Page 1

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

2 / 2016 7€

Imetys on kestävää kehitystä

Maidon matka luovuttajalta vauvoille


Sisällys Imetysuutisia 2/2016

3 

Pääkirjoitus

4 

Imetysviikko 2016

7 

Äidinmaidon matka

13 Korvikehyllyllä 18  Joulumerkeillä maitoa 22  Ruotsin malli 25 Kolumni

7

26  Tukiäidin sallitut tunteet 28  Yhdistys & Uutiset

18 Krista saattoi olla rajoituksetta vastasyntyneiden osastolla ja jopa yöpyä siellä heti, kun hänet oli kotiutettu synnyttäneiden osastolta." – Ruotsin malli, s. 20

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Liisa Ansio Toimitussihteeri Minna Mäkinen Toimitus Heli Hämäläinen, Kaisa Korpela, Sallamaari Hietanen, Minna Mäkinen, Anna Nupponen, Kurt Ratia, Maria Rissanen, Riikka Siltaoja-Alopaeus, Maiju Talasoja, Krista Valtonen Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Lotta Viinikka lotta.viinikka@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Vaajakoski, painos 1000 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Shutterstock

Imetysuutisia 2/2016 2


Pääkirjoitus

Kun äiti imettää vauvaansa, hänen näkökenttänsä kaventuu. Ajatukset hapuilevat ja kiinnittyvät parhaiten vauvaan. Imetys on jotain hyvin intiimiä ja yksityistä. Se on kokemuksena sellainen, että sitä on vaikea kuvailla sanoilla. Tämän vuoden imetysviikon teema kutsuu laajentamaan näkökulmaa yhdestä äidistä ja vauvasta. Imetys on yksilön teko ja valinta, mutta se koskettaa laajasti koko yhteiskuntaa. Imetys hyödyttää sekä vauvaa että äitiä. Hyvin sujuessaan se on koko perheen voimavara ja pienille ja sairaille vauvoille äidinmaito on lääkettä. Imetyksen edut eivät ole vain siinä hetkessä, jossa imetys on, vaan ne jatkuvat ehkä läpi elämän. Tässä Imetysuutisia -lehdessä äidinmaito nousee tärkeään rooliin. Maria Rissanen raportoi äidinmaidon matkasta luovuttajalta sairaalassa hoidettaville vauvoille, toisaalta taas tutustutaan äidinmaidonkorviketta antavien äitien tarinoihin ja tunnelmiin. Ruotsin mallissa keskosta hoidetaan äidin lähellä ja vauvantahtiin. Se antoi hyvän alun Krista Valtosen pienelle vauvalle. Lehden jutuissa maito matkaa vauvan luo monilla tavoilla: vespalla, linja-autolla ja toisinaan myös rekalla.

Imetys on yksilön teko ja valinta, mutta se koskettaa laajasti koko yhteiskuntaa. Mutta mitä tekemistä on joulumerkeillä äidinmaidon kanssa? Kun kiireisen päivän keskellä pieni tyttäreni kiipeää syliini ja huokaa: ”Oo maitoa!”, kutistuu maailma siihen sohvannurkkaan. Syliin ja sydämeen käy pienen maitolaisen tie. Ja se rakkaus, hellyys ja läheisyys lienevät kestävintä kehitystä.

Imetysuutisia 2/2016 3

Hyvää imetysviikkoa!

Liisa Ansio päätoimittaja


Imetysviikko 2016

Imetys

osa kestävää kehitystä TEKSTI KAISA KORPELA, KUVAT WABA

Kansainvälisen imetysviikon teemana on Imetys ja kestävä kehitys. Kestävä kehitys ei ole vain ekologisia valintoja, vaan se on myös koko yhteiskuntaa koskevaa kehitystä. Imetys vaikuttaa merkittävällä tavalla niin vauvojen kuin äitien hyvinvointiin ja sitä kautta koko yhteiskunnan kehitykseen. Kansainvälisen imetysviikon materiaaleissa käsitellään imetyksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisiä keskeisimpiä yhteyksiä viiden teeman mukaisesti:

Imetysuutisia 2/2016 4


Imetysviikko 2016 Imetysviikon tämän vuoden teemana on lisätä tietoisuutta imetyksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisistä yhteyksistä. Tavoitteena on, että imetys liitetään vankasti yhdeksi kestävän kehityksen osa-alueeksi. Tapahtumaa organisoi WABA (World Alliance for Breastfeeding Action). Kansainvälistä imetysviikkoa vietettiin maailmalla jo elokuussa. Suomessa imetysviikko on 17.–23.10.2016. Suomessa imetysviikolla järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten pop-up imetyskahviloita. Viikon päätapahtumana järjestetään Imetyspäivän seminaari 18.10.2016 Helsingissä. Seminaari on maksuton ja kaikille avoin. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta. Lisätietoa osoitteessa imetys.fi/imetysviikko2016.

Ravinto, ruokaturva ja köyhyyden vähentäminen Äidinmaidossa on paljon ravintoaineita ja energiaa, ja imetys auttaa ehkäisemään nälkää, aliravitsemusta, liikalihavuutta ja kroonisia tauteja. Äidinmaitoon kaikilla on varaa, ja imetyksellä voidaankin vähentää köyhyyden vaikutuksia. Imetys tarkoittaa myös ruokaturvaa lapsille. Varhaislapsuuden aliravitsemuksella on merkittäviä vaikutuksia sekä yksilöiden terveyteen että kansanterveyteen.

Selviytyminen, terveys ja hyvinvointi Imetys parantaa merkittävästi vauvojen ja lasten terveyttä ja kehitystä. Se myös edesauttaa äitien terveyttä ja hyvinvointia lyhyt- ja pitkäaikaisesti. Äidinmaito on ravintoa, joka vastaa tarkasti kasvavan vauvan ja taaperon aivojen tarpeita. Imetys siis parantaa lasten edellytyksiä selviytyä arjessa ja myös koulussa.

Ympäristö ja ilmastonmuutos Äidinmaito on luonnollista ja uusiutuvaa ravintoa, joka on ympäristölle turvallista. Sen tuottaminen ja kuljetus kuluttajalle ei tuota saastetta, pakkausmateriaalia tai jätettä. Äidinmaidon tuottamiseen ei tarvita myöskään sähköä. Imetys turvaa vauvan terveyden ja ravinnonsaannin ilmastonmuutoksesta johtuvien vastoinkäymisten ja luonnonkatastrofien sattuessa.

Naisten työllisyys ja tuottavuus Imettävät naiset, jotka saavat tukea työnantajiltaan, ovat tuottavampia ja lojaalimpia työssään. Äitiyden suojelu ja muut työpaikan äitiyttä ja imetyksen jatkumista tukevat käytännöt mahdollistavat naisille imetyksen ja työn yhdistämisen. Näitä käytäntöjä ovat esim. palkallinen äitiysloma ja joustavat työjärjestelyt. Imetys voi jatkua myös äidin työssäkäynnin ai-

Imetysuutisia 2/2016 5

kana, ja koska imetys suojaa lasta infektioilta, hän saattaa sairastaa hoidossa ollessaan vähemmän kuin jos häntä ei imetettäisi. Imetetyt lapset myös yleensä toipuvat nopeammin infektioista kuin lapset, joita ei imetetä. Tämä vähentää vanhempien tarvetta jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.

Oikeusvaltio ja eri toimijoiden välinen yhteistyö Kansainvälisiä sopimuksia, kansallista lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä tarvitaan suojelemaan ja tukemaan imettäviä äitejä sekä heidän lapsiaan, jotta heidän oikeutensa pysyvät turvattuina. Näiden käytäntöjen säilymiseen ja toteutumiseen tarvitaan eri sektorien välistä yhteistyötä ruohonjuuritasolta päättäjiin asti.

>


Imetysviikko 2016

Imettämällä maailma pelastuu? Herään siihen kun kieriskelen tv-tuolissa. Hiki valuu, ja jotain muutakin märkää valuu – apua tissini vuotavat! Olin pumpannut ympäri vuorokauden kaksosille maitoa ja pyrkinyt täysimetykseen. Kun se vihdoin saavutin vauvojeni ollessa kolmen kuukauden iässä, vietin juhlat. No, ilotulituksen virkaa hoitivat hienosti suihkutissini, jotka kastelivat vauvat, itseni tai makuusijani. Tässä vaiheessa mielessäni ei mitenkään käynyt, miten ympäristöystävällistä imettäminen onkaan. Päinvastoin. Siinä toista tuntia sohvannurkkaan juurtuneena, toisen jo inistessä vuoroaan sitterissä, pyykit ja tiskit huutamassa ympäri kämppää isännän ollessa iltavuorossa, ei tullut mieleen pelastaa maailmaa tuottamalla vähemmän jätettä tai säästämällä energiaa. Mutta oikeasti, imettäminen on ehkä maailman ympäristöystävällisin asia. Se jos mikä on kestävää kehitystä arjessa. Imetys on sekä kulttuurisesti että sosiaalisesti kestävää toimintaa, varsinkin jos äiti saa apua omalta äidiltään, puolisoltaan tai muulta läheiseltä ihmiseltä. Perinteiden siirtyminen sukupolvelta toiselle kuuluu olennaisena osana kestävään kehitykseen. Toivon mukaan imettävä äiti saa haluamaansa tukea joltain toiselta, joka on joskus imettänyt. Myös tukiäiti toimii siis kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  Äidinmaito ei tuota ylimääräistä jätettä eikä siihen kulu mitään luonnonvaroja: riittää että äiti syö ja juo riittävästi. Edes lievät ravitsemuksen laadun vaihtelut eivät hetkauta rintamaitoa. Se tulee tuoreena, oikeassa muodossa oikeaan aikaan, sopivan ravinteikkaana ja yleensä melko sopivissa määrin ja siirtyy vauvaan luontaisten vaistojen synnyttämän toiminnan avulla. Imettäminen ei vaadi erityisjärjestelyjä. Ei ole pakko hankkia tiettyjä välineitä siitä selvitäkseen. Toki on imetykseenkin kehitelty hifistelymahdollisuuksia, kuten imetystyynyjä, -liivejä, -tuoleja ja -koruja. Mutta mitään näistä ei ole pakko hankkia imettääkseen.  Jokaisella imetyskerralla maailma pelastuu. Ainakin vähän. Ainakin silloin, kun imetys sujuu. Onhan imetys oksitosiiniryöppyineen tärkeä rakkauden kokemisen hetki. Rakkaus ja kiintymys jos mitkä ovat kestävää kehitystä. Jokainen imetys on tärkeä ja jokainen äidinmaidonpisara on aarre. -------------------------------Heli Hämäläinen 4 vuotiaiden kaksosten äiti

Imetysuutisia 2/2016 6


Äidinmaidon matka

Kuva1. Huolellinen rintojen ja käsien pesu saippualla, käsien desinfiointi sairaalasta saadulla desinfiointiaineella ja pumpun osien kasaaminen.

Kuva2. Maitoa olisi hyvä tulla noin 2dl ylimääräistä, että luovuttaminen kannattaa.

Kuva 3. Pumpattu maito jäähdytetään nopeasti kylmässä vedessä tai nostetaan jääkaappiin kylmään vesiastiaan ja kaadetaan ruskeaan, jääkaapissa säilytettyyn lasipulloon. Pulloon merkitään nimi, pumppauspäivämäärä ja se nostetaan jääkaappiin. Jääkaapin lämpötila olisi hyvä olla alle neljäasteinen, jotta maito pysyy tarpeeksi kylmänä. Pullot säilytetään jääkaapin takaosassa.

Maidon matka TEKSTI MARIA RISSANEN KUVAT MARIA RISSANEN, SIRKKA-LIISA DUNDER-KUUSISTO, ELINA AHO-LAUKKANEN JA SAARA MÄKELÄ

Imetysuutisia 2/2016 7


Äidinmaidon matka

Kuva 4. Pumpun osat pestään huolellisesti astianpesuaineella ja huuhdellaan. Pumpun osia keitetään viisi minuuttia, jonka jälkeen ne nostetaan puhtaalle pyyhkeelle kuivumaan ja peitetään toisella pyyhkeellä.

Kuva 5. Maidonhakuaamuna pullot pakataan kylmäpakkausten kanssa kylmälaukkuun ja laukku nostetaan pihalle katokseen tai vastaavaan suojaisaan paikkaan odottamaan sairaalan maitokuskia.

Noin kello kahdeksan joka maanantai-, keskiviikkoja perjantaiaamu, pois lukien arkipyhät, Seinäjoen keskussairaalalta lähtee auto hakemaan luovutusmaitoja lähialueilta.

Imetysuutisia 2/2016 8

Kuva 6. Kylmälaukut sairaalan päässä vastaanottaa Sirkka-Liisa Dunder-Kuusisto.

Auto pysähtyy maidonluovuttajien pihalle, kuski noutaa ulos valmiiksi nostetun kylmälaukun ja tuo tilalle kylmälaukun, jossa on uudet tyhjät pullot ja kylmäpakkaukset. Kuski tekee myös muita noutoja samalla ja hän palaa sairaalalle noin kello kymmenen. Maakunnasta maidot kulkeutuvat tavarakuriirin kautta ja käytössä on kolme eri reittiä, joista maitoja noudetaan. Kullakin reitillä on 4–9 eri pistettä, joihin maidonluovuttajat tuovat maidot ja kuriiri ne noutaa. Kotona maidonluovuttaja avaa kylmälaukun ja nostaa tyhjät pullot jääkaappiin ja kylmäpakkaukset pakkaseen Sairaalalta saa pumpun ja osat lainalle ilmaiseksi. Myös omaa pumppua saa käyttää.


Äidinmaidon matka

Kuva 7. Maidosta mitataan lämpötila. Lämpötila saa olla maksimissaan 8 astetta. Jos lämpötila ylittyy, maidolle tehdään mikrobiologinen määritys, jonka tulos ratkaisee voidaanko maitoa vielä käyttää.

Kuva 8. Maito punnitaan ja määrä otetaan ylös korvauksen maksua varten.

Vauvamyönteisyys Seinäjoen keskussairaala on menossa kohti vauvamyönteisempää linjaa ja aikoo vuonna 2017 hakea vauvamyönteisyyssertifikaattia. Tämä näkyy jo nyt luovutusmaidon tarpeen vähenemisenä. Vastasyntyneiden teholla maidon tarvetta on aina, mutta imetysohjauksen parantamisella on saatu vähennettyä vierihoito-osaston maidon tarvetta. ”Vastasyntyneiden teholle maitoa aina menee. Suuri osa vauvoista on siellä 1–3 päivää ja tässä ajassa äidin oma maidontuotanto ei riitä sairaan vastasyntyneen tarvitsemaan isoon määrään, joten mm. nämä vauvat tarvitsevat jatkossakin luovutettua maitoa.” Dunder-Kuusisto kertoo. Ensimmäisen kerran Dunder-Kuusiston kolmivuotisen työuran aikana uhkaa se tilanne, että osaa pakkas-

maidoista joudutaan hävittämään niiden vanhenemisen takia. ”Maitoa säilytetään puoli vuotta ja sen jälkeen joutuisimme sairaalaoloissa laittamaan maidon viemäriin. Viemäriin en ole vielä joutunut laittamaan, tämän kolmen vuoden aikana, minkä olen täällä työskennellyt. Nyt tosin käymme hyvin lähellä sitä tilannetta. Imetyksen edistäminen on vähentänyt luovutetun maidon kysyntää, muissakin sairaaloissa vauvamyönteisyyttä edistetään, joten myyntimaidollekin on kysyntää vain satunnaisesti.” Dunder-Kuusisto valaisee tilannetta. Seinäjoella on tällä hetkellä kuukausittainen tarve noin 10 –12 luovuttajalle ja määrää joudutaan todennäköisesti pienentämään. Vuosittainen arvio luovutetun maidon määrälle on noin 800 litraa, kun se aiemmin oli 2000 litran paikkeilla.

Imetysuutisia 2/2016 9

Kuva 9. Maito siivilöidään. Joskus maidon seassa saattaa olla pieniä karvoja tai pieniä moskia.

Maitokeittiöllä Kaikki luovutettu äidinmaito tutkitaan ja käsitellään, ennen kuin se jaetaan vauvoille. Vauvan oman äidin rintamaitoa voidaan käyttää vastasyntyneiden teholla yhden vuorokauden ajan tuoreena pastöroimatta ja tätä vanhempi maito pastöroidaan ja pullotetaan omalle vauvalle tai, jos sitä on runsaasti, pakastetaan äidille kotiin vietäväksi. Luovutettu maito pastöroidaan aina. Pastörointi tehdään pakastuksen jälkeen sen vuoksi, että maitovarastoa käytetään vanhimman pään kautta. Myös tuoremaitoa pastöroidaan ja pakastetaan vasta sen jälkeen. Tätä maitoa käytetään yllättäviin äkillisiin tarpeisiin. Kaikki vaiheet mukaan lukien pastörointiprosessi kestää 1 tunnin ja 35 minuuttia. Maidon lämpötila nou-

>


Äidinmaidon matka

Kuva 10. Maidosta otetaan näyte mikrobiologista määritystä varten, joka lähetetään kliinisen mikrobiologian osastolle tutkittavaksi. Luovutuksen alussa viljely tehdään kolmesta ensimmäisestä maitoerästä, seuraava viikon kuluttua ja jatkossa kahden viikon välein. Pakkasmaitoa ei automaattisesti tutkita, mutta sitä voidaan sulattaa ja tutkia varmuuden vuoksi, jos tuoreessa maidossa ilmenee bakteerikasvua.

Kuva 11. Seinäjoen keskussairaalan mikrobiologian osastolla näytteet viljellään verimaljoille. Jos maljoilla on 2 vuorokauden kasvatuksen jälkeen kasvustoa, tehdään kasvustosta tarvittavia lisämäärityksiä bakteerin selvittämiseksi.

see korkeimmillaan 63,5 asteeseen ja jäähdytys laskee lämpötilan +8 asteeseen. Pastöroinnilla varmistetaan, että maidosta tuhoutuvat sellaiset bakteerit, jotka eivät sinne luonnostaan kuulu. Ihon normaalin bakteeriflooran bakteereja maidossa on usein.

nee vastasyntyneiden teholle, mutta koska Seinäjoella luovutettua maitoa saavat lääketieteellisistä syistä myös vierihoito-osastolla olevat vauvat, voidaan maitoa vastaanottaa äidiltä, jonka vauva on jo vähän isompi. Kaikissa sairaaloissa näin ei ole ja heillä onkin tiukemmat rajat mitä tulee ikärajoihin. Usein äidinmaidon luovuttaja löytyy vierihoito-osastolta. Hoitajat bongaavat potentiaalisen luovuttajan, jos maitoa tulee oikein paljon tai äiti on asiasta itse kiinnostunut. Usein myös keskosena syntyneen vauvan äiti käynnistää maidon tuotantoa pumppaamalla maitoa vauvalle ja luovuttaa ylimääräiset maidot äidinmaitokeittiölle.

Luovutustilanne Seinäjoella on hyvä tilanne luovutusmaidon osalta ja tarjolla on hyvin vastasynnyttäneitä äitejä, joiden maito on pienille parasta. Seinäjoella otetaan ja on aiemmin otettu jopa 8 kuukautta sitten synnyttäneen äidin maitoa ja voidaan ottaa jatkossakin, jos tarvetta ilmenee. Alle 3 kuukautta sitten synnyttäneen äidin maito me-

Imetysuutisia 2/2016 10

Kuva 12. Maidosta määritetään joka kerta rasva-, proteiini-, laktoosi- ja energiapitoisuudet. Jos maidossa on erityisen korkea proteiini-, tai sokeripitoisuus, merkitään se pulloon. Maito voidaan kohdentaa potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Keskosena syntyneelle maidon korkea proteiinipitoisuus on tärkeää. Myös verensokeri voi olla matala, joten korkean sokeripitoisuuden omaava maito on tällaisessa tilanteessa arvokasta.

Pumppuja lainataan ilmaiseksi luovuttajille sekä keskosten äideille. Jos vauva on alle 2,5 kilon painoinen tai syntynyt ennen viikkoa 37, äiti saa pumpun lainaksi. Pumppuja lainataan myös muille, mutta silloin laskutetaan 1,2 euroa päivältä. Kysyttäessä äitien maitojen eroista Dunder-Kuusisto valaisee, että rasvaeroja luovutettujen maitojen välillä on. Mitä vähemmän aikaa synnytyksestä on, sitä suurempi on maidon proteiinipitoisuus. Tästä syystä halutaan, että maidonluovuttaja aloittaa mahdollisimman aikaisin. Seinäjoella maitopullot merkitään myös värikoodeilla. Kun luovuttajan synnytyksestä on alle 6 viikkoa, maidon värikoodi on vihreä. Sinivihreä


Äidinmaidon matka

Kuvat 13–14. Maito kaadetaan pakastuspulloihin ja laitetaan pakkaseen. Pakkasesta maidot käytetään puolen vuoden sisällä vanhimmasta alkaen. Käyttöön otettava luovutusmaito sulatetaan ja kaadetaan lasipulloihin pastörointia varten. Pulloissa on kunkin vauvan vuorokautinen maitomäärä, joka voi olla äidin omaa maitoa joko osin tai kokonaan.

Kuva 15. Pastöroinnin jälkeen maidot annostellaan vauvojen tarvitsemiin annoskokoihin ja lähetetään vastasyntyneiden teho-osastolle.

Ihan alkuun luovutus oli työläintä. Piti löytää itselle sopiva rytmi ja, koska vauvalla ei luonnollisesti alkuun ole mitään rytmiä, piti pumppausten ja huoltotöiden kanssa luovia."

värikoodi, kun synnytyksestä on alle 3 kuukautta ja sininen, kun synnytyksestä on alle 6 kuukautta. Vihreä ja sinivihreä maito menevät vastasyntyneiden teholle keskosille ja sairaille vastasyntyneille. Sininen maito menee vierihoito-osastolle. Luovutettujen maitojen erot selittyvät ennen kaikkea luovuttajan pumppausrytmillä, sillä äidinmaito itsessään on hyvin tasalaatuista ja yhden äidin maito ei ole huonompaa kuin toisen. Aiemmin eri maitoerät on sekoitettu yhteen, mutta nykyisin siitä on luovuttu. Maidossa on paljon parempi jäljitettävyys nykyisin ja maitoa, jossa on korkeita pitoisuuksia proteiinia tai sokeria voidaan kohdentaa yksilöllisesti.

Luovuttajan mietteitä "Ihan alkuun luovutus oli työläintä. Piti löytää itselle sopiva rytmi ja, koska vauvalla ei luonnollisesti alkuun ole mitään rytmiä, piti pumppausten ja huoltotöiden kanssa luovia. Herätyskello pirisi joka aamu kello 8:50, että ehtii rauhassa kerätä pullot kaapista ja nostaa kylmälaukun pihalle kuskia odottamaan. Sitten sai vielä kömpiä vauvan viereen sänkyyn. Alun kankeuden jälkeen rinnat tottuivat rytmiin ja, jos olikin jotain ohjelmaa ja joutui poiketa totutusta rytmistä, ei rinnoista tullutkaan normaalia maitomäärää. Ihan alkuun pumppasin aamulla ja illalla, mutta lopulta pumppasin vain kerran päivässä, koska

Imetysuutisia 2/2016 11

vauva oli hyvin sylissä viihtyvä tapaus ja pumppaus piti ajoittaa hänen pitkien päiväunien aikaan. Luovutin reilun 6 kuukautta ja kokonaismääräksi tuli vähän reilu 70 litraa. Olin itse tyytyväinen suoritukseen vaativan vauvan kanssa. Äidinmaitokeittiön kanssa yhteistyö toimi hienosti ja luovutuksesta jäi tosi hyvä mieli ja kokemus oli hyvä. Jos meille vielä tulee lapsia, aion mahdollisuuksien mukaan luovuttaa uudelleen. Oli todella mielenkiintoista nähdä millaisia pitoisuuksia omassa maidossa oli ja nykyistenkin pitoisuuksien mukaan soveltuisin vielä luovuttajaksi. Hienoa tietää, että maito on tässä 1-vuotissyntymäpäivänkin tienoilla vielä priimaa."


Kommentti

maito-auto

Siihen aikaan kun vaimo maitoa myi Meidän perheessä oli 1970-luvulla jonkin aikaa äidinmaitoa niin paljon, että sitä riitti muillekin. Asuimme Turengissa ja tutulla rouvalla oli myös ”ylituotantoa”. Hämeenlinnan sairaala ei kuitenkaan pystynyt lainaamaan pumppua, joten naapuri hankki sen Helsingistä.

Niistä ajoista ovat olot muuttuneet. Enää ei kulje vuoroautoa Hämeenlinnasta Turengin kautta Helsinkiin eikä maito enää kulkisi helposti 100 kilometrin päähän. Linja-autoasemaa vastapäätä tehtaan varastolla lastataan äidinmaidonkorviketta rekkoihin.

Äidinmaitokeskus lähetti pumpun lisäksi pullot, joten ei muuta kuin lypsy käyntiin.

Miten murroksessa oleva SOTE-ratkaisu vaikuttaa maitovirtoihin? Miten kulkee tulevaisuudessa arvokas lypsymaito pienistä pienimille? Vieläkö kulkevat linja-autot maaseudulla vai taksillako maitoja kuljetetaan? Vai hälytetäänkö meidät isoisät maitokuskeiksi? Nähdäänkö äidinmaito tulevaisuudessa niin tärkeäksi, että sen luovuttamiseen ja kuljettamiseen löytyy resursseja ja ratkaisuja?

Siihen aikaan ei kotonamme ollut pakastinta, joten paksuseinäinen, pahvinen kuljetuslaatikko piti jäähdyttää maitojen kanssa jääkapissa ennen lähettämistä. Jäähdytetyt maitopakkaukset vietiin linja-autolle, joka kulki Hämeenlinnan ja Helsingin väliä ja pysähtyi aamupäivällä Turengissa. Helsingissä oltiin lähetystä vastassa ja homma hoitui niin että viileänä pysynyt maito vietiin heti eteenpäin sairaalaan. Nelisen vuotta myöhemmin vei vaimoni maitoa Hämeenlinnaan, jossa meidän keskosena syntynyt pieni tyttäremme vahvistui ennen kotiin pääsyään. Maito piti itse kuljettaa Hämeenlinnaan. Matka oli noin 15 km.

Kurt Ratia

Kirjoittaja on isä ja isoisä, jonka lasten äideiltä riitti maitoa ja rakkautta naapurinkin lapsille ja jonka kaikkia seitsemää lapsenlasta on imetetty.

Imetysuutisia 2/2016 12


Korvikehyllyllä Jos äidinmaitoa ei ole saatavilla, tarvitsee vauva äidinmaidonkorviketta ruuakseen. Siitä vain kauppaan ja tuttipullo suuhun, niin helppoa se on! Vai onko sittenkään? Korvikeruokintaan liittyy samanlaisia tunteita kuin imetykseenkin. Jokainen äiti haluaa parasta vauvalleen. Jos imetys on mahdotonta, niin miten löytää paras mahdollinen? TEKSTI MINNA MÄKINEN, MAIJU TALASOJA KUVITUS MERJA PUNTALA

> Imetysuutisia 2/2016 13


Millan esikoinen syntyi sektiolla ja tarvitsi sairaalahoitoa ensimmäiset kolme viikkoa. – Imetys ei lähtenyt kunnolla käyntiin ja vauva tottui pulloon. Oli

helpottavaa antaa korviketta, kun tiesi miten paljon vauva söi, hän kertoo. – Korvikkeeksi valitsimme saman, mitä kaveritkin olivat käyttäneet. Saija taas oli päättänyt, että vauva

Imetysuutisia 2/2016 14

syö korviketta alusta asti. – Tiesin jatkavani opiskelua ja vauva oli hoidossa mummolassa. Haastavaa oli löytää vauvalle sopiva korvikemerkki, ja se olikin tärkein peruste


Korvikekoodi rajoittaa korvikevalmistajien mahdollisuutta markkinoida tuotteitaan, ja hyvä niin. Se ei silti estä terveydenhuollon ammattilaisia antamasta ohjausta perheelle, jossa vauva syö korviketta."

hinnan lisäksi korvikemaidon valinnassa, Saija miettii. Nyt Saija imettää toista lastaan ja toivoo voivansa viimeistään puolen vuoden iässä siirtyä kokonaan pulloruokintaan.

– Olisin toivonut hieman enemmän neuvoja pulloruokintaan. Onneksi netistä löytyi tietoa, hän kertoo. Henna valmistautui kaksostensa syntyessä käyttämään korviketta, sillä kotona oli vauvojen lisäksi kaksi isompaakin lasta – kaikki alle neljävuotiaita. – Imetin kaksi kuukautta vauvoja, vaikka isompia olin imettänyt yli vuoden. Olihan se pettymys, mutta arkea helpotti kun joku muukin pystyi hoitamaan vauvoja, Henna muistelee. Korvikemerkissä oli tärkeintä, että se sopi vauvojen vatsalle. – Myös hinta vaikutti valintaamme, ja merkki tuntui tutulta ja turvalliselta, Henna kertoo. – Neuvolasta ja lähipiiriltä sain tukea korvikeruokintaan, ohjeita en juurikaan. Kukaan ei silti tainnut arvata, miten kova paikka korvikkeella syöt-

täminen minulle kuitenkin oli. Meritin esikoinen sai synnytyssairaalassa lisämaitoa. – En uskonut oman maitoni riittävän vauvalle. Kun kotiuduimme, puolisoni lähti ostamaan korviketta. Merkin hän valitsi korvikepakkauksen kuvan perusteella, Merit miettii ja kertoo olleensa surullinen, kun imetys loppui kokonaan vauvan ollessa neljä kuukautta. – Ainoat ohjeet pulloruokailuun ja korvikkeen määrään löysin pakkauksen kyljestä. Iso osa suomalaisvauvoista saa äidinmaidonkorviketta jossain vaiheessa ruuakseen. Minka Salmisen opinnäyte vuodelta 2011 on yksi harvoista korvikemerkin valintaa Suomessa pohtineista selvityksistä. Opinnäytetyön mukaan korvikemerkin valinta on usein sattumanvaraista. Äidit

> Imetysuutisia 2/2016 15


Vauvan syöttämiseen liittyy paljon tunteita maidosta riippumatta ja joskus niitä on hyvä päästä purkamaan."

kertovat saaneensa vain vähän tai ei ollenkaan ohjausta pulloruokinnassa. Korvikemerkin valinnan tueksi oli käytännössä mahdoton saada tietoa. Korvikekoodi rajoittaa korvikevalmistajien mahdollisuutta markkinoida tuotteitaan, ja hyvä niin. Se ei silti estä terveydenhuollon ammattilaisia antamasta ohjausta perheelle, jossa vauva syö korviketta. Tiedetään, että erot äidinmaidonkorvikkeiden välillä ovat pieniä, ja mainoslauseet purkkien kyljissä lupaavat paljon. Silti päätös korvikemerkin valinnasta ei ole perheelle aina yksinkertainen, samantekevä asia. Kun äidinmaito, paras, ei ole mahdollista, jokainen perhe haluaa antaa omalle vauvalleen sitä, mikä on hänelle parasta mahdollista. Tunteet korvikeruokinnasta vaihtelevat: Millalle korvikkeen antaminen oli helpotus, Hennalle pettymys, mutta sujuvoitti arkea. Saija oli jo etukäteen päättänyt antavansa korviketta ja Merit taas oli kovin surullinen. Korviketta syövien vauvojen perheet ansaitsevat muutakin kuin reippaan “korvikkeellakin kasvaa” -kannustuksen. Tahdistettu pulloruokinta ohjataan nykyään sitä tarvitse-

ville. Myös korvikkeen turvalliseen käyttöön on tärkeää saada opastusta. Vauvan syöttämiseen liittyy paljon tunteita maidosta riippumatta ja joskus niitä on hyvä päästä purkamaan. Entä imetys? Tämän jutun äidit pitivät sitä tärkeänä, mutta tuntui myös hyvältä, kun vauvan sai ruokittua korvikkeella. – Mielestäni korvikkeet ovat hyvä vaihtoehto, mutta aina, kun mahdollista, olisi hyvä pyrkiä imettämään, toteaa Henna ja jatkaa: – Olisin halunnut täysimettää kaksosia niin kuin edellisiäkin lapsiani. Alkuun tuntui siltä, että olin epäonnistunut. Mutta jälkeenpäin ajattelen jo toisin. – Jos minulla olisi ollut paljon tietoa imetyksestä, sen loppuminen olisi tuntunut varmaan pahemmalta. Toisaalta imetys ei olisi varmaankaan loppunut, jos olisin saanut edes vähän tukea, miettii Merit. – Ajattelin silloin, että minulla ei vain maito riitä. Onneksi oli olemassa korvike. Milla koki toisen lapsensa kohdalla pitkän täysimetyksen: – Nyt kun mietin, niin molemmat tavat syöttää vauvaa olivat hyviä.

Imetysuutisia 2/2016 16

Luettavaa Imetyksen lohtukirja Pullonpyörittäjän opas Salminen, M. 2011. Äidinmaidonkorviketuotteen valinta 0–2 kk:n ikäiselle lapselle. Laurea AMK. Saatavana: https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/33783/Salminen_Minka.pdf?sequence=1


fakta

Äidinmaidonkorvikkeen valmistuksesta MAIJU TALASOJA

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus 1216/2007 säätelee äidinmaidonkorvikkeen ja vieroitusvalmisteen koostumusta ja pakollisia pakkausmerkintöjä. Asetus määrittelee esimerkiksi äidinmaidonkorvikkeen markkinoille saattamista ja mainontaa koskevia rajoituksia. Kaikki Suomeen tuotava ja Suomessa valmistettava äidinmaidonkorvike sekä vieroitusvalmiste noudattaa tätä ohjetta. Äidinmaidonkorvikkeiden valmistus on tarkkaan valvottua ja kontrolloitua. Äidinmaidonkorviketta voidaan valmistaa tuoreesta lehmänmaidosta tai maitojauheesta. Valmiit korvikkeet poikkeavat hieman toisistaan, samoin eri korvikevalmistajien valmistusmenetelmät ovat erilaisia. Tuoreen raakamaidon tie valmiiksi korvikkeeksi kulkee monen vaiheen kautta. Maitotilalla lehmästä lypsetty maito kerätään tilatankkeihin jäähdytettäväksi. Maitoauto kerää maidon meijeriin kuljetettavaksi ja jokaisesta maitoauton kuormasta otetaan näytteet maidon laadun takaamiseksi. Meijerillä vastaanotettu ja tarkastettu raakamaito jäähdytetään ja pumpataan siiloihin odottamaan jatkokäsittelyä. Äidinmaidonkorvikkeen valmistus tapahtuu suljetussa linjastossa. Tällä varmistetaan, ettei korvikkeen sekaan pääse mitään, mikä sinne ei kuulu. Lehmänmaidossa itsessään on liian korkea proteiinipitoisuus pienelle vauvalle ja erilaisten proteiinien suhteet poikkeavat äidinmaidosta. Valmistusprosessissa proteiinipitoisuutta lasketaan ja proteiinien suhteita muutetaan vastaamaan paremmin pienen lapsen tarpeita. Eri valmistajat käyttävät äidinmaidonkorvikkeeseen erilaisia rasvoja. Kalaöljy tai erilaiset kasviöljyt vastaavat pienelle vauvalle sopivaa rasvahappokoostumusta toisin kuin lehmänmaidon rasva. Lisäksi äidinmaidonkorvike täydennetään vitamiineilla ja kivennäisaineilla. Valmistukseen kuuluu lämpökäsittely, jolla taataan tuotteen säilyminen avaamattomassa pakkauksessa huoneenlämmössä. Tuotannossa tarkistetaan ja maistetaan jokainen erä vielä valmistuksen jälkeen tuotteiden laadun ja maun takaamiseksi. Myös esimerkiksi mahdolliset vuotavat pakkaukset huomataan jo tehtaalla. Äidinmaidonkorvike on valmista pakattavaksi keskimäärin kolmantena päivänä lypsämisestä. Valmis korvike on kaupoissa parin viikon sisällä valmistamisesta. Korvikkeen säilymisaika vaihtelee valmistajien välillä. Säilyvyysajat ovat käytännössä kuukausia valmistuksesta. Lain mukaisesti pakkaukseen tulee merkitä muun muassa parasta ennen -päiväys, ravintosisältö ja ainesosaluettelo, säilytystiedot ja oikea käyttötapa. Lisäksi tulee olla kerrottuna imetyksen ensisijaisuudesta sekä suositus siitä, että valmistetta käytetään vain terveydenhuollon ammattilaisten ohjeiden mukaan. Jokaisessa pakkauksessa on myös ohjeet äidinmaidonkorvikkeen lämmittämisestä ja maistamisesta ennen tarjoilua.

Imetysuutisia 2/2016 17


Joulumerkeillä maitoa TEKSTI SALLAMAARI HIETANEN KUVAT SALLAMAARI HIETASEN KOTIALBUMI, MUSEOKESKUS VAPRIIKKI

Imetysuutisia 2/2016 18


KOTILIESI-LEHDESSÄ 16.2.1955 OLLUT ILMOITUS JOULUMERKEISTÄ.

TAMPEREEN JOULUMERKKIKOTI JUURI ENNEN PURKAMISTA. KUVA 28.11.1974 AARNE MÄNNISTÖ. KUVA ON OTETTU MARIANKADUN PUOLELTA TOISESTA PÄÄSTÄ RAKENNUSTA. MUSEOKESKUS VAPRIIKKI

Toisen lapseni laskettu aika on jo ohitettu, kun juttelen isoäitini kanssa vauvan tulosta. Hän kertoo, kuinka hänellä riitti lapsille oma maito ja yrittää muistella, mitä tarjottiin niille vauvoille, joille äidinmaitoa ei tullut tarpeeksi. Ohimennen hän toteaa myös sen, että äitiäni ei tietenkään imetetty. Imetysuutisia 2/2016 19

Miksi 60-luvulla syntynyttä vauvaa ei ole edes yritetty imettää? Äitini on viety muutaman tunnin ikäisenä junalla Tampereelle, sillä hänelle oli järjestetty paikka Tampereen Joulumerkkikodista. Joulumerkkikoteihin vietiin vastasyntyneitä, joiden perheissä oli tuberkuloosia. He viettivät siellä eripituisia aikoja, 60-luvulla ajat olivat lyhentyneet parista vuodesta vajaaseen vuoteen. Äitini vietti Joulumerkkikodissa 9 kuukautta. Äidin ja vauvan erottaminen toisistaan heti syntymän jälkeen on aina erityistilanne. Minun esikoisvau-


Joulumerkkikodissa oli myös imettäjiä, heidän omat imeväisensä olivat mukana osastolla. KUVA OIKEALLA: KASTETILAISUUS TAMPEREEN JOULUMERKKIKODISSA KUVA ARVO SALO, 1954 MUSEOKESKUS VAPRIIKKI KUVA ALHAALLA: LAPSIA PÄIVÄLEVOLLA TAMPEREEN JOULUMERKKIKODISSA 1950–1959 MUSEOKESKUS VAPRIIKKI

vani oli teholla muutaman päivän, enkä koskaan unohda sitä, kuinka paljon vauvaani kaipasin. Yritän käsittää niitä tunteita, joita isoäitini koki, kun vauvaa lähdettiin viemään satojen kilometrien päähän, tietämättä koska hänet saisi ensikertaa syliin. Luulen edesmenneen isoisäni kantaneen sydämessään erityistä muistoa hetkestä, jonka sai viettää vastasyntyneen tyttärensä kanssa juna-asemalla ennen kuin hoitajat nousivat lapsen kanssa junaan. Olen kiitollinen niille naisille, joiden ansiosta vauvani sai elämänsä ensipäivinä luovutettua äidinmaitoa. Joulumerkkikotien historiaa tutkiessani huomasin, että minunkin äitini on saanut vauvana luovutettua äidinmaitoa. Tampereen Joulumerkkikodin yhteyteen oli perustettu äidinmaitokeskus jo 1938. Silloin maitopulloja äitien kotoa haki polkupyörälähetti ja 50-luvulla käyttöön saatiin Vespa. Luovuttajaäidit ja heidän lapsensa saivat etuna määräaikaset, ilmaiset lääkärintarkastukset ja rahallisen korvauksen tekemästään työstä. Joulumerkkikodissa oli myös imettäjiä, heidän omat imeväisensä olivat mukana osastolla. Ajatella, kuinka pitkä historia äidinmaidon luovuttamisella on Suomessa!

Imetysuutisia 2/2016 20


LAPSIA PÄIVÄLEVOLLA TAMPEREEN JOULUMERKKIKODISSA FOTO HELLÉN, 1950–1959 MUSEOKESKUS VAPRIIKKI

JOULUMERKKIKODIN PIHAMAALTA KUVA JUSSI KANGAS, 1940–1959 MUSEOKESKUS VAPRIIKKI

fakta

Joulumerkkikodit Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys perusti vuosina 1936  –73 Joulumerkkikoteja. Joulumerkkikoteja oli Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Lisäksi Tampereen joulumerkkikodilla oli sivuosasto Pälkäneellä. Yhteensä hoitopaikkoja oli 155 ja kodeissa hoidettiin 5 335 lasta. Viimeinen Joulumerkkikoti suljettiin vuonna 1973. Joulumerkkikodeissa hoidettiin vauvoja ja pikkulapsia, jotka olivat välittömässä vaarassa saada tuberkuloositartunta omasta perheestään. Vauvat erotettiin äidistä heti syntymän jälkeen, tuberkuloosia sairastanut äiti ei saanut edes koskea vastasyntyneeseen. Vauvat viettivät joulumerkkikodissa ensimmäiset kuukautensa, aluksi jopa pari vuotta. Vauvat saivat parasta mahdollista hoitoa ja ravintoa. Kodit ylläpidettiin joulumerkkien, eli jouluaiheisten postimerkkien, tuotolla. Joulumerkit eivät korvanneet varsinaista postimerkkiä, vaan se oli hyväntekeväisyysmerkki. Joulumerkkejä piirsivät kuuluisat kuvittajat ja taiteilijat mm. Rudolf Koivu ja Martta Wendelin. Lähteet: Tuberkuloosi.fi, Joulumerkkikotilapset.fi Kirjallisuutta: Joulumerkkikodin lapset, 2016, Like-kustannus

Imetysuutisia 2/2016 21


Ruotsin malli Kristan keskosvauva sai olla äidin iholla TEKSTI LIISA ANSIO, KUVAT KRISTA VALTONEN

Krista Valtosen vauva syntyi raskausviikolla 34 Gävlen sairaalassa Ruotsissa. Vaikea raskaus päättyi raskausmyrkytyksen oireiden pahennuttua synnytyksen käynnistämiseen. Syntyessään vauva painoi 1880 g. Imetysuutisia 2/2016 22

Yllätyksenä käytännöllinen imetysohjaus Raskausmyrkytys ja keskosen hoiva oli Kristalle jo tuttua, sillä myös Kristan toinen lapsi on syntynyt samasta syystä keskosena. Imetystukiäidiksi kouluttautunut Krista oli perehtynyt keskosen imetykseen jo ennen vauvan syntymää, mutta silti ruotsalainen hoitokulttuuri yllätti. – Kun synnytyksen käynnistyspäätös oli tehty, tuli minua ja miestäni tapaamaan kaksi sairaanhoitajaa vastasyntyneiden osastolta, jossa keskosvauvaa tultaisiin hoitamaan. He ker-


Heti synnyttyään pieni vauva sai olla hetken äidin iholla, mutta koska Kristan vointi oli heikko ja hän tarvitsi tehohoitoa, vauva vietti ensimmäisen yönsä isän kanssa ihokontaktissa. toivat osaston toimintaperiaatteista ja kyselivät meidän vanhempien ajatuksia hoitoon liittyen, Krista kertoo. Samalla vanhemmat saivat kertoa omia toiveitaan ja kysyä mieltään askarruttavista asioista. Heille kerrottiin myös keskosen elämän erityispiirteistä ja korostettiin muun muassa ihokontaktin tärkeyttä.

Äidin iholla ja isänkin Heti synnyttyään pieni vauva sai olla hetken äidin iholla, mutta koska Kristan vointi oli heikko ja hän tarvitsi tehohoitoa, vauva vietti ensimmäisen yönsä isän kanssa ihokontaktissa. Ensimmäiset ateriansa vauva sai luovutettua äidinmaitoa, jota isä antoi hänelle hörpyttämällä. Verrattain hyvävointinen ja virkeä keskosvauva ei tarvinnut nenä-mahaletkua eikä hengitysapua. Kun Kristan oma vointi salli, pääsi vauva ensi-imetykselle. Imetys sujui hyvin heti ensiyrityksellä.

Lypsymaitoa imetyksen tueksi Ensimmäiset päivät vauva tarvitsi imetyksen lisäksi pieniä määriä lisämaitoa. Kristaa neuvottiin ja autettiin lypsämisessä, ja lisäksi hän sai kirjallisia ohjeita keskosen ruokinnasta ja maidon lypsämisestä. Kristaa kannustettiin imettämään vauvantahtisesti koko ajan. Imetys kulki omaa tahtiaan ja lisämaidon

antaminen omaa tahtiaan. Imetysvälit pidettiin noin kahdessa tunnissa ja lisämaidolla varmistettiin, että vauvan verensokeri pysyi hyvänä. – Koko aikana meille ei tarjottu tuttipulloa vauvan ruokintaan avuksi, vaan annoimme lisämaidot hörpyyttämällä tai lääkeruiskulla, Krista muistelee. Ensimmäiset päivät vauvan syntymän jälkeen olivat raskaita. Krista oli itse huonossa kunnossa, pieni vauva kaipasi imetystä usein ja imetysväleissä Krista lypsi maitoa vauvalleen. – Vaikka oli rankkaa, niin se kannatti. Neljäntenä päivänä oma maitoni riitti vauvalle ja vauva oli sen jälkeen täysimetyksellä, Krista kertoo.

Oman äidin hoivaa sairaalassakin Monissa suomalaisissa sairaaloissa äidin mahdollisuudet osallistua vauvan hoitoon vastasyntyneiden osastolla ovat rajalliset. Vanhemmat eivät voi yöpyä osastolla ja osasto noudattaa tarkkaa päivärytmiä. Gävlen sairaalassa Krista saattoi olla rajoituksetta vastasyntyneiden osastolla ja jopa yöpyä siellä heti, kun hänet oli kotiutettu synnyttäneiden osastolta. – Kun vauvani tarvitsi sinivalohoitoa, sain sinivalopatjan omaan sänkyyni ja vauva sai olla lähelläni hoidon aikana. Kun esikoiseni sai si-

Imetysuutisia 2/2016 23

nivalohoitoa, hän oli erillisessä sängyssä, Krista vertaa.

Hyvä alku, hyvä mieli Krista ja vauva kotiutuivat, kun vauva oli viikon ikäinen. Hän on ollut keskosvauvaksi virkeä ja terhakka ja hän on kasvanut hyvin. Keskosuudesta muistuttavat pieni koko ja päivittäin annettavat rautalääkkeet, muuten täysimetyksellä olevaa vauvaa ei samanikäisistä, täysaikaisina syntyneistä vauvoista juuri erota. Vauvan kasvua seurataan tavalliseen tapaan neuvolassa. – Tuntuu hienolta, että Ruotsissa kohdennetaan verovaroja kaikkein pienimpien ja heikoimpien hoitoon, Krista pohtii. – Saimme hyvää hoitoa ja ohjausta sairaalassa. Toivoisin, että muutkin keskosvauvojen äidit, jotka haluavat imettää, saisivat riittävästi yksilöllistä ja oikea-aikaista ohjausta. Meidän imetys sai hyvän alun sairaalassa ja siitä jäi hyvä mieli.


Imetyksen tukeminen sosiaalialan vauvaperhetyössä TEKSTI ANNA NUPPONEN, KUVA PIXABAY

Sosiaalialan koulutuksessa ei juurikaan käsitellä imetystä. Sosiaalialan vauvaperhetyössä on usein asiakkaina äitejä, jotka tarvitsevat tukea niin imetyksessä, vauvan hoidossa kuin muissakin arjen asioissa. Uuden vauvan syntymä on kaikille vanhemmille elämää mullistava asia ja monenlainen tuki vanhemmille tärkeää. Vauvaperhetyössä muutenkin vinkit ja neuvot vauvaan hoitoon liittyvissä asioissa ovat erityisen tärkeitä, jotta päästään kaikkia tyydyttävän imetykseen. Olen tehnyt sosiaalialan ammattilaisille suunnatun imetysoppaan, jossa huomioidaan sosiaalialan vauvaperhetyön asiakkaat. Opasta tehtiin useiden Helsingissä toimivien vauvaperhetyöntekijöiden kanssa yhteistyössä sekä Ensi- ja Turvakotienliiton ja Folkhälsanin Imetys ilman stressiä -hankkeen kanssa. Vauvaperhetyötä tekevät kertoivat, että he tarvitsevat tietoa erityisesti erityisryhmien imetyksen tukemiseen sekä lisää perustietoa imetyksestä. Erityisryhmät käsittävät tässä työssä niin tupakoivat, yksinhuoltajat kuin päihdeongelmaiset ja mielenterveysongelmaiset äidit.

Miksi sosiaalialan vauvaperhetyöntekijät tarvitsevat lisätietoa imetyksen tukemiseen? Vauvaperhetyöntekijät tapaavat usein asiakkaitaan useamman kerran viikossa, jolloin imetystä pystytään tukemaan oikea-aikaisesti ja auttamaan välittömästi mahdollisten ongelmien eteen tullessa. Samalla pystytään sanoittamaan vauvan tarpeita ja vauvan normaalia käytöstä ja niiden vaikutusta imetykselle ja vuorovaikutukselle. Joskus neuvola-aika saattaa olla viikonkin päästä, jolloin imetysongelmien noidankehä on voinut kasvaa liian suureksi ja imetys jopa päättyä äidin yrityksistä huolimatta. Vauvaperhetyöntekijä voisi olla suuressa roolissa imetyksen tukijana vaikeana hetkenä.

Mitä erityistä oppaassa on? Oppaassa huomioidaan stressaavassa elämäntilanteessa olevat äidit, miten kohdata heidät ja miten tukea heidän imetystään, kun uudessa elämäntilanteessa saattaa olla muitakin kuormittavia tekijöitä. Valmiita ja tyhjentäviä

Imetysuutisia 2/2016 24

IMETYKSEN TUKEMINEN VAUVAPERHETYÖSSÄ -OPPAAN JULKAISIJA ON ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO. OPAS ON LUETTAVISSA ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON SIVUILLA, KUN SE ON JULKAISTU.

vastauksia oppaassa ei voida antaa, jokaisen äidin imetystarina kun on yksilöllinen. Työntekijä voi kulkea rinnalla ja pohtia äidin kanssa, miltä imetys tuntuu nyt, miltä se on tuntunut siihen mennessä, mitä toivoisi jatkolta. Äidin ja vauvan kehuminen voi vahvistaa äidin kokemusta huoltajana ja vahvistaa hänen uskoaan imetyksen onnistumisessa.


Kolumni

Imetys, tuo hyvinvointiamme edistävä biologinen normimme Perhe on ostoksilla ja vauvalla alkaa olla nälkä. Äiti miettii vaihtoehtojaan. Löytyisikö läheltä sopivaa lastenhoitohuonetta? Ehtisikö vielä autoon imettämään ennen huudon alkamista? Toinen äiti on puolestaan matkalla hakemaan taaperoaan päiväkodista. Äitiä jo etukäteen vähän ahdistaa muiden suhtautuminen. Pyytääkö taapero taas maitoa heti eteisessä? Tilanteet ovat sekä arkisia että jollain perustavalla tavalla absurdeja. Jälkeläisistä huolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla on äidin ja yhteiskunnan tavoite. Tämä tarkoittaa muun muassa lapsen ruokkimista silloin, kun lapsella on nälkä. Koska olemme nisäkkäitä, on meille luonnollista imettää jälkikasvuamme. Perinteisen feministisen ajattelun mukaan äideillä on oikeus olla imettämättä lapsiaan, koska imetys sitoo äidin lapseen ja kotiin ja samalla sulkee tämän pois aktiivisen yhteiskunnallisen toimijan roolista. Ajatus on siinä mielessä hassu, että äiti on sidoksissa vauvaansa riippumatta siitä, imettääkö hän vai ei. Imettäminen voi kuitenkin olla feministinen valinta. Ei imetyksen tarvitse sulkea äitejä kodin seinien sisäpuolelle tai muuten häivyttää heitä marginaaliin. Äideillä vauvoineen on oikeus olla näkyvä osa yhteiskuntaa. Uutta tutkimustietoa imetyksen hyödyistä niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla saadaan jatkuvasti. Imetyksen

tiedetään edistävän äidin ja vauvan fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Se edesauttaa vauvan ja äidin suhteen kehittymistä ja on myös sekä luonnollinen että ekologinen valinta. Kansalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin perustaa rakennetaan kodeissa. On jotenkin nurinkurista ajatella, että naisen olisi tingittävä jälkeläisensä huolehtimisesta ollakseen tasaveroinen yhteiskunnallinen toimija miehen kanssa. Eikö kaikkien yhteistä etua ajaisi, jos yhteiskunnalliset asenteet ja toimintamallit muuttuisivat siihen suuntaan, että imetys, tuo hyvinvointiamme edistävä biologinen normimme, olisi yksinkertaisesti normaalia? Imetyksen normalisoiminen imetystä näkyväksi tekemällä on erittäin tärkeää asennemuutostyötä. Ei tarvitse olla järjestöaktiiveja voidakseen osaltaan vaikuttaa kaikille yhteisiin tärkeisiin asioihin. Vuolas virta syntyy pienistä puroista! Samalla kun ruokimme ja hoivaamme lapsiamme, edistämme samalla osaltamme perhemyönteisempiä toimintamalleja yhteiskunnassamme. Olkaamme siis ylpeästi arjen laktivisteja ja feministejä ja imettäkäämme silloin, kun lapsemme sitä tarvitsevat!

Riikka Siltaoja-Alopaeus Kirjoittaja on pienen tytön äiti, feministi ja luonnon ystävä

Imetysuutisia 2/2015 25


Ihmisten -imetystukiäidin TEKSTI MAIJU TALASOJA, KUVITUS TEIJA LAMMI

Havahduin olevani tukiäitiyteni ensimmäisen vuosipäivän kynnyksellä. Olen tuore tukiäiti ja iloitsen siitä, että olen saanut toimia vapaaehtoisena vertaisena tukemassa lukuisia äitejä ja perheitä heidän imetyksensä erilaisissa vaiheissaan. Vuoden aikana kokemusta on kertynyt monenlaisesta imetystukityöstä. Imetyskoulutuksia on edessä ja takana, ja itseni haastaminen on tuntunut hyvältä. Olen kokenut vapaaehtoistyön imetyksen ja perheiden parissa tärkeänä ja voimaannuttavana. Etukäteen en kuitenkaan voinut valmistautua tunteiden kirjoon, jonka perheet käyvät läpi imetystaipaleellaan, enkä olisi uskonut minkälaisia tunteita koen itse perheiden tukijana, niin onnen pirskahtelut kuin murheen alhotkin.

Kannustuksen peruskallio Yksi tukiäitiyden tärkeistä osaalueista on imetystään pohtivan äidin kannustaminen. Vastasyntynyttä vauvaansa vaistomaisesti hoivaava äiti tarvitsee joskus hieman kevyttä tuuppausta kohti imetysluottamusta. Nähdessäni juuri äidiksi syntyneen ja vastasyntyneen vauvan mutkattoman vuorovaikutuksen, tiedän tehtäväni olevan vain hienovarainen rohkaisu. Äiti tekee jo vaistojensa varassa kaiken aivan oikein. Kannustaminen on rohkaisevaa läsnäoloa ja äidin kehumista. Myös tukiäitinä koen voimaantumista näissä tilanteissa. Erilaista kannustamista kaipaavat äidit, joiden imetys vaatii enemmän työtä. Erityistilanteissa kannustaminen vaatii minulta tukijana vähän

Imetysuutisia 2/2016 26

toisenlaista asennetta. Jos äiti kaipaisi vahvistusta omalle päätökselleen, tuuppaan äitiä hieman kovempaa kohti imetysluottamusta. Joskus koen hankalaksi antaa tukea äidille, jonka ratkaisut eivät edusta omia arvojani. Myötäelävää kohtaamista voi tarjota, vaikka ei kaikesta samaa mieltä olisikaan. Joskus jälkeenpäin joutuu näitä miettimään paljonkin.

Murheen meri Imetyksen tukemiseen kuuluu väistämättä myös murheellisten asioiden kohtaamista. Perheiden huoli vauvan hyvinvoinnista, mahdollisista sairauksista tai äidin omasta voinnista aiheuttavat ahdistusta perheissä ja toisinaan myös tukiäidissä. Erityisesti


edessä

sallitut tunteet vihantunteita nostattaa tilanteet, joissa äiti ei ole saanut toivomaansa imetysohjausta. Aika ajoin olen pettynyt itseeni tukijana. Miksi äiti kokee epäonnistuneensa vaikka yritin antaa kaikkeni?

Onnen hetket Tukiäitiyden parhautta on positiivinen palaute. Mahtavan tunteen saan myös, kun aiemmin tukemani äiti palaa asiaan suoraan minun kanssasi, olen uuden luottamuksen arvoinen!

Imetyspettymyksen käsittely Tukikontakti äidin kanssa, jonka imetys on päättynyt pettymykseen vai-

kuttaa väistämättä myös tukiäitiin. Minulla ei ole taskussani mitään taikakeinoa, jolla voisin vähentää äidin mielipahaa, mutta yritän helpottaa äidin oloa ja tarjota kuuntelevaa korvaa. Tukiäiti voi kannatella äitiä, jolloin äiti voi antaa itselleen luvan romahtaa. Joskus imetystukikohtaamisen jäljeen itken itsekin. Sen jälkeen omaan elämään palaaminen on helpompaa.

Miksi tuen imetystä? Kaikenlainen imetys on arvokasta ja suojelemisen arvoista. Tukiäitinä pääsen vaikuttamaan kohtaamieni perheiden elämään ainutlaatuisella tavalla. Imettävää äitiä ei koskaan voi tukea liikaa. Ei milloinkaan.

Imetysuutisia 2/2016 27


Yhdistys & Uutiset

Väitöstutkimus: Jo puolen minuutin ensikontaktilla hyvä alku imetykselle TEKSTI MINNA MÄKINEN

Heti synnytyssalissa hetkeksi äidin syliin päässeitä keskosvauvoja imetettiin sairaala-aikana useammin kuin suoraan tehohoitoon siirrettyjä vastasyntyneitä. Lisäksi positiivisena synnytyksensä kokeneilla äideillä oli imetysmyönteisempi asenne ja myönteinen asenne puolestaan ennusti vahvimmin keskosena syntyneen vauvan imetyksen pidempää kestoa. Hannakaisa Niela-Vilén selvitti väitöstutkimuksessaan synnytyksen jälkeisen ensikontaktin merkitystä ennenaikaisesti syntyneen vauvan imetykselle. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vain osa keskosena, eli ennen täyttä 37 raskausviikkoa syntyneistä vauvoista, pääsee edes hetkeksi äidin syliin ennen teho-osastolle siirtoa. Vauvan vointi ei aina selittänyt ensikontaktin puuttumista, vaan sitä estivät osaston rutiinit ja käytännöt. – Ensikontaktiin liittyviä hoitokäytäntöjä on syytä tarkentaa. Ensikontaktia ei missään tapauksessa ole tarkoitus toteuttaa vauvan hyvinvoinnin kustannuksella, mutta mahdollisuuksia turvallisen ensikontaktin toteuttamiseksi on tarkasteltava yhdessä synnytys- ja vastasyntyneiden teho-osaston henkilökunnan kanssa, Niela-Vilén sanoo. Ensikontaktin toteutumista Niela-Vilén tutki kyselyillä, ja lisäksi hän tarkasteli potilasasiakirjoista muun muassa vauvan voinnista kertovia tutkimuksia. – Monet keskoset olivat hyväkuntoisia myös Apgar-pisteiden sekä napa-pH-mittausten perusteella, mutta eivät päässeet käymään äidin sylissä. Jopa alle 32-viikkoisista keskosista osa olisi voinut olla riittävän hyväkuntoisia päästäkseen ensikontaktiin jo synnytyssalissa, Niela-Vilén kertoo. Lyhyimmät ensikontaktit kestivät vain puoli minuuttia, mutta jo siitä oli hyötyä. Täysiaikaisen vauvan ensikontaktia on tutkittu paljon, mutta keskosen kohdalla sen toteutumisesta ja vaikutuksista imetykseen on vain vähän tietoa. Ensikontaktin toteutuminen ei Niela-Vilénin tietojen mukaan ole vielä missään synnytyssairaalassa – Suomessa tai ulkomailla – erityisen kehittämisen kohteena. – Äidit voivat kuitenkin pyytää mahdollisuutta

saada vauva syntymän jälkeen syliin. Tämä herättelee samalla henkilökuntaa pohtimaan ensikontaktin merkitystä, jotta käytäntöjä voidaan kehittää perhemyönteisempään suuntaan, hän ehdottaa. – Ruotsalaisissa hoitokäytännöissä äiti ja keskosvauva saavat olla yhdessä jatkuvasti. Suomessa vasta pari uusinta lasten- ja naistensairaalaa mahdollistavat tilojensa puolesta äidin ja keskosvauvan hoitamisen samoissa tiloissa, Niela-Vilén kertoo. – Ja jos äiti ei ole saanut syystä tai toisesta vauvaa nopeasti ensikontaktiin, voi äidin oloa helpottaa syli- ja ihokontakti myöhemmin. Ne tarjoavat mahdollisuuden sekä imetyksen edistämiseen että kiintymyssuhteen kehittymiseen. Milloinkaan ei ole liian myöhäistä pitää vauvaa lähellä! Vauvaa kohtaan voi tuntea myös emotionaalista läheisyyttä, jos fyysinen kontakti on estynyt, Niela-Vilén toteaa. Hannakaisa Niela-Vilén kehittäisi koko keskosen hoitotyötä imetystä tukevammaksi. – Äidit kokevat saavansa hyvin ristiriitaista ohjausta. Äitien mukaan osa vastasyntyneiden teho-osastojen henkilökunnasta on hyvin imetysmyönteisiä, osa taas pitää imetysohjausta sivuseikkana hoidossa, NielaVilén kertaa äitien keskustelujen pohjalta kerättyä tutkimusaineistoa imetysohjauksesta. – Sairaalahoidon aikana pidetään tärkeänä, että vauvan paino nousee ja että vauva saa riittävän määrän maitoa kerralla. Tämä aiheuttaa suurta pelkoa, kun kotona pitäisi imettää ilman syöttöpunnituksia, Niela-Vilén kertoo. Tutkimukseen osallistuneet äidit näkivät sairaalassa saamansa imetysohjauksen uudessa valossa, kun hoitojaksosta oli kulunut jonkin aikaa. – Äitien mielestä osalla hoitajista oli vanhentuneet tiedot imetysohjauksessa. Tutkimukseni mukaan keskosvauvan imetystä tukeekin kokonaisuus, tärkeä ensikontakti osana ajantasaista imetystietoa ja ohjaustaitoja. Kun hoitolinja on koko henkilökunnalla samanlainen, voidaan turvata imetyksen jatkuminen perheen toiveiden mukaisesti myös kotiutumisen jälkeen.

Imetysuutisia 2/2016 28


Yhdistys & Uutiset Imetystukiäitien koulutus on uudistunut Imetystukiäitien koulutusta on muokattu vastaamaan entistä paremmin jatkuvasti kasvavan imetystuen kysynnän tarpeita. Yksi näkyvimmistä muutoksista on se, että yhdistys kouluttaa jatkossa ainoastaan suoraan vapaaehtoistoimintaan: koska tulijoita kursseille on paljon, osallistujilta edellytetään halua ja mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen tukitoimintaan. Imetystukiäidin koulutus on kaksivaiheinen. Nelipäiväinen imetystuen peruskurssi antaa perustiedot imetyksestä ja perehdyttää yhdistyksen vapaaehtoisena toimimiseen. Imetystuen peruskurssin jälkeen kurssilainen tekee yhdistyksen kanssa sopimuksen imetystukiäitinä toimimisesta, minkä jälkeen hän voi tukea esimerkiksi imetystukiryhmässä tai Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmässä. Kun tukiäiti on ollut toiminnassa mukana noin ½ – 2 vuoden verran, hän voi syventää osaamistaan Imetystuen jatkokurssilla. Kolmipäiväinen jatkokurssi painottuu vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja tarjoaa syventävää imetystietoa. Imetystuen jatkokurssi perehdyttää myös Imetystukipuhelimessa päivystämiseen.

Uutta imetystietoa netissä Imetys.fi -sivusto on uudistumassa. Yhdistyksen nettisivuja on päivitetty imetystiedon osalta. Sivuilta löytyy nyt iso joukko uusia tietoartikkeita, esimerkiksi äidinmaidon lypsämisestä, äidinmaidonkorvikkeista sekä perhepedistä. Sivuilta löytyvät tulostettavat ojenteet ovat päivittyneet “Imetyksen tietopisaroita” -sarjaksi. Tietopisaroita on tarjolla esimerkiksi imetyksen ensihetkien tai rintakumista luopumisen tueksi. Sivuston uutuuksia on myös odottaville ja pikkuvauvaperheille suunnattu “Odottajan opas”, johon on koottu käytännönläheisessä ja rohkaisevassa muodossa kaikki se tieto, jonka avulla vastasyntyneen imetys saa parhaan mahdollisen alun. Suosittelemme Odottajan opasta lämpimästi paitsi äitien, myös puolisoiden ja vauvan muun lähipiirin luettavaksi. Opas löytyy osoitteesta imetys.fi/odottajalle

Imetyksen vertaistuen kuulumisia Imetyksen tuki ry:n koulutettuja, vapaaehtoisia tukiäitejä on jo yli 400 eri puolella Suomea. Vuoden aikana erityisesti tukiryhmätoiminta on vilkastunut ja ryhmiä on tällä hetkellä noin 50. Myös imetystukipuhelin ja verkkotuki jatkavat perheiden tukemista imetyksessä ja vanhemmuudessa.

Imetystukipuhelin 09 4241 5300

Imetysuutisia 2/2016 29


Imetys suojelee lasta kriisitilanteessa

IMETTÄVÄLLE ÄIDILLE

TEKSTI MINNA MÄKINEN

Rinnanlämmittimet villaa ja hellivää silkkiä Liivinsuojat hengittävää luomupuuvillaa Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Tilaa ilmainen Villavauva-opas kotisivultamme tai p. 03-871460

Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka puhuu imetyksestä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista. Imetyksen lohtukirjaan uskaltaa tarttua, vaikka oma imetys olisi rikkonut kaikki toiveet, normit ja säännöt. Kirjan hinta on 25 euroa. Tilaukset itu@imetys.fi. Imetyksen lohtukirja on myös luettavissa maksutta sähköisesti osoitteessa http://issuu.com/imetyksentuki Imetyksen lohtukirja on syntynyt järjestöyhteistyönä Esteetön Imetys -projektissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Mukana on ollut Imetyksen tuki ry ja kaksitoista kansalaisjärjestöä: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Leijonaemot ry, Mielenterveyden keskusliitto, ProMama ry, Refluksilapset ry, Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry. Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio.

Imetysuutisia 2/2016 30

ruskovilla.fi

Imetykse lohtukirjan


Luontaistuotteiden verkkokaupasta Lootuskaupasta raskauteen, imetykseen sekä arjen jaksamiseen luonnon apukeinoja mm. vitamiinit ja muut luontaistuotteet sekä superruoka. Pienille mm. säilöntäaineeton D-vitamiinitippa. Laadukkaat luonnonkosmetiikka BioAroma tuotteet koko perheelle, myös vauvoille (mm. säilöntäaineeton vauvaöljy ja lastenshampoo). www.lootuskauppa.fi

Imetysuutisia 2/2016 31


ime tys IMETYKSEN SENTUKI TUKIRY IMETYK RY

Ilahduta ystävää, anoppia tai neuvolaa Imetysuutisten vuositilauksella!

uutisia

Venäjän Karjalassa: Mumm

SIVU 16

22//2013 2013 7€

ojen imetysvinkit

ime tys

IMET IM ETYK YKSE SENN TU TUKIKI RY RY

Im Näietys ja n Su hoi omi toala kou : lutt a

SIVU

Tampere flash mob:

Aktivisti mediamyrsk yssä

SIVU 8

imetys.fi/imetysuutisia

Imetysuutisia 2/2016 32

4

Lohtukirja: “ Vauva huusi nälkäänsä, äiti parkui tuskaansa” SIVU

uutis

ia

a

24

Nu raivoren pe oisa rhe SIVU 10 ime en tysa rki Kun Ihan mase a SIVU kamnnus is 14 ala imekee: tys

21//20 2013 14 7€


Must Ha e Imetysuutisia 2/2016 33


Imetysuutisia 2/2016 34


Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry

Imetysuutisia 2 2016  

Imetysuutisia 2/16 luettavissa. Aiheina imetys ja kestäva kehitys, äidinmaito, äidinmaidonkorvike, tukiäidin tunteet, keskosen imetys ja mon...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you