2014 | 1 by Infra-lehti

”Siis mä niin haluaisin infra-alalle!” Ok, eli mitä siinä vielä istut? s. 24 MIKÄ ETTEI?

Moni ammattikoulutuksen solmu aukeaisi, jos opettajat tulisivat oppilaidensa mukana työpaikoille oppimaan. s. 15

MUN INFRA

Hei joko kulkee laserflip? Skeittiinfra on infraa siinä missä kadut ja tekniset verkostot kadun alla. Pidetään infra kunnossa. s. 26

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 1/2014

Simuloiden Simuloiden mestariksi mestariksi

JÄSENET

Purkualalla on surkea koulutustilanne. INFRA Pohjois-Savo kyllästyi puutteisiin ja päätti toimia itse. s. 39

www.infra.fi/lehti

Maarakentajaopissa Maarakentajaopissa vuonna2014: 2014: vuonna Jani JaniErvasti Ervastipistää pistää kauhan kauhanrokkaamaan rokkaamaan 3D-ohjauksella. 3D-ohjauksella.

SIVU

INFRA-LEHTI

TILAA SUOMEN AINOA KORJAUSRAKENTAMISEEN KESKITTYVÄ LEHTI ITSELLESI! 4 NUMEROA VUODESSA. KESTOTILAUSHINTA 38,50 EUROA + ALV 10 % = 42,35 EUROA. NRO 2 ILMESTYY 7.5. NRO 3 ILMESTYY 3.9. NRO 4 ILMESTYY 29.10.

LÄHETÄ TILAUS: rakennusmedia@rakennusmedia.fi TAI SOITA: 09 1299 276.

1/2014

Kaupintie 2, 00440 Helsinki, vaihde 09 12 991, faksi 09 628 264, www.rateko.fi

RATEKO KOULUTTAA KORJAUSRAKENTAMISTA RATEKO järjestää korjausrakentamisen täydennyskoulutusta rakennusalan ammattilaisille rakentamisen terveellisyydestä, kosteudenhallinnasta sekä haitta-aineiden ja pölynhallinnasta. Tutustu alla olevaan koulutustarjontaamme. Kysy tarjousta myös yrityskohtaisesta koulutuksesta!

RAKENTAMISEN TERVEELLISYYS JA ASIAKASTILANTEET Kosteustekninen kuntotutkija ja/tai korjaussuunnittelija -pätevöitymiskoulutus 4.-6.2. ja 4.-6.3.2014 Hämeenlinna, hinta 2.250 euroa. Rakennusterveysasiantuntija -henkilösertifiointikoulutus Kosteusvauriokorjaustyönjohtaja -ja valvoja Tulevat koulutusajankohdat ja hintatiedot: www.rateko.fi

Haasteelliset tilanteet työelämässä - henkilökohtaisia neuvottelu- ja vaikuttamistaitoja asiakastilanteisiin 12.3.2014 Helsinki & 8.4.2014 Helsinki & 7.5.2014 Helsinki, hinta 420 euroa.

KOSTEUDENHALLINTA Rakenteiden kosteuden mittaaja -henkilösertifiointikoulutus 25.-26.3. ja 8.-10.4.2014 Hämeenlinna, hinta 1.900 euroa. Märkätilatöiden valvoja -henkilösertifiointikoulutus 11.-12.3. ja 2.-3.4.2014 Helsinki & 14.-15.5. ja 4.-5.6.2014 Helsinki, teoriakoulutuksen hinta 1.250 euroa ja näytön hinta 480 euroa pääkaupunkiseudulla.

Rakennusten sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden korjaaminen 12.2.2014 Helsinki, hinta 420 euroa. Rakennustyömaan hyvät kosteudenhallintakäytännöt 20.2.2014 Helsinki & 7.5.2014 Helsinki, hinta 420 euroa.

HAITTA-AINEIDEN JA PÖLYNHALLINTA Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija -henkilösertifiointikoulutus 4.-6.2. ja 5.-6.3.2014 Helsinki, hinta 1.950 euroa. Asbestityön tilaaminen ja valvonta 3.4.2014 Helsinki, hinta 420 euroa. Rakennushankkeen pölynhallinta 18.-19.2.2014 Helsinki, hinta 750 euroa. KOULUTUSTEN SISÄLLÖT JA ILMOITTAUTUMINEN: www.rateko.fi HINNAT: alv 0 %, veroton koulutuspalvelu, AVL 39 §

Yhdessä osaamistasi rakentaen

INFRA-LEHTI

SISÄLLYSLUETTELO

9 PÄÄKIRJOITUS

10 KAUHAAN TARTTUNUTTA

10 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

12 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

15 MIKÄ ETTEI?

16 PÄIVÄ PITENEE POHJOISESSA

24 NÄIN PÄÄSET INFRA-ALALLE

26 MUN INFRA

Tarjolla on ammatti-, ammattikorkeakouluja korkeakoulututkintoja. Hae kouluun! Julius Hirven lempi-infra on asfaltilla silattu ja siinä on sopivasti ramppeja ja kaaria.

30 MIKÄ TYÖMAA?

33 K. REPOLAINEN

35 JÄSENSIVUT

36 PAAVON PAKINAT | SETT OCH HÖRT

38 INFRA POHJOIS-SAVOSSA

Susivaakunastaan tutussa kunnassa rakennetaan kaikessa hiljaisuudessa jättimäistä lukaalia.

MUN INFRA. Monille skeittiparkki on parasta kaupunkiinfraa.

INFRA-lehden kolumnisti laukoo pesäkololta.

ANTON BRAND / 123RF

Kävimme tutustumassa Pohjois-Suomen koulutuksiin maa- ja vesirakentamisalalla.

29 TIETOMALLINTAMINEN: FORMAATTI VAIHTUU

MELKEIN TÖISSÄ JO. Rovaniemen Roopen koulunpenkki on koneen ohjaamossa.

JUSTUS HIRVI

P E K K A FA L I

Kun työmaalla on oikea purkuammattilainen, alkaa säästyä rahaa, aikaa ja luonnonvaroja.

42 INFRA RY:LLE UUSI PUHEENJOHTAJA Uusi pj Harri Kailasalo ei halua valittaa rahasta,

vaan tarjoaa rahaa säästäviä innovaatioita.

43 YRITTÄJÄN FAKTA YM.

46 IN MEMORIAM

47 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN

48 MENE JA TIEDÄ, YHTEYSTIEDOT

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginström@infra.fi

TAITTO: akkudesign.fi ULKOASU: both.fi

ILMOITUKSET: Jarmo Kokkonen puh. 040 700 9775 jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita, virkistysalueita ja elintärkeitä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

TILAUKSET: Marjaana Mäkelä puh. 050 563 4007 marjaana.makela@rakennusmedia.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 1797-0717

1/2014

PÄÄKIRJOITUS

Seitsemän asiaa, joita et tiennyt minusta Anu Ginström Päätoimittaja

FACEBOOKISSA LEVIÄÄ silloin tällöin some-ajan kier- AI LISÄÄ NIITÄ PALJASTUKSIA? No täältä pesee. tokirjeitä. Yksi moderni klassikko on ”Seitsemän asiaa, Mahdoitko tietää, että Suomessa rakennetaan tasan joita et vielä tiennyt minusta”. Statuspäivityksissään niin pitkään, kun maaperästä saadaan kaivettua rakenihmiset paljastavat sisintään, tyyliin ”ette muuten var- tamisessa välttämättömiä kiviaineksia? Moni infra-alan masti tienneet, että toinen nimeni on Terttu, että sis- yritys tuottaa ja myy näitä kiviaineksia kuten hiekkaa, koni Mannaryyni on koulutukseltaan leipuri ja että soraa ja murskeita koko rakennusalan tarpeisiin. söin pienenä superpalloja”. Jne. Harva miettii, että routivan maaperän takia SuoAloin miettiä, millaisia paljastuksia voisin tehdä messa ei rakenneta yhtäkään taloa tai väylää ilman infra-alasta. kiviaineksia. Ja suurten etäisyyksien takia ratojen ja No, et varmasti ainakaan tiennyt, että teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon perusinfrastruktuurin rakentaminen ja todella uppoaa kiveä! kunnossapito edustaa jo kolmasosaa SuoTuskinpa tiesit, että kiviaineksia kuluu men rakentamissektorista. Suomessa 20 tonnia eli yksi kuorma-auInfraa ovat väylät, sillat, tunnelit, virkistollinen asukasta kohti vuodessa. Infratysalueet sekä tekniset verkostot, joissa kulala haluaakin haastaa päättäjät miettiInfra-ala kee vesi, sähkö, lämpö ja tieto. mään, miten kiviainesten saanti turvaTalonrakentajat rakentavat ja pitävät kun- on täynnä taan ympäristön ehdoilla ja miten niiden nossa taloja, infrarakentajat puolestaan paljastettavaa!” kierrättämistä voisi helpottaa. kaikkea, mikä on talojen alla ja niiden Sitäkään et ehkä tiennyt, että infravälissä. Noin karkeasti. alalla on omat erikoisosaajansa myös purkutöihin, louhintatöihin, erikoiskuljeET EHKÄ MYÖSKÄÄN TIENNYT, että suomalainen inf- tuksiin ja mitä eriskummallisimpiin ja haastavimpiin raosaaja on luultavasti koko universumin vaatimatto- nostotöihin työmailla. Onpa sellaisiakin infrarakentamin rakentaja. jia, jotka työkseen sukeltelevat rantavesissä tarkistaen Vai mitä voisi ajatella siitä, että alalla itketään vuo- ranta- ja satamarakenteiden kuntoa ja korjaustarvetta. desta toiseen, miten infrarakentaminen jää aina muun rakentamisen varjoon. Voi voi kun ne nuoret nyt kuvit- TEKNIIKAN NIPPELEISTÄ syttyvälle heitän vielä, että telee, että rakentaminen on pelkkää talonrakentamista ruotsalainen liukupinta-analyysi ei liity aikuisviihteeja päätyvät sitten talonrakentajakouluun! seen, vaan sen avulla lasketaan luiskien vakavuutta. Väärin. Kyllä nuori hoksaa myös infra-alan mahdolEikä Casagranden koputuskoe liity morsetukseen, lisuudet, kun ne vaan osataan tuoda esille. Vaatimat- vaan sen avulla tutkitaan maalajien vesipitoisuudesta tomuus ei kaunista. johtuvia konsistenssiominaisuuksia. Jos me infrasektorin edustajat oikeasti vyöryisimme Jösses, infra-alahan on täynnä paljastettavaa! Seitpeilin eteen, sieltä ei napittaisi marginaalitason puu- semän kohtaa ei riitä mihinkään. Tätä voitaneen pitää hastelija, vaan todellinen jätti. Kun alan oma identi- hyvänä merkkinä. Alalla, jonka kaikkia puolia ei ole teetti muovautuu vastaamaan todellisuutta, yleiset vielä edes nähty, riittää tutkittavaa ja kehitettävää. mielikuvatkin alkavat loksahdella kohdilleen. Tule mukaan, töitä riittää.

”

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Puolasta vai Suomesta?

VA S TAVA L O

INFRA ry:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn perusteella peräti 91 prosenttia vastaajien työntekijöistä on yrityksen omilla palkkalistoilla. Infra-alalla on talonrakentamista vähemmän aliurakointia ja ulkomaalaisia työntekijöitä. Ulkomaalaisia on lähinnä vuokratyövoimassa – noin puolet siitä. Rakennusteollisuus RT:n selvityksen mukaan ulkomaisen työvoiman kasvu on ylipäätään alkanut

hiipua rakennusalalla. Täällä jo olevat ulkomaalaistaustaiset rakentavat yhteistä hyvää: Verohallinnon tietojen mukaan 97 prosenttia kaikista alan työntekijöistä maksaa verot Suomeen. Esimerkiksi infraan sijoitetuista eurosta arviolta kolmasosa palaa kansantalouden kiertoon talouskasvua ja hyvinvointia lisäämään. Jos siis työmaan ohi kulkiessasi kuulet vierasta kieltä, mieti hetki. Sekö vain on suomalaisuutta, kun puhuu aina suomea? Yksittäisillä, isoilla työmailla voi

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Taas sähkökatko! Eino, Oskari, Seija ja monet muut ovat riepotelleet Suomea kiihtyvään tahtiin. Sähkökatkot loppuvat, kun ilmajohdot saadaan kaivettua maahan myrskyiltä ja lumikuormilta suojaan. Säävarmaa sähköverkko rakennetaan parituhatta kilometriä vuodessa. TEKSTI: SARI OKKO JA ANU GINSTRÖM KUVA: PAWEŁ SZPYTMA/123RF

ärvi-Suomen Energia Oy:n jakelualueella myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset tulivat tutuiksi loppuvuodesta 2013. ”Kaikki myrskyt osuivat kohdalle ja lähes yhtä voimakkaina kuin rannikolla. Kiirettä piti”, käyttöpäällikkö Arto Nieminen toteaa. Syy haavoittuvuuteen löytyy maastosta. Yhtiön jakelualue on erittäin metsäistä ja vesistöjen rikkomaa. Liki 9 000 kilometrin mittaisesta keskijänniteverkosta noin 70 prosenttia on metsässä. Esimerkiksi marraskuisen Eino-myrskyn takia yli 60 000 taloutta eli 60 prosenttia asiakkaista jäi ilman sähköä. Parempia aikoja on odotettavissa ainakin osittain, sillä alueen taajamissa myrskyiltä turvassa oleva verkko valmistuu vuoteen 2019 mennessä. Laajalle haja-asutusalueelle asti ulottuva sähköverkon täydellinen kaapelointi maan alle on Niemisen mukaan taloudellisessa mielessä mahdotonta. ”Meillä on 260 metriä johtoa asiakasta kohti. Haja-asutusalueella viiden kilometrin johtojakso voi kuitenkin sähköistää vain muutaman talouden. Joudumme käyttä-

mään kaapeloinnin lisäksi muitakin keinoja, kuten johtojen siirtoa metsistä teiden varsille, jolloin vikojen paikannus ja korjaus nopeutuvat.” Byrokratiakin voi hidastaa maakaapelointia. ”Olemme neuvotelleet Liikenneviraston kanssa kaapeleiden sijoittamista tiealueille jo seitsemän vuotta, mutta emme ole päässeet tuloksiin. Asiaan liittyvä lainsäädäntö lupakäytäntöineen kaipaisi uudistusta ja lisää joustavuutta”, Nieminen sanoo. ”Ely-keskusten ja avien byrokratiat hidastavat ja joissain tapauksissa jopa pysäyttävät työt pitkäksi aikaa. Uudet suurkunnat tuovat lisää byrokratiaa, mikä ei jatkossa ainakaan edesauta sähkön jakeluvarmuutta.”

Kaikki maakaapeliin Suomen lähes 400 000 kilometrin mittaisesta sähköverkosta ilmajohtoja on noin 75 prosenttia. Säiden ääri-ilmiöiden haaste on kutakuinkin yhteinen kaikille Suomessa toimiville 80 sähkönjakeluyhtiölle kaupunkikeskusten ulkopuolella. Sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:n reilun

65 000 kilometrin sähköverkosta Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla maakaapeloituna on reilu neljännes. Yhtiö on rakentanut maakaapeloituna kaiken uuden ja uudistettavan verkon vuodesta 2009 lähtien. ”Suomi sähköistettiin 1950–1970-luvuilla, ja nyt ikääntyvä verkko alkaa olla peruskorjausiässä. Olemme lähteneet sitä, että vastuullisin ratkaisu on ikääntyvien verkkojen uudistaminen maakaapeliksi. Näin voimme turvata tulevaisuuden yhteiskunnan sähkön saannin säävarmalla ratkaisulla. Kyse on luonnollisesti mittavista infrauudistuksista, jotka vievät aikaa”, viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas Eleniasta kertoo. Säävarmaa sähköverkkoa rakennetaan 1 600–2 200 kilometriä vuodessa. Tänä vuonna yhtiö on investoinut kaapelointiin noin 80 miljoonaa euroa, ja samalla tasolla jatketaan lähivuosina. Ilmajohtojen kanssa kilpailukykyisiksi puristettujen hintojen ansiosta investoinnit eivät kuitenkaan näy nykyisellä investointitahdilla asiakkaiden suuntaan isompina laskuina.

1/2014

silti olla kansainvälinen meininki. Silloinkin voidaan onnistua. E18 Koskenkylä–Kotka-hankkeessa on perehdytetty yli 3 300 työntekijää, joista noin puolet on ulkomaalaisia. Ulkomaisen aliurakoinnin riskejä torjuttiin jakamalla kriittiset työt kahdelle urakoitsijalle ja valmistautumalla sopimuksissa urakoiden nopeaan purkamiseen tai laajentamiseen. E18 on nyt vuoden työmaa. Raadin mukaan suomalaisia työmiehiä on yhä vaikeampi saada hankalien kulkumatkojen päähän.

Suomen teillä säästyisi 77 ihmishenkeä vuodessa, jos liikenneturvallisuutemme olisi parhaiden vertailumaiden – Britannian, Hollannin ja Ruotsin – tasoa. Tiekilometrejä kertyy meillä vähän enemmän, mutta se tai sääolot eivät selitä eroa. Mikä sitten? (Lähde: Liikennevirasto)

LAKI VAATII. Uusi sähkömarkkinalaki vaatii sähköyhtiöitä takaamaan häiriöttömän sähkön kulun. Katkot saavat olla asemakaava-alueella korkeintaan kuusi tuntia, muualla puolitoista vuorokautta.

Elenian tavoitteena on nostaa seuraavan 15 vuoden aikana sähköverkkonsa maakaapelointiaste 70 prosenttiin.

Jotain hyvääkin Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:tä lisääntyvät myrskyt eivät heilauta juuri lainkaan – kiitos leveiden johtokatujen, joilta on voitu raivata puita riittävän laajalta alueelta. ”Harvemmin kantaverkolla pääsee puita kaatumaan johdoille kovillakaan myrskyillä. Meillä keskimääräinen liittyjän näkemä sähkökatkosaika on vuodessa pari

minuuttia, kun se jakeluportaalla voi olla tunteja”, johtaja Jussi Jyrinsalo kertoo. Kantaverkolla kaikkien sähköjohtojen kaapelointi ei ole edes teknisesti mahdollista suurjänniteverkkojen osalta. Keskijänniteverkoista on Jyrinsalon mukaan kaapeloitu toistaiseksi noin 12 ja koteihin tulevasta pienjänniteverkosta noin 36 prosenttia. Isoissa kaupungeissa sähköjohdot on kaapeloitu lähes kokonaan. Jyrinsalo arvelee, että syyskuussa 2013 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki lisää kaapelointia jakeluverkossa. Teknisiä esteitä kaapeloinnille ei ole, vaan kyse on rahasta. Etenkin harvaan asutuilla alueilla kaapeloinnista voi tulla iso lasku yhtä taloutta kohti. On arvioitu, että kaikkien Suomen vielä kaapeloimattomien ilmajohtojen kaapelointi maksaisi 10–20 miljardia euroa.

Jyrinsalo näkee ilmajohtoverkossa jotain hyvääkin. ”Kun johdot ovat näkyvillä, vian paikantaminen niissä on nopeampaa kuin maan tai veden alla piilossa olevissa kaapeleissa.”

Kymmenen kertaa Maan ympäri

• • •

Suomen sähköverkkoon kuuluvat valtakunnallinen 110–400 kilovoltin kantaverkko (suurjännite) ja paikallisten sähköyhtiöiden 0,4–110 kV:n jakeluverkot (pien-, keski- ja suurjännite). Suurjänniteverkkoa on Suomessa noin 23 000, keskijänniteverkkoja 138 000 ja pienjänniteverkkoja 237 000 kilometriä. Kokonaismäärää voi verrata vaikka maapallon ympärysmittaan, joka on noin 40 000 kilometriä. Suomalaisten sähköjohdot voisi kietaista kymmenen kertaa Telluksen ympäri.

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Robottiparkit tulevat

YEVGENIA GORBULSKY / 123RF

Suurkaupungit käyvät ahtaiksi. Samoille aareille pitää ahtaa talot, puistot, ihmiset – ja autot. Maailmalla keksittiin jo vuosikymmeniä sitten robottiparkit. Nyt ensimmäisiä sovelluksia viritellään Suomessa LeanParkin ja YIT:n yhteistyönä. Sään kestävälle KUN TILA LOPPUU. Robottisuomalaisversiolle parkkeerausta New uumoillaan markkiYorkissa. noita Venäjältä. Robottiparkki on

automaattisen pysäköinnin järjestelmä, jossa autot varastoidaan modulaariseen varastohyllyyn. Tämä säästää tilaa, energiaa ja rahaa kaupunkirakentamisessa. Robottiavusteinen pysäköintikokemus on miellyttävä. Matkustajien poistuttua robotti siirtää ajoneuvon järjestelmässä olevalle vapaalle paikalle. Kun ajokkia taas tarvitaan, se tilataan takaisin pysäköintitilaan. Suomessa uudenlaista pysäköintikokemusta on ollut hiomassa muotoilija Harri Koskisen.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Vauhdilla vuosi käyntiin Näitkö tänään asfaltintekijän, radanrakentajan tai kadunhoitajan työssään? Putkia tien vieressä odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki ympäri Suomen. Totta vai tarua? INFRA-lehti soittaa ja selvittää. TEKSTI: SARI OKKO

MARKKU SIPPOLA

Saharavainio, Kauhava 7.1.2014 klo 9.15

OIKEISSA TÖISSÄ. Mittamies Jarkko Eeli (vas.) ja Jari Knuuttila Saharavainion työmaalla.

Puhelimessa: ”toimittelujohtaja” Knuuttilan Jari, Maanrakennus Jari Knuuttila Oy Haloo Jari, missä menet? Kuule, voidaanko soitella viiden minuutin kuluttua uudelleen. Täällä on nyt vähän tilanne päällä… Hei taas, onko parempi hetki? Juu, jäätiin kuorma-autolla kiinni maankaatopaikalle, mutta nyt ollaan taas kuivalla maalla. Jatkuva kesä ja pehmeä maa aiheuttavat välillä ongelmia maarakentamisessa. Pikkupakkasia ja lunta odotellaan. Miten vuosi on käynnistynyt? Saharavainion kaava-alueen kunnallistekniikkaurakka on juuri aloitettu. Millainen työtilanne on? Valtion puolella huono, ja moni työ seisoo valitusrumbassa. Kauhavan kaupunki työllistää meitä 80-prosent-

tisesti, mutta kyllä me muuallakin touhutaan. Mitä normipäivään kuuluu? Jos en paikkaile vaikkapa kuorma-autokuskina, päivät pyörivät puhelimen ja työnjohtotehtävien ympärillä. Lippulappujen pyörittelyä riittää, kiitos kasvavan valvonnan. Tänään on luvassa myös työeläke- ja sähköasioita. Mitä jäi mieleen viime vuodesta? (huokaus) Yhtä raskasta vuotta en ole 26-vuotisen yrittäjäelämäni aikana elänyt. Meillä tehtiin neljä työsuojelutarkastusta, verotarkastus, kaksi työaikalaintarkastusta ja auditointi. Lisäksi tullikin kävi kylässä. Kaikki on kunnossa ja nyt mennään uudella innolla eteenpäin. Kenelle soitetaan nyt? Robert Simonsille Närpiöön.

1/2014

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

KEKSINTOSAATIO.FI > HAKUSANA ”ROBOTTIPARKKI”

Tee työtäs tanssien

Ihmiskasvoiset sipsit

Metro-lehti uutisoi 30.12. lukijan videon. Salaa kuvatulla pätkällä panostaja intoutuu tanssiin aina onnistuneen paukun päätteeksi. Sarkastinen nettiyleisö oli heti tilanteen tasalla. ”Kyllä se niin on että työssä pitää olla naama näkkärillä. Se ei ole mikään mies, joka ei itseään työnteolla tapa.” ”Ei tämä kyllä Suomessa käy. On syytä pitää leuka rinnassa ja vaeltaa hiljaa kohti uusia työelämän pettymyksiä.” Niinpä. Saattaa vielä ilo tarttua.

Juurespusseissa niitä on ollut aina. Taannoin ne ilmestyivät lihapakkauksiin. Ja nyt ne ovat jo sipsipussissakin: alkuperämerkinnät. Tämän naudan kasvatti Jussi. Nämä potaatit viljeli Maikki. Tänään elintarvikeala, huomenna infra? Väylien varsille mahtuisi kylttejä: Tämän radan rakensi Raimon tiimi, Tämän sillan suunnitteli Seijan osasto, Mökkitien lanasi Tommi K. Ehkä jo ensi kesänä.

S E R G E Y KO N YA K I N / 1 2 3 R F

Autoille rakennetaan kalliit päiväkodit, mutta entäs pyörät, manaa nyt fillaristi. Eipä hätiä. Tokiossa on ollut jo pitkään maanalaisia robottiparkkeja sykkeleille. USA:ssa ja Euroopassakin on vastaavia ratkaisuja, niin maan alla kuin päällä. Lähin maanalaisen ratkaisun toimittaja näyttää olevan Katalaniassa. Kuka toisi tämänkin ihmeen Suomeen?

ROBERT SIMONS

Pännäistentie 139, Pietarsaari 10.1.2014 klo 14.30

TILAA TOIMIA. Lakeuksilla riittää lääniä rakentamiselle. Kuvassa Robert Simons (vas.) ja toimistoinsinööri Kaj Ingves.

Mikä on menestyksenne salaisuus? Jaa-a. Paljon paiskitaan hommia ja pidetään asiakkaista hyvää huolta. Sitähän sanotaan, että jos Puhelimessa: toimitusjohtaja Matts on lahjoja vähemmän, pitää yrittää Sjöblom, Oy Sjöblomin Kaivin Ab enemmän (naurua). Iltapäivää, mitä menossa? Vaikka Kuinka hyvin viikko on sujunut? mitä. Pelkästään maarakennuspuo- Kyllä se on ihan täysi kymppi. Kaikki lella on nyt 20 konetta töissä. Puoli meni putkeen ja saatiin kaksi uutta miljoonaa kuutiota kalliota ja maata urakkaakin. saatiin juuri siirrettyä. Mitä teet seuraavaksi? PikkuhilMitä alkuvuoteen kuuluu? Todella jaa alkaa olla viikonloppu mielessä. hyvin ja valoisissa merkeissä Se sujahtaa arki-iltojen tapaan on alkanut. Luottavaisin lähinnä tallihommissa mielin mennään eteenkahden ravihevosen YRITTÄJÄN ILTANÄKYMÄ. päin ja lisää porukkaa hyvässä seurassa. Ravihevosen seura palkataan. Kenen kuulumisia tarjoaa vastapainoa työlle. seuraavaksi kysellään? Soita Kokkolaan Mikael Tallqvistille.

Terminaalitie 4, Närpiö 8.1.2014 klo 14.05 on kovassa käytössä eikä yhtäkään pekkaspäivää ole tarvinnut pitää. Minkä arvosanan antaisit päivälle? Ihan suunnitelmien mukaan on mennyt. Kuudelta aloitettiin ja iltakuuteen jatketaan eli semmoinen lyhyt päivä tänään. Aamun hyvät uutiset nostavat arvosanan yhdeksään. Milloin ja miten yrittäjä rentoutuu? Aina kun ehtii niin iltakävelyllä ja saunomalla. Edessä on pian myös viime vuoden kesäloma: kaksi viikkoa Karibialla. Kyllä sitä voi hyvin ansaituksi lomaksi kutsua! Kenelle seuraavaksi pirautetaan? Sjöblomin Mattsille Pietarsaareen.

FLIB / 123RF

Puhelimessa: yrittäjä-työnjohtaja Robert Simons, L. Simons Transport Oy/Ab Mitä kuuluu Närpiöön? Kiitos hyvää. Toimistolla ollaan ja pantiin justiinsa kaffet tippumaan. Entä työrintamalle? Aamulla oltiin kaupungintalolla juttelemassa tiemestarin ja teknisen päällikön kanssa. Tänä vuonna on infrarakentamiseen enemmän rahaan kuin viime vuonna, joten töitä on luvassa. Myös yksityinen puoli vetää. Mitä nyt teette? Viiden hehtaarin kasvihuoneen perustuksia, katuhankkeita ja isoa teollisuushallia kunnallisteknisine töineen. Kalusto

TILAA RAKENNUSALAN KIRJAT KÄTEVÄSTI VERKKOKIRJAKAUPASTA SUORAAN TYÖPÖYDÄLLESI!

rakennusmedia.fi

1/2014

MIKÄ ETTEI?

Opet, tulkaa työpaikoille! PULMA:

RATKAISU:

Ammattikoulutettavilla nuorilla on pula työssäoppimispaikoista, koska pk-yrityksissä ei ole irrottaa tuotantotehtävistä heille ohjaajia. Toisaalta oppilaitoksissa opettajien työelämäja yritystuntemuksessa on kehitettävää.

Mitä jos opettaja tulisi työssäoppimisjaksolla oppilaan mukana yritykseen ja hoitaisi ammatinohjausta? Yksi opettaja voi hoitaa usean oppilaan asioita kiertäen yrityksissä. Uusin tieto kulkisi koulun ja yritysten välillä.

DI Arto Pekkala Opetushallituksesta, toimisiko tämä?

Keneltä kysyimme? OPETUSHALLITUS

OPPILAITOSTEN JA TYÖELÄMÄN yhteistyö on Maarakennusalan ammattija erikoisammatnykyisin lähtökohta ammatillista koulutusta titutkinnot uudistuivat vuonna 2013. Niissä kehitettäessä. Yhteistyötä tarvitaan, jotta nopeasti molemmissa on tutkinnon osa, jonka ammattimuuttuvat työelämän tarpeet osataan ottaa ope- taitovaatimuksena on työssäoppijan ohjaamituksessa huomioon. nen ja arvioiminen. Työpaikoilla tapahtuMyös ammatillisen koulutuksen lainvan oppimisen ohjaajat ja arvioitsijat säädäntö velvoittaa ottamaan huoMIELESSÄ ovat erittäin tärkeä lenkki ammattiI NFRA-ALAA mioon työelämän tarpeet sekä järtaidon saavuttamisessa. Työpaikalla J ÄYTÄVÄ PULMA jestämään koulutusta ja näyttötutJA SIIHEN LOISTO ollessaan opettaja voi samalla kouRATKAISU? kintoja yhteistyössä elinkeino- ja luttaa myös yrityksen työpaikkaohVINKKAA MEILLE: INFO@INFRA.FI muun työelämän kanssa. jaajia ja arvioitsijoita sekä valmentaa Työssäoppiminen on sisältynyt heitä suorittamaan tämän ammattirakennusalan perustutkintoon vuodesta tai erikoisammattitutkinnon osan. 1999. Se on osoittautunut tehokkaaksi opetusmenetelmäksi, vaikka laadussa on yhä kehi- TYÖSSÄOPPIMINEN EI OLE ainoa oppilaitosten tettävää. Selvitykset osoittavat, että opettajien ja työelämän yhteistyömuoto. Yhteistyötä tarviosallistuminen opiskelijoiden työssäoppimisen taan myös tehtäessä työelämälähtöisiä opetusohjaukseen parantaa työpaikalla järjestettävän suunnitelmia ja ennakoitaessa koulutusmääriä. Kun kyseessä on kallis konekanta kuten maarakoulutuksen laatua. Tekninen kehitys, työelämän tuotanto- ja toi- kennusalalla, resurssien järkevä yhteiskäyttö tuo mintatavat sekä organisaatiorakenteet elävät. hyötyä molemmille osapuolille. Ammattikäytännöt kehittyvät nopeasti. Opettajan tulee pysyä alan kehityksessä ajan tasalla ja ARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ jopa ennakoida tulevaa. Tämä vaatii määrätietoista täydennyskoulutusta ja itsensä kehittämistä. Työssäoppimisen aikana opiskelijan ohjaajana toimiminen on opettajalle mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan. Työelämäjaksojen tulisi ”Loistoratkaisu – kannatan.” olla osa opettajien osaamisen kehittämistä ja koulutuksen järjestäjän henkilöstön kehittämistä.

Arto Pekkala DI Arto Pekkala työskentelee Opetushallituksen ammatillinen aikuiskoulutus -yksikössä. Hän vastaa kiinteistö- ja rakennusalan toisen asteen näyttötutkintojen kehittämisestä. Pekkala on ollut kehittämässä työpaikalla tapahtuvaa oppimista niin rakennusalan yrityksissä, opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa kuin yli-insinöörinä Opetushallituksessa. Hän ennustaa ammatilliseen koulutukseen suuria muutoksia lähivuosina. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tarve tulee kasvamaan.

INFRA-LEHTI

INFRA-LEHTI ON THE ROAD. NYT KOLUSIMME POHJOIS-SUOMEA, MIHIN SEURAAVAKSI? EHDOTA: INFO@INFRA.FI

PÄIVÄ PITENEE POHJOISESSA Pohjoinen on enemmän kuin yötön yö, porot ja pukki. Se on tulevaisuudessa houkutteleva ilmansuunta infra-alan opinnoista ja työpaikoista kiinnostuneille. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVAT: PEKKA FALI

1/2014

HETI TOSITOIMIIN. LAOn opiskelijat pääsevät heti alusta asti oikeaan koneen ohjaamoon. Sisätöitä tehdään vasta, kun pakkasta on yli 20 astetta. Kai Hagström opastaa Roope Niemelälle maarakennuskoneen käytön saloja.

”

Meillä ei hyysätä eikä haeta kotiovelta. Se on todettu hyväksi toimintatavaksi. Keskeyttäjiä ei juuri ole.”

ovaniemeläiset Mikael Koski ja Roope Niemelä sinnittelevät. Tulevilla maarakennuskoneen kuljettajilla on takana puuduttava päivä tietokoneen äärellä, mutta vielä pitäisi jaksaa viipyä linssiluteena lehtikuvissa. Onneksi poikien opinahjossa Lapin ammattiopiston LAOn Rovaniemen yksikössä päätteen edessä kökitään harvoin. ”Meillä on teoriaa suhteessa muihin aloihin hyvin vähän. 80 prosenttia opetuksesta tapahtuu käytännössä. Maarakennustekniikankin yritän opettaa työmaalla”, opettaja Kai Hagström kertoo. Konepäivinä luokka jaetaan kahteen porukkaan. Toinen lähtee ajamaan maarakennuskoneita ja toinen jää hallille opettelemaan koneiden huoltoa. LAO valmentaa opiskelijoita maarakentajan arkeen – oma-aloitteisten ja itsenäisten ihmisten tiimityöhön. Työmailla kustakin tuotantoketjun osasta vastaa oma ammattiosaajansa. Jos yksikin ketjun lenkki myöhästyy tai puuttuu, koko työmaa kärsii. ”Ensimmäinen vuosi opetetaan kellon käyttöä. Meillä ei hyysätä eikä haeta kotiovelta, ja se on todettu hyväksi toimintatavaksi. Keskeyttäjiä ei juuri ole”, Hagström kuvailee.

Erikoisosaajille tilausta Infra-alan perustutkinnossa opitaan ajamaan ja huoltamaan yleisimpiä maarakennuskoneita: kaivinkonetta, pyöräkuormaajaa, kuorma-autoa ja dumpperia eli maansiirtoautoa. Halutessaan opiskelija voi erikoistua itselleen mieluisaan koneeseen.

INFRA-LEHTI

KAUHAISE OPPIA KOULUSTA. Jos haluaa ammatillisen perustutkinnon infra-alalta, vaihtoehtoja ja kouluja on monta, pohjoisen lisäksi myös etelässä.

”Työnantajalle on usein arvokkainta, jos työntekijä osaa yhden koneen oikein hyvin ja pystyy lisäksi siirtelemään muita”, aikuisopiskelijoita LAOssa luotsaava Janne Ekman vinkkaa. Ekman uskoo lujasti käytännönläheiseen kädet savessa -opetusmetodiin. ”Ei konesimulaattorien ääressä kauan viihdy”, hän miettii. Koneohjauskin tekee Rovaniemelle vasta tuloaan. Koneohjauksessa työmaasta tehdään 3D-ohjelmalla kolmiulotteinen suunnittelumalli, jota maarakennuskoneen tietokone lukee. Työ etenee satelliittipaikannuksen avulla puoliautomatisoidusti, jopa sentin tarkkuudella mallin antaman ohjeen mukaan. ”Uudetkaan tekniikat eivät korvaa ihmistä. Koneen ohjaamossa tarvitaan ammattilaista valvomaan työn sujumista ja varmistamaan, ettei mikään mene vikaan”, Ekman muistuttaa.

”

Rakentajissa on myös naisia, ja heistä on vain hyvää kokemusta työmailla.”

”Esimerkiksi autotekniikassa ja maalauslinjalla puolet opiskelijoista on meillä naisia. Maalaus- ja pintakäsittelyala vetää naisia, vaikka se on fyysisesti paljon rankempaa kuin maa- ja vesirakennusala”, LAOn Jänkätien toimipisteen johtaja Juhani Torvinen ihmettelee. Torvinen ja muut alaa seuraavat tietävät kyllä, että maarakentajissa on myös naisia, ja heistä on vain hyvää kokemusta työmailla. Mutta mitä Rovaniemen pojat sitten tekevät vapaa-ajallaan – ehkäpä silloin on aikaa naiseläjille? Vielä mitä. Mikaelin ja Roopen aika menee koneiden parissa koulun ulkopuolellakin. ”Vuokrattiin tuossa halli, jossa laitetaan kelkkoja ja fillareita…”, Roope aloittaa hyvin vaatimattomasti, seinille katsellen.

Henna-Marin tärppi: hanki tämä

Koneet kaverina aina Rovaniemeläiset Mikael ja Roope ovat tyytyväisiä alanvalintaansa, vaikka teoriatunteja pitääkin joskus sietää. Roope on pienestä saakka värkännyt koneiden kanssa. Mikael on ottanut tuntumaa alaan sedän firmassa. 17-vuotiaat eivät osaa kaivata koululle edes tyttöjä, joita syystä tai toisesta on tältä linjalta turha etsiä.

”Kun tulet opiskelemaan infraa, satsaa hyvään laskimeen. Valitse sellainen, joka tuntuu itsestä hyvältä ja tutustu ehdottomasti myös manuaaliin.” Henna-Mari Katajamäki Infran opiskelija, OAMK

1/2014

RAUHALLINEN PÄRJÄÄ. Ison ja tyyriin koneen penkki on luottamuspaikka. Ohjaksissa Roope.

TYÖ EI LOPU. Uusi tekniikka ei korvaa ihmistä, vaan ohjaamoon tarvitaan ammattilainen, tietää opettaja Janne Ekman.

”…ja autoja, traktoreita ja mettäkoneita”, hän jatkaa. Mitä sitä nippeleillä, jätetään ne muille.

Simuloiden mestariksi

”

Rovaniemeltä matka jatkuu Ouluun. Jos pohjoisempana Simulaattorivielä luotettiin perinteisiin opetusmetodeihin, on Oulun opetus sopii seudun ammattiopisto OSAOssa toinen meininki. Upouusi koulurakennus Haukiputaalla näyttää tul- silloin, kun leen saman arkkitehtitoimiston pakasta, joka on suun- alalle ei ole nitellut maantienvarsien ABC:t. ”Vain bensapumput mitään taustaa puuttuvat”, valokuvaaja fiilistelee. Modernissa lukaalissa maarakentamista harjoitel- entuudestaan. laan siististi sisätiloissa simulaattorien avulla. Kukin Aloittelijakin simulaattori koostuu kolmesta 46 tuuman näytöstä, voi kokeilla joille piirtyy näkymä koneen ohjaamosta. Ohjaamo pyörii, kauha kourii maata, ohi vilahtelee turvallisesti.” ihmisiä ja pikkulintuja. Kuormurin kylkeen sutaistu tägi paljastaa, että simulaatio-ohjelman tekijät ovat olleet tarkkoja yksityiskohdissa. Mutta nyt ei ole aikaa detaljeille. Muutaman kuuYRITTÄJÄ, LUO kauden koneenkuljettajan tutkintoa opiskelleella YHTEYS ALUEESI KOULUIHIN! TILAA Jani Ervastilla on tärkeä tehtävä: hänen pitää tasata OPINNÄYTETYÖ, OTA dumpperin tuoma maa-aines koneen edustalla HARJOITTELIJA, KÄY KERTOMASSA TYÖSTÄSI. ÄLÄ olevalle työstöalueelle tismalleen 3D-suunnitelMÄREHDI OSAAJAPUmassa ilmoitettuun paksuuteen. LAA – VAIKUTA! Tietokoneen ja näytöllä liikkuvan virtuaalisen kauhan välillä on yhteys. Tietokone mittaa siirrettyjen massojen painot, massakerroksen paksuuden ja muut halutut suureet auttaen rakentajaa tekemään sentin tarkkaa jälkeä. Tarkka työ säästää raaka-aineita, ympäristöä ja rahaa. Metsäalalle simulaattoriopetus tuli jo 1980-luvulla, ja sieltä se on hitaasti levinnyt muille konevaltaisille aloille. OSAOn Haukiputaan yksikkö on ainoa koulu Suomessa, jossa simulaattorilla voi harjoitella infratöitä laajassa mittakaavassa ja vielä 3D-koneohjauksella maustettuna. Koulun Taivalkosken yksikössä simuloidaan myös kivimurska- ja kaivostyötä.

Kaupunkilaistytöt ja -pojat tulevat Samaan aikaan kun maarakentamisen tuntiopettaja Simo Kostamo ohjaa Ervastin Jania koulukavereineen luokkahuoneessa, toinen puoli luokasta treenaa samoja

MILLAINEN ON AJONEUVONOSTURIN KULJETTAJAN PÄIVÄ? KATSO YOUTUBE.COM > HAKUSANA ”AJONEUVONOSTURI”

taitoja livenä koulun pihalla. Simulaattorien hankintaa vetänyt projektipäällikkö Johanna Matinmikko kehuu opetusmetodia tehokkaaksi. ”Puhumme siirtovaikutuksesta; asia opetellaan ensin simuloimalla ja sitten mennään nopeasti kokeilemaan samaa juttua käytännössä”, hän tiivistää. Siinä missä Rovaniemen LAOssa kouluun saadaan vielä koneisiin tottuneita maatalousyrittäjien ja urakoitsijoiden lapsia, näkyy Oulussa jo kaupungistumi-

Infra-alan ammattitutkintoja pohjoisesta Lapin ammattiopisto LAO

• • •

nuoriso-opetusta Rovaniemellä aikuisopetusta Rovaniemellä, Kittilässä, Ivalossa, Kolarissa, Sodankylässä ja Kuusamossa erityistä: alusta lukien oikeaa, laskutettavaa työtä, työharjoittelun osuus suuri.

Oulun seudun ammattiopisto OSAO

• •

opetusta nuorille ja aikuisille Haukiputaan ja Taivalkosken yksiköissä erityistä: simulaattoriopetus takaa matalan kynnyksen tulla alalle; koulu on panostanut myös 3D-koneohjaukseen, joka on tulevaisuuden valtti.

Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK

• • •

koulutusta aikuisille Raahessa, Torniossa ja Oulussa matala hierarkia – räätälöityä opetusta yksilön tai yrityksen tarpeisiin erityistä: valtava konevalikoima – 60 koneyksikköä sisältäen myös nosturikalustoa.

Myös Nivalassa aloittaa nuorisoasteen koneenkuljettajan koulutus elokuussa 2014. Infraalan perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja voi suorittaa lukuisissa kouluissa. Lue lisää sivulta 24.

INFRA-LEHTI

MONTA PLUSSAA. Maarakennuskonesimulaattorilla perusasiat voidaan opettaa tehokkaammin, nopeammin, turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin perinteisillä menetelmillä. Simo Kostamo vetää simulaattorituntia Oulussa.

nen. Yhä harvempi opiskelija hallitsee valmiiksi isojen koneiden ohjailuun tarvittavat perustaidot ja motoriikan. Nyt koulutetaan kaupunkilaistyttöjä ja -poikia. ”Simulaattori sopii hyvin silloin, kun alalle ei ole mitään taustaa entuudestaan. Aloittelija voi pelätä rikkovansa tai kaatavansa koneen, mutta tässä voi kokeilla turvallisesti. Tositilanteessa ei sitten enää ole niitä oho-, eiku- ja hupsisnappeja”, Matinmikko selittää. Maarakentajan työ on usein yksinäistä ongelmanratkaisua työmaalla. Simulaattorin äärellä pulmia on palkitsevaa ratkoa yhdessä opettajan ja kavereiden kanssa.

”Oho, kassi unohtui!” Lehtori Samuli Anttila kertoo kokemuksesta, että jo puolen tunnin simulaatioharjoituksen jälkeen pystymetsästäkin tullut kokeilija osaa tehdä yksinkertaisen maansiirtotehtävän kentällä. Simulaattori voi myös viedä mennessään. Opettajat muistelevat erästäkin Kempeleessä rekkasimulaattoria testannutta. Kokeilija laski repun pulpetin viereen uppoutuen täysin harjoitukseen ja näytöllä ohi kiitäviin maisemiin. Pian hän heräsi huolestuneena: ”Oho, kassi unohtui!” Myös luokkahuoneessa viereen kävelevä ihminen voi säikäyttää keskittyneen harjoittelijan – mistä tuo nyt yhtäkkiä tupsahti tähän minun ohjaamooni! Arjessa laitteiden magnetismin huomaa siitä, että OSAOssa opiskelijoita pitää välillä hätistellä pois simulaattoriluokasta. Infraopiskelijoilla on myös vähiten poissaoloja koko koulussa.

”

Liiketaloudellista ajattelua tuodaan koulutuksiin. Opiskelija käy läpi sitä, mitä yrityksessä pitää tapahtua, jotta minulle tulee palkkakuitti.”

LUE INFRA-ALAN KORKEAKOULUOPINNOSTA ERI PUOLILLA SUOMEA SIVULTA 25

Haussa kaveri, johon voi luottaa

Aikuisoppija on erilainen Oulun aikuiskoulutuskeskuksessa OAKK:ssa infra-alaa opiskellaan autenttisessa miljöössä. Piha-alueita ei ole asfaltilla pilattu ja kuopissa makaava kuravelli muis-

Open tärppi: keskity tähän ”Koulussa kannattaa opiskella asioita, joita on vaikea oppia työelämässä, jotka auttavat uuden oppimista ja jotka vanhenevat hitaasti. Opiskele lisäksi työkalujen käyttöä. Infra-alalla kannattaa panostaa nyt 3D-osaamiseen ja koneohjaukseen.” Terttu Sipilä Lehtori, OAMK

tuttaa infrarakentamisen karuimmasta puolesta. Koneen penkissä ei kuitenkaan tarvitse palella ja uudehkot, hyvin valaistut korjaus- ja pesuhallit ovat miellyttävän lämpimiä. Monitonnisia koneita voisi rassata täällä vaikka t-paita päällä. Kuten LAOssa ja OSAOssa, myös OAKK:ssa voi suorittaa maarakentajan tai maarakennuskoneenkuljettajan perustutkinnon. Lisäksi tarjolla on alan ammattija erikoisammattitutkintoja sekä monenlaista täydennyskoulutusta alalla jo oleville. Erityistä on, että täällä kaikki koulun opiskelijat ovat täysi-ikäisiä. Opetuksen suunnittelussa otetaan tarkoin huomioon aikuisen oppijan tarpeet. Koulussa voi suuntautua erityyppisiin tehtäviin infratyömaalla, myös nosturitöihin. Yksittäisissä erilliskoulutuksissa on koulutettu raskaskalustoasentajia, ja onpa joskus koulutettu sukeltajiakin vesirakentamisen tarpeisiin. Neljäsosa opiskelijoista opiskelee omaehtoisesti työn ohessa käyden lähiopetuksessa parina arki-iltana ja lauantaisin. Etenkin työvoimakoulutuksiin tullaan hyvin vaihtelevista taustoista. ”Laaja ikähaitari ja erilaiset taustat ovat opetuksessa suuri rikkaus. Työn tekemisen kulttuuri välittyy vanhemmilta ja kokeneilta opiskelijoilta nuorille”, asiakkuuspäällikkö Eija Hämäläinen pohtii.

LUE POHJOIS-SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ: WWW.ARCTICFINLAND.FI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

OAKK panostaa minimivaatimuksia enemmän opinto-ohjaukseen. Koulussa on tuotteistettu Aikuinen oppijana -opintojakso, jonka tavoitteena on hoksauttaa heti opintojen alussa, mistä aikuisopiskelussa on kyse. ”Muistutamme, että tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun ja varmistamme, että opiskelija ymmärtää huolehtia omasta jaksamisestaan”, Hämäläinen kuvailee. Myös yrittäjyyttä ja liiketaloudellista ajattelua tuodaan tavalla tai toisella kaikkiin koulutuksiin. ”Aihetta käsitellään vähintäänkin sisäisen yrittäjyyden ja työntekijätaitojen tasolla pohtien, mitä tarkoittaa olla hyvä työntekijä. Opiskelija käy läpi sitä, mitä yrityksessä pitää tapahtua, jotta minulle tulee palkkakuitti.” Koululla on paljon yhteyksiä yritysmaailmaan, ja vuosien varrella on tullut selväksi, millaisia osaajia työmaille halutaan. Ykkösasia on luottamus. Työtä tehdään isoilla ja kalliilla koneilla, joissa on työnantajau-

1/2014

Korkeakouluopinnot Pohjois-Suomessa

PARHAAT OSAA SOVELTAA. Juuso Mattilan (vas.), Henna-Mari Katajamäen ja Lassi Hinttalan lukujärjestyksessä on soveltavia teknisiä aineita kuten vesihuoltoa tai hydromekaniikkaa, väyläsuunnittelua, betonitekniikkaa ja paikkatietoa.

Kukkaispuoli painaa pitkää päivää Ammattikorkeakoulussa infra-alaa voi opiskella muun muassa Oulussa ja Kajaanissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun OAMK:n infraopiskelijat Lassi Hinttala, Henna-Mari Katajamäki ja Juuso Mattila kehuvat infra-alan luovuutta. Töissä saa todella käyttää päätään ja soveltaa opittua. Juuson mielestä tehtävät ovat myös monipuolisempia kuin talonrakentamisessa – infrarakentajalla on ”laajempi ja vaihtelevampi leikkikenttä”. Talonrakentamisen suuntautumisvaihtoehdon valinneet kutsuvat infrapuolta joskus kukkaispuoleksi, koska siellä opetellaan vähemmän matemaattisia kaavoja. Koska suomalaisten pitää voida liikkua turvallisin mielin teillä, tunneleissa ja silloilla, myös niiden tulevat tekijät pänttäävät silti paljon matematiikkaa ja fysiikkaa. Opiskelussa korostuu silti looginen päättelykyky ja käytännön ongelmanratkaisu – ei kaavojen ulkoa opettelu. ”Helpolla täältä ei papereita saa. Koulupäivät eivät välttämättä veny, mutta töitä joutuu tekemään

myös koulun ulkopuolella”, opiskelijat kertovat. Opettajat rohkaisevat suuntaamaan infra-alalle. Nykyopiskelijat voisivat ylipäätään ottaa opiskeluaikaiset valinnat vähän rennommin – ne eivät ole enää loppuelämän ratkaisuja. ”Koulu tarjoaa perustiedot alalle, ja vasta työelämä ja matkan varrella hankittu lisäkoulutus täydentävät osaamisen. Työelämässä ehtii suuntautua itseään kiehtoviin erikoistehtäviin”, OAMK:n rakentamistekniikan osastonjohtaja Jyrki Röpelinen kiteyttää. Kajaanista kiviosaajia Harva tietää, että infraa voi opiskella vaikka työmaakontissa, keskellä kiviainesten murskaukseen, partikkelikokomittaukseen, seulontaan, suodatukseen ja vaahdotukseen liittyvää laboratoriolaitteistoa. Kajaanin ammattikorkeakoulun KAMKin mineraalitekniikan laboratorio on liikuteltavassa kontissa. Sitä käytetään kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. Panostajan pätevyyttä täältä ei saa, mutta tietämys kiven hienon-

tamisesta kyllä kasvaa. Liikuteltava labra on koulutusohjelmavastaava Sanna Leinosen ylpeys. ”Kontissa saadaan toistettua kaikki samat ilmiöt kuin kentällä, mutta pienessä mittakaavassa.” Kivi- ja kaivannaisala liittyy infraan, koska kaikessa maa- ja vesirakentamisessa tarvitaan ja käsitellään kiviaineksia. Infra-alalla tarvitaan etenkin louhinnan erikoisosaamista ja tietoa erilaisten kiviainesten kestävyysominaisuuksista eri käyttökohteissa, esimerkiksi tienpinnan asfaltissa tai junaradan rakenteissa. Leinonen kertoo erään opiskelijan päätyneen esimerkiksi asfaltointibisnekseen työnjohtotehtäviin. ”Se mihin lopulta päätyy, on enemmän henkilöstä kuin eksaktista koulutusvalinnasta kiinni.” KAMKilla on kaivannaisalan opetusyhteistyötä myös Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Nokian nörteilläkin konetausta KAMKissa infra-alaan voi perehtyä myös rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ohjelmassa opiskelemalla

esimerkiksi pohjarakentamista, kaivos- ja louhintatekniikkaa tai ympäristölainsäädäntöä. ”Kaivosrakentamisen moduuli on kaikille rakentamisen opiskelijoille pakollinen. Sen suoritettuaan pystyy jo toimimaan infra-alan työnjohtotehtävissä”, koulutusohjelmaa luotsaava Jari Kurtelius sanoo. Neljäs opiskeluvuosi on Kurteliuksen mukaan rankin. ”Silloin totuttaudutaan hektiseen insinöörityöhön. Päällekkäin voi olla monta eri projektia monelle eri yritykselle. Opiskelija oppii sietämään keskeneräisyyttä ja muutosta sekä toimimaan osana ryhmää.” Kajaaniin tullaan kauempaakin kaivannaisalan erikoiskoulutuksen houkuttelemana. Hiljan täydennyskoulutettiin entisiä Nokian insinöörejä kaivosalalle. ”Yllättäen monilla heistä olikin jo konealan peruskoulutus, mutta olivat vain ajautuneen Nokialle”, Sanna Leinonen muistelee. Monella oli edessä kulttuurisokki kaivostoimialalle tultaessa. ”Aloittavalla kaivoksella ei ole välttämättä heti valmiita toimintasabluunoita tai prosesseja. Ne pitää luoda.”

INFRA-LEHTI

IDENTTISET NIPPELIT. Simulaattorin päähallintalaitteet ovat lähes vastaavat kuin aidossa koneessa. Lisälaitteissa on valmistajakohtaisia eroja. Johanna Matinmikko esittelee OSAOn simulaattoria, jolla harjoitellaan 3D-mallien käyttöä maarakennustyössä.

rakoitsijan omaisuus kiinni. Yritykset etsivät ennen kaikkea kaveria, johon voi luottaa.

Hiekkalaatikolta kouluun, paperista pilvipalveluun OAKK:n pääsykokeessa on tavattu testata opiskelijan kykyä itsenäiseen työskentelyyn aidossa maarakennustyössä. Pienessä ”hiekkalaatikkotehtävässä” valitsijat tarkkailevat erityisesti toimeen tarttumista: tapahtuuko se heti vai mietitäänkö vähän ensin. Tuleville hakijoille vinkiksi: jälkimmäistä arvostetaan! Hiekkalaatikolla onnistuminen ei ratkaise sisäänpääsyä, vaan valinnoissa katsotaan kokonaisuutta. Sadasta hakijasta 20–40 kutsutaan haastatteluun, ja lopulta 12 pääsee oppiin. Myös OAKK:ssa on huomattu opiskelija-aineksen muutos. ”Tietotekniset valmiudet ovat parantuneet, mutta mekaaniset ja motoriset taidot ovat heikommat”, kouluttaja Jussi Kangasmaa summaa. Tämä on hyväkin. Kangasmaa ja Eija Hämäläinen kuvailevat, miten monin tavoin tietotekniikka tulee apuvälineeksi infran rakentamiseen ja kunnossapitoon. Esimerkiksi ely-keskukset vaativat jo infrapalveluiden tuottajilta paperitonta työn seurantaa ja raportointia. Työmaan tiedot voivat olla pilvipalvelussa, jossa niin pomo, työntekijä kuin työn suunnittelija ja tilaaja seuraavat tilannetta tosiaikaisesti. Tietoja voidaan päivittää ja työohjeita antaa lennosta, ja kaikki pysyvät ajan tasalla. Yksi tiiraa tilannetta toimistopäätteellä, toinen tabletilta työkoneen hytissä. Infrayrittäjänkin pitää perehtyä tabletin käyttöön ja siihen, miten netin ilmaisia pilvipalveluita voi hyödyntää työmaatiedon, valokuvien ja videoiden välittämiseen. OAKK tarjoaa myös tähän täydennyskoulutuspakettia.

Näillä pärjäät Infra-alan hommat ovat selviytymistä kentällä, joskus karuissakin oloissa. Opinnoissa menestyy parhaiten oma-aloitteinen tyyppi, jota inspiroi käytännönläheinen ongelmanratkaisu. Moniin tosielämän haasteisiin ei saa vastausta netistä tai oppikirjasta. Myös luovuutta tarvitaan joka päivä.

Työllisyysnäkymät

Pohjoisessa on toivoa? Tietotekniikka-alan hommat voi viedä Kiinaan tai Intiaan, rakentamista ei. Kolmasosa Suomen rakennussektorista on infraa: väylien, tunnelien, siltojen, viheralueiden ja kuntatekniikan rakentamista ja kunnossapitoa sekä talonrakentamisen pohjatöitä. Suurimman osan töistä teettää julkinen sektori eli kunnat ja valtio. Siksi alan työllisyys ei tempoile rajusti suhdanteiden mukaan kuten asunto- ja toimitilabisneksessä. Pohjoisen kouluissakin infra-alan työllisyysnäkymiä pidetään hyvinä. ”Asiantuntija- ja valvontatehtävät vaativat kokemusta, mutta projektinjohtajaksi, työnjohtotehtäviin ja kaupallisiin tehtäviin pääsee nopeasti”, OAMK:n koulutusohjelmavastaava Pekka Kilpinen arvioi. OAMK:ssa rakennusala on tekniikan oppiaineista paras työllistävyydessä. Valmistumishetkellä 75 prosenttia opiskelijoista on palkkatyössä. Luku nousee tästä 10 prosenttiyksiköllä vuodessa. Lapin ammattiopiston LAOn mukaan heidän opiskelijoistaan 75 prosenttia jää alalle. Opiskelijat työllistyvät maarakennusalan yrityksiin ja kaivoksiin ympäri Suomen.

KAMKin koulutusohjelmavastaava Jari Kurteliuksen mukaan mvr-puolelle on menty talonrakennustaustallakin, koska työnjohdosta on ollut kova pula. Kajaanin amk:ssa opiskelevat saavat harjoittelupaikan tällä hetkellä erittäin helposti. Valmistuneita päätyy Etelä-Suomeen asti esimerkiksi kalliorakennustyöhön. Kainuussa on hyvästelty haikeana paperiteollisuutta, mutta nouseva kaivannaisala on avannut uusia ovia. Kaivostoiminta ruokkii konepajoja ja koneistustoimintaa. Alas ajetun UPM:n tilat Kajaanissa ovat jo täynnä uusia pienteollisuuden työpaikkoja. Jotta kaivokset saadaan toimimaan, tarvitaan vielä infrarakentajia tekemään niitä varten väyliä, louhimaan, kaivamaan ja kuljettamaan. Myös kiinnostus arktisen alueen luonnonvaroihin kasvaa. Suomi on logistisesti kiinnostava yhteys alueelle – kunhan infra on kunnossa. Merilapissa on vahvasti kasvavaa vientiteollisuutta, joka sekin tarvitsee toimivaa infraa. Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen tietää ruuhkahuippua alueen infrarakentajille, Seinäjoki–Ylivieska-kaksoisraide tulee työllistämään rataosaajia. Ja kun infra on kerran rakennettu, sitä täytyy pitää myös kunnossa. Infran jatkuva ylläpitokin työllistää.

VIANOR SHOKKI TARJOUKSET

NOKIAN LOADER GRIP 2 KOKO 15.5R25* 17.5R25**

MS202 SNOWXTRA NETTO 980 € 1 260 €

KOKO 17.5R25** 20.5R25** 23.5R25**

NETTO 1 125 € 1 725 € 2 300 €

Tarjous voimassa 31.3.2014 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sis. alv 0 %, hintoihin lisätään kierrätysmaksut.

www.vianor.f i

010 401 401

Puhelinpalvelu ma–su klo 7–21

Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,1717 e/min (alv. 24 %) Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,06 e/min (alv. 24 %)

INFRA-LEHTI

NÄIN PÄÄSET INFRA-ALALLE Maa- ja vesirakentamisen erikoisosaajia valmistuu kaikilta kouluasteilta. TEKSTI: ANU GINSTRÖM JA ARI KÄHKÖNEN, KUVA: PEKKA FALI

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuksella tai näyttötutkintona

suutta ja aktiivisuutta työpaikan löytämiseksi. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Osaaminen on voitu hankkia koulutuksessa tai työelämässä. Näyttötutkintoihin järjestetään myös valmistavaa koulutusta, jolloin opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus vaikuttavat koulutuksen sisältöön ja kestoon. Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa kunkin ammatin tyypillisissä työtehtävissä aidossa työympäristössä. Ammatillista perustutkintoa voit myöhemmin täydentää ammattitai erikoisammattitutkinnolla.

PERUSTUTKINTO kestää 3,5 vuotta, joka sisältää puoli vuotta työssä oppimista. Joissain oppilaitoksissa tutkinnon voi suorittaa myös 2+1-mallilla: kaksi ensimmäistä vuotta koulussa, kolmas vuosi oppisopimuksella yrityksessä. Voit suunnata opintielle vaikka suoraan peruskoulusta. 2014 alkaen suoraan peruskoulusta jatkavat saavat haussa lisäpisteitä. Infra-alan perustutkinnoissa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa. KATSO KOULUT &

• Maarakentajalinjalla opitaan yhdyskuntarakentamista kuten vesi- ja viemärijohtojen asentamista sekä katujen, teiden ja siltojen rakentamista ja kunnossapitoa.

PAIKKAKUNNAT: HAKU.KOULUTUSNETTI.FI. KIRJOITA SANAHAKUKENTTÄÄN ”MAARAK” TAI ”KIVIRAK” JA KÄYNNISTÄ HAKU.

• Maarakennuskoneenkuljettajan linjalla opitaan mm. kaivureiden, kuormaajien, puskukoneiden ja tiehöylien hallintaa ja huoltoa.

• Kivialan koulutusohjelmassa opitaan tekemään ulkoalueiden ja rakennusten kivirakennustöitä sekä työstämään ja muokkaamaan kivestä rakenteita ja tuotteita.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN kesto on 1–3 vuotta aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen. Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttautuminen työpaikalla. Koulutuksesta 70–80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, loput oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus edellyttää opiskelijalta omatoimi-

1/2014

Ammattikorkeakoulusta insinööriksi tai rakennusmestariksi

RAKENNUSMESTARIN opinnot kestävät 3,5 vuotta. Tutkintonimike on rakennusmestari (AMK). Rakennusmestarin tutkinto on käytännönläheinen työnjohtajan tutkinto. Opinnoissa keskitytään tuotantotekniikkaan, työmaatoimintoihin, kustannusten hallintaan, esimiestoimintaan, materiaaleihin ja Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytäntöön suuntyösuojeluun. Suuri osa opiskelusta tapahtuu tautuvan vaihtoehdon perinteisille yliopisto-opinnoille. Pohjakoulutukseksi käy lukio tai ammatilaidoissa työmaaympäristöissä. Rakennusmestari linen perustutkinto. Infra-alaa opiskellaan rakensuunnittelee ja johtaa uudis- ja korjausrakennushankkeita. Hän voi työskennellä esimerkiksi työnustekniikan ja rakennusmestarin koulutusmaamestarina, joka johtaa erilaisia rakennustyöohjelmissa. maan vaiheita. Kokemuksen myötä voi edetä MISTÄ INSINÖÖRIKSI valmistuu rakennustekniivastaavaksi työnjohtajaksi, joka johtaa ja valAMK-TUTKINTO? kan koulutusohjelmasta 4 vuodessa. voo rakennustöitä. KATSO KOULUT & PAIKKAKUNNAT: Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden Tutkintonimike on insinööri (AMK). TutINFRA.FI/LEHTI ammattinimikkeitä ovat muun muassa työnkinto muodostuu perus- ja ammattiopinjohtaja, vastaava mestari, kaavoitusinsinööri, noista sekä harjoittelusta ja opinnäytemittaustyönjohtaja, osastopäällikkö, projektityöstä. Opiskeluaikana on myös mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelijavaihtoon erilaisten päällikkö, suunnitteluinsinööri ja tekninen johtaja. vaihto-ohjelmien kautta. Rakennusinsinööri työskentelee rakennuskohteen suunnittelussa, tuotannossa tai kiinteistönhoidossa. RakennusDiplomityömailla insinöörejä on tuotannonsuunnittelussa, työnjohdossa ja valvoninsinöörejä nassa.

yliopistoista

DIPLOMI-INSINÖÖRIN tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka koostuu kolmen vuoden kandiopinnoista ja kahden vuoden maisteriopinnoista. Opinnot koostuvat luennoista, lasku- ja laboratorioharjoituksista sekä käytännön suunnittelutyöhön perehdyttävistä harjoitustöistä. Tutkintoon sisältyy myös opintojen lopuksi laadittava diplomityö. Koulutuksen sisältöön voi itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti. Osallistumista kansainväliseen opiskelijavaihtoon suositellaan. Infra-alan diplomi-insinööriksi voi opiskella Aalto-yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Diplomi-insinöörin koulutus antaa laajan näkökulman suunnittelu-, asiantuntija- ja johtotehtäviin sekä koulutus- ja tutkimustyöhön. Yliopistosta valmistuvien diplomi-insinöörien ammattinimikkeitä ovat muun muassa kehitysinsinööri, suunnittelija, tuotantopäällikkö, tutkimuspäällikkö, tuotekehittäjä, tekninen johtaja, laatuinsinööri, tutkija, johtaja.

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

KIVAT PUUT. Lehtikuuset suojaavat grindaavia taitureita pahimmilta tuulenpuuskilta.

OBSTAAKKELIEN

LUMOISSA Kun Julius Hirvi aloitti skeittauksen kymmenisen vuotta sitten, skeittipuistoja oli vähemmän kuin nyt. Ensimmäisiä lautatemppuja katselivat kotikylän pulut Keravalla. Kokemuksen karttuessa iski haasteiden ja vaihtelun kaipuu. Piti uskaltautua pääkaupungin mestoille. Nyt Helsingissä on parikymmentä skeittipuistoa, joista yksi on Kaivopuiston skeittiparkki. TEKSTI: SANTERI JUSSLIN JA ANU GINSTRÖM, KUVA: JUSTUS HIRVI

ASFALTTIA, KIITOS. Kaivarin skeitti-infra kaipaa jo uutta pikipintaa. Vakikäyttäjä toivoisi puistoon myös enemmän kaaria skeitattavaksi.

1/2014

EROAA FIILIKSELTÄÄN. Kaivopuiston parkin vihreä sijainti on optimaalinen. Tämän lähemmäs luontoa moni tosiskeittari ei edes kaipaa. Obstaakkelit eli skeitattavat esteet ja laitteet on tarkoin valittu.

INFRA-LEHTI

SKEDEMESTA SUUNNITTEILLA? Ollie, kickflip, heelflip, helipop, laserflip. Jos et tunne termejä, ota käyttäjät mukaan kehitystyöhön. Tyylinäytteen Kaivopuistossa antaa Julius Hirvi.

”KAIVARIN PARKKI ON MINULLE pitkäaikainen ystävä. Jotenkin sinne tulee aina päräytettyä sporalla uudestaan. Onhan se hieno paikka miljöönsäkin puolesta. Ei ole sama, tekeekö jonkun tempun siellä vai jossain muualla. Kaivarin parkissa nauttii skeittaamisesta tai muuten vaan hengaamisesta enemmän. Skeittaamisen lomassa voi vaikka tähystellä laivoja. Kun mietin, miten Kaivopuiston parkki eroaa muista skeittiparkeista, niin tärkein ero on fiiliksessä. Ensinnäkin sillä on älyttömän hyvä sijainti. Aivan meren lähellä sijaitsevassa puistossa ei ole kesäisinkään liian kuuma ja ympärillä on paljon elämää. Kaivopuisto on siisti ja vihreä pala luontoa keskellä kaupunkia. Ympärillä kohoavat suuret puut estävät kovimpia tuulenpuuskia, jotka muuten saattaisivat vaikuttaa kovimmassa vauhdissa lautaan. MUISTAN KAIVARISTA MONET KISAT, joita olen ollut katselemassa. Niistä on jäänyt päällimmäisenä mieleen ihmispaljous. Lajin suosio on kasvanut viime aikoina ja harrastajia on entistä enemmän. Tästä syystä myös puistoja täytyy kehittää. Kaivarin parkin suosiota ovat lisänneet sinne rakennetut uudet rakennelmat. Yleisesti ottaen skeittipuiston kehittämisessä parasta olisi, että joku lajia tunteva tekisi yhteistyötä kehittämisprojektin parissa. On turha rakennuttaa jotain pilvenpiirtäjän kokoista härveliä, jota kukaan ei loppujen lopuksi skeittaa tai tilailla jotain kalliita, valmiita kamoja, jotka eivät sitten kuitenkaan ole kovin hyviä tai monipuolisia. Parhaimmat rakenteet saadaan valmistamalla ne yksilöllisesti esimerkiksi betonista skeittarien tarpeiden mukaisesti. Useilla paikkakunnilla olisi tarvetta jonkinlaiselle skeittipuistolle, sen uudistamiselle, tai puistojen lisää-

miselle. Ensimmäinen haaste puistoprojektissa on löytää sille paikka, jossa se ei häiritsisi ketään.

JOS PUISTOJA EI OLISI, muu infra kärsisi paljon enemmän. Joka tapauksessa skeittausta harrastetaan myös puistojen ulkopuolella. Jos olisi enemmän puistoja, lautailijoiden ei tarvitsisi jyystää kaupungin uusia kukkaruukkuja halki. Kaivopuiston skeittiparkkia ei aina kesäisin ehditä siivota. Kasvavat harrastajajoukot aiheuttavat lievää roskaantumista, jota harrastajat yrittävät hallita siivoamalla porukalla. Valitettavasti puistossa käy välillä myös vandaaleja, jotka sotkevat ja hajottavat paikkoja, mikä saa minut aina surulliseksi. PITÄKÄÄ INFRARAKENTAJAT huolta Kaivarin skeittiparkista! Asfaltti ainakin pitäisi uusia tulevaisuudessa. Toivoisin puistoon myös enemmän kaaria skeitattavaksi. Kaaret lisäävät puiston toimivuutta. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta olisi tärkeää ajatella erilaisia puistossa kulkevia ”linjoja”. Pääsääntöisesti Kaivarin puiston kehitys on ollut myönteistä: betonista on väsätty mielikuvitusta käyttäen erillisiä obstaakkeleita. Hyppyrit ovat kuitenkin kulahtaneet ajan saatossa. Vanhat penkit tekevät tehtävänsä vielä. Skeittipuistot tuovat lajin harrastajia yhteen ja voivat jopa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Skeittaus edistää terveyttä, vaikkei sillä ehkä ihan rantakuntoon pääsekään. Mielestäni olisi hyvä, että lajin harrastamisen mahdollisuuksiin panostettaisiin.”

Julius Hirvi on 20-vuotias keravalainen skeittauksen harrastaja.

”

Jos olisi enemmän puistoja, lautailijoiden ei tarvitsisi jyystää kaupungin uusia kukkaruukkuja halki.”

1/2014

TIETOMALLINTAMINEN

FORMAATTI VAIHTUU Liikennevirasto ja suuret kaupungit alkavat vaatia avoimen Inframodel 3 -tiedonsiirtoformaatin käyttöä kaikissa hankkeissaan vuoden 2014 toukokuusta lähtien. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: SIPTI INFRA OY

LIIKENNEVIRASTO edellyttää Inframodel 3 -tiedonsiirtoformaatin käyttämistä kaikissa 1.5.2014 jälkeen käynnistyvissä suunnittelu-, toteutus- ja parantamishankkeissa. Inframodel 3 -vaatimus korvaa voimassa olevan Inframodel 2 -vaatimuksen. Lisäksi hankesuunnittelussa lähtötiedot jäsennellään 1.5.2014 jälkeen käynnistyvissä hankkeissa InfraFINBIM-lähtötietomalliohjeen mukaisesti. Jäsentelyllä tarkoitetaan tiedon harmonisointia ohjeessa esitetyllä yhtenäisellä tavalla. Vaatimukset koskevat Liikennevirastoa ja ely-keskuksia. Myös suurimmat kaupungit ovat sitoutuneet tilaamaan kaikki isoimmat hankkeet vastaavaan tapaan tietomallipohjaisesti. ”Tietomallinnusta käytetään suunnittelu- ja rakennusvaiheessa jo niin paljon, että asioita pitää alkaa ajatella uudella tavalla. Myös teknologia on kehittynyt; melkein jokaisella on älypuhelin tai muu laite ja avoimen tiedonsiirron edellytykset ovat yhä paremmat”, Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen toteaa.

Samoilla mallinnuksilla suunnittelusta toteutukseen Kansainväliseen LandXML-formaattiin perustuva Inframodel-formaatti helpottaa eri suunnittelujärjestelmien välistä ja suunnittelusta tuotantoon tapahtuvaa avointa tiedonsiirtoa. InfraFINBIM-pilottihankkeissa on voitu siirtää mallipohjaisia tietoja suunnittelijalta suoraan työmaan järjestelmiin, kun aiemmin tietoa jouduttiin käsittelemään työmaalla vielä monin tavoin. Kaivinkoneiden koneohjausjärjestelmiä varten malleja on jouduttu tekemään jopa kokonaan uudestaan. Liikennevirasto aikoo jatkossa kehittää muun muassa mallipohjaista tarjouslaskentaa. Uusi teknologia vaatii uudenlaiset toimintatavat. ”Nykyisin infrahankkeissa hukkuu paljon tietoa ja eri henkilöt saattavat tehdä saman työn moneen kertaan. Esimerkiksi tarjousvaihe helpottuisi, jos eri henkilöt eivät laskisi samoja massoja eri tavoilla ja päätyisi erilaisiin lopputuloksiin”, viraston tietomallinnuksen kehittämispäällikkö Tiina Perttul sanoo.

IFC-formaatti laajenee? Inframodel-formaatin kehitystyö siirtyy jatkossa kansainvälisen, voittoa tavoittelemattoman buildingSMARTin alaisuuteen. VTT:n erikoistutkija Juha Hyvä-

risen mukaan tavoitteet pysyvät silti ennallaan: tietoa pitää voida hyödyntää koko rakentamisen elinkaaren ajan tarjouksen teosta ylläpitoon. ”5–10 vuodessa talonrakentamisessa jo laajasti käytettty IFC-tiedonsiirtoformaatti kattanee myös infra-alan tarpeet”, Hyvärinen arvioi. Tietomallintamisen läpimurto infra-alalla on monivaiheinen prosessi. Esimerkiksi Liikennevirastolla on muiden isojen infran haltijoiden tapaan rekistereissään paljon tietoa, jonka mallintaminen vie vuosia. Infran kunnossapidossa tietomalleja otetaan jo käyttöön, ylläpidon ratkaisuja vasta mietitään. Koulutusjärjestelmätkin vaativat kehittämistä. Yhteistyössä alan korkeakoulujen ja yritysten kanssa on kehitetty oppisopimustyylinen infra-alan BIM-koulutus, joka alkaa vuoden 2014 alussa. Kari Ruohonen, Tiina Perttula (puh. 040 517 6789) ja Juha Hyvärinen (puh. 09 456 4579) puhuivat buildingSMART Finlandin ja InfraFINBIM-hankkeen seminaarissa Espoossa 19.11.2013. Seminaariaineistot saa internetistä: www.buildingsmart.fi

UUSI KOTI. Infra-alan tietomallintamisen kehittäminen jatkuu tänä vuonna Building-SMART Finlandin alla. Sen vastaperustetun infratoimikunnan odotetaan kasvavan vielä 30–40 jäsenorganisaatiolla.

TUTUSTU UUDISTUNEISIIN INFRABIM-SIVUIHIN! TARJOLLA VIDEOTA ESPOON PILOTTIKOHTEISTA JA TIETOMALLIPOHJAISESTA TUOTANNOSTA RATATYÖMAALLA: WWW.INFRABIM.FI

INFRA-ALAN OPPISOPIMUSTYYLINEN BIM-KOULUTUS: WWW.METROPOLIA.FI/RAKI/ OPPISOPIMUSTYYPPINEN WWW.TAMK.FI/TAYDENNYSKOULUTUS WWW.OULU.FI/TAYDENNYSKOULUTUS

INFRA-LEHTI

MIKÄ TYÖMAA? Joka hetki ympäri Suomen valmistuu toimivaa ja kestävää infraa. Nyt arvuuteltava työmaa on yksi Suomen tämän hetken suurimpia rakennusprojekteja. Täällä infrarakentajat tekevät ensin monipuoliset pohjatyöt, ja talonrakentajat jatkavat sitten siitä. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: JUSSI SÄRKILAHTI

PAALUA RIITTÄÄ. Jotta pehmeälle maaperälle voi rakentaa, maahan lyödään teräsbetonipaalua. Tällä työmaalla paalua kuluu yli puolimaratonin verran, 25 kilometriä.

MAAN ALLA TAPAHTUU. Maan uumeniin rakennetaan maa- ja lauhdelämmön vaatima tekniikka. Valmiista kohteesta tulee hiilidioksidineutraali.

MASSIIVISTA. Tähän nousee rakennus, jossa voidaan muutaman vuoden kuluttua varastoida vaikkapa banaaneja, makkaroita ja pakasteita. Bruttoneliöitä on lähes 200 000, ja tuleviin kuutioihin mahtuisi vaikka 10 eduskuntataloa.

1/2014

KONEVALTAISTA. Tällä työmaalla häärii muun muassa 15 kaivinkonetta, 10 dumpperia, 3–5 poravaunua sekä 2–3 puskukonetta ja saman verran paalutuskoneita. Nyt työn touhussa ajoneuvonosturit.

ERIKOISTA. Tämän työmaan hienouksia on, että kaikki maamassat käsitellään työmaa-alueella.

VIHJEET 5 pistettä Tämän työmaan 50 hehtaarin alueella siirretään maata puoli miljoonaa ja kalliota louhitaan miljoona kuutiometriä. Murskausta tehdään yli miljoonan tonnin verran. 4 pistettä Tätä työmaata et silti ehkä ole huomannut, sillä sen ympäristössä on normaalia vähemmän työmaaliikennettä. Homma on suunniteltu niin, että kaikki alueella käsitellyt maamassat voidaan käyttää rakentamiseen, ja kohde on omavarainen kiviainesten suhteen. 3 pistettä Tämän työmaan takana on työyhteenliittymä, jolla on sama nimi kuin erään laatikkokaupan limonadilla. 2 Pistettä Kohteen rakennuttaja toimii päivittäistavarakaupassa. 1 piste Nyt arvuuteltavan työmaan paikalla on vuonna 2018 välivarasto muun muassa S-Marketeissa myytäville eineille.

Oikea vastaus: Kuvassa on rakenteilla S-ryhmän päivittäistavaroiden logistiikkakeskus Sipoossa. Jättikohdetta rakentaa Lemminkäisen ja Skanskan työyhteenliittymä Freeway. Esirakennusurakkaan kuuluneista töistä on vastannut Maarakennusliike Lehtonen ja joukko aliurakoitsijoita kuten Haapaniemen Maansiirto, Louhintaliike Terjo Varjonen, Kantolan Paalutus, KoneKostamo, Sjöman Helsingin Nosturit ja Talokaivo. Työmaa tuo Itä-Uudellemaalle arviolta 4 500 henkilötyövuotta. Parhaimmillaan työmaalla ahkeroi 500 rakentajaa.

MITÄ TYÖMAATA ARVUUTELLAAN S EURAAVAKSI? EHDOTA MEILLE: INFO@INFRA.FI

1/2014

K. REPOLAINEN

Rohkeus kannattaa K. REPOLAINEN INFRAn kettu tekee tarkkoja ja sumeita havaintoja inframaailmasta läheltä ja kaukaa, provosoiden keskustelua.

ROUHEA JA ITSEVARMA viikinkipäällikkö Harald Hirmuinen kysyi kerran nyhveröltä adjutantiltaan Orm Onnekkaalta, ottaako tämä oluen. ”Ehkä”, kuului piipittävä vastaus. Tästä Hirmuinen hermostui ja kehotti alaistaan vastaamaan asioihin päättäväisesti ja itsevarmasti. ”Otatko siis oluen?” ”EHKÄ”, vastasi Orm kuuluvasti ja löi samalla nyrkin pöytään. Sarjakuvan näennäispäättäväisyys leimaa hallituksen kuntien pakkoliitoshankettakin. Toisesta suupielestä vakuutellaan, ettei pakkoliitoksia tule ja samaan aikaan valmistellaan lakia. Infra-alan kannalta jo pelkkä pakkoliitosten uhkakin saattaa olla hyvä asia. Monissa pakkoliitosuhan alaisissa kunnissa saatetaan lähivuosina laittaa raha tosissaan haisemaan. Jos omalla kunnalla velkaa on vähän, kiusaus ottaa sitä lisää saattaa olla suuri. Vuosikymmeniä jahkaillut tiet, uimahallit, monitoimitalot, viemärisaneeraukset lähtevät näppärästi liikkeelle. Esimerkkejä tästä on jo. Miksipä kantaa huolta huomisesta, kun isommatkin velat solahtavat näppärästi isompaan kuntakokonaisuuteen. Uskoisin myös isompien kuntien hoitavan infraansa pikkukuntia paremmin. Ainakin asiantuntemusta niissä on enemmän. Onko myös tyhmyyttä, se jää nähtäväksi.

”

Tunnelin vastustus oli suurinta yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ryhmänkö etujen valvojaksi demarit haluavat profiloitua.”

TAMPEREEN RANTATUNNELIN rakentamisen ratkaisi lopulta rohkea naisnelikko. Demarinaisten kääntyminen tunnelin kannalle tuo Tampereelle lähes 200 miljoonan euron rakennusprojektin. Tunnelinteko säteilee hyvää laaPALAUTETTA jalle. KOLUMNISTILLE? TUIKKAA POSTIA OS. Omalta ryhmältään naiset saivat palkinnoksi K.REPOLAINEN ryhmästä erottamisen. @INFRA.FI Tunnelipäätöksen kaltaisia näytelmiä putkahtelee jatkossa esille ympäri Suomea, ehkä pienempinä spektaakkeleina mutta kuitenkin. Järkevät infra-investoinnit joutuvat jatkossa niin sanottujen hoivapuolueiden rumputulen alle, kun raha käy yhä tiukemmaksi.

Tähän logiikkaan kuuluu, että tietä, rautateitä, raitiolinjaa, katuyhteyttä ei pidä rakentaa siksi, että se on pois koulujen ruoasta, päiväkotien ulkoilusta tai vanhusten vaipoista. Erityisesti nuorten puolesta toivoisi, että fyysistä ympäristöä kohennettaisiin muutoinkin kuin ylläpitämällä olemassa olevaa. Tampereellakin tunnelin vastustus oli kaikkein suurinta yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ryhmänkö etujen valvojaksi demarit haluavat profiloitua. Tuskin.

VR ON VIIME VIIKKOINA NÄYTTÄNYT, että sitä ei ole nujerrettu kilpailussa joukkoliikennematkustajista. Tuskin muste oli kuivunut 300 miljoonan sähköveturitilauksessa, kun yhtiö jo esitteli uutta trendikästä ravintolavaunumalliaan. Manner-Euroopassa kulkiessa kiskoliikenteen tulevaisuuteen on helppo uskoa. Hassua kyllä, parhaat esimerkit löytyvät Välimeren maista Kettu vieraili hiljattain Espanjassa. Madridista Katalonian pääkaupunkiin Barcelonaan oli kolme matkustusvaihtoehtoa: bussi 25 euroa, lento 40 euroa ja juna 115 euroa. Niin vain kävi, että lentämisen ystävänä tunnettu kettu kökötti lopulta junan kyydissä. Eikä pettynyt. Seitsemänsadan kilometrin matkaan espanjalaisjuna kulutti vain kaksi ja puoli tuntia. Maisemat kiisivät ohi yli 300 kilometrin tuntivauhtia. Parasta matkanteossa oli silti se, että luotijunalla pääsi keskustasta keskustaan ilman aikaa vieviä turvatarkastuksia ja lentokentälle siirtymisiä. Myös ruoka maittoi ja viini oli hyvää. Suomessakin tähän olisi kaikki ainekset, kunhan vain ratainfra saataisiin kuntoon. Pohjanmaan rataakin korjataan kuin Iisakin kirkkoa vuodesta toiseen. Oulusta pitää päästä Helsinkiin alle neljän tunnin, jotta junayhteys kykenee imemään väkeä pois tien päältä tai lentokoneista. Ruotsalaiset alkavat kohta rakentaa uusia ratojaan Tukholmasta Göteborgiin ja Malmööseen. Meidänkin olisi syytä kääriä hihat.

UUDISTUNUT INFRA-LEHTI ker채채 katseet.

Vuoden 2014 lehtien ilmoitusvaraukset: jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi 040 700 9775

35 LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

JÄSENSIVUT 36

Paavon pakinat • Sett och hört

Saneeratkaa purkualan koulutus!

Uusi puheenjohtaja: Harri Kailasalo

Yrittäjän fakta 43 | Kuljettajien pätevyysvaatimuksiin muutoksia

44 | Lisäpuhtia ammatilliseen koulutukseen

44 | Rahanarvoiset jäsenedut saivat jatkoa

43 | Muoviputkihitsaukselle vuosi lisäaikaa

44 | INFRAn jäsen- ja palvelumaksujen laskutus 2014

45 | Yrittäjä, sinun ei tarvitse olla supermies

Ihanaa infratyypit, ihanaa!

Olin & Kortene & Laukkanen

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot ”Nerokkuudesta on 10 prosenttia inspiraatiota ja 90 prosenttia hikoilua.” THOMAS ALVA EDISON

INFRA-LEHTI

PAAVON PAKINAT

Ketkut eivät infra-alalla juhli

INFRA PITÄÄ JÄSENISTÄÄN HUOLTA. KUN YRITTÄJYYS ASKARRUTTAA, KYSY MEILTÄ ASIANTUNTIJA-APUA: WWW.INFRA.FI/ HUOLTOPALVELU TAI HUOLTOPALVELU@ INFRA.FI

Tässä työssä ei ole sellaista viikkoa, jolloin ei joutuisi jakamaan jäsenyrittäjän tuskaa hänen taistellessaan byrokratian tuulimyllyjä vastaan. JOS YRITYSTOIMINNASTA sattuisi jäämään katetta (byrokratian lisääntyminen syö sitä kyllä varsin tehokkaasti), ei ylimääräinen raha ainakaan kukkaroon mahdu. Ei, sillä se on jo aika päiviä sitten ollut täynnä erilaisia turva- ja pätevyyskortteja, sertifikaatteja ja muita todistuksia, joita yrittäjiltä nykyään vaaditaan, mutta yhä liian harvoin sitten kuitenkaan tilaajan puolelta valvotaan. Tällä hetkellä yrittäjät odottavat kauhunsekaisin tuntein ensi kesää ja verottajan lanseeraamaa tiedonantovelvollisuutta. Mitä pitää ilmoittaa ja kenelle? Missä tapauksissa ilmoituksia pitää tehdä? Kuinka usein? Pitääkö meidän hankkia joku sähköinen järjestelmäkin? Mitä tapahtuu, jos ei ilmoita? APUA, pitääkö tässä ryhtyä palkkaamaan insinööriäkin, jotta selviytyisi kaikista näistä velvoitteista? Jos tiedonantovelvollisuus pitäisi tiivistää yhteen virkkeeseen, se menisi näin:

Urakkatietojen tiedonantovelvollisuudella Helppoa ja yksinkertaista eikö totta? tarkoitetaan kunkin tilaajan velvollisuutta Ennen insinöörin palkkaamista kannattaa ilmoittaa verottajalle urakkatiedot yli 15 000 kuitenkin harkita, olisiko fiksua tilata INFeuron arvoisista arvonlisäveroRAn huoltopalvelu. lain mukaisista rakentamispalvelu- ja kunnossapitotöistä, VAIKKA TIEDÄN YRITTÄJÄN kun taas työntekijätietojen TUSKAN kaikkien näiden ilmoitusvelvollisuudella tarkoikorttien, sertifikaattien, tetaan kunkin yhteisellä työ- Tätä hienoa pätevyyksien ja tiedonanmaalla toimivan yksittäisen yritovelvollisuuksien edessä, tyksen velvollisuutta antaa alaa ei olen yhtä mieltä näiden päätoteuttajalle ja sen kautta luovuteta kaikkien takana olevista edelleen verottajalle sähköisesti huijareiden tavoitteista: siitä, että kerran kuussa, viimeistään osaamista ja pätevyyttä ja rikollisten kohdekuukautta toiseksi seuarvostetaan ja yhteiskunraavan kuukauden viidentenä temmellysnallisia velvoitteita noupäivänä, tiedot kaikista yrityk- kentäksi!” datetaan. sen työmaalla työskentelevistä, Infrarakentamisesta täymutta ei kuitenkaan tilapäisesti tyy tehdä juuri niin säädeltyä, työmaalle tavaraa kuljettavista työnteki- että ketkut eivät tällä alalla juhli. Tätä hiejöistä, 15 000 tuhannen euron laiminlyönti- noa alaa ei luovuteta huijareiden ja rikolmaksun uhalla. listen temmellyskentäksi!

”

SETT OCH HÖRT

Skojare kammar noll i infrastruktur

Fortsatt värdefulla medlemsförmåner

För närvarande väntar företagare med skräckblandade känslor på sommaren och den informationsskyldighet som skattemyndigheten lanserat. Vad ska anmälas, till vem och hur ofta? Även om jag förstår företagarnas pina inför alla dessa kort, certifikat, behörigheter och informationsskyldigheter, håller jag med om målsättningarna bakom dem: att kunnande och kompetens uppskattas och samhälleliga skyldigheter uppfylls. Infrastrukturbyggande måste göras precis så reglerat att skojare inte har något att hämta i

INFRA bjuder sina medlemmar även i år på grundavgiften i programmet Pålitlig partner, och därtill intyg över tecknad ansvarsförsäkring och ordnad företagshälsovård. Förmånens värde är 110 euro. Dessutom erbjuder Byggandets Kvalitet BYKVA rf INFRAs medlemmar möjlighet att ansöka om RALA-behörighet till kampanjpris. Medlemmar får följande 12 månaders årsavgift för RALA-behörigheten till halva priset.

branschen. Denna fina bransch får inte bli tummelplats för bedragare och kriminella! Precis detta handlar medlemskapet i INFRA rf om. Infrastrukturbyggande regleras av en mängd lagar, förordningar, bestämmelser, anvisningar och behörigheter som hela tiden förändras och utvecklas. INFRA rf följer med ändringarna i lagar och bestämmelser som berör branschen och informerar och utbildar sina medlemmar. Vid behov kommer vi till platsen, om en fråga inte löser sig på annat sätt. Paavo Syrjö

MERA PÅ WEBBEN WWW.RALA.FI, WWW.TILAAJAVASTUU.FI

1/2014

Juuri tästä INFRA ry:n jäsenyydessä on kysymys. Infrarakentamista säätelee valtava joukko lakeja, asetuksia määräyksiä, ohjeita ja pätevyyksiä, jotka muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Kuinka kukaan voisi pysyä kärryillä kaikista näistä muutoksista? JÄSEN PYSYY KÄRRYILLÄ. INFRA ry seuraa alaan liittyLait ja ohjeet muuttuvat, vien lakien ja määräysten muutmutta jäsenekstranet ja -tilaisuudet pitävät yrittäjän ajan tumista, pureskelee byrokraathermolla. Tarvittaessa opastien kirjoittamat lakitekstit inftamme vaikka paikan päällä: Infra.fi/Huoltopalvelu. rarakentajan ymmärtämään muotoon, tiedottaa ja kouluttaa jäseniään. Tarvittaessa käymme paikan päälläkin, jos asiat eivät muuten aukene. LAURI ASANTI

UUTTA JÄSENILLE EKSTRANETISSÄ – ILMAINEN INFRARAKENTAJAN TYÖ MAAKANSIO: WWW.INFRA.FI

TÄTÄ EDELLÄ YHTEEN VIRKKEESEEN tiivistettyä tiedonantovelvollisuutta on muuten käsitelty yhdentoista sivun verran INFRAn elinkeinoasioiden kiertokirjeessä 8/2013. INFRAn jäsenet löytävät kiertokirjeen jäsenekstrasta. Ei-jäsenet saavat pärjätä omillaan. Samaisesta tiedonantovelvollisuudesta on järjestetty myös infotilaisuuksia ympäri maata ja kevään aikana järjestetään lisää. Näihinkin tilaisuuksiin INFRAn jäsenet ovat tervetulleita, ei-jäsenet joutuvat etsimään tietonsa muualta tai sitten palkkaamaan sen insinöörin... Paavo Syrjö Toimitusjohtaja INFRA ry

PS. Kävithän jo Infra.fi/Huoltopalvelu-sivuilla? Sivujen yläreunasta pääset myös jäsenyyttä esittelevälle sivustolle. Käytä tätä apunasi, kun kerrot kumppanille tai jäsenyyttä harkitsevalle toiminnastamme.

Ändrade behörighetskrav för förare Nya förare vars körrätt har börjat efter 10.9.2009 blir i fortsättningen tvungna att gå en 4–8 månaders, 280 eller 140 timmars utbildning för grundläggande yrkeskompetens. Utbildningen kan vara antingen samhällsstödd rekryterings- eller arbetskraftsutbildning som ges av vuxenutbildningscentraler, eller den kan arrangeras av en privat aktör. Gamla förare vars körrätt har börjat före 10.9.2009 får yrkeskompetens genom 35 timmars fortbildning, dvs. fem s.k. direktivdagar. Den enda obligatoriska delen under dessa

fem dagar är utbildningen i förutseende körning. Både den grundläggande utbildningen och de fem utbildningsdagarna ska vara avklarade senast 10.9.2014, så många förare börjar få bråttom.

INFRAs medlemsoch serviceavgifter 2014 Enligt skattemyndighetens anvisning får INFRA rf inte längre fakturera sina medlemsoch serviceavgifter med moms. Faktureringen av centralförbundets och

distriktsföreningarnas medlemsavgifter skiljs åt. Nästa år får varje medlemsföretag fem fakturor, en av distriktsföreningen och fyra av centralförbundet. Enligt ett beslut vid representanternas höstmöte gäller 10-procentsrabatten på medlemsavgiften fortfarande. Grunderna för medlemsoch serviceavgifterna stiger alltså inte 2014. Den första räkningen 2014 för centralförbundets medlemsavgift faktureras enligt 2013 års grunder. Medlemsavgiften för hela året korrigeras i de övriga räkningarna så att den stämmer överens med uppgifterna om omsättning och lönesumma i årsanmälan.

INFRA-LEHTI

STAR WRECK SET? Ei vaan KKMR:n työntekijät Mikko Luostarinen ja Suomen ensimmäiseltä saneerauspurkukurssilta valmistunut Olli Naumanen työssään.

1/2014

INFRA POHJOIS-SAVOSSA

Saneeratkaa

purkualan koulutus! Kun ammattitaitoinen saneerauspurkaja on työmaalla hän tietää, mitä puretaan, millä tavalla ja mihin ei tarvitse kajota. Säästyy rahaa, aikaa ja luonnonvaroja. Pohjois-Savossa huolestuttiin, kun purkajia ei kouluteta missään. TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: ANNA-LIISA PEKKARINEN

VUONNA 1988 RISTO HUTTUNEN aloitti Kuopion Kallio- ja Maarakentajien ensimmäisenä työntekijänä. Seuraavalla vuosikymmenellä hän kävi kuittaamassa teknisestä opistosta itselleen rakennusmestarin paperit ja osti vuonna 2002 puolet yrityksestä. Vuonna 2007 hän lunasti itselleen koko yrityksen ja ryhtyi omaksi työantajakseen. Näinkin voi päätyä yrittäjäksi. Tänään KKMR:n työntekijöistä noin puolet on nuoria 20–30-vuotiaita, puolet tätä vanhempia. Yrityksellä on yhteensä 18 palkattua työntekijää. ”Ottaisin vanhempaa ammattiväkeä töi-

hin, jos olisi tarjolla. Olen huomannut, että nuoremmat työntekijät eivät aina ymmärrä työpaikan lainalaisuuksia eivätkä tunne kelloa. Vastuunkanto on usein hämärän peitossa. Nuorissa ei mielestäni ole vikaa vaan nyky-yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmissä, kun nuorille ei saa pitää kuria”, toimitusjohtaja Risto Huttunen tilittää ikärasismiaan. Risto myöntää, että näin ei kyllä saisi yleistää. Onhan hän palkannut monta hyvää tyyppiä töihin, ikään katsomatta. ”Heistä en halua nostaa ketään toista paremmaksi.” Hän kehuu etenkin maatalojen nuoria

Ammattilaisia Itä-Suomessa KKMR Kuopion Kallio- ja Maarakentajat Oy

• • • • •

1988 perustettu, asbesti- ja saneerauspurkuun erikoistunut yritys palveluntarjonta laajentunut muihinkin erikoistöihin toiminta-alue Itä-Suomi, erikoisosaamisen osalta koko maa asiakkaina niin yrityksiä, yhteisöjä kuin teollisuutta lisää netissä: www.kkmr.fi.

Ylä-Savon ammattiopisto

25 VUOTTA. ”Syksyllä tuli yrityksellä neljännesvuosisata mittariin ja sitä juhlistettiin isosti”, myhäilee Risto Huttunen uudenkarheassa toimistossaan.

• • •

INFRAn yhteistyöjäsen saneerauspurkukoulutukset alkavat Joensuussa 17.2. ja Kuopiossa 17.3., molemmissa on vielä tilaa maarakennuskoneenkuljettajakoulutus alkaa syksyllä 2014 Kuopiossa, aloituspaikkoja on 12, haku yhteisvalinnan kautta

•

lisää netissä www.ysao.fi

INFRA-LEHTI

INFRA POHJOIS-SAVOSSA

AMMATTILAINEN. Kylpylähotelli Kunnonpaikan lämmityspolttoainesäiliö saa kyytiä, kun saneerauspurkaja Naumanen päästetään irti.

tervejärkisiksi ja oma-aloitteisiksi. He ovat oppineet pienestä pitäen tekemään kotona töitä. Hän onkin leikillisesti luvannut palkata heti kaikki toimeliaat maalaisnuoret.

Purkukoulutus retuperällä Risto Huttunen muistelee olleensa muutama vuosi sitten Rakennusteollisuuden ja rakennusalan oppilaitosten edustajien kanssa koulutuspalaverissa ainoana purkualan edustajana. ”Kun kaikki rakennusliikkeiden edustajat olivat kovin tyytyväisiä, kysyin, että kuka teillä purkaa järkevästi ja oikein, jotta voitte jatkaa saneerausta? Palaveri hiljeni. Osallistujat totesivat, että hetkinen, eihän saneerauspurkuun tosiaan saa koulutusta.” Tilanne ei tästä ole paljon parantunut, vaikka asiaa on pidettykin tapetilla. ”Ottakaa nyt ihmeessä saneerauspurkaminen valtion kustantamiin rakennusalan koulutuksiin mukaan”, Risto kuittaa jo hieman kyllästyneenä toistelemaan samaa, päivänselvää asiaa.

Tehdään sitten itte Savolaisella päättäväisyydellä INFRA Pohjois-Savo järjesti saneerauspurkukoulutuksen itse. Ensin piti perustella ely-keskukselle, että tätä koulutusta todella tarvitaan. Valtiovalta uskoi ja näytti vihreää valoa hankkeelle. Ylä-Savon ammattiopisto voitti ely-keskuksen tekemän kilpailutuksen. Opiskelijavalinnassa olivat mukana infra-alan yrittäjät Savosta ja Pohjois-Karjalasta, ja opiskelijat tutustutettiin työmaihin jo ennen opiskelun alkua. ”Oli erittäin tärkeää, että yrittäjät olivat mukana hankkeessa alusta loppuun”, INFRA Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen toteaa. ”Ilman heidän panostaan olisi koulutus vieläkin järjestämättä.” Saneerauspurkukoulutus kesti puoli vuotta. Infra-alan yrittäjät osallistuivat opetussuunnitelman laadintaan ja kävivät kertomassa, mitä opiskelijoille pitää opettaa. Ensimmäiset ammattitaitoiset saneeraus-

purkajat valmistuivat Kuopiossa viime keväänä ja seuraava kurssi alkaa nyt maaliskuussa. Sijoittuminen oli koulutuksen jälkeen hyvä. ”Kahdestatoista opiskelijasta kolme sijoittui varsinaiseen saneerauspurkuun, seitsemästä tuli infrarakentajia ja kaksi jatkoi opiskelua maarakennusalalla”, Ylä-Savon ammattiopiston koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen kertoo. ”Infra-ala tarvitsee osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Infra ja saneerauspurku ovat jatkossa merkittäviä työllistäjiä, koska Suomen perusinfraan tulee entistä enemmän korjausvelkaa”, Voutilainen jatkaa.

Miksi purkajaksi? ”Saneerauspurkaja työskentelee itsenäisesti ja työ on monipuolista. Yleiskäsitys on, että purkajat ovat rupusakkia ja käyvät vain särkemässä lekalla paikkoja, mutta näin ei ole. Toki työ on raskasta ja likaista, mutta monissa muissakin töissä on näitä lieveilmiöitä”, Risto Huttunen kuvailee.

1/2014

Kuinka motivoida nuoria työssä

Kymmenen teesiä hyvään johtamiseen Nuorten odotukset työelämältä ovat muuttuneet, esimiehiltä edellytetään yhä enemmän. Hyvä esimies on roolimalli, kannustaja ja innostaja. Sparraava esimies – Kuinka motivoida nuoria työssä? –pamfletti kertoo, millainen pomo pärjää tulevaisuudessa ja saa nuoret työntekijät kukoistamaan. Pamfletilla herätellään esimiehiä sekä nuorten kanssa työskenteleviä motivoimaan ja johtamaan nuoria paremmin työpaikoilla. Esitellyt teesit perustuvat T-Median ja TATin vuosina 2011–2013 toteuttamien Työnantajakuva- sekä Nuoret ja johtaminen -tutkimusten tuloksiin. 1. HYVÄ ESIMIES LUOTTAA. 58 prosenttia nuorista pitää tärkeänä työtehtävien räätälöimistä oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Hyvä pomo antaa vastuuta sitä haluaville ja huomioi nuoren yksilönä. 2. EI MINUUTIT, VAAN TULOKSET. Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden oma elämä ja toiveet eivät ole työn vihollisia. Kun on yhdessä määritelty selkeät tavoitteet, työntekijä voi keskittyä työsuorituksiin parhaaksi katsomallaan tavalla. 3. PARAS PALAUTE KULKEE MOLEMPIIN SUUNTIIN. Palaute toimii parhaiten, kun sitä saa välittömästi ja töiden ohessa, hyvin perusteltuna. Kannattaa luoda ilmapiiri, jossa myös nuori uskaltaa antaa palautetta. 4. PALKITSE NUORTA TÄMÄN ARVOJEN MUKAISESTI. Hyvä esimies tietää, mikä motivoi työntekijöitä, ja innostaa antamaan parastaan. Hyvästä työstä pitää myös maksaa; palkka on nuorille yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä. 5. SPARRAA NUORESTA TAITURI. Sparraaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustamista, innostamista ja vastuun antamista. Jopa 95 % nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.

”Mestarit kyllä kuuntelevat työmaalla, kun ammattipurkaja puhuu. Ja töitä löytyy. Koskaan ei ole saatu tarpeeksi ammattitaitoista työvoimaa.” KKMR:llä on nykyaikaiset välineet, eikä kaikki työ ole raskasta. ”Voit esimerkiksi istua mukavalla tuolilla ja ohjata purkurobottia joystickillä”, toimitusjohtaja mainostaa.

Hyvä johtaja, huono johtaja Risto itse kertoo olevansa varmaankin hyvä työnjohtaja mutta huono johtaja. ”Delegoinnissa olen huono. Luulen, että työntekijät osaavat tehdä ja pidän työohjeita liian päivänselvinä. Nuorten pitäisi oppia kysymään, jos eivät tiedä. Tätä olen yrittänyt aina työntekijöille tähdentää.” Risto myöntää auliisti, että johtajakin tarvitsisi koulutusta. ”Työntekijöiden hyvinvoinnin otan henkilökohtaisesti. Jos työntekijöillä menee hyvin, niin minullakin menee hyvin”.

MIKÄLI TEESIT HERÄTTIVÄT AJATUKSIA TAI NIISTÄ MIELESTÄSI PUUTTUU JOTAIN, VOIT KÄYDÄ KERTOMASSA OMAN TEESISI OSOITTEESSA WWW.T-MEDIA.FI/SPARRAAVAESIMIES.

6. AVAA MIELI IDEOILLE. Älä tapa intoa torppaamalla ideoita heti, typerästäkin ideasta voi jalostua jotain innovatiivista. Kannattaa pitää korvat herkkinä sille, miten oman talon tulokkaat voisivat opettaa organisaatiota. 7. JÄYKISTELYN AIKA ON OHI. Nuoret toivovat työpaikalle rentoa ilmapiiriä. Se, että työpaikalla on kivaa, ei tarkoita sitä, että töitä ei hoidettaisi hyvin.

8. JAA TIETOA AVOIMESTI. Tehokkaasti johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, missä mennään. Tieto liikkuu ja sitä tarjoillaan ymmärrettävästi. Nuoret haluavat oppia jatkuvasti uutta, hyvä tiedonkulku palvelee myös tätä tarkoitusta. 9. PERUSTELE OHJEESI PAREMMIN. Nuoret eivät lämpene ajatukselle, että jotakin tehdään vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Perustele ja valmistaudu myös kuulemaan kritiikkiä. Nuoret haluavat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin. 10. ANNA HYVÄN KIERTÄÄ. Auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta. Jaa anteliaasti asiantuntijuuttasi nuoremmille, voitte oppia molemmat jotakin uutta. TAT & T-Media

INFRA-LEHTI

T O M I PA R K KO N E N

UUSI PUHEENJOHTAJA

Innovaatiot esiin INFRA ry:n puheenjohtajana aloittava Lemminkäisen infrarakentamisen toimialajohtaja Harri Kailasalo ei valita työn tilaajien rahanpuutetta, vaan tarjoaa rahaa säästäviä innovaatioita.

Mihin teemoihin haluat kaudellasi keskittyä? Tärkeintä ovat osaavat ja motivoituneet ihmiset. Ilman heitä ei mikään etene. Osaavan työvoiman saatavuus ja työturvallisuus ovat infra-alan suurimpia haasteita. Nostaisin esiin myös pitkäjänteisen panostamisen infrastruktuurin kehittämiseen, ylläpitoon ja tuottavuuden parantamisen. Me urakoitsijat voimme lisätä tuottavuutta innovaatioilla, kunhan niiden käyttöönoton esteet puretaan. Tämä vaatii tilaajaosaamista ja uudenlaisten yhteistyömallien hyödyntämistä. Myös meidän urakoitsijoiden on kehitettävä toimintaamme. INFRA ry:tä pitää kehittää entistä paremmin jäsenkuntaa palvelevaksi. Järjestötyön on vastattava muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Voimme esimerkiksi lisätä uusiin urakkamuotoihin, tuottavuuden parantamiseen ja innovointiin liittyvää koulutusta sekä pohtia, miten saamme nuoret mukaan toimintaan entistä paremmin. Onko etujärjestötyö tätä päivää? Eikös yrityksiä ole jo hyysätty tarpeeksi? Edunvalvontaa tarvitaan nyt entistä enemmän! Toimintaympäristön muutosvauhti tuntuu vain kiihtyvän. Edellä kuvattujen haasteiden voittamiseksi on tehtävä töitä. Saamme koko alan näkemyksen parhaiten esiin, kun vaikutamme yhdessä etujärjestönä ja samalla jokainen yritys tahollaan yhteisin viestein. Jatkossa on entistä enemmän hyödynnettävä sidosryhmätyötä muiden rakennusalaan liittyvien järjestöjen kanssa. Vaikuttamisen tärkeimpien tavoitteiden tulee olla alan järjestöjen kesken yhtenäiset. Minkä myytin haluaisit purkaa, panna pakettiin ja toimittaa Timbuktuun? Rakennuttajien keskuudessa elää myytti, että urakoitsijat rahastavat lisä- ja muutostöillä. Valitettavan usein tämän päivän pienissäkin kohteissa käsitellään kymmeniä

lisä- ja muutostöitä, suuremmissa jopa satoja. Urakoitsija laatii varsinaisen urakkatarjouksensa urakka-asiakirjoihin perustuen. Kun työn aikana sitten ilmenee yllätyksiä esimerkiksi maaperässä tai tulee suunnitelmamuutoksia, kärsii usein koko työmaan suunnitelmallinen toteuttaminen. Työmaan suunnitelmallisuuden heikentyminen ja tuottavuuden alentuminen suunnitellusta on lähes mahdoton esittää täysimääräisesti lisä- ja muutostyölaskelmissa. Useimmiten urakoitsija ei siis valitettavasti saa täysimääräistä korvausta muutosten vaikutuksista urakan kustannuksiin. Infra-alan helmasynnit ja miten niistä päästään? Olemme pitkään puhuneet infrarakentamiseen kohdistetun rahan vähyydestä. Näkisin, että jatkossa meidän on tarjottava päättäjille rahan vähyydestä puhumisen sijaan ratkaisuja, joissa pitkäjänteisen ja innovaatiot sallivan investointipolitiikan myötä saadaan samalla rahalla enemmän aikaan. Kun nykyiset rahat käytetään järkevämmin, kaiken kokoisille urakoitsijoille riittää enemmän ja tasaisemmin töitä. Alan pitää itse nostaa keskusteluun tilaajaosaaminen ja uudet toimintatavat sekä osallistua aktiivisesti pilottihankkeisiin. Lisäksi nostaisin esiin työturvallisuuden. Rakennusala on kaukana jäljessä muusta teollisuudesta. Meidän on saatava aivan kaikkien alan toimijoiden asenteet muuttumaan tilaajasta työntekijään. Jokaisen on otettava vastuuta ja todella puututtava vaaratilanteisiin jo etukäteen. Terveisesi alanvalintaa pähkivälle nuorelle? Rakentaminen on erittäin kiinnostava ja monipuolinen ala. Jokainen työmaa on erilainen ja toimintaympäristön nopea muu-

Kuka? Harri Kailasalo, 44 Koulutus: DI, eMBA Kotikaupunki: Kirkkonummi Perhe: Vaimo ja tyttäret 12 ja 14 vuotta Harrastukset: Maasto- ja maantiepyöräily sekä hiihto kaikissa muodoissa umpihangesta telemarkkiin. Ruuanlaitto viikonloppuisin. Tänään herätessäni mietin… Näyttää kestävän talven tulo Etelä-Suomessa! Työasioiden näkökulmasta hyvä asia, harrastusten näkökulmasta huonompi juttu. En luopuisi mistään hinnasta… Terveydestä. Motto työelämässä: Rakkaudesta rakentamiseen.

tos lisää haasteita. Töitä riittää jatkossakin, sillä Suomen infran rakentamista ei voi ulkoistaa Kiinaan. Rakentamisessa hyödynnetään ICT:tä vielä muuta teollisuutta selvästi vähemmän. Nuorilla on hyvät mahdollisuudet tuoda tietotekniikka todelliseen hyötykäyttöön. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää, joten uskon rakentamisen tarjoavan hyvät mahdollisuudet myös kansainvälistymiseen. Anu Ginström

1/2014

V O LV O T R U C K S K U VA PA N K K I

YRITTÄJÄN FAKTA

Kuljettajien pätevyysvaatimuksiin muutoksia Vanhojen kuorma-autonkuljettajien ns. viiden direktiivipäivän koulutusvaatimus on herättänyt keskustelua. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että tämäkään ei riitä uusille kuljettajille. UUDET KULJETTAJAT, joiden ajo-oikeus on alkanut 10.9.2009 jälkeen, joutuvat vastedes käymään 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutuksen. Yli 21-vuotiaat kuljettajat voivat käydä nopeutetun 140 tunnin perustason koulutuksen. Käytännössä koulutus kestää 4–8 kuukautta. Koulutus voi olla joko yhteiskunnan tukemaa rekry- tai työvoimakoulutusta, jota antavat aikuiskoulutuskeskukset, tai se voi olla yksityisen tahon järjestämää. Kuljetusalan ammattipätevyyden voi saada myös ammatillisen peruskoulutuksen tai ammattitutkinnon osana. Koulutukset pitää olla käytynä 10.9.2014 mennessä. VANHAT KULJETTAJAT, joiden ajo-oikeus on alkanut ennen 10.9.2009, saavat ammat-

KULJETTAJAT KOULUUN. C-kortin 10.9.2009 jälkeen saaneet tarvitsevat nyt 4–8 kuukauden lisäkoulutuksen.

tipätevyyden 35 tunnin jatkokoulutuksella eli ns. viidellä direktiivipäivällä. Viiden koulutuspäivän ainoa pakollinen osa on ennakoivan ajon koulutus. Yritykset voivat rakentaa neljä muuta koulutuspäivää omista lähtökohdistaan. Esimerkkejä löytyy osoitteesta www.trafi.fi. Kaikki viisi koulutuspäivää on käytävä 10.9.2014 mennessä, joten monilla kuljettajilla on jo kiire saada asia kuntoon. Merkintä ammattipätevyydestä kannattaa ottaa 9.3.2014 jälkeen, vaikka vaaditut koulutuspäivät olisi suoritettu jo aiemmin. Tällöin seuraava viisivuotisjakso alkaa 10.9.2014. Ammattipätevyyden säilyttäminen edellyttää jatkossa aina viiden vuoden välein käytävää jatkokoulutusta.

AMMATTIPÄTEVYYTTÄ ei tarvita, jos ajoneuvolla kuljettaa yksityisesti muita kuin kaupallisia tavarakuljetuksia tai jos ajoneuvon suurin sallittu nopeus on 45 km tunnissa. Asentaja, joka vie omat työvälineensä ja esimerkiksi muita työntekijöitä työmaalle kuorma-autolla, ei tarvitse ammattipätevyyttä. Asfalttialalla huoltoautonkuljettaja tarvitsee ammattipätevyyden, koska kuljetettavat materiaalit tulevat koko levitysryhmän käyttöön. Lisätietoa saat INFRAn kiertokirjeessä 6/2013, elinkeinoasiat. Koulutuksia voi kysyä omasta piiriyhdistyksestä tai INFRA Akatemiasta puh. 09 1299 251, akatemia@ infra.fi. Saija Syväoja

Muoviputkihitsaukselle vuosi lisäaikaa Kokeneet hitsaajat voivat osoittaa pätevyytensä muoviputkihitsauksessa vuoden 2014 loppuun saakka. Näyttökokeen voi tehdä myös työmaalla. Nyt kannattaa hyödyntää siirtymäkausi ja hankkia pätevyys heti, jolloin välttää usean päivän koulussa istumisen. MUOVIPUTKIEN (PE ja PP) pusku- ja sähköhitsauksen koulutukseen on luotu yhtenäinen koulutusjärjestelmä, joka tarkoituksena on taata hitsarien koulutuksen riittävä laatutaso. Aloite on tullut muoviputkien käyttäjiltä. Muun muassa vesilaitokset tulevat jatkossa vaatimaan pätevyyden osoittamista tarjousasiakirjojen yhteydessä. Taustalla ovat alalle tulleet uudet materiaalit, laitteet ja menetelmät. Yhtenäisellä järjestelmällä halutaan varmistaa kokonaisuuden luotettava hallinta. Muoviputkien hitsaajilta edellytetään

jatkossa hitsauspätevyyttä. Sen myöntää Inspecta hyväksytyn koulutusohjelman suorittaneille viideksi vuodeksi kerrallaan. Pysyäkseen rekisterissä hitsaajan on pätevyyden myöntämisen jälkeen pidettävä henkilökohtaista työkirjaa ja lähetettävä se viiden vuoden välein rekisterinpitäjälle. Rekisteröity hitsaaja saa kuvallisen henkilökortin, jonka avulla hän pystyy todistamaan pätevyytensä työn tilaajalle. Pätevien yritysten ja muoviputkihitsaajien rekisteriä ylläpitää Inspecta. Pätevyystodistus on yrityskohtainen. Jos työntekijä

vaihtaa firmaa, hänet poistetaan Inspectan rekisteristä kyseisen firman työntekijänä ja liitetään rekisteriin uuden firman työntekijänä. Uutta pätevyysnäyttöä ei tarvita. Kokeneet hitsaajat saavat pätevyyden kätevimmin osoittamalla pätevyytensä tänä vuonna. Tarkempi toimintamalli koulutuksesta, pätevyyden osoittamisesta ja ylläpitämisestä sekä rekisteröinnistä on tulossa ja siitä kerrotaan INFRAn sähköisessä jäsentiedotteessa sekä INFRAn nettisivuilla. Ari Kähkönen

INFRA-LEHTI

YRITTÄJÄN FAKTA LISÄTIETOA: WWW.NUORISOTAKUU.FI.

Lisäpuhtia ammatilliseen koulutukseen

Nuorisotakuuseen sisältyvä koulutustakuu mahdollistaa opiskelijapaikkojen lisäämisen ammatillisessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksen työnantajakorvauksia korotetaan. KOULUTUSTAKUUTA ON toteutettu nyt vuosi. Sen mukaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu koskee nuoria, jotka ovat saman

vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Koulutustakuuta täydentää nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka mahdollistaa toisen asteen tutkintoa vailla oleville alle 30-vuotiaille ammatillisen tutkinnon suorittaminen. Ohjelmassa voi suorittaa

ammatillisen perustutkinnon tai ammattitai erikoisammattitutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksessa tai oppisopimuksella. Koulutusta lisätään alueilla, joilla sitä on nuorison määrään nähden muita vähemmän.

INFRAn jäsen- ja palvelumaksujen laskutus 2014 Uusi vuosi toi kaksi muutosta INFRAn jäsen- ja palvelumaksujen laskutukseen. Jäsenmaksuperusteet pysyvät ennallaan. VEROTTAJAN OHJEEN MUKAAN INFRA ry ei voi enää jatkossa laskuttaa jäsen- ja palvelumaksujaan arvonlisäverollisena. Poikkeus on jäsen- ja palvelumaksun osana laskutettava INFRA-lehden tilausmaksu, jonka päälle lisätään 10 prosentin arvonlisävero. Samassa yhteydessä keskusliiton ja piiriyhdistysten jäsenmaksujen laskutus eriytetään toisistaan. Piiriyhdistyksen koko vuo-

den jäsen- ja palvelumaksu on tarkoitus laskuttaa yhdessä erässä, kun taas keskusliiton jäsen- ja palvelumaksu laskutetaan neljässä erässä. Ensi vuonna kukin jäsenyritys saa siis yhteensä viisi erillistä laskua edellisen vuoden neljän laskun sijaan. Edustajiston syyskokouksen päätöksen mukaisesti 10 prosentin jäsenmaksualennus pysyy edelleen voimassa, joten vuoden

2014 jäsen- ja palvelumaksuperusteet ovat samat kuin edellisenä vuonna. Vanhaan tapaan keskusliiton vuoden 2014 ensimmäinen jäsenmaksulasku laskutetaan vuoden 2013 perusteita noudattaen. Koko vuoden jäsenmaksu korjaantuu loppuvuoden jäsenmaksulaskuissa vuosi-ilmoituksella ilmoitettujen liikevaihtoja palkkasummatietojen mukaiseksi.

Rahanarvoiset jäsenedut saivat jatkoa INFRA tarjoaa jäsenilleen tänä vuonna 110 euron arvosta Luotettava kumppani –ohjelman palveluja. RALA-pätevyyskampanja jatkuu vappuun asti. INFRAN 1 600 JÄSENYRITYKSESTÄ jo reilut 1 000 on käyttänyt Luotettava kumppani -jäsenedun hyväkseen ja palauttanut allekirjoitetun valtakirjan Suomen Tilaajavastuu Oy:lle, mikä on jäsenedun saamisen edellytys. Suomen Tilaajavastuu Oy lähestyy kevään aikana kaikkia niitä INFRAn jäseniä, jotka eivät vielä ole mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa. Ainoastaan allekirjoittamalla ja palauttamalla Suomen Tilaajavastuu Oy:n lähet-

tämän esitäytetyn valtakirjan varmistat 110 euron arvoisen jäsenedun.

RAKENTAMISEN LAATU RALA tarjoaa INFRAn jäsenille lisäksi mahdollisuuden hakea RALA-pätevyyttä kampanjahintaan. Jäsenet saavat RALA-pätevyyden seuraavan 12 kuukauden vuosimaksun puoleen hintaan. Jäsenedun arvo on 167,50–1 350 euroa yrityksen liikevaihdosta riippuen. Tarjous koskee vain uusia hakemuksia ja

TILAAJAVASTUU.FI KOOSTAA LAIN EDELLYTTÄMÄT TIEDOT JA PITÄÄ NE AJAN TASALLA. RALA-PÄTEVYYS ON YRITYKSELLE KILPAILUETU SEKÄ OSOITUS OSAAMISESTA JA VASTUULLISUUDESTA.

on voimassa huhtikuun loppuun. Täytä pätevyyshakemus osoitteessa www. rala.fi/sahkoinenhakemus. RALA-pätevistä yrityksistä ylläpidetään RALAn verkkosivuilla pätevyysrekisteriä, josta RALA-pätevä yritys voi itse tulostaa oman yrityksensä tiedot ja liittää ne tarjousten mukaan. Muun muassa Liikennevirasto edellyttää RALA-pätevyyttä yrityksiltä kaikissa soveltuvissa uusissa infrahankinnoissa vuoden 2014 alusta alkaen.

1/2014

123RF

Skanskassa myönnetään alueellisia tunnustuspalkintoja työturvallisuusasioissa esimerkillisesti toimiville yhteistyökumppaneille. Skanska Talonrakennus Oy:n Keski-Suomen alueyksikkö valitsi Maajukka Oy:n vuoden esimerkillisimmäksi aliurakoitsijaksi. Työturvallisuuspalkinto jaettiin 13.11.2013 Jyväskylässä viidettä kertaa järjestetyssä Skanska Keski-Suomen työturvallisuustapahtumassa.

MYYTTINEN ENTREPRENÖÖRI. Supermiesyrittäjä uskoo olevansa asiantuntija kaikilla osa-alueilla.

Yrittäjä, sinun ei tarvitse olla supermies

Komsor Oy on Pohjois-Savon vahvin

Moni yrittäjä uskoo olevansa lähestulkoon kuolematon. Moni ei kiireisen arjen keskellä tunnista oman jaksamisen heikentymisestä kertovia ensimmäisiä merkkejä. SUURIN OSA YRITTÄJISTÄ arvioi itse oman jaksamisensa hyväksi. Todellisuudessa lähes viidenneksellä työkykyä kannattelee illuusio jaksamisesta, niin sanottu supermiesefekti. Tämä kävi ilmi Eläke-Fennian (1.1.2014 alkaen työeläkeyhtiö Elo) toteuttamasta Menesty mielekkäästi -tutkimuksesta, johon vastasi noin 1 500 yrittäjää. ”Tietty määrä supermiesuskoa on tarpeen. Haitalliseksi supermiesefekti kääntyy, jos se hämärtää todellisuuden ja estää yrittäjää näkemästä hälytysmerkkejä oman jaksamisensa heikentymisestä. Näitä ovat esimerkiksi hallitsematon kiire, työn ja perheen väliset ristiriidat tai suoranainen uupumus”, työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marja-Liisa Lehtinen työeläkeyhtiö Elosta kertoo. SUPERMIESEFEKTIN eli työkykyilluusion kasvu ennakoi tutkimuksessa työkyvyn menettämistä. ”Supermiesyrittäjä ei sairasta tai ei ainakaan helposti jää sairauslomalle. Näiden yrittäjien työntekijöilläkin on sairauspoissaoloja keskimääräistä vähemmän, mikä kertoo yrityksen kulttuurista” Lehtinen kuvaa. Supermiesefektiä havaittiin 17 prosentilla yrittäjistä. 12 prosentilla yrittäjistä työkykyä ylläpitivät supermiesefektin lisäksi hyvä fyysinen kunto ja yrityksen menestys. Näillä yrittäjillä työkyvyn menettämisen riskiä kas-

Skanska palkitsi Maajukka Oy:n

vattivat kuitenkin sosiaalisen hyvinvoinnin ja sisäisen eheyden heikkeneminen. Viidellä prosentilla tutkimukseen osallistuneista supermiesefekti näytti olevan ainoa työkykyä vahvasti kannatteleva tekijä. Yrittäjällä oli jo uupumisen merkkejä ja yritys menestyi heikosti. Oman jaksamisensa yliarviointi on tutkimuksen mukaan yleisintä niillä, joiden yritykset työllistävät 6–14 työntekijää. Työkyvyn kannalta tämä näyttää olevan kriittinen vaihe. Yrittäjä ei pysty enää hoitamaan kaikkia esimiestehtäviä itse. Siitä huolimatta hän yrittää vielä selviytyä yksin.

MISTÄ APUA? Älä yritä tehdä kaikkea itse. Varmista, että ympärilläsi on osaajien verkosto, jolta voit pyytää apua, jos oma asiantuntemus ei jossakin kohdin riitä. Opettele jakamaan vastuuta. Yrittäjän pitäisi hyvissä ajoin pohtia, mitkä tehtävät voi ja kannattaa ulkoistaa. Tällöin hän voi itse keskittyä ydinosaamiseensa. Opettele myös ajanhallintaa, jotta pystyisit järjestämään aikaa perheelle tai ystäville sekä työstä palauttaville harrastuksille. Harjoittele priorisointia. Moni yrittäjä hyötyisikin liiketoiminnallisista työnohjauspalveluista sekä yrittäjäjärjestöjen – kuten INFRAn – koulutuksista ja tapahtumista. Raivaa arjesta tietoisesti aikaa itsesi kehittämiseen. Saija Syväoja

Suomen Asiakastieto Oy on valinnut sonkajärveläisen rautatieurakoitsija Komsor Oy:n Pohjois-Savon vahvimmaksi yritykseksi. Yritys sai Asiakastiedolta parhaan mahdollisen luokituksen AAA. Komsor Oy on perheyritys, jonka toimialueena on koko Suomen rataverkko. Yhtiö työllistää vakituisesti noin 25 henkeä ja sesonkiaikoinaan enimmillään 50 henkeä.

Lauri Kivekäs palkittiin Ruduksen toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, Lauri Kivekäs on saanut Jorma Saari -tunnustuspalkinnon ansioistaan työturvallisuutta edistävässä toiminnassa. Palkinnon saajan valitsee Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmä.

Yrityskaupoilla isoksi Kiinnostaako kasvaa? Vinkkejä yrityskaupoilla kasvuun osannee antaa Deleten toimitusjohtaja Jussi Niemelä, joka kasvatti Delete Groupin alle 3 vuodessa 15 yrityskaupalla nollasta 100 miljoonan euron konserniksi. Tammikuu toi taas uutisia: yritys julkisti parit yrityskaupat Etelä-Ruotsissa. Deleten paikka löytyi kasvavalta ympäristöpalvelujen sektorilta. Erikoistuminenkin on taitolaji.

INFRA-LEHTI

YRITTÄJÄN FAKTA Rudukselle tunnustus

Ihanaa infratyypit, ihanaa! Talotyömaatkaan eivät valmistu ilman infraosaajien panosta, mutta nyt myös puhtaasti infratyömaaksi laskettavat kohteet ovat alkaneet nousta parrasvaloihin. VUODEN TYÖMAAKSI 2013 nousi E18-moottoritie välillä Koskenkylä–Kotka. Tietä tekevät työyhteenliittymänä YIT ja Destia työllistäen joukon erikokoisia aliurakoitsijoita ja erikoisosaajia. Rakennuslehden kokoama raati oli voittajan valinnassa yksimielinen. Vuoden työmaa on valittu vuodesta 1986. Palkittuna on ollut merkkikohteita Kampin keskuksesta Musiikkitaloon. YKSITYISRAHOITTEISEN, elinkaarimallilla toteutettavan E18-hankkeen tilaaja on Liikennevirasto. Palvelusopimuksen arvo on 623 miljoonaa euroa. Kohde etenee ripeästi, sillä virasto maksaa tiepalvelumaksuja tieyhtiölle siitä päivästä, kun tie avataan. Myöhästymisestä maksettava 116 000 euron sakko päivää kohti pakottaa huolelliseen suunnitteluun ja ennakointiin. 12 vuoden ylläpitovastuu varmistaa, että laadussa ei tingitä. Raadin mukaan elinkaarimallin ansiosta aikataulut sekä suunnittelun ja tuotannon ohjaus ovat hankkeessa erinomaista tasoa.

Malli kannustaa toteuttajaa innovatiiviseen ja tehokkaaseen toimintaan. Hankkeen 68 sillasta näyttävin on Ahvenkosken ylittävä teräsrakenteinen Langer-palkkisilta. Silloilla on tehty kehitystyötä putoamissuojauksessa. Uutuutena kappaletavarasta koottujen tukirakenteiden alle on rakennettu työtaso, joka toimii myös putoamissuojana.

USEIN PALAUTEKYSELY TEHDÄÄN vasta hankkeen päätyttyä. E18:ssa tilaajan ja rakentajien kesken on järjestetty puolen vuoden välein keskustelutilaisuus, jossa arvioidaan yhteistyön sujuvuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Aluksi rakentajat saivat tylyt arvosanat. Palautteesta poimittiin 3–4 tärkeintä kohtaa kehitettäväksi, ja jo toisella mittauksella arvosanat paranivat 20 prosenttia. Vuoden Työmaa -kilpailuun osallistui kymmenen työmaata eri puolilta maata. Anu Ginström

IN MEMORIAM

Pentti Juola 1944–2013 YRITTÄJÄ JA ANDAMENT Groupin hallituksen puheenjohtaja Pentti Juola syntyi Kalajoella ja varttui Kalajoen Vasankarissa maanviljelijä-kalastajaperheessä. Hän aloitti pitkän ja menestyksekkään yrittäjäuransa vuonna 1965. Ensin Juola urakoi maanviljelyn ohella etupäässä tienrakennustöissä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Elettiin aikaa, jolloin tienrakennus oli erityisen voimakasta. Juola ennakoi, että koska uutta tiestöä oli rakennettu runsaasti, teiden ylläpito ja kunnostus loisivat uusia työmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Pentti Juola perusti vuonna 1993 Pohjolan Vesi ja Ympäristö Ky:n ja 1994 Andament Oy:n

Tästä alkoi toiminnan voimakas laajentuminen, joka jatkuu edelleen. Yhtiö etsi ennakkoluulottomasti pilottityyppisiä urakoita, jotka sisälsivät erilaisia erityistöitä. Pentti Juola tuli tunnetuksi kekseliäänä, ennakkoluulottomana ja lahjakkaana yrittäjänä. Ellei johonkin työhön ollut käytössä konetta, se tehtiin itse. Pentti Juola toimi 1980- ja 1990-luvuilla SML:n Keski-Pohjanmaan piiriyhdistyksen tilintarkastajana ja oli aktiivinen jäsen. Pentti Juolan poika, Jukka Juola, on jatkanut isänsä viitoittamalla tiellä yritysten johdossa sekä INFRA ry:n luottamustehtävissä. Saija Syväoja

Euroopan kiviainestuottajat haluavat edistää työssään kestävän kehityksen periaatteita. Alan yritysten eurooppalainen kattojärjestö UEPG jakaa joka kolmas vuosi kestävän kehityksen palkintoja inspiroiville ja edistyksellisille hankkeille. Tällä kertaa kilpailun jury sai arvioitavakseen 52 erinomaista esitystä yhteensä 14 maasta. Terveys ja turvallisuus -sarjassa palkittiin INFRA ry:n jäsenyrityksen Ruduksen Turvapuisto-konsepti.

LONK aloitti Kotimaan ja tuonnin logistiikkaa edustavat merkittävät liitot jäsenyrityksineen ovat perustaneet Logistiikka-asiakkaiden neuvottelukunta LONKin. LONK edistää ja kehittää logistiikkapalveluja ostavien yritysten henkilöja tavaralogistisia toimintaedellytyksiä sekä kilpailukykyä. LONKissa ovat edustettuna Elintarviketeollisuusliitto, INFRA, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, puolustusvoimat ja Yleinen Teollisuusliitto sekä kaupan alan yrityksiä. Puheenjohtajaksi valittiin Keslogin tj Mika Salmijärvi ja varapj:ksi johtaja Minna Heinonen Destiasta. Pääsihteerinä toimii Kyösti Orre YTL:stä. ”Logistiikan asiakkaiden edunvalvonta koetaan hyvin tärkeäksi. Rahdinomistaja vastaa viime kädessä logistiikan toimivuudesta ja kustannuksista. Viranomaiset ovat kiitelleet, että logistiikan asiakkaita edustaa laajan näkemyksen omaava neuvottelukunta”, Orre kiteyttää LONKin roolia edunvalvontakentässä.

Nimitys Rkm Pekka Janhunen (36) on aloittanut Tuomaan Rakennus Oy:n työpäällikkönä, vastuualueenaan yrityksen urakointikohteiden toteutus. Hän oli ennen yrityksen työnjohtotehtävissä ja kouluttautui työn ohella rkm:ksi.

1/2014

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

KORTENE

LAUKKANEN

Ole tarkkana kun teetät ylityötä!

Muistilista nuoria palkkaavalle

Ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi. Ylityötunnit jaotellaan vuorokautisiksi tai viikoittaisiksi. Vuorokautisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta työntekijälle on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä työntekijälle maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla, seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Työnantajalla on työaikalakiin perustuva velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa. Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja maksetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjanpitoon on merkittävä muun muassa säännöllisen työajan työtunnit, yli- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä maksetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä maksetut korotusosat. Työntekijöiden kanssa voidaan sopia työehtosopimuksesta tai lainsäädännöstä poikkeavasti, mutta jos työntekijä riitauttaa asian, työntekijä voittaa riidan tuomioistuimessa. Käräjäoikeudessa käsiteltiin loppuvuodesta rikosasiaa, jossa työnantajan työaikakirjanpidon puuttumisen vuoksi työntekijän omille työaikamerkinnöille annettiin suuri näyttöarvo. Työnantajan mukaan työntekijän kanssa oli suullisesti sovittu työaikapankista, johon talletettiin tehtyjä tunteja ilman ylityökorotuksia. Työntekijä oli ulkomaalainen eikä ymmärtänyt riittävästi suomea. Rikosasian nimikkeenä oli työaikakirjanpidon laiminlyönnin lisäksi työsyrjintä. Työnantajan edustajalle tuomittiin tuntuva sakkorangaistus. Sopimukset on tehtävä kirjallisesti työehtosopimuksen ja lakien määräysten mukaisina. Ulkomaalaisia työntekijöitä on syytä kohdella samojen määräysten mukaisesti. (MK)

Alle 18-vuotiaiden työntekoa ja työehtoja säädellään erikseen. Vakinaiseen työsuhteeseen voi ottaa 15 vuotta täyttäneen oppivelvollisuutensa suorittaneen nuoren. Kevyttä työtä saa tehdä jo nuori, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, kunhan työnteko ei haittaa koulunkäyntiä. 15 vuotta täyttäneen työaika on sama kuin täysi-ikäisillä. Myös ylitöiden tekeminen on sallittua. Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla enintään 7 tuntia, eikä ylitöitä tai ilta- ja yötöitä saa teettää. Työsopimukset on syytä tehdä aina kirjallisina. Jos kirjallista sopimusta ei ole, työnantaja on yli kuukauden kestävissä työsuhteissa velvollinen antamaan työntekijälle kirjallisen selvityksen työsuhteen ehdoista. Selvityksestä pitää käydä ilmi muun muassa palkka, työaika, työtehtävät ja työsuhteen kesto. Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä päättymään tiettynä päivänä tai esimerkiksi tietyn työtehtävän päättyessä. Mikäli päättymispäivä ei ole tiedossa sopimusta tehtäessä, se pitää ilmoittaa työntekijälle heti, kun se on työnantajan tiedossa. Nuorten työntekijöiden palkkaus määräytyy työehtosopimusten mukaan. Esimerkiksi maa- ja vesirakennusalan tes:n mukaan alle 18-vuotiaiden ja lomiensa aikana työskentelevien koululaisten ja opiskelijoiden palkka voi olla vähintään 75 % palkkaryhmän I mukaisesta palkasta. Koululaiset, opiskelijat ja nuoret työntekijät ovat oikeutettuja tes:n lisiin. Ammatillisen perustutkinnon osana on työssäoppimisjaksoja, jotka ovat tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Työharjoittelusta ei tavallisesti makseta palkkaa, mutta jos työnantaja maksaa palkkaa harjoittelusta, kyseessä on työsuhde ja tes:n ehtoja tulee noudattaa. (TO)

Asfalttiala valitsi turvallisimmat Asfalttialan työturvallisuuskilpailuun 2013 osallistui viidestä asfalttialan yrityksestä yhteensä 17 kohdetta. Levityskohteita oli yhdeksän ja asfalttiasemia kahdeksan. Arvioinnit toteutti puolueeton tuomari Timo Tuokko (TimoTTuokko Tmi). Tuomaristona toimi INFRA ry:n asfalttialan ympäristöja turvallisuusvaliokunta puheenjohtajanaan Antti Lyytinen. Levityssarjassa valiokunta vahvisti voittajaksi Asfalttikallio Oy:n Tampereen ohitustien levityskohteen Pirkkalassa. Asfalttiasemasarjassa voittajaksi valittiin NCC Roads Oy:n Voutilan asema Vantaalla. Lisäksi annettiin kunniamaininta Skanska Asfaltti Oy:n Rauman asfalttiasemalle, jossa liikkuvasta asemasta oli tehty kiinteä ja turvallisuuteen oli kiinnitetty huomiota esimerkillisesti. Turvallisuuskilpailu liittyi INFRA ry:n turvallisuuden teemavuoteen ja Rakennusteollisuus RT:n yhteiseen Nolla tapaturmaa 2020 -tavoitteeseen.

INFRA polkee rahaa sairaille lapsille Team Rynkeby on Tanskasta lähtöisin oleva hyväntekeväisyyspyöräily paikallisten syöpäjärjestöjen hyväksi. Suomen Team Rynkeby -joukkue pyöräilee Helsingistä Pariisiin 5.–11.7.2014. Suomessa lahjoituskohteena on Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistys Sylva ry. Kahtena edellisenä vuotena suomalaisille syöpäsairaille lapsille on kertynyt rahaa yhteensä 110 000 euroa. INFRA ry osallistuu tapahtumaan sponsorina. Lisäksi INFRAn toimihenkilö Ari Kähkönen pyöräilee Team Rynkeby Helsinki -joukkueessa. Seuraamme Arin valmisteluja ja matkaa INFRAlehdessä. WWW.TEAM-RYNKEBY.FI

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

INFRA RY:N JA ONNINEN OY:N YHTEISTYÖPÄIVÄT 5.–7.2.2014 M/S Viking Gabriella -risteily Tukholmaan Lisätietoja magnus.frisk@infra.fi. HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA –SEMINAARI 12.2.2014 Mikkeli, Etelä-Savon ammattiopiston auditorio 19.2.2014 Lahti, Hiihtomuseon auditorio 24.2.2014 Kajaani 25.2.2014 Kemi PÄÄLLYSTEKURSSIT 11.–12.3.2014 Hotelli Arthur, Helsinki Kaikki asfalttialan ajankohtaiset asiat perinteisillä Päällystekursseilla. NFRA RY:N 60-VUOTISLIITTOPÄIVÄT 24.–25.10.2014 Merkitse jo kalenteriin!

INFRA AKATEMIAN KOULUTUKSET 2014 Kiviaines- ja murskauspäivät 13.–14.2.2014 Hotel Rantasipi Airport, Vantaa Lisätietoa www.infra.fi/tapahtumat. Työturvallisuuskortti 11.2. (HKI), 18.2. (TRE), 8.3. (HKI), 2.4. (HKI), 29.4. (TRE), 12.5. (HKI), 7.6. (HKI) Asiakaspalvelu 12.2. (HKI), 14.5. (HKI) Hätäensiapu 27.3. (TRE), 14.4. (TRE), 15.4. (HKI) Ensiapu 1 13.-14.2. (SYSMÄ), 10.–11.3. (TRE), 3.-4.4. (TRE), 14.-15.4. (HKI) Ajo- ja lepoajat, piirturit ja valvonta/kuorman sidonta 14.2. (HKI), 5.2. (HKI), 4.6. (HKI) Tieturva 1 15.2. (HKI), 19.2. (SYSMÄ), 19.3. (HKI), 27.3. (TRE), 16.4. (HKI), 16.5. (HKI), 6.6. (HKI) Tieturva 2 6.3. & 25.4. kertaus (HKI), 5.-6.5.(HKI), 26.–27.5. (HKI) Liikenteen ohjaaja 29.4. (HKI), 24.5. (HKI) Ennakoiva ja taloudellinen ajo 15.2. (TRE), 17.2. (SYSMÄ), 7.3. (HKI), 4.4. (HKI), 7.5. (TRE), 17.5. (HKI), 5.6. (HKI) Tulityökortti 12.3. (TRE), 21.3. (HKI), 13.5. (HKI) Vesityökortti 18.2. (SYSMÄ), 19.3. (TRE), 9.4. (TRE), 28.4. (HKI) YSE 5.3. (VANTAA), 20.3. (TURKU), 26.3. (TRE), 8.4. (OULU)

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Katja Niemelä puh. 0400 836 205

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 09 1299 562 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 09 1299 564 Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 09 1299 563 Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, purku- ja kierrätysasiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines- ja louhinta-asiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Kalevi Kaipia puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

LUOTETTAVA KUMPPANI -JÄSENETUUN LISÄHERKKUJA Tänä vuonna jäsenetu koskee Luotettava kumppani -ohjelman perusmaksun lisäksi myös todistuksia vastuuvakuutusten ottamisesta ja työterveyshuollon järjestämisestä. Jäsenedun arvo on 110 € vuodessa. Lisätietoa s. 44 ja www.tilaajavastuu.fi.

1/2014

INFRA-LEHTI

1/2014

INFRA-LEHTI

1/2014

INFRA-LEHTI

1/2014

INFRA-LEHTI

1/2014

www.finnmetko.fi

www.geotrim.fi

www.trimble.com

MURSKAAVAN HYVÄ OHJELMA Turvallisuus kiviainesalalla | Kiviainesten arseeniriskit ja CE-merkintä Kiviaineksen markkinavalvonta | Uusiomateriaalien käyttö UUMA 2 -hanke esittelyssä | Maa-aineslaki ja ympäristönsuojelulaki | Paneelikeskustelu

Kiviaines- ja murskauspäivät Vantaalla 13.–14.2.2014 Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.infra.fi/tapahtumat