Imetysuutisia 1/2022

IMETYKSEN TUKI RY

1 / 2022

Imetysluottamusta rakentamassa pakolaisleirillä Onnistunut imetys rintasyövän jälkeen

Sisällys Imetysuutisia 1/2022 3

Pääkirjoitus

4

Yhdistysuutiset

6

Digipalvelut äitiysterveyshuollon apuna

8

Erityinen vauva, erilainen imetys

10

Näin onnistut pumppaamisessa

11

Tukea ja apua täyspumppaukseen

12

Maitotissi

13

12 tarinaa rinnoista

16

Imetysluottamusta

8–11

12–14

turvattomuuden keskellä 22

Imetystarinani

24

Tutkitusti imetyksestä

26

Imetyspulmia: Imetys ja seksi

28

Imetysmatkalla

32

Kirjavinkit

35

Kolumni

Kannessa: Rita Kota-aho, Jare 2,5 vuotta ja Rose 2 viikkoa.

Kannen kuvasi Pauliina Anttila Photography.

Mea Karvonen kuvitti sivujen 12–14 jutun Maitotissi.

Juttu kertoo imetyksestä rintasyövän jälkeen.

Rita: "Imetys ja sen onnistuminen oli minulle todella tärkeää useasta syystä. Se tekee hyvää lapselleni, minulle ja meidän suhteellemme.

Imetyksen onnistuttua ei myöskään tarvitse käyttää muiden eläinten vauvoille tarkoitettua juomaa.

Koen että 2 vuotta ja 9 kuukautta kestänyt imetysmatkani on ollut todella helppo ja antoisa. Koska imetyskeskustelu on ymmärrettävästi kovin huoli- ja ongelmapainotteista, haluankin sanoa, että kaikki voi mennä myös todella hyvin.”

Mea: ”Haluan välittää kuvillani aidon rehellisesti perhe-elämän moninaisia tunteita, iloja ja haasteita. Kuvat syntyvät pääasiassa omista kokemuksistani ja pohdinnoistani. Ilokseni olen huomannut, että ne tarjoavat monelle vertaistukea.

Oma imetystaipaleeni alku on ollut todella haastava, mutta nyt sitäkin antoisampi. Imetyshetket ovat todella suloisia rauhoittumisen ja läheisyyden hetkiä molemmille.”

Mean perheeseen kuuluu puolison lisäksi 1,5-vuotias hassutteleva taapero.

Hänen perheaiheisiin kuvituksiinsa voi tutustua Instagram-tilillä Meanprints.

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Johanna Mitjonen Toimitussihteeri Mari Aaltolaine Toimitus Mari Aaltolaine, Anna Groundstroem, Maria Hannula, Milla Karjalainen, Miina Korpi, Riikka Käkelä-Rantalainen, Karla Loppi, Venla Mantere, Johanna Mitjonen, Jenna Partala, Niina Pöyhönen, Pia Ruohotie, Saana Vallius, Jenni Viljalinna Taitto Riikka Käkelä-Rantalainen/Netti­enkelit Yhteystiedot Nordenskiöldinkatu 18 A, 00250 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys • itu@imetys.fi Ilmoitukset imetysuutisia@imetys.fi Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy, Somero • Painos 800 kpl ISSN 1798-8349 Kannen kuvaaja Pauliina Anttila / Pauliina Anttila Photography

Imetysuutisia 1/2022 2

KOTIALBUMI

Pääkirjoitus

Toinen imetystaipaleeni alkoi elokuussa 2020. Kuten aiemmankin synnytyksen jälkeen, kysyin salissa, voisinko imettää lastani. Kätilö vastasi samoin kuin edelliselläkin kerralla: ehkä vauva ei jaksa vielä. Ensimmäisellä kerralla en imettänyt, nyt uskaltauduin kokeilemaan. Vauva söi hienosti pitkään ja nukahti.

Sen lisäksi, että olen itse muuttunut viidessä vuodessa itsevarmemmaksi imettäjäksi, myös imetyskeskustelun painopisteet ovat mielestäni muuttuneet.

Esikoiseni aikaan puhuttiin paljon julkisesta imettämisestä. Herättääkö esimerkiksi pahennusta, jos imettää ravintolassa. Tuntuu, että asiassa on menty eteenpäin, eikä asiasta enää käydä niin paljon keskustelua.

Mikä taas on noussut pinnalle, ovat uniasiat – pohdinta siitä, onko imetys huono uniassosiaatio, eli voiko imetys heikentää vauvan unta. Kyselin tukiäitien ryhmässä, mikä muiden mielestä imettämisen maailmassa on muuttunut omien lasten imetysten välissä. Myös muut olivat panneet merkille saman. Vauvan nukkuminen tuntuu olevan huolenaiheena monella.

Yksittäiset huomiot voivat olla vain omiani. Totta on kuitenkin se, että suositukset, yhteiskunta ja juuri nyt koko maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti.

Viime päivien uutiskuvissa Ukrainasta on ollut myös äitejä ja vastasyntyneitä. Kuvat eivät voi olla herättämättä vahvoja tunteita.

Tässä lehdessä on juttu kätilö Pirianna Laukkasesta, joka on työskennellyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijänä pakolaisleirillä. Jutussa kerrotaan, kuinka vaikeissa oloissa heikko hygienia tekee imetyksestä ainoan oikeasti turvallisen vaihtoehdon vauvan ruokintaan.

Pakomatkalla toivoisi mahdollisimman monen ukrainalaisvauvan saavan ravintoa ja lohtua imetyksestä.

Imetysuutisia 1/2022 3

Johanna Mitjonen päätoimittaja

Yhdistys & Uutiset

KOONNUT: JENNI VILJALINNA

Imetyksen tuki ry:n organisaatiomuutos Imetyksen tuki ry uudisti organisaatiotaan 1.11.2021 alkaen toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jonesin siirryttyä uusiin tehtäviin Vanhempainliittoon. Organisaatiomuutos mahdollisti työtehtävien järjestämisen kohderyhmän ja toiminnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla nykyisin resurssein.

Uuden organisaation myötä yhdistyksellä on nyt neljä kokoaikaista ja yksi osa-aikainen työntekijä. Aiemmin suuri osa henkilökunnasta on työskennellyt yhdistyksessä osa-aikaisesti.

Paikallistoiminnan koordinaattori Anna Nupponen valittiin toiminnanjohtajan tehtävään. Hänen vastuullaan ovat myös paikallistoiminta ja imetystukiryhmät.

Vertaistukikoordinaattori Anna Ground­stroem siirtyi asiantuntijaksi, vas­tuu­alueenaan vapaaehtoistoiminta, viestintä ja vaikuttavuus.

Imetyksen edistämisen palkinto tutkija Jenny Säilävaaralle

Koulutuskoordinaattori Niina Pöyhönen (ent. Mäkinen) siirtyi myös asiantuntijaksi, vastuualueenaan koulutukset ja imetyksen edistäminen.

Järjestösihteeri Jenni Viljalinna siirtyi hoitamaan talousja hallintokoordinaattorin tehtäviä.

Osa-aikaiseksi vapaaehtoistoiminnan assistentiksi valittiin Lina Nikula, joka aloitti tehtävässään tammikuussa 2022.

– Tällä tiimillä on vahva ja pitkä kokemus yhdistyksen toiminnan kehittämisestä ja luotsaamisesta, joten lähdemme uutta kohti hyvin ja luottavaisin mielin, toteaa uusi toiminnanjohtaja Anna Nupponen.

Vuoden vapaaehtoinen 2021

Imetyksen tuki ry myöntää vuosittain tunnustuspalkinnon henkilölle, organisaatiolle tai toimijalle, joka on tehnyt vaikuttavaa ja ansiokasta työtä imetyksen edistämiseksi. Vuoden 2021 Imetyksen edistämisen palkinto myönnettiin Jenny Säilävaaralle.

Säilävaara väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 29.1.2021 Jyväskylän yliopistossa tutkimusaiheenaan taaperoimetys. Hänen tutkimuksensa julkaistiin artikkeliväitöskirjana Pitkään imettäneet äidit – Tutkimus äitien fyysisestä, sosiaalisesta ja emotionaalisesta tilasta.

Säilävaaraa voi pitää pitkäkestoista imetystä koskevan tutkimuksen pioneerina Suomessa ja myös kansainväliseen tutkimukseen hänen työnsä avaa uusia näkökulmia.

Vauvavuoden jälkeen jatkuva imetys yleistyy Suomessa jatkuvasti. Säilävaaran tutkimus ja sen myötä käyty keskustelu on tärkeää, jotta taapero- tai leikki-ikäistä imettävät äidit tulevat yhteiskunnassa kuulluiksi, ymmärretyiksi ja oikeutetuiksi. Pitkäkestoinen imetys hyödyttää laajasti perhettä, työelämää ja yhteiskuntaa, mutta tulee usein kohdatuksi paheksuttavana. Nykyisen asenneilmapiirin muuttamiseen tarvitaan Jenny Säilävaaran kaltaisia, rohkeita ja tieteen keinoin äitien ja perheiden tueksi nousevia ihmisiä.

Imetystukiäidit äänestivät vuoden 2021 tukiäidiksi Satu Jouhan Pieksämäeltä. Kollegat kiittivät Satua erityisesti sydämellisyydestä ja vahvasta osaamisesta, jonka avulla hän auttaa ja perehdyttää aktiivisesti myös muita, lämpimällä ja muut huomioon ottavalla tavallaan. Satu on tukijana kokenut, ja auttaa perheitä muun muassa chatissa ja sovelluksessa. Sadun kokemus tuen saajana on ollut merkittävä myös tukiäitiyden kannalta.

– Lähdin imetystukiäidiksi, koska imetyksestä tuli itselle tärkeä asia oman lapsen vauvavuonna. Muistan ikuisesti ne kauniit ja kannustavat sanat, jotka sain tukiäidiltä tuoreena, ennenaikaisesti syntyneen vauvan äitinä. Juuri se on arvokasta Itun vapaaehtoistyössä. Imetykseen saatu tuki kantaa koko vanhemmuuteen ja voi lisätä perheen jaksamista ja hyvinvointia, Satu pohtii.

Paljon onnea, ihana Satu!

Imetysuutisia 1/2022 4

STEA myönsi Imetyksen tuki ry:lle vuotta 2021 vastaavan avustuksen STEA myönsi Imetyksen tuki ry:lle 289 450 euron suuruisen avustuksen vuodelle 2022. Yhdistys haki lisäksi kahta kehittämishanketta, joihin STEA ei myöntänyt avustusta.

Järjestörahoituksen tulevaisuus on edelleen epävarmaa.

Järjestöissä tehdään töitä tällä hetkellä vahvistamalla omaa rahoituspohjaa ja tätäkin työtä tullaan jatkamaan vuonna 2022. Vahvistamme rahoituspohjaa panostamalla esimerkiksi lahjoitusten keräämiseen sekä etsimällä erilaisia kumppanuuksia toimintamme tueksi.

Terveisiä syyskokouksesta Imetyksen tuen syyskokous järjestettiin 20.11.2021, jolloin selvisi vuoden 2022 hallituksen kokoonpano.

Puheenjohtajana jatkaa Tuuli-Annika Kuusaari.

Hallituksen jäseniä ovat Satu Jouha, Sofia Kuntsi, Anniina Heikkinen ja Mari Aaltolaine. Varajäseninä toimivat Heidi Paajala ja Taru-Tuulia Marsalo.

Onnea ja menestystä kaikille hallituksen jäsenille uuteen vuoteen! Samalla kiitämme hallituksesta taka-alalle siirtyviä Heidi Tervakangasta ja Martta Lindströmiä Imetyksen tuen eteen tekemästään arvokkaasta työstä.

Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hyväksytyn toimintasuunnitelman voit käydä lukemassa yhdistyksen nettisivuilta osoitteessa imetys.fi Muistattehan, että jäsenkokoukset ovat yhdistyksen jäsenen mahdollisuus ja paikka vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat niihin lämpimästi tervetulleita. Yhdessä saamme enemmän ja parempaa aikaan!

Saija Ohtonen-Jonesin terveiset jäsenille Suomen sydämellisin työpaikka – täynnä merkitystä ja huikean hienoja ihmisiä Sain yli kolmen vuoden ajan olla osa Suomen sydämellisintä työpaikkaa. Nyt on aika kiittää ja avata muutamalla sanalla sen omaan tarinaani jättämää jälkeä.

Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus kaikesta siitä, mitä olen yhdistyksessä saanut oppia ja minkälaisia ihmisiä kohdata. Imetys on asiana merkityksellinen ja mielenkiintoisella tavalla moniulotteinen. Se vaikuttaa niin lapsen, imettävän vanhemman kuin koko perheen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. On ollut ihanaa tehdä työtä sen eteen, että perheet saavat imetykseen tarvitsemaansa tukea.

Lisäksi koen olevani etuoikeutettu, koska olen saanut osana työtäni kohdata niin monia sydämellisiä, hyväntahtoisia, asiantuntevia ja myötätuntoisia ihmisiä. Nämä kohtaamiset ovat kaikki vaikuttaneet minuun ja kasvattaneet minua.

Yhdistys antoi minulle myös ensimmäisen aidon kokemuksen johtajana toimimiseen. Sain tuen rakentaa ja vahvistaa yhdistyksen organisatorista pohjaa sekä kehittää toimintaa yhdessä huikean osaavan tiimin ja hallituksen kanssa.

Annoitte siivet, jotka nyt kantavat uusien haasteiden pariin.

Kaikille teille siis, jotka olette tavalla tai toisella Imetyksen tuen työssä mukana – vapaaehtoisena, työntekijänä, luottamushenkilönä, jäsenenä, lahjoittajana – haluan sanoa tuhat kertaa kiitos. Olette osa ainutlaatuista yhdistystä ja teette ainutlaatuista työtä pienten ja perheiden parhaaksi. Olkaa tästä ylpeitä! Minä olen.

Imetysuutisia 1/2022 5

Saija Ohtonen-Jones

TEKSTI JOHANNA MITJONEN

Digipalvelut äitiysterveyshuollon apuna RINEN

Iin a

UO

Nordic Fit Mama -verkkovalmennusten perustaja Riina Laaksonen kertoo verkkovalmennusten auttavan esimerkiksi synnytykseen valmistautumiseen ja raskauden jälkeen kuntouttamaan keskivartaloa, lantionpohjaa ja syviä vatsalihaksia.

Lisäksi palvelusta löytyy tukea imetykseen, parisuhteeseen, ravitsemukseen, seksuaalisuuteen, palautumiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

en

VA

: NO

RDIC FIT MAMA

Imetysuutisia 1/2022 6

Verkkovalmennusta lantionpohjajumppaan, parisuhteeseen ja ravitsemukseen

KU

helposti vähälle huomiolle. Ryhtä uskookin, että vastaavasta verkkovalmennuksesta ja sen harjoitteista hyötyisi moni juuri synnyttänyt.

Hän uskoo, että kaikenlainen terveys­teknologian käyttö tulee lisääntymään ja hän näkee siinä paljon mahdollisuuksia äitiysterveyshuollossa.

– Ehkä tulevaisuudessa voidaan hyödyntää esimerkiksi aktiivisuusrannekkeita ja kerätä tietoa raskaana olevien naisten terveyskäyttäytymisestä niiden avulla. Tiedossa on, että aikaa neuvolaterveydenhoidon käynnillä voi olla vähän ja resurssit ovat tiukassa, joten valmiiksi oleva tieto voisi olla hyödyllistä ja toimia lähtökohtana neuvolakäynnillä käsiteltäville asioille, hän sanoo.

Ryhtä nostaa esiin, että jo nyt monet digitaaliset palvelut ovat solahtaneet käyttöömme, esimerkiksi lääkereseptit ovat sähköisiä ja lääkärin vastaanotolla voi käydä etänä.

Palveluissa olennaista on hänestä se, että teknologia pitää ensin testata vaikuttavaksi, ennen sen käyttöönottamista laajasti. Tässä tärkeää on, että palvelu on käyttäjäystävällinen ja sellainen, että käyttäjä pystyy helposti oppimaan sen käytön.

Muutakin pohdittavaa on, esimerkiksi ovatko palvelut kaikille saatavilla. Nyt älypuhelimia on jo niin yleisesti, että niiden kautta tarjolla oleva palvelu on monelle mahdollinen ottaa käyttöön.

Ryhtä uskoo, että digitaalisilla palveluilla onkin todellinen mahdollisuus tasa-arvoistaa esimerkiksi terveyteen liittyvää ohjausta.

– Ihmisten välistä vuorovaikutusta digitaaliset palvelut eivät voi korvata, mutta voivat olla siinäkin avuksi, kun esimerkiksi etsii vertaistukea, hän sanoo.

a Riin Laaks on

: IV

Ry

ä ht

VA

MM

Tulevaisuudessa käytämme terveyspalveluja yhä enemmän ja monipuolisemmin verkossa, uskoo väitöskirjaa verkkovalmennuksen vaikuttavuudesta tekevä Iina Ryhtä. Ryhtä on koulutukseltaan fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri.

Väitöskirjassaan hän tutkii, voidaanko keskivartalon ja lantionpohjan lihasten vahvistamiseen keskittyvän verkkovalmennuksen avulla tukea synnyttäneiden naisten hyvinvointia sekä edistää raskaudesta ja synnytyksestä palautumista.

Tulosten tavoitteena on kehittää synnyttäneiden naisten saamaa ohjausta äitiysterveydenhuollossa ja edistää äitien ja siten koko perheiden hyvinvointia.

Hän kertoo, että tutkimuksessa päämuuttujana on naisten elämänlaatu, esimerkiksi miten he kokevat valmennuksen vaikuttavan. Verkkovalmennuksen osallistujat saavat päivittäin treeniohjeet kuvina, videoina ja äänitteinä. Verkkovalmennus on suunniteltu suoritettavaksi kuuden viikon aikana.

Kun vauva on syntynyt, huomio keskittyy neuvolassa vastasyntyneeseen. Äidin palautuminen ja vointi jää

KU

TO

Tuore äiti voi saada apua kotisohvalle monen verkkopalvelun avulla. Neuvoja voi saada niin lantion­ pohjan jumppaan, imetykseen kuin henkiseen hyvinvointiin.

oun Gr dstroem

Imetyksen tuen asiantuntija Anna Groundstroem kertoo, että Rinnalla-sovellus on tarkoitettu kaikille odottaville ja imettäville perheille.

Sovellus avattiin viime lokakuussa imetysviikolla. Sillä on nyt yli neljätuhatta käyttäjää, ja sen saama palaute on ollut myönteistä. Mukana on yli sata imetystukiäitiä ja imetystukikeskustelut käyvät vilkkaana joka päivä.

Sovellus on aina avoinna ja imetysaiheisen kysymyksen voi kirjoittaa milloin vain.

Verkko-oppaasta neuvoja yöimetyksen lopettamiseen

Happymilkmama-palvelun imetysohjaaja Catarina Aminoff kertoo, että hänen valikoimissaan on verkko-oppaita ja verkkokurssi.

– Esimerkiksi ajatus yöimetysten lopettamis -oppaasta syntyi siitä, että yleisin pulma, johon minulta haettiin apua, oli kuinka lopettaa yöimetykset ilman unikoulua tai perhepedistä luopumista, ja onko pakko lopettaa Imetysuutisia 1/2022 7

NNI SOFIA VISUALS

JE VA: KU

Aminoff

a

Sovelluksesta tukea koko imetysajan

Ca t

a in

An n

– Suurimmat epävarmuuden hetket vauvan kanssa nousevat usein iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin neuvola on kiinni. Moni kokee helpottavana jo sen, että omaa tilannetta voi purkaa tuoreeltaan tukiäidille. Imetystukiäiti vastaa joko saman päivän tai 1–2 vuorokauden kuluessa, sen mukaan onko hän ollut viestin kirjoittamisen hetkellä aktiivisena sovelluksessa, Groundstroem sanoo.

Sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta suomeksi ja englanniksi. Sen kautta saa tukea suomen lisäksi tällä hetkellä englannin, ruotsin, saksan ja somalin kielillä. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia ja imettävä vanhempi käy keskustelua anonyymisti nimimerkillä.

Tukea imetykseen ja vanhemmuuteen saa sovelluksen kautta koko imetysajan. Erityisen hyödyllinen se on imetyksen ensiviikkoina, kun tuen tarve on usein suurin. Sovelluksesta on mahdollista etsiä oma imetystukiäiti, jolla on osaamista juuri itselle ajankohtaisesta imetysaiheesta. Keskustelua voi jatkaa saman tukiäidin kanssa pidempäänkin.

– Parhaimmillaan on mahdollista muodostaa koko imetysajan kestäviä tukisuhteita, jotka voivat olla antoisia kummallekin osapuolelle. Tukiäitien laaja osaaminen ja lämmin lähestymistapa tulevat sovelluksessa näkyviin uudella tavalla, kun jokaiseen tukiäitiin voi tutustua hänen esittelytekstinsä kautta. Sovellustukeminen on joustavuutensa vuoksi mukava tukimuoto myös imetystukiäideille, Groundstroem sanoo.

ar

Verkkovalmennukset ovat helppoja käyttää, käyttäjä tarvitsee ainoastaan tietokoneen tai kännykän ja nettiyhteyden.

Laaksonen kertoo, että valmennuksiin on osallistunut 20 000 naista ja kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta.

Hän kertoo käyttäjien löytäneen palvelun hyvin. Kiitosta on tullut siitä, että treenejä voi tehdä missä ja milloin itselle sopii, ja toisaalta henkilökohtaisen valmennuskokemuksen voi saada myös verkon kautta.

– Erinomaiseksi on koettu myös yhteisömme, missä äideillä on mahdollisuus keskustella keskenään, tarjota vertaistukea ja etsiä treenikavereita, hän sanoo.

– Verkon etu on myös se, että pystymme tarjoamaan tietoa hyvin kustannustehokkaasti, eli hyvin kohtuullisella hinnalla esimerkiksi henkilökohtaisiin asiantuntijakäynteihin verrattuna.

uneen imettäminen, jos haluaa lopettaa yöimetykset. Lisäksi yöimetysten lopettamiseen liittyen liikkuu paljon ohjeistuksia, jotka voivat vaarantaa imetyksen, joten halusin laatia oppaan, joka turvaa imetyksen ja auttaa jatkamaan imetystä suositusten mukaisesti, mikäli se on imettävän vanhemman toiveena.

Aminoff sanoo, että verkko-oppaassa tieto on helposti saatavilla ja siihen voi palata koska vain. Palvelu onkin löytänyt hyvin käyttäjiä.

– Tarjoan paljon tietoa myös ilmaiseksi ja ajoittain tuntuvia alennuksia, jotta oppaat olisivat mahdollisimman monen saavutettavissa.

Säännöllisesti olen myös kysellyt somekanavassani, mikäli joku kaipaa opasta, mutta ei pysty taloudellisen tilanteen takia sitä hankkimaan. Joskus myös seuraajat ovat halunneet ostaa oppaita lahjoitettavaksi, hän kertoo.

Keväällä Aminoffin palveluvalikoimaan tulee verkkokurssi, joka on tehty yhteistyössä uniohjaaja Laura Jalkasen kanssa. Sen on tarkoitus vastata yleisimpiin pulmiin vauvan ensimmäisten kolmen kuukauden ajalta ja sen teemoja ovat: varhainen vuorovaikutus, imetys, uni ja sen tukeminen, vauvan normaali käytös sekä normaali uni.

– Verkkokurssi on laajempi kokonaisuus kuin oppaat, sisältöjä pystyy katsomaan ja kuuntelemaan lukemisen lisäksi, joten se soveltuu hyvin sisäistettäväksi vaikkapa vaunulenkeillä, hän sanoo.

Erityinen vauva, erilainen imetys Heidi Forsell pumppasi koko vauvavuoden.

Hän muistuttaa, että kaikki imetys on yhtä arvokasta.

TEKSTI JOHANNA MITJONEN KUVA NOORA PALONEN/NOORABOM PHOTOGRAPHY JA HAASTATELLUN KOTIALBUMI

Kaikki ei ole hyvin, Heidi Forsell kuuli miehensä kanssa ollessaan rakenne­ ultrassa nelisen vuotta sitten. Vauvalla oli vaikea sydänvika ja muitakin ongelmia. Voisi olla, ettei vauva selviäisi tai hänen elämänsä ei olisi pitkä.

Siitä hetkestä lähtien odotuksessa kaikki oli erilaista. Enää raskaus ei ollut vain valmistautumista uuden perheenjäsenen tuloon, tavanomaista hankintojen tekemistä vauvalle tai vatsalle puhumista. Sen sijaan Forsell tutustui teho-osastoon ja kuuli vauvan tarvitsevan ensimmäisen sydämen korjausleikkauksen ensipäiviensä aikana.

Tuleva oli täynnä musertavan suuria huolia ja sen pohtimista, millainen vauvavuosi heillä olisi oikein edessä. Voisiko hän esimerkiksi imettää vauvaa, jolla olisi erityiset tarpeet? Vauva oli Forsellin toinen lapsi, joten tavanomaisempi imetys oli tuttua ensimmäisen lapsen myötä.

– Rintamaidon hyödyt ovat hyvin tiedossa ja uskon, että ne hyödyt ovat erityislapselle vieläkin suuremmat, hän sanoo.

Pumppaaminen lohdutti

Vauva kiirehdittiin hoitoon vastasyntyneiden teho-osastolle heti syntymän jälkeen, joten mahdollisuutta imetykseen ei synnytyssalissa ollut.

Heidi Forsell ajattelee, että jokaisella erityistä vauvaa odottavalla pitäisi olla mahdollisuus valmistautua imetykseen. Esimerkiksi siitä pitäisi puhua, kuinka maitoa voi saada nousemaan. – Etteivät ihmiset jää yksin tilanteessa, jossa on paljon ajateltavaa.

Imetysuutisia 1/2022 8

Ensipäivinään vauva sai nenämahaletkun kautta luovutettua äidinmaitoa. Nyt Forsell sanoo olevansa siitä valtavan kiitollinen, mutta juuri silloin tuntui musertavalta, että oma vauva saa toisen äidin maitoa.

Koska ennen syntymää tiedossa oli, että vauva tulee tarvitsemaan hoitoa Lastenklinikalla, Forsell meni synnyttämään viereiselle Naistenklinikalle. Hän ajatteli sieltä löytyvän vastaukset kaikkiin kysymyksiin, imetykseenkin liittyviin.

Käytännössä tilanne meni kuitenkin toisin. Hän muistelee, kuinka hänelle annettiin ruiskut ja paperi, jossa kerrottiin, kuinka lypsetään. Lypsy ohjeistettiin tekemään kolmen tunnin välein.

– Toki sitä mietti, että lähdenkö tähän, onko tässä mitään järkeä. Ajattelen, että se pumppaaminen oli lopulta mielenterveydelleni oljenkorsi. Oli jotakin mikä toistui kolmen tunnin välein samana.

Forsellilla oli ollut komplikaatioita, hän oli menettänyt kolme litraa verta ja hän nukkui huonosti, koska vauva oli teholla. Hän muistelee imetyksen alkutaivalta järkyttävänä.

Hän mietti mikä voisi auttaa, laittoi kumihanskoihin lämmintä vettä ja lämmitti niillä rintoja. Mutta ei, maitoa ei herunut.

Vauva oli sairaalasängyssä kaikenlaisissa piuhoissa, eikä oikein jaksanut edes itkeä. Forsell kokeili katsoa videoita, joissa oli itkevä vauva ja mietti samalla, miltä oman vauvan itku kuulostaisi.

Sitten tuli vihdoin tippoja.

– Kun sain 10 millilitraa, ajattelin, että jes, tässä on jotain toivoa. 20 millilitraa oli jo iso juttu, hän sanoo.

Esikoisen kohdalla asiat olivat olleet toisin. Silloin häntä hävetti viedä osaston jääkaappiin maitoa, koska maitoa tuli niin valtavasti.

Sairaalan pumppaushuoneesta tuli merkityksellinen paikka, josta mukaan jäi elämänmittaisia ystäviä.

– Siellä on tissit tanassa käyty elämää läpi. Se paikka oli henkireikä,

Heidi Forsellin imetys lähti vaivalloisesti käyntiin. Lopulta vauva sai kuitenkin arvokasta maitoa.

Olisin halunnut kuulla jonkun sanovan pumppaamisen olevan yhtä lailla imetystä. jonne pääsi suoltamaan ajatuksia, hän sanoo.

Rutiineja ja hetkiä sohvannurkassa

Forsellin vauvan ensimmäinen avosydänleikkaus oli viiden päivän ikäisenä. Hän pyysi vauvalla käytössä olleen peiton ja nuuhki sitä samalla, kun pumppasi.

– Varmaan se tuoksui sairaalalle, mutta minulle se riitti siinä kauheassa ja pelottavassa hetkessä, hän muistelee.

Vaikeasta ajasta hän sanoo selvinneensä hetki kerrallaan hengitellen.

– Pelko ja kaaos lähtevät helposti ohjaamaan ajattelua. Ajattelen, että kuitenkin vain siitä meneillään olevasta hetkestä tarvitsee selviytyä. Ei tarvitse selviytyä iltaan tai seuraavaan päivään asti.

Kun sitten tuli mahdollisuus kokeilla imetystä, oli rinnalla olo vauvalle seurustelua. Koska maito ei tullut tutulla ripeydellä, tuli lopulta Imetysuutisia 1/2022 9

itku. Forsell sanoo odottaneensa sopivaa hetkeä, jolloin olisi voinut kysyä kuinka saada vauva imemään. Aikaa ei kuitenkaan ollut.

Kotiin vauvan kanssa he pääsivät vauvan ollessa kuukauden ikäinen.

Kotiutumisen jälkeen hän kävi imetyspoliklinikalla. Yrityksestä huolimatta, vauva ei oppinut juomaan rinnasta.

Niinpä Forsell pumppasi kaiken tarvittavan maidon. Hän jatkoi pumppaamista vuoden ikään asti.

– Olisin halunnut kuulla, että joku sanoo pumppaamisen olevan yhtä lailla imetystä. Kun oli jo ollut se ajatus, että kohdussani ei voinut kasvaa tervettä lasta. Nyt tämäkään ei onnistunut. Öisin rutiini oli aina sama. Herättyään hän antoi edelliset pumpatut maidot tuttipullosta tai nenämahaletkun kautta, vaihtoi vaipan ja vei vauvan takaisin nukkumaan. Sen jälkeen hän pumppasi.

– Kyllähän pumppaaminen on työlästä, jos sitä vertaa imettämiseen.

Tuli niitä hetkiä, kun teki mieli nakata pullot seinään ja antaa olla.

Hän muistelee, kuinka vaikealta tuntui olla kytkettynä tuplapumppuihin sohvannurkassa.

– En jotenkin halunnut, että puolisoni näkee minut. Joka kerta se aktivoi epäonnistumisen tunteen. Olisi ollut luontevampaa olla siinä vauvan kanssa tissit paljaana.

Toisaalta oli vaivattomampaa lähteä kodista ja jättää vauva isän kanssa. Siinä missä esikoinen oli ollut tissitakiainen, jolle ei kelvannut edes

tutti, ei nyt ollut sitä ongelmaa, kun vauva söi pullosta.

Forsell kiittää miestään ja sanoo tämän tuen olleen valtavan tärkeää koko ajan: – Hän toimi tiskarina, keitti pullot ja toimi pullakuskina. En tiedä olisinko jaksanut ilman häntä.

Vertaistukea toisille pumppaajille

Oman kokemuksensa myötä hän on halunnut olla vertaistukena toisille eri tavoin. Forsell on pitänyt ajatuk-

sistaan Uuden elämän selviytymisblogia, perustanut Facebook-ryhmän Erityisen vauvan odotus ja ollut puhujana aiheesta. Forsell on suunnitellut myös perhevalmennusta erityistä vauvaa odottaville perheille.

– Haluaisin sanoa toisille äideille, että olet hyvä äiti ja löydät teidän perheellenne oikean tavan ruokkia lapsen, oli se tissi, tuttipullo, peg-nappi tai nenämahaletku. Kaikki on yhtä arvokasta. Tyyli on näissä hommissa vapaa.

Näin onnistut pumppaamisessa Pumppaamisen aloittamiseen tarvitset rinta­pumpun, rennon mielen ja aikaa.

TEKSTI JENNA PARTALA

Pumppuja on markkinoilla erilaisia laidasta laitaan. Pumpun valitsemisessa voi mennä pää pyörälle, mutta ei hätää! Mieti ensiksi, millaisia ominaisuuksia pumpulta toi­vot.

Kuinka pitkään aiot pumpata? Haluatko pystyä tekemään muutakin pumpatessasi? Haluatko pumpun, joka on helppo ottaa mukaan?

Täyspumppaamiseen kannattaa valita sähkökäyttöinen tuplarintapumppu. Se säästää aikaa, stimuloi molempia rintoja yhtä aikaa ja näin helpottaa maidon herumista.

Ladattavalla akulla varustettu tuplarintapumppu kulkee helposti mukana kodin ulkopuolellakin.

Sähkökäyttöisissä rintapumpuissa on yleensä kaksi eri tasoa, herutus- ja varsinainen imutaso. Näissä tasoissa on yleensä mahdollista lisätä imun voimakkuutta ja nopeutta. Joissain rintapumpuissa voi olla myös turbotaso.

Oikean kokoinen suppilo on tärkeä. Väärän kokoisella suppilolla pumppaaminen voi tehdä kipeää ja vaikuttaa maitomäärään heikentävästi. Yleensä pumpuissa on vakiona 24 mm suppilo. Pienempiäkin vaihtoehtoja löytyy, esimerkiksi Medelalla on 21 mm suppilo ja ulkomailta tilamaalla löytyy suppiloihin pienentimiä 10 mm koosta alkaen. Suppiloita on pehmeitä silikonisia ja muovisia.

Nännin mittaaminen on mahdollista joko ennen tai jälkeen pumppaamisen. Pumppaamisen jälkeen mitatessa lisätään saatuun mittaan 1–2 mm oikean suppilokoon

saamiseksi. Kun mitataan ennen pumppaamista, lisätään 3–5 mm.

Markkinoilta löytyy pumppaamista helpottamaan erilaisia pumppausliivejä, jotka pitävät pumput paikallaan ja kädet vapaina pumppauksen ajan. Myös vanhat urheiluliivit käyvät tähän tekemällä pumpuille reiät liivien etuosaan.

Pumppaamisen jälkeen pese pumpun osat lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella. Valmistajasta riippuen osat voi myös pestä astianpesukoneessa mahdollisimman lämpimällä, ainakin 60 asteen pesuohjelmalla. Kun pumppaat kotioloissa täysiaikaisena syntyneelle, terveelle vauvalle, pumpun osia ei tarvitse steriloida keittämällä. Muussa tapauksessa sterilointi kerran päivässä voi olla tarpeen.

Pumppaaminen vauvan lähellä tai vauvan kuvia katsellen auttaa herumisessa. Noin 20 minuuttia on sopiva aika. Alkuun kannattaa pumpata noin kolmen tunnin välein, noin kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Pumppauksia voi vähentää vauvan ollessa noin 3–4 kuukauden ikäinen.

Maitomäärän kasvattaminen onnistuu tehopumppaamalla. Esimerkiksi tuplarintapumpulla: pumppaa 20 minuuttia, lepää 10 minuuttia, pumppaa 10 minuuttia, lepää 10 minuuttia ja tämän jälkeen pumppaa vielä 10 minuuttia.

Tehopumppaus imitoi vauvan tiheän imemisen kautta.

Sitä voi tehdä esimerkiksi 1–2 vuorokaudessa parin päivän aikana. Tehopumppausta ei ole tarkoitus jatkaa koko ajan tai pitkiä jaksoja.

Imetysuutisia 1/2022 10

Tukea ja apua täyspumppaukseen Pumppaamiseen on mahdollista saada paljon erilaista apua, sairaanhoitaja ja imetyksen erityis­ asiantuntija Pia Ruohotie kertoo.

TEKSTI PIA RUOHOTIE

Tukea ja apua pumppauksen haasteisiin voi saada omasta neuvolasta, joissa monissa on imetysohjausaikoja erikseen.

Osassa kaupungeissa on myös IBCLC:n eli kansainvälisen imetysasiantuntijatutkinnon suorittaneen tai imetyskouluttajan vastaanottoja.

Jos vauva on sairaalahoidossa, apua voi saada vauvaa hoitavan osaston sairaanhoitajilta ja osaston imetysasiantuntijalta, jos sellainen on henkilökunnassa. Joissakin tapauksissa osasto voi konsultoida naistentautien yksikössä työskenteleviä imetysasiantuntijoita.

Vertaistukea voi saada Imetyksen tuen Facebook-ryhmästä tai Rinnalla-sovelluksesta ja Facebookissa myös Mamman maitopullo-ryhmästä, joka on tarkoitettu vain täyspumppaaville vanhemmille.

Tyypillisiä hankaluuksia voi olla sopivan pumppaussetin valitsemisessa.

Useilla osastoilla on valittavana erikokoisia pumppaussettejä (suppilon koko).

Omaan rintapumppuun kannattaa myös valita sopivankokoinen suppilo-osa.

Toinen tavallinen haaste on löytää omaan arkeen sopiva rytmi pumppaukselle, jotta ehtii pumppaamaan erityisesti ensimmäisten 2–3 viikon aikana riittävän usein, jotta maitomäärä nousee normaalisti.

14 vuorokauden kuluttua normaali maitomäärä olisi 750–900 ml /vrk, keskosvauvalle pumpatessakin tulisi pyrkiä nostamaan maitomäärä normaaliksi.

Näin maitomäärän ylläpitäminen riittävänä on helpompaa. Pienen keskos-

vauvan kohdalla 500–750 ml vrk:ssa voi riittää. Jos vauva imee osan maidosta suoraan rinnalla, silloin toki riittää pienempikin pumpattu määrä.

On myös tavallista, että vanhempi ei ole saanut riittävästi ohjausta ja siksi pumppaaminen voi olla työläämpää.

Lisäksi haasteena voi olla pumppaavan vanhemman arki, aikaa on vaikeaa löytää, jos vanhemman täytyy huolehtia yksin pienistä sisaruksista tai jos on kyseessä yhden vanhemman perhe. Vanhemman lepoa, syömistä ja juomista täytyy myös huomioida ja joissakin tilanteissa erityisesti yhden vanhemman perheissä tai haastavassa arjessa on tarpeen muuttaa pumppauksen tavoitteita ja siihen käytettyä aikaa, jotta vanhempi saa riittävästi lepoa.

Riittävän tehokkaan pumpun hankkiminen on tärkeää. Samoin voi olla hyvä tutustua pumppaukseen liittyvään tietoon etukäteen ja suunnitella asioita valmiiksi esimerkiksi lukemalla ja katsomalla videoita. Kannattaa etsiä netistä Stanfordin video, siitä voi olla apua, jos vauva tulee tarvitsemaan suuren osan maidosta tai kaiken maidon pumpattuna. Itselle sopivan tavan pumpata löytäminen on tärkeää, yksi tapa ei sovi välttämättä kaikille.

Väestöliiton Pullonpyörittäjän-opas on hyvä niille, joiden on tarpeen syöttää vauvaa tuttipullolla. Jos on kyse erityisistä tilanteista, imetysasiantuntijoil-

ta, netistä ja somesta löytyy tietoa ja vertaistukea. Vauvantahtinen tapa syöttää vauvaa pullosta sopii yleensä kaikille vauvoille. On tärkeää, että vauvan viestejä seurataan syöttämisen aikana, jotta huomaa, jos esimerkiksi vauva tarvitsee tauon tai maitoa virtaa liian nopeasti.

Samoin olisi tärkeää, että pumppaavan vanhemman kanssa arvioidaan pumppauksen sujumista ja maitomäärää riittävän usein, jos maitomäärä ei lisäänny normaalisti.

Olen urani aikana tavannut myös vanhempia, jotka olivat toivoneet täys­ imetystä tai täyspumppaamista, mutta asianmukaisesta ohjauksesta, tarvikkeista ja asianmukaisesta pumppaustiheydestä huolimatta maitomäärä ei nouse läheskään normaaliksi. Silloin on tarpeellista ja lempeää, että pumppauksen sujumista ja vanhemman taustatietoja arvioidaan ajoissa esimerkiksi viikon välein vauvan syntymästä alkaen, jotta huomataan, jos maitomäärään vaikuttaa asioita, joita ei voi kompensoida pumppaustiheydellä ja pumppaamiseen käytetyllä ajalla.

Jos vanhemmalla on esimerkiksi taustalla rintojen hypoplasia tai muita rakenteellisia tai hormonaalisia tekijöitä, on hyvä, jos tilanne arvioidaan ajoissa ja vanhempi voi valita esimerkiksi vuorovaikutuksen ja ihokontaktin ja vauvan lohtuimemisen rinnalla maitomäärän kasvattamisyritysten sijaan.

Lue lisää:

imetys.fi/pumppaus Vertaistukea pumppaamiseen ja lypsämiseen Fabebookissa:

Pumppaajat: osittais- ja täyspumppaus-ryhmä imetys.fi/pumppaus

Imetysuutisia 1/2022 11

Maitotissi Kun Jenni Gripenwaldt tuli rintasyövän jälkeen äidiksi, hän pohti kuinka imetys sujuisi yhdellä rinnalla.

TEKSTI JOHANNA MITJONEN KUVAT MEA KARVONEN

Imetysuutisia 1/2022 12

Surua siitä, etten koskaan tulisi äidiksi, oli monta vuotta.

Suihkussa se jotenkin osui käteen.

Loppukesällä 2005 kolmekymppinen Jenni Gripenwaldt löysi rinnastaan mantelin kokoisen patin. Toukokuussa gynekologikäynnillä rinnasta ei ollut löytynyt mitään, mutta nyt tutkimuksessa patin lisäksi löytyi kaksi pienempää. Syöpä oli kehittynyt nopeasti ja oli ärhäkkää laatua.

– Ensimmäinen ajatus oli, että kuolenko tähän. Syöpä kuitenkin tuntuu sellaiselta kuolemantuomiolta. Rintasyöpä on onneksi sellainen, että se voi olla hoidettavissa, hän sanoo.

Verkossa olevassa Terveyskirjastossa kerrotaan, että Suomessa rintasyövän hoitotulokset ovat maailmanlaajuisestikin arvioituna erinomaiset. Sairastuneista 91 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Suurin osa heistä on parantunut pysyvästi.

Toinen rinta leikattiin pois ja Jenni sai sytostaatteja. Oli pahoinvointia, mielialat heittelivät, hikoilutti ja hiukset lähtivät. Kaiken piti tapahtua niin ripeästi, ettei munasoluja ehditty kerätä.

Hän oli sairauslomalla yhdeksän kuukautta ja parani. Hiukset kasvoivat takaisin, mutta muuten ulkonäkö oli muuttunut. Se ei häirinnyt.

– Joskus proteesi ärsyttää, esimerkiksi hikoillessa se tuppaa irtoilemaan. Olen siihen niin täysin tottunut, että tuskin menen edes korjausleikkaukseen.

Kun viisi vuotta oli kulunut, lääkäri sanoi Jennille, että hänet oli hoidettu terveeksi. Tieto oli paitsi helpotus, mutta myös mahdollisuus yrittää lasta. Seurantajakson aikana raskaaksi ei saa tulla.

Jenni oli jo yli 35, joten ratkaisun aika asian suhteen oli käsillä. Toi-

TEKSTI JOHANNA MITJONEN KUVA TORIKORTTELIT / CAMILLA BLOOM

12 tarinaa rinnoista Boobs-näyttely kokosi maaliskuussa Helsingissä yhteen erilaisia tarinoita naisten rinnoista. Näyttelyn valokuvat otti valokuvaaja Paola Suhonen.

Poeettiset taidevalokuvat muodostivat herkän kokonaisuuden. Suhonen kertoo, että kuvat otettiin kesällä luonnonvaloa hyödyntäen.

– Koen tärkeäksi, että asioita tuodaan puheenaiheeksi. Näin saadaan heräteltyä luonnollista suhtautumista niihin. Rintojen ei pitäisi olla mikään ’issue’ tai juttu. Teemme asioista usein itse oudompia kuin ne ovat.

Rintojen pitäisi olla samanlainen osa kehoa, kuin muutkin osat. Jokainen saa itse määritellä, mitä rinnat hänelle ovat.

Näyttelyssä oli myös mahdollista lukea kahdentoista naisen ajatuksia omista rinnoistaan. Tarinoissa esiin nousi muutos. Esimerkiksi kuinka omat rinnat koki ensin lähinnä seksuaalisuuden kautta, mutta imetys antoi niille uuden merkityksen. Tai mitä rinnoistaan ajattelee ihminen, joka on sairastanut rintasyövän. Myös Jenni Gripenwaldtin kokemus oli yksi näyttelyn tarinoista.

Näyttelyn tavoitteena oli edistää rintaterveyttä, rintasyövän varhaista toteamista, rintojen omatarkkailua sekä imetystä osana elämää. Näyttelyn toteuttivat Imetyksen tuki ry, Tunne rintasi ry ja Paola Suhonen.

Boobsia toteuttamassa olivat (vas.) Karolina Lainepää ja Johanna Artola Tunne rintasi ry:stä, taitelija Paola Suhonen sekä Anna Nupponen ja Anna Groundstroem Imetyksen tuki ry:stä.

> Imetysuutisia 1/2022 13

ve lapseen oli syttynyt, mutta hänen miehensä ei jakanut ajatusta.

– Jäin roikkumaan tilanteeseen ja ajattelin, että ehkä raskaus ei edes iän ja hoitojen takia olisi mahdollinen, siksi ehkäisyäkään ei ollut. Surua siitä, etten koskaan tulisi äidiksi, oli monta vuotta.

Raskaus olikin yllätys, iloinen sellainen molemmille. Kun poika syntyi, Jenni oli 43.

Raskausaikana moni ensisynnyttäjä pohtii, miten imetys lähtee käyntiin, niin Jennikin. Oma pulma oli kuitenkin harvinaisempi. Neuvolassa terveydenhoitaja sanoi, että yhdelläkin rinnalla onnistuu imettämään. Jenni vastasi, että hän imettää, jos se onnistuu ja jos ei, niin antaa korviketta.

Synnytyksen jälkeen asia ei enää tuntunutkaan aivan samalta. Maito ei heti noussut ja se itketti.

– Jotenkin oman lapsen ruokkimisesta omalla maidolla tuli ihan kau-

hean tärkeä asia. Minkälainen äiti olen, jos en pysty omaa lastani ruokkimaan.

Onneksi naapuri toi ovelle herkkukorin. Suklaata, teetä ja pari alkoholitonta olutta. Varmuuden vuoksi ostetut korvikkeet jäivät kaappiin.

Ristiäisissä rinnat olivat eripariset, proteesi piti vaihtaa kolme numeroa suurempaan. Kameraan kertyi kuvia, joissa lapsi nukkui sylissä maitotippa suupielessä. Imetys onnistui. Lapsi kasvoi yhden rinnan maidolla.

Ensin tähtäimessä oli puolen vuoden täysimetys. Miehelleen Jenni sanoi, ettei ajatellut imettää yli vuoden vanhaa. Tietämyksen lisääntyessä imetyksen hyödyistä tavoitteet muuttuivat.

– Lapsellani on aika huono vastustuskyky. Jos kävimme muskarissa tai perhekerhossa, oli hän heti kipeänä.

Ajattelin, että imetyksen lopettaminen voisi huonontaa tilannetta. VaikImetysuutisia 1/2022 14

ka ruoka ei kipeänä maistunut, niin maito kelpasi.

Tavoitteeksi tulikin WHO:n kahden vuoden imetyssuositus. Nyt lapsi on viisi, eikä imetys ole vieläkään täysin päättynyt.

Ainut imetystä vaivannut ongelma oli pinnalliset tiehyttukokset, silloin oli harmillista, että toista rintaa ei ollut. Ne alkoivat taaperoimetysvaiheessa, uusivat tavan takaa, ja tilanne kesti pitkään. Hän päätti, ettei imetys lopu tähän ongelmaan. Lopulta hän sai vaivan paranemaan.

– Olen ylpeä, että olen imettänyt yhdellä tissillä.

Lapsi ei ole koskaan ihmetellyt toisen rinnan poissaoloa. Hänelle on kerrottu, että äidillä oli rinnassa kasvain, joka on leikattu pois. Yöksi proteesi pestään ja laitetaan kuivumaan.

Lapsi kutsuukin proteesia päivätissiksi. Toisen rinnan nimi on maitotissi.

Tukena elämän ensihetkissä Jokainen äiti, jokainen lapsi ja jokainen imetys on ainutlaatuinen.

Kahta samanlaista imetyskokemusta ei ole. Eikä siis myöskään yleispäteviä ohjeita, jotka sopisivat kaikkiin tilanteisiin.

Joskus haasteita on alussa, toisinaan vasta myöhemmin.

Ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika imetysneuvontaan, vaikka haaste imetyksen kanssa tuntuisi hassulta tai pieneltä.

Autamme kaikissa imetyksiin liittyvissä pulmissa.

Joskus jo yksi ohjauskerta riittää.

Varaa aika pikkujatti.fi/palvelut/imetysneuvonta tai 010 380 8000

GABRIELLE KLEIN

Kuvassa Domeezin pakolaisleirillä Irakissa vuonna 2014 elokuussa syntynyt Ayla Hamdo. Lähisukulainen pitelee vastasyntynyttä samaan aikaan kun synnytyksestä toipuva äiti saa tarvitsemaansa hoitoa.

Imetysuutisia 1/2022 16

Imetysluottamusta turvattomuuden keskellä TEKSTI NIINA PÖYHÖNEN KUVAT GABRIELLE KLEIN, GIANNIS PAPAKONIS/SHUTTERSTOCK & LÄÄKÄRIT ILMAN RAJOJA

Kätilö Pirianna Laukkaselle odottavien ja synnyttäneiden äitien tukeminen on sydämen asia.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijänä hän tietää, millainen merkitys imetyksellä on hädänalaisissa tilanteissa.

Lesboksen saarella Kreikassa sijaitsevan pakolaisleirin kupeessa sijaitseva klinikka oli rovaniemeläisen kätilö Pirianna Laukkasen työpaikka puolen vuoden ajan, vuoden 2021 keväästä syksyyn. Tuhansille leirillä asuville paikka on kuin vankila, piikkilangoin ympäröity ja vartioitu. Leirin asukkailla on lupa poistua leiristä kahden tunnin ajaksi kerran viikossa.

– Lääkärit ilman rajoja -järjestön klinikka on tarkoituksella leirin ulkopuolella, vastalauseena eristämispolitiikalle. Emme halua olla osana toimintaa, jossa ihmisiä pidetään vankilamaisissa olosuhteissa.

Moni odottavista ja synnyttäneistä äideistä käytti mahdollisuutensa leiriltä poistumiseen päästäkseen Piriannan vastaanotolle. Piriannan työnkuvaan kuuluivat raskauden aikaiset ja synnytyksen jälkeiset käynnit, ehkäisyneuvola ja vauvojen ja lasten rokotukset.

Asiakasmäärä klinikalla vaihteli leirin väkimäärän mukaan. Saman-

aikaisesti leirillä oli noin viidestäkymmenestä sataan raskaana olevaa naista. Varsinaista potilasrekisteriä klinikalla ei ollut, vaan käyntitiedot kirjattiin äitien mukana kulkeviin neuvolakortteihin.

Suurin osa synnytyksistä sektioita

Piriannan pakolaisleirillä asuvat asiak­kaat synnyttivät Kreikan julkisen terveydenhuollon sairaalassa. Yli 60 prosenttia turvapaikanhakijoiden synnytyksistä hoidettiin keisarinleikkauksina, mikä vaikutti synnytyksen jälkeiseen hoitoon.

Leikattujen äitien jälkihoito oli leirin sisällä toimivien tahojen vastuulla, eivätkä äidit välttämättä jaksaneet lähteä erikseen Piriannan vastaanotolle. Hän harmittelee sitä, että osa äideistä jäi ilman hyvää imetysohjausta. Kreikan julkisessa terveydenhuollossa ongelmana oli tulkkien puute ja suuret ei-lääketieteellisen korvikkeen määrät. Leirin sisällä oleImetysuutisia 1/2022 17

vissa palveluissa imetysohjauksen taso vaihteli: osa sai hyvää ohjausta ja osalle tuputettiin korviketta.

– Onneksi leirissä oli pari vertaistukityyppistä toimijaa, jotka järjestivät perhevalmennusta odottajille ja puhuivat imetyksen ensipäivistä.

Toinen näistä toimijoista pääsi sairaalaan sisällekin ja kävi myös siellä opastamassa.

Tärkeää imetysohjausta poikkeusoloissa

Piriannan imetysmyönteisyys sai äidit kääntymään hänen puoleensa.

Hän kertoo tapauksesta, jossa täysiaikaisen, mutta hyvin pienipainoisena syntyneen vauvan äitiä oli leirissä kehotettu lopettamaan imetys.

– Hän ei onneksi ollut totellut, vaan tuli seuraavana päivänä meille käynnille. Itsekin ensin ajattelin vauvan nähdessäni ja kuullessani hänen olevan täysimetyksellä, että saapas nähdä. Silmälle vauva oli kuivuneen oloinen. Mutta en tietenkään siinä kohtaa

>

LÄÄKÄRIT ILMAN RAJOJA

Pirianna Laukkanen halusi ammatin, jossa työtä voi tehdä missä vain. Ennen Lesboksella työskentelyä hän oli synnytyssairaalassa Irakissa.

Maidonerityksen käynnistäminen voi olla haavoittuvissa oloissa tarpeen, jos perheen rahat eivät riitäkään korvikkeeseen tai vaikkapa isoäiti imettää orvoksi jäänyttä vauvaa. heti sanonut mitään, vaan ajattelin, että katsotaan mikä tilanne oikeasti on ja se olikin tosi hyvä.

Sama äiti toi vauvan vielä viikon kuluttua uudestaan, kun tiheän imun kausi oli saanut hänet huolestumaan, ja leirillä oli taas suositeltu imetyksen lopettamista vauvan kitinän takia. Piriannan tekemällä uusintapunnituksella vahvistui, että vauva tosiaan kasvoi 250 gramman viikkotahtia. Syntymäpaino vain oli ollut

niin pieni, että vielä kolmeviikkoisenakin vauva oli alle kolmekiloinen.

– Kätilönä olen huomannut, että imetyksessä ja imetysohjauksessa ei aina ole taustalla näyttöön perustuvuus, minkä vuoksi on ollut todella tärkeää itselleni, että ohjaisin näyttöön perustuen. Sydäntäni on raastanut hirveän paljon juuri nämä, että toisen yön käninät ja tiheät imut tulkitaan näläksi ja ehdotetaan, että pitäisikö hakea lisämaitoa. Kuinka Imetysuutisia 1/2022 18

harmillisen viestin se antaa perheelle, kun monestihan se on vain huolta siitä, onko tämä normaalia.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö toimii WHO:n linjausten mukaan imetystä tukien, eikä jaa äidinmaidonkorviketta, mutta pakolaisleirien ruoka-avustuksesta sitä jaetaan perheille ilmaiseksi. Puutteenalaisissa oloissa heikko hygienia tekee imetyksestä ainoan oikeasti turvallisen vaihtoehdon vauvan ruokintaan.

– Leirillä ripulia on tosi paljon muutenkin lasten keskuudessa. Pullojen pesuun ei käytännössä ole mahdollisuuksia, eikä välttämättä sähköäkään, että saisi keitettyä vettä.

Jos asiakas ei päässyt klinikalle, Pirianna soitti ja kysyi, voisiko tulla käymään. Kotikäynti synnytyksen jälkeen on pakolaisleirillä jotain aivan muuta kuin koti-Suomessa. Perheiden majoituksena saattaa olla tilavampia kontteja, mutta suurin osa

turvapaikanhakijoista asuu pimeissä, ahtaissa teltoissa.

– Yhdessä asumuksessa oli kerrossänky ja kolme matalaa sänkyä ja siellä asui kuusi naista, vauva ja taapero. Ja ihmiset eivät olleet entuudestaan tuttuja keskenään.

Eräs tiiviimpi hoitosuhde Piriannalla oli äitiin, jonka raskaus oli alkanut raiskauksesta. Väkivallan seurauksena hän oli lähtenyt kotimaastaan yksin, ilman vanhempia lapsiaan.

– Tämän äidin kanssa olin sopinut, että tulen katsomaan synnytyksen jälkeen, koska tottakai kiintymyssuhteen syntyminen oli minulle huolenaihe. Traumaattisen kokemuksen ja pakomatkan takia hän ei ollut pystynyt ollenkaan prosessoimaan raskautta. Kun menin kotikäynnille, huomasin ilokseni, että imetys oli lähtenyt sujumaan täysimetyksenä ja kaikki oli hyvin. Häntä oli tosi paljon helpot-

LÄÄKÄRIT ILMAN RAJOJA

GIANNIS PAPAKONIS / SHUTTERSTOCK

Pakolaistyttö nukkuu äitinsä sylissä Idomenin leirillä Kreikan ja Makedonian rajalla maaliskuussa 2016.

Kymmenen päivän ikäinen vauva saa hoitoa Morian leirin tulipalon jälkeen syyskuussa 2020.

tanut se, että vauva oli tyttö. Hän koki, että tyttöön oli helpompi kiintyä.

Äidit jaksavat lasten vuoksi

Elämä pakolaisleirillä, pimeissä, ahtaissa teltoissa ilman vesivessoja tai lämmintä vettä peseytymiseen, on järkyttävää kenelle tahansa. Pirianna kuvaa, että leirin äitien psyykkinen vointi oli todella huono. Monella oli takana myös traumaattinen merimatka ja syyt kotimaasta lähtöön toki myös kummittelivat taustalla. Osalla elämää pakolaisleireillä oli kertynyt jo vuosia.

– Se ympäristö itsessään on aivan varmasti traumatisoiva. Ja sitten se, miten ihmisiä siellä kohdellaan. Leirin asukkailla ei ole mitään tietoa, milloin sieltä pääsee pois ja milloin tulee päätöksiä. Minkään sortin suunnitelmia ei oikein voi tehdä. Moni äiti tunsi syyllisyyttä siitä, että heistä tuntuu koko ajan niin vihaiselta ja se Imetysuutisia 1/2022 19

heijastui lapsiin. Äidit tuntuivat kuitenkin laittavan kaiken jäljellä olevan energiansa juuri lapsiinsa.

Kansainvälisen avustusjärjestön hommissa suurin osa työstä tehtiin ilman yhteistä kieltä asiakkaan kanssa, eikä käytössä ollut ammattitulkkeja. Käytännön työssä korvaamaton apu olivat kieltä ja kulttuuria tulkkaavat kulttuurivälittäjät, joista moni oli pakolainen itsekin. Piriannalle työn monikulttuurisuus oli osa unelmaa.

– Olin oikeastaan ammatinvalinnankin tehnyt sen perusteella, että pystyisin tekemään töitä missä vain.

Suoritin opinnoissani kehitysmaalääketieteen kurssin, jolloin Lääkärit ilman rajoja jäi mieleen siitä, että heidän rahoitus tulee täysin yksityisiltä ja toiminta on riippumatonta puoluetai valtiopolitiikasta. Ennen Lesbosta olin synnytyssairaalassa Irakissa, juuri ennen koronaa.

>

LÄÄKÄRIT ILMAN RAJOJA

LÄÄKÄRIT ILMAN RAJOJA

Pirianna Laukkasen työhön Lesboksen pakolaisleirillä kuuluivat esimerkiksi ehkäisyneuvolan pito ja vauvojen ja lasten rokotukset.

Äiti saamassa apua Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamalla hätäklinikalla syyskuussa 2020 Morialla tapahtuneen tulipalon jälkeen.

jasmin desi

Kulttuuriset käytännöt heijastuvat näkyvästi vauvojen hoitoon ja imetykseen. Esimerkiksi Irakissa synnytyksen jälkeinen ihokontakti on kulttuurisesti vielä vierasta, vaikka koulutettu henkilökunta pyrkii edistämään vauvamyönteisten käytäntöjen juurtumista. Pirianna kertoo tapauksesta, jossa sairaalassa syntyi yllättäen vauva raskausviikolla 35, jolloin synnytys olisi pitänyt hoitaa ennenaikaisia vauvoja hoitavassa sairaalassa.

– Oli ihan siinä kintaalla, pitäisikö hänet siirtää toiseen sairaalaan. Toisaalta oli tiedossa, että resurssit ovat rajalliset myös siellä ja vauva oli hyväkuntoinen. Äiti ei myöskään missään nimessä olisi halunnut lähteä.

Onneksi sain äidin puhuttua ihokontaktiin. Kuuden tunnin jälkeen äiti otti vauvan ja lähti, mutta se oli kyllä työvoitto, että saatiin vauva edes kuudeksi tunniksi iholle.

Köyhien alueiden äidit motivoituneita imettämään

Pirianna kokee, että järjestössä työskennellessä pääsee kouluttautumaan ja edistämään omaa osaamistaan paremmin kuin kätilönä Suomessa. Järjestön järjestämässä imetyskoulutuksessa puhuttiin muun muassa relaktaatiosta. Relaktaatio, eli maidonerityksen käynnistäminen, voi olla haavoittuvissa oloissa tarpeen esimerkiksi, jos perheen rahat eivät riitäkään korvikkeeseen tai vaikkapa isoäiti imettää orvoksi jäänyttä vauvaa.

– Lääkärit ilman rajoja työskentelee köyhemmillä alueilla, joissa kallis korvike ei ole edes mahdollisuus, joten äidit ovat kyllä yleensä tosi motivoituneita imettämään. Toki kuulin Irakissa, että ihan tosi pienille vauvoille saatettiin tarjota jogurttia ja vettä. Korvikkeen antaminen oli joilImetysuutisia 1/2022 20

lekin Irakissa status-juttu, jolla osoitettiin varallisuutta.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö tarjoaa mahdollisuuden työskennellä ja oppia erilaisissa kohteissa. Piriannan ensimmäiset komennukset ovat olleet asiakasmäärältään rauhallisia, mutta tulevaisuudessa saattavat siintää isommat kohteet. Pirianna kertoo järjestön jättimäisestä synnytyssairaalasta Afganistanissa, jossa syntyy 70 vauvaa vuorokaudessa.

– Tähän asti olen tehnyt kätilön töitä myös Suomessa, mutta irtisanouduin ennen kuin lähdin Lesbokselle ja nyt suunnitelmat ovat auki.

Otan lyhyen irtioton kätilön töistä ja aion olla Napapiirilla tonttuna jonkin aikaa. Työkaveri nauroi Lesboksella, että lähetä kuvia sitten, että on kyllä hyvin erilaista työtä tiedossa tähän väliin.

Ihania imetyshetkiä!

Tallenna imetysmuistosi kauniiksi koruksi, joka valmistetaan omasta maidostasi.

Korussa kannat sinun ja lapsesi tarinaa,

Ylellisen tuntuinen imetysvaate kruunaa parhaat hetket.

PAL A A RAKKAU T TA .

”Hymy on herkässä, kun saa päälleen ekologisesti ja eettisesti tehdyn vaatteen parhaista kankaista.”

Voit tilata korun helposti verkkokaupasta.

#palarakkautta #korutjotkamuistavat

ign 104 x 134.indd 1

www.jasmindesign.fi

10.2.2022 0.31

IMETYSTARINANI

TEKSTI MILLA KARJALAINEN

Yksin vauvan ja esikoisen kanssa Kun toisen lapsen imetys alkoi, olin juuri kokenut vauhdikkaan ja nopean, mutta ihanan synnytyksen. Olin myöskin vähän aiemmin jäänyt yksinhuoltajaksi, joka oli suuri muutos.

Ensi-imetyksemme oli kaunis hetki. Se tapahtui heti syntymän jälkeen ja kesti ihanan pitkään. Vauva tuli rinnalle ja ensin hänellä oli hieman vaikeuksia saada otetta, mutta siitä se lähti sujumaan. Jäimme vauvan kanssa synnytyssaliin kahdestaan, kun kätilöt lähtivät vuoronvaihtoon. Oli ihana saada rauhassa tutustua omaan vauvaan hänen ollessa rinnalla.

Ensi-imetys oli niin upea hetki, että muistan sen varmasti ikuisesti.

Ensipäivät kotona tiheän imun kanssa opettivat minulle, kuinka kaikki tehdään yhdellä kädellä. Opin muun muassa käärimään

tankoparsat pekoniin samalla imettäen!

Minulle imetys on aina ollut tärkeää. Imetyksen tuomat hyödyt äidille ja vauvalle ovat ihan uskomattomat. Myöskin imetyksen tuoma side vauvaan on uskomattoman vahva. Olin päättänyt, että onnistun imetyksessä, ja jos tulee ongelmia, pyydän apua.

Olin selvittänyt Imetyksen tuki -sivustolta paljon tietoa, joten olin varmempi. Tukiäitiys on myös tuonut paljon varmuutta.

Vinkkejä yksinhuoltajan imetyshetkiin yritin keksiä jo raskausaikana. Meilläkin oltiin välillä vain sohvalla. Isomman lapsen kanssa katsoin elokuvaa, kun vauva oli ihokontaktissa.

Parhain ideani oli, kun kokosin isommalle lapselle isosiskopakkauksen. Se sisälsi muun muassa tar-

Imetysuutisia 1/2022 22

ra- sekä värityskirjoja, muutaman lelun, palapelejä, muovailuvahasetin ja pientä välipalaa. Tämä pakkaus oli tiheän imun kausina pelastus.

Lisäksi suuri helpotus oli, kun tein ennen vauvan syntymää pakkasen täyteen ruokaa. Jos vauva asui rinnalla eikä huvittanut kokata yhdellä kädellä ja kello läheni lounasaikaa, oli kätevää napata pakkasesta ruokaa.

Päivät kuluivat nopeasti. Tunsin usein riittämättömyyttä. Vauva tankkasi illat rinnalla ja samalla piti pystyä hoitamaan esikoisen iltatoimet. Olin ennen vauvan syntymää ajatellut, että päiväunien aikana touhuan esikoisen kanssa yhdessä kaikkea kivaa kaksin. Toisin kävi, vastasyntynyt ei suostunutkaan nukkumaan ilman tissiä kuin muutaman minuutin. Niinpä vau-

Puolison tuen puuttuminen on tuntunut välillä todella surulliselta ja raskaalta.

Välillä rintaraivareiden keskellä olisi kaivannut halin.

va nukkui sylissä, rinta suussa ja tein esikoisen kanssa palapelejä tai väritimme värityskirjoja. Välillä tunsin huonoa omatuntoa, kun olin niin kiinni vauvassa ja tuntui, etten ehdi ollenkaan pitää esikoista sylissä.

Vauva oli rinnalla aina todella kärsimätön. Kun maito ei herunut heti, se harmitti ja välillä hänellä oli vaikeuksia saada imuotetta. Imetys erosi esikoisen imetyksestä hyvin paljon, sillä nyt imetys oli kivutonta. Esikoinen taas puolestaan malttoi paremmin heruttaa maitoa, eikä alkanut yhtä helposti raivoamaan.

Arki oli melko kiireistä, intensiivistä ja ihanaa. Raskasta, mahtavaa ja upeaa. En yhtään osannut odottaa, mitä kaikkea voi tuntea vuorokauden sisällä. Päivät kuluivat yksinhuoltajuuden sekä imetyksen

opettelussa, pieneen uuteen ihmiseen tutustuessa ja isomman lapsen kanssa touhutessa.

Vauvan ollessa ihan pieni, päivämme sisälsivät joka päivä puistoilua. Oli mukava penkillä tai viltin päällä imettää vauvaa ja samalla isompi pääsi leikkimään. Välillä kävimme myös eväsretkillä.

Arjen askareet sai hyvin hoidettua, mutta suurin muutos oli, ettei omaa aikaa iltaisin ollutkaan enää kuten yhden lapsen äitinä oli ollut. Vauva halusi usein olla rinnalla iltaisin tuntikausia ja kun hänet rinnalta sai pois, piti jo itse käydä nukkumaan.

Puolison tuen puuttuminen on tuntunut välillä todella surulliselta ja raskaalta. Joskus on ollut hetkiä, kun on ollut epävarma maidon riittämisestä tai siitä, onko imetysasento nyt varmasti hyvä. Vä-

Imetysuutisia 1/2022 23

lillä rintaraivareiden keskellä olisi kaivannut halin ja vahvat sanat ja kannustukset, kuten: ”Me selvitään tästä, pian se menee ohi.”

Onneksi on ystäviä, joilla on kokemusta imetyksestä. He ovat olleet suuri, korvaamaton tuki ja kannustus, niin vaikeissa kuin hyvissä hetkissä.

Onko sinulla oma imetystarina, jonka haluaisit jakaa lukijoidemme kanssa? Kirjoita noin 5000 merkin pituinen teksti ja lähetä se meillle. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä ja valita julkaistavat tarinat. Voit kirjoittaa halutessasi nimettömänä. Tarinat voi lähettää osoitteeseen imetysuutisia @imetys.fi

TUTKITUSTI IMETYKSESTÄ

TEKSTI MARIA HANNULA

Syömishäiriö saattaa vaikuttaa äidin imetyksen pituuteen Äidin syömishäiriön vaikutusta imetykseen on tutkittu. Kirjallisuuskatsauksen pohjana oli erilaisia tutkimustuloksia, joissa oli selvitetty syömishäiriöistä kärsivien tai kärsineiden naisten imetyksen aloitusta, kestoa sekä imetykseen liittyviä ongelmia. Katsauksessa oli 13 julkaisua 12 eri tutkimuksesta.

Tutkimukset oli tehty kahdeksassa eri maassa, joten imetyskulttuurin, tuen ja terveydenhuollon saatavuus imetyksen avuksi vaihtelevat tutkimuksittain hyvin vahvasti.

Syömishäiriöistä kärsivien naisten ja terveiden naisten eroja imetyksen aloituksessa ei havaittu, mutta neljässä tutkimuksessa havaittiin imetyksen keston olevan selkeästi lyhyempi syömishäiriöstä kärsivillä naisilla kuin muilla.

Imetys alkoi molemmissa ryhmissä heti synnytyksen jälkeen hyvin,

mutta vauvan ollessa kolmen kuukauden ikäinen, syömishäiriöstä kärsivät naiset olivat lopettaneet imetyksen useammin. Lisäksi imetyksen lopetus ennen vauvan kuuden kuukauden ikää syömishäiriötä sairastavilla oli paljon yleisempää. Bulimiaa sairastavat naiset imettivät pisimpään, yli vuoden ikään asti.

Suurimmassa osassa tutkimuksia ongelmat imetyksessä olivat naisten itse raportoimia eikä potilastiedoista kerättyjä tietoja. Kaikkein yleisimmäksi ongelmaksi koettiin maitomäärän riittämättömyys. Muita usein ilmoitettuja ongelmia olivat vauvan hidas syöminen, pienet syöntimäärät tai tyytymätön ja edelleen nälkäinen vauva.

Bulimiaa sairastavien naisten lapset kieltäytyivät syömästä kiinteää ruokaa merkittävästi pidempään, joka johti pidempiin imetyksiin, kun puolestaan anoreksiaa sairastavien naisten lapsil-

la oli jo varhaisessa vaiheessa alkavia rintaruokintavaikeuksia.

Tutkimuksen kohteena olevien naisten tunteista imetyksen aikana oli vain pieniä tutkimuksia ja ne olivat melko vanhoja. Naiset kokivat epäonnistuneensa ja syyllistyvänsä, jos vauva ei syönyt. He saattoivat kokea imetyksen aikana surumielisyyttä ja hämmennystä.

Tutkijat ehdottavat jatkotutkimusaiheeksi sitä, miten puolison imetysasenne vaikuttaa syömishäiriöstä kärsivän naisen imetykseen. Puolison positiivisen asenteen on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan imetystä suojaava tekijä.

Lähde

Kaß, A. & Dörsam, A-F. & Weiß, M. & Zipfel, S. & Giel, K-E. (2021) The impact of maternal eating disorders on breastfeeding practices: a systematic review. Archives of Women's Mental Health 24:693–708.

Takanojainen imetysasento voi vähentää imetyksen alkuvaiheen ongelmia Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella takanojaisen imetysasennon (biological nurturing) ohjaamisen tehoa verrattuna perusimetysohjaukseen sairaalassa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää takanojaisen imetysasennon vaikutusta imetysongelmien ilmenemiseen sekä täysimetykseen.

Tutkimukseen osallistui 188 naista viimeisellä raskauskolmanneksella ja puolet heistä saivat ohjeistusta takanojaiseen imetysasentoon.

Merkittävä havainto oli, että taka-

nojaista imetysasentoa käyttäneillä äideillä oli selkeästi vähemmän rintoihin liittyviä ongelmia sairaalasta kotiutuessa. Rikkinäisiä tai kipeitä rinnanpäitä oli myös selkeästi vähemmän kotiutusvaiheessa, esimerkiksi todennäköisyys rikkoutuneisiin rinnanpäihin väheni 58 prosenttia. Äideillä, jotka olivat saaneet ohjausta takanojaiseen imetysasentoon oli paljon vähemmän ongelmia rintojen kanssa neljän kuukauden jälkeen synnytyksestä. Tutkijat esittävät hyvien tulosten johtuvan osittain siitä, että Imetysuutisia 1/2022 24

takanojaisessa imetysasennossa vauva saa rinnanpäästä paremmin otteen, jopa täysin itsenäisesti. Täysimetyksen kestoon takanojaisella imetysasennolla ei kuitenkaan ollut merkitystä.

Lähde

Milinco, M., Travan, L., Cattaneo, A., Knowles, A., Sola, M-V., Causin, E., Cortivo, C., Degrassi, M., Di Tommaso, F., Verardi, G., Dipietro, L., Piazza, M., Scolz, S., Rossetto, M., Ronfani, L. & for the Trieste BN Investigators. (2020) Effectiveness of biological nurturing on early breastfeeding problems: a randomized controlled trial.

International Breastfeeding Journal 15:21.

Hoitava ja parantava rintasidos

Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen?

SUOJAA • LIEVITTÄÄ KIPUA • PARANTAA Nursicare vähentää tutkitusti kipua1 ilman lääkeaineita ja parantaa rikkoutuneet rinnanpäät hellästi ja tehokkaasti.

Lue lisää: www.nursicare.fi Verkkokauppa www.bit.ly/ostanursicare

Jälleenmyyjät www.bit.ly/nursicaremyyja

Maahantuoja Steripolar Oy | www.steripolar.fi | (09) 417 606 00 *Beitz AJ, Newman A, Kahn AR, Ruggles T, Eikmejer L. A Polymeric Membrane Dressing With Antinociceptive Properties: Analysis With a Rodent Model of Stab Wound Secondary Hyperalgesia; The Journal of Pain, February, 2004;5(1):38-47

nursicaresuomi

IMETYSPULMIA

Imetys ja seksi Seksi vauvan syntymän jälkeen voi olla erilainen kokemus. Toiveista ja tunteista kannattaa uskaltaa puhua, ettei ongelmia synny, asiantuntijat sanovat.

TEKSTI VENLA MANTERE

Imetysuutisia 1/2022 26

Imetys ja seksi ovat molemmat sekä upeita että luonnollisia ihmiselämään kuuluvia asioita. Joskus saattaa kuitenkin tuntua siltä, etteivät ne oikein mahdu arkeen samaan aikaan.

Muuttunut keho, uusi elämäntilanne ja univaje vievät veronsa.

Toisaalta vanhemmaksi tulo voi olla myös voimaannuttava kokemus ja mahdollisuus tutustua uudelleen omaan kehoon ja seksuaalisuuteen.

Maitoa voi tulla rinnoista seksinkin aikana

Seksuaalikasvattaja ja doula Nilla Maunu uskoo, että tieto raskauden, synnytyksen ja imetyksen tuomista fyysisistä ja hormonaalisista muutoksista auttaa olemaan armollisempi itselleen.

Maunu haluaakin kannustaa imettäviä vanhempia hakemaan tietoa vartalossa tapahtuvista muutoksista ja keskustelemaan niistä myös seksikumppanin tai -kumppaneiden kanssa.

Yksi muutos voi olla se, että seksin aikana rinnoista voi tulla maitoa.

Maunu pohtii asiaa sinkkuvanhempien kannalta.

– Tuoreen tai satunnaisen seksikumppanin kanssa keskustelu vauva-arjen vaikutuksesta omaan seksuaalisuuteen tai esimerkiksi maidon erittymisestä seksin aikana saattaa tuntua erityisen vaikealta, hän sanoo.

Maunu neuvoo, että nämäkin asiat kannattaa kuitenkin ottaa puheeksi, mikäli ne vaivaavat itseä seksin aikana.

Asiaan osaa mahdollisesti suhtautua positiivisemmin, kun tietää sen johtuvan endorfiinin eli mielihyvähormonin erittymisestä. Kyseessä on siis positiivinen palaute kumppanille, miksi sellaista häpeämään.

Keskusteluyhteys kaikkein tärkein

Parisuhteessa elävät ja yhdessä vanhemmiksi kasvaneet saattavat löytää suhteestaan aivan uuden tason, uu-

Imettäjän tarvikkeet nautittavaan seksielämään ● ● ● ● ●

keskustelu sooloseksi liukuvoiteet aika keskustelu vielä uudelleen

denlaisen luottamuksen ja intiimiyden.

Keskusteluyhteyden tärkeyttä painottaa kätilö ja seksuaaliterapeutti Susanna Alhonkoski. Muuttuneen elämäntilanteen ja identiteetin lisäksi kehossa tapahtuu raskauden, synnytyksen ja imetyksen myötä hormonaalisia muutoksia.

Alhonkoski kuvaa synnytyksen jälkeen kehossa olevan 'hormonimyrsky'. Tutkimustenkin mukaan parisuhteessa ollessa myötätuntoa kaivataan erityisesti omalta kumppanilta.

Hormonaaliset muutokset kehossa voivat aiheuttaa muun muassa limakalvojen kuivuutta ja haluttomuutta.

Rinnat ovat usein herkät ja imetyksen myötä niitä voi olla vaikea nähdä seksuaalisina. Tämä häiritsee erityisen paljon silloin, jos rinnat ovat aiemmin olleet isossa roolissa osana omaa seksuaalisuutta ja seksiä.

Lisäksi hormonit ohjaavat symbioosiin vauvan kanssa, jolloin seksi ei välttämättä ole ajatuksissa lainkaan. Kaikki tämä on luonnollista, mutta saattaa tuntua hämmentävältä. Lisäksi ilman avointa keskusteluyhteyttä kumppani saattaa kokea jäävänsä syrjään.

Raskaus, synnytys ja imetys voivat vaikuttaa myös positiivisesti omaan Imetysuutisia 1/2022 27

seksuaalisuuteen ja sitä kautta myös seksielämään. Rintojen kasvaminen ja herkistyminen imetyksen myötä voivat tehdä niiden koskettamisesta entistäkin kiihottavampaa.

Seksipuhe avuksi

Omaan kehoon on hyvä tutustua rauhassa uudelleen synnytyksen jälkeen. Tätä mieltä on myös Susanna Syld, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja parisuhdeterapeutti. Myös hän painottaa keskustelun tärkeyttä ja neuvoo parisuhteessa eläviä pohtimaan yhdessä kummankin toiveita ja haluja. Vaikka seksiin ei pidä suostua, ellei sitä itse halua, on kuitenkin hyvä antaa kummankin halulle tilaa.

Toiveista ja haluista on hyvä puhua avoimesti.

Syld haluaa myös myllertää sanan seksi käsitettä. Monesti heterosuhteissa seksiä pidetään synonyymina yhdynnälle. Seksi voi kuitenkin olla paljon muutakin.

– Voisiko jo seksistä puhumista pitää seksinä, hän pohtii. On nimittäin hyvä muistaa, että halut saattavat nousta, kun niitä herättelee.

– Vaikkei vauva-arkeen opetellessa olisikaan haluja tai jaksamista seksin fyysiseen harrastamiseen, voi siitä kuitenkin puhua ja pitää näin teemaa esillä, hän jatkaa.

Mikäli halut eivät kohtaa, voisi pohtia, olisiko seksiä haluavan kuitenkin mahdollista saada seksiä toisen läsnäollessa jollain tavalla. Yksi vaihtoehto voisi olla sooloseksi kumppanin vierellä. Toinen olisi jakamassa hetken, vaikka ei osallistuisikaan siihen itse. Syld myös huomauttaa vanhemmaksi tulemisen olevan aina muutos. Voi olla lohduttavaa ajatella, että kyseessä on vain vaihe.

Parhaimmillaan seksi voi kuitenkin tuoda lisää voimavaroja pikkulapsiarkeen, tapahtui se sitten yksin tai yhdessä.

Imetysmatkalla Millaista imetys on Yhdysvalloissa?

Entä mikä yllätti Intiassa?

Hyppää mukaan matkalle maailman ympäri, ja lue kuuden äidin kokemukset imetyksestä ulkomailla.

TEKSTI SAANA VALLIUS KUVAT PERHEIDEN KOTIALBUMEISTA

Imetysuutisia 1/2022 28

ia

Int

Saimme keskimmäisen lapsemme Intiassa vuonna 2020. Intiasta voisi varmasti kertoa monenlaisia kokemuksia, sillä kyseessä on iso maa, jossa asuu yli miljardi ihmistä.

Intiassa vauva viedään aina noin neljäksi tunniksi teholle tarkkailuun synnytyksen jälkeen. Itse etsin tarkoituksella sellaista sairaalaa, jossa vauvan saisi pitää lähellä heti syntymän jälkeen. Silti tässäkin sairaalassa oltiin aivan ihmeissään, kun isä piti vauvaa ihokontaktissa ja hoitohenkilökunta kävi vuorotellen meitä katsomassa.

Sairaalassa oli paljon imetysohjausta tarjolla ja suhtautuminen imetykseen positiivista. Henkilökunta kiersi kertomassa imetyksestä, katsomassa imuotetta, sekä vauvan painoa ja pissaamista seurattiin.

Aluksi vauvaltani ei tullut pissaa

ERIIKA WATHEN normaalisti ja omalla maidollani yritettiin lisätä nesteen saantia. Ellei koronapandemia olisi juuri alkanut, olisi sairaalasta myös tultu kotikäynneille useita kertoja.

Intiassa koko perhe hoitaa vauvaa, mummot ja isomummot usein tuttipullon kanssa. Seksuaalisuus ja naisen rinnat ovat tabuja ja osittain tästä syystä etenkin parempiosaiset tarjoavat julkisilla paikoilla korviketta. Intiassa ei olisi tullut mieleenikään imettää esimerkiksi kahvilassa, kun taas Suomessa olen imettänyt missä vain.

Vauvan syntymän jälkeen imetin vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäistä lastani ja vauvaani tandemina. Hoitohenkilökunta oli tästä hyvin hämmästynyt ja he kävivät vuorotellen ihmettelemässä tilannetta.

Tämän jälkeen ravitsemusterapeut-

a

ks Sa

Asun Saksassa, Düsseldorfissa. Minulla on kolme poikaa: Julian 6 vuotta, Linus 3,5 vuotta ja Eelis vuoden. Olen imettänyt lähes tauotta esikoisen synnyttyä, tällä hetkellä kahta nuorimmaista tandemina.

Olen asunut Saksassa nyt 15 vuotta.

Saksa on lapsiystävällinen maa ja ilmapiiri imetyksen suhteen kannustava. Pienten vauvojen imetys on tavanomaista, 77 prosenttia vauvoista kotiutuu täysimetyksellä. Taaperoiden imetys on harvinaisempaa ja tandemimetys aiheuttaa usein ihmetystä. Äidit palaavat usein jo vuoden jälkeen takaisin töihin.

Saksassa jokaisella on oma kätilö, joka käy kotona seuraamassa äidin toipumista ja vauvan kasvua, alussa päivittäin ja myöhemmin kerran pari viikossa ensimmäiset kolme kuu-

ti ohjattiin huolehtimaan riittävästä ravinnonsaannistani. Asenne ei tässäkään tilanteessa ollut kauhisteleva, enemmänkin “vau, ai noinkin voi tehdä”.

NEA MASUR kautta. Kätilö antaa imetysohjausta ja häneen voi ottaa yhteyttä koko imetystaipaleen ajan.

Suurimmassa osassa sairaaloita äidit tapaavat ennen kotiutumista myös imetysohjaajan. Monet sairaalat tarjoavat imetystukiryhmiä ja imetyskahviloita pienten vauvojen vanhemmille. Saksassa toimii kaksi vapaaehtoisjärjestöä imetyksen tukena: Arbeitsgemeinschaft Freier Stillgruppen (AFS) ja La Leche Liga Deutschland e.V. Esikoisen synnyttyä meillä oli imetyksen alussa haasteita. Ilman kätilöni kullanarvoista tukea emme olisi päässeet täysimetykselle. Hän myös kannusti minua ryhtymään imetystukiäidiksi.

Minua on ilahduttanut positiivinen suhtautuminen imetykseen ja

Imetysuutisia 1/2022 29

julki-imetykseen. Imettäessäni esimerkiksi kahviloissa on minulle tarjottu tyynyä tai juotavaa.

Kerran lentäessäni kahden vanhimman pojan kanssa Suomeen, kysyi lentoemäntä silloin kaksivuotiaalta, mitä hän haluaisi juoda. Lapsi totesi ”tisua!”, johon lentoemäntä vastasi, ettei hänellä ole sitä tarjolla, josko mustikkamehu kävisi.

ia

mib a N 

Asuimme esikoisen syntymän jälkeen kaksi kuukautta Namibiassa mieheni perheen luona, vauvan ollessa viisi kuukautta. Namibiassa kulttuuri on jakaantunut: rikkaat ja köyhät, länsimaalaistuminen ja heimokulttuurit, ja kaikkea siltä väliltä.

Omat kokemukseni ovat varakkaan länsimaalaistuneen perheen uudehkona jäsenenä.

Vastasyntyneiden vauvojen imetys oli tavanomaista, mutta jo useamman kuukauden ikäisille annettiin rikkaammissa perheissä pääosin korviketta. Sen uskottiin olevan parempaa kuin äidinmaito. Maassa laki oikeuttaa äitiysloman pituudeksi neljä viikkoa ennen laskettua-aikaa ja kahdeksan viikkoa lasketun ajan jälkeen.

Naisten keskuudessa imetykseen suhtauduttiin neutraalisti, mutta lapsentahtisuus herätti ihmettelyä

SARA KLAASSEN ja huolta, esimerkiksi miksi vauva syö 40 asteen helteessä niin tiheästi. Painostus korvikkeen käyttöön oli vahvaa etenkin mieheni perheen keskuudessa, jossa eli uskomus, että suvun naisilta ei vain tule tarpeeksi maitoa.

Imetystukea maassa ei juuri ollut tarjolla. Kävimme yksityisessä neuvolassa ottamassa rokotteita ja pyynnöstäni lapsi punnittiin ja mitattiin, muusta siellä ei oltu kiinnostuneita. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos olisin säännöllinen asiakas.

Terveydenhuolto suosittelee imetystä 2-vuotiaaksi, mutta sen katsotaan koskevan köyhiä, joilla ei ole varaa korvikkeeseen. Itseni lisäksi ainoat julki-imettäjät olivat kadulla käsitöitä myyvän himba-heimon naisia, joiden elämäntapa ei ole monen muun heimon tapaan länsi-

ia

l a r t s Au



Asuin Australiassa Victorian osavaltiossa noin kahdeksan vuotta ja sain molemmat lapseni siellä.

Muutimme Suomeen, kun vanhempi lapsi oli 3-vuotias ja nuorempi muutaman kuukauden.

Australiassa suositellaan kuuden kuukauden täysimetystä ja imetyksen jatkamista kiinteiden ohella vähintään vuoden ikään asti. Lähes kaikki äidit aloittavat imetyksen, mutta puolen vuoden kohdalla vain 60 prosenttia imettää edelleen ja vuoden kohdalla enää vain noin 18 prosenttia. Omassa äitiryhmässäni suurin osa imetti yli vuoden.

Julkinen sairaala tarjosi imetysohjausta tunnin verran ennen synnytystä ja tarvittaessa synnytyksen jälkeen. Kätilöt opastivat imetyk-

maistunut. Se kohtaaminen ja hymy kahden äidin välillä antoi valtavasti voimaa kaiken muun painostuksen keskellä. Ulkoilmakylpylän suihkuosastolla imetin vauvaani ja tuntematon nainen sanoi: ”Tuo on parasta mitä voit antaa lapsellesi.”

Ne sanat kantoivat loppumatkan ajan.

JOHANNA BENNET sessä ja sairaalalla oli myös imetysohjaaja. Tämä palvelu oli käytettävissä kuusi viikkoa synnytyksestä.

Paikallisessa neuvolassa työntekijät olivat erikoistuneita kätilöitä, joilta sai apua imetykseen liittyen.

Lisäksi oli paljon yksityisiä imetysohjaajia. Ystävälläni oli ongelmia imetyksen kanssa ja hän pääsi vauvansa kanssa klinikalle muutamaksi yöksi. Australiassa toimii myös Australian Breastfeeding Association, jonka kautta voi saada apua ja tukea, liittyä jäseneksi ja heillä on kattavat verkkosivut.

Imetys julkisilla paikoilla on turvattu lailla. Ilahduin tarjolla olevan tuen määrästä. Koin ilmapiirin erittäin kannustavaksi ja sain paljon iloisia kommentteja julkisil-

Imetysuutisia 1/2022 30

la paikoilla imettäessäni. Etenkin vanhemmat ihmiset, sekä miehet että naiset, kommentoivat muun muassa: ”Kylläpä lapsella on hyvät eväät”, ”Tuota on ikävä, imetin omia lapsiani” tai ”Mahtavaa, kun imetät!”

t

lla a v s dy

Yh

Olen asunut Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa vuodesta 2015.

Meillä on 2,5 vuotta ja puolen vuoden ikäiset tytöt, jotka ovat molemmat syntyneet täällä.

Yhdysvallat on niin iso maa, että on vaikea sanoa mitään koko maan kattavaa. Omassa asuinpaikassamme ilmapiiri kannustaa luonnollisuuteen niin synnytyksissä kuin lastenhoidossakin, lähisairaalalla on vauvamyönteisyys-sertifikaatti ja imetystä tuetaan. Lähes kaikki äitikaverini imettivät yli vuoden, vaikka moni palasi töihin kolmen kuukauden äitiysvapaan jälkeen. Lyhyiden äitiysvapaiden takia pumppaamisesta puhutaan paljon ja äitiysvapaan pituus voi vaikuttaa imetykseen.

Obamacare-terveysuudistuksen myötä kaikkien terveysvakuutusten tulee korvata kolme imetysneuvojan vastaanottoa ja tuplasähköpumppu.

JENNI OJALA Käytin näistä hyödyksi molempia esikoisen kanssa. Lisäksi kävin sairaalan järjestämissä imetystapaamisissa, joissa sai tavata muita äitejä sekä tarvittaessa apua imetysneuvojalta. Kuopuksen kanssa imetys lähti niin hyvin käyntiin, että lahjoitan äidinmaitoa paikalliselle Mothers' Milk Bank -organisaatiolle, joka jakaa äidinmaitoa sairaaloihin sekä keskoslasten vanhemmille.

Negatiivisia kommentteja en ole kokenut julki-imetyksestä, sen sijaan ulkopuolisten ihastelua ja kertomuksia omista vauva- tai imetysajoista. ”Good job, mama!” on yleinen kannustus vauvan kanssa liikkuessa tai imettäessä.

Ruokakaupoissa on yleensä vessoista erilliset imetyshuoneet.

Kerran kaupassa kysyin huoneen sijaintia ja minut ohjattiinkin henkilökunnan imetys- eli pumppaushuo-

l

ae r s I 

Asuin Israelissa vuosina 2010– 2014, muutimme kun esikoiseni oli 3-vuotias ja toinen lapseni vuoden.

Kolmas lapseni syntyi Israelissa.

Ilmapiiri imettämiseen oli maassa kannustava ja salliva.

Lämmin ilmasto salli ulkona imettämisen lähes ympärivuotisesti ja julkisesti imettävät äidit olivat yleinen näky. Paheksuvia katseita tai kommentteja en kohdannut koskaan pientä vauvaa tai taaperoakaan imettäessäni. Pulloruokintakin oli hyvin avointa ja näkyvää, jauhemuotoisia korvikkeita sekoiteltiin milloin missäkin.

Synnytystoiminta ja neuvolajärjestelmä (tipat chalav, suom. maitotippa) olivat hyvin samantyyppisiä kuin Suomessa. Hoitaja seurasi lapsen kasvua alkukuukausina tii-

neeseen. Pumppaustaukojen sekä -huoneen tarjoaminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Huoneessa oli pehmeä nojatuoli ja seinällä reilu kaksikymmentä vauvan kuvaa kehystettynä, kaikkien työntekijöiden vauvat. Niitä oli hauska katsella omaa vauvaa imettäessäni.

LINDA LEINONEN viisti ja neuvoi kiinteiden aloituksessa. Lastenlääkäri teki neuvolassa terveystarkastuksen lapselleni, joka kasvoi viiden kuukauden iästä eteenpäin niukasti. Imetykseen suhtauduttiin kannustavasti ja IBCLC-ammattilaisia oli huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Israelissa toimii myös La Leche League. Kävin Imetyksen tuen imetystukiäitikurssin etäkurssina Israelista käsin.

Erona Suomeen on mainittava, että Israelissa korvikemainonta ja -myynti ei ole samalla tavalla rajoitettua. Suoraan mainontaan tuli kuitenkin kysyä tuoreilta vanhemmilta lupa. Korvikenäytteitä ei lähetetty kotiin, vaan vauvan kasvuun ja kehitykseen liittyviä vihkosia.

Virallinen täysimetyssuositus Is-

Imetysuutisia 1/2022 31

raelissa on puoli vuotta, mutta koska äitiyslomat ovat lyhyitä, monet pumppaavat maitoa tai vauva saa korviketta hoitopäivän aikana.

Hauskana tapauksena muistan, kuinka israelilainen ystäväni ristiin imetti luontevasti siskonsa kanssa heidän lähes saman ikäisiä vauvojaan, kun toisen täytyi käydä jossain ilman lasta. En ole samaan ilmiöön törmännyt Suomessa.

Kirjavinkki Miina Korp

i

Vaula Helin & Paula Ojanen: Jatulintarha – lisääntymisemme oudot polut Kustantamo S&S, 2021 384 s.

Tahattoman lapsettomuuden todennäköisyys harvoin konkretisoituu alle kolmekymppiselle, vaikka jo huomattavasti aiemmin olisi hyvä käydä itsensä kanssa keskustelua aiheesta. Meille valitettavan harvoin onnistutaan kertomaan lisääntymisestä tavalla, joka saisi huolehtimaan omasta hedelmällisyydestä ja tutkailemaan omia toiveitaan riittävän ajoissa. Ainakin useimmille meistä kolmekymppisistä on jäänyt mieleen varoitukset silmänräpäyksessä tarttuvista seksitaudeista ja salamana alkavista raskauksista. Lapsen syntyprosessi on valtavan ihmeellinen tapahtuma, eikä mitenkään itsestäänselvää. Matka vanhemmaksi voi olla monella tapaa käsittämättömän mutkainen. Tämä teos käsittelee lapsettomuushoitoja. Kirjoittajat kuvaavat omaa lisääntymisen polkuaan kumpainenkin tavalla, joka sai minut sekä lukemaan kirjan nopeasti loppuun, että lisäämään vihdoin deittiprofiiliini lauseen: Toivon, että jakaisimme lapsihaaveen.

Minulla oli siis kirjaa lukiessa mielessäni sekä omakohtainen että ammatillinen kiinnostus aihetta kohtaan, ja toive pystyä tukemaan mahdollisimman monenlaista vanhempaa. Monella lasta odottavalla on takana joko useiden vuosien yrittäminen tai pitkät ja rankat lapsettomuushoidot. Moni lasta toivova ei elävää lasta koskaan syliinsä asti saa. Tämän kirjan kaksi kertomusta avaavat silmiä sille,

mitä kaikkea ihminen ja pariskunta ovat saattaneet joutua kohtaamaan. Kohtaamaan itsessään, toisissaan, ammattilaisten taholta sekä terveydenhuoltojärjestelmässä. Tarinoiden kautta avautuu myös maisema käytännön mahdollisuuksiin ja mahdottomuuksiin lapsettomuushoitojen tiellä: erilaisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, kirjainyhdistelmiin ja todennäköisyyslaskelmiin, sekä näiden kustannuksiin.

Kirjan luettuani keskustelin aiheesta myös erään isän kanssa, jolla oli kokemus lapsettomuushoidoista ja vanhemmaksi tulosta yli kolmekymppisenä. Hän pohti, mitä oikein oli jäänyt odottelemaan silloin nuorempana. Nämä lisääntymiseen liittyvät kysymykset koskevat todella kaikkia meistä, jotka saattavat jossain vaiheessa haluta lisääntyä - tai heitä, jotka kohtaavat vanhempia ja lapsesta haaveilevia. Siksi haluan suositella kirjaa jokaiselle, en vain äidiksi haluaville. Kirja tuo paljon tietoa ja ymmärrystä, josta on hyötyä odottajia ja synnyttäjiä kohtaavalle.

Kirjan lukeminen ei missään nimessä ollut helppoa, sillä näihinkin todellisiin tarinoihiin kuuluu myös vahva kipu.

Ennen kaikkea kirjan teksti oli mielestäni kaunista, sillä todellinen elämä ja sen värit ansaitsevat tulla kirjoitetuksi ja luetuksi tällä tavalla.

Imetysuutisia 1/2022 32

Lastenkirja

vinkki

Mari Aalto

laine

Mila Teräs & Hannamari Ruohonen: Ensilumi Otava, 2022 32 s.

Jani Toivola, kuvitus Saara Obele: Poika ja perhostunne Otava, 2022 40 s.

Kevään uusissa lastenkirjoissa on tarjolla sateenkaariteemoja sukupuolen moninaisuudesta ja ihastumisesta.

Ensilumi kertoo matkasta omaksi itseksi sekä itsensä hyväksymisestä juuri sellaisena kuin on. Tarinassa kuvataan kauniisti Tuiskun isovanhemman muutosta vaarista mummoksi. Kauniit, sateenkaaren väriset kuvat tukevat tarinaa hienosti.

Perhostunne on tarina ensi-ihastumisesta, jossa päähenkilöinä on kaksi koululaispoikaa. Kirja kertoo ihastumisen aiheuttamasta hämmennyksestä sekä ystävyydestä, jossa sukupuolella ei ole merkitystä.

Kumpaankin kirjaan tartuin suurella mielenkiinnolla ja innostuksella. Olen äärettömän iloinen, että lastenkirjojen aiheet muuttuvat kuvaamaan paremmin nykymaailmaa, ja että kirjoja tehdään kaikenlaisille lapsille ja perheille. Nämä kirjat tarjoavat loistavan mahdollisuuden myös aikuisille avartaa omaa ajatteluaan.

Tarinat olivat nopealukuisia ja helposti lähestyttäviä, ja ne tarjosivat samaistumispintaa myös niille lapsille, jotka aiemmin eivät ehkä itsestään kertovaa kirjaa ole löytäneet.

Kirjat avasivat harvemmin lastenkirjoissa kuvattuja aiheita ennakkoluulottomasti ja saarnaamatta.

Koeyleisöön kuuluivat tällä kertaa päiväkoti-ikäinen sekä kaksi alakoululaista. Lapset olivat hyvin kiinnostuneita Ensilumi-kirjan tarinasta ja se herätti keskustelua eri sukupuolista sekä sukupuolenvaihdoksesta. 4-vuotiaan mielestä Ensilumen kuvista osa oli jännittäviä ja vaarin kasvot vähän pelottavat.

Poika ja perhostunne-kirja ei aiheuttanut samanlaista kysymysten tulvaa lapsissa kuin Ensilumi, mikä poikkesi odotuksistani. Aihepiiri taisi olla kuitenkin aika tavanomainen lasten näkökulmasta. Tokaluokkalaista kirja jäi kiinnostamaan niin, että hän palasi sen pariin vielä itsekseen.

Näitä kirjoja voi suositella lämpimästi kaikille, ja erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa luettavaksi. Aikuisen kanssa yhdessä kirjoja lukemalla lapsi saanee kirjoista eniten irti, kun lukemisen ohessa voi käydä dialogia kirjojen herättämistä ajatuksista ja mahdollisista kysymyksistä.

Kirjat mahdollistavat seksuaalikasvatuksen arjen lomassa.

Jos aihepiiri on itselle entuudestaan vieras, voi olla hyvä perehtyä asiaan hiukan ennen kirjojen lukemista lapsen kanssa. Toisaalta kaikkea ei tarvitse tietää ja lisää voi oppia yhdessä lapsen kanssa. Tärkeämpää kuin vastaus jokaiseen kysymykseen, on ennakkoluuloton keskustelu rohkeasti esimerkiksi erilaisista sukupuolivähemmistöistä.

Lapset katsovat maailmaa vilpittömin, suvaitsevin silmin, kunnes oppivat meiltä aikuisilta erilaisia ajattelumalleja ja -tapoja. Vähemmistöjen elämää kuvaavien lastenkirjojen muuttuminen arkipäiväiseksi on alkanut muun muassa näiden tarinoiden myötä. Kahden pojan välistä ihastumista kuvaavat tai kauniisiin mekkoihin pukeutuvan vaarin tarinat ansaitsevat tulla kerrotuksi siinä missä cis-ihmisten tarinatkin. Nämä kirjat osaltaan ovat tekemässä näkyväksi marginaalissa olevien ihmisten elämää tärkeällä tavalla.

Imetysuutisia 1/2022 33

KARLA LO

PPI

KOLUMNI

Väkisinvalistaja Miten paukutetaan äärimmäisen tärkeää tietoa päihin, jotka eivät yhtään tiedä sitä tarvitsevansa? Kaikesta imetysohjauksesta vaikeinta on raskaudenaikainen imetysohjaus ensimmäistä lasta odottaville!

Oma pääni oli paukutuksen kohteena 1998 Kätilöopiston Haikaranpesän valmennuksessa. Epäilemättä minulle kerrottiin maitomäärän säätelystä, imuotteesta, turvamerkeistä, lapsentahtisuudesta ja ihokontaktista. Olin motivoitunut, kiinnostunut, tietoa helposti omaksuva ihminen.

Silti mieleeni jäi vain kaksi asiaa: että rintakumi on sombreron muotoinen, ja eräs taaperoimetystä koskeva lause norjalaisesta imetysvideosta, jonka yhdessä katselimme.

Kaikki muu tieto hujahti suoraan ulos toisesta korvasta.

Kun vauvani syntyi, en tiennyt mitään.

Tuurilla ja Haikaranpesän kätilöiden ensiopastuksella meille kävi silloin hyvin, mutta kaikille ei käy. Neuvolassa näen, kuinka monen perheen ensimmäiset vauvaviikot kuluvat lypsyjen ja pullojen kanssa puljatessa, tai lipsahtelevaa rintakumia nännin päälle asetellessa, koska vauva ei enää osaa ilman.

Näen myös, miten imetys voi päättyä ihan alkuunsa. Jäljelle jää pettynyt ”en osannut odottaa tätä.” On aivan tuskallisen turhauttavaa tietää, että moni stressi ja pettymys olisi voitu välttää, jos vanhemmat olisivat tienneet enemmän etukäteen.

Tiedon ja oman valmistautumisen tarve korostuu, kun lapsivuodeosastot ruuhkautuvat ja lisämaitojen määrä kasvaa. Ensimmäisten päivien merkitys voi olla kriittinen.

Hyvä imetysohjaus sairaalassa olisi kullanarvoista, mutta sen varaan ei voi laskea.

Viimeksi tällä viikolla vedin Helsingin neuvolassa etäperhevalmennuksen imetysosuutta. ”Tiheästi!”, ”mahdollisimman pian” ja ”tarvittaessa lypsäen” tuli toistettua useampaan kertaan. Kokemuksesta tiedän tämän näkyvän palautteissa: ”miksi imetyksestä pelotellaan” tai ”imetysosuus oli kohtuuttoman pitkä ” tai suorastaan ”vetäjä vähän liiankin innoissaan aiheestaan.” Voihan nännikumi sentään.

Tulevat vanhemmat eivät ole tyhmiä tai haluttomia, en minäkään silloin ollut. Mutta kun vauvan kanssa olemisesta, sen kehollisuudesta ja intensiivisyydestä ei ole kokemusta, ei tiedolla ole mitään, mihin tarttua. Se jää irralliseksi ja kummalliseksi.

Aivan toivoton en ole, vaikka laji on vaikea. Tutkimustieto osoittaa, että kertaluontoinen luento ei todellakaan riittävästi auta vanhempia valmistautumaan imetykseen, mutta samojen asioiden toistaminen useita kertoja ja eri väylillä toimii jo paremmin.

On totta, että neuvolassa on vaikea ottaa imetystä puheeksi uudestaan ja uudestaan, kun asiakasta ei suoraan sanoen niin paljon kiinnosta, mutta kuka näistä sitten puhuu, jos en minä? Kyllä neuvolassa ihan pikkaisen saa väkisin valistamistakin olla, eikö?

Karla Loppi Imetyksen tuki ry:n entinen aktiivi ja ensimmäinen palkallinen työntekijä. Sittemmin ja nykyisin terveydenhoitaja, IBCLC ja imetyskoordinaattori Helsingin neuvolassa.

Imetysuutisia 1/2022 34

Imetyksen asiantuntija jo 35 vuotta

Uutta! Orgaaninen nännivoide, intiimialueen Pre-Birth öljy ja Post-Birth spray

Tutustu Lansinoh-valikoimaan: www.lansinoh.fi Valikoimassa myös rintapumput (käsikäyttöinen, alipainepumppu, sähkökäyttöinen Compact Single -pumppu sekä sähkökäyttöinen 2in1-tuplapumppu), Simple Wishes -pumppausliivit, maidonsäilytyspussit ja -pullot, rintakumit, Therapearl-rinnanlämmitys/-viilennystyynyt, liivinsuojat, nänninkohottaja ja imetystyyny.

Hyvinvointia äideille raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Nordic Fit Mama jäsenyys alk. 16,60 € /kk.

Hyvinvointiaäideille äideille raskauden raskauden aikana Hyvinvointia aikana ja ja synnytyksen synnytyksenjälkeen. jälkeen.

Hyvinvointiaäideille äideille raskauden raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Hyvinvointia aikana ja synnytyksen jälkeen.

Nordic FitMama Mama alk.

16,60 €€/kk.

Jäsenenä saat kaikki Nordic Fit Maman valmennukset käyttöösi: Nordic Fit jäsenyys alk.

16,60 /kk.

Nordic FitMama Mama alk. €€/kk.

Nordic Fit jäsenyys alk.ja16,60 16,60 /kk. jälkeen.

Hyvinvointia äideille raskauden aikana synnytyksen

Nordic Fit Mama jäsenyys alk. ja 16,60 € /kk.

Hyvinvointia äideille raskauden aikana synnytyksen jälkeen.

Jäsenenä saat kaikki Nordic Fit Maman valmennukset käyttöösi: Jäsenenä saat kaikki Nordic Fit Maman valmennukset käyttöösi: Jäsenenäsaat saat kaikkiNordic Nordic Fit Maman Maman valmennukset käyttöösi: Nordic Fit Mama jäsenyys alk. 16,60 € /kk.

Jäsenenä kaikki Fit valmennukset käyttöösi: Jäsenenä saat kaikki Nordic Fit Maman valmennukset käyttöösi:

Jäsenenä saat kaikki Nordic Fit Maman valmennukset käyttöösi: Raskaana olevat -valmennus odottaville äideille Raskaana olevat Raskaana olevat Raskaana olevat -valmennus Raskaana olevat -valmennus -valmennus odottaville Raskaana äideille olevat -valmennus odottaville äideille odottaville äideille -valmennus odottaville äideille

Nordic Fit Mama 1 –Kuntouta keskivartalo® Nordic Fit Mama 1 Nordic Fit Mama Mama 1 Nordic Fit –Kuntouta Nordic Fit Mama 1 –Kuntouta –Kuntouta keskivartalo® Nordic Fit Mama 1 –Kuntouta keskivartalo® keskivartalo® –Kuntouta keskivartalo®

Nordic Fit Mama 2 Nordic Fit Mama –Treeni, ravinto ja Challenge – 30 päivän hyvinvointi treenihaaste Nordic Fit Mama 2 Nordic Fit Mama Nordic Fit Mama Nordic Mama Nordic Fit Mamaja22 Challenge NordicFit Mama –Treeni, ravinto – Fit 30 päivän Nordic Fit Mamajaja2 Challenge Nordic– Fit Mama –Treeni, ravinto 3030 päivän –Treeni, ravinto Challenge – päivän hyvinvointi treenihaaste Nordic Fitravinto Mama 2ja Nordic Fit–Mama –Treeni, Challenge 30 päivän hyvinvointi treenihaaste hyvinvointi treenihaaste –Treeni, ravinto ja Challenge – 30 päivän hyvinvointi treenihaaste

Raskaana olevat -valmennus odottaville äideille

Nordic Fit Mama 1 –Kuntouta keskivartalo®

Nordic Fit Mama 2 –Treeni, ravinto ja hyvinvointi

odottaville äideille

keskivartalo®

hyvinvointi

treenihaaste

Nordic Fit Mama Challenge – 30 päivän treenihaaste

Juoksuvalmennus äideille

Itsetuntemus on Imetysajan Imetysopas voimaa – tikapuut ravitsemus äitiyteen on Juoksuvalmennus Itsetuntemus Imetysajan Imetysopas Juoksuvalmennus Itsetuntemus on Imetysajan Imetysopas äideille voimaa – tikapuut ravitsemus Juoksuvalmennus Itsetuntemus on Imetysajan Imetysopas äideille voimaa – tikapuut ravitsemus Juoksuvalmennus Itsetuntemus on Imetysajan Imetysopas äitiyteen Juoksuvalmennus Itsetuntemus on Imetysajan Imetysopas äideille voimaa – tikapuut ravitsemus äitiyteen Valmennusten sisältää: äideille lisäksi jäsenyys voimaa –tikapuut tikapuut ravitsemus äideille voimaa – ravitsemus äitiyteen äitiyteenAiheet vaihtelevat liittyen äitiyteen, Kuukausittaisen tietopaketin. äitiyteen

Valmennusten lisäksi jäsenyys sisältää:

hyvinvointiin, lapsiarkeen ja parisuhteeseen.

Juoksuvalmennus Itsetuntemus on Imetysajan Imetysopas Valmennusten lisäksitietopaketin. jäsenyys sisältää: Kuukausittaisen Aiheet vaihtelevat liittyen äitiyteen, Nordic Fit Maman webinaarit.

Valmennusten lisäksi jäsenyys sisältää: äideille voimaa – tikapuut ravitsemus Kuukausittaisen tietopaketin.

Aiheet vaihtelevat liittyen äitiyteen, Valmennusten lisäksi jäsenyysja sisältää: Valmennusten lisäksi jäsenyys sisältää: hyvinvointiin, lapsiarkeen parisuhteeseen.

Keskustelualustan ja yhteisön vertaistuen. äitiyteen Kuukausittaisen tietopaketin.

Aiheet liittyenäitiyteen, äitiyteen, hyvinvointiin, lapsiarkeen ja parisuhteeseen.

Kuukausittaisen tietopaketin.

Aiheet vaihtelevat vaihtelevat liittyen

Nordic Fit Maman webinaarit.

Kuukausittaisen tietopaketin.

Aiheet vaihtelevat liittyen äitiyteen, Rahanarvoisia etuja NordicjajaFit Maman yhteistyökumppaneilta. hyvinvointiin, lapsiarkeen parisuhteeseen.

Nordic Fit Maman webinaarit. hyvinvointiin, lapsiarkeen parisuhteeseen.

Keskustelualustan ja yhteisön vertaistuen. hyvinvointiin, lapsiarkeen ja parisuhteeseen.

Nordic FitFitMaman webinaarit.

Nordic Maman webinaarit.

Keskustelualustan ja yhteisön Rahanarvoisia etuja Nordic Fitvertaistuen.

Maman yhteistyökumppaneilta.

Valmennusten lisäksi jäsenyys sisältää: Nordic Fit Maman webinaarit.

Keskustelualustan ja yhteisön Keskustelualustan jaNordic yhteisön vertaistuen.

Rahanarvoisia etuja Fitvertaistuen.

Maman yhteistyökumppaneilta.

"Yllätyin positiiviisesti, erittäin kattava sisältö.

Kuntouta keskivartalo valmennus toi Kuukausittaisen tietopaketin.

Aiheet vaihtelevat liittyen äitiyteen, Keskustelualustan jaNordic yhteisön vertaistuen.

Rahanarvoisia etuja Nordic Fit Maman yhteistyökumppaneilta.

Rahanarvoisia etuja Fit Maman yhteistyökumppaneilta. helpotusta alaselkäkipuihin ja apua virtsankarkailuun! " hyvinvointiin, lapsiarkeen parisuhteeseen.

Rahanarvoisia etuja erittäin Nordicjakattava Fit Maman yhteistyökumppaneilta.

"Yllätyin positiiviisesti, sisältö.

Kuntouta keskivartalo valmennus toi "Yllätyin positiiviisesti, erittäin kattava sisältö.

Kuntouta keskivartalo"valmennus toi Nordic Fit Maman webinaarit. helpotusta alaselkäkipuihin ja apua virtsankarkailuun!

"Yllätyin positiiviisesti, erittäin kattava sisältö.

Kuntouta keskivartalo toitoi helpotusta alaselkäkipuihin ja apua virtsankarkailuun! "valmennus "Yllätyin positiiviisesti, erittäin kattava sisältö.

Kuntouta keskivartalo valmennus Keskustelualustan ja yhteisön vertaistuen.

"Yllätyin positiiviisesti, erittäin kattava sisältö.

Kuntouta keskivartalo valmennus toi helpotusta alaselkäkipuihin ja apua virtsankarkailuun! " helpotusta alaselkäkipuihin ja yhteistyökumppaneilta. apua virtsankarkailuun! " Rahanarvoisia etuja Nordic Fit Maman nordicfitmama.fi ⎮ @nordicfitmamasuomi helpotusta alaselkäkipuihin ja apua virtsankarkailuun! "

nordicfitmama.fi ⎮ @nordicfitmamasuomi

nordicfitmama.fi @nordicfitmamasuomi "Yllätyin positiiviisesti, erittäin kattava⎮sisältö.

Kuntouta keskivartalo valmennus toi nordicfitmama.fi ⎮ @nordicfitmamasuomi helpotusta alaselkäkipuihin ja apua virtsankarkailuun! "