20
INFRA-LEHTI
MONTA PLUSSAA. Maarakennuskonesimulaattorilla perusasiat voidaan opettaa tehokkaammin, nopeammin, turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin perinteisillä menetelmillä. Simo Kostamo vetää simulaattorituntia Oulussa.
nen. Yhä harvempi opiskelija hallitsee valmiiksi isojen koneiden ohjailuun tarvittavat perustaidot ja motoriikan. Nyt koulutetaan kaupunkilaistyttöjä ja -poikia. ”Simulaattori sopii hyvin silloin, kun alalle ei ole mitään taustaa entuudestaan. Aloittelija voi pelätä rikkovansa tai kaatavansa koneen, mutta tässä voi kokeilla turvallisesti. Tositilanteessa ei sitten enää ole niitä oho-, eiku- ja hupsisnappeja”, Matinmikko selittää. Maarakentajan työ on usein yksinäistä ongelmanratkaisua työmaalla. Simulaattorin äärellä pulmia on palkitsevaa ratkoa yhdessä opettajan ja kavereiden kanssa.
”Oho, kassi unohtui!” Lehtori Samuli Anttila kertoo kokemuksesta, että jo puolen tunnin simulaatioharjoituksen jälkeen pystymetsästäkin tullut kokeilija osaa tehdä yksinkertaisen maansiirtotehtävän kentällä. Simulaattori voi myös viedä mennessään. Opettajat muistelevat erästäkin Kempeleessä rekkasimulaattoria testannutta. Kokeilija laski repun pulpetin viereen uppoutuen täysin harjoitukseen ja näytöllä ohi kiitäviin maisemiin. Pian hän heräsi huolestuneena: ”Oho, kassi unohtui!” Myös luokkahuoneessa viereen kävelevä ihminen voi säikäyttää keskittyneen harjoittelijan – mistä tuo nyt yhtäkkiä tupsahti tähän minun ohjaamooni! Arjessa laitteiden magnetismin huomaa siitä, että OSAOssa opiskelijoita pitää välillä hätistellä pois simulaattoriluokasta. Infraopiskelijoilla on myös vähiten poissaoloja koko koulussa.
”
Liiketaloudellista ajattelua tuodaan koulutuksiin. Opiskelija käy läpi sitä, mitä yrityksessä pitää tapahtua, jotta minulle tulee palkkakuitti.”
LUE INFRA-ALAN KORKEAKOULUOPINNOSTA ERI PUOLILLA SUOMEA SIVULTA 25
Haussa kaveri, johon voi luottaa
Aikuisoppija on erilainen Oulun aikuiskoulutuskeskuksessa OAKK:ssa infra-alaa opiskellaan autenttisessa miljöössä. Piha-alueita ei ole asfaltilla pilattu ja kuopissa makaava kuravelli muis-
Open tärppi: keskity tähän ”Koulussa kannattaa opiskella asioita, joita on vaikea oppia työelämässä, jotka auttavat uuden oppimista ja jotka vanhenevat hitaasti. Opiskele lisäksi työkalujen käyttöä. Infra-alalla kannattaa panostaa nyt 3D-osaamiseen ja koneohjaukseen.” Terttu Sipilä Lehtori, OAMK
tuttaa infrarakentamisen karuimmasta puolesta. Koneen penkissä ei kuitenkaan tarvitse palella ja uudehkot, hyvin valaistut korjaus- ja pesuhallit ovat miellyttävän lämpimiä. Monitonnisia koneita voisi rassata täällä vaikka t-paita päällä. Kuten LAOssa ja OSAOssa, myös OAKK:ssa voi suorittaa maarakentajan tai maarakennuskoneenkuljettajan perustutkinnon. Lisäksi tarjolla on alan ammattija erikoisammattitutkintoja sekä monenlaista täydennyskoulutusta alalla jo oleville. Erityistä on, että täällä kaikki koulun opiskelijat ovat täysi-ikäisiä. Opetuksen suunnittelussa otetaan tarkoin huomioon aikuisen oppijan tarpeet. Koulussa voi suuntautua erityyppisiin tehtäviin infratyömaalla, myös nosturitöihin. Yksittäisissä erilliskoulutuksissa on koulutettu raskaskalustoasentajia, ja onpa joskus koulutettu sukeltajiakin vesirakentamisen tarpeisiin. Neljäsosa opiskelijoista opiskelee omaehtoisesti työn ohessa käyden lähiopetuksessa parina arki-iltana ja lauantaisin. Etenkin työvoimakoulutuksiin tullaan hyvin vaihtelevista taustoista. ”Laaja ikähaitari ja erilaiset taustat ovat opetuksessa suuri rikkaus. Työn tekemisen kulttuuri välittyy vanhemmilta ja kokeneilta opiskelijoilta nuorille”, asiakkuuspäällikkö Eija Hämäläinen pohtii.
LUE POHJOIS-SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ: WWW.ARCTICFINLAND.FI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI
OAKK panostaa minimivaatimuksia enemmän opinto-ohjaukseen. Koulussa on tuotteistettu Aikuinen oppijana -opintojakso, jonka tavoitteena on hoksauttaa heti opintojen alussa, mistä aikuisopiskelussa on kyse. ”Muistutamme, että tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun ja varmistamme, että opiskelija ymmärtää huolehtia omasta jaksamisestaan”, Hämäläinen kuvailee. Myös yrittäjyyttä ja liiketaloudellista ajattelua tuodaan tavalla tai toisella kaikkiin koulutuksiin. ”Aihetta käsitellään vähintäänkin sisäisen yrittäjyyden ja työntekijätaitojen tasolla pohtien, mitä tarkoittaa olla hyvä työntekijä. Opiskelija käy läpi sitä, mitä yrityksessä pitää tapahtua, jotta minulle tulee palkkakuitti.” Koululla on paljon yhteyksiä yritysmaailmaan, ja vuosien varrella on tullut selväksi, millaisia osaajia työmaille halutaan. Ykkösasia on luottamus. Työtä tehdään isoilla ja kalliilla koneilla, joissa on työnantajau-
>