300 miljardia pannaan investointeihin, luomaan työtä TOISTAISEKSI VILLEIN RAHOITUSIDEA kuultiin infraja talouskasvua. Meidän pitää huolehtia, että saamme alan etuja valvovan INFRA ry:n palaverissa: pistetään osamme tuosta rahasta – myös infran rahoitukseen”, jakoon väyläobligaatioita kaikelle kansalle! ministeri muotoili.

Kissalla ei kannata pyyhkiä pöytää, mutta uusille, Elvytys siis kiinnostaa, mutta mistä rahat? Juncke- raikkaille avauksille on aina sijaa. Täysin uusia rahoirin varaan ei kai yksin lasketa. tuslähteitä on löydettävä.

”

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Hyvä Suomi!!

O L G A P O P O VA / 1 2 3 R F

World Economic Forumin mukaan Suomessa on maailman yhdeksänneksi parhaat tiet, uutisoi Rakennuslehti.

Suomen osalta WEFin selvitys tehtiin kysymällä fiiliksiä teiden kunnosta 40 yritys- ja järjestömaailman vaikuttajalta. Vastaajat eivät olleet tieasiantuntijoita ja heistä valtaosa elää Kehä III:n sisäpuolella.

Infrarakentajaa ilahduttaa, että edes ruuhka-Suomen eliitti pitää tiestöä hyvänä. Yli puolet ties-

Ysiksi yltäneen Suomen töstä kuuluu IHANAA! Asteikolla 1–7 Arabiemiraattien taakse jää jopa autobahehkä alimtiet saivat väylävertailussa paan hoitoneistaan tunnettu Saksa arvosanan 6,6. Suomen joulutodistukseen tuli 6,1! Tämä luokkaan, (11:s). Onneksi yrityslämmittää mieltä, kun körötjosta etetemme logistiikkakustantää lumituhnussa ja pimey­ dessä kotiin kuutta­ nukset ovat silti edelleen lässä kuulkymppiä. huikeat Keski-Eurooppaan laan vain töyssyisiä juttuja, verrattuna, niin ei pääse noumutta hei – ei niposemaan hattuun. teta.

Vuosia infraan moninkertaisesti enemmän investoinut Ruotsikin jää Maailman parhaat tiet löytyvät kauas taa (20:s). Minipanoksilla veröljyllä ja maakaasulla rikastuneista Arabiemiraateista. Seuraavana listailun kärkeen suhannut Suomi saa talla ovat Ranska, Oman, Portugali katsella peräpeilistä jopa rikasta ja Hong Kong.

Norjaa (ei 30:n kärjessä).

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Läpäisevä pinta kulauttaa hulevedet Hulevesimäärien kasvu ja tulvat aiheuttavat huolta kunnissa. Ongelmiin varaudutaan kehittämällä muun muassa vettä läpäiseviä ja sitä varastoivia päällysteitä ja pohjarakenteita. Moni kunta on laatinut hulevesisuunnitelman.

TEKSTI: MATTI VALLI, KUVA: HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTO

K

aupunkisateiden ja hulevesin torjuntaan tarvittavia, vettä läpäiseviä ja varastoivia rakenteita on kehitetty ja testattu VTT:n ja Tekesin CLASS-tutkimusprojektissa.

Mukana on yrityksiä ja kuntia, jotka etsivät tukea hulevesikohteidensa suunnittelulle ja ominaisuuksiltaan oikeita tuotteita niihin. ”Yritykset ja kunnat haluavat varmistaa hulevesin hallintaan tarkoitettujen uusien läpäisevien ratkaisujen toiminnallisuuden arktisessa ilmastossa ennen niiden käyttöönottoa”, sanoo hankeen projektipäällikkö Erika Holt VTT:ltä.

Uusien testattujen ratkaisujen käyttöönotto alkaa pilottialueilla 2015. Asialla ovat ainakin hankkeen kumppanuuskaupungit Espoo, Helsinki, Oulu ja Vantaa. ”Testatut läpäisevät rakenteet voidaan

turvallisesti ottaa käyttöön Suomen ilmastossa. Materiaalien ja toiminnallisuuden ymmärtämiseen perustuvat ratkaisut ovat kestäviä ja huollettavia. Ympäristölle tämä merkitsee hulevesien ja saasteiden vähenemistä ja lisääntynyttä mukavuutta, kun jäätä ja lunta kasaantuu vähemmän”, Holt pohtii.

Rakennusinsinööriksi sateisessa Seattlessa Washingtonin yliopistossa opiskellut Holt on työskennellyt tutkijana VTT:llä vuodesta 1996. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli 2001. ”Käytän puolet työajastani CLASSin kaltaisissa projekteissa ja lopun ajan keskityn ydinjätteen säilytystä koskeviin asioihin”, kertoo perheineen Espoon Nuuksiossa asuva Holt.

Läpäiseviä rakenteita on käytetty Belgiassa, Saksassa ja USA:ssa 5–10 vuotta.

Käyttöalueilla talvi on kuitenkin leuto ja

maan jäätyminen minimaalista. Holt uskoo, että Suomessa kehitetyt uudet ratkaistu kelpaavat myös vientimarkkinoille.

Urakoitsijat valmiudessa Infra-alan urakoitsijoilta löytyy tarvittava osaaminen ja ka­­­­­­lusto, kunhan tulvantorjuntaan tar­­­vit­­­­­ta­ via rakenteita ­ale­­­­­­­­­­taan to­­teuttaa.

Konk­­­­reet­tisia suunnitelmia tai koh­­­­teita ei ole markkinoilla kuitenkaan vielä näkynyt.

5/2 0 14

Olemmepa me tehokkaita! Taka-­ vuosien väyläpolitiikasta vastan-­ neilla valtioviisailla on selvästi ryhmähalin paikka.

Yksi asia jäi silti uutisoinnissa pimentoon.

Tajusiko kukaan, että World Economic Forum todellakin rankkasi infrastruktuurin yhdeksi kilpailukyvyn peruspilareista terveydenhuollon ja perusopetuksen rinnalle?

Suomessa tämä on uutta. Pisatu­lok­­sissa yhdeksäs sija olisi maansuru.

2x

”Kaupunkien päällysrakenteet ovat yleensä varsin vesitiiviitä ja me hallitsemme asfalttituotteet. Vettä läpäiseviä rakenteita kuten urheilukenttiä ja pysäköintipaikkoja olemme rakentaneet iät ja ajat, mutta emme kohteita, joilla varaudutaan voimakkaiden myrskysateiden aiheuttamiin tulviin”, Lemminkäinen Infran tutkimusjohtaja Lars Forstén kuvaa tilannetta.

Pelkkä läpäisevyys ei riitä, vaan pinnan alle tarvitaan tehokkaita, vettä kerääviä kerroksia ja rakenteita, sepeliä, kevytsoraa, putkistoja, suodatinkankaita ja vesisäiliöitä. ”Hulevesien tilapäistä säilömistä varten voidaan rakentaa esimerkiksi puistoja, jonne vesi tilapäisesti ohjataan tulvahuipun ajaksi. Joillekin suunnittelijoille tämä kaikki on tuttua, mutta infrarakentajien kannalta markkina ei ole kovin iso”, Forstén pohtii.

Forsténin mu­­kaan hulevesitorjun­­­taan tarvittava osaaminen ei poikkea muus­­­­­­­ta maarakenta­misesta paitsi ehkä joidenkin erikoismateriaalien osal­­ta. ”Kyse on veden talteenotosta, johtamisesta ja suuntaamisesta, mihin tietysti tarvitaan toteuttamiskelpoiset suunnitelmat”, hän tiivistää.

Tampere teki hulevesiohjelman Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma valmistui 2012, mutta asiavyyhti on laaja. Sade- ja sulamisvedet virtaavat Näsijärveen aina Vaasan korkeudelta saakka.

Siellä maa kohoaa vuodessa yhdeksän millimeriä, Tampereella vain neljä millimetriä. ”Viiden millimetrin vuosittainen lisäys yhdistettynä sademäärien kasvuun kumuloituu paineena Pyhäjärven ja Näsijärven väliselle hiekkaharjulle ja Tammerkoskeen, jonka kautta vedet virtaavat Näsijärvestä Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjoen kautta Pohjanlehteen”, kuvailee kaupungin projektiarkkitehti Jouko Saarinen.

Näsi- ja Pyhäjärven välinen Pispalan harju on hiekkainen kangas vailla kalliosydäntä. Fysiikan lakien mukaan sen läpi tihkuu vettä koko ajan kohti pienempää painetta. ”Ihmisen omin toimenpitein tätä painetta ei ole syytä lisätä, koska on teoreettinen riski, että harjun alla mahdollisesti olevat pohjavesialtaat lähtisivät liikkeelle.

Tämän takia harjun päällä Pispalan kaupunginosassa ei saa tehdä esimerkiksi laajempia kaivutöitä”, Saarinen sanoo.

Ajatus että Näsijärvi toimisi Kokemäenjoen yläjuoksun laajana valuma-altaana on siis jouduttu hylkäämään.

Kantakaupungin hulevesiohjelmassa kiinnitetään huomiota muun muassa tulvareittien varmistamiseen ja riittävän valumatilan varaamiseen tulvaherkillä alueil­ ­la. Uusilla rakennettavilla alueilla tulviin varaudutaan muun muassa tulvavallein.

9

Ruotsi investoi väyliin kansantalouksien kokoero huomioiden yli kaksi kertaa sen mitä Suomi. Ero repeää isommaksi lähivuosina. Myös perusväylänpitoon kuningaskunta pistää tuplamäärän rahaa per väyläkilometri.

Suomessa moni tuijottaa tyytyväisenä kasvukeskusten komiaa infraa. Kokonaiskuva katoaa. Väyläverkko on laaja ja monin paikoin saattohoitokunnossa.

Suunnitelman mukaan huleveden reitit ja viivytysrakenteet suunnitellaan elinkaariajatuksella, niin että niitä voidaan myös ylläpitää ja kunnostaa. Veden kulkua voidaan hidastaa viivästysrakenteilla kuten altailla, kosteikoilla, lammikoilla ja maanalaisilla vesivarastoilla. Samaa tavoitetta palvelevat imeytyskaivannot ja imeytyspainanteet läpäisevän päällysteen alla.

CLASS-hankeen maksuton, kaikille avoin päätösseminaari 14. tammikuuta Otaniemessä. Lisätietoa: www.vtt.fi/sites/class

Talvitulvat tulevat?

Tulvat voidaan jakaa vesistö-, merivesija hulevesitulviin. Reilun kymmenen vuoden aikana Keski-Euroopassa on esiintynyt aiempaa selvästi useammin suuria vahinkoja aiheuttaneita tulvia.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan pahentavan tulvia myös Suomessa ja lisäävän etenkin talvitulvia. Suurtulva on täysin mahdollinen.

Tulvat kehittyvät meillä yleensä pitkään jatkuneiden sateiden tai lumen sulamisen seurauksena. Todella harvinainen, laajalle ulottuva tulva sattui viimeksi 1899. Muun muassa Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä esiintyneen tulvan toistumisajaksi on arvioitu vähintään 250 vuotta. Vuotuinen todennäköisyys on alle 0,4 prosenttia.

Anu Ginström Lähde: Ymparisto.fi

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Se on suhteellista, sanoi svensson

80 %

GINASANDERS / 123RF

60 %

”Investoikaa infraan”, ruotsalaisen SEB:n pääekonomisti Robert Bergqvist neuvoo suomalaisia.

Kauppalehden siteeraama ekonomisti muistuttaa, että Suomen julkinen velka on muihin euromaihin nähden alhainen: 60 prosenttia bkt:sta. Vasta 80 prosenttia ylittävä taso alkaa haitata taloutta.

Avainkysymys on rahojen järkevä käyttö. Bergqvist sijoittaisi eurot infraan.

”Tämä on erinomainen tilaisuus, koska korot ovat pohjalla.

Investoinnit infrastruktuuriin maksavat itsensä takaisin ja tässä yhteydessä julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden yhteistyö avaa mahdollisuuksia.”

Myös meillä talousviisaat taluttaisivat Suomi-neidon rohkeasti lainaluukulle ja sen jälkeen silta-, moottoritie- ja tienpaikkauskaupoille. Valtiovarainvaliokunnalle syksyllä puhuneet Aalto-yliopiston professorit Sixten Korkman ja Pertti Haaparanta tarjosivat

päättäjän työkalupakkiin infrahankkeita ja velan ottamista elvytykseen. Marraskuussa Raimo Sailas vaati HS:ssä hallitukselta järeitä toimia, jykeviä päätöksiä ja navakkaa potkua. Velan lyhentäminen seis ja liikenne- sekä vesihuoltoverkko kuntoon, ex-valtiosihteeri (sd) viestitti.

PEACE, MAN. Väyliin menee 0,8 ja puolustukseen 1,4 prosenttia bkt:sta. C'mon. Hienot, modernisoidut Pasit ovat vaarassa upota ensimmäisessä sillanylityksessä!

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Rakentajan taivas aukeaa Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

UUTTA PINNAN ALLE. Virtasen Ari kunnosti vanhan kanavan tukimuurin Valkeakoskella.

Työhön kuului muun muassa vedenalaista valua – nappihomma sukellusta vapaaajalla harrastavalle rakentajalle!

A R I V I R TA N E N

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

Mursketie 15, Kangasala 22.10.2014 klo 14.17 Puhelimessa: Ari Virtanen, Maanrakennus Ahti Virtanen Oy Millainen työpäivä siellä on me­­ nossa? Juuri tulin Tampereelta urak­­­kaneuvotteluista. Nyt valmistellaan huomista päivää työ­maa­ kierrok­sineen.

Maarakentajat rakentavat arjen hyvinvointia. Mitä hyvää sinä olet tehnyt viime aikoina? Mieleen tulee Kangasalan Kirkkoharjun koulun pihasaneeraus. Kaikki meni

uusiksi, tuli muun muassa uutuus lapsille: parkour-kenttä. Siellä on joka päivä lapsia touhuamassa, myös koulun jälkeen. Oma poikakin haluaa sinne kiipeilemään, vaikka asutaan eri paikkakunnalla.

Mikä on ollut kiinnostavin työkohde viime aikoina? Tuo edellinen. Vajaan miljoonan euron hankkeessa oli kaikkea maarakentamista, myös betonirakentamista.

Kiinnostava oli myös Valkeakosken

Museorannan työ. Kanavan muuri viime vuosisadan alkupuolelta oli murtunut ja korjasimme sen.

Oletko ollut maarakentaja ihan pienestä asti? Kyllä, olen toisen polven yrittäjä. Kävin tekun, olin muutaman vuoden YT-yhtymässä ja 1990-luvun alussa tulin tänne.

Edessä on eduskuntavaalit.

Onko terveisiä ehdokkaille?

Infraan pantu euro vaikuttaa! Inf­ rainvestointi tukee ja elvyttää kan-

santaloutta vielä pitkään kohteen valmistumisen jälkeenkin.

Mikä on mielestäsi tärkein kehittämiskohde infra-alalla? Hankkeiden valvontaa pitäisi tehostaa.

Se parantaisi laatuun panostavien yritysten mahdollisuuksia kilpailussa. Lisää reilua peliä: avointa keskustelua ja luottamusta rakennuttajien ja urakoitsijoiden välille!

Kenen työmaalle pirautan seuraavaksi? Soita Laivolan Arille.

11

5/2 0 14

EU patistaa väylärakentamiseen EU kohentaa iskukuntoaan kehittämällä väyläinfraa. Uusi infrastruktuuripolitiikka tähtää hajanaisen liikenneverkon yhtenäistämiseen.

Vuoteen 2030 mennessä luodaan liikenteen ydinverkko, joka muodostuu yhdeksästä pääkäytävästä. Ydinverkko luo itä–länsiyhteyksiä, poistaa pullonkauloja, tehostaa rajaliikennettä ja edistää ilmastotavoitteita.

2050 mennessä valmistuu kattava verkko, jonka myötä useimmat kansalaiset ja yritykset ovat enintään 30 minuutin matkan päässä ydinverkosta.

EU:n ydin- ja kattavaa verkkoa koskevat päätökset velvoittavat myös Suomea. Liikenneviraston arvion mukaan verkkojen rakentaminen edellyttää meillä 400 miljoonan euron vuosittaista lisäpanosta väyliin vuosina 2015– 2030. Sen jälkeen tarvitaan vielä vähintään 170 miljoonaa ekstraa vuosittain 2050 asti.

Yhtälö megavelat + lisärahaa inf­ raan on ratkaistavissa, mutta mallioppilas Suomi, panosta matikkaan!

Budjettikehyksellä ei pitkälle pötkitä.

Toimisiko meillä rahasto, jonka kautta esimerkiksi eläkeyhtiöt voisivat sijoittaa pikiteihin ja kestäviin siltoihin?

VALO KANSSASI, ULKOILIJA. Espoo kokeilee liikkeen tunnistukseen perustuvaa ulkovalaistusjärjestelmää. ”Valot palavat him­­me­­­­ä­ ­nä ja virittyvät täydelle teholle vasta havaitessaan ulkoilijan”, jär-

ARI LAIVOLA

Helkamäentie 15, Askola 12.11.2014 klo 08.53

Tanttala, Janakkala 5.11.2014 klo 11.18

viisikymppisiä juuri vietettiinkin, minä myös. Eli oli satavuotisjuhlat.

Tuplaonnittelut siis! Kaikki alkoi yhden miehen toiminimestä, nyt on toisin. Juu, aikalailla 70 ihmistä firmassa pyörii. Lisäksi on 10–50 aliurakoitsijaa, kuten autoilijoita.

Marraskuu toi pimeyden. Lyhenikö infrarakentajan päivä? No justiinsa tehtiin diiliä, että täytyy ­jatkaa päivää, että saadaan töitä eteen­päin. Meillä päivät eivät lyhentyneet, venyivät vain! Luojan kiitos työtä on juuri nyt yllin kyllin.

Tarjoatteko infran talvihoitoa?

Yksi kone on ollut 22 vuotta Pasilan ratapihan lumitöissä. Meillä keskitytään maarakennus- ja murskausurakointiin. INFRAn jäseniltä on tullut paljon murskaustöitä.

Kuka on seuraava kohde? No soita Wuorion Reijolle!

HIEMAN APEA MAISEMA? ”Hakevuoren näkökulmasta pitää sanoa, että marraskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin voisi olla muutama aste pakkasta. Pikkuisen luntakin voisi tulla, niin olisi valoisampaa”, Reijo Wuorio miettii.

Valo pistää hommiin vipinää.

Kyllä. Työajat pitää ajoittaa suurin piirtein valoisaan aikaan. Hyvässä valossa työ on 25 prosenttia tehokkaampaa ja tapaturmariski pienenee.

Mikä oli aamun puheenaihe?

Onko yöllä käynyt varkaita. Keimolan alueella se on aina näin – siellä on jatkuvasti työmaavarkauksia.

Mitä mietit maailman menosta?

Eilen olin Juha Sipilän paneelissa.

Paikalla oli fiksuja ihmisiä: Risto E.J. Penttilä, Anne Berner, professoreja. Maailmantaloutta sivuttiin. Olen vakuuttunut, että hallitus menee vaihtoon, en lähimuistista muista näin huonoa hallitusta. Tilanne on vaikea. En ole koskaan odottanut näin paljon vaaleja kuin nyt.

Mitä odotat hallitukselta? Tosi paljon. Kotimainen energia kunniaan, tuontienergiasta miljardi pois ja kotimaista tilalle. Työttömyyskorvauksia alas, työpaikkojen arvostus takaisin! Korvaukset maksimissaan puoleen nykyisestä.

Mitä maarakentaja toivoo joulupukilta? Uudet kumisaappaat tarvitsisin näin märkänä syksynä.

REIJO WUORIO

Puhelimessa: Ari Laivola, Maarakennus M. Laivola Oy Soitinkohan Turenkiin? (Hyvin pirteänä:) Et, vaan Janakkalaan! Olen kotitilalla tämmösillä puolipekkasilla konehommissa.

Mitäs siellä on menossa? Mulla on täällä maatila, jossa on 3 työntekijää ja reilut 150 lypsävää. Teen karjakolle ja hänen miehelleen talonpohjaa. On maailman parasta hermolepoa olla konehommissa välillä!

Millaista on arkesi, jos ei tätä?

Tj:nä olen normaalisti ihan muissa puuhissa. Arki on urakkaneuvotteluja ja taloushallintoa. Vastaan myös meidän korjaamopalveluista, joita tarjoamme muillekin. 2–4 kaveria on kokopäiväisesti korjaamolla.

Laivolan Matti aloitti maarakentamisen 1964. Onnea viisikymppiselle firmalle! Kiitos! Kyllä tuossa

LANDELLA. ”Olin joutavin ukko lähtemään karjakon talonperustushommiin. Kerrankin olen todistettavasti oikeissa töissä”, Ari Laivola tilitti ja kuvasi työmaansa.

Haloo Helsinki? Olen Askolassa nyt, mutta voin kyllä heittää tästä Sä­­ terintielle Pukinmäkeen! Ja tä­­­­nään aamulla kävin kyllä Helsingissä.

Miten keskiviikko pyörähti käyntiin? Kävin murskaamolla ja Keimolassa, jossa näin märkiä työmaateitä, sumua ja usvaa. On ihanaa, kun 7.30 työmaa alkaa näkyä aamuusvan läpi, kaivinkoneen valot alkavat tuikkia ja taivas aukeaa. Silloin nähdään ihan oikeasti, mitä siellä tapahtuu. Autot olivat jo liikkeessä; kuka vei maita, kuka mursketta.

jestelmän kehittäneen Lumine Lighting Solutions Oy:n Santeri Oksanen sanoo Uuden Suomen haastattelussa.

Ulkoilijan mentyä valaisin himmenee taas. Uusiin tai vanhoihin kohteisiin asennettavan ohjausjärjestelmän edut korostuvat hiljaisilla liikenneväylillä ja yöllä. Turussa ja Kittilässä tehtyjen tutkimusten mukaan valaisimien energiankulutus putosi yöllä kymmenesosaan.

Valot myös kuormittuvat vähemmän, mikä vähentää huoltotarvetta ja lisää käyttöikää.

12

INFRA-LEHTI

13

5/2 0 14

MIKÄ ETTEI?

Kääntyykö korttibyrokratia tarkoitustaan vastaan?

PULMA:

RATKAISU:

Työturvallisuuskortteja on tuskaisan paljon – työturvasta tie- ja katuturvaan ja lukuisia muita. Työntekijät istuvat eri korttikursseilla kuuntelemassa samat luennot ja kantavat työmailla mukanaan paksua korttinippua.

Voisiko korttikoulutus muodostua kaikille yhteisestä perusosasta, johon liitetään tarpeen mukaiset substanssikohtaiset moduulit?

Kertauskurssi kortin uudistamiseksi hoituisi etänä verkossa ja työmaalle riittäisi yksi kortti.

Toimisiko tämä, työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen, Liikennevirasto?

LIIKENNEVIRASTOLLA ON SUURI ROOLI, jos ja kun tämäntyyppisiä uudistuksia suunnitellaan ja mahdollisesti toteutetaan. Olemme avoimia, ja haluamme alan kanssa yhdessä kehittää toimintatapoja, joilla parannetaan turvallisuutta.

”Kypsytelläänkös nyt vielä.”

HANNU SAARINEN

KEHITTÄMISTARPEITA ON aiheeseen liittyen palEhdotus ei ehkä tuollaisenaan toimi, mutta jonkin, tunnistan ja ymmärrän hyvin ne. siinä on ainakin ajatusta, jota voisi lähteä kehitEri koulutuskorttien välillä on päällektämään edelleen. käisyyttä, ja sitä tulee karsia. Näin on jo Valtti-kortista minulla ei ole käyttäMIELESSÄ tehtykin muun muassa Tieturva 1 -koujäkokemusta, joten en osaa ottaa sii­I NFRA-ALAA lutuksen osalta; on karsittu pääl­ hen kantaa, mutta yleisesti totean, ­J ÄYTÄVÄ PULMA JA SIIHEN LOISTO­ lekkäisyyttä Työturvakoulutuksen että tulevaisuudessa meillä on ehkä RATKAISU? kanssa. jokin yhteinen kortti.

VINKKAA MEILLE: INFO@INFRA.FI Hyvää ehdotuksessa on se, että moduulien kautta saisimme aikaiseksi ARVOSANAKSI TÄLLE EHDOTUKSELLE enemmän kohdistettua koulutusta. En ole ANNAN neliportaisella asteikolla kakkokuitenkaan aivan varma, toimisiko verkkokousen: tämä vaatii vielä pohdintaa ja kehittälutus tässä. mistä.

Turvallisuustyössä on mielestäni kaikkein tärkeintä asenne. Suotuisan turvallisuusasenteen ARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ aikaansaaminen tai ylläpitäminen vaatii mielestäni myös keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa.

Keneltä kysyimme?

Risto Lappalainen Olen koulutukseltani merikapteeni. Pisin työkokemuk­seni on merenkulun puolelta.

Työkokemusta on kertynyt myös päällystystöistä, ruoppauksesta, vesiväylien hoidosta, lentoliikenteestä, työsuojeluhallinnosta sekä onnettomuus- ja tapaturmien tutkinnasta.

Liikennevirastossa vastaan väy­ länpidon työturvallisuudesta kaikkien liikennemuotojen osalta. Olen mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä turvallisuustyöryhmissä.

INFRAN RAATI: YHTEISHENKEÄ TYÖMAILLE! 14

INFRA-LEHTI

TEKSTI: JUHA SALMI, KUVAT: PETRI PUROMIES

MUURINMURTAJAT. Heikki Halttula (vas.), Nina Lindström ja Harri Kailasalo murtaisivat tilaajan, suunnittelijan ja tuottajan väliset muurit ja byrokratian työmailta. Yhteinen tavoite kaikille – veronmaksajalle selvä säästö!

15

5/2 0 14

Infrarakentamisen ja -prosessin tuottavuudessa ei ole hurraamista. Siitä viestivät erilaiset tutkimukset ja käytännön kokemukset. Missä mättää eniten? Mitä voidaan ja pitää tehdä tehokkuuden parantamiseksi?

I

NFRA-lehti kutsui kolmihenkisen raadin avaamaan infran tuottavuussolmuja.

Trioon kuuluivat Lemminkäinen Oyj:n infrarakentamisen liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo, RTA-Yhtiöiden toimitusjohtaja Nina Lindström ja Vianova Systems Finland Oy:n toimitusjohtaja Heikki Halttula.

Heidän mielestään tuottavuuden pahimmat kipupisteet ja jarrut löytyvät hintaa korostavista hankintamenettelyistä sekä huonosta tilaus- ja suunnitteluosaamisesta. Tilaajien resurssit on ajettu alas. Hankkeet ja prosessit eivät ole oikein kenenkään hallussa. Vastakkainasettelu vallitsee.

Raati löysi tuottavuuden parantamiseen silti monia rohtoja. Tilaajan, suunnittelijan ja tuottajan väliset muurit ja niitä erottava byrokratia on purettava. Hankintamenettelyjä on kehitettävä innovaatioihin kannustaviksi.

Suurhankkeisiin viritetyistä allianssi- ja yhteistyömalleista on löydettävä sovelluksia myös pienempiin kohteisiin. Tietomallintamisen ja Lean-ajattelun avulla saadaan hukat kuriin ja virheet minimiin.

Kunnat, ajakaa veronmaksajien etua!

Infra-alan tuottavuuden parantamisessa lohdullisinta on se, että potentiaali on huikea. Jos 8 miljardin euron kokonaisvolyymi saadaan tehtyä 10 prosenttia tehokkaammin, säästö on 800 miljoonaa euroa. Sillä tekee monta väylää ja muuta infrarakennetta.

Suurimmat tehostamistarpeet ja -mahdollisuudet ovat raatimme mielestä kuntien infrahankkeissa. Korjausvelka on niin valtava ja kuntatalouden tilanne niin haastava, että on pakko löytää uusia tapoja, joilla saadaan rahat riittämään edes välttämättömiin investointeihin.

Reaalitaloudellisesti tehokkainta, mutta poliittisesti haastavinta on vähentää kuntien oman työn osuutta.

Näytöt sen mielekkyydestä ovat kuitenkin kovat. ”Espoossa on ulkoistettu muutaman alueen hoito ja se on tullut puolta halvemmaksi omaan tuotantoon verrattuna. Kun valtio avasi hoitopuolen kokonaan kilpailulle, saavutettiin 30 prosentin säästöt. Kymmenessä vuodessa kaikki kustannustason nousut on saatu

”

Huonosti suunnitellun hankkeen myöhemmät muutokset aiheuttavat lisäpaineita muutenkin kohtuuttomiin aikatauluihin.”

pidettyä kurissa pelkästään tällä”, Kailasalo kiteyttää. ”Kunnissa panostetaan oman kaluston ja resurssien kehittämiseen, vaikka veronmaksajien kannalta järkevämpää olisi kehittää hankintaosaamista, jonka avulla voidaan tilata enemmän yksityiseltä sektorilta”, Lindström lisää.

Osaamattomuutta ja osaoptimointia Julkisen sektorin toimijoiden rooli infra-alalla on selvästi keskeisempi kuin talonrakentamisessa. Raati tuskailee tilaajatahon kompurointia. ”Koneet tekevät työtä varmasti tehokkaammin kuin 20 vuotta sitten ja yksittäinen suunnittelutehtävä pystytään hoitamaan tietotekniikan avulla aiempaa fiksummin. Kokonaisprosessin tuottavuus junnaa kuitenkin paikallaan. On paljon osapuolia, osaamattomuutta ja osaoptimointia”, Harri Kailasalo kuvailee. ”On osaaviakin tilaajia, mutta liian usein kohtaamme erittäin huonoa suunnittelua ja tilaamista. Huonosti suunnitellussa hankkeessa prosessin myöhemmissä vaiheissa tehtävät suunnitelmamuutokset aiheuttavat lisäpaineita muutenkin kohtuuttoman kireisiin aikatauluihin. Syntyy solmuja, joita kukaan ei osaa kunnolla avata”, Lindström valittaa.

Kailasalo muistelee kaipauksella aikoja, jolloin tilaajien toimistoissa ja työmailla oli riittävästi valvojia ottamassa kantaa suunnitelmiin ja niiden mahdollisiin muutostarpeisiin. ”Julkisen sektorin tehostamisohjelmat ovat ajaneet alas nämä resurssit. Kun ei ole osaamista eikä riittäviä resursseja, niin kilpailutetaan huonoilla suunnitelmilla halvinta hintaa.” ”Hankintaketju on hajautunut: suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito kilpailutetaan erikseen. Nykyprosessi tuottaa rakenteita, joita on vaikea ja kallis rakentaa ja ylläpitää”, Heikki Halttula päivittelee.

Hankintalaki ja YSE joustavat tarpeen ja halun mukaan Hankintalain ja yleisten sopimusehtojen on väitetty jarruttavan tuottavuuden parantamista. Raatimme mielestä ne toki kannustavat yksioikoiseen hintakilpailuttamiseen ja eri osapuolten vastakkainasetteluun, mutta fiksusti tulkiten ne antavat myös jouston­ varaa. >>

16

INFRA-LEHTI

HEIKKI HALTTULA: ”Projektin kaikki toimijat pitää saada toimimaan koko projektin parhaaksi. Vaikka tilataan väärin, meidän pitäisi pystyä tekemään oikein.”

”Hankintalainsäädännön uudistaminen antaa entistä paremmat mahdollisuudet kokonaistaloudellisesti edullisimpien vaihtoehtojen valintaan ja erilaisiin neuvot­telumenettelyihin. Oikeuskäytäntö elää sen mukaan, mitä markkinat tarvitsevat”, Lindström uskoo.

Lindströmin mukaan myös YSE-ehdot ovat käytännössä niin väljät, että monenlaiset poikkeamat ovat mahdollisia täydentävien asiakirjojen avulla. ”On loppujen lopuksi ihan sama, mitä sopimuksessa lukee, jos hanke saadaan toteutettua mahdollisimman vähillä muutoksilla. Kaikki ovat silloin tyytyväisiä”, Lindström korostaa.

Kailasalon mielestä rakentajan pitäisi päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sanomaan, miten tietyt asiat voidaan tehdä toisella tavalla kustannustehokkaammin. ”Hankintalain kannalta on oleellista, että kaikilla tarjoajilla on käytössään sama suunnitelma, johon voi esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja tai jättää ehdottamatta. Tilaajien pitäisi rohkeasti hyväksyä myös nämä vaihtoehtoiset ratkaisut, mikäli niillä päästään haluttuun toiminnalliseen laatuun.”

Heikki Halttulan mukaan maailmalla on hyviä kokemuksia sellaisistakin malleista, joissa urakoitsijat pääsevät pisteyttämään suunnitelmia. ”Tämä johtaa suunnittelua siihen, että kohde on helpompi rakentaa. Pro-

”

Tarjoajilla pitää olla käytössä sama suunnitelma, johon voi esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.”

jektin kaikki toimijat pitää saada ajattelemaan pro­jektin parasta sen sijaan, että maksimoidaan oma hyöty yhdestä osatekijästä”, Halttula korostaa.

Kaikki hyötyvät onnistumisesta Harri Kailasalon mukaan työmaakokoukset ovat nykyisin usein byrokraattisia tapahtumia, joissa tilaaja istuu toisella puolella ja urakoitsija toisella puolella. Suunnittelija ei ole aina edes paikalla ja joskus tilaajaakin edustaa vain rakennuttajakonsultti.

Tilanne on toisenlainen ns. allianssimallissa, josta on jo ehtinyt kertyä hyviä kokemuksia esimerkiksi Tampereen tunnelihankkeessa. ”Samassa työskentelytilassa toimivat liikenneviraston, Tampereen kaupungin, suunnittelijoiden ja rakentajien edustajat pystyvät reaaliaikaisesti kommentoimaan suunnitelmia ja tekemään päätöksiä. Suunnittelua ja rakentamista tehdään lomittain. Kaikki hyötyvät, kun päästään yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin”, Kailasalo toteaa.

Lindströmin mukaan allianssimallin soveltaminen on vielä niin uutta, että pelisäännöt ovat hakusessa. ”Kunnossapitourakoita koskevien omien kokemusteni mukaan eri osapuolet ovat vielä melko pihalla.

Konsultti vei muuta porukkaa kuin litran mittaa.”

17

5/2 0 14

NINA LINDSTRÖM: ”Uusien toimintatapojen omaksumiseen kannustaa se, että pääsee itse vaikuttamaan niiden sisältöön ja kehittämiseen.”

Kailasalokin myöntää, että nykyinen allianssimalli sopii parhaiten isoihin kohteisiin, joissa on luonnostaan enemmän tilaa innovoinnille. Sama yhteisen tekemisen meininki olisi kuitenkin hyvä saada myös vaikka 100 000 euron tieurakoihin. ”Pienempiä hankkeita varten pitäisi kehittää ’kevyt allianssi’, jossa tarjouspyyntövaiheessa hyväksytään vaihtoehtoja ja joka mahdollistaa innovaatioita. Rakentamisen aikana pidettäisiin riittävästi yhteisiä palavereja ja käytäisiin suunnitelmia läpi vuorovaikutteisesti. Sopimusmallissa määritettäisiin, miten yhdessä kehitetyistä hyödyistä maksetaan eri osapuolille”, Kailasalo ehdottaa.

Yhtenä vaihtoehtona Kailasalo väläyttää ns. ranskalaista urakkaa: ”Tässä on rahat, kerro mitä sillä saa.”

Halttula muistuttaa, että voidaan käyttää myös erilaisia tavoitehintamalleja, jotka kannustavat tehokkaampaan toteutukseen. ”Säästä kymmenen miljoonaa, niin saat siitä itse kaksi miljoonaa!”

Mallintamisella hukka kuriin ja virheet minimiin Loistava mahdollisuus tuottavuuden parantamiseen on tietomallinnus, joka tekee vihdoin tuloaan infraalalle. Parissakymmenessä pilottikohteessa kehitetyt

HARRI KAILASALO: ”Suunnittelu on vaativaa ja vastuullista työtä, koska siinä vaiheessa lyödään lukkoon 80 prosenttia kustannuksista.

Siihen täytyy olla riittävät resurssit ja toimivat vuorovaikutusmekanismit.”

ja testatut mallintamista koskevat vaatimukset ja ohjeet valmistuvat pian. Mallintamisen käyttöönottoa helpottaa Suomessa kehitetty InfraModel-tiedonsiirtoformaatti, jota esimerkiksi Liikennevirasto vaatii kaikissa hankkeissaan.

Mallintamisen tehokas hyödyntäminen edellyttää, että sitä käytetään infraprosessin kaikissa vaiheissa lähtötietojen hankinnasta ylläpitoon.

Kailasalon mielestä mallipohjaisen suunnittelun ja koneohjauksen avulla pystytään merkittävästi vähentämään hukkaa ja turhaa työtä. ”Ei kaiveta ylisyvää eikä asioita tarvitse tehdä kahteen tai useampaan kertaan.”

Halttula kertoo, että tilaajat eri puolilla maailmaa ovat raportoineet, että mallintamisella päästään helposti 5–15 prosentin säästöihin. Säästö tulee lähinnä siitä, että saadaan suunnitteluvirheet eliminoitua hyvissä ajoin ennen rakentamista. ”Mallintamisesta on hyötyä myös infraverkon ylläpitäjälle, joka pystyy virtuaalimallin avulla arvioimaan suunnitelmia ja niiden ongelmia. Piirustuksista niitä on vaikea huomata ja hahmottaa.”

Lindströmin johtamalla yhtiöllä on toistaiseksi vähän kokemusta tietomallintamisesta, mutta siihen liittyvää osaamista on tarkoitus hankkia. ”Mallintaminen on uusi tapa tehdä ja lukea suunnitelmia. Tällä

”

Säästä kymmenen miljoonaa, niin saat siitä itse kaksi miljoonaa!”

>>

18

INFRA-LEHTI

”Hätäisesti ja halvalla teetetyt suunnitelmat aiheuttavat nykyrakentamisessa aikatauluongelmia. Suunnitelmien virheiden ja puutteiden selvittely viivästyttää hankkeita jopa kuukausilla ja aiheuttaa lisä- ja muutostöitä.

Sähläyksen maksajia ovat veronmaksajat ja jo entuudestaan niukka julkinen talous on kovilla.”

Infrarakentajat INFRA ry:n Liittopäivillä 2014

”

Englannissa päättäjät kyllästyivät tehottomaan ja laaduttomaan rakentamiseen.

Kohta laki edellyttää mallintamista ja lean-ajattelua.”

hetkellä isoin ongelma on yhdistellä erilaisia suunnitelmia.”

Halttulan mukaan tähänkin on esimerkiksi Pisararadassa hyväksi koettu ratkaisu: yhdistelmämalli, joka integroi kaikki eri vaiheiden tietomallit.

Lean-ajattelua infraan?

Lean-ajattelu tekee tuloaan rakennusalalle. Sen juuret juontavat Toyotan tuotantosysteemien uudistamiseen toisen maailmansodan jälkeen. Silloin oli vähän rahaa ja autoja piti tehdä mahdollisimman paljon, nopeasti ja edullisesti.

Heikki Halttula tuntee periaatteet hyvin, koska valmistelee aiheesta väitöskirjaa. ”Perusajatuksena on, että tehdään vain sitä, mikä tuo lisäarvoa asiakkaalle.

Prosessista poistetaan kaikki turhat ja tuottamattomat vaiheet. Luodaan yhteiset toimintatavat, mutta ollaan samalla avoimia muutoksille.”

Lean-ajatteluun liittyy läheisesti rakentamisen tuotannonohjaukseen kehitetty Last Planner -menetelmä.

Sen ytimenä on viikkosuunnittelu, jolla varmistetaan, että kaikki tehtävät voidaan hoitaa häiriöttä ja sovitussa ajassa. ”Toimitusketjun viimeinenkin tekijä on mukana suunnittelemassa kokonaisuutta”, Halttula kuvailee.

Kailasalon mukaan Last Planneria on käytetty menestyksekkäästi perinteisessäkin rakentamisessa. Sen avulla aliurakoitsijat on osallistettu suunnitteluun erilaisin välitavoittein. ”Samalla jokainen sitoutuu aikataulun tekemiseen. Jos 500 euron toimitus ei tule ajallaan, seurannaisvaikutukset voivat olla kymmeniä tuhansia euroja.”

Myös Lindström liputtaa Last Plannerin puolesta: ”Avainasemassa on selkeä visuaalinen ohjaus: aikataulu on aina seinällä konkreettisesti nähtävissä.

Uusien toimintatapojen omaksumista helpottaa, kun pääsee itse konkreettisesti vaikuttamaan.”

Lean ei edellytä mallintamista, mutta Halttula korostaa niiden yhteisvaikutusta. Esimerkiksi Englannissa päättäjät kyllästyivät tehottomaan ja laaduttomaan rakentamiseen. Tehtiin hallitustason strategia ja sitä tukeva lainsäädäntö, joiden mukaan vuodesta 2016

lähtien kaikissa julkisissa rakennushankkeissa on hyödynnettävä mallintamista ja lean-ajattelua. ”Niitä vaaditaan, koska on vahva näyttö niiden tuomasta tehokkuudesta, merkittävästä kustannussäästöstä ja paremmasta laadusta. Suomessa toimijat voivat itse päättää, käyttävätkö leania tai mallintamista.

Tässä on iso ero”, Halttula toteaa.

Raati roolileikissä

Jos olisin liikenne- tai valtiovarain­ministeri seuraavassa hallituksessa…

Harri Kailasalo Pyrkisin siihen, että Suomeen saadaan poliittinen konsensus liikenneverkon kehittämis- ja kunnossa­ pitotarpeesta ja -tasosta kymmenen vuoden aika­ jänteellä. Luotan siihen, että keinot tavoitteisiin pääsemiseksi löytyvät viranomaisten, asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien yhteistyönä. Valtionbudjetin ulkopuolisen rahaston avulla vapauttaisin inframäärärahat vuosibudjeteista.

Heikki Halttula Vaikuttaisin siihen, että Suomeen saadaan Englannin tapaan poliittinen linjaus tietomallintamisen ja leanajattelun yleisestä käytöstä. Panostaisin myös siihen, että hankintamenettelyt saadaan innovaatioihin kannustaviksi. Aktivoisin yksittäisiä rahoittajia mukaan infran rakentamiseen ja ylläpitoon.

Nina Lindström Ajaisin voimakkaasti veronmaksajien etua ja toisin varsinkin kuntatalouden realiteetit selkeästi esille kuntalaisille. Pyrkisin vaikuttamaan siihen, että kunnat uudistavat hankintapolitiikkansa ja -mene­ telmänsä ja panostaisivat hankintaosaami­sensa kehittämiseen oman työn suosimisen sijaan.

5/2 0 14

19

20

INFRA-LEHTI

INFRA JA HYVINVOINTI

INFRA RAIVAA TIETÄ

pimeydestä valoon Mitä yhteyksiä on toimivan, huolellisesti ylläpidetyn infran ja kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin välillä? Käsitykset jakavat rakentamisen ja talouden ammattilaisiakin. Infraan investoimisen puolestapuhujille vertailu Ruotsin ja Suomen välillä on argumenteista vahvimpia.

TEKSTI: VESA TOMPURI, KUVAT: LAURI ASANTI

21

5/2 0 14

”

Oleellista on suunta. Suomessa väyläinvestointeja ajetaan alas, Ruotsissa niitä kasvatetaan.”

V SAARIVALTIO. Syrjäinen Suomi lähtee aina takamatkalta logistiikkakilpailussa. Priima infra houkuttaa investoimaan raukoillekin rajoille.

AIKKA TIETO KULKEE VERKOSSA ja videoneuvottelut yleistyvät, sekä henkilö- että tavaraliikenne ovat kasvaneet tasaisesti vuosien ajan. Moni toimiala ei selviä il­­ man toimivaa väyläinfraa.

Raaka-aineet sijaitsevat aivan muualla kuin pääkaupunkiseudulla, muistutti rakennusmestari-kansanedustaja Eero Reijonen MANK ry:n vuosipäivillä Helsingissä.

Reijonen ei ole ainoa, joka infrainvestointien alueellista tasapuolisuutta puolustaessaan ottaa Suomen vertailukohdaksi mielellään Ruotsin.

Vertailu on monessa mielessä hedelmällinen: molemmat maat panostavat kaivosteollisuuteen ja pyrkivät varmistamaan myös muiden teollisuudenalojen kilpailukyvyn.

Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovatkin sitten lähes vastakkaiset.

Ruotsin valtio on ottanut asiakseen luoda pohjoisen kaivosteollisuudelle mahdollisimman hyvät logistiset edellytykset investoimalla erityisesti rataverkkoon. Toinen painopiste Ruotsissa on Göteborgin ja Tukholman välisen väyläyhteyden jatkuva kehittäminen.

Suomessa väyläinvestointien painopiste on viime vuosina ollut etelärannikolla. Toimivan yhtenäisen moottoritieyhteyden merkitys on suuri sekä alueellisesti että Venäjän kaupan kannalta. E18 on tärkeä riippumatta ajoittain häilyvistä venäläis-eurooppalaisista poliittisista suhdanteista.

Väyläverkoston riittävyyteen ja etenkin sen kuntoon liittyvät ongelmat näyttäytyvät kuitenkin synkemmässä valossa, kun tarkastellaan olemassa olevaa infraa Kehä III:n pohjoispuolella.

Suomi ja Ruotsi: kaksi eri maailmaa Suomessa väyläverkoston tämänhetkinen korjausvelka on noin kaksi miljardia euroa. Summa on kasvanut jatkuvasti tällä vuosituhannella, koska perusväylänpito on jäänyt pahasti uudisinvestointien varjoon. >>

22

INFRA-LEHTI

PURETAAN ESTEET. Suomessa ailahteleva budjettirahoitus estää pitkäjänteisen infrasijoitusten suunnittelun. 10–20 vuoden jaksolle tehty väylästrategia Ruotsin malliin olisi ratkaisu.

Olennaista on, että Ruotsissa investointeja on ohjattu suunnitelmallisemmalla ja pitkäjänteisemmällä otteella kuin Suomessa, jossa julkinen päätöksenteko ja rahoitusmekanismi ovat johtaneet lyhytjänteisiin ja poukkoileviin päätöksiin. ”Olisiko meilläkin syytä harkita siirtymistä pitkäjänteisiin, yhden tai kahden vuoden hallitusohjelmista riippumattomaan strategiatyöhön?”, Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm heittää. ”Ruotsissa investointipäätökset tehdään kymmenen vuoden aikajänteellä. Rahoitettavat hankkeet päätetään hyvissä ajoin etukäteen, ja hankekohtaisesti mietitään yksityiskohdat. Infrainvestointeja varten on kehitetty erityinen sisäinen rahasto, joka mahdollistaa tällaisen pitkäjänteisen suunnittelun.”

Suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden lisäksi Ruotsi käyttää väyliin – sekä investointeihin että perusväylänpitoon – enemmän rahaa kuin Suomi. Rahaa on kerätty myös väylien käyttäjiltä esimerkiksi ruuhkamaksuina.

Holm suhtautuu epäillen väylien käyttömaksuihin perustuvan rahoituksen toteutumiseen Suomessa, ainakaan nykyisessä väyläinfrastruktuurissa. ”Ehkä tilanne on otollisempi siinä vaiheessa, kun maksujen keruu saadaan yhdistetyksi satelliittipaikannukseen”, hän pohtii.

Kuusinkertaiset investoinnit Pasi Holm muistuttaa, että Ruotsissa infrainvestoinnit tehdään ensisijaisesti elinkeinoelämän tarpeiden

”

Investointeja enemmän on syytä olla huolissaan perusväylänpidon kroonisesta jälkeenjääneisyydestä.”

näkökulmasta. Väyläinvestoinnit ovat absoluuttisina eu­rolukuina kuusinkertaiset Suomeen verrattuna ja yli kaksinkertaiset, jos rahamäärät suhteutetaan kan­ san­ta­louksien koko- ja vaurauseroihin. ”Toki meilläkin investoidaan enimmäkseen järkevästi. Pisararatakin hyödyttää ainakin välillisesti kansantaloutta. Oleellista on kuitenkin suunta, mihin investointeja ollaan viemässä: Suomessa investointeja ollaan ajamassa alas, kun taas Ruotsissa niitä ollaan kasvattamassa”, Holm toteaa.

Ruotsi investoi uuteen infraan tällä hetkellä noin kaksi miljardia euroa vuodessa ja aikoo kasvattaa vuotuisen investointitason 2,3 miljardiin vuosijaksolle 2014–2025.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen pitää perusteltuna Suomen aikomusta vähentää uudisinvestointeja, mikäli väylänpidon rahoitus säilyy nykyisellä kehystasolla. ”En pidä väyläuudisinvestointeja hyvinvointivaltion ytimeen kuuluvana asiana, varsinkin kun väyläverkostomme alkaa olla valmis. Niitä enemmän on syytä olla huolissaan korjausvelan kasvusta ja perusväylänpidon kroonisesta jälkeenjääneisyydestä”, hän toteaa.

Pk-seudulla hankkeita riittää Pasi Holm pitää tärkeänä erottaa selvästi toisistaan käsitteet valtiontalous ja kansantalous. Hänen mu­­kaansa Suomen infrainvestointeja varsinkin maakuntiin on ohjannut liiaksi valtiontalouden kulloinenkin tila.

Infran vaikutuksesta alueelliseen hyvinvointiin ja >>

23

5/2 0 14

Väyläinvestointien rahoitus Suomessa (milj. €)

3500 3000 2500 2000

3500 3000 2500 2000

1500

1500

1000

1000

500

500 0

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tiet

Radat

Muut

Länsimetro

Yhteensä 2011–2012

EROA ON. Väyläinvestointien ja perusväylänpidon rahoitus Suomi vs. Ruotsi. Tarkat luvut selviävät helmikuun alussa PTT:n infratutkimuksesta.

Kehyspäätöksen 2014 mukainen taso

6000 4000 2000

90000

Ruotsi

80000 70000 60000

Suomi

50000 40000 30000 20000

2014 e 2015 e

0

2010 2011 2012 2013

2014 e 2015 e

2010 2011 2012 2013

2014 e 2015 e

10000 2010 2011 2012 2013

0

100000

2010 2011 2012 2013

8000

Suomi

Muut

L Ä H D E : N E T R A . F I , E KO N O M I S T Y R N I N G S V E R K E T, LIIKENNEVIRASTO, TRAFIKVERKET

10000

Radat

Perusväylänpidon rahoitus, radat (€/km) L Ä H D E : N E T R A . F I , E KO N O M I S T Y R N I N G S V E R K E T, LIIKENNEVIRASTO, TRAFIKVERKET

Ruotsi

12000

Tiet

2014–2025 suunnitelman mukainen kehys/vuosi, valtion osuus

Perusväylänpidon rahoitus, tiet (€/km) 14000

2011 2012 2013 2014e 2015e 2016e 2017e 2018e

2014 e 2015 e

0

L Ä H D E : S TAT E N S B U D G E T 2 0 1 5 , KO M M U N I K AT I O N E R

4000

LÄHDE: LIIKENNEVIRASTO

4000

Väyläinvestointien rahoitus Ruotsissa (milj. €)

Pellervon taloustutkimus PTT tutkii

Infra ja talous puntarissa Pellervon taloustutkimus PTT tutkii parhaillaan infran ja talouden keskinäistä vuorovaikutusta. Työtä tehdään PTT:ssä kolmen ekonomin kokopäiväisin työpanoksin. Päätösseminaari on vuoden 2015 alussa. ”Otimme lähtökohdaksi viisi osakokonaisuutta. Tarkastelemme

niissä erikseen muun muassa perusväylänpidon sekä infrainvestointien ja niiden rahoituksen yhteyk­siä kansantalouteen. Lisäksi vertaamme Suomen ja Ruotsin sekä erikseen vielä Helsingin ja Tukholman eroja infrainvestoinneissa. Viidentenä osa-alueena tutkimme Venäjän liikenteen vaiku-

tusta infran kunnon ja kansantalouden väliseen suhteeseen”, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm kertoo.

Kyse on taloudellisesta tutkimuksesta, mutta arvovalintoja ei voi vuorovaikutussuhteita tutkittaessa Holmin mukaan sivuuttaa.

Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta hän pitää infrainvestointien

rahoitustapaa kansantaloudellisesti keskeisimpänä. ”Itse pidän investointien rahoitusta kaikkein tärkeimpänä seikkana silloin, kun on kyse siitä, miten infraa koskevilla päätöksillä voi vaikuttaa kaikkein tehokkaimmin koko kansantalouteen.”

Vesa Tompuri

24

INFRA-LEHTI

KATSE ETEEN JA YLÖS? 2015 talousarvion infrahankkeet tuovat 50 000–60 000 henkilötyövuotta. Yhä useampi uskoo elvytyksen tuomaan talousnosteeseen.

ISO PALA. Logistiikka haukkaa meillä 14 prosenttia yritysten liikevaihdosta – enemmän kuin kilpailijamaissa. Yksikin rämä silta voi aiheuttaa toimitusviiveitä ja kustannusnousua, joka vie työpaikkoja. Jutun kuvat sillanpurkutyömaalta Keimolasta.

taloudelliseen pärjäämiseen on lukuisia esimerkkejä etenkin 1990-luvun puolivälistä sekä viime vuosia synkistäneen, Suomeenkin yhä vaikuttavan globaalin finanssikriisin ajalta.

Lahden moottoritien intensiivisin rakennusjakso osui vuosiin 1997–1999. Oikorata rakennettiin vuosituhannen alussa. Hankkeiden ansiosta Päijät-Hämeen seutu on tullut entistä kiinteämmäksi osaksi laajaa talou­dellislogistista kokonaisuutta, jonka maantieteellisiä ääripääkaupunkeja ovat Espoo ja Lahti.

Pääkaupunkiseudun infran kehittämistarve on monille itsestäänselvyys alueen väkimäärän jatkuvasti kasvaessa.

Infraan investoimisen kansantaloudellinen merkitys on pääkaupunkiseudulla sitä, että ihmisten työmatkat ovat kohtuupituisia ja tavaralogistiikka toimii. Esimerkiksi Espoon infrainvestoinnit lähtevät näistä tavoitteista. Espoo on hyvä esimerkki myös sen aiemmin itsestäänselvyytenä pidetyn periaatteen vaalimisesta, että nimenomaan laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin kannattaa investoida infraan. ”Laskusuhdanteessa infran rakentaminen on oleellisesti halvempaa kuin noususuhdanteessa. Nimenomaan sellainen rakentaminen, jota on joka tapauksessa tehtävä, kannattaa tehdä laskusuhdanteessa”, Espoon kaupungininsinööri Harri Tanska toteaa.

Espoo rahoittaa investointeja tulorahoituksella, rahastoja purkamalla ja lainarahalla. Suurin investoinneista on Länsimetro, jonka jatke rahoitetaan pääosin lainoilla. Pienillä kunnilla ei ole varaa eikä uhkaroh­

”

Laskusuhdanteessa infran rakentaminen on oleellisesti halvempaa kuin noususuhdanteessa.”

keutta lähteä soveltamaan vastaavaa periaatetta ja näin kasvattamaan velkaansa edes väliaikaisesti.

Talouden iso kuva on muuttunut Infran rahoituksen, rakentamisen ja ylläpidon takkuamisella on myös kansan- ja maailmantaloudelliset taustatekijänsä. Niille kukaan päättäjä tai rakentaja ei yksinään voi mitään.

Suomen vienti on supistunut selvästi verrattuna Ruotsiin ja etenkin Saksaan.

Pääekonomisti Jussi Mustonen Elinkeinoelämän keskusliitosta näkee kehityksen taustalla sekä globaaleja että Suomessa tehdyistä päätöksistä johtuvia syitä. ”Maailmantalouden rakennemuutoskin vaikuttaa välillisesti. Länsi ei ole enää suhteellisesti yhtä rikas kuin ennen, eikä vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneeseen tilaan ole nähdäkseni paluuta. Ruotsi taas selvisi viime vuosikymmenen lopulla kruununsa ansiosta useimpia euromaita paremmin, joskaan samaa valuuttakurssietua ei ole enää”, Mustonen pohtii.

Viennin hiljentyminen ja työn siirtyminen halvemman työvoiman maihin heikentää työllisyyttä. Silloin verotulot laskevat ja julkinen sektori supistaa. Työllistävästä ja aluetyöllistävästä näkökulmasta infrainvestointien lisääminen olisi yksi tepsivimmistä keinoista.

Kaikkien madonlukujen keskellä ei pidä väheksyä väylätyömailla näkyvän toimeliaisuuden psykologisiakaan vaikutuksia. Monelle infrarakentajien aherrus työmaallaan on rohkaiseva valopilkku pitkään jatkuneen hämärän keskellä.

25

5/2 0 14

MIKÄ VEHJE?

NYT KEKSIN! Tämä on kaksiulotteinen käsipaino.

Ruuvaa seinään, niin muistat reenata!

TAI KUNTOPYÖRÄN NÄYTTÖ..? No mikä ettei, jos siinäkin mitataan syvyyttä, etäisyyttä ja kaatoa.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM KUVA: LAITEVALMISTAJA

NIPPELIT RIVISSÄ.

Laite seurustelee työmaalla pyörivän lasersäteen kanssa. Se on lahjomattoman tarkka: ei ylikaivettuja leik­ kauksia, ei ylitäyttöä, ei ylitöitä. Materiaali- ja kuljetuskustannukset pienenevät.

2 pistettä Vehje on kotimaista tekoa, ja se auttaa parantamaan infrarakentamisen tuottavuutta. Suomeksi sanottuna: tällä pelillä säästetään rahaa ja aikaa, tuottavaan työhön keskittyen.

1 pistettä Tämä näpsäkkä kaivinkoneen lisälaite on monelle infrarakentajalle ensimmäinen askel koneohjauksen maailmaan.

MITÄ VEHJETTÄ ARVUUTELLAAN SEURAAVAKSI? LÄHETÄ KUVAEHDOTUS: INFO@INFRA.FI! JULKAISTU KUVA PALKITAAN.

Oikea vastaus: Kuvan laite on suomalaisen Novatronin valmistama Easy Dig -koneohjauslaite. Se on kaivutöihin tarkoitettu, kaivinkoneeseen asennettava mittausjärjestelmä, joka opastaa tietotekniikkaa ja laseria hyödyntäen koneen ohjaajaa saavuttamaan työn tavoitetason helposti. Tekniikan avittamana säästyy aikaa, materiaalia ja polttoainetta. Homma menee kerralla oikein.

3 pistettä Tämän sortin vehkeet ovat monelle yhä luokkaa ”mullistava uutuus”. Edelliset malliversiot mukaan lukien kuvan laite on ollut markkinoilla kuitenkin jo parikymmentä vuotta.

Easy Digistä on lyhyt askel vielä kehittyneempiin järjestelmiin, jotka hyödyntävät satelliittipaikannusta kauhan ja koneen liikkeiden paikantamisessa.

Maastomerkinnöille, sihtilapuille ja laserien pystytykselle heitetään silloin viileät jäähyväiset. 2000-luvun kaivaja keskittyy siistiin sisätyöhön lämpimässä koneen ohjaamossa. Ohjaamon päätelaitetta seuraillen tuppaa tulemaan sentintarkkaa kaivutyötä. Kuva koko laitteesta sivulla 40.

VIHJEET

26

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

MENESTYSTÄ MOTARILLA. Ykköstie on Suomen nykyaikaisin ja tärkein valtaväylä.

INFRAMIEHEN SILMIN. Kun moottoritietä luonnehditaan adjektiivein, se on usein esimerkiksi hyväkuntoinen tai sujuva. Jouni Sopula on mies, jonka silmissä moottoritie voi olla myös kaunis.

YKKÖSTIETÄ EDESTAKAISIN. DB Schenkerin keulakuva ajaa omalla autolla noin 40 000 km vuodessa. Valtaosa moottoritiellä vietetyistä tunneista hurahtaa Turun ja Helsingin välillä.

Matkan aikana on syntynyt monta ahaa-elämystä.

27

5/2 0 14

MOOTTORITIE ON KAUNIS

Jouni Sopula osoittautuu heti inframieheksi. Erityisen tärkeää roolia hänen elämässään esittää Turun ja Helsingin välinen ykköstie. Ilman sitä moni asia pysähtyisi.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: LAURI ASANTI

”

Olisi tärkeämpää pitää olemassa olevat tiet kunnossa kuin rakentaa uutta.

Tiet ovat Suomen verisuonet. Jos tulee tukoksia, tulee ongelmia.”

KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUISTAAN tunnetun DB Schenkerin toimitusjohtaja sanoo olevansa turkulainen Helsingissä. Siitä juontaa myös henkilökohtainen tunneside ykköstiehen.

Turun ja Helsingin väliä on tullut ajetuksi vuosien saatossa enemmän tai vähemmän – viime vuodet enemmän, kun toimipaikkana on ollut kotikaupunki Turun sijaan Helsingin Metsälä. ”Ykköstietä olen ajanut 80-luvulta lähtien eli jo paljon ennen kuin se oli moottoritie. Menneet vuodet ­kertovat, miten suuri muutos on tapahtunut. Vielä 80-luvulla ykköstie oli osittain perua vuoden 1952 olympialaisia varten rakennetusta tiestä.

Vanha ykköstie oli hirveän mutkikas, kapea ja mäkinen. Kun liikennemäärät 80–90-luvuilla kasvoivat, tielle tuli paljon rajoituksia ja nopeudet hidastuivat.

Autoilijat olivat hermo kireänä ja harvoilla ohituskaistoilla painettiin kaasu pohjaan, jolloin kaistan loppupäissä nähtiin hurjia tilanteita.

Myös onnettomuuksia sattui paljon. Näin lukuisia pahoja läheltä piti -tilanteita, joista itse onneksi selvisin kolhuitta. Kyllä tie ylimääräistä sydämentykytystä on aiheuttanut.

Muistan sellaisenkin kerran, kun hirvi hyppäsi edellä ajavan auton eteen. Me takaa tulevat onnistuimme välttämään tilanteen täpärästi, mutta olihan se hirveä näky, kun iso eläin oli siihen tielle levinnyt!

Jos ammattiautoilua ajatellaan, niin vanha tie tuotti etenkin talvisin tuskaa: autot liukastelivat, jäivät kiinni ja liikenne meni sekaisin. Kuljetusten aikatauluja ja onnistumisia oli vaikea ennalta arvioida.

UUTTA YKKÖSTIETÄ RAKENNETTIIN lähes parikymmentä vuotta useassa osassa. Usein tuli ajateltua, että eikö olisi fiksumpaa tehdä kerralla. Vanha ja uusi tie ovat kuin yö ja päivä. Uusi on täyttänyt odotukset varmasti paremmin kuin osattiin edes odottaa.

Tien paras pätkä on vähän Paimion jälkeen, kun tullaan Turusta päin ja laskeudutaan komeaan laaksoon.

Komea on myös uusin osuus Helsingin päässä tunne-

leineen, kallioleikkauksineen ja maisemointeineen.

On hienoa, kun tien profiili sopii maisemaan.

On aina ilahduttavaa nähdä tieinfran rakentamista, sillä se tarkoittaa entistä sujuvampaa liikennettä.

Ykköstie vetää normaalisti niin hyvin, että vaimolle voi töistä lähtiessään sanoa, että nähdään tunnin ja 40 minuutin kuluttua.

Tiellä ajaa päivittäin myös noin 50–70 DB Schenkerin rekkaa edestakaisin. Tavaraa kulkee molempiin suuntiin – kaikkea mahdollista, mitä ihmiset ja teollisuus tarvitsevat päivittäin. Jos liikenne ei toimisi, iso pala Suomea pysähtyisi.

SUOMEN OLOSUHTEISSA ON TÄRKEÄÄ, että tiet rakennetaan laadukkaasti ja huolella. Tarvitaan hyvää rakennustekniikkaa, mutta myös jatkuvaa ylläpitoa. Kun näin isoja investointeja tehdään, niistä on paras pitää huolta. Tätä eivät nykyiset tiemäärärahat kuitenkaan tue.

Mielestäni olisi tärkeämpää pitää olemassa olevat tiet kunnossa kuin rakentaa uutta. Tieväylät ovat Suomen verisuonet. Jos tulee tukoksia, tulee myös ongelmia. Nyt syntyy koko ajan lisää korjausvelkaa, mikä tarkoittaa sitä, että säästetään väärästä päästä.

Tänä päivänä teitä asfaltoidaan yhtä paljon kuin 60-luvulla. Jos määrää verrataan liikenteen, autojen ja teiden määrän kasvuun, niin eihän nykymeininki riitä mitenkään. Tien rakenteiden pettäminen on iso turvallisuusriski.

Ykköstie on onneksi hoidettu hyvin. Onhan se Suomen tärkein väylä yhdistäen kaksi tärkeää metropolia.

Sujuvalla liikenteellä on suuri merkitys elinkeinoelämälle Suomen kilpailukyvyn mahdollistajana. Jos ykköstie olisi poikki, moni asia jäisi toteutumatta.

Oma elämäkin olisi hankalaa ilman moottoritietä.

Vanhalla ykköstiellä menisi hukkaan niin aikaa kuin energiaa. Nyt voin antaa paremman työpanoksen. Kun liikenne sujuu, ajaessa voi hoitaa puheluita, valmistautua töihin ja suunnitella kokouksia. Aika monta ahaa-elämystä on tien päällä syntynyt.”

28

INFRA-LEHTI

K. REPOLAINEN

Lehmänkauppa se vasta kannattaa K. REPOLAINEN INFRAn kettu tekee tarkkoja ja sumeita havaintoja inframaailmasta läheltä ja kaukaa, provosoiden keskustelua.

USEAMPIKIN TYÖTILANTEESTAAN HUOLESTUNUT infraihminen on kysellyt ketulta, mitä puoluetta ensi kevään vaaleissa oikein pitäisi äänestää.

Utelijoiden motiivina on nimenomaan ollut, kenen hallitukseen pääsy toisi alalle eniten lisärahoitusta.

Vaalimökeillä yleensä kaikki ehdokkaat ovat valmiita parantamaan tiestöä ja rautateitä muitta mutkitta.

Vastauksia täytyykin etsiä möläytyksistä tai rivien väleistä.

Tuleva todennäköinen pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä hämmästeli vielä alkuvuodesta Länsimetron jatkeen, Helsingin Pisararadan ja Tampereen katuraitiotien järkevyyttä. Hänen mukaansa rahan syytäminen näihin projekteihin on älytöntä.

Erityisen tuomittavaa miehen mielestä oli se, että panostukset keskitetään vain Etelä-Suomen isoihin keskuksiin.

Sittemmin Sipilä on ilmeisesti saanut taustaneuvoja.

Puheet älyvapaista infraprojekteista ovat vaimenneet.

Viestintäkonsultti on vienyt kielen.

Politiikka on kuitenkin mahdollisuuksien taidetta.

Yhdellä Oulun seudulle suunnatulla infra-alan täsmäprojektilla mies voidaan saada käännytettyä kerran jo tuomitsemiensa hankkeiden kannattajaksi.

Nyt ei muuta kuin ehdottamaan isoja tienparannustöitä Pohjois-Suomen pääkaupungin liepeille.

Kauppa se on joka kannattaa ja lehmänkauppa vielä enemmän.

”

Aina kun uutta ja käänteentekevää keksitään, tulee mieleen, miksi aiemmin on oltu niin hölmöjä.”

asfaltin ja pari uutta valopistettä kenties. Uusi miljoonatie on hänen mukaansa täysin tarpeeton.

Rahat pitäisi ohjata kuutostien sijaan Taavetin ja Haminan välille valtatielle 26. Mäkinen ja mutkai­­nen tie vilisee rekkoja. Polot yksityisautoilijat yrittä­­vät ­henkensä kaupalla taiteilla perävaunuyhdistelmien lomassa.

Tällaisia huti-investointeja löytyy Suomesta runsaasti.

Runkoväylästö on Suomessa hyvässä kunnossa.

Samaa voi sanoa kyläteistä, kunhan vain niiden kunnon suhteuttaa liikennemääriin.

Väliinputoajiksi jäävät sitten isonumeroiset valtatiet ja kantatiet. Niillä liikenteen ja tien kunnon epäsuhta on suurin.

UUTTA LUVASSA! ENSI NUMEROSSA TÄLLÄ PAIKALLA ALOITTAA SUOMEN ETURIVIN KUVITTAJIEN KUVAKOLUMNI.

VALTATIE KUUTOSTA ALETAAN ensi syksynä parantaa hulppealla 76 miljoonan euron määrärahalla.

Tiestä tulee osin nelinkaistainen, hyvin liikennettä vetävä baana Taavetin ja Lappeenrannan PALAUTETTA välille.

KOLUMNISTILLE? TUIKKAA POSTIA OS. Itsekin pidin parannustyötä järkevänä ja terK.REPOLAINEN vetulleena, kunnes eteläkarjalainen tuttava @INFRA.FI lähetti ketulle viestin otsikolla ”Kuutostietä parannetaan – mitä helvettiä?”

Lappeenrannan mies oli tuohtunut tierahojen käytöstä Kaakkois-Suomessa.

Hänen mukaansa kuutostie on jo nykyisin hyvässä kunnossa ja tarvitsisi vain hiukan tuunausta – uuden

INFRA-ALAN VIIME AIKOJEN UUTISOINTIA on hallinnut sanapari allianssimalli.

Muotisana tarkoittaa teoriassa sitä, että kaikki osapuolet menestyvät taloudellisesti vain, jos hanke menestyy. Tämä takaa osaltaan sen, että kaikilla on vahva intressi edistää hanketta.

Aina kun uutta ja käänteentekevää keksitään, tulee mieleen, miksi aiemmin on oltu niin hölmöjä.

Vai onko?

Kyllä aiemminkin tilaajilla, suunnittelijoilla ja rakentajilla on ollut yhteistyötä yllin kyllin. Vaikea uskoa, että pyörä olisi nyt keksitty tyystin uudelleen.

Allianssimallin väitetään tuoneen 20 miljoonan säästöt Tampereen rantatunnelihankkeelle tuosta noin vain.

Säästökeinot eivät kuulostaneet ketun suippokorviin kovin ihmeellisiltä. Työtunnelille oli löydetty uusi ja parempi paikka.

Olisikohan älynväläys nähnyt päivänvalon ilman mahtavaa allianssimalliakin? Emme voi tietää.

Yleensä yhteistyö sujuu, mikäli ihmiset ovat sen henkisiä ja siihen motivoituneita. Allianssimallikaan ei toimi, mikäli ihmiset pysyttelevät omissa oloissaan eivätkä jaa ideoitaan muille. ”Kato ystävyys se on kalliista, se ei riipu hallinto­ mallista”, riimitteli jo Juice aikanaan.

Kiitoksia ja näkemiin.

29

5/2 0 14

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

JÄSENSIVUT 30

Rakas joulupukki... • Sett och hört

32

Tiedonantovelvollisuus tuli

35

Yrittäjän fakta

35

Helsinki-Vantaa laajenee • Murskamittaria tehdään tutuksi

36

INFRA urheilee

37

INFRA juhlii

39

Olin & Kortene & Laukkanen

40

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot

SUOMALAISEN TYÖ LIITON KAMPANJASIVUSTO SUOMALAINENJOULU.FI

T E T I A N A V I T S E N KO / 1 2 3 R F

”Sinivalkoinen lahja kestää, ilahduttaa ja työllistää vielä jouluvalojen sammuttuakin.”

30

INFRA-LEHTI

INFRA RY:N HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Rakas joulupukki Tänä vuonna infrarakentajilla on vain 14 lahjatoivetta.

SUOMEN VÄYLÄVERKON tämän hetken kipein ongelma on väylien kehno kunto.

Se vaikeuttaa ihmisten arkea ja kustannustehokkaita kuljetuksia. Tarvitaan pikaisia toimia.

Nopein tapa ratkaista korjausvelkaongelma on korottaa perusväylänpidon rahoitusta määräajaksi.

Ratkaisutapoja on monia. Riittävä korotus saadaan kasaan esimerkiksi keräämällä polttoainelitran hinnassa yksi sentti kymmenen vuoden ajan.

VÄYLÄVERKON PALVELUKYKY säilyy, kun prosentti bkt:sta käytetään liikenneverkkoon. Nyt valtion väylärahoituksen taso on 0,8 prosenttia bkt:sta. Ruotsissa osuus on 1,1.

Vakiinnutetaan rahoitustaso ajan myötä prosenttiin ja sidotaan perusväylänpidon määräraha indeksiin.

Luodaan myös uusia, valtion budjetin ulkopuolisia rahoituslähteitä kuten rahasto, joka mahdollistaa infrasijoittamisen vaikkapa eläkeyhtiöille ja elinkeinoelämälle.

SAMA SETTI JA VÄHÄN LISÄÄ NETISSÄ: WWW.INFRA.FI/YKSINKERTAISTA

SETT OCH HÖRT

INFRAs mål för regeringsprogrammet 1 cent. Det mest akuta problemet i Finlands trafikledsnätverk är trafikledens dåliga skick.

Det försvårar människors vardag och kostnadseffektiva transporter. Det krävs snabba åtgärder.

Det snabbaste sättet att lösa problemet med reparationsskulden är att öka finansieringen av bastrafikledshållningen under en bestämd tid. Det finns många lösningsmetoder. Man kan till exempel uppnå en tillräcklig ökning genom att under tio år samla in en cent i priset på en liter bränsle.

1 procent. Trafikledsnätverkets servicekapacitet bibehålls om en procent av BNP används för trafiknätet. För närvarande är statens trafikledsfinansiering 0,8 procent av BNP. I Sverige är andelen 1,1 procent.

Vi bör efter hand etablera en finansieringsnivå på en procent och indexbinda anslaget för bastrafikledshållning. Vi kunde också skapa nya finansieringskällor utanför statsbudgeten, såsom en fond som för till exempel pensionsbolag och näringslivet gör det möjligt att investera i infrastruktur.

1 kurs. Trafikledsmedlen bör användas planmässigt, lönsamt och effektivt. Vi behöver en förmåga att identifiera de för det vardagliga välmåendet och företagens framgång viktigaste objekten. Vi bör – över partigränserna – bestämma oss för en kurs för det politiska beslutsfattandet och hålla fast vid den. Vi bör göra upp en långsiktig trafikledsstrategi som sträcker sig 10–20 år in i framtiden. Vi bör lösgöra trafikledsfinansieringen från den skiftande budgetramen som med fyra års intervaller är föremål för politiska stridigheter.

31

5/2 0 14

ALPHASPIRIT / 123RF

VÄYLÄRAHAT ON KÄYTETTÄVÄ suunnitelmallisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Meidän on tunnistettava arjen hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen kannalta tärkeimmät kohteet.

Otetaan poliittiselle pää­töksenteolle yksi suunta yli puoluerajojen ja pidetään se. Tehdään pitkäjänteinen väylä­­­­­stra­te­­gia, joka ulottuu 10–20 vuo­­­­den päähän.

Irrotetaan väylärahoitus ailahtelevasta, neljän vuoden välein väännettävästä budjettikehyksestä.

Tömppä-palkinto infratutkimukselle Infra-alan arvostetuin tunnustus, MANK ry:n jakama Tömppä-palkinto, myönnettiin Infra muutoksessa -tutkimusprojektille. Projekti toi päivänvaloon infra-alan yhteiskunnallisen merkityksen ja tuotti tärkeän tietopohjan alan rahoituspäätösten tueksi. Pikkutömpät menivät projektin tutkijoille Terttu Vainiolle ja Eero Nippalalle. Tömppä jaettiin Maarakennuspäivässä 18.9.2014.

LISÄÄ PROJEKTISTA NETISSÄ VTT.FI/ SITES/INFRA2030/

Tervetuloa Antti!

INFRA ON KANSALLISVARALLISUUTTA, joka ansaitsee pätevän salkunhoidon. Keskitetään maankäyttö, rakentaminen ja liikenne yhteen ministeriöön.

Kun päättäjien ja virkamiesten infraviisaus on saman katon alla, säästyy aikaa ja rahaa päätösten valmistelussa ja lupaprosesseissa.

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

1 portfölj. Infrastruktur är en nationalförmögenhet som förtjänar kompetent portföljhantering. Vi bör koncentrera markanvändning, byggande och trafik till ett ministerium. När beslutsfattarnas och tjänstemännens infrastrukturvisdom är under ett och samma tak sparar vi tid och pengar i beslutsberedningen och tillståndsprocesserna.

INFRA RF:S 60-ÅRSFESTBILDER HTTP://EVENTPHOTO.1G.FI/KUVAT/INFRA60V/

Helsingfors-Vanda utvidgas Finavia har påbörjat ett utvecklingsprogram på cirka en miljard euro för 2014–2020 för att trygga konkurrenskraften hos HelsingforsVanda flygplats. För infrastrukturföretagare erbjuder programmet mycket arbete.

Infrastrukturentreprenörerna för det största projektet, utvidgningen av Non-Schengen-terminalen, väljs hösten 2015.

Aktörer inom infrastrukturbranschen sysselsätts dessutom av bergbrytning och utbredning av massor samt av beläggningsreparationer.

INFRAn Katja Niemelä jää joulukuun alusta perhevapaalle.

Sijaiseksi INFRA Hämeen tehtäviä hoitamaan on palkattu Antti Astren, 48. Astrenilla on kaupallinen koulutus ja hän on toimi­­ nut kymmenen viime vuotta henki­lös­töpalvelualalla.

Aiemmat työ­teh­tävät ovat koostuneet myyn­nis­tä, turvallisuudesta ja henki­lös­töhal­lin­ nosta. Antti on Hä­­­­­­­­meen­­ Kauppakamarin kaupan valiokunnan jäsen sekä kiinteistötoimitusten uskottu mies maanmittauslaitoksella.

Vapaa-aikanaan Antti kunnostaa vanhaa kotitaloaan ja liikkuu monipuolisesti.

Antin motto ”ei ole ongelmia, on vain ratkaistavissa olevia asioita” sopii hyvin toiminnanjohtajan tehtävän haasteisiin.

Ota Oma Fennia -palvelu käyttöön Sähköinen asiointi yrityksen vakuutus- ja vahinkoasioissa on nopeaa, helppoa ja turvallista.

Voit tehdä palvelusopimuksen osoitteessa www.fennia.fi/ omafennia. Täytä ja tulosta sopimuslomake ja toimita se allekir­joitettuna Fenniaan. Kun Oma Fennia -palvelu on avattu, pää­­käyt­­täjä saa siitä tiedon sähköpostitse.

32

INFRA-LEHTI

VILUNKIPELAAJAT VEKS. Talousrikollisuus vähentää rehellisten yritysten mahdollisuuksia toimia ja työllistää. On INFRAn jäsenyritysten etu, että harmaan talouden toimijat poistuvat markkinoilta.

Tiedonantovelvollisuus on nyt arkea

Tiedonantovelvollisuudella torjutaan rakennusalan harmaata taloutta ja lisätään tervettä kilpailua. Uudistuksen myötä yritysten kontolle tuli lisää hallinnollista työtä.

TEKSTI JA KUVAT SANTERI JUSSLIN

33

5/2 0 14

HARMAAN TALOUDEN torjunta rakennusalalla oli hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.

Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa siirryttiin veronumeromenettelyyn. Sen ei kuitenkaan yksin katsottu mahdollistavan riittävän tehokasta valvontaa. Rakennustyömailla otettiin siksi heinäkuussa 2014 käyttöön myös työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva uusi tiedonantovelvollisuus.

Rakennustyötä tilaavien yritysten tulee ilmoittaa urakoihin ja päätoteuttajan työnte­kijöihin liittyviä tietoja verottajalle sähköisesti kuukausittain.

Velvollisuus kerätä tietoja syntyy, kun työn arvo ylittää 15 000 euron rajan sopimus- tai hankekohtaisesti. Päätoteuttajalla on lisäksi velvollisuus pitää ajantasaista työntekijäluetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä ammatin­­­­har­­joit­­tajista.

Muutos on merkinnyt hallinnollisen taakan huomattavaa kasvua erityisesti pienissä yrityksissä.

Vaasalaisessa Raimo Asikainen Oy:ssä

tähän muutokseen oli varauduttu hyvissä ajoin. ”Keväällä kävin ensimmäistä kertaa koulutuksessa kuulemassa, mitä muutos merkitsee”, Raimo Asikainen Oy:n toimitusjohtaja, Pasi Asikainen kertoo.

Tiedonantovelvollisuus ei koske vain rakennusalalla toimivia yrityksiä, vaan yhtä lailla esimerkiksi kuntia ja taloyhtiöitä.

Muutos toteutui nopeasti. Keväällä Kauppakamarin järjestämä koulutus muistutti enemmän keskustelutilaisuutta. Kaikille, myös viranomaisten edustajille, vaikutti olleen vielä epäselvää, miten tiedonkeräys tultaisiin toteuttamaan.

Vaasan seudulla toimiva noin 20 henkilöä työllistävä yritys tekee pääasiassa pääurakointia. Uudistuksen myötä aineistoa kerätään ja toimitetaan eteenpäin paljon.

Toistaiseksi ilmoittaminen on hoitunut Suomi.fi-palvelun sähköisellä lomakkeella.

Vielä ei ole koettu tarvetta muille järjestelmille.

Asikainen hoitaa itse ilmoittamisen. ”Itsetarkoitus on työn tekeminen ja työllis-

täminen. Ilmoitusvelvollisuus on vain yksi valvontaväline muiden joukossa”, Asikainen muistuttaa.

Hyvällä asialla Valvonnan lisäämisen päämääränä on harmaan talouden torjuminen ja terveen kilpailun lisääminen rakennusalalla.

Vaasassa uudistuksen suhtaudutaan myönteisesti. ”Mielestäni uudistuksen ajatusmaailma on erittäin positiivinen. On hyvä tuoda kaikki toimijat samalle viivalle. Jos uudistus toimii ja harmaa talous vähenee, tämä merkitsee rehellisten toimijoiden kannalta parempia mahdollisuuksia harjoittaa toimintaa”, Asikainen aprikoi.

Muutoksesta tiedotettiin laajasti. Tietoa tulvi niin mediasta, INFRAn jäsentiedotteista kuin viranomaisiltakin. ”Valvonnan tehostumisesta oltiin tietoisia. Tästä huolimatta muutoksen oppiminen on vienyt oman aikansa.”

Verohallinto päätti helpottaa yritysten tilannetta ja hyväksyä alussa myös puut- >>

34

INFRA-LEHTI

TIEDONANTOVELVOLLISUUS TULI

”

Urakoitsijoille on annettu mahdollisuus omaksua uusi menettely ja korjata virheitä selvityspyyntöjen perusteella.”

OIKEALLA TIELLÄ.

Pasi Asikainen pitää tiedonantovelvollisuutta pääsääntöisesti myönteisenä uudistuksena, vaikka hallinnolliset työt ovatkin lisääntyneet.

teelliset ilmoitustiedot.

Vuoden 2015 alusta lukien kaikki tiedot on tarkoitus antaa tietuekuvauksen mukaisesti eikä poikkeusmenettelyä enää käytetä. ”Tämä merkitsee lisää työtä vuodenvaihteessa, kun annettavien tietojen määrä ja tarkkuus lisääntyvät”, Asikainen kiteyttää.

Puuttuminen tehokasta Ilmoituksien epäselvyyksiin ja ristiriitaisiin tietoihin puututaan tehokkaasti.

Virheellisten tiedonantojen määrä vähe-

Liitot yhteistuumin mukana

INFRA ry ja Rakennusteollisuus RT ry

• • • •

ovat olleet mukana valmistelemassa harmaan talouden torjuntatoimenpiteitä ja kehittäneet alan omia käytäntöjä (henkilötunnisteet, kulkuluvat) tiedonantovelvollisuuden osalta estivät kaikkein hankalimmat Verohallinnon esittämät ilmoitusten tietosisällöt tekevät yhä jatkuvaa yhteistyötä Verohallinnon ja AVIn kanssa ja vaikuttavat tiedonantovelvollisuuden tulkintoihin omistavat osan Suomen Tilaajavastuu Oy:stä tarjoten sen kautta yrityksille ratkaisuja lakisääteisten velvoitteiden helpompaan hoitamiseen.

nee. Verohallinnon lokakuun lopun tiedotteen mukaan heinäkuussa virheitä oli noin 16 000, mutta elokuussa enää alle 3 000.

Puutteet tai epäselvyys ilmoitetuissa tiedoissa johtaa kyselyyn. ”Kun lähetimme tietoja toista kertaa, meiltä oli lähtenyt yksi ilmoitus, jossa alihankkijan tietoihin oli merkitty väärä syntymäaika. Se ei täsmännyt veronumeron tietojen kanssa. Pari viikkoa myöhemmin verottaja lähestyi kehotuksella selvittää tietojen paikkansapitävyys”, Asikainen ker-

too esimerkin. Hän pitää positiivisena, että puuttuminen on tehokasta.

Yhtä tärkeänä hän pitää, ettei heti alusta otettu käyttöön kaavailtuja sanktioita. Toimijoille on annettu mahdollisuus omaksua uusi menettely ja korjata virheitään selvityspyyntöjen perusteella. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.

WWW.INFRA.FI/TIEDONANTOVELVOLLISUUS

TIEDONANTO­V ELVOL­ LISUUTEEN LIITTYVÄT ILMOITUKSET ON ANNETTAVA JATKOSSA TÄYDELLISINÄ, TIETUEKUVAUKSEN MUKAISESTI. TÄMÄ KOSKEE ENSIMMÄISENÄ TAMMIKUUN TIETOJA, JOTKA ON ANNETTAVA VIIMEISTÄÄN 5.3.2015. LISÄÄ NETISSÄ: WWW.INFRA.FI

35

5/2 0 14

KAISA SALMINEN

YRITTÄJÄN FAKTA

Helsinki-Vantaan lentokenttä laajenee Finavia on käynnistänyt noin miljardin euron kehitysohjelman turvatakseen Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukyvyn. Infrayrittäjille ohjelma tarjoaa runsaasti töitä.

FINAVIA TOTEUTTAA kehitysohjelmansa vuosina 2014–2020. Lentokentät kilpailevat kasvavista matkustajamääristä ja monissa maissa on käynnissä vastaavia projekteja. Kansainvälisen lentoliikenteen on ennustettu kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana.

Kehitysohjelma jakautuu lukuisiin eri projekteihin, joita toteutetaan monella eri urakkamallilla.

Yleissuunnitelman valmistuttua tärkeimpänä tavoitteena on kehittää vaihtoliikenteen kapasiteettia ja palvelutasoa erityisesti nopeasti kasvavaan Euroopan ja Aasian väliseen liikenteeseen.

Suurin ja kiinnostavin näistä projekteista on Non-schengen-terminaalin laajennus.

RAKENTAMISTA LENTOLIIKENTEEN EHDOILLA. ”Kilpailukykymme perustuu vaihtoliikenteen nopeuteen ja ilmailuturvallisuuden on säilyttävä kaikissa olosuhteissa”, Henri Hansson Finnaviasta toteaa.

”PYRIMME VALITSEMAAN talonrakennusurakoitsijat kesällä 2015 ja hieman sen jälkeen infrapuolen urakoitsijat. Rakennuksen ja infrastruktuurin lopputulos kehitetään yhdessä suunnitteluryhmän ja valitun urakoitsijan kanssa allianssimallin periaatteilla”, tekninen johtaja Henri Hansson Finaviasta kertoo.

Non-schengen-terminaali laajenee sekä etelään että länteen. Tavoitteena on päästä rakentamaan eteläsiipeä vuoden 2016 alussa.

Myös lähtevän ja saapuvan liikenteen kapasiteettia laajennetaan kehitysohjel-

man puitteissa Terminaali 2:n edustalla. Vastaavasti liikennejärjestelyjä, pysäköinti- ja jäänpoistokapasiteettia sekä palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti.

INFRA-ALAN TOIMIJOITA TYÖLLISTÄVÄT paitsi massanlevitykset ja kallionlouhinta myös esimerkiksi päällysteiden korjaukset. ”Kiitotie ykkösen peruskorjaus on vaativa, koska risteysalueella tehdään isoja infratöitä ja kaksi kiitotietä kolmesta on samanaikaisesti poissa käytöstä. Tämä peruskorjaus toteutetaan kesällä 2015”, Hansson kertoo.

Kaisa Salminen

VERTES EDMOND MIHAI / 123RF

Murskamittari tutuksi ja käyttöön!

Murskayrittäjä, tilaa maksuton INFRA Huoltopalvelu!

Pannaan murskasi turvallisuusasiat kuntoon ja tehdään turvallisista työtavoista arkirutiinia.

INFRA RY KÄYNNISTÄÄ keväällä 2015 murskausalan kaksivuotisen turvallisuuskampanjan. Jäsenyrityksille tarjotaan maksutonta opastusta murskauslaitosten työturvallisuuden arviointiin Murskamittarilla.

Tavoitteena on saada Murskamittari kaikille murskille rutiinikäyttöön.

INFRAn toiminnanjohtajien koulutus murskalaitosten turvallisuusoppaiksi on

käynnistynyt marraskuussa. Koulutuksesta kerromme lisää INFRA-lehdessä 1/2015.

Homma toimii niin, että INFRAn jäsenyrittäjä menee osoitteeseen www.infra.fi/ huoltopalvelu ja tilaa murskalleen maksuttoman huoltopalvelukäynnin.

mässä yhdessä yrittäjän kanssa turvallisuusarvioinnin Murskamittarilla. Samalla yrittäjälle opastetaan Murskamittarin käyttöä. Jäsenyrittäjälle turvallisuuskonsultaatio ei maksa senttiäkään.

Ari Kähkönen

HUOLTOPALVELUKÄYNNILLÄ toiminnanjohtajat käyvät murskauslaitoksilla teke-

Tiesithän, että RALA-sertifiointi edellyttää murskamittarin käyttöä.

36

INFRA-LEHTI

KAISA SALMINEN

INFRA URHEILEE

INFRAn lätkäturnauksessa oli urheilujuhlan tuntua

EKA KERTA. Fin-Seulan joukkue sinisissä asuissaan oli ensimmäistä kertaa mukana ja puolusti raivokkaasti VRJ EteläSuomen joukkuetta vastaan.

INFRA Pohjoisen lahjoittamaa pystiä tavoitteli peräti kuusi joukkuetta. Turnauksen osanottomaksut lahjoitettiin Uudelle Lastensairaalalle.

LOPPUOTTELUSSA VRJ Etelä-Suomi siirtyi ensimmäisen erän jälkeen johtoon lukemin 3–1, mutta peli ei ollut sillä selvä.

Yritysturnauksen ideoinut Erkki Mäntylä arvioi joukkueiden kärsivän hieman turnausväsymyksestä, mutta uskoi vastassa olleen Lemminkäisen vielä nousevan.

Ensimmäisen erän jälkeen oli tehty pelaajajärjestelyjä ja hiottu pelitaktiikoita. ”Ei enää mitään lössöjä vetoja”, Lemminkäisen kapteeni Markus Kalliomaa teroitti aitiossa pelaajille.

Lemminkäisen ja VRJ:n lisäksi turnauksessa olivat mukana INFRAn, Graniittirakennus Kallion eli GRK:n, Ruduksen ja FinSeulan joukkueet. Loppuotteluun oli tultu perheiden voimin. Nuorin kannustajista oli GRK:n pelaajan kolmikuinen jälkeläinen.

Lemminkäisen joukkueessa oli lainassa myös yksi INFRAn joukkueen pelaaja täyttämässä pelaajavajetta. INFRAn joukkue oli turnauksen suurin: 22 pelaajaa edustivat alan toimijoita eri puolilta Suomea. ”Kaikki täyttivät paikkansa ja pelasivat hyvin”, INFRAn joukkueen valmentaja Veijo Markkanen tiivisti osallistujien tunnelmia tur­nauksen jälkeen. Hän antoi kehuja myös hallin henkilökunnalle, joka

OTTELUITA PELATTIIN kahdessa lohkossa, kahdella kentällä ja kahdessa viidentoista minuutin erässä.

Sääntöjä oli hieman viriVOITTAJIEN ON HELPPO HYMYILLÄ. tetty, koska kaikilla joukLemminkäinen löysi lopkueilla ei riittänyt pelaapuottelussa pelivireen kavennettuaan rangaistusjia vaihtoon. Esimerkiksi laukauksen turvin. Voitto jäähyjen sijaan jaettiin VRJ:stä tuli lukemin 5–3. pelkästään rangaistuslaukauksia.

piti jään liukkaana ja pelipöytäkirjat järjestyksessä.

LEMMINKÄISEN LOPULTA VOITTAMA yritysturnaus pelattiin INFRAn 60-vuotisjuhlan aattona 24.10. Malmin jäähallilla Helsingissä. Osanottomaksu, 1 000 euroa per joukkue, lahjoitettiin Uuden Lastensairaalan tukiyhdistys ry:lle.

Kaisa Salminen

37

5/2 0 14

PA S I S A L M I N E N

INFRA JUHLII

SUURIN RYHMÄ.

INFRA Pohjoinen oli lähtenyt sankoin joukoin Helsinkiin juhlimaan.

Still going strong INFRAn 60-vuotisliittopäivä 25.10. kokosi päivän seminaarin noin 150 osallistujaa ja iltajuhlaan 320 yrittäjää ja kutsuvierasta puolisoineen.

AAMUPÄIVÄN SEMINAARISSA Pellervon Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm kertoi liikenneinfrastruktuurin kansantaloudellisesta merkityksestä. Taustalla oli INFRA ry:n aloitteesta käynnistetty tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa puolueetonta faktatietoa infrarahoituksen tilasta ensi kevään eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaneuvotteluja silmällä pitäen.

Holmin esityksestä jäi mieleen vertailu länsinaapuri Ruotsiin, joka käyttää moninkertaisesti Suomea enemmän rahaa väyläverkoston kehittämiseen ja ylläpitoon.

Maa- ja vesirakentamisen historiakirjan kirjoittaja Esa Rantamo kertoi, mikä on muuttunut infra-alalla 60 vuodessa. Nykyään ympäristöarvoihin, työturvallisuuteen ja -terveyteen kiinnitetään onneksi enemmän huomiota kuin ennen. Myös uuden teknologian käyttöönotto on jatkuvasti kiihtynyt.

Eteran työhyvinvointiyksikön päällikkö Mareena Jalkanen kertoi, että INFRAn jäsenyrittäjien työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella jäsenillä ei ole syytä huoleen. Elintavoissa tosin olisi petraamista. ”Tupakointi ja ylipaino ovat yleisempiä INFRAn jäsenyrittäjillä kuin konealan verrokkiyrittäjäryhmässä”.

ITSEÄÄN PÖPERÖPROFFAKSI tituleeraava Patrik Borg antoi äijien elämäntaparemonttiin hyviä neuvoja: ”Älä suostu tekemään mitään ikävää päätöstä, tai ainakaan sellaista, jota et voi pitää seuraavaa viittä vuotta. Pikkuasioista ei pidä stressata ja kaikesta hyvästä kieltäytyä.”

Liittopäivän ekskursio suuntautui Volvolle Vantaan Tuupakkaan. Volvo tarjosi sekä hengen että ruumiin ravinteita uusimpia konemalleja unohtamatta.

INFRAn puheenjohtaja Harri Kailasalo, INFRA Uusimaan puheenjohtaja Nina Lindström ja toimitusjohtaja Paavo Syrjö toivottivat jäsenyrittäjät ja kutsuvieraat tervetulleiksi vanhaan tehdashalliin. Iltajuhlan näyttämö, Tapahtumatalo Koskenranta, oli valaistu INFRAn sinisen sävyin ja somistettu ikätoveri Rotator Oy:n koneilla.

Nina Lindström kohotti maljan infrayrittäjien tukipilarille, 60-vuotiaalle INFRA ry:lle. ”Urakointi on ihan tarpeeksi jännittävää itsessään. Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin!”

VALTIOVARAIMINISTERI ANTTI RINNE ennätti käydä kertomassa infrayrittäjille, kuinka tärkeä osa Infrarakentaminen on Suomen kasvu-uralle pääsyä. ”Julkisen ja

yksityisen rahan toimijoiden yhteistyöllä saamme Suomen uudelleen nousuun. ” Harri Kailasalo kuvaili katsauksessaan infrayrittäjiä verkostoksi, jotka muodostavat Suomen verisuoniston. Yhdessä tilaajien kanssa pidämme huolta, että veri pääsee kiertämään.

Tasavallan presidentti oli myöntänyt kahdelle INFRA Pohjanmaan jäsenyrittäjälle ansiomerkit. Roger Snickars sai Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ja Jaakko Leppälä Suomen Leijonan ansioristin. Merkit luovutettiin iltajuhlassa.

Jukka Juolalle myönnettiin INFRAn korkein huomionosoitus, INFRAn levyke nro 41.

INFRAn kultaisista merkinsaajista paikalla olivat Markku Palonen, Juha Holm, Pekka Kostea, Juhani Peltomäki ja Ari Salonen. Hopeisista merkinsaajista olivat iltajuhlaan päässeet Antti Molkentin, Seppo Matilainen, Mauno Nikko, Antti Kalliomaa ja Nina Lindström. Onnittelut merkinsaajille!

Ennen tanssilattian valloittamista INFRA Pohjanmaan puheenjohtaja Pasi Asikainen kutsui juhlaväen ensi vuoden Liittopäiville aina aurinkoiseen Vaasaan.

Saija Syväoja

38

INFRA-LEHTI

JANNE LEHTINEN

INFRA JUHLII

Nyt on asfaltin aika Moottoritie on kuuma ja asfaltti kuluu. Asfalttitoimiala vietti tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan, juhli Kulosaaressa ja julkaisi kirjan. ”Peilaamalla asfalttialan historiaa nykypäivään saadaan hyvä käsitys alan keskeisistä muutoksista sekä niihin vaikuttaneista tekijöistä,” Kalliomaa jatkaa.

50-VUOTISJUHLAVUONNA asfalttitoimialan historiakirjoitus sai jatkoa. Uusi Puheenvuoroja asfaltista. Asfalttiala Suomessa 1990–2014 -teos julkistettiin juhlavasti 30.10.2014.

Puheenvuoroja asfaltista -kirjassa käsitellään alan kehitystä teemoittain: toimintaympäristön muutosta, teknistä kehitystä ja tutkimusta, turvallisuutta, kou­

UUSI OPUS. Asfalttihistoriikkia voi ostaa nyt jäsenhintaan.

lutusta, työehtosopimuksia sekä ym­­pä­­ris­­tö­­asioita.

Lukuisten haastattelujen ansiosta asfalttimiesten ääni pääsee kuuluviin ja runsas kuvitus elävöittää kirjan tekstiä.

Kirjan on kirjoittanut Esa Rantamo.

Haastatteluista ja kuvista vastasi Matti Aalto. Heikki Jämsä toimi ahkerana takapiruna.

Kirjaa voi tilata INFRA ry:stä: tarja.hellstrom@infra.fi 25 euron (+alv) jäsenhintaan. Muille kirjan hinta on 50 euroa (+alv).

Saija Syväoja E LU : A K U R Ä T Y KANNEN SUUNNITT

VUONNA 1964 MARTTI SORVARI Viarecta Oy:stä esitti, ”että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin urakoitsijaliittojen perustamiseksi kattamis- ja asfalttialoille”. Tästä sai alkunsa 16 yhtiön perustama Asfalttiurakoitsijain Liitto 50 vuotta sitten.

Asfalttiurakoitsijain Liitto ja Asfalttityönantajain Liitto yhdistettiin 1992 ja nimeksi tuli ytimekkäästi Asfalttiliitto.

Vuonna 2007 Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Asfalttiliitto muuttivat yhteen ja yhteiseksi nimeksi tuli INFRA ry. Asfalttialan edunvalvojana INFRA ry:ssä toimii nykyään asfalttijaosto.

25-vuotisjuhlavuotenaan 1989 Asfalttiurakoitsijain Liitto julkaisi kirjan Asfaltti ja liikenne. Eilen – tänään – huomenna.

Silloisen liiton toimitusjohtajan, Lauri S. Hiekan, tekemästä kirjasta löytyy edelleen ajankohtaisia teemoja. Esimerkiksi slogan ”Nyt on asfaltin aika” lanseerattiin vuonna 1986. ”Iskulauseen voisi ottaa taas käyttöön, koska erityisesti alemman tieverkkomme kunto heikkenee kiihtyvää vauhtia nykyisellä rahoitustasolla”, asfalttitoimialasta INFRAssa vastaava Heikki Jämsä toteaa.

Ensimmäinen historiakirja loppuu asfalttipäällysteiden tutkimusohjelman, ASTO-projektiin. ”Projekti oli niin merkittävä, että asfalttialasta voidaan puhua kahtena eri aikakautena: ennen ja jälkeen ASTO-projektin”, tiivistää asfalttijaoston puheenjohtaja Markus Kalliomaa.

KONKAREITA PAIKALLA. Asfaltin 50-vuotisjuhlat pidettiin 30.10.2014 Kulosaaren Casinolla. Juhlaväki koostui asfalttialan pitkän linjan ammattilaisista.

39

5/2 0 14

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Ohjeita lomauttajalle MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA työntekijä voidaan lomauttaa ilman yt-neuvotteluja, jos lomautuksen perusteena on alalla tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu.

Lomautus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi sekä koko- tai osa-aikaisena.

Pääsääntöisesti vain toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevat voidaan lomauttaa. Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa vain, jos määräaikaisuus perustuu sijaisuuteen (esim. sairausloma tai perhevapaa) ja sijaistettava olisi voitu lomauttaa.

Lomautusilmoitus annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti. Siinä on mainittava lomautuksen peruste ja lomautuksen alkamisen päivämäärä sekä määräaikaisen lomautuksen täsmällinen kesto tai toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen arvioitu kesto. Jos työsuhde on kestänyt yhdeksän kuukautta tai yli, lomautusilmoitus on annettava kaksi viikkoa ennen lomautuksen alkua. Muilla ilmoitusaika on viisi työpäivää.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä.

Tämän jälkeen lomautus jatkuu välittömästi ilman uutta lomautusilmoitusaikaa.

LOMAUTUS ON PÄÄTETTÄVÄ, kun työntekijän työsopimuksen mukaista työtä on taas tarjolla. Määräaikainen lomautus päättyy ilmoitetun määräajan päättyessä. Toistaiseksi lomautetuille työnantaja ilmoittaa lomautuksen päättymisestä vähintään seitsemän päivää aikaisemmin.

Työntekijä saa tehdä lomautuksen ajaksi työsopimuksen toisen työnantajan kanssa.

Hänen ei tarvitse irtisanoutua tätä varten.

Lomautusaikana voi myös irtisanoutua, eikä tällöin ole irtisanomisaikaa. Jos työntekijä irtisanoutuu lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa. Korvaus on sama, joka maksettaisiin, jos työnantaja irtisanoisi työntekijän.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun

KORTENE

LAUKKANEN

työntekijän, on noudatettava tes:n mukaista irtisanomisaikaa ja maksettava irtisanomisajan palkka. (MK/TO)

Erehdys ja tarjouksen sitovuus INFRA-ALALLA TUNNETUN sanonnan mu­­ kaan se saa urakan, joka laskee väärin.

Mutta voiko urakoitsija laskuvirheen jälkeen vetäytyä tarjouksesta?

Lain mukaan sopimus syntyy kun tilaaja hyväksyy tarjouksen. Sen jälkeen sopimus on sitova eikä urakoitsija pääse siitä eroon kuin oikeustoimilain pätemättömyysperusteilla tai tilaajan olennaisesta sopimusrikkomuksesta. Jos urakoitsija purkaa sopimuksen ilman pätevää syytä, tilaajalla on oikeus vahingonkorvaukseen.

Urakoitsija voi peruuttaa tarjouksensa, jos se tapahtuu ennen kuin tilaaja on ottanut selon tarjouksesta (oikeustoimilaki ­­7 §)­.

Tämän jälkeen urakoitsija voi peruuttaa tarjouksensa vain, jos tilaaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää pätemättömyysperusteesta tarjouksen hyväksymisen jälkeen (39 §).

TYYPILLINEN EREHDYS on laskuvirhe urakkatarjouksessa. Silloin annettu tarjous ei sido sen antajaa, jos tilaaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä. Laskuvirheen seurauksena tarjousten hintaerot voivat olla suuret, ja usein voidaan perustellusti väittää, että tilaaja on tiennyt tai olisi pitänyt tietää erehdyksestä. Mitään nyrkkisääntöä tai prosenttilukua ei kuitenkaan voi antaa. Jokainen tapaus arvioidaan erikseen.

Laskuvirheen havaittuaan urakoitsijan tulee välittömästi ottaa yhteyttä tilaajaan ja selvittää laskuvirheen vaikutukset.

Ennen urakkaneuvottelua tai tarjouksen selonottoneuvottelua kannattaa tarkistaa, ettei tarjoukseen ole jäänyt virheitä. Jos tilaaja pyytää selvitystä alhaisesta tarjoushinnasta eikä urakoitsija reagoi asiaan, on myöhäistä vetäytyä tarjouksesta. (KL)

Tilaajaosaaminen säästää rahaa Toimintatapojen kehittäminen infrahankinnoissa toisi säästön, jolla helpotetaan merkittävästi infran korjausvajeongelmaa, sanoivat INFRAn yrittäjät Liittopäivän julkilausumassaan.

Suomessa tarvitaan kykyä tunnistaa arjen hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen kannalta tärkeimmät kohteet julkisille infrarahoille. Poukkoilevan budjettipolitiikan sijaan päätöksenteko kaipaa yli puoluerajojen yhtä suuntaa, joka pidetään seuraavat 10–20 vuotta.

Tärkeää on myös inframäärärahojen nykyistä tehokkaampi käyttö. Ratkaisijoita ovat työn tilaajat kunnissa ja Liikennevirastossa. Jotta rahat kohdentuvat infran rakentamisessa ja ylläpidossa tuottavasti ja tehokkaasti, julkisia hankintamenettelyjä on arvioitava kriittisesti.

Liikennevirasto onkin ottanut yksityiset urakoitsijat mukaan kehittämään hankintamenettelyjä.

Yksityiset yritykset tekevät esimerkiksi kuntainfran hoidosta vain 25 prosenttia, vaikka moni selvitys osoittaa niiden pääsevän kunnan tuotanto-organisaatiota taloudellisempaan lopputulokseen.

Vuoden aikuisopiskelija Vuoden aikuisopiskelija on maarakennuskoneenkuljettajaksi ­valmistunut Jani Aapio. Valinnan teki Salon seudun aikuisopisto. Kriteerejä olivat muun muassa aktiivisuus ja motivoituneisuus. ”Jani on osoittanut erityistä ahkeruutta opinnoissaan. Hän osallistui oman työnsä ohella noin puolentoista vuoden ajan päivittäin maarakennuskoneenkuljettajan valmistavaan kou­ lutukseen. Jani on rohkea alanvaihtaja. Hän onnistui opin­nois­ saan erittäin hyvin ja työs­­­­ken­­­­­­­telee jo maarakennusalan yrityksessä”, kertoo kouluttaja Mika Randén.

40

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

RAKENNUSALAN TYÖMAAPÄÄLLIKÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO RET 50 INFRA Aloitus 10.–11.12.2014, koulutus kestää noin vuoden, Technopolis, Vantaa

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

Rakennusteollisuuden koulutuskeskuksen Ratekon järjestämä rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto antaa käytännön pätevyyden toimia vaativissa rakennusalan työnjohto- tai projektinhallintatehtävissä. Viimeinen ilmoittautumispäivä 26.11.2014. Voit kysyä myös peruutuspaikkoja!

14.1.2015 Häme | Keski-Suomi 21.1.2015 Kaakkois-Suomi 26.1.2015 Uusimaa 28.1.2015 Pohjoinen

SOPIMUSOIKEUSKOULUTUKSET 2.2.2015 Häme | Keski-Suomi 3.2.2015 Kaakkois-Suomi 10.2.2015 Uusimaa

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 Katja Niemelä on perhevapaalla.

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 09 1299 564

Pirkanmaan maarakennuspäivä esitellään maakunnallista koulutusta sekä käsitellään ajankohtaisia ja paikallisia kysymyksiä.

TYÖOIKEUSKOULUTUKSET

PIIRIYHDISTYKSET

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 09 1299 562

PIRKANMAAN MAARAKENNUSPÄIVÄ – PIMA 2015 13.1.2015 klo 9–13, Tampereen am­­mat­ ­tikorkeakoulu, Tampere

INFRA AKATEMIA:

INFRAN YHTEYSTIEDOT

Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 09 1299 563 INFRA AKATEMIAN KORTTI- JA MUUT KOULUTUKSET LÖYTYVÄT OSOITTEESTA WWW. INFRA.FI/AKATEMIA

Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

AJONEUVONOSTURIPÄIVÄT 20.3.2015 pääkaupunkiseutu

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄT Marraskuu 2015

Mikä vehje? -palstan vehje:

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

INFRA RY toivottaa iloista joulunodotusta ja rentouttavaa joululomaa.

5/2 0 14

41

42

INFRA-LEHTI

5/2 0 14

43

44

INFRA-LEHTI

5/2 0 14

45

46

INFRA-LEHTI

5/2 0 14

47

48

INFRA-LEHTI

5/2 0 14

49

50

INFRA-LEHTI

LUETAAN kannesta kanteen.

Vuoden 2015 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennusmedia.fi 050 545 1937

5/2 0 14

51

52

INFRA-LEHTI