Imetysuutisia 1/2023

Page 1

Mutsis on -bloggaaja

Emilia Huttunen:

”Imetysvaikeudet vaihtuivat sinnikkyydellä voittoon”

Uusi raskaus ei estä vanhemman lapsen imetystä

Sisällys Imetysuutisia 1/2023

3 Pääkirjoitus

4 Yhdistysuutiset

5 Imetysuutisia voitti Vuoden laatulehti -kilpailun

7 Uuden toiminnanjohtajan terveiset

8 Sattumuksia hallitustyön lomasta

10 Perhevapaauudistus tuo perheille joustavuutta

11 Imetys mukautuu työhönpaluun jälkeiseen elämään

12 ”Imettäminen on vaan niin ihanaa”

16 Tarinoita taaperoimetyksestä

20 Imetyksestä isovanhemmille

24 Hammasluu paljastaa imetyksen

26 Imetyspulma: Raskauden vaikutukset imetykseen

30 Lastenkirjavinkkejä

34 Kolumni

12–15

Tarinoita taaperoimetyksestä s. 16–18

20–22

Taitto Riikka

Yhteystiedot Nordenskiöldinkatu 18 A, 00250 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys • itu@imetys.fi Ilmoitukset imetysuutisia@imetys.fi Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy, Somero • Painos 800 kpl ISSN 1798-8349 Kannen kuvaaja Emilia Huttunen Kannen kuvassa Emilian neljäs lapsi ei jaksanut olla alkuun tarpeeksi rinnalla, minkä takia Emilia pumppasi ympärivuorokautisesti imetyksen lisäksi ensimmäisen kolmen kuukauden

ajan.
Raskauden vaikutukset imetykseen
Imetystarinoita:
Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Saana Sjöblom-Hasselblatt Toimitussihteeri Johanna Mitjonen-Arino Toimitus Anna Groundstroem, Johanna Juntunen, Heidi Kervinen, Niina Käyhkö, Karla Loppi, Niina Pöyhönen, Sanni Taskinen, Jenni Viljalinna Käkelä-Rantalainen/Nettienkelit
Imetyspulmia:
s. 26–28
”Raskauden aikaisen imetyksen ei ole todettu lisäävän riskiä ennenaikaisuudelle.”
”Imetän niin kauan kuin se tuntuu minusta hyvältä.”
KANNISTO, VÄINÖ/HELSINKIKUVIA.FI (CC BY 4.0) EMILIA HUTTUNEN

Pääkirjoitus

Istuin koleana syysaamuna parkissa olevassa autossa läppäri sylissäni, kun näin ilmoituksen Imetysuutisialehden avoimesta päätoimittajan paikasta. Olin vienyt reilu vuoden ikäisen esikoiseni puistotoimintaan ensimmäisiä kertoja enkä uskaltanut vielä poistua tekemään kirjoitustöitä parkkipaikkaa kauemmas, jos lapsi soitettaisiinkin hakemaan syystä tai toisesta. Kaikki meni kuitenkin erinomaisesti – lapsi viihtyi puistotoiminnassa ja minä tulin valituksi toivomaani tehtävään. Tähän päätoimittajan tehtävään, joka tuntuu kuin luodulta omaan elämäntilanteeseen.

Kymmenen vuoden työkokemuksestani journalismin ja median kentällä voi nähdä kehityskaaren paitsi ammatillisessa myös henkilökohtaisessa mielessä. Matka alkoi paikallisesta nuorten toimituksesta 9. luokalla, vaihtoi lukion jälkeen suuntaa maanpuolustuksen kentälle varusmiespalvelusta suorittaessa ja kohdistui perheaiheisiin ensimmäisen vanhempainvapaan aikana. Vaikka vuoden kestänyt imetystaipaleeni ehti päättyä vähän ennen Imetysuutisissa aloittamista, jäi aihealue lähelle sydäntäni.

Hyppäänkin nyt suurella mielenkiinnolla mukaan tuomaan esille tärkeitä imetykseen liittyviä seikkoja niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Tiedän kokemuksesta, miten tärkeää voi olla löytää yön pimeydessä netistä luotettavaa tietoa esimerkiksi tiheästä imusta, kun

huoli omasta maidon riittävyydestä hiipii mieleen vauvan herätessä kymmenettä kertaa. Toivonkin Imetysuutisten kansien väliin kootun asiantuntijatiedon sekä monenlaisten imetystarinoiden tarjoavan ennen kaikkea tukea ja kannustusta sitä tarvitseville – ette ole yksin.

Lisäksi haluan olla mukana edistämässä imettämiseen suhtautumista kaikkialla Suomessa, koska imetyshän ei ole vain imettävien äitien asia. Kuten tässä numerossa imetystarinansa jakava bloggaaja Emilia Huttunen toteaa; ”mitä enemmän ihmiset näkevät imetystä, sitä aavistuksen helpompi seuraavien imettäjien olisi imettää näkyvästi.”

Nyt, kun takanani on yksi positiivinen imetyskokemus ja edessä toinen tänä keväänä, jännitän meneekö kaikki tuttuun tyyliin vai kenties aivan eri tavalla. Vaikka tieto voi lisätä myös tuskaa, jos imetys ei esimerkiksi onnistuisikaan toisella kertaa odotetusti, olen silti tällä kertaa paremmin valmistautunut kuin viimeksi. Nyt nimittäin tiedän, että tapoja on monia ja tukea tarjolla, aina – Imetyksen tuki ry:n sivuilla jopa niinä herkkinä yön pikkutunteina.

KATARIINA LIEHU
Imetysuutisia 1/2023 3
Saana Sjöblom-Hasselblatt päätoimittaja

Imetyksen edistämisen palkinto 2022 TAYS

Syntymäpaikalle

Imetyksen tuki ry myönsi imetyksen edistämisen palkinnon imetysviikon päätapahtumassa

4.10.2022. Vuosittain jaettavan imetyksen edistämisen palkinnon sai Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYS Syntymäpaikka).

THL:n kansallinen imetyksen edistämisen seurantaryhmä myönsi Taysille vauvamyönteisyyssertifikaatin ensimmäisenä yliopistollisena sairaalana Suomessa. TAYS Syntymäpaikka on tehnyt vuosien ajan määrä-

tietoista ja pitkäjänteistä työtä imetyksen edistämiseksi, ja sertifikaatti on tunnustus tästä työstä. Vauvamyönteisyyssertifikaatti voidaan myöntää yksikölle, jonka toiminta täyttää Unicefin ja WHO:n vauvamyönteisyysohjelman (Baby Friendly Hospital Initiative) mukaiset kriteerit.

Taysin vauvamyönteisyysprosessiin ajoittui terveydenhuollon resursseja koetellut koronapandemia, mutta sekään ei estänyt pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä imetyksen edistämiseksi.

Imetyksen tuki ry:n hallitus 2023

Imetyksen tuki ry:n syyskokous järjestettiin 12.11.2022. Kokous valitsi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan, kolme varsinaista jäsentä ja yhden varajäsenen erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi (2023–2024).

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Tuuli-Annika Kuusaari.

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valituiksi tulivat Sofia Kuntsi, Meri Haahtela ja Minni Rantanen. Hallituksen varajäseneksi valittiin Katri Saari. Sofia on vaikuttanut hallituksessa jo ennestään. Meri, Minni ja Katri ovat uusia tulokkaita.

Suuret onnittelut kaikille hallitukseen valituiksi tulleille ja hallituksessa jo ennestään jatkaville!

Lämmin kiitos hallitustaipaleensa

päättäville Anniina Heikkiselle ja Taru-Tuulia Marsalolle Imetyksen tuki ry:n eteen tekemästään arvokkaasta työstä.

Stealta korotus avustukseen

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA julkaisi vuoden 2023 avustusehdotuksensa järjestöille 1.12.2022.

Imetyksen tuki ry:lle ehdotettiin avustusta myönnettäväksi 353 923 euroa. Saadun korotuksen avulla edistetään perheitä tukevien vapaaehtoisten imetystukiäitien hyvinvointia, sitouttamista ja motivointia sekä varmistetaan riittävä ohjaus ja tuki heille.

Imetyksen tuki ry:n vuonna 2022 saama STEA-avustus oli suuruudeltaan 289 450 euroa.

Hallitusvaalin lisäksi kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Myös yhdistyksen sääntömuutos hyväksyttiin. Sääntöjen vanhentuneita sanamuotoja päivitettiin vastaamaan paremmin nykypäivää ja lisäksi niihin tehtiin tarkennus koskien eroavan jäsenen jäsenmaksun palautusta.

Yhdistyksen toimintasuunnitelman ja päivitetyt säännöt löydät osoitteesta: imetys.fi/tietoayhdistyksesta

Hallitus 2023

Puheenjohtaja: Tuuli-Annika Kuusaari

Varsinaiset jäsenet: Sofia Kuntsi, Meri Haahtela, Minni Rantanen, Satu Jouha, Mari Aaltolaine

Varajäsenet: Heidi Paajala, Katri Saari

& Uutiset
Yhdistys
KOONNUT: JENNI VILJALINNA
ANNA GROUNDSTROEM
Minni Rantanen, Satu Jouha, Heidi Paajala, Tuuli-Annika Kuusaari, Mari Aaltolaine ja Katri Saari. Kuvasta puuttuvat Sofia Kuntsi ja Meri Haahtela
Imetysuutisia 1/2023 4

Imetysuutisia voitti Vuoden laatulehti -kilpailun

Tiede- ja kulttuurilehtien kattojärjestö Kultti ry sekä toimittaja, kirjailija Markus Leikola valitsivat

Imetysuutisia-lehden Vuoden laatulehti-palkinnon voittajaksi. Imetysuutisia voitti myös kilpailun yleisöäänestyksen. Palkinnot jaettiin

lokakuussa 2022 Helsingin kirjamessuilla.

Tunnustus on merkittävä paitsi lehdellemme, myös imetysmyönteisen yhteiskunnan ja viestinnän edistämiselle, imetyksen eteen työskenteleville sekä kaikille perheille. Koko lehden

toimitus ja Imetyksen tuen väki ovat iloinneet palkinnosta todella paljon.

Korkealaatuista

journalismia ja taittoa

Imetysuutisia sai kiitosta erityisesti sen journalistisesta laadusta ja huolellisesta ulkoasusta.

– Imetysuutisten korkealaatuinen journalistinen sisältö on paikallista ja globaalia. Se vastaa niin tiedollisiin, tunnepuolen kuin sosiaalisiin tarpeisiin. Sen ulkoasu on huoliteltu ja se hyödyntää runsasta keinovalikoimaa taiten. Lehden kohderyhmä ei todellakaan ole vauvasta vaariin, mutta sen innostava ote avaa sen maailmaa paljon kohderyhmää laajemmalle, voittajan valinnut Leikola totesi.

Lämmin kiitos lehtemme voittoon luotsanneelle tiimille: viime vuoden lehtien päätoimittajalle Johanna Mitjonen-Arinolle, toimitussihteeri Mari Aaltolaiselle, taittajalle ja lehden kehittämisessä pitkään mukana olleelle Riikka Käkelä-Rantalaiselle sekä lehtityöryhmän upeille vapaaehtoisille kirjoittajille ja kuvittajille! Imetysuutisia on kehitetty monen vuoden ajan innolla ja sydämellä monien tekijöiden toimesta. Palkinto on tunnustus onnistuneesta työstä myös jokaiselle heistä.

Vuoden laatulehti -kilpailun tarkoitus on nostaa esiin laadukkaita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä sekä muistuttaa niiden merkityksestä osana suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Palkintoa on jaettu vuodesta 2006 lähtien.

Yhdistys & Uutiset
TUKI
TEKSTI
ANNA GROUNDSTROEM IMETYKSEN
Imetyksen tuen edellinen toiminnanjohtaja Anna Nupponen, toimittaja Markus Leikola, graafikko Riikka Käkelä-Rantalainen, Imetysuutisten edellinen päätoimittaja Johanna Mitjonen-Arino, Kultin puheenjohtaja Tuomas Rantanen ja Imetyksen tuen asiantuntija Anna Groundstroem.
Imetysuutisia 1/2023 5
Lue lisää: www.nursicare.fi Maahantuoja Steripolar Oy | www.steripolar.fi | (09) 417 606 00 Jälleenmyyjät www.bit.ly/nursicaremyyja Verkkokauppa www.bit.ly/ostanursicare Nursicare vähentää tutkitusti kipua1 ilman lääkeaineita ja parantaa rikkoutuneet rinnanpäät hellästi ja tehokkaasti. Hoitava ja parantava rintasidos Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen? SUOJAA • LIEVITTÄÄ KIPUA • PARANTAA *Beitz AJ, Newman A, Kahn AR, Ruggles T, Eikmejer L. A Polymeric Membrane Dressing With Antinociceptive Properties: Analysis With a Rodent Model of Stab Wound Secondary Hyperalgesia; The Journal of Pain, February, 2004;5(1):38-47 nursicaresuomi

Uuden toiminnanjohtajan terveiset

On ilo aloittaa Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtajana 1.2.2023 alkaen. Imetyksen tuki ry on laajasti tunnettu järjestö, joka on jo hienosti löytänyt paikkansa perheiden tukena ja imetystiedon luotettuna lähteenä. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette tehneet Itusta sen, mitä se on tänä päivänä. Erityinen kiitos kaikille yhdistyksen vapaaehtoisille, sillä teidän ansiostanne tuki saavuttaa perheet yhä laajemmin ja lähellä perheitä.

Tulen Ituun noin 10 vuoden järjestötaustalla. Olen toiminut sosiaali- ja terveysalan järjestöissä johto- ja kehittämistehtävissä muun muassa mielenterveyden edistämisen ja omaistyön parissa. Kokemusta on kertynyt sekä työntekijän että vapaaehtoisen näkökulmasta. Järjestötyössä viehättää yhdessä tekeminen ja mahdollisuus vaikuttaa tärkeisiin asioihin monia eri kanavia pitkin.

Koulutustaustaltani olen biologi. Näenkin, että lapsen syntymä ja imetys ovat mitä luonnollisin osa elämää. Ensimmäiset vuodet ovat kestoltaan vain pieni osa ihmisen elämästä, mutta niiden merkitys on silti suuri. Uuden elämän alkua ja perheen suurta elämänmuutosta ei voida tukea liikaa. Kuinka paljon näihin asioihin halutaan kiinnittää huomiota, heijastaa laajemminkin yhteiskunnan tilaa ja siellä vallitsevia arvoja. Luonnollista on myös se, että perheitä, elämäntilanteita ja valintoja on erilaisia.

Toivon, että jokainen perhe saa elää omannäköistä elämää saaden riittävästi tietoa ja tukea. Imetyksen tu-

ki on läsnä ilon hetkissä ja myös silloin, kun matkan varrella on haasteita tai pettymyksiä. Itu tarjoaa perheiden tueksi tutkittua tietoa, kokemustietoa ja lämmintä vertaistukea.

Olen kolmen lapsen äiti ja saanut jakaa myös doulana elämän ensihetkiä muiden vanhempien kanssa. Kannustan kaikkia tulevia vanhempia

valmistautumaan lapsen syntymään ja sen jälkeiseen aikaan jo etukäteen pohtimalla itselle tärkeitä asioita ja toiveita. Tämä onnistuu helpommin, jos on saanut tietoa vauva-ajasta ja kuullut muiden perheiden kokemuksia.

Hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet toimintansa. Monet perheille suunnatut palvelut ovat vielä hakemassa uutta paikkaansa. Kansallinen koordinaatio imetys- ja vauvamyönteisyysohjelmien kohdalla on valtakunnallisella tasolla päätetty valitettavasti lopettaa. Imetyksen ja vauvamyönteisyyden edistäminen tulee tästä huolimatta olla yhtä laadukasta riippumatta siitä, millä alueella perhe asuu. Tähän tarvitaan koko Suomen kattavaa ohjausta edelleenkin, jotta esimerkiksi imetysohjauksen kehittäminen ei jää jokaisen hyvinvointialueen vastuulle erikseen.

Lähivuosien yhteiskunnalta toivon vahvistumista edelleen lapsi- ja perhemyönteiseen suuntaan. Yhteiskuntaa, jossa perheiden ääni kuuluu ja imetys on mahdollista sovittaa erilaisiin elämäntilanteisiin. Yhteiskuntaa, jossa varhaisen vuorovaikutuksen merkitys ymmärretään ja sille annetaan yhä vahvemmin sen ansaitsema arvo. Perheet kokevat omat valintansa heille sopiviksi ja yhä useampi haluaa jakaa kokemuksiaan myös muille hyödyksi. Sen puolesta aion myös itse tehdä työtä. Imetyksen tuen viitoittamaa suuntaa on hyvä jatkaa.

Imetysuutisia 1/2023 7
Lähivuosien yhteiskunnalta toivon vahvistumista edelleen lapsi- ja perhemyönteiseen suuntaan.

Sattumuksia hallitustyön lomasta

Arki on monella Imetyksen tuen hallituslaisella kiireistä, kun siihen yhdistyy työ ja perhe-elämä.

Heistä on kuitenkin helppo löytää aikaa tärkeälle asialle eli vauvojen ja perheiden hyvinvoinnille.

Mari Aaltolaine

Tulin mukaan hallitukseen silloin parivuotiaan kuopukseni kanssa. Olin ollut pienen vauvan kanssa aiemminkin toisen yhdistyksen hallituksessa ja kokouksissa, mutta nyt uutta ja erilaista oli se, että taaperoikäisenkin imetystä katseltiin ihaillen. Kuin kotiin olisi tullut!

Tuuli-Annika

Kuusaari

Aloitin ensimmäisen kauteni hallituksessa vuonna 2019. Kolmannen lapseni laskettu aika osui lähelle järjestäytymiskokousta, joten viime hetkille asti jännitettiin, pääsenkö mukaan.

Lopulta synnytys käynnistyi päivää ennen hallituksen kokousta. Jossakin vaiheessa tajusin, että voisin ilmoittaa poissaolostani.

Koska hallituksen käyttämä sähköinen kokousalusta ei ollut vielä silloin minulle tuttu, päädyin pähkäilemään sen käyttöä supistusten välissä synnytyssalissa. Sain lopulta viestin lähetettyä ja vauvan kanssa pääsimme sitten mukaan vuoden toiseen kokoukseen.

Sofia Kuntsi

Asetuin syyskokouksessa ehdolle toiselle hallituskaudelleni tukka sekaisin, paita maito-oksennuksessa ja kaksiviikkoinen vauva sylissäni. Tulin valituksi. Arvostan hallitustyöskentelyn onnistumista eri elämäntilanteissa.

Taaperoikäisenkin imetystä katseltiin ihaillen.
Kuin kotiin olisi tullut!
isuU h a llitus esittä yt yy .......... Imetysuutisia 1/2023 8

Katri Saari

Osallistuin ensimmäistä kertaa Imetyksen tuen syyskokoukseen. Huikkasin miehelle, että kuuntelen kokouksen toisella korvalla ja asetun ehdolle, jos tarvitaan. Lapsilla oli päiväohjelma-aika ja mies meni päikkäreille. Ehdin kuunnella kokousta sohvannurkassa hetken, kun kuulin Tuulin äänen: ”Katri Saari, voisitko toimia kokouksen puheenjohtajana?” Siinä sitten vedin kokouksen Ryhmä Haun ja Brawl Starsin säestyksellä, ja vaikka välillä joku joutui hoksauttamaan puheenvuoroista, samalla karisivat epäilyt siitä, voiko hallituksessa olla asiantuntijahommia tekevä kolmen lapsen äiti. Asetuin ehdolle ja minut valittiin hallituksen varajäseneksi.

Siinä sitten

vedin kokouksen Ryhmä Haun ja Brawl Starsin säestyksellä.

Satu Jouha

Järjestöhommat – koko perheen harrastus. Kun perheen toinen aikuinen tekee vuorotyötä, tuo se omat haasteensa ruuhkavuosissa harrastamiseen ja vapaaehtoistyöhön. Itun tapahtumat ovat toki hyvin lapsiystävällisiä ja monet reissut on lapsi kulkenut mukana. Hallitusviikonloput olen kuitenkin rajannut niin, että ne ovat äidin omaa aikaa. Puolisolle tämä tarkoittaa siis sitä, että useampi vapaa viikonloppu vuodessa määrittyy Imetyksen tuki ry:n vuosikellon tahtiin. Vielä ei ole tullut kuitenkaan kieltoa hakea jatkokaudelle, eli toistaiseksi kaikki hyvin!

Minni Rantanen

Olin jo pitkään syksyllä seurannut somesta, että Imetyksen tuen syyskokous on tulossa ja uusia hallituslaisia toivotaan asettuvan ehdolle. Vahva somemarkkinointi sekä tärkeä aihe saivat minut asettumaan ehdolle ja tulin valituksi. Olen taustaltani sairaanhoitaja sekä WHO:n imetysohjaaja. Oma imetystaipaleeni päättyi jo vuosi sitten, mutta imetys on yhteiskunnallisena asiana tärkeä ja olen iloinen, että pääsen edustamaan Itua hallituksessa.

Paimion maaseutumaisemissa asuvalle ihmiselle Helsingin suursyke on aina yhtä jännittävää! HSL-sovellus on tullut erittäin tutuksi ja olen onnistunut eksymään Punavuoreen, kävelemään ympyrää löytämättä ulos Kampista ja nyt uusimpana –ajelemaan ”sporalla” pysäkkien ohi. Itun toimistolle löysin näin ummikkona yllättävän hyvin, ja meidän ihanat paljasjalkaiset stadilaiset lohduttivat, että Punavuoreen eksyvät myös ne aidot stadilaiset!

Itun hallitukseen kuuluvat yllä esiteltyjen lisäksi Heidi Paajala ja Meri Haahtela.

Imetysuutisia 1/2023 9

Perhevapaauudistus tuo perheille joustavuutta

Pitkään valmisteilla ollut perhevapaauudistus saatiin voimaan viime vuoden elokuussa. Kelan perhe-etuuksien etuuspäällikkö Johanna Aholainen kertoo, että asiakkaat ovat ottaneet uuden mallin vastaan hyvin.

– Olemme saaneet positiivista palautetta. Varauduimme elokuun alussa kysymystulvaan, mutta suurempaa hämmennystä ei ole ollut.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perhevapaauudistuksen taustalla on halu saada aikaan perheiden sisäisen lastenhoitovastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Kotihoidon tukijärjestelmä sekä oikeus olla poissa töistä kolmeen ikävuoteen pysyvät ennallaan. Myös muut lastenhoidon tuet, kuten yksityisen hoido tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha säilyvät ennallaan.

Vanhempainpäivärahoja uudistettiin keskeisesti viimeksi vuonna 2013, jolloin isille lisättiin joustavuutta isyysrahan käyttöön. Isät saattoivat pitää isyysrahaa muutoksen jälkeen joustavasti aina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

– Tässä mittakaavassa mallia ei ole kuitenkaan aiemmin uudistettu, kertoo Aholainen.

Uusia termejä ja enemmän vapaita

Aiemmassa mallissa perhevapaat koostuivat äitiysrahasta, jota makset-

tiin 105 arkipäivältä alkaen noin kuukautta ennen laskettua aikaa. Tämän jälkeen alkoi vanhempainrahakausi, joka vanhempien oli mahdollista jakaa. Sen kesto oli aiemmin 158 arkipäivää eli noin seitsemän kuukautta. Toiselle vanhemmalle maksettiin isyysrahaa 54 arkipäivältä. Tästä enintään 18 arkipäivää toinen vanhempi voi olla kotona samaan aikaan äidin kanssa.

– Tässä uudessa mallissa vanhempainraha-aika on pidempi. Päiviä voi myös säästää, mutta toki niiden käyttöön vaikuttaa myös työsopimuslaki ja työehtosopimukset, Aholainen arvioi.

Uusi perhevapaamalli koostuu raskausrahasta, jota synnyttävä vanhempi voi saada joustavasti 14–30 päivää ennen vanhempainvapaan alkamista. Vanhempainrahapäiviä on käytettävissä yhteensä 320 arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, vapaat jakautuvat ensisijaisesti tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää.

– Omista vapaistaan voi halutessaan siirtää 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle, mutta loput vapaat perhe menettää, jos niitä ei ole mahdollista pitää, Aholainen muistuttaa.

Hän korostaa vielä, että yksinhuoltaja saa käytettäväkseen molempien vanhempien päivärahapäivät.

Vanhaan malliin verrattuna joustavuutta perhevapaisiin tuo nykyään esimerkiksi se, että kaikkea vapaata ei tarvitse pitää kerralla. Vanhempain-

rahaa voi käyttää esimerkiksi lyhyemmissä jaksoissa tai osalta viikkoa lapsen kahden vuoden ikään saakka. Työsuhteessa olevilla on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa lasta kohden.

Pohjois-Pohjanmaalla asuva Terhi Korsulainen sai nuorimman lapsensa viime vuoden lokakuussa. Myös hän puhuu joustavuuden puolesta.

– Jokainen perhe voi suunnitella perhevapaat käytettäväksi omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Äitien ei tarvitse olla kotona koko vapaata, vaan äidin vanhempainvapaita voidaan jakaa perheessä puolison tai jonkun muun kesken. Tätä mahdollisuutta ei ollut aikaisemmin. Äiti voi myös olla töissä osa-aikaisesti, enintään viisi tuntia päivässä, jolloin vanhempainvapaapäivästä kuluu vain puoli päivää, Korsulainen nostaa.

Hoitovastuun jakautuminen riippuu perheestä

Korsulainen tuo myös esille, että erilaisia perheitä pyritään huomioimaan uudistuksessa entistä paremmin. Vanhemmalla on mahdollisuus luovuttaa vanhempainrahapäiviään paitsi lapsen toiselle vanhempainrahaan oikeutetulle vanhemmalle myös sellaiselle vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja sekä puolisolleen, joka ei ole lapsen vanhempi.

– Eroperheessäkin voidaan jakaa vapaita molempien vanhempien kesken tai jopa uusille puolisoille.

TEKSTI JOHANNA JUNTUNEN
Imetysuutisia 1/2023 10
Äidin ei esimerkiksi tarvitse olla kotona koko vanhempainvapaata, sillä hän voi jakaa vapaitaan halutessaan puolison tai jonkun muun kesken.

Ennen perhevapauudistusta vain viidesosa isistä on käyttänyt kaikki käytettävissä olevat vapaat. Tämä käy ilmi hallituksen lakiesityksestä. Kaikista vanhempainpäivärahapäivistä naiset ovat käyttäneet lähes 90 prosenttia, ja myös kotihoidon tuen saajista naisia on yli 90 prosenttia. Työelämän ulkopuolellakin olevat isät jättävät usein perhevapaat käyttämättä.

Isyysrahan käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuosi vuodelta, ja etenkin yhtä aikaa äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden kanssa isyysrahaa käyttävien isien osuus on pysynyt suhteellisen tasaisena, reilussa 70 prosentissa isistä. Sen sijaan äitiysja vanhempainrahakauden jälkeen käytettyjen isyysrahapäivien osuus on noin nelinkertaistanut kymmenen viime vuoden aikana.

Tutkimusten ja kansainvälisen vertailun perusteella isälle osoitetut

vanhempainvapaiden kiintiöt ovat tehokkain tapa lisätä isien osallistumista perhevapaiden käyttöön. Niin ikään kiintiöt ovat signaali työpaikoille siitä, että vanhempainvapaa kuuluu yhtä lailla isille, ja että myös isät voivat jäädä pitemmille perhevapaille.

– Asenteet työpaikoilla ovat muuttuneet, mutta isiä ei välttämättä kannusteta työpaikoilla jäämään pidemmille vapaille, Aholainen harmittelee.

Uudistuksen vaikutukset näkyvät viiveellä

Uudistunut malli on suhteellisen tuore, kun ensimmäiset sen aikana syntyneet lapset täyttivät helmikuussa puoli vuotta. Vielä on siis vaikea arvioida, miten perhevapaat lopulta jakautuvat. Ennusteita on toki tehty.

– Erityisesti yrittäjäperheissä vapaiden joustavampi jakaminen tulee

lisäämään isien mahdollisuutta niiden pitämiseen, Aholainen ennustaa.

On myös arvioitu, että suuri osa vanhemmista ei tule käyttämään vanhempainrahoja nykyistä lyhyemmissä tai useammissa jaksoissa, vaan käyttää vanhempainvapaat nykyiseen tapaan yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti lapsen syntymän jälkeen. Näin ollen lapsen kotihoito on mahdollista perhe-etuuksien nojalla vuoden ikään asti.

Hallituksen esityksessä ennakoidaan, että päivärahapäivien aiempaa suurempi määrä voi johtaa siihen, että lapsen varhaiskasvatuksen aloitus siirtyy aiempaa myöhemmäksi myös niissä perheissä, joissa lapsi aloittaisi hoidossa heti vanhempainrahakauden jälkeen. Perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa riittää haasteita myös jatkossa, mutta perhevapaauudistus on askel perhelähtöisempään suuntaan.

Imetys mukautuu työhönpaluun jälkeiseen elämään

Kansainvälisen työjärjestö ILOn äitityssuojelusopimuksessa työssäkäyvälle imettävälle vanhemmalle taataan oikeus palkallisiin imetys- tai pumppaustaukoihin tai työajan lyhennykseen imetystä varten. Suomi ei ole ratifioinut ILOn sopimusta, eli meillä työnantajilla ei ole virallista velvoitetta helpottaa imetyksen jatkumista työhönpaluun jälkeen. Perhevapaauudistus tuo vapaiden jakamiseen joustoa ja sen myötä myös imetyksen mahdollistavat joustot työelämässä olisivat ajankohtaisia. Moni työnantaja suhtautuu kuitenkin imetykseen positiivisesti ja siitä kannattaa keskustella työhönpaluun yhteydessä.

Imetyskäytännöt työhönpaluun

jälkeen riippuvat paljon kunkin perheen tilanteesta: millaista työ on ja minkä ikäinen vauva on. Isompi vauva voi pärjätä työpäivän ajan ilman maitoa, kunhan hän pääsee riittävän tiu-

haan rinnalle muina aikoina. Kiinteitä ruokia syövä yli puolivuotias vauva tarvitsee noin 3–5 imetyskertaa vuorokaudessa saadakseen riittävästi maitoa. Täysimetyksenkin voi yhdistää töissäkäyntiin ja opiskeluun. Etätyössä imetystauot on usein melko helppoa järjestää työpäivän väleihin. Läsnätyössä vauvan tarvitsemaa maidon määrää voi varmistaa pumppaamalla. Jos työpaikalla on jääkaappi, pumpatun maidon voi säilyttää työ päivän ajan siellä.

– Imetys sopeutuu yleensä hyvin muuttuviin elämäntilanteisiin, myös perhevapaiden jakamiseen. Imetys suojaa lasta infektioilta ja vähentää näin usein vanhempienkin sairaus poissaoloja. Myös vauva ymmärtää, että vanhempien kanssa on erilaiset rutiinit. Imetyshetket työpäivän jäl keen ovat usein tärkeää läheisyyttä niin vanhemmalle kuin vauvalle, Ime

tyksen tuki ry:n asiantuntija Anna Groundstroem toteaa.

Imetyksen tuki ja Mothers in Business julkaisevat tänä vuonna työnantajille suunnatun Imetysmyönteinen työpaikka -oppaan, josta löytyy käytännönläheistä tietoa imetyksen työelämään vaikuttavista eduista sekä imetyksen jatkumisen mahdollistamisesta perhevapaiden jälkeen.

Imetysuutisia 1/2023 11
Imetysuutisia 1/2023 12
Kaikki Emilia Huttusen neljä imetyskokemusta ovat olleet keskenään erilaisia.

”Imettäminen on vaan niin ihanaa”

Mutsis on -bloggaaja Emilia Huttunen toivoo imetyksen tulevan vieläkin näkyvämmäksi somessa ja julkisilla paikoilla, jotta seuraavat imettäjät kohtaisivat aina vähän vähemmän paheksuvia katseita.

Turkulaisella neljän lapsen äidillä ja bloggaajalla Emilia Huttusella, 30, on neljä täysin erilaista imetyskokemusta takanaan. Hän kertoo monen asian muuttuneen niiden kymmenen vuoden aikana, minkä verran perheen esikoisella ja kuopuksella on ikäeroa.

– Esikoisen raskaus oli yllätys ollessani vasta 18-vuotias. Kaikki oli silloin uutta ja outoa, enkä osannut etsiä tietoa esimerkiksi imetykseen liittyen. Oletin, että kaikki imettävät enkä ajatellut, että se voisi vaatia harjoittelua, Emilia muistelee.

Kun esikoinen syntyi, Emilia täysimetti tätä kaksi viikkoa. Ennen sitä hän ei ollut ajatellutkaan, että imettämiseen voisi liittyä jonkinlaisia haasteita. Hänelle kun oli tullut saamastaan vähäisestä tiedosta ja tuesta se kuva, että vauvaa imetetään – ja siinä se.

– En osannut valmistautua imetykseen itse vaan uskoin kaikessa muita. Minulle näytettiin vauvan synnyttyä miten otan tissistä kiinni ja työnnän sen vauvalle kuin hampurilaisen. Kukaan ei kertonut mitään esimerkiksi tiheästä imusta. Jo synnärillä vauvalle tarjottiin pulloa ja neuvolakäynneilläkin oltiin siihen kannustavia, vaikka jälkikäteen ajateltuna vauval-

la saattoi olla tiheän imun kausi eikä mitään hätää, Emilia kertoo harmitellen jälkikäteen sitä, että ensimmäinen imetystaival vaihtui nopeasti pulloon ajatellen, ettei rintamaito riitä.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisen lapsen kohdalla Emilia valmistautui imettämiseen jo etukäteen, ja kertoo sen lähteneenkin liikkeelle esikoista paremmin. Hän muun muassa luki tietoa imettämisestä eikä tarjonnut vauvalle pulloa herkästi ilman todellista tarvetta. Toinen tulokas oli kuitenkin todella itkuinen, mikä verotti vanhempien yöunia ja Emilian voimavaroja imetystäkin ajatellen.

Emilia täysimetti toisella kertaa kaksi kuukautta, mutta tällä kertaa vauva-arjen rankkuus vaikutti imetyksen päättymiseen.

– En ollut saanut nukuttua yhtään eikä minulla ollut enempää voimavaroja toimia toisella tavalla. Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut yrittää antaa vauvaa muualle saadakseni edes yhdet hyvät yöunet jaksaakseni paremmin, mutta jälkiviisaus ei auta.

Se oli siinä tilanteessa paras ratkaisu.

Nykyään Emilian on helppo puhua imetyksestä kokemistaan haasteista huolimatta, koska hän on päässyt kä-

sittelemään tunteitaan vastoinkäymisiin liittyen. Hän ymmärtää nyt, ettei ole tehnyt koskaan mitään väärin.

– Imetys on sujunut aina eri tavalla eri syistä, mutta olen tehnyt kaiken mitä missäkin tilanteessa olisi voinut. On tärkeää, että saa käsiteltyä tunteita mahdollisten pettymysten suhteen ja tietää, ettei olisi voinut tehdä enempää. Varsinkaan, jos ei ole tiennyt paremmin, Emilia lohduttaa muita imetyshaasteita kokeneita.

Kolmas imetyskerta oli korjaava kokemus

Kolmannen lapsen kohdalla Emilia mietti pitkään etukäteen omia tavoitteitaan imetykseen liittyen. Koska kolmannen vauvan ajateltiin olevan mahdollisesti perheen viimeinen, Emilia toivoi voivansa kokea kerran puolen vuoden täysimetyksen.

– Tiesin kolmannen kohdalla vauvojen kasvavan kyllä kaikella eikä imetyksellä ollut sinänsä väliä, mutta pidin ihanana ajatuksena puolen vuoden täysimetystä ja imetyksen jatkumista mahdollisesti sen jälkeenkin vauvantahtisesti.

Tavoitteen täyttyminen teki Emilian todella onnelliseksi. Hän koki imetyksen kolmannella kerralla vai- >

Imetysuutisia 1/2023 13

vattomaksi, ja muistelee perhepetiä ja vauvan nukahtamista rinnalle lämmöllä.

– Imettäminen on vaan niin ihanaa, että ihan hymyilen puhuessani siitä. Kolmantemme ei huolinut pulloa itse asiassa lainkaan, joten osittaisimetin 13 kuukautta, kunnes vauva päätti luopua imetyksestä. Sydämeni murtui ja siitä kesti päästä yli, mutta kokemus oli ihanan korjaava aiempiin verrattuna, Emilia kuvailee.

Kun perheen yllättikin vielä neljäs lapsi, oli Emilia innosta piukeana saadessaan imettää vielä kerran. Kuopuksen imetystä haastoi alkuun kuitenkin tarve lisäravinnolle nenämahaletkusta sekä vaikea imuote. Vaikeudet vaihtuivat sinnikkyydellä silti voittoon.

– Olen ylpeä neljännen lapsen imetyksen onnistumisesta, vaikka hän syntyi hieman turhan aikaisin eikä jaksanut olla rinnalla alkuun tarpeeksi. Imetys ja pumppaus ympärivuorokautisesti vaati paljon tsemppausta, mutta kolmen kuukauden kohdalla pääsimme pumpusta ja pullosta eroon ja nautimme imettämisestä 14 kuukauden ikään saakka, jolloin vauva oli taas itse valmis lopettamaan imetyksen. Minä olisin voinut jatkaa vieläkin.

Imetysohjaus ja -myönteisyys on ottanut harppauksen parempaan

Emilian käsitys imetyksestä on muuttunut huomattavasti vuosikymmenen aikana, mutta niin on hänen mukaansa muuttunut myös tarjolla oleva tieto ja kannustus sen suhteen. Siinä missä hän koki olevansa esikoisen synnyttyä täysin vailla imetystukea, tarjottiin perheen kahden nuorimman kohdalla tukea puolestaan jo äitiysneuvolakäynneillä.

– Kaikki on kehittynyt nähdäkseni paljon, kun nykyään imettämisestä puhutaan neuvolassa jo raskausaikana, ja on heti tiedossa mistä hakea apua ellei imetys onnistu. Imuotteesta ohjataan helposti imetyspoliklinikalle ja Facebook-ryhmissäkin on

aina joku vinkkaamassa tahoja, joiden puoleen kääntyä huolissa.

Imetys on Emilian mukaan ylipäätään huomattavasti enemmän esillä nykyään kuin hänen vanhemmuutensa alkuaikoina. Hän uskoo ihmisten olevan tietoisempia sekä imetyksen haasteista että hyödyistä. Emilia on itse oppinut imetystaivaltensa myötä esimerkiksi sen, ettei imetys ole vain syömistä, vaan myös yhteyttä ja läheisyyttä.

Vaikka imetystietoisuus ja suhtautuminen julki-imetykseen on lisääntynyt Emilian mielestä, on siinä vieläkin parannettavaa.

– Imettämiseen suhtaudutaan edelleen aika negatiivisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Olen menettänyt omien imetysjulkaisu-

jen seurauksena aina hirveästi seuraajia ja saanut kommentteja siitä, miksi tyrkytän tissejäni koko ajan. Miesseuraajieni määrä väheni jopa puolella, kun vielä imetin ja julkaisin siitä kuvia, vuodesta 2011 asti suosittua Mutsis on -blogia kirjoittanut Emilia paljastaa.

”Mitä useampi imettäisi näkyvilläkin paikoilla, sitä tutummaksi imetys tulisi ihmisille”

Emilialle on ollut tärkeää kirjoittaa imetyksestä blogissaan ja sosiaalisessa mediassa avoimesti, koska hän kokee, että olisi voinut itse onnistua siinä paremmin laajemmin jaetun tiedon ja tuen avulla. Lisäksi hän haluaisi ihmisten näkevän imetystä mah-

Imetysuutisia 1/2023 14
Emilia kulki kymmenessä vuodessa pitkän matkan imetyksessä siitä, kun ei meinannut kehdata imettää esikoistaan ravintolassa siihen, että on saattanut imettää myöhemmin ostoskärryjä työntäessäänkin.

dollisimman paljon, jotta seuraavien imettäjien olisi aina aavistuksen helpompi imettää näkyvästi.

– Kun esikoisellemme tuli alle kahden viikon iässä nälkä ollessamme ravintolassa, ei minulle tullut mieleenkään että voisin imettää pöydän ääressä, vaikka kyse oli lapsen perustarpeesta. Olin lähtemässä vessaan imettämään kunnes äitini rohkaisi imettämään siinä, Emilia muistelee kiittäen äitiään tärkeästä opista, ettei kenenkään tulisi joutua mennä piiloon imettämään.

Kukaan tuntematon ei ole koskaan sanonut Emilialle mitään julkisesti imettämisestä, vaikka hän on saattanut imettää ostoskärryjä työntäessäänkin. Paheksuvia katseita hän on kuitenkin kohdannut. Silloin Emilia on pitänyt tiukan linjan katsoa niin kauan takaisin suoraan silmiin, että tuijotus loppuu. Emilian mielestä voi huomata eron siinä, miten eri ikäisten lasten imettämiseen suhtaudutaan.

– Tuntuu, että taaperon imettäminen on ihmisten mielestä asiattomampaa kuin vauvan. Vauvoja katsotaan muutenkin hymyillen, kun taas riehuvat lapset keräävät helposti kulmien kurtistelua.

Monet ovat kiittäneet Emiliaa somessa siitä, että hänen avoin imetyssisältönsä on rohkaissut imettämään vapaammin varsinkin kodin ulkopuolella.

– Mitä useampi imettäisi näkyvilläkin paikoilla, sitä tutummaksi imetys tulisi ihmisille. Julki-imettämään voi rohkaistua esimerkiksi miettimällä valmiiksi mitä sanoisi napakasti takaisin siinä tilanteessa, jos joku kommentoisi imettämistä paheksuvasti, Emilia neuvoo.

Emilia toivoo, ettei imetyspositiivisuutta nähdä kehuskelevana tai arvostelevana

Emilia haluaa korostaa, ettei hänen positiivisuus ja avoimuus imettämiseen liittyen tarkoita suinkaan sitä, että hän pitäisi imetystä ainoana ja parhaana tapana.

– Meidänkin neljästä lapsesta kaksi ovat saaneet pääosin korviketta ja

kasvaneet ihan samalla tavalla. Sitä, että olen hehkuttanut imettämisen ihanuutta, ei tule ottaa kenenkään syyllistämisenä. Kaikille paras tapa on se mikä sopii omalle perheelle parhaiten, Emilia painottaa.

Hän jatkaa kertomalla pohtineensa, jospa imetys koetaan arvosteluna herkästi etenkin silloin, jos se on itselle kipeä aihe.

– Olin itsekin surullinen kahden ensimmäisen lapsen kohdalla siitä, etten saanut kokea sitä ihanaksi kuvailtua imetystä, joten ymmärrän aiheen voivan loukata jos se muistuttaa omasta kivusta. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan koskaan arvostella ketään, todellakaan.

Ja vaikka Emilialla on nykyään hyviäkin muistoja imettämisestä, saa aiheesta keskusteleminen välillä äänen värisemään. Hän koki imetyksen nimittäin tavallaan viimeisenä linkkinä pitää vauvan kiinni omassa kehossa, minkä takia imetyksen päättyminen on tuntunut hänestä tyhjältä.

– Ihanat imetyskokemukset ovat auttaneet käsittelemään hylätyksi tulemisen tunnetta, mutta on silti haikeaa tietää imetyksen olevan ohi lopullisesti, Emilia huokaisee.

Nyt turkulaisbloggaaja elää kirjaimellisesti ruuhkavuosia, kun arki täyttyy vanhempien lasten kuskaamisesta harrastuksiin ja perheen nuorimmatkin aloittivat päiväkodin tammikuussa. Siirtymävaihe on ollut jännittävää ja tunteikasta aikaa koko perheelle.

– Olin ajatellut imetyksen olevan ihana yhteinen hetki vielä päiväkotipäivän jälkeenkin, mutta ehkä keksimme jonkinlaisen halihetken imetyksen tultua päätökseen jo ennen tätä. Toivoin, että olisin voinut olla kotona nuorimpienkin kanssa 2-vuotiaaksi asti, mutta minun oli pakko ruveta tekemään kunnolla töitä. Alkuun purskahtelin itkuun muutoksesta, mutta aika on oikea ja olen nyt henkisesti valmis, Emilia päättää luottavaisena.

Imetysuutisia 1/2023 15
Nykyään Emilian on helppo puhua imetyksessä kokemistaan haasteista huolimatta, koska on päässyt käsittelemään tunteitaan vastoinkäymisiin liittyen

Tarinoita taaperoimetyksestä

Taaperoimetyksessä korostuu monien mukaan läheisyys ja rauhallisuus, vaikka vauhtia voi riittää. Yli vuoden ikäistä imettäneet äidit kertovat kokemuksistaan ja siitä, miten muut tuntuvat suhtautuvan taaperon imettämiseen.

ISTOCK Imetysuutisia 1/2023 16
KOONNUT SAANA SJÖBLOM-HASSELBLATT

– Imetys on jatkunut pidempään kuin ajattelin. Ajatuksenani oli, että imetän niin kauan kuin lapsi haluaa – tavoitteena ainakin puoli vuotta täysimetystä. Lapsen täyttäessä pian kaksi huomaan, kuinka ”vahingossa” olemmekaan päässeet näin pitkälle.

Meillä imetys tapahtuu usein silloin, kun lapsen tarvitsee laskea vähän kierroksia. Yleisesti hän tulee pyytämään maitoa itse. Tällä hetkellä imetän enää pääosin kotona, poislukien uimahallin saunassa uinnin jälkeen, mutta joskus hätä iskee muualla eikä imetyksemme ole paikkaan rajattua. Vuorokaudessa voi tulla joskus kolme imetyskertaa, joskus 20. Tarjoan maitoa yölläkin, jos tarve iskee.

Taaperoimetys ei eroa mielestäni vauvan imetyksestä sen enempää kuin

Anna, 25 v. Maria, 32 v.

– Sukuni naiset ovat olleet huonoja imettäjiä ja kuvittelin, että maidontuotanto lakkaisi minullakin pian synnytyksen jälkeen kuten äidilläni ja isoäidilläni. Tämä taustalla ajattelin, että imetän niin kauan kuin se on mahdollista. Yllätyksekseni se ei ole loppunut ja imetän edelleen 1v 7kk ikäistä.

Imetän aamulla, työpäivän jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa. Taaperon imettämisessä on todella ihania hetkiä – se tuo hellyyttä ja rauhoittaa lasta esimerkiksi erossaolon jälkeen. Toisaalta se on lapsen turvamekanismi ja hän pyrkii rinnalle joskus stressaantuessaan. Tämä voi olla kiusallista sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi siihen liittyy itselle erittäin ärsyttävä ilmiö, jossa – usein kiukkupäivinä – taapero haluaisi imeä, vaikka näl-

että se on nyt helpompaa, kun ei tarvitse pohtia imetysasentoja. Lapsi on välillä rinnalla mitä ihmeellisimmissä asennoissa – kunnon akrobatiaa!

Lähipiirissä ei ole koskaan ihmetelty sitä, miksi imetän vielä. Ehkä he tietävät vahvan mielipiteeni asiaan eivätkä uskalla mainita asiasta. Imetyshän on minun ja lapseni välinen asia eikä muiden tarvitse vaivata päätä sillä. Viimeksi miespuolinen neuvolalääkäri oli vähän ihmettelevä kun kerroin, että imetän yhä, mutta ei sanonut asiasta mitään.

Mielestäni alan ammattilaisten pitäisi perehtyä imetykseen ja sen hyötyihin myös taaperoiässä, ja antaa ennemmin kehuja siitä kuin nostaa kulmia ihmetellen. Olen kyllä sanavalmis ja esitän nopeasti faktat, jos joku kyseenalaistaa taaperoimetystä.

kää ei ole. Rajoittaminen johtaa tunnepurkauksiin ja toisaalta jos hän pääsee rinnalle, hän roikkuisi ja venkoilisi siinä purren ja nipistellen vaikka kuinka kauan.

Taaperoimetyksessä on kuitenkin muun muassa se hyvä puoli, että imetysergonomialla ei ole enää merkitystä kummallekaan lapsen ollessa isompi. Hän imee ihan miten päin vaan, eikä itse tarvitse kannatella mitään, paitsi usein halata.

Negatiivisempi puoli on, että koen todellakin vauvan imettämisen olevan huomattavasti enemmän sosiaalisesti hyväksyttävää. Taaperoimetystä saatetaan ihmetellä ja jätänkin asian pitkälti kertomatta, jos sitä ei kysytä. Neuvolassa suhtaudutaan taaperoimetykseen neutraalisti.

>
Imetysuutisia 1/2023 17

Laura, 30 v.

– Taaperon imettäminen on ollut erilaista kuin vauvan imettäminen, mutta myös omalla tavallaan antoisaa. Koen vauvan imetyksen olevan rauhallista, pitkäkestoista, ravitsemuksellisesti olennaisen tärkeää, lempeää ja pysähtymisen hetki molemmille äidille ja vauvalle. Taaperoimetys tuntuu olevan lähes kaikkea muuta, mutta siinäkin on sama yhteys, lämpö, pysähtyminen, lempeys ja rauha. Toki vauhdikkaan taaperon kanssa imetyshetket vaihtelevat ja erityisesti asennot ovat hyvinkin mielenkiintoisia.

Taaperon imettäminen on ollut silti pääasiassa rauhoittumisen hetkiä molemmille muuten ajoittain hektisen arjen keskellä. Vaikka vauvan ja taaperon imettäminen on kovin erilaista, olen kokenut molemmat itselleni mielekkäiksi, lapselleni tärkeiksi ja meidän perheelle sopiviksi. Huonoa taaperon imetyksessä on ollut levottomuus, satunnainen pureminen ja mahdolliset hyvin merkilliset imetysasennot. Hyvänä puolena taaperoimetys ei ole niin sitovaa kuin vauvan imetys: mikäli hetki ei olekaan sopiva, voi imetyskerran jättää kesken tai siir-

Iida, 31 v.

– Minulle oli jo ennen lapsen syntymää tärkeää, että imetys onnistuu. Kun imetys lähti hyvin käyntiin ajattelin, että voisin imettää ainakin vuoden, ehkä puolitoista. Vasta 1,5 vuoden kohdalla tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että imetystä voisi alkaa ajamaan alas hiljalleen.

1,5 vuoden ikäistä imetän enää illalla ja aamulla. Illalla imetys tukee ennen kaikkea rauhoittumista. Aamuisin se on puolestaan enemmänkin itselle kiva lepohetki ennen kuin täytyy nousta päivän askareisiin. Välillä lapsi myös pyytää päästä rinnalle, jos esimerkiksi kaatuu tai satuttaa. En kuitenkaan imetä yleensä siinä kohtaa.

Taaperon imettäminen on tosi erilaista kuin vauvan: se kestää huomattavasti vähemmän aikaa kerrallaan ja taapero härvää rinnalla paljon enemmän. Lapsi saattaa käydä rinnalla, osoitella sitten muualle tai käydäkin

tää myöhemmäksi ilman, että siitä aiheutuisi ravitsemuksellisesta haittaa.

Vuoden iän ylityttyä imetin vielä neljästi vuorokaudessa pääasiassa ruokailujen yhteydessä. Tästä jäivät pois molemmat päiväimetykset taaperon ollessa ajoittain isovanhempiensa hoidossa ja viimeisimpänä iltapalan jälkeinen imetys, joka oli selvästi tärkein.

Omasta näkökulmastani kaikki ovat suhtautuneet taaperoimetykseen oikein positiivisesti – kukaan ei ole kauhistellut tai ihmetellyt imetettävää taaperoa. Toki imetystilanteet ovat yksityisempiä enkä ole imettänyt taaperoa omasta tahdosta enää kovinkaan julkisesti. Neuvolassa imetystaivalta on tuettu ja kannustettu sen jatkamiseen. Myös lähipiirissä on paljon pitkään imetettyjä lapsia, joten tämä on tukenut omaa päätöstä. Ulkopuolisilta en ole saanut kommentteja imetykseen liittyen.

Koen itse, että kaikki imetys on vain plussaa ja sen päättyminen oli itselleni varmasti vaikeampi henkinen prosessi kuin lapselleni.

muualla ja haluta taas takaisin. Se ei ole minusta kuitenkaan huono asia vaan ihan hauskaa.

Olen saanut imetykseen liittyvää ihmettelyä kuten ”Ai sä imetät vieläkin?” ja ”Oletko ajatellut lopettaa?”. Tuntuu, että ihmiset ajattelevat taaperoimetyksen estävän jotain tai sitovan täysin kiinni lapseen, mutta kyllä ainakin minä pystyn olemaan esimerkiksi illalla tai aamulla poissa ja imetys jää silloin väliin. Tämä ei ole aiheuttanut haittaa ainakaan meillä, vaikka on varmasti lapsikohtaista.

Imetyksen lopettaminen tuntuu itsestä haikealta, kun siihen ei ole sitten enää paluuta. Tai ainakin koen, että kun lopetan niin se on sitten siinä, ainakin tämän lapsen kohdalla. En siksi tiedä viitsinkö lopettaa vielä. Uskon, että imetän niin kauan kuin se tuntuu minusta hyvältä ja lapsi ei sano sille ”ei”.

Imetysuutisia 1/2023 18

Tukena elämän ensihetkissä

Jokainen äiti, jokainen lapsi ja jokainen imetys on ainutlaatuinen.

Kahta samanlaista imetyskokemusta ei ole. Eikä siis myöskään yleispäteviä ohjeita, jotka sopisivat kaikkiin tilanteisiin.

Joskus haasteita on alussa, toisinaan vasta myöhemmin.

Ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika imetysneuvontaan, vaikka haaste imetyksen kanssa tuntuisi hassulta tai pieneltä.

Autamme kaikissa imetyksiin liittyvissä pulmissa.

Joskus jo yksi ohjauskerta riittää.

Varaa aika pikkujatti.fi/palvelut/imetysneuvonta tai 010 380 8000

Imetyksestä isovanhemmille

On tavallista, että eri sukupolvien edustajilla on erilaisia käsityksiä imetykseen ja vauvan ruokintaan liittyen. Joskus näkemyserot johtavat jopa mielen pahoittamiseen puolin tai toisin.

Isovanhempien merkitys uudelle perheelle ja imetykselle voi olla suuri, ja heillä on paljon kokemustietoa vauvan hoidosta. Imetykseen liittyvät suositukset ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella. On hienoa, jos koko vauvan lähipiirillä on ajantasainen tieto imetyksestä.

Tämän artikkelin lisäksi löydät laajemman Isovanhempien imetysoppaan imetys.fi -sivustolta.

Isovanhemman rooli vauvavuoden aikana

Isovanhemmat ovat usein vauvaperheen tärkeimmät ja innokkaimmat tu-

Lue lisää: imetys.fi-sivustolla ja jaa linkki myös lähipiirille imetys.fi/ isovanhemmille

TEKSTI NIINA PÖYHÖNEN
Imetysuutisia 1/2023 20
ISTOCK

Imetyssuositukset 1950-luvulta nykypäivään

1970-luku

imetyksen kokonaiskesto 8–10 kk

kijoukot, joiden osallistumisesta on paljon apua ja iloa. Isovanhempien tuella on merkitystä myös imetyksen jatkumiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että vauvan ollessa pieni, imetyksen sujumista tukee parhaiten apu, joka kohdistuu vauvan vanhemmista, isosisaruksista, lemmikeistä ja kodista huolehtimiseen.

Myös vastasyntyneen sylittelylle voi olla tarvetta, jotta tuore äiti ehtii esimerkiksi syömään tai suihkuun. Vauvan syöttäminen on kuitenkin hyvä jättää imettävän äidin tehtäväksi, jos perhe näin toivoo.

Ensimmäisinä viikkoina maitomäärä kasvaa vauvan tarpeita vastaavaksi ainoastaan siten, että vauva pääsee rinnalle niin usein kuin haluaa. Kun vauva kasvaa, myös muiden kuin vanhempien on helpompi ottaa isompaa roolia hoitamisessa. Kun imetyksen ja uniaikojen rytmit vakiintuvat hieman ja vauva alkaa saada myös kiinteitä ruokia 4–6 kuukauden iässä, vauvan voi jättää isovanhempien hoitoon helpommin.

Imetyssuositukset ennen ja nyt

Tämän päivän imetyssuositukset perustuvat tutkittuun tietoon imetyksen terveysvaikutuksista lapselle ja äidille. Tutkimustiedon vaikutus imetyssuosituksiin on alkanut vahvistua kuitenkin vasta 1980-luvulta lähtien. On tärkeää, että isovanhempi ei arvostele, ihmet-

Täysimetys 2–5 kk, Imetyskertoja 7–8/vrk

1990-luku

Täysimetys 4 kk, imetyksen kokonaiskesto 6–12 kk Imetyskertoja 8/vrk, vauvantahtinen imetys

Täysimetys 3-4 kk, imetyksen kokonaiskesto 3–6 kk Imetyskertoja 5/vrk

2000-luku

Täysimetys 6 kk, imetyksen kokonaiskesto 1 v. Imetyskertoja 8–12/vrk, vauvantahtinen imetys

2010–2020-luku

Täysimetys 4–6 kk, imetyksen kokonaiskesto väh. 1 v. Imetyskertoja 8–12/vrk, vauvantahtinen imetys

KUVAT: KANNISTO, VÄINÖ JA RISTA, EEVA/HELSINKIKUVIA.FI (CC BY 4.0), FREEPIK SEKÄ TAITTAJAN PERHEEN KOTIALBUMIT KUVANKÄSITTELY: RIIKKA KÄKELÄ-RANTALAINEN > Imetysuutisia 1/2023 21

tele tai kauhistele, vaikka lapsenlapsen imetys olisi erilaista tai kestäisi pidempään kuin omien lasten vauva-aikana oli tapana. Vaikka tieto on lisääntynyt ja ohjeet muuttuneet, kaikki äidit ovat kautta vuosikymmenten tehneet parhaansa kulloinkin tarjolla olleen ohjauksen varassa.

Suomessa suositellaan täysimetystä noin puolen vuoden ikään asti. Täysimetys tarkoittaa sitä, että vauvalle annetaan vain rintamaitoa ja D-vitamiinilisää. Täysimetetty vauva ei tarvitse edes vettä. Kiinteiden ruokien tarjoaminen aloitetaan aikaisintaan neljän ja viimeistään kuuden kuukauden iässä vauvan yksilöllisten syömisvalmiuksien ja tarpeiden mukaan.

Syömisvalmiudet varmistavat turvallista kiinteiden ruokien syömistä. Vauvalla on valmiudet maistella kiinteitä ruokia, kun hän osaa istua tuettuna, hallitsee pään, silmien ja käsien koordinaatiota sekä osaa liikutella ruokaa suussaan työntämättä sitä kielellä ulos.

Aiempina vuosikymmeninä imetys lopetettiin tyypillisesti hyvissä ajoin ennen vuoden ikää. Esimerkiksi

1970-luvulla vain seitsemän prosenttia yli puolivuotiaista oli imetettyjä.

Nykyään imetys näyttää aivan toisenlaiselta, sillä taaperoikäisten imetys on yleistynyt Suomessa nopeasti.

Vinkkejä vauvaperheen auttamiseen

● Vie vauvaperheelle valmista ruokaa tai käy kaupassa

● Auta koti- tai pihatöissä

● Huomioi vauvan isompia sisaruksia ja keksi heille puuhaa

● Ulkoiluta tai hoida perheen lemmikkiä

● Auta hyvän imetysasennon etsimisessä tai huolehdi vettä imettävälle

● Lisää vanhempien luottamusta vauvan hoitoon – kehu vauvaa, kannusta vanhempia

Monessa perheessä pidetään tärkeänä Maailman terveysjärjestö

WHO:n suositusta, joka suosittelee imetystä vähintään kahden vuoden ikään. WHO:n suosituksen mukainen imetys varmistaa imetyksen optimaalisen hyödyn lapselle ja vanhemmalle. Pitkäkestoinen imetys vähentää esimerkiksi äidin rintasyöpäriskiä, lapsen infektiosairastavuutta ja myöhempää ylipainoa.

Kellottamisesta vauvantahtiseen hoivaan Imetys sujuu ja maito riittää, kun vauvaa imetetään vauvantahtisesti eli aina, kun vauva haluaa. Nykytiedon mukaan useimmille vauvoille riittää 8–12 imetyskertaa vuorokaudessa, tosin vastasyntyneet saattavat imeä paljon useamminkin. Lähes koko 1900-luvun ajan imetysneuvontaa leimasi ohje, että vauvaa imetetään säännöllisin neljän tunnin väliajoin ja yöllä pidempää taukoa pitäen. Näin imetyskertoja tuli yleensä vuorokauteen vain viisi. Myös imetyskertojen kestolle annettiin pitkään ylärajaksi 15–30 minuuttia. Imetyskertojen määrän ja keston rajoittaminen johtivat siihen, että maitomäärä jäi useimmilla liian vähäiseksi.

Monet entisten vuosikymmenten vanhemmat ovatkin kuvanneet, et-

tä imetystä rajoittavien ohjeiden takia itkivät äidit ja vauvat. Ei olekaan ihme, että kiinteiden ruokien antaminen aloitettiin aina 1980-luvulle asti jopa vain muutaman viikon iässä. Nykyään tiedetään, että soseiden, vellien tai muiden kiinteiden ruokien aloittaminen ennen neljän kuukauden ikää lisää vauvan allergiariskiä. Jos alle nelikuinen, imetetty vauva tarvitsee riittävän kasvun turvaamiseen lisäruokaa, teollisia äidinmaidonkorvikkeita voidaan ottaa käyttöön neuvolan ohjeen mukaan.

Tiedon lisääntyessä on heitetty romukoppaan myös pelko siitä, että vauvantahtinen imetys, nopea reagoiminen vauvan itkuun tai vauvan pitäminen runsaasti sylissä tai kantovälineessä olisi haitallista lapselle tai johtaisi siihen, että vauva oppisi pompottamaan koko lähipiiriään. Päinvastoin; vauvan tarpeisiin vastaaminen vahvistaa hänen perusturvallisuuttaan ja kiintymyssuhdetta läheisiin. Lisäksi, vauvan sylittelyllä on hyvinvointivaikutuksia myös aikuisille. Kokeile vaikka!

Imetystietoa isovanhemmille pohjautuu TAMK:sta valmistuneiden kätilöiden Heidi Aholan ja Katariina Hirvelän Imetyksen tuki ry:lle 2021 tekemään opinnäytetyöhön.

Imetysuutisia 1/2023 22
ISTOCK

Kuvassa: luomumerinovillainen imetyspaita ja vaippahousut sekä luomusilkkinen body

Lämpöä ja rakkautta elämänmittaiselle matkalle

Ruskovillan klassiset vaatteet ja asusteet valmistetaan Artjärvellä luomulaatuisista luonnonkuiduista: merinovillasta, silkistä, silkkivillasta ja villafleecestä.

Tuotteemme eivät sisällä haitallisia kemikaaleja ja hellivät herkkääkin ihoa luonnollisella lämmöllä.

www.ruskovilla.fi

Hammasluu paljastaa imetyksen

Hammasluuta tutkimalla voi selvitä, onko ihminen saanut äidinmaitoa elämänsä alkutaipaleella.

Menneiden vuosisatojen Suomessa imetys saattoi auttaa osaltaan lapsia varttumaan aikuisiksi.

Tutkijatohtori Tiina Väreen uusi arkeologinen tutkimus Oulun yliopistossa on selvittänyt kiinnostavia asioita suomalaisen imetyksen historiasta. Väre on tutkimuksessaan pyrkinyt etsimään merkkejä lyhyistä tai puuttuvista rintaruokintakausista.

Tulokset pohjautuvat ensimmäisten pysyvien poskihampaiden isotooppianalyyseihin. Kasvava hammasluu kerää itseensä tietoa ruokavaliosta lapsuuden ajalta, siksi hampaat paljastavat onko ihminen saanut äidinmaitoa.

Eräiden hampaisiin tallentuneiden alkuaineiden, typen ja hiilen pysyvien isotooppien väliset suhteet selvittämällä ilmenee, onko hampaan omistaja saanut vauvana rintamaitoa. Imeväisiässä kehittyneen hammasluun tavallista korkeampi raskaiden typpiatomien määrä viittaa erityisesti tähän. Raskaiden typpiatomien määrä rikastuu ravintoketjussa kohotessa ja tässä suhteessa äitinsä maitoa nauttiva vauva sijoittuu tämän yläpuolelle.

Käytännössä Väre tutki hampaita millimetrin tarkkuudella. Jokainen

millimetri hammasluuta vastaa puolen vuoden kehitystä. Tutkittavana on pysyvän ensimmäisen poskihampaan kruunu. Tuo hammas alkaa kehittyä syntymän tienoilla ja koko hammas juurineen on kehittynyt viimeistään noin 10-vuotiaaksi mennessä.

Kuuden tutkittavan hampaat ovat olleet arkeologisilta kaivauksilta Pohjois-Pohjanmaan alueelta 1400–1700-luvulta. Tutkimuksessa selvisi, että tutkittavat olivat saaneet elämänsä alkutaipaleella todennäköisesti äidinmaitoa. Toiset pidempiä ai-

TEKSTI JOHANNA MITJONEN-ARINO KUVAT OULUN YLIOPISTO JA TURUN MUSEOKESKUS (FINNA.FI)
Imetysuutisia 1/2023 24

koja kuin toiset. Onko se voinut olla edesauttamassa heidän selviytymistään aikuisikään?

Ruokintasarvi

korvasi rinnan

Suomalaisten elämä kyseisillä vuosisadoilla oli ankaraa: oli puutetta ja arjen täytti raskas maataloustyö, joka oli edellytys hengissä säilymiselle. Lapsia kuoli paljon.

Lapsikuolleisuuden määrissä havaittiin kuitenkin eroja, joita imeväisten ruokintatavat näyttivät määrittävän. Kuolema korjasi vauvan huomattavasti useammin alueilla, joissa ruokintasarvi eli lehmänsarvesta annettava lehmänmaito korvasi rinnan. Näin oli juuri Pohjanmaan alueella.

Eletiin Ruotsin vallan aikaa. Kun kruunulle selvisi alueen runsas lapsikuolleisuus, oltiin asiasta huolissaan. Huoli ei ollut lastensuojelullinen, vaan valtakuntaan liittyvä. Mistä työläisiä ja sotilaita, takaisin suurvallaksi pyrkivälle Ruotsille, jos lapsia ei saatu kasvatettua aikuisikään saakka?

Viranomaiset tulivat tulokseen, etteivät äidit imettäneet lapsia tarpeeksi pitkään. Imetyksen puutetta paheksuttiin: Sen sanottiin olevan ”osoitus rahvaan äitien välipitämättömästä rakkaudettomasta luonnosta.”

Tätä Väre pyrki tutkimuksellaan tarkistamaan: olivatko viranomaiset oikeassa väittäessään, etteivät pohjalaisnaiset imettäneet?

– Ajattelen, että tilanne on ollut äideille todella epäreilu, Väre sanoo.

Tavallista kun oli, että esimerkiksi Pohjanmaan jokilaaksojen maatalousalueilla maatilan töihin piti palata vain muutama päivä synnytyksen jälkeen. Vastasyntyneet jäivät muiden huomaan ja rinta korvattiin.

– Onko maidontuotanto edes voinut onnistua huonon ravitsemuksen ja fyysisen rasituksen takia?

Osansa on ollut varmasti ajan malleilla ja perinteillä – ehkä äidiksi tulleiden naisten lähipiiri ei imettänyt. Myös ajattelutapa ihmisillä on ollut erilainen kuin meillä nykyään.

– Ehkä on ollut myös fatalismia: Jumala antaa ja Jumala ottaa. Että lapset kuolevat vaikka tehtäisiin mitä, kun lasten kuoleminen on ollut niin tavallista. Yhdentekeviä lapset eivät ole olleet, mutta kyky saattaa heidät aikuisuuteen on ollut rajallinen, Väre sanoo.

Raumalla rintaruokittiin kuin nykysuositusten mukaan

Pohjois-Pohjanmaan aineistoja hän on verrannut vastaaviin Raumalta, jotka olivat 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun. Lounainen-Suomi oli alue Suomessa, jossa rinta oli perinteinen vauvojen ruokintaväline. Raumalaiset äidit vaikuttavat imettäneen lapsiaan, selvisi vastaavissa hammasluuntutkimuksissa.

Raumalta tutkittuja yksilöitä oli poikkeuksetta imetetty vieroituksen ohessa noin kaksivuotiaiksi. Kaikki olivat luultavasti saaneet alkuun myös hyvin lähelle puolivuotisen täysimetyksen. Tämä vastaa Maailman terveysjärjestön suositusta.

– Erityisesti Raumalta saadut tulokset viittasivat käytännössä nykysuositusten mukaisiin rintaruokin-

takausiin, kun Pohjois-Pohjanmaan aineistoissa vaihtelua esiintyi enemmän ja esimerkkejä myös lyhyistä imetyskausista esiintyi, Väre sanoo.

Seuraavaksi Väre haluaisi tutkia, oliko tuolla ajanjaksolla lapsena kuolleita imetetty toisella tavoin ja selviäisikö rintaruokinnan merkityksestä näin lisää.

Tulokset saavat pohtimaan eroja mahdollisuudessa imettää nykymaailmassakin. Suomessa imetys ei ole vauvalle enää elinehto, mutta kaikkialla maailmassa näin ei valitettavasti ole. Esimerkiksi se, että kaikkialla ei ole äitiysvapaita on edelleen imettämisen este, Väre sanoo.

– Kaikkialla ravintokoostumukseltaan riittäviä korvikkeita ja eloonjäämisen kannalta hyviä hygieniakäytänteitä ei ole saatavilla, joten äidinmaidon terveysedut korostuvat. Kestävämpää myös kehittyvissä maissa olisi huolehtia äitien mahdollisuudesta imettää lapsiaan, ei mainostaa korvikkeita.

– Nykyään kuitenkin tiedetään, että rintaruokinta luo pohjan elämänmittaiselle terveydelle, joten merkitys on kiistaton.

Ruokintasarvi korvasi toisinaan rinnan entisajan Suomessa. Tavallista oli, että maatilan töihin piti palata nopeasti synnytyksen jälkeen ja vastasyntynyt jätettiin muiden huomaan. Kuvassa syöttämiseen tarkoitettu koverrettu sarvi, jonka alaosaan on kiinnitetty utareesta muotoiltu tutti.

TURUN MUSEOKESKUS/ VILLE MÄKILÄ (CC BY 4.0)
Onko maidontuotanto edes voinut onnistua huonon ravitsemuksen ja fyysisen rasituksen takia?

Uusi raskaus voi vaikeuttaa vanhemman lapsen imetystä, mutta ei suinkaan estä sitä

Raskauden aikainen imetys on useimmissa tapauksissa täysin turvallista, joten imetystä ei ole tarvetta lopettaa ”varmuuden vuoksi”.

IMETYSPULMIA
Imetysuutisia 1/2023 26
TEKSTI SAANA SJÖBLOM-HASSELBLATT

Joillekin imettäjistä tulee vastaan tilanne, että uusi raskaus alkaa vanhemman lapsen imetyksen jatkuessa vielä. Imetykseen liittyvä rintojen arkuus tai huonovointisuus voivatkin olla ensimmäisiä merkkejä uudesta raskaudesta.

Raskaana imettäminen voi tuntua haasteelliselta esimerkiksi raskauspahoinvoinnin takia, mutta normaalisti etenevä raskaus ei aiheuta itsessään esteitä imettämiselle. Imetysohjaaja-kätilö Minna Valkeapää (Certified Breastfeeding Specialist) vastaa yleisimpiin kysymyksiin raskaana imettämisestä sekä kahden eri ikäisen tandemimettämisestä.

Heruuko maitoa vähemmän raskausaikana?

– Kyllä, maidon heruminen tyypillisesti hidastuu ja myös maidon määrä vähenee toisen raskauskolmanneksen aikana, eli noin 4–5 kuukauden kohdalla, kun rinnat alkavat tuottaa kypsän maidon sijaan kolostrumia tulevalle vauvalle. Rinnalla käyvä lapsi saattaa protestoida muutosta, sillä kolostrum eroaa kypsästä maidosta niin määrässä kuin maussakin: raskaushormonien vaikutuksesta laktoosin määrä rintamaidossa pienenee, kun taas natriumin osuus kasvaa. Lapset ovat kuitenkin yksilöitä, ja siinä missä toinen jatkaa rinnalla käymistään mukisematta, saattaa toinen alkaa tässä kohtaa vierottua rinnasta.

Mikäli rinnalla käyvä lapsi on alle 1-vuotias, voi tällä luonnollisella raskauden aiheuttamalla rintamaidon vähenemisellä olla vaikutuksia lapsen riittävään ravinnonsaantiin – onhan maito tässä kohtaa vielä lapsen pääasiallinen ravinto. Lapsen painokehitystä onkin syytä seurailla neuvolassa ja tarjota hänelle imetyksen päälle tarpeen tullen lisäravintoa, eli joko kiinteitä ruokia ja/tai maitoa esimerkiksi pakastetun rintamaidon tai korvikkeen muodossa.

Vaikka lapsi kävisi kuitenkin rinnalla koko raskauden ajan tiheästi-

kin, ei tämä ole tulevan vauvan maitomäärästä pois. Kolostrumia erittyy kyllä koko ajan lisää, ja sitä riittää vauvalle syntymänsä jälkeen oikein hyvin.

Elääkö imetyksestä raskausaikana sitkeästi jotain väärää tai vanhentunutta tietoa?

– Sitkeässä elää huoli siitä, että imetys aiheuttaisi keskenmenoja ja veisi pois ravintoaineita vatsassa kehittyvältä vauvalta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sikiö saa kyllä kaiken tarvitsemansa. Vanhemman on toki hyvä kiinnittää huomiota hyvään ja riittävään ravintoon raskausaikana, jotta oma vointi pysyy hyvänä.

Raskauden aikaisen imetyksen ei ole tutkimuksissa todettu lisäävän riskiä esimerkiksi ennenaikaisuudelle tai matalalle syntymäpainolle, mikäli vanhempi on terve ja raskaus sujuu muuten normaalisti. Riskiraskaustapauksissa imetyksen vaikutusta ei ole juurikaan tutkittu.

Miten maidontuotanto tasaantuu sopivaksi sekä vastasyntyneen että taaperon tarpeisiin tandemimettäessä?

– Se, saako vastasyntynyt kaiken tarvitsemansa maidon mikäli rinnalla käy myös isompi lapsi, on yleinen huoli. Synnytyksen jälkeen onkin tärkeää, että vastasyntynyt pääsee käymään rinnalla niin paljon kuin haluaa – vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa – ja ettei hänen rinnalla imemistään rajoiteta. Imetyksen turvamerk-

Imetysohjaaja-kätilö Minna Valkeapää muistuttaa, ettei isomman lapsen rinnalla käyntiä ole välttämättä tarvetta rajoittaa synnytyksen jälkeen, mikäli se ei ole pois vastasyntyneen ajasta rinnalla.

Maidon heruminen tyypillisesti hidastuu ja myös maidon määrä vähenee toisen raskauskolmanneksen aikana.
SAMPSA PÄRNÄNEN > Imetysuutisia 1/2023 27

Raskaana imettäminen tiivistetysti

● Imettäminen raskauden aikana on useimmissa tapauksissa täysin turvallista.

● Maitomäärä vähenee 2. raskauskolmanneksella, mutta kasvaa jälleen lopussa.

● Raskauspahoinvointi voi vaikeuttaa imetystä.

● Imetys raskauden aikana ei aiheuta keskenmenoja.

● Vanhempi lapsi voi vieroittua imetyksestä raskauden aikana maidon vähentyvän määrän ja muuttuvan laadun takia.

● Raskaushormonit muuttavat taaperolle sopivan maidon vauvallekin sopivaksi.

● Imetyksen voi joutua lopettamaan kivuliaiden ennenaikaisten supistusten tai raskauskomplikaatioden takia.

● Raskaana ja tandemimettäessä on huolehdittava omasta ravinnonsaannista.

● Isosisaruksen imetys voi jatkua tandemimetyksenä vauvan kanssa.

kejä on myös syytä seurata. Isomman lapsen rinnalla käyntiä ei kuitenkaan ole välttämättä tarvetta rajoittaa heti synnytyksen jälkeen, mikäli se ei ole pois vastasyntyneen ajasta rinnalla.

Jos isompi lapsi käy heti vauvan synnyttyä rinnalla usein, voi tämä näkyä maidon noustessa suurempana maitomääränä. Maitomäärä tasaantuu kuitenkin ensiviikkojen aikana vastaamaan molempien lasten tarpeita, sekä määrältään että laadultaan.

Mitä ihmettä tähän?

Aiheuttaako eri ikäisten lasten imettäminen yhtä aikaa puolieroja?

– Imettävä vanhempi voi toimia imetyskäytäntöjen suhteen parhaaksi kokemallaan tavalla ja etsiä itselleen mieluisimmat tavat toimia. Vauvaa ja isompaa lasta ei ole pakko imettää eri puolilta ja eri aikaan, jollei se nimenomaisesti ole paras toimintatapa omassa tilanteessa.

Mikäli vanhempi päätyy imettämään vauvaa ja isompaa lastaan eri rinnoista, huomaa hän todennäköisesti puolieroja rinnoissa maidontuotannon suhteen, mistä ei ole sinänsä mitään haittaa. Mikäli taas molemmat käyvät molemmilla rinnoilla, ei puolieroja tyypillisesti synny.

Imetyksen voi ensin rytmittää ruokailujen ja nukkumaan menojen yhteyteen, näin pysyy laskuissa, kuinka usein imettää. Kannattaa myös miettiä, onko taaperolla juuri meneillään muita muutoksia, kuten päiväkodin aloitus, tulossa olevia hampaita tai vahva eroahdistus. Tällöin ei kannata lisätä muutoksia lapsen elämässä.

Vauvaa ja isompaa lasta ei ole pakko imettää eri puolilta ja eri aikaan
Imetysuutisia 1/2023 28
ISTOCK

H e i ä i t i ! K u n t o u t a k e s k i v a r t a l o r a s k a u d e n j ä l k e e n

N o r d i c F i t M a m a n v e r k k o v a l m e n n u k s e n a v u l l a .

Eroon selkäkivuista ja pömppövatsasta

Kuntouta vatsalihasten erkaumaa

Uskalla taas hyppiä - apua virtsankarkailuun

Kohenna seksuaalisuutta lantionpohjatreenillä

Nordic Fit Mama 1 – Kuntouta keskivartalo® verkkovalmennuksen kaikki harjoitukset ovat lääkärikeskus Mehiläisen asiantuntijoiden hyväksymiä. Treeneihin tarvitset aikaa vain 10 min. päivässä.

Tutkitusti toimiva 6-viikon verkkovalmennus äideille

"Valmennus oli todellinen suunnanmuuttaja. Sain 4 cm erkauman lähes kokonaan pois."

"Todella helppo ja tehokas valmennus. Kehossa on niin hyvä olo, ryhti parantunut, pömppömaha pienentynyt ja keskivartalon tuki paljon parempi!"

nordicfitmama.fi @nordicfitmamasuomi

Natalia Salmela, Jasmin Hamid: Raha. Missä se kasvaa ja mihin se katoaa

Kuvitus: Anna Salmisalo WSOY, 2022 40 s.

Raha. Missä se kasvaa ja mihin se katoaa -kirjan ovat kirjoittaneet suositun Mamma betalar -podcastin tekijät Jasmin Hamid ja Natalia Salmela. Kirja on suunnattu alle kouluikäisille lapsille ja se kertoo rahan tarinan.

Kirja on kirjoitettu avaamaan rahaa ja taloutta lapsen näkökulmasta. Teoksen idea on herännyt kirjailijoiden omien lasten kysymyksistä, muun muassa siitä miksi äidin pitää lähteä töihin ja miksi kaupasta ei voi joka kerta ostaa uutta Lego-pakettia. Kirja on siis lähtenyt omasta tarpeesta kertoa lapsille siitä, mistä raha tulee ja mihin se katoaa.

– Taustatyön tekeminen oli hauskaa ja mielenkiintoinen osa projektia! Hamid ja Salmela kertovat.

Kirja on mielestäni mielenkiintoinen. Se kertoo perheestä, jossa lapset Emili, Brita ja Tuisku eivät haluaisi, että äiti lähtee töihin. Tällä kertaa

lasten valittaessa asiasta, äiti kertoo lapsille miksi töissä täytyy käydä ja miksi äiti myös tykkää työstään. Kirjassa käsitellään sitä, mikä kaikki arjessa oikein maksaa ja mitä, jos rahaa ei ole tarpeeksi. Kirjassa kerrotaan rahan historiasta ja siitä, mitä rahalla voi ostaa ja mihin sitä tarvitaan.

Kansien välissä on myös mukavia keskustelua herätteleviä kysymyksiä. Teoksessa avataan muun muassa käsitteitä vero, pankki, pörssi ja sijoittaminen sekä säästäminen. Kirjan lopussa on puolestaan kivoja ajankohtaisia säästövinkkejä myös sähkön ja veden säästämiseen. Oma ekaluokkalaiseni jaksoi lukea kirjan hyvin, ja näenkin teoksen hyväksi juuri 6–7-vuotiaille.

Vaikka suurin osa kirjan asioista on aikuisille melko arkisia ja itsestäänselviä, on kirjan useissa Tiesitkö-osiossa mielestäni hauskoja nippelitieto-

Raha. Missä se kasvaa ja mihin se katoaa -kirja on ajankohtainen ja tietoa antava paketti lapsille
OTTO VIRTANEN/WSOY Imetysuutisia 1/2023 30
NIINA KÄYHKÖ

Lastenkirjavinkkejä

Tallenna imetysmuistosi kauniiksi koruksi, joka valmistetaan omasta maidostasi. Korussa kannat sinun ja lapsesi tarinaa, PALAA RAKKAUTTA.

ja muun muassa siitä, kuinka säästöt ovat jakautuneet sukupolvien kesken, ja kuinka paljon koko Suomessa on työntekijöitä.

Hamidin ja Salmelan mukaan nykyajan rahakasvatus on paljon vanhempien varassa, mikä on eriarvoistavaa.

– Olisi hyvä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi pääsy samaan tietoon, he korostavat.

Hamid kertoo, että on oppinut omassa lapsuuden kodissaan säästämisen ja budjetoinnin mallin. Myös isommat hankinnat, kuten kesämökin osto, on mietitty yhdessä koko perheen kanssa. Hamid kokeekin saaneensa hyvän rahakasvatuksen kotoaan ja on siitä kiitollinen.

Nykypäivän rahapuheesta Hamid ja Salmela ovat sitä mieltä, että se on avoimempaa kuin heidän omassa lapsuudessaan.

– Raha ei ole enää tabu, saati se, että ottaa lainaa.

Hamid sanoo puhuvansa itse rahasta ja palkoista täysin avoimesti ystäviensä kanssa. Tämä trendi on hänen mukaansa suunta positiiviseen.

Kirja päättyy siihen, että Brita kyselee äidin työnkuvasta ja äiti toteaa siihen, että se on jo uusi tarina. Tällä hetkellä Hamidilla ja Salmelalla onkin yhdessä kuvittaja Salmisalon kanssa tekeillä lasten tietokirja, joka kertoo työstä ja ammateista.

Vuoden sijoittana palkittu Hamid on yksi Suomen seuratuimmista vaikuttajista. Huippuvaikuttaja Salmela on puolestaan tunnettu keskustelun herättäjä ja uusperheen äiti, joka kannustaa naisia ottamaan ohjakset omiin käsiinsä oman talouden suhteen. Kirjan on kuvittanut lahjakas Anna Salmisalo.

Tukea imetykseen kotisohvalle

Rinnalla-sovelluksen kautta saat vertaistukea imetykseen ja vanhemmuuteen

#palarakkautta #korutjotkamuistavat www.jasmindesign.fi jasmin design 104 x 134.indd 1 10.2.2022
Voit tilata korun helposti verkkokaupasta. Lataa Rinnalla-sovellus Google Playsta Lataa Rinnalla-sovellus AppStoresta

Ruokaa mielikuvitukselle

SANNI TASKINEN

Mitä tää on?”, ”Ei oo nälkä”, ”Hyi, en syö!” Ruokailutilanteisiin liittyvät hankaluudet ja lasten ajoittaiset ennakkoluulot ruoan suhteen ovat tuttuja lähes jokaisessa lapsiperheessä. Helpoimmillaan nirsoilu menee ohi ajan kanssa, pahimmillaan jokaisesta ruokailutilanteesta tulee latautunut ja jännittynyt tilanne, mikä kuormittaa koko perhettä. Viime vuosina aiheesta on julkaistu monta mainiota kotimaista kuvakirjaa, joista nyt on valittu esittelyyn kolme: Vuokko Hurmeen ja Noora Katon Hirveä nälkä, Katri Kirkkopellon Molli ja hirveä herne sekä Saara Kekäläisen ja Reetta Niemensivun Valpuri ja vaarallinen aamupuuro. Kotiraadissamme kirjoja arvioivat vanhempien lisäksi asiantuntevat pikkulukijat 5,5 v. sekä 3 v.

lukijan ja kuulijan omille päätelmille. Kirja on loistava keskustelunavaaja ruoka-asioista. Hirveän Nälän hahmo on lapsista hulvaton ja vähän jännittäväkin, kun se hurjistuessaan kasvaa ja alkaa riehua. Kirjassa kuvataan todella osuvasti se, miten kovan nälän iskiessä ei suju mikään, ja kiukkukin saattaa yllättää.

Noora Katon kuvitus on upeaa työtä. Se nappaa kiinni tavallisen perhe-elämän arkisista hetkistä erittäin tarkkanäköisesti. Äiti, joka nuuhkii aamukahviaan silmät väsymyksestä ummessa, pöydässä mököttävä Viima ja wasabiövereissään puhiseva isä ovat todella osuvia ja ilmeikkäitä hahmoja. Erityisen liikuttava on aukeama, jossa koko perhe, Viima mukaan lukien, nauttii hymyssä suin yhteistä ateriaa, vaikka yksi onkin kelpuuttanut lautaselleen vain kurkkua ja muutaman riisinjyvän. Se tuntuu kiteyttävän jotain olennaista aiheesta.

Vuokko Hurme:

Hirveä nälkä

Kuvitus: Noora Katto

Into Kustannus, 2021 22 s.

● Hirveä nälkä kertoo

Viimasta, Tintistä ja heidän perheestään, sekä Viiman masussa asuvasta Hirveästä Nälästä. Ruoka-aikoina Hirveä Nälkä torkkuu, eikä Viimalle tahdo ruoka maistua. Äiti yrittää neuvottelua, isä leikkiä, mutta masuun menee vain pieniä ruoanhippusia Nälän taltuttamiseksi. Välipalapähkinät on hyvä jemmata leikkipupun sisälle, ja sisko huolehtii molempien omena-annoksista. Sitten tulee ilta eikä Nälkää pitele enää mikään. Se murisee, kihisee ja vaatii ruokaa. Paljon ruokaa. Iltapalalla Viima syö koko päivän edestä, ja siskoa naurattaa.

Hirveä nälkä kuvaa ansiokkaasti sitä, miten päivä energiavajeen kanssa etenee. Se ei arvota eikä tarjoa ratkaisuja, vaan jättää paljon tilaa

Etukannessa on hauska kuvakimara erilaisista ruoka-aineista, joista lapsi voi tunnistaa itselleen tutut ruoat ja ehkä tutustua uusiinkin. Kirja sopii luettavaksi sekä taaperoiden että leikki-ikäisten kanssa, ja se kestää helposti useankin lukukerran monien yksityiskohtien ansiosta.

Saara Kekäläinen: Valpuri ja vaarallinen

aamupuuro

Kuvitus: Reetta

Niemensivu

Tammi, 2022

48 s.

● Joskus lautasellinen ruokaa kasvaa elämää suuremmaksi, ja juuri niin käy Valpurille, jonka toive croissanttivohveliströsseliaamiaisesta ohi-

Imetysuutisia 1/2023 32

Lastenkirjavinkkejä

tetaan tylysti ja korvataan lautasellisella tuikitavallista aamupuuroa. Valpuria ei puuronsyönti innosta pätkääkään, ja lautasta tuijottaessaan Valpurin mieleen juolahtaa yhtä jos toista puuron syvimmästä olemuksesta.

Puuron siivin päästään muun muassa villiin länteen, aavikolle, avaruuteen ja Narniaan. Hiukkasen siinä paikatkin sotkeentuvat, ja isä uhkaa hikeentyä. Minkäs sille mahtaa, jos hän ei ymmärrä, että puuron syöminen saattaa johtaa arvokkaan nykytaideteoksen tuhoutumiseen, intergalaktiseen välienselvittelyyn tai – mikä pahinta – puuron äidin julmaan kostoon. Monen dramaattisen käänteen jälkeen totuus on kuitenkin se, että jäljellä ovat Valpuri ja puuro. Valpurin ei auta muu kuin kerätä rohkeutensa ja tarttua lusikkaan. Kaikkien suureksi yllätykseksi puuro on ihan syötävää.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandiaehdokkaanakin nähty Valpuri ja vaarallinen aamupuuro on todellinen mielikuvituksen ylistys. Se päästää aikuisetkin mukaan sille huimalle matkalle, jolle lapsi saattaa päästä vaikka vain puurolautasta tuijottaessaan. Kirjan huumori perustuu hulvattoman liioittelun ja tavallisen arjen väliseen kontrastiin sekä iloisen värikkääseen kuvitukseen, joka tuo Valpurin kuvittelemat maailmat lukijan silmien eteen. Aikuinen lukija tai lukutaitoinen lapsi arvostaa myös ruokatuotteisiin piilotettuja nokkelia viittauksia ja sanaleikkejä, kuten Inkivääriä ja Inkioikeita tai Muusipeikko ja pyrstötähti.

Minua ilahdutti todella kovasti myös se, että kirja tekee ruohonjuuritason työtä moninaisuuden edistämiseksi. Edelleen kotimaisessa tarjonnassa on hyvin vähän kirjoja, joiden pääosassa on ruskea lapsi, ja vielä harvinaisempaa – ellei aivan ainutkertaista – on se, että lapsi elää kahdestaan valkoisen yksinhuoltajaisän kanssa. Tällaisessa tavallisessa kuvastossa näkyminen on valtavan tärkeää niille, jotka kokevat jatkuvasti jäävänsä ulkopuolelle tai olevansa erilaisia kuin muut. Toivotan moniäänisyyden lämpimästi tervetulleeksi myös lastenkirjallisuuden areenalle.

Katri Kirkkopelto: Molli ja hirveä herne Lasten keskus, 2021 24 s.

● Monille lapsille tuttu ja rakas, vahvasti tunteva pörröinen Molli on tässä kirjassa uuden asian edessä. Mollinkin vatsassa murisee nälkä, ja Sisun kanssa Molli lähtee nälän karkotukseen kokkailemalla värikkäitä suosikkiaineksiaan. Pöytään päästään Molli huomaakin lautasellaan ikävän vihreän yllätyksen: Sisu on viskannut pataan epäilyttäviä herneitä, ja vihreät ruoat eivät ole Mollin mieleen.

Nokkelana kaverina Molli napsii lautaseltaan kaiken muun ja peittää herneet lautasliinalla. Sisua ei moinen keplottelu kuitenkaan hämää, vaan hän pistää kovan kovaa vastaan. Molli välttelee ja venkoilee, ja välillä herneet sinkoilevat pitkin pöytää, mutta sujahtaapa yksi lopulta Mollin suuhunkin. Viimeisellä sivulla nähdään ylpeänä pullisteleva Molli, joka tuntee itsensä supervahvaksi herneen ansiosta.

Molli ja hirveä herne ajaa ihanan ruokapositiivista otetta. Jokaisella on omat herkkunsa, väriä käytetään paljon, ja kokkaaminen ja ruokailu ovat iloisia juttuja. Ruoan hyviä ominaisuuksia korostetaan, ja Mollin ennakkoluulokin tuodaan esille humoristisen dialogin kautta.

Kirjan kuvitus on aivan mahtava – se puhuttelee sekä aikuisia että lapsia. Mollin monet tunnetilat ja ilmeet kirvoittavat naurua, ja typografinen leikittely korostaa hauskoja kohtia. Erityisesti pienempi lapsista rakasti joidenkin sivujen reunassa olevia toimintaohjeita, kuten ”Taputa Mollin vatsaa rauhoittavasti” tai ”Pyydä Sisua kurkistamaan lautasliinan alle”, mutta myös isompi halusi suorittaa nämä tehtävät. Tähän taaperoikäisille suunnattuun Mollin tilanteet -sarjaan kuuluvat myös kirjat Mollin iltahepuli ja Molli ja pöpi pipi, joita voimme suositella lämpimästi koko perheen voimin.

Imetysuutisia 1/2023 33

Lääkäri imetyksen tukijana

”Lääkärin määräyksestä…” on monelle sama kuin ”aiemmin en uskonut, mutta nyt on pakko”.

Lääkäri edustaa viimeistä sanaa ja ylintä auktoriteettia, ja hänen sanaansa luotetaan terveydenhuollon ammattilaisista eniten. Lääkärin painavaa sanaa halutaankin kuulla: neuvolalääkäriltä voidaan kysyä mitä tahansa vauvan käyttäytymiseen, parisuhteen työnjakoon, perheen päivärytmeihin, kielen kokoon, silmien väriin tai tulevaisuuden ennustuksiin liittyvää ja paljon muuta. Alalle tuntuu myös valikoituvan ihmisiä, jotka ovat poikkeuksellisen valmiita antamaan neuvoja. Tai sitten se opetetaan lääkiksessä: ”älä koskaan myönnä, ettetkö tietäisi jostakin jotakin”. Luottamus, auktoriteetti ja tietämättömyys – vaarallinen yhtälö.

Lääkärien tiedetään neuvoneen, että 2,5 kuukauden ikäistä vauvaa ”kuuluu syöttää viisi kertaa vuorokaudessa”, tai että ”asiantuntijoiden yhteinen näkemys on, että 9 kuukautta on optimaalinen ikä lopettaa imetys”. ”Joillakin äideillä maito vain on liian laihaa”, tai ”nyt se pitää heti lopettaa!”. Nimittäin imetys 16 kuukauden ikäisen lapsen kohdalla. Tämä viimeksi mainittu topakka neuvo tuli muinoin itselleni.

Kun olen jo kohtalaisen kokeneena imetyksen tukijana kulkenut 8 kuukautta perheen rinnalla suuritarpeisen vauvan, vanhempien voimavarojen ja imetyksen haasteiden kanssa ja arki alkaa vihdoin sujua kun kiinteiden myötä korvikkeista on päästy kokonaan eroon, on melko turhauttavaa kuulla lääkärin valistaneen perhettä, ettei äidinmaidolla enää tässä vaiheessa ole sokerilitkua kummempia ravintoarvoja. ”Vähän kuin Coca-Colaa tarjoilisi. Ajatelkaa nyt hampaitakin!”

En silti halua nostattaa mitään lääkäreitä mollaavaa imetysasiantuntijoiden kuoroa. Suurella lämmöllä ammattikuntaa kohtaan ymmärrän, että kaikkitietävyyden ammattivaivan taustalla on aito halu olla avuksi, tarjota neuvoja, estää perheitä tekemästä virheitä (ne hampaatkin!) ja säästää voimiaan. Imetys nyt kuitenkin on asia, josta ohjausta pitäisi antaa vain niiden, jotka siitä jotain tietävät. Aika tärkeän ja herkän asian äärellä kun ollaan. THL:n sivulta voi käydä tarkistamassa: ”Jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella, joka ohjaa imetystä, täytyy olla vähintään 20 tunnin imetysohjaajakoulutus”.

Kannanotto siihen, miten usein tai pitkään jonkun olisi hyvä imettää, on todellakin imetyksen ohjaamista.

Helsingin neuvoloissa meillä on käytössä ”Lääkäri imetyksen tukijana” -ohje, jossa tämä vapauttava tieto annetaan lääkäreille. Jätä imetysohjaaminen terveydenhoitajille, mutta käytä erittäin mielellään auktoriteettisi tuomaa painoarvoa perheiden tsemppaamiseen. Kysy imetyksestä, kehu sitä, näe sen merkitys perheen arjessa ja vauvan kehitysvaiheissa. Sillä on merkitystä. Siitä on apua.

Voi nimittäin käydä niinkin, että imettävä vanhempi leijuu sähköisen asioinnin kanavalle kertomaan, että ”punnitustulos oli edelleen hyvä, imetin vastaanotolla ja lääkäri kommentoi, ettei taida olla toista terveyden edistämisen keinoa, joka on niin vaikuttavaa, niin palkitsevaa ja vielä ihanaa katsella”.

Imetyksen tuki ry:n entinen aktiivi ja ensimmäinen palkallinen työntekijä. Sittemmin ja nykyisin terveydenhoitaja, IBCLC ja imetyskoordinaattori Helsingin neuvolassa.

Karla Loppi
KOLUMNI
Imetysuutisia 1/2023 34
KARLA LOPPI

Lansinoh on ollut imettävien äitien tukena jo lähes 40 vuotta. Tunnetuin tuote, palkittu HPA® Lanoliini sekä muut tutkitut ja turvalliset tuotteet raskauteen ja imetykseen.

Uudet Lansinoh-tuotteet synnytykseen valmistautumiseen ja palautumiseen. Englannissa tehdyssä 1000 naisen tutkimuksessa* ilmeni miten synnytykseen liittyvä kipu vaikuttaa imetykseen. Heistä 1/4 kertoi tämän vaikuttavan kykyyn jatkaa imetystä.

Palkittu Post-Birth Pesupullo hellävaraiseen intiimialueen puhdistukseen synnytyksen jälkeen. Pesupullon suihkuvirtaus on lempeä ja rauhoittava. Hygieeninen käytössä. Miellyttävä vaihtoehto wc-paperille.

Birth Prep by & Recovery

Orgaaninen Pre-Birth-öljy on luonnonmukainen öljy perineaalihierontaan synnytykseen valmistauduttaessa. Ainutlaatuinen koostumus orgaanisia ainesosia pehmentää ja kosteuttaa ihoa. Hieronta parantaa ihon joustavuutta ja ehkäisee repeytymiä synnytyksessä. Ihanteellinen myös raskausarpien ehkäisyyn. 100% luonnonmukainen. Gynekologisesti testattu. Katso video perineaalihieronnasta: Lansinoh® UUTTA orgaaninen Pre-Birth-öljy - Lansinoh.

Orgaaninen Post-Birth Spray helpottaa kipua ja epämukavaa oloa perineaalialueella synnytyksen jälkeen. Ainutlaatuinen yrttipohjainen koostumus mm. Aloe veraa, kamomillaa ja kurkkua, jotka rauhoittavat ja viilentävät ihoa. Voidaan käyttää heti synnytyksen jälkeen ja aina tarvittaessa. Gynekologisesti testattu.

Katso lisää: www.lansinoh.fi Jakelija: OneMed Oy

* Bourdillon, K., McCausland, T., Jones, S. (2020) The impact of birth-related injury and pain on breastfeeding outcomes. British Journal of Midwifery. Vol 28:1.

Islan etävastaanotolla kohtaat empaattiset terveydenhuollon ammattilaiset silloin kun sinulle sopii, ilman lähetettä!

Islassa sinua palvelee:

• Synnytyslääkäri

• Kätilö

• Psykologi

• Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

• Seksuaalineuvoja

• Ravitsemusterapeutti

Apua ongelmiisi luottamuksellisesti omalta kotisohvaltasi käsin – ja

useimmiten ratkaisu löytyy yhdellä käynnillä.

Islaterveys.fi

Etävastaanotot raskauden ympärille.

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.