Imetysuutisia 2/2023

IMETYKSEN TUKI RY

2 / 2023

”On erityisen ajankohtaista vaikuttaa siihen, millaista tukea imetykseen on tarjolla”

Kumppanit kertovat roolistaan imetyksen tukijana

Sisällys Imetysuutisia 2/2023 3

Pääkirjoitus

4

Yhdistysuutiset

6

Imetysviikko 2023: Imetysmyönteisyyttä työelämään!

8

”Imetyksen tuessa on sitä jotakin”

12

Osteopatia voi auttaa imetysvaikeuksiin

15

”Olen suositellut osteopatiaa esikoisen jälkeen kaikille”

16

Äidinmaidon luovuttaminen voi olla pienokaisille elintärkeää

18

Pumppaa, pumppaa

19

Äidinmaito soveltuu ruuanlaittoon monipuolisesti

22

Imetys isän silmin

26

Laktivismia laajalla rintamalla

28

Imetyspulma: Ymmärrä aivojasi

32

Sarjavinkkejä imetyshetkiin

34

Kolumni

12–15

”Kävimme hoidossa – – kolmesti noin viikon välein, ja imetyskivut helpottivat kokonaan käyntien myötä."

22–24

”Mielestäni neuvolassa myös isää voitaisiin ohjata oikean imuotteen tunnistamiseen.”

Mia Luotonen: ”Olen suositellut osteopatiaa esikoisen jälkeen kaikille” s. 15

Janne: Imetys isän silmin s. 22–24

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Saana Sjöblom-Hasselblatt Toimitussihteeri Johanna Mitjonen-Arino Toimitus Satu Jouha, Heidi Kervinen, Julia Kreivi, Karla Loppi, Niina Pöyhönen, Marika Pöysti Taitto Riikka Käkelä-Rantalainen/Netti­enkelit Yhteystiedot Nordenskiöldinkatu 18 A, 00250 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys • itu@imetys.fi Ilmoitukset imetysuutisia@imetys.fi Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy, Somero • Painos 800 kpl ISSN 1798-8349 Kannen kuvaaja StefaNikolic/iStock

Imetysuutisia 2/2023 2

Pääkirjoitus

Maaliskuussa 2023 syntyneen toisen lapsemme myö­ tä olen päässyt taas imettämään. Alku meni toisella­ kin kertaa hyviä asentoja ja vauvan imuotetta hakiessa – ovathan kaikki vauvat ja imetyskokemukset erilaisia.

Toisen lapsen kohdalla maailma ei kuitenkaan valitet­ tavasti, tai toisaalta onneksi, pysähtynyt ihan täysin uuden tulokkaan myötä, kun vanhemman lapsen ryt­ mi ja rutiinit säilyivät pitkälti ennallaan.

Imetystaipaleen alku on siitä huolimatta aina omanlai­ sensa ”pesimäaika”. Minulle tuo aika vastasyntyneen kanssa on tarkoittanut kummallakin kerralla mukavuu­ denhakuisuutta, rauhallisuutta ja suuria tunteita. Olen halunnut tutustua sisältäni suureen maailmaan saapu­ neeseen ihmisenalkuun hakeutumalla turvalliseen ja tuttuun paikkaan, eli mihinkäs muualle kuin sohvan­ nurkkaan.

Silmissäni vilisi muistoja esikoisen vauvavuodelta is­ tahtaessani samaiselle sohvalle nyt kuopus sylissäni.

Imetys- ja sohvatyynyjen asettelu mukavan imetys­ asennon löytämiseksi tuntui tulevan jollain tapaa lihas­muistista, ja melko nopeasti keräsin taas imetys­ korin kasaan käden ulottuville. Sohvalle vastasyntynyt sylissä lysähtäessäni minulle on ollut nimittäin tär­ keää, että pärjään siinä mukavasti tuntejakin, jos vau­ va nukkuu. Siksi koristani löytyy aina vesipullo, laturi, kaukosäädin ja evästä.

Kaltaiselleni supersuorittajalle, joka on tottunut teke­ mään useampaa työtä jo yläkoulussa opiskelun ohessa, oli tälläkin kertaa vaikeaa pysähtyä ja olla tekemättä mitään. Vaikka puhun ja kirjoitan itse imetyksen mer­ kittävyydestä, koin siitä itse aluksi laiskuutta. Tuntui, että tunnit tuhiseva vastasyntynyt sylissä tulisi käyt­ tää tehokkaammin – ehkä tarpeellisia lastenvaatteita

nettikaupasta etsimällä, kavereiden kuulumisia vies­ titse kyselemällä tai kenties uutta kieltä opettelemalla.

Vai voinko ihan oikeasti vain istua päivän sohvannur­ kassa katsoen ohjelmia ja syöden herkkuja? Kyllä voin, ja niin pitäisi kaikkien muidenkin voida.

Raskauden ja synnytyksen jälkeinen fyysinen sekä henkinen palautuminen on rankkaa ja ottaa aikansa.

Tunteiden tulisi antaa tulla sellaisenaan, ja voida ol­ la siellä, missä on hyvä milloinkin. Pienestä vauvas­ ta huolehtiminen on kaikkea muuta kuin laiskuutta, vaikka takamuksen kuva painautuisi sohvaan ja suora­ toisto­palveluiden tarjontaa kuluttaisi yhtäkkiä päiväs­ sä enemmän kuin ennen viikossa. Ihokontaktilla ja läheisyydellä on monia hyötyjä imetykseenkin, eikä vauva pahastu, jos katsoo välillä muutakin kuin hänen suloista naamaansa.

Mikäli kuitenkin kokee vanhemmuuden tai imetyksen hitaasta alusta joskus huonoa omatuntoa tai turhautu­ neisuutta, niin onneksi puhelimella voi nykyään teh­ dä vaikka mitä hyödyllistä viikon ruokaostosten tilaa­ misesta veroilmoituksen täyttämiseen. Joskus myös sohvan puolelta toiselle siirtyminen tai sohvatyyny­ jen järjesteleminen uudelleen voi tuntua suurelta saa­ vutukselta, ja siitäkin saa olla ylpeä. Maailma kodin ul­ kopuolella odottaa kyllä.

Vaikka päivät kotona sohvannurkassa voivat tuntua pitkiltä, vuodet ovat lyhyitä. Ensiviikkojen jälkeen mei­ dänkin imetysmaratonit lyhenivät, ja sen jälkeen onkin tullut imetettyä vauhdissa ja vilskeessä milloin mis­ säkin rattaita työntäen tai pikkuautoja toisella kädel­ lä parkkeeraten.

Saana Sjöblom-Hasselblatt päätoimittaja

Imetysuutisia 2/2023 3

Yhdistys & Uutiset

KOONNUT TEIJA KYLÄ-LIUHALA

Vuoden 2022 aikana... ”Meillä mikään ei mennyt oppikirjan mukaan.

Sain apua ja rohkaisua juuri silloin kuin sitä tarvitsin.

Joku kuunteli, kun kaikki muut käänsivät selkänsä.”

...annoimme tukea

19 500

...kohtasimme

1500

vanhemmalle.

terveydenhuollon ammattilaista.

”Sain vahvistusta omalle vanhemmuudelleni esikoisen kanssa ja myötätuntoa, jota en osannut edes sanoittaa kaipaavani.”

...imetystukiäitejä

430

...imetys.fi -sivustoa käytti

oli eri puolella Suomea.

600 000 yksittäistä käyttäjää.

Sivustoa katseltiin yli

He toimivat useissa eri tukimuodoissa:

6 000 000

Rinnallasovellus

kertaa.

ImetysChat Imetyksen tuen Facebookryhmä Imetystuki­ryhmät

...odottajien webinaarit keräsivät

356

osallistujaa.

Imetysuutisia 2/2023 4

Ӏkillinen vakava sairastumiseni johti kriisitilanteeseen.

Imetyksen lopettaminen tuntui musertavalta ajatukselta, soitin itse sairaalasta imetystukiäidille, joka kuunteli ja lohdutti ja loi toivoa.”

Hoitava ja parantava rintasidos

Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen?

SUOJAA • LIEVITTÄÄ KIPUA • PARANTAA Nursicare vähentää tutkitusti kipua1 ilman lääkeaineita ja parantaa rikkoutuneet rinnanpäät hellästi ja tehokkaasti.

Lue lisää: www.nursicare.fi Verkkokauppa www.bit.ly/ostanursicare

Jälleenmyyjät www.bit.ly/nursicaremyyja

Maahantuoja Steripolar Oy | www.steripolar.fi | (09) 417 606 00 *Beitz AJ, Newman A, Kahn AR, Ruggles T, Eikmejer L. A Polymeric Membrane Dressing With Antinociceptive Properties: Analysis With a Rodent Model of Stab Wound Secondary Hyperalgesia; The Journal of Pain, February, 2004;5(1):38-47

nursicaresuomi

TEKSTI NIINA PÖYHÖNEN

IMETYSVIIKKO 2023

Imetysmyönteisyyttä työelämään!

Imetysviikkoa vietetään tänä vuonna teemalla ”Enabling breastfeeding – Making a difference for working parents”.

Työelämän imetysmyönteisyyttä pe­ räänkuuluttava teema on erityisen ajankohtainen meillä Suomessa, jos­ sa perhevapaauudistus tavoittelee py­ syvää muutosta vauvaikäisten lasten hoitovastuun jakamiseen. Perheva­ paiden jakaminen tasan vanhempien kesken tarkoittaa sitä, että jatkossa työelämään palaa aiempaa enemmän vauvaikäisten lasten imettäviä van­ hempia. Myös taaperoimetyksen suo­ sio on kasvanut Suomessa nopeasti.

Imetys on monelle lapselle tärkeää vauvavuoden jälkeenkin, eivätkä ime­ tyksen hyödyt ja kätevyys katoa lap­ sen kasvaessa.

Koronapandemia muutti työelämää ehkäpä pysyvästi etätyöpainotteisem­ maksi, mikä on hyvä lähtökohta myös imetysmyönteisyyden edellyttämille joustoille. Mahdollisuus etätyöhön te­ kee imetyksen ja työn yhdistämisestä vaivatonta. Imetyksen jatkaminen töi­ hin palaamisen jälkeen on kuitenkin mahdollista useimmissa töissä toteu­ tustavasta ja työajoista riippumatta.

Sujuva imetys mukautuu muuttu­ viin rytmeihin helposti ja myös vauva tottuu yleensä nopeasti uusiin rutii­ neihin. Imetyksen jatkumisen mah­ dollisia haasteita eivät olekaan töihin palaaminen ja uusi arki sinänsä, vaan lannistavat asenteet ja tiedon puute.

Kukapa haluaisi olla työpaikan kahvi­ pöydän vitsailun kohteena pumppaa­ Imetysuutisia 2/2023 6

misen takia tai kuulla etukäteen pe­ lottelua siitä, ettei imetetty lapsi totu toisen hoitoon?

Imetysmyönteisyyttä motivoimaan työpaikoille tarvitaan tietoa imetyk­ sen hyödyistä lapselle, työntekijälle, yhteiskunnalle ja työnantajalle itsel­ leen. Imetyksellä on lukuisia terveys­ hyötyjä lapselle ja vanhemmalle.

Työnantajan näkökulmasta konkreet­ tisin hyöty lienee imetyksen antama infektiosuoja: imetetyt lapset sairas­ tavat vähemmän ja lievemmin, mikä vähentää poissaoloja sairaan lapsen hoidon takia sekä niistä johtuvaa li­ sätyötä ja kustannuksia.

Käytännön uudistukset imetyksen tukemiseksi työpaikoilla ovat yksin­ kertaisia. Kun töihin palaa vanhem­

Kukapa haluaisi olla työpaikan kahvipöydän vitsailun kohteena pumppaamisen takia? pi, jonka vauva on vielä täysimetetty tai vasta aloittelemassa kiinteiden ruokien syömistä, imetyksen jatkaminen vaa­ tii tavallisesti työaikana pumppaamis­ ta tai imettämistä. Maidon pumppaami­ nen työpaikalla mahdollistuu parhaiten, kun työntekijän käyttöön osoitetaan rau­ hallinen tila, jossa voi istahtaa rennosti suojaan hälyltä ja muiden katseilta. Mai­ don säilyttämiselle voi varata oman jää­ kaapin tai laatikon yhteiseen jääkaappiin.

Vauvan kasvaessa tarve pumpata maitoa vauvalle työpäivän aikana annettavaksi yleensä loppuu, ja rinnatkin sopeutuvat pidentyneeseen imetysväliin.

Perhevapaauudistuksen tavoitteiden toteutuessa myös työterveys­ huollolta vaaditaan imetyksen huomioimista osa­ na terveyden ja hyvin­voinnin kokonais­ kuvaa. Totutusti imetysohjaus on ollut neuvoloiden terveydenhoitajien vastuul­ la, mutta jatkossa myös kollegat työ­ terveyshuollossa tarvitsevat osaamista muun muassa imetyksen jatkamisen tu­ kemiseen, taaperoimetykseen ja imetyk­ sen huomioimiseen vanhemman terveys­ kysymyksissä.

Tärkeintä on kuitenkin luoda ilma­ piiri, jossa perhemyönteisyys on työ­ elämän arkipäivää. Imettävien vanhem­ pien tilanteet ja toiveet ovat yksilöllisiä, minkä vuoksi perhevapaalta palaavan on tärkeää tulla kuulluksi keskusteluissa esihenkilön kanssa. Imetysmyönteisyys on erottamaton osa perh­emyönteisyyttä ja tulevaisuuden työelämän veto- ja pi­ tovoimatekijä. Työpaikan imetysmyön­ teisyys, johon kuuluu viihtyisän pump­ paustilan tarjoaminen, luo tutkimuksen mukaan positiivisia mielikuvia ja on yh­ teydessä sekä työntekijöiden viihtyvyy­ teen että sitoutumiseen.

nteinen

Imetysmyö työpaikka

Uusi opas työnantajille työpaikan imetys­ myönteisyyden kehittämiseen Perhevapaauudistus tuli, mutta työnantajat jäivät vaille tietoa sen käytännön vaikutuksista. Imetyksen tuki ja Mothers in Business vastasivat pulmaan julkaisemalla työnantajille näppärän tietopaketin imetyksen hyödyistä ja työpaikan kehittämisestä imetyksen jatkumista tukevaksi.

Imetysmyönteinen työpaikka -oppaasta löytyy muun muassa apukysymyksiä imetyksestä keskusteluun perhevapaalta palaavan kanssa, ohjeet viihtyisän imetys- ja pumppaushuoneen sisustamiseen sekä vinkkejä erilaisten imetys- ja työtilanteiden huomioimiseen imetystä tukevalla tavalla.

Imetysmyönteinen työpaikka -opas löytyy suomenkielisenä imetys.fi-sivuston materiaaleista, joista sen voi tulostaa tai linkata vaikka omalle työnantajalleen.

Lue lisää

imetys.fi/tyo

Imetysuutisia 2/2023 7

IMETYKSEN TUKI 25 VUOTTA

Kolme tukiäitiä kertoo, mikä vertaistuessa viehättää vielä vuosikymmentenkin jälkeen

”Imetyksen tuessa on sitä jotakin”

Merkityksellinen vapaaehtoistyö Itussa koostuu monista aineksista: lämminhenkisestä yhteisöstä, mahdollisuudesta laittaa hyvä kiertämään, oikean imetystiedon jakamisesta, yhteiskunnallisen muutoksen näkymistä ja tietysti vauvoista.

TEKSTI SATU JOUHA

Imetyksen tuki täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Osa vapaaehtoisista ver­ taistukijoista on ollut mukana toi­ minnassa yhdistyksen alkuvuosista saakka. Annoimme rakkaiden lakto­ saurustemme kertoa, mikä heitä on innostanut Itun vapaaehtoistyöhön vuodesta toiseen.

Minulle on ollut tärkeää tuoda esiin vauvan ääntä

Jaana

Jaana Reinikka on ollut mukana Imetyksen tuen toiminnassa vuodes­ ta 2002 lähtien, jolloin yhdistys toi­ mi vielä Vauvamyönteisyys ry -nimi­ senä.

Suomenkielistä imetystietoa ei ol­ lut 2000-luvun taitteessa yhtä hyvin saatavilla kuin nykyään. Vauva-ai­ heista keskustelua käytiin somen si­ jaan sähköpostilistoilla. Suositulla Imetysuutisia 2/2023 8

Imetystukilistalla kysymyksiin vas­ tasivat monet sen ajan konkarit, jot­ ka syvensivät omaa imetystietoaan yhdysvaltalaisen La Leche Leaguen postituslistan avulla.

Myös Jaana seurasi keskustelua, imi uutta imetystietoa ja lähti mu­ kaan, kun Imetystukilistan sähkö­ postikeskusteluista tuotettiin va­ paaehtoisvoimin imetysaiheinen nettisivusto. Samalla syntyi imetys.fi -sivuston tietosisältöjen taikinajuuri.

Jaana kävi oman vauvansa kans­ sa imetystukiryhmien tapaamisissa eri puolella pääkaupunkiseutua. Hän osallistui myös imetystuen ja -oh­ jauksen uranuurtajan Ritva Kuusiston vauvakahviloihin. Oman imetys­ tukiryhmän hän perusti syksyllä 2002 Länsi-Vantaalle, ja ohjasi sitä seitse­ män vuoden ajan.

– Nykypäivän tukivanhemmuus on enemmän elämänvaiheeseen sidon­ naista kuin yhdistyksen alkuaikoina, jolloin tekemistä väritti kansalaisak­ tivismi. Tällä hetkellä vertaistukijuus kestää usein sen aikaa, kun omat lap­ set ovat pieniä. Sitten on meitä, jotka emme osaa päästää irti, Jaana nauraa.

Jaanan yli 20 vuotta kestänyt va­ paaehtoisura Itussa on sisältänyt mo­ nipuolisia tehtäviä. Hän on tukenut perheitä kaikissa yhdistyksen eri tu­ kimuodoissa Imetystukipuhelimesta ja Maitolaituri-keskustelufoorumilta lähtien. Jaana on myös toiminut uu­ sien tukiäitien kouluttajana, tehnyt neuvolayhteistyötä perhevalmennuk­ sissa ja ollut tärkeä osa Imetysuutisten lehtitiimiä.

Perheiden tukemisen lisäksi Jaana on vaikuttanut pitkään yhdistyksen hallituksessa. Hänellä on takanaan kaksi seitsemän vuoden hallitustyön jaksoa, joista jälkimmäisen aikana hän hoiti yhdistyksen puheenjohta­ jan tehtävää. Muutama vuosi sitten hän ojensi luottamustehtävien viesti­ kapulan eteenpäin.

– Näiden vuosien aikana omat kol­ me lastani olivat kasvaneet teineiksi, ja imetys oli omalta osaltani jo taak­ se jäänyttä elämää. Luottamustehtä­ vistä luopuminen osui sopivaan elä­ mänvaiheeseen, mutta tukiäitiydestä en ole osannut luopua, hän kertoo.

Tällä hetkellä Jaana on yhdistyksen verkkotuen kantavia voimia Rinnal­ la-sovelluksessa ja Facebookin sosiaa­ lisen median imetystukiryhmässä.

Joustava verkossa tukeminen sopii tämänhetkiseen arkeen hyvin.

– Minulle vapaaehtoistyö tukiäiti­ nä on ollut tärkeä sosiaalisen elämän muoto. Imetystukemisessa kiehtoo myös mahdollisuus vaikuttaa. Rakas­ tan sitä, että saan jakaa oikeaa tie­ toa ja vahvistaa sen kautta perheiden imetysluottamusta, hän pohtii.

Imetyksen vertaistukijana Jaanal­ le on ollut tärkeää tuoda esiin vauvan ääntä. Välillä ihmisiltä tuntuu hänen mukaansa unohtuvan, ettei vauva toi­ mi kuin pieni aikuinen. On turhautta­

vaa seurata vuodesta toiseen trendejä, joissa alle vuoden ikäiseltä vauvalta odotetaan itsehillintää tai taitoja, jot­ ka eivät onnistu isommiltakaan ihmi­ siltä.

Vauvan lähtökohtien sanoittaminen on Jaanan mielestä tärkeää paitsi vau­ van, myös vanhemman näkökulmas­ ta. Hän muistelee kiitollisena omien lastensa vauva-aikoja, jolloin tukiäi­ tien vertaisporukasta löytyi aina joku muistuttamaan, kuinka vauvan kans­ sa saa elää hetkessä tarvitsematta ko­ kea paineita siitä, että pientä pitäisi ”kouluttaa tietynlaiseksi”.

– Monta kertaa sain itseni kiinni ajattelemasta, miten kaikki olisi pa­ remmin, jos vauva nukkuisi, leikki­ si tai söisi eri tavalla. Vanhempien vertaistuki oli silloin tärkeää. Tässä kohtaa elämää on välillä ikävä niitä ihania, mutta välillä kieltämättä ras­ kaitakin vauvavuosia. Ne todellakin hujahtavat ohi ihan liian nopeasti.

Jaana kokee, että hänelle on vertais­ tukijana hyötyä siitä, että omat lap­ set ovat jo lähestulkoon lentäneet pe­ sästä. Kun pikkulapsiaikaan on saanut etäisyyttä, on yhä helpompaa pysytel­ lä tukitilanteissa neutraalina ja tukea aidosti vanhemman toiveita kohti vaikka ne olisivat aivan erilaisia va­ lintoja, mitä itse on tehnyt.

– Tukivanhemmaksi ryhtymistä pohtivalle haluaisin kertoa, että tämä vapaaehtoistyö antaa todella paljon.

Toki se myös ottaa, mutta esimerkik­ si ajankäytöstä voi päättää itse.

Laura

Ilman Itua en olisi tässä yksityiselämässä tai ammatillisesti

Laura Lounasheimo tuli mukaan yhdistyksen toimintaan tuen saaja­ na esikoisensa raskausaikana vuonna 2002. Hän liittyi alkuun Imetystuki­ lista-sähköpostilistalle hakemaan tie­ toa ja vertaistukea imetykseen. Vau­ van synnyttyä Laura hakeutui myös imetystukiryhmään imetyskivun ja muiden tavallisten alkuhaasteiden vuoksi.

Imetysuutisia 2/2023 9

>

Laura liittyi pian myös yhdistyk­ sen jäseneksi tukeakseen tärkeää asiaa ja tukitoimintaa. Hän oli mu­ kana myös jäsenkokouksessa, jossa yhdistyksen nimi päätettiin jäsenää­ nestyksen myötä muuttaa Vauva­ myönteisyys ry:stä Imetyksen tueksi.

Imetystukiäidiksi Laura valmistui vuonna 2006, kun hän odotti kolmat­ ta lastaan.

– Koin saaneeni Itulta ja tukiäi­ tiyhteisöltä paljon tärkeitä ainek­ sia imetyksen lisäksi myös vanhem­ muuteeni, ja halusin laittaa hyvää kiertämään.Tukiäitikollegoiden mah­ tava yhteisö on ollut minulle yksi toi­ mintaan sitouttanut tekijä.

Laura on taitava viestijä ja hänen roolinsa Itun kirjoittamalla tukemi­ sen kehittämisessä on ollut merkittä­ vä. Lauran lämpimän myötätuntoiset ja tarkkanäköiset tukivastaukset yh­ distyksen sosiaalisen median imetys­ tukiryhmässä ovat vaikuttaneet paljon koko ryhmän keskustelukulttuuriin.

Perheiden tukemisen lisäksi hän on myös kouluttanut uusia ja kokeneita­ kin tukiäitejä tukemaan kirjoittamalla.

Pitkän linjan imetystukijana Laura on nähnyt imetysasenteiden muutok­ sen yhteiskunnallisella tasolla. Vielä 2000-luvun alussa imetystä ja ime­ tystukea usein vähäteltiin. Suhtau­ tuminen oli toisinaan kaksijakoisen negatiivista. Toisaalta sanottiin, et­ tä ainahan sitä on osattu imettää il­ man tukeakin. Toisaalta saattoi tör­ mätä ennakkoluuloihin siitä, miten Imetyksen tuki painostaa vanhempia imettämään, vaikka ”kaikilta ei vain tule maitoa.”

Nykyään käsitykset imetyksestä eivät ole enää yhtä sattumanvarai­ sia. Sekä vauvaa odottavat perheet että terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät paremmin oikean tiedon ja riittävän imetysohjauksen vaiku­ tuksen imetyksen sujumiselle. Lau­ ralle imetyksen edistämisen taso on ollut merkittävä tekijä yhdistyksen vertaistukijana jatkamiselle. Suunta on nyt oikea, mutta imetyksen edis­ täjillä on vielä paljon tehtävää, jotta Imetysuutisia 2/2023 10

perheet saavat oikeaa tietoa ja tukea kaikkialla.

Vertaisuuden, vapaaehtoisuuden ja vaikuttamisen lisäksi Imetyksen tuki on ollut merkityksellinen myös Lauran työuralle. Työt viestintäalalla vaihtuivat joitakin vuosia sitten ter­ veydenhoitajaopintoihin Metropolia ammattikorkeakoulussa. Uramuutok­ seen innostivat erityisesti Itussa mu­ kana olevat terveydenhuollon ammat­ tilaiset. Laura on nyt unelmatyössään Helsingin kaupungin äitiys- ja lasten­ neuvolassa, jossa hän pitää perheil­ le myös imetysohjausvastaanottoja.

Hän on päässyt myös jatkokouluttau­ tumaan imetyskouluttajaksi.

– Imetyksen tuessa saamani koh­ taamisen ja ohjaamisen koulutus se­ kä 20 vuoden kokemus tuensaajana ja vertaistukijana auttavat minua to­ della merkittävästi niin perusneuvo­ latyössä kuin imetysaiheissa. Yksityi­ selämässä tai ammatillisesti en olisi nyt juuri tässä ilman Itua. Kiitos!

Olen itse saanut matkan varrella hurjasti apua ja tukea. Miksi en jakaisi sitä eteenpäin?

Myös Meri Haahtelan urapolku on vienyt vapaaehtoisuudesta ammatti­ laiskentälle. Hän on järjestöhommien moniottelija, jonka lapsetkin ovat pie­ nestä pitäen tottuneet kulkemaan va­ paaehtoistöissä mukana. Tämän haas­ tattelun Meri antoi Luonto-Liiton perheleirin puuhien keskeltä.

Meri tuli mukaan Imetyksen tuen toimintaan vuosituhannen vaihteen tienoilla. Hän on ohjannut imetystuki­ ryhmää Itä-Helsingissä sekä tukenut kirjoittamalla sähköpostilistalla, kes­ kustelufoorumilla ja Facebook-ryh­ mässä aivan sen alkuajoista lähtien.

Meri on myös toiminut tukiäitien kou­ luttajana niin peruskursseilla kuin täy­ dennyskoulutuksissa.

Erityisen elävästi Merin mieleen ovat jääneet intensiiviset Imetystu­ kipuhelimen alkuvuodet, jolloin tuki­ puheluun noustiin vastaamaan vaik­ ka joulupöydästä. Puhelin oli alkuun

hentynyt. Yhteiskunnallisella tasolla Meri näkee muutosta esimerkiksi sii­ nä, miten monet vanhemmat ovat ny­ kyään hyvin tietoisia asioista, osaavat kysyä ja jopa vaatia.

Toisaalta sosioekonomiset erot kasvavat ja monisukupolvinen huo­ no-osaisuus lisääntyy, mikä näkyy Merin mukaan niin kätilön ja imetys­ ammattilaisen työssä kuin vertais­ tuenkin puolella.

– Vanhemmuuden tasa-arvosta pu­ hutaan enemmän kuin 25 vuotta sit­ ten. Se on hyvä asia. Imetyksen näkö­ kulmasta tiettyjä lainalaisuuksia on vanhemmuudessa kuitenkin vaikeaa ohittaa. Tässäkin vanhemmat tarvit­ sisivat päätöksenteon tueksi oikeaa tietoa sekä riittävää ohjausta riittä­ vän ajoissa.

Imetysuutisia 2/2023 11

I

Meri

SONIA PIHLAJAMÄK

yksi kiertävä luuri ja myöhemmin useampi mobiilivaihteen kautta toi­ siinsa ketjutettu liittymien kimara, jossa luurit oli nimetty eri nisäkkäi­ den nimillä. Kettu, Orava ja Sinivalas vastasivat aina, kunnes tukipuhelin siirtyi viikottaisiin päivystysaikoihin.

Meri on ammatiltaan ensihoitaja ja kätilö. Hän on suorittanut kansainvä­ lisen imetyksen erityisasiantuntijan IBCLC-tutkinnon ja pitää vaativan ta­ son imetysohjausvastaanottoja. Hän on mukana myös imetysammatti­ laisten Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:ssä ja toimii Suomen IBCLC-maa­ koordinaattorina.

Meri on yhdistyksen vertaistukijoil­ le kullanarvoinen tuki kahden muun IBCLC-ammattilaisen kanssa. He ovat tarvittaessa apuna haastavammissa imetyskysymyksissä ja vastaavat am­ mattilaisina Facebook-ryhmässä. Li­ säksi Meri toimii yhdistyksen halli­ tuksessa.

Meri imettää perheensä kuopus­ ta, eli aihe on myös omassa elämässä edelleen ajankohtainen. Meri tunnus­ taa vapaaehtoisuuden olevan hänelle elämäntapa.

– En oikeastaan osaa kuvitella, mil­ laista elämä olisi ilman vapaaeh­ toishommia. Ne eivät ole oikeastaan harrastus, vaan mielekäs elämäntapa, elämänfilosofia ja henkireikä arjessa.

Sitä paitsi olen itse saanut matkan varrella hurjasti apua ja tukea, joten miksi en jakaisi sitä eteenpäin, kun on mahdollisuus ja vieläpä erityis­ osaamista.

Merin vanhemmuuteen on mahtu­ nut monenlaista: keskosvauva, mo­ niallergisia lapsia, eri pituisia ime­ tystaipaleita ja myös ihan tavallista imetystä. Moni asia on Merin mu­ kaan samanlaista kuin esikoisen nuo­ rena äitinä vuosituhannen vaihteessa.

Kuopuksen synnyttyä keskosena Me­ ri koki saaneensa tärkeää vertaistukea muilta äideiltä, ja myös imetystukiäi­ tien yhteisöstä.

Tietynlainen ehdottomuus eten­ kin itseään kohtaan vanhempana on Merin mielestä vuosien varrella vä­

Merille on tärkeää, että jokaisella vanhempi-lapsiparilla olisi mahdol­ lisuus toiveidensa mukaiseen ime­ tysmatkaan. Hän näkee, että tähän on vielä matkaa ja tehtävää. Koronavuo­ sien aikana imetysohjauksessa otet­ tiin jopa takapakkia.

Laajemman vaikuttamisen kentän lisäksi Meri kertoo pohtivansa toki paljon myös sitä, minkälaisen mallin hän on antanut isommille, jo aikuisil­ le lapsilleen.

– Toivon, että omat lapseni ja hei­ dän kumppaninsa saavat valita sen mukaan, mitä he itse toivovat, halua­ vat ja kokevat oikeaksi. Ei sen mu­ kaan, mihin resurssit riittävät ja mi­ ten kaikki sattuu menemään.

TEKSTI SAANA SJÖBLOM-HASSELBLATT

Osteopatia voi auttaa imetysvaikeuksiin Osteopatialla pyritään edistämään ja tukemaan lapsen terveyttä ja luonnollista kehitystä.

Hoito perustuu aina vanhempien haastatteluun sekä vauvan osteopaattiseen tutkimiseen.

Tavallisimmat imetyksen haasteet johtuvat vauvan jumeista

vaikeutta laajasti monelta eri kantilta, mutta tyypillisimmin syy löytyy vau­ van kehon jännitys- tai kireystiloista.

Siksi imetystä tukevan osteopatian keskiössä on vauvan tarkka tutkimi­ nen.

– Vastaanotolla on hyvä nähdä, mi­ ten vauva viihtyy rinnalla tai syö pul­ losta. Siten pystytään arvioimaan tar­ kemmin imuotetta eli vauvan leuan, kielen, huulten ja poskien toimintaa.

Vauvan asennosta rinnalla voi pää­ tellä, onko vauvan kehossa jännit­ teitä, joiden vuoksi vauvan olo rin­ nalla on levotonta tai imu tehotonta, osteopaatti-imetyskouluttajat E ­eva Järven­ laita, Piritta Kuusela ja ­Tove von Weymarn kertovat.

Piritta K uu s

Tehokas imeminen on edellytys sil­ le, että vauva kasvaa ja maitomäärä lisääntyy. Imemiseen voi kuitenkin liittyä erilaisia hankaluuksia, kuten huonosta imuotteesta johtuvaa ime­ tyskipua tai rinnanpäiden haavaumia.

Vauvan imemisvaikeudet ja huono imuote voivat myös ilmetä esimer­ kiksi vauvan hitaana painonnousuna, kakomisena, refluksimaisena pulaut­ teluna, vatsakipuna vatsaan keräänty­ neen ilman vuoksi, pitkänä hengityk­ sen pidättämisenä imetyksen aikana, toisen rinnan suosimisena tai imetyk­ sestä kieltäytymisenä.

Imemisvaikeuksiin on mahdollista saada apua hellävaraisesta manuaa­ lisen terapian hoitomuodosta, osteo­ patiasta. Hoidolla pyritään imetyksen helpottamisen lisäksi myös yleisesti edistämään ja tukemaan lapsen ter­ veyttä, ja se sopii hyvin jo vastasyn­ tyneillekin.

a el

Ensikosketus osteopatiaan imetyksen tukena sisältää laajamittaisen keskus­ telun perheen tilanteesta. Vastaan­ otolla lähestytään vauvan imemis­ Imetysuutisia 2/2023 12

Syömisen havainnoinnin lisäksi käynnillä tutkitaan koko vauvan keho käsin tunnustelemalla. Yleensä osteo­ paatti kertoo mitä milloinkin tapah­ tuu, koska vauvan hoitaminen voi olla todella pienieleistä ja huomaamatto­ man oloista. Erityisesti pään, niskan ja kaulan, kasvojen sekä suun alueelta löydetään usein jännitteitä ja kireyk­ siä, mutta myös rangan, rintakehän ja lantion tutkiminen on tärkeää.

– Kun tutkimisen ja haastattelun avulla ollaan päästy jäljille siitä, mi­ kä tai mitkä kudokset hankaloittavat imetystä ja onko esiin tullut vauvan kehoon vaikuttavia asioita esimerkik­ si synnytyksen kulkuun tai vauvan historiaan liittyen, osteopaatti arvoi hoitotekniikat kullekin asiakkaalle yksilöllisesti, Kuusela sanoo.

Imemisvaikeudet voivat johtua myös rakenteellisista syistä

Imemisvaikeudet voivat johtua ke­ hoon kerääntyneiden jännitteiden li­ säksi rakenteellisista syistä, joita ovat esimerkiksi kireä kieli- tai huulijänne sekä huuli- ja kitalakihalkiot. Raken­ teellisista syistä johtuvien imemis­ vaikeuksien yhteydessä osteopatial­

Toisinaan sama ongelma ilmenee käytännössä vauvan imun tehotto­ muutena ja hitaana painonnousuna.

Kielen toiminnan häiriöissä vauva joutuu kompensoimaan imua poskil­ la ja huulilla, mikä saattaa luoda ki­ reyttä vauvan kasvojen, leuan ja suun alueelle sekä niskan lihaksiin. Näi­

den alueiden kudoksia rentouttamalla imuote yleensä paranee. Tässä on kui­ tenkin hyvä tunnistaa kireän kieli- tai huulijänteen tuomat haasteet ja mah­ dollisesti ohjata asiakas erikoislääkä­ rin vastaanotolle vauvan huuli- tai kielijänteen leikkaustarpeen ­arviota varten, Järvenlaita kuvailee.

Kapea imuote, toispuoleista jännitystä, puolen suosimista…

a Järve

nl ai

ta

E ev

la voidaan tukea imetystä ja vauvan kokonaisvaltaista terveyttä, vaikka oi­ reiden juurisyyhyn ei osteopaattisel­ la hoidolla pystytäkään vaikuttamaan.

Osteopatialla on nykyään esimerkiksi merkittävä rooli kireän kieli- ja huu­ lijänteen leikkauksen jälkeisessä hoi­ dossa.

Mutta miten syitä saadaan selvitet­ tyä? Osteopaatti-imetyskouluttajien mukaan tutkiminen voi olla konkreet­ tisesti sitä, että vauvan imemistek­ niikkaa arvioidaan hanskan kanssa niin, että tunnetaan miten vauvan suu ja kieli toimii imiessä.

– Nouseeko kielen takaosa tiiviisti ja voimakkaasti tasaiseen imuun luo­ den tasaisen alipaineen vai muodos­ tuuko paine terävänä lähinnä kielen etuosaan? Kun kieli ei toimi oikein ja jää imussa ienlinjan taakse, imettä­ jä voi kokea hankaavaa ja voimakas­ ta kipua.

Imetysuutisia 2/2023 13

On yleistä, ettei ihanteellinen imuote tule vastasyntyneelle itsestään vaan voi vaatia harjoittelua, ohjausta tai hoitoa. Jos vauvalla esimerkiksi on kapea imuote, eli hän ei saa avattua suuta kunnolla, leuan alue ja leuka­ nivelen alue voi olla jännittynyt.

– Rentouttamalla leukanivelen alu­ etta kevyillä osteopaattisilla hoitotek­ niikoilla, saadaan alue rentoutumaan ja liike leuassa laajenee ja vauva voi >

von Wey ve m a To

saada isomman otteen. Jos kapea imuote johtuu puolestaan siitä, ettei vauva saa taivutettua päätä kunnol­ la taakse, voidaan vauvaa auttaa ren­ touttamalla kaulan ja niskan ja har­ tioiden alueen lihaksia, von Weymarn havainnollistaa.

Mikäli imemisvaikeudet liittyvät esimerkiksi kehon toispuoleisiin jän­ nityksiin, osteopatialla voidaan hoitaa vauvaa niin, että jännitystilat saadaan purettua esimerkiksi vartalon alueel­

rn

ta tai kaulan ja niskan alueelta (banaa­ nivartalo) tai kaulan ja niskan alueelta kuten esimerkiksi silloin, kun vau­ va suosii toista puolta pitämällä pää­ tä jompaan kumpaan suuntaan, tai sil­ loin kun imeminen onnistuu toiselta rinnalta paremmin kuin toiselta.

Vaikeuksiin voi saada helpotusta yhdelläkin hoitokerralla

Vaikka muutokset vaativat useimmi­ ten aikaa, osteopatiasta voi saada hel­ potusta imemisvaikeuksiin jo yhdellä hoitokerralla. Osteopaatti-imetyskou­ luttajien mukaan kielen liike lähtee yleensä paranemaan nopeastikin hoi­ don aikana tai jälkeen.

– Hoidon jälkeen vanhemmat usein huomaavat, että vauva alkaa leikkiä kielellään ja kieli alkaa tulla reilummin ulos suusta. Imetyksessä voi huomata eron monin eri tavoin: imuote pehmenee ja imettäjän koke­ ma kipu vähenee, imuote lipsuu vä­

Yleisempiä väärinkäsityksiä osteopatian ympärillä on se, että osteopatia rinnastetaan vaihtoehtohoitoihin. hemmän, naksuttelu vähenee, vauva viihtyy paremmin rinnalla, saa le­ veämmän imuotteen ja siirtää mai­ toa tehokkaammin, Järvenlaita luet­ telee.

Imetykseen erikoistunut osteo­ paatti ymmärtää imemiseen liittyvän imemismekaniikan ja osaa arvioida, miten imeminen tapahtuu anatomi­ sesti ja fysiologisesti, ja minkälai­ set jännitykset suun tai muun kehon alueella voivat aiheuttaa ongelmia.

Osteopaatti voi myös ohjata vanhem­ mille vauvan kanssa tehtäviä harjoit­ teita, kantoasentoja tai uusia ime­

Osteopatian näkökulmia imetyksen tukemiseen ● Miten imetys on lähtenyt käyntiin, mikä tilanne on nyt? ● Miten vauva voi? ● Millaisia haasteita äiti kokee imetyksessä? ● Tuleeko imettäessä kipua vai onko imuote kenties tehoton? ● Onko hyvät imetysasennot löytyneet? ● Millaisia toiveita äidillä on imetyksen suhteen? ● Miten äiti/vanhemmat jaksavat, onko tukea saatavilla?

Imetysuutisia 2/2023 14

tysasentoja, joiden avulla imetyksen sujuvoitumista voidaan nopeuttaa.

Vauvan osteopaattiseen hoitoon ei ole valmista raamia

Jokainen osteopatiakäynti perustuu tutkimisen pohjalta muodostettuun yksilöityyn suunnitelmaan vauvan vointi etusijalla. Järvenlaidan, Kuu­ selan ja von Weymarin mukaan ylei­ sempiä väärinkäsityksiä osteopatian ympärillä on se, että osteopatia rin­ nastetaan vaihtoehtohoitoihin. Os­ teopaatit ovat kuitenkin Valviran alla toimivia terveydenhuollon ammatti­ laisia, joilla on nelivuotinen ammat­ tikorkeakoulututkinto tai sitä vastaa­ va tutkinto.

Ennen osteopaatille hakeutumista on kuitenkin hyvä varmistaa, onko hän erikoistunut juuri imetyksen haastei­ siin tai hoitaako hän ylipäätään lap­ sia.

– Valitettavan usein perheet paini­ vat imetyksen ongelmien kanssa viik­ koja tai jopa kuukausia ennen kuin saavat vaikuttavaa apua ja hoitoa.

Onkin hyvä selvittää etukäteen, onko osteopaatti erikoistunut hoitamaan vauvoja, joilla on hankaluuksia ime­ misessä, koska imemiseen liittyvien ongelmien hoitaminen vaatii ammat­ tilaiselta erityisosaamista. Jatkuva kouluttautuminen, uuden tutkimuk­ sen seuraaminen ja ennen kaikkea jat­ kuva vauvojen ja imetysasioiden pa­ rissa tapahtuva kliininen työskentely on ensiarvoisen tärkeää, jotta voim­ me tarjota pienille asiakkaillemme ja heidän perheilleen parasta mahdollis­ ta palvelua, osteopaatti-imetyskoulut­ tajat korostavat.

”Olen suositellut osteopatiaa esikoisen jälkeen kaikille” Sain heinäkuussa 2021 syntyneen esikoisen jälkeen vinkin osteopaatilla käymiseen mieheni siskolta, joka on kätilö ja imetysohjaaja. Olin kysynyt ensin häneltä vinkkejä imetyksen haasteisiin, joita oli kipu ja haavoille menneet rinnanpäät. Vauva myös selvästi halusi olla vain toisella kyljellä, joten toisella rinnalla oleminen oli vaikeampaa.

Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta osteopatiasta, joten en osannut odottaa mitään. Alkuhaastattelussa käytiin läpi millaisia hankaluuksia meillä oli.

Hoito itsessään oli alkuun melko hämmentävää, kun näytti siltä, ettei siinä tapahdu oikeastaan mitään – kuin vähän vain kevyesti kosketeltaisiin. Heti alkuun tuli kuitenkin ilmi, että vauvalla oli kireyksiä niskassa ja selässä, ja niskan kireydet vaikuttivat siihen, ettei vauva saanut käännettyä päätä kunnolla ja siten otettua kunnon imuotetta. Osteopaatti katsoi myös vauvan asentoa ja imuotetta imetyksen aikana ja antoi vinkkejä muun muassa parempaan asentoon ja siihen miten vauvaa kannattaa nostaa ja kantaa, jotta jumeja ei tule lisää.

Kävimme osteopaatilla esikoisen kanssa kolme kertaa noin viikon välein, ja eron huomasi jo ensimmäisen kerran jälkeen: vauva sai käännettyä päätä paremmin myös toiseen suuntaan ja siten imuote parani ja toisella rinnalla olo helpotti. Käynneillä saatiin imetys kivuttomaksi ja vauva syömään molemmista rinnoista. Imetys jatkui vuoden ikään asti ilman haasteita.

Helmikuussa 2021 syntyneen toisen lapsemme kanssa oli puolestaan alusta alkaen hankaluutena imetyskipu, joka ei tuntunut helpottavan yhtään edes ajan kanssa. Mieheni toinen sisko, joka on äitiysfysioterapeutti, baby balance -hieroja ja imetysohjaaja, hieroi vauvaa ja kehotti käymään näyttämässä vauvan jänteitä suun alueen hierontaan perehtyneellä osteopaatilla tai baby balance -hierojalla. Yksityisellä huulijänteen todettiin olevan kireä ja kielijänteen kireähkö. Kireä huulijänne leikattiin heti ja kielijänteeseen ohjattiin saavan todennäköisesti tarvittava apu osteopatialla tai fysioterapialla. Saimme yksityiseltä 10 kerran lähetteen ja niin menimme toisenkin lapsemme kanssa osteopaatin käsittelyyn, kun hetkeksi huulijänteen leikkauksen jälkeen helpottunut imetyskipu palasi parin viikon jälkeen takaisin.

Osteopaatti totesi erityisesti lantion alueen olevan jäykkä, mikä vaikutti kielen kireyteen ja siihen, kuinka paljon kieli tulee suusta ulos. Huono imuote taas teki sen, että imetyksen yhteydessä mahaan meni myös ilmaa. Saimme tällä kertaa vinkkejä miten voimme itsekin hieroa ja saadaan ilmaa liikkumaan ja ulos. Taas jo yhden kerran jälkeen huomasin muutoksen parempaan. Myös yölliset ähinät ja mahavaivat helpottivat. Toisella käynnillä osteopaatti totesi mahan olevan pehmeämpi ja vauvakin oli paljon rennompi. Kävimme hoidossa taas kaikkiaan kolmesti noin viikon välein, ja imetyskivut helpottivat kokonaan käyntien myötä. Toki myös imetysasentoon tuli kiinnitettyä huomiota normaalia enemmän, mutta uskon osteopaatin käsittelyllä olleen tosi iso apu.

Osteopaatit olivat mahtavia vauvojen kanssa. Ei tarvinnut jännittää eikä jäänyt yhtään sellainen olo, etteivätkö he tietäisi mitä tekevät. Osteopatia on minulle edelleen kyllä vähän mysteeri, kun se näyttää vaan kevyelle painelulle tai sille, ettei tapahdu mitään. Mutta olen jo esikoisen jälkeen suositellut kaikille tutuille kenellä on vauva, että kävisivät osteopaatilla tai hierojalla. Ei käynnistä ainakaan koskaan ole haittaa, päinvastoin!

MIA LUOTONEN

Imetysuutisia 2/2023 15

TEKSTI JA KUVAT SAANA SJÖBLOM-HASSELBLATT

Äidinmaidon luovuttaminen voi olla pienokaisille elintärkeää Ennenaikaisesti synnyttäneen äidin maidon koostumus vastaa paremmin keskosen tarpeita kuin täysiaikaisena synnyttäneen äidin maito.

Rintamaidon tiedetään olevan varsi­ naista superfoodia, jonka koostumus muuttuu vauvan tarpeiden mukaan.

Se on pienen lapsen luonnollinen ra­ vinto hänen ensimmäisinä elinkuu­ kausinaan, ja kaikki vastasyntyneet saavatkin rintamaidosta runsaasti ra­ vintoaineita sekä vahvistusta vastus­ tuskyvylle.

Erityisen tärkeää äidinmaito on kuitenkin ennenaikaisena syntyneil­ le vauvoille. Sen tiedetään olevan jo­

pa lähes välttämätöntä keskosten ja joidenkin sairauksien hoidossa. Mai­ don ainesosat ja erityisesti oligosak­ karidit auttavat pienen keskosen immuunipuolustuksen kehittymi­ sessä ja suojaavat häntä vakavilta infek­tioilta. Keskosvauvat saavatkin yleensä ensiviikkoinaan joko van­ hempansa omaa maitoa tai luovutet­ tua äidinmaitoa.

Sairaaloiden äidinmaidon varas­ to voidaan turvata vain niiden äitien Imetysuutisia 2/2023 16

avulla, jotka haluavat luovuttaa yli­ määräistä maitoaan. Luovuttamisen ehdot voivat vaihdella sairaanhoito­ piireittäin, mutta käyttötarkoitus on sama: luovutettua äidinmaitoa käy­ tetään keskosille, sairaille vauvoille ja vastasyntyneille, joille oman äidin maito ei riitä tai sitä ei ole saatavilla.

Omaa rintamaitoa voi siis luovut­ taa vapaaehtoisesti sairaalan käyt­ töön, mikäli sopii luovuttajaksi. Luo­ vuttaa voi vain, jos äidiltä tulee

ylimääräistä maitoa oman lapsen imetyksen li­ säksi. Edellytyksiä äidinmaidon luovuttamiselle Suomessa ovat esimerkiksi perusterveys, sään­ nöllinen neuvolaseuranta raskauden aikana, sään­ nöllinen lääkkeettömyys sekä tupakoimattomuus.

Tyksin äidinmaitokeskuksesta kerrotaan luovut­ tamisesta tarkemmin:

Luovutetusta äidinmaidosta maksettava korvaus vaihtelee Suomessa sairaanhoito­piireittäin 17–30 €/litra.

Lisähuomioita luovuttamisesta

Millainen on luovutetun maidon matka käyttöön siitä hetkestä, kun luovutusrasian vie äidinmaito­keskukseen?

– Äidinmaitokeskus antaa aina tarkat ohjeet mai­ don pumppauksesta, säilytyksestä ja kuljetukses­ ta äidinmaitokeskukseen. Ylimääräistä maitoa tu­ lisi äidiltä tulla noin 250 ml/päivä. Luovuttajan on annettava lupa terveystietojen varmistami­ seen neuvolasta. Luovutusmaito testataan ja an­ netaan vain pastöroituna vauvoille.

● Maitoa tulisi tulla reilusti ylimääräistä (noin 250 ml vuorokaudessa) oman vauvan tarpeeseen nähden, jotta saa luovuttaa. ● Luovutetun maidon bakteerikasvu tutkitaan. Jos bakteereita on liikaa eikä maitoa voida käyttää, maidot saa takaisin itselleen. ● Tarkemmat kriteerit luovuttamiseen voivat vaihdella sairaanhoitopiireittäin, joten tarkimman tiedon saa omasta synnytys­ sairaalasta.

Mihin perustuu, että äidinmaitoa voi luovuttaa vain, kun oma vauva on pieni (yleensä kolmen kuu­kauden ikään asti)?

– Keskosen synnyttäneen äidin maidon koostu­ mus eroaa täysiaikaisena synnyttäneen äidin maidosta. Se vastaa paremmin keskosen tarpeita.

Meillä Tyksissä maitoa voi alkaa luovuttaa pian

Sairaaloiden äidinmaidon varasto voidaan turvata vain niiden äitien avulla, jotka haluavat luovuttaa ylimääräistä maitoaan.

Lämmin merinovilla suojaa rintatulehdukselta.

synnytyksen jälkeenkin, aina 3–4 kk synnytykses­ tä asti, riippuen luovutusmaitotilanteesta. Mai­ don rasva, sokeri ja proteiinipitoisuudet muuttu­ vat, kun lapsi alkaa syömään kiinteämpää ruokaa.

Se on siis luonnon tapa korjata vauvan terveyttä.

Onko luovuttajissa yhtä paljon niin esikoislapsen saaneita kuin useamman lapsen äitejä?

– Arvioltamme puolet ja puolet luovuttajista on esikoislapsen saaneita tai useamman lapsen äi­ tejä. Sekä äitiysneuvoloissa että synnytysvuo­ deosastolla on ilmoitus äidinmaidon luovuttami­ sesta.

>

Pumppaa, pumppaa Kuulin mahdollisuudesta luovuttaa äidinmaitoa sosiaalisen median äitiryhmästä odottaessani esikoistamme. Olin raskausaikana toiveikas imetyksen suhteen ja mietin, että voisin hyvin ryhtyä luovuttajaksi, jos imetys sujuisi ja maitoa tulisi oman vauvan tarvetta enemmän.

Ensipäivät esikoisvauvan kanssa näyttivät haastavilta – eihän sitä maitoa niin vaan tulvinutkaan. Vauvamme sai itse lapsivuodeosastolla muutamia millejä luovutettua maitoa, kun minulla ei vielä noussut maito kunnolla ja hänen paino laski odotettua enemmän. Jo ensimmäisen viikon aikana tilanne kääntyi kuitenkin niin päin, että imetys sujui hyvin ja ylimääräistäkin alkoi kertyä. Kolmen viikon jälkeen pakastimeen ei mahtunut enää pakastettuja maito-minigripejä, joten otin yhteyttä äidinmaitokeskukseen.

Olin kuullut hieman ennen esikoisemme syntymää kesäkuussa 2021, ettei uusia maidon luovuttajia otettu alueellamme riittävän hyvän luovutustilanteen takia.

Oman yhteydenottoni aikaan vain viikkoja myöhemmin tilanne oli kuitenkin jo päälaellaan, ja pääsin tekemään luovutussopimuksen pikimmiten. Sain mukavalta työntekijältä tiedot luovutuksen ehdoista, muistutuksen omasta riittävästä ruokavaliosta imetyksen aikana sekä toivomani kokoisia rasioita sekä pulloja maidon toimittamista varten. Kuulin myös, ettei minun tarvitse edes kuljettaa maitoa sairaalaan itse, vaan se tullaan hakemaan kotioveltani – miten helppoa!

Helppoa ja hauskaa luovuttaminen ensimmäisellä kerralla yhden vauvan kanssa olikin. Oli aikaa pumpata vauvan nukkuessa pidempiä pätkiä, ja alipainepumppuunkin herui maitoa mukavasti vauvan ollessa toisella rinnalla.

Keräsin maitoa huolellisesti pakasterasioihin niin paljon kuin sinne suinkin mahtui ennen seuraavaa noutoa, kirjoitin nimen ja päivämäärän jokaiseen kanteen huolellisesti, pesin ja keitin pumpun osia vähän väliä ja ilahduin pankkitilille kilahtaneesta korvauksesta 30€/litra, mitä pidin helppona lisätienestinä.

Toisen vauvan kohdalla keväällä 2023 kokemus oli kuitenkin hyvin erilainen. Aikaa pumppaamiselle ei ensinnäkään tuntunut olevan milloinkaan, saati pullopesuille tai keitoksille kattilassa. Pakastimessakin oli vielä täydempää kuin viimeksi, koska yritimme tehdä mahdollisimman paljon ruokia valmiiksi nelihenkiseen arkeen siirtyessä. Maitoa tuli kuitenkin yli äyräiden ja halusin kantaa korteni kekoon tälläkin kertaa. Kuopuksemme kun sai myös luo-

vutettua maitoa 10 millin verran synnytyssalissa, raskaus­ diabeteksestani johtuen.

Tällä kertaa tein äidinmaitokeskukseen pari toimitusta itse, kun uusiin tiloihin siirryttyä se oli tehty hyvin helpoksi; autolla pääsi ihan sairaalan oven eteen, mistä äidinmaitokeskuksen työntekijä tuli hakemaan täydet rasiat ja antoi tyhjät tilalle. Kaikki hoitui sekunneissa avatun ikkunan kautta kuin pikaruokalan autokaistalla. Harmikseni osaa luovuttamistani maidoista ei voitu kuitenkaan käyttää yllättävän bakteerilöydön vuoksi, joten lopetin luovuttamisen toisella kertaa lyhyeen. Vaikka aika ei tuntunut olevan enää itselleni oikea, olen iloinen, että pystyin antamaan taas jotain takaisin. Suurin palkkio luovuttamisesta on mahdollisuus auttaa.

SAANA SJÖBLOM-HASSELBLATT

Kirjoittaja on Imetysuutiset-lehden päätoimittaja, joka luovutti rintamaitoa Tyksiin kesällä 2021 ja keväällä 2023.

Imetysuutisia 2/2023 18

TEKSTI JULIA KREIVI

Äidinmaito soveltuu ruuanlaittoon monipuolisesti Äidinmaitoa voi käyttää ruuanlaitossa niin vauvan ensimaisteluihin kuin esimerkiksi koko perheen makaronilaatikkoon. huolimatta aivan käyttökelpoista ja soveltuu myös ruuanlaittoon. Äidin­ maidon voi myös pastöroida ennen pakastusta, jotta vältytään maku- ja hajumuutoksilta.

Useimmissa sormiruuissa maidon suhde muihin aineksiin on vähäinen ja mahdolliset haju- ja makumuutok­ set maidossa katoavat muiden ma­ kujen alle. Erilaiset vohvelit, letut ja

muffinit on esimerkiksi näppäriä to­ teuttaa sekä pakastaa valmistami­ sen jälkeen. Näissä toteutuu Ollilan mukaan takuulla jo aiemmin mainit­ tu ehto, että ruuan tulee kuumentua kauttaaltaan kypsentämisen aikana.

– Simppelin sormiruokakeittiönkin kaikkiin resepteihin käy äidinmaito, sillä resepteissä on "vauvallesi sopiva maito".

JERE SATAMO

Äidinmaitoa voi hyödyntää vauvan kiinteitä ruokia valmistettaessa sekä pakastettuna että tuoreena. Kummas­ sakin tapauksessa valmis ruoka on myös mahdollista pakastaa. Pakaste­ tun äidinmaidon kanssa tulee kuiten­ kin muistaa tietyt säilyvyyteen liitty­ vät tarkemmat faktat.

– Hygieniasta on tärkeää pitää eri­ tyisen hyvä huoli, kun äidinmaitoa käytetään kokkailussa, vaikuttaja ja Simppeli sormiruokakeittiö -sivustos­ ta tuttu ruokakirjailija Marjut Ollila sanoo.

Vauvalle voi tehdä ihan samoja ko­ tiruokia kuin muullekin perheelle, ja esimerkiksi makaronilaatikon muna­ maitoon voidaan käyttää äidinmaitoa.

Vauvalle tehtäviin soseisiin tai puu­ roihin voi myös hyödyntää äidinmai­ toa nesteenä. On kuitenkin hyvä huo­ mioida, että sulatetun maidon tulisi kuumentua kauttaaltaan ruuanlaitos­ sa, mikäli ruuan aikoo valmiina pa­ kastaa uudelleen.

– Tuoretta maitoa käytettäessä voi­ daan neste lisätä kuitenkin vasta lop­ puvaiheessa ja sen keittämistä kan­ nattaa välttää, jotta ravintoarvot säilyvät parhaiten, Ollila ohjeistaa.

Haju voi hämmentää

Sulatettu maito voi haista ja mais­ tua rautamaiselle tai saippuamaisel­ le, mikä johtuu maidon lipaasient­ syymin toiminnasta. Maito on tästä

Marjut Ollila korostaa hyvää hygieniaa äidinmaidosta kokatessa.

Imetysuutisia 2/2023 19

>

Mitä äidinmaidon keräämisessä ja säilytyksessä on huomioitava? ● Äidinmaitoa kerättäessä pakastamista varten tulee huolehtia hyvästä hygieniasta. Kädet, pumppu ja keräämistä sekä säilytystä varten olevien astioiden tulee olla puhtaita. ● Jäähdytä kerätty maito nopeasti. Jäähdytä maito ensin jää­ kaapissa ja siirrä tämän jälkeen pakastimeen. Saman päivän aikana pumpatut maidot voi yhdistää ja pakastaa, kunhan ne on ensin jäähdytetty erikseen. ● Muista säilyvyysaika. Äidinmaito säilyy pakasteessa 6kk juotavana tarjoamista varten. Ruuan­ laittoon sitä voidaan yleensä käyttää muutaman kuukauden pidempään, kunhan se kuumennetaan kauttaaltaan valmistamisvaiheessa ja keräämis­vaiheen hygieniassa on oltu tarkkoja.

● Sulata maito nopeasti, esimerkiksi vesihauteessa ja aloita ruuanvalmistus heti. ● Ruuan tulee kuumentua valmistusvaiheessa läpikotaisin. ● Ruokaa sulatettaessa ruuan ­tulee kuumeta kunnolla. ● Muista käytetyn maidon ikä ja se, että mikä tahansa ruoka säilyy pakkasessa noin kolme kuukautta. ● Tässä pätee siis yleinen ohje, että kerran sulanutta tuotetta ei saa pakastaa, mutta heti sulamisen jälkeen valmistetun uuden, kypsennetyn ruuan saa pakastaa, mikäli ruoka viilennetään ja pakastetaan nopeasti, josta se sitten vielä sulattaessa kuumennetaan kauttaaltaan kunnolla.

PIETARI HATANPÄÄ

Huomioi seuraavat asiat, mikäli aiot pakastaa ruuan ruuanvalmistuksen jälkeen: Vauvan puurorieskat äidinmaidosta syntyvät käden käänteessä.

Vauvan puurorieskat Simppeli sormiruokakeittiön ohjeella 9 kpl 1 dl keitettyä puuroa 0,5 dl vauvallesi sopivaa maitoa (äidinmaitoa) 0,5 dl raastetta (esim. kesä kurpitsa tai porkkana) 1 muna 1 rkl öljyä 1,5 dl jauhoja 1. Sekoita kaikki aineet keskenään. Nostele taikinaa uunipellille lusikalla.

2. Paista 250° C noin 10 min

Imetysuutisia 2/2023 20

Vauvan (munattomat) lohimuffinsit 10 kpl

Tallenna imetysmuistosi kauniiksi koruksi, joka valmistetaan omasta maidostasi.

Korussa kannat sinun ja lapsesi tarinaa,

PA L A A RA K K AUT TA .

200 g lohta (poista ruodot ja nahka,

pilko pieniksi suikaleiksi) 0,5 dl (pakaste)maissia 1 rkl sipulia 2 rkl sitruunamehua 2 dl vauvallesi sopivaa maitoa (äidinmaito) 1 rkl (rypsi)öljyä 2 dl (vehnä)jauhoja 1 tl soodaa 1 tl kalamaustetta tai muita

suolattomia mausteita

Voit tilata korun helposti verkkokaupasta.

#palarakkautta #korutjotkamuistavat

1. Sekoita lohi, maissi, sipuli, sitruuna­mehu, maito ja öljy keskenään.

2. Sekoita toisessa astiassa kuivat aineet ja lisää ne sitten kalaseokseen.

3. Nostele taikina öljyttyihin muffinsi­vuokiin siten, että vuoat ovat hiukan yli puoliväliin täynnä.

4. Paista 225° C uunin keskitasolla noin 15–20 min.

doulapodi_FINAL.pdf

1

17.10.2021

15.39

www.jasmindesign.fi

jasmin design 104 x 134.indd 1

10.2.20

Amerikkalaiset sosepannarit 3 dl 1,5 dl 2 2,5 dl 1 dl 2 tl 2 rkl

hedelmäsosetta äidinmaitoa kananmunaa vehnäjauhoja kaurahiutaleita leivinjauhetta kookosöljyä

1. Sekoita maito, muna ja hedelmäsose keskenään.

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää kosteiden joukkoon. Lisää lopuksi öljy ja sekoita.

3. Anna taikinan turvota noin puoli tuntia.

4. Paista öljyssä pannulla miedolla lämmöllä molemmin puolin.

5. Halutessasi voit ripauttaa hieman vanilijajauhetta ja ceylonkanelia mausteeksi.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

D O U L A - A K AT E M I A N

DOULAPODI on podcast kaikille doulan työstä, synnytyskulttuurista ja -aktivismista kiinnostuneille.

Löydät kahden viikon välein julkaistavat jaksot lempisovelluksestasi.

@doulaakatemia

KOONNUT MARIKA PÖYSTI KUVA LAURA TIENAHO (Kuvassa: Mikaela Mansner, Eppu Mäkinen ja Amos-vauva)

Imetys isän silmin on moninainen ja kokonaisvaltainen Imetysaika heijastuu aina Isyys asia elämässä. Yhä useampi isä osallistuu lapsen imetykseen. Se ei suinkaan tar­ jollain tavalla koko perheen myös koita vain maidon lämmittämistä pullossa, selviää kolmen isän imetystarinasta. Suju­ elämään. Millaisena se va imetys voi vahvistaa myös isän vanhem­ on jäänyt isien mieleen? muutta. Isä on parhaimmillaan imetyksen mahdollistaja, tärkein tukihenkilö ja oikean Kolme isää kertoo oman imuotteen ammattilainen. Isä voi myös olla imettävä vanhempi. imetystarinansa.

Janne, 29 v.

– Puolison motivaatio imettämiseen on kasvanut matkan varrella. Pienelle vauvalle on luonnollista nukkua pätkissä, mutta puolisoa se unirytmin rikkoontuminen on haastanut. Olen voinut auttaa äitiä jonkin verran hyvän imetysasennon löytämisessä ja vauvan imuotteen korjailussa. Olen myös ottanut vastuuta niistä kotitöistä, jotka puoliso on hoitanut normaalisti.

Olen etsinyt puolisollekin tietoa imetyksestä. Olen halunnut tukea imetystä, koska se on parasta ravintoa, mitä lapselle voi tarjota. Toki koko perheen hyvinvointi on tärkeää imetyksen ohella. Puolisolla on tullut maitoa niin reippaasti, että minunkin on ollut helppo tarjota maitoa niinä hetkinä, kun puoliso ollut pois.

Meillä ollut sylissä nukkuva vauva. Olen välillä katsonut urheiludokumentteja lapsen nukkuessa sylissä samalla, kun äiti on saanut yhden 3-4 tunnin unipätkän. En ole valinnut yhdessäoloon vain hyviä hetkiä, vaan ottanut

vastaan myös haastavat hetket. Olen vaihtanut myös paljon vaippoja. Olen kantanut vauvaa paljon liinassa, mikä on luonut meille läheisyyden hetkiä. Loma-aikaan olen myös herännyt usein taaperon kanssa ennen äitiä ja vauvaa.

Saamamme imetysohjaus oli aika vähäistä, lähinnä nopea imuotteen katsominen esimerkiksi neuvolassa. Mielestäni neuvolassa myös isää voitaisiin ohjata oikean imuotteen tunnistamiseen. Synnytyssairaalassa myös imuotetta kehuttiin, vaikka siinä oli selvästi parantamisen varaa, koska imetys sattui. Olemme etsineet tietoa itse esimerkiksi Imetyksen tuen Facebook-ryhmästä.

Oma käsitykseni julki-imetyksestä ei ole muuttunut missään kohtaa. Itselleni julki-imetys on edelleen sikäli haastavaa, että en halua luoda toiselle vaivaannuttavaa oloa, enkä halua häiritä imetystapahtumaa. Sen takia helpommin katson toisaalle.

Imetysuutisia 2/2023 22

> Imetysuutisia 2/2023 23

Daniel, 23

v.

– Olen transtaustainen isä ja suunnitelmani oli täysimettää vauvaa puolen vuoden ikään, ja samalla pumpata pakastimeen toisen puolen vuoden maidot. Niillä olisi pärjännyt vuoden ikään, jos imetys ja pumppaus olisi lopetettu transhoitojen etenemistä varten.

Päädyimme täyspumppaukseen lopulta sairaalan puutteellisen imetysohjauksen vuoksi. Paremmalla ohjauksella myös imetys suoraan rinnasta olisi varmasti onnistunut. Onneksi kotona odotti maidon pakastamista varten hankittu kunnollinen tuplapumppu.

Halusimme tarjota parasta mahdollista ravintoa lapselle.

Ajoittain täyspumppaaminen oli todella raskasta.

Pumppasin 12 kertaa vuorokaudessa, enkä voinut tiehyttukosriskin takia nukkua yöllä muutamaa tuntia pidempää pätkää, vaikka puoliso nousi hoitamaan lasta.

Ajatus, että tekee parhaansa lapsen eteen, auttoi jaksamaan.

Lapsen toinen isä auttoi käytännön asioissa paljon, kun oma aikani kului monesti pumppaamiseen ja pumpun ja pullojen huoltoon. Hän hoiti vauvaa ja toi myös

30 Oskari,

välillä juotavaa sun muuta, mitä pumpatessa saattoi alkaa tehdä mieli. Meidän perheessämme molemmat vanhemmat pystyivät olemaan kotona tuolloin. Hoitovastuu jakaantui muuten aika tasaisesti.

Ympäristö kummasteli sateenkaari-imetystä. Lapsen ruokkiminen omalla maidolla tuntui meistä hyvin luonnolliselle. Minulla imetys helpotti myös rintoihin liittyvää kehodysforiaa, koska rinnoilla oli kerrankin konkreettinen tehtävä ja merkitys.

Neuvolassa oletettiin, että täyspumppaus oli meidän oma päätös, vaikka todellisuudessa kyse oli imetysongelmista. Terveisinä lähettäisin jokaiselle sateenkaariperheiden parissa työskentelevälle, että rohkaistukaa kysymään perheen toiveita ja tarpeita.

Toivoisin myös, että sateenkaari-isä kohdattaisiin sateenkaari-isänä. Isän puhutteleminen äitinä hämmentää myös lasta. Myös raskausaikana oletettiin, etten aio imettää. Sen takia halusin myös ryhtyä imetystukivanhemmaksi, jotta voin vaikuttaa näihin asioihin.

Tällä hetkellä tuen vanhempia imetyksessä Rinnalla-sovelluksessa.

v.

– Imetyspolku lähti liikkeelle synnytysosastolla koetuista haasteista. Puolisolla oli raskausdiabetes ja vauvalle tarvittiin sen vuoksi sokeriseurantaa. Lisämaitojen ja rinnan rytmitys oli haastavinta. Pulauttelun takia sokerit eivät meinanneet pysyä vauvalla tasapainossa.

Sairaalassa imetysohjaus oli todella puutteellista.

Pumppaukseen ei annettu ohjausta, vaan olimme aika yksin sen opettelun ja imetyspulmien kanssa. Tilanne ehti jo turhauttaa molempia vanhempia. Ilman aiempaa imetyskokemusta haastava alku olisi voinut päättää imetyksen todella lyhyeen.

Alkuun puolison keho oli todella sekaisin hormonimylläkän takia. Roolini isänä tuli tärkeäksi muun muassa imetysvälien valvonnassa. Vein myös juotavaa ja lukemista imettävälle äidille etenkin ensimmäisinä tärkeinä viikkoina, kun imetys vei enemmän aikaa.

Olen ollut mukana lähes jokaisella neuvolakäynnillä. Isää tai äitiä ei ole oikeastaan huomioitu imetysasioissa. On lähinnä kysytty imettääkö äiti ja siirrytty seuraavaan asiaan. Ajattelisin, että neuvola voisi myös opastaa isiä, miten voi paremmin tukea puolisoa ime-

tyksessä. Jos emme olisi osanneet hakea imetystietoa, niin heikoilla olisi oltu.

Nyt kolmannen lapsen imetysaikana otin tehtäväkseni vauvan nukutukset. Vaipanvaihto on ollut myös minun erikoisalaani. Olemme luoneet vaipanvaihdosta kiireettömän tilanteen, jossa voi vähän höpötellä ja hakea kontaktia.

Oma asenteeni esimerkiksi julki-imetykseen ei ole muuttunut omien lasten myötä. Minulle imetys on ollut aina hyvin luonnollinen asia. Se yllätti, miten negatiivisesti osa ihmisistä ja etenkin naisista suhtautuu julki-imetykseen. Pitkiä katseita on saatu todella paljon, eivätkä ne kaikki ole olleet niin ystävällisiä. Vauvalla on yhtäläinen oikeus ruokailla ravintolassa eikä esimerkiksi vessassa.

Kun puoliso imetti toista lastamme yli 2-vuotiaaksi, niin siitä tuli välillä hieman negatiivista kommenttia myös suvulta.

Imetystietoisuuden lisääminen on todella tärkeää.

Tietoa puuttuu esimerkiksi siitä, mitkä ovat WHO:n imetyssuositukset.

Imetysuutisia 2/2023 24

Kuvassa: luomumerinovillainen imetyspaita ja vaippahousut sekä luomusilkkinen body

Lämpöä ja rakkautta elämänmittaiselle matkalle Ruskovillan klassiset vaatteet ja asusteet valmistetaan Artjärvellä luomulaatuisista luonnonkuiduista: merinovillasta, silkistä, silkkivillasta ja villafleecestä.

Tuotteemme eivät sisällä haitallisia kemikaaleja ja hellivät herkkääkin ihoa luonnollisella lämmöllä.

www.ruskovilla.fi

LAKTIVISMIA

laajalla rintamalla Laktivismi – hauska ilmaus, joka yh­ distää englanninkieliset maidon­ muodostusta ja aktivismia tarkoitta­ vat sanat. Laktivisti voi olla jokainen, joka pitää tärkeänä vauvojen mah­ dollisuutta saada ihmisenmaitoa ja perheiden mahdollisuutta hyvään imetyskokemukseen. Motivaattori­ na laktivistilla voi olla oma kokemus imetyssuhteen tuomasta onnesta, jonka soisi kaikille – tai päinvastoin kipeä muisto saamatta jääneestä tu­ esta. Päättäjiä ja virkamiehiä motivoi kansan­terveys, ja hoitotyön ammatti­ laista halu tehdä työnsä hyvin ja olla asiakkaille avuksi.

Suomessa on juuri nyt erityisen ajankohtaista vaikuttaa siihen, mil­ laista tukea imetykseen on tarjol­ la synnytyssairaaloissa ja neu­ voloissa. Kuluvan vuoden alussa toimintansa aloittaneet uudet hyvinvointialueet yhtenäistävät parhaillaan neuvolatoimintaa ja luovat uusia yhteistyön muotoja neuvoloiden ja synnytyssairaaloi­ den välille. Maailman terveysjärjes­ tö WHO, YK:n lastenrahasto Unicef ja Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat jo pitkään suositelleet imetyksen edistämisen vauvamyön­ teisyysohjelmia kaikille neuvoloille ja synnytyssairaaloille, mutta tähän mennessä niihin on tartuttu vain har­ valla alueella.

Imetysuutisia 2/2023 26

Kyse on mahdollistamisesta, ei suostuttelusta

Tehokkaaseen vaikuttamiseen on ole­ massa opaskirjoja, ja päätöksentekoa ja siihen vaikuttamista on myös tut­ kittu. Imetysaiheista vaikuttamis­ ta kuitenkin vähemmän. Yksi tutki­ muksista nouseva seikka voi yllättää: vaikuttamaan ei kannata lähteä ter­ veysedut kärjessä. Niitä ei nimittäin kukaan kiistä. Eräässä kampanjas­ sa laktivistit keskittyivät imetyksen etuihin ja olivat valmistautumatto­ mia, kun vastapuoli tiivisti viestin­ sä kysymykseksi valinnanvapaudes­ ta. Terveysetuihin keskittyminen vie myös helposti ajatuksen siihen suun­ taan, että imetyksen edistäminen olisi perheiden suostuttelua tekemään vii­ saampia valintoja.

Imetyksen puolesta argumentoi­ dessa kannattaakin ottaa valinnanva­ pauden näkökulma omaan käyttöön.

On helppo osoittaa, että jos ympäristö ei tue imetystä, valinta ei todellisuu­ dessa ole perheillä. Moni terveyden­ huollon ammattilainen, hoitotyön johtaja tai lapsiperheiden asioista kiin­ nostunut poliitikko tietää suomalaisen imetyssuosituksen. Harva heistä kui­ tenkaan tietää, että imetys­suosituksen yhteydessä mainitaan myös toimen­ piteet, joilla niiden noudattaminen mahdollistetaan: kirjalliset imetyk­

Mitä voin tehdä?

Vaikuttamaan ei kannata lähteä terveysedut kärjessä. sen edistämisen ja tukemisen toimin­ taohjelmat terveydenhuollon yksiköis­ sä, neuvolan ja sairaaloiden saumaton yhteistyö, henkilökunnan osaaminen, tuen järjestäminen ongelma­tilanteissa sekä imetysohjaukseen tarvittava kii­ reetön vastaanottoaika.

Tehokasta vaikuttamista voisi siis olla sen osoittaminen, että vaikka per­ heillä olisi halu noudattaa suosituk­ sia, terveydenhuolto ei nykytilantees­ sa aina pysty tarjoamaan riittävästi tukea imetystoiveiden toteutumi­ seksi. Laadukkaaseen ja vaikuttavaan imetysohjaukseen vaaditaan muuta­ kin kuin terveydenhoitajan tai kätilön peruskoulutukseen kuuluva imetys­ ohjaajakoulutus, ennen kaikkea ai­ kaa imetysohjaustilanteisiin ja oman osaamisen kehittämiseen. Vauva­ myönteisyydessa taas ei ole kyse po­ sitiivisesta asenteesta, vaan näyttöön perustuvan toimintaohjelman aktii­ visesta jalkauttamisesta ja toiminnan seurannasta, johon tarvitaan sekä re­ sursseja että asiantuntijoita.

Yhteisin argumentein kohti vauvamyönteisyyttä

Alueen asukas, vauvaperheellinen: anna palautetta neuvolaan ja synnytyssairaalaan – virallisia kanavia myöten annettu palaute tulee aina johdon tietoon. Keskustele mellä. lähipiirisi kanssa aiheesta.

märrys siitä, että alueellamme ei ole toimivaa hoitoketjua imetyksen on­ gelmiin, mikä aiheuttaa perheille ah­ distusta ja pettymyksiä. Onneksi asia on korjattavissa helposti ja valmiita askelmerkkejä on olemassa. Ei tarvita kuin hieman koordinaattoreiden työ­ aikaa ja täydennyskoulutusta. Parin vuoden päästä meidän alueellamme vauvaperheet sitten saavat entistä yh­ tenäisempää ja ajantasaisempaa oh­ jausta. Imetysohjauksen lisäksi kehi­ tetään tietenkin myös pulloruokinnan ja varhaisen vuorovaikutuksen tuke­ mista, kuten muillakin alueilla, joil­ la vauvamyönteisyystyö on aloitettu.

Kaikki hyötyvät, ja perus­terveyden­ huollon ja erikoissairaanhoidon yh­ teistyö tiivistyy.

KARLA LOPPI

Kirjoittaja tunnustautuu laktivistiksi. Hän on Imetyksen tuki ry:n entinen aktiivi, nykyisin IBCLC ja asiantuntijaterveydenhoitaja Helsingin neuvolassa. Hän kokosi Terveyden edistämisen YAMK opinnäytetyönään vaikuttamisen työkalupakin imetysasiantuntijoille. Opinnäytetyö löytyy Theseus-tietokannasta kirjoittajan ni-

KARLA LO

PPI

Vaikuttavalla kampanjalla on selkeä viesti, joka saa vedota tunteisiin ja si­ sältää sekä ongelman kuvauksen et­ tä ratkaisun ja tavoitetilan. Viestiä tuodaan esiin toistuvasti ja monilta tahoilta. Jos hyvinvointialuetta ha­ lutaan tsempittää ottamaan vauva­ myönteisyysohjelmat käyttöön, tar­ vitaan asiakkaiden kokemuksia, valmiiden ohjelmien tuomaa tausta­ tukea, organisaation sisältä nousevaa halukkuutta, poliitikkojen myötämie­ lisyyttä ja ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi, mielellään kohtuulli­ sin kustannuksin.

Viesti voi olla esimerkiksi useis­ ta asiakaskokemuksista nouseva ym­ Imetysuutisia 2/2023 27

Laktivisti tukijoukkoineen (voi muodostua esimerkiksi imetystukiryhmän ympärille): kerää kokemuksia ja kirjoita mielipidekirjoitus tai kokoa adressi imetyksen tuen parantamiseksi. Pyydä päästä kertomaan perheiden kokemuksista hyvinvointialueen valtuutetuille.

Poliittisessa toiminnassa mu­ kana oleva: kysy kokemuksia alueen perheiltä tai imetys­asian­ tuntijoilta, ota aihe puheeksi hyvinvointi­alueen valtuustossa tai siellä istuvien puoluetovereiden kanssa. Kysykää neuvolatyön ja synnytyssairaalan johdolta vauva­ myönteisyysohjelmista.

Terveydenhuollon ammattilainen: puhu työkavereiden kanssa tilanteista, joissa olisit halunnut antaa parempaa tukea, mutta se ei ollut mahdollista. Tuo näitä myös esihenkilöiden tietoon. Imetys­ asiantuntija terveydenhuollon organisaatiossa: tartu laktivistien ja poliitikkojen aloitteisiin ja hakeudu organisaation johdon puheille, voit tarjoutua taustoittamaan aihetta.

Tee konkreettisia, pieniä ehdotuksia, joilla asiaa voidaan lähteä edistämään (esimerkiksi työaikaa koordinaattorille, asiakaskyselyn organisointi tai imetysneuvolan pilotointi).

Hoitotyön johtaja: hyödynnä organisaatiosi asiantuntijat ja mahdollista koulutus, jos heitä ei ole.

Selvitä, mitä muilla hyvinvointialueilla on meneillään. Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja vertaiskokemuksia on saatavilla.

IMETYSPULMIA

Ymmärrä aivojasi Lapsen syntymä ja vanhemmuuden ensikuukaudet ovat isoja kokemuksia aivoille. Hormoneiden myllerrys ja vähäuniset yöt ovat tavallinen osa pienen lapsen vanhemman elämää. Moni huomaa unohtelun lisääntyneen ja keskittymisen olevan joskus vaikeampaa, kuin aiemmin. Mistä on kyse?

TEKSTI HEIDI KERVINEN

Imetysuutisia 2/2023 28

Uusi elämänvaihe tuo suuria muu­ toksia totuttuun vuorokausirytmiin, ajankäyttöön ja palautumiseen. Ai­ voilla kestää aikansa uuden oppimi­ sessa, jota vanhemmaksi tulemiseen kuuluu. Aivoilla on myös rajoituk­ sensa siinä, kuinka paljon asioita ne voivat käsitellä kerrallaan. Kun mie­ li ahkeroi suuren elämänmuutoksen parissa, ei sillä hetkellä riitä tilaa pal­ jonkaan muulle ajattelulle. Olemme myös hyvin yksilöllisiä siinä, kuinka siedämme univelkaa, ja millaisia pa­ lautumisen keinoja meillä on käytös­ sä.

Pienten lasten vanhemmille on ainakin ajoittain tuttua, että nyt ei vaan muista ja pää tuntuu sumuisel­ ta. Tutkimustieto ei silti anna tyhjen­ täviä vastauksia, mistä ilmiö johtuu.

Selittämistä vaikeuttaa se, että taus­ talla voi olla monta tekijää yhtä aikaa ja syyt voivat vaihdella samallakin vanhemmalla eri ajankohtina. Paljon kuitenkin tiedetään aivojen toimin­ nan perusperiaatteista ja niiden avul­ la voidaan selittää myös vanhempien kokemuksia.

Kun lapsi syntyy, vanhemman tarkkaavuudesta suuri osa suuntau­ tuu nykyhetkeen ja vauvaan. Aivojen tehtävänä on vastaanottaa ja tulkita vauvan viestit, ja aivoissa rakentuu vanhemmuus. Varhaisen vuorovaiku­ tuksen kehittyminen on tärkeää niin lapselle, kuin vanhemmalle. Nykyhet­ ken käsittely ja läheisyyshormoni ok­ sitosiinin suuret määrät vievät huo­ miota pois muusta maailmasta.

Osa kokee aivosumua, joka liittyy erityisesti ensimmäisiin kuukausiin vauvan syntymän jälkeen tai myö­ hemmin esimerkiksi tiheästi herättyi­ hin öihin. Aivosumussa ajatus tuntuu olevan jäissä, keskittymiskyky ei riitä ja väsyttää. Sen voi kohdata imetys­ aikana, mutta imetys ei ole sille edel­ lytyksenä. Ilmiötä ei voida selittää pelkästään hormonaalisilla syillä ai­

Tilannetta voi tasapainottaa menemällä aikaisemmin nukkumaan ja lepäämällä muutenkin mahdollisimman paljon samaan aikaan vauvan kanssa. nakaan niin, että vaikutus olisi kaikil­ la samanlaista. Hormonit, hermosto ja elämäntilanne ovat kaikki suuressa muutoksessa samaan aikaan.

Pienetkin lepohetket ovat aivoille hyödyksi

Useimmat vanhemmat kokevat unen­ puutetta jossain vaiheessa. Vähäinen yöunen määrä vaikuttaa heikentäväs­ ti havainnointiin, ajatteluun, ja muis­ tiin. Tilannetta voi tasapainottaa me­ nemällä aikaisemmin nukkumaan ja lepäämällä muutenkin mahdollisim­ man paljon samaan aikaan vauvan kanssa. Aluksi omien tottumusten muuttaminen vaatii aikaa ja harjoit­ telua, mutta näin toimien voi saada viikossa useamman tunnin enemmän unta. Myös lepo ja rauhoittuminen auttaa, aina ei tarvitse edes nukkua.

Monet vanhemmat kertovat, että lapsen yöllisten heräämisten vähen­ tyessä kestää oma aikansa, että oma uni muuttuu taas yhtenäisemmäksi.

Anna aikaa itsellesi, sillä kyse on nor­ maalista asiasta. Yhteiset loikoiluhet­ ket ja lukuhetket opettavat samalla myös lapselle, mitä rauhoittuminen on ja se voi auttaa lasta hahmotta­ maan paremmin vuorokauden aktii­ visen ajan ja levon.

Suorittamisen sijaan suosi mie­ luummin lepoa, aina kun se on mah­ dollista. Tiukat aikarajat ja liian suu­ ret tavoitteet luovat stressiä, mikä Imetysuutisia 2/2023 29

tekee keskittymisen vielä vaikeam­ maksi. Onneksi aivosumun kokemi­ nen, kuten muutkin edellä kuvatut tuntemukset yleensä jäävät vähitel­ len pois ajan myötä. Jos väsymys on jatkuvaa ja oireet ovat häiritseviä, on hyvä puhua asiasta terveydenhuol­ lossa.

Kun imetys jatkuu ja työt alkavat

Töihin paluun lähestyessä ja imetyk­ sen ollessa käynnissä, hyvä suunnit­ telu auttaa. Milloin imetys ja mah­ dollinen pumppaus tapahtuu, entä millainen työn määrä sopii omalle jaksamiselle. Onko työtä mahdollista keventää muokkaamalla työtehtäviä tai työvuoroja? Pienen lapsen hoito on iso osa vuorokaudesta töihin pa­ luun jälkeenkin. Päiväohjelman laa­ timinen ainakin alkuun voi helpottaa muistettavia asioita.

Monen asian tekeminen yhtä ai­ kaa kuormittaa aivoja paljon, kos­ ka tarkkaavuus hyppää jatkuvasti eri asioiden välillä. Kun keskityt yhteen asiaan kerrallaan, teet aivojen työs­ tä paljon helpompaa ja iltaisin myös uni tulee paremmin. Suunnittele etu­ käteen, milloin on lepoaikaa ja pidä työpäivän tauoista kiinni. Jopa pienet muutaman minuutin mittaiset tau­ ot tekevät aivoille hyvää. Ota esihen­ kilösi kanssa puheeksi toiveesi, sil­ lä monesti myös pienet muutokset

>

Aivoille on ominaista joustavuus eli kyky sopeutua ja oppia uutta. helpottavat työn sovittamista muuhun elä­ mään.

Vanhemmuus muovaa aivoja

Vinkkejä aivojen hyvinvointiin pienten lasten vanhemmille: ● Anna ymmärrystä aivoillesi muutosten keskellä ● Rauhoita päiväohjelma ja pidä tavoitteet maltillisina ● Hyödynnä lapsen uniaikaa omaan palautumiseesi ● Mene nukkumaan riittävän aikaisin ● Puhu muiden vanhempien kanssa ● Helpota muistia kirjaamalla asioita ylös

Vanhemmuus aktivoi aivoissa aiempia ko­ kemuksia ja muistoja, jotka voivat olla myös tiedostamattomia. Näiden käsittely vaa­ tii aivoilta työtä ja aikaa. Moni vanhempi huomaa pohtivansa, miten haluan hoivata lastani ja millainen oma lapsuus oli. Aiem­ mat toimintamallit ja arvot voivat uudistua.

Moni kertoo muuttuneensa vanhemmuuden myötä. Aivoille onkin ominaista joustavuus eli kyky sopeutua ja oppia uutta, koska ai­ vojen hermosolut ottavat uusia yhteyksiä Mitä ihmettä tähän? keskenään koko ihmisen elämän ajan. Van­ hemmuuteen liittyvä jatkuva oppiminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen ylläpitää aivojen hyvinvointia tärkeällä tavalla.

Joskus lähipiiriltä voi tulla palautetta unohduksista, tai jos ei tuore vanhempi ole muistanut entiseen tapaan huomioida jota­ kin asiaa. Vertaistukea löytyy usein muilta vanhemmilta. Kyse on yleensä normaalista vaiheesta, joka alkaa helpottaa viimeistään joidenkin kuukausien päästä. Omasta itses­ tä huolehtiminen ja päiväohjelman rauhoit­ taminen auttaa monia.

Imetysuutisia 2/2023 30

Kirjoittaja on biologi ja Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja.

Lähde: Hoekzema, E., Steenbergen, H., Straathof, M., Beekmans, A., Freund, I., Pouwels, P., Crone, E. (2022) Mapping the effects of pregnancy on resting state brain activity, white matter microstructure, neural metabolite concentrations and grey matter architecture. Nature Communications volume 13, Article number: 6931 (2022)

Hei äiti! Kuntouta keskivartalo raskauden jälkeen Nordic Fit Maman verkkovalmennuksen avulla.

Eroon selkäkivuista ja pömppövatsasta

Kuntouta vatsalihasten erkaumaa

Uskalla taas hyppiä - apua virtsankarkailuun

Kohenna seksuaalisuutta lantionpohjatreenillä

Nordic Fit Mama 1 – Kuntouta keskivartalo® verkkovalmennuksen kaikki harjoitukset ovat lääkärikeskus Mehiläisen asiantuntijoiden hyväksymiä. Treeneihin tarvitset aikaa vain 10 min. päivässä. Mukana Imetyksen tuki ry:n kanssa yhdessä laadittu imetysopas.

Tutkitusti toimiva 6-viikon verkkovalmennus äideille

"Valmennus oli todellinen suunnanmuuttaja. Sain 4 cm erkauman lähes kokonaan pois."

"Todella helppo ja tehokas valmennus. Kehossa on niin hyvä olo, ryhti parantunut, pömppömaha pienentynyt ja keskivartalon tuki paljon parempi!"

nordicfitmama.fi @nordicfitmamasuomi

TEKSTI SAANA SJÖBLOM-HASSELBLATT

Sarjavinkkejä imetyshetkiin Selling Sunset – Hollywoodin kiinteistövälittäjät (Netflix) Netflixin suosituimpiin sarjoihin kuuluva Selling Sunset – Hollywoodin kiinteistövälittäjät on tosi-tv-sarja, joka vetää mukaansa, vaikka ei normaalisti realitya katsoisikaan. Jo usei­ ta ehdokkuuksia ja miljoonia someseuraajia kerännyt sarja on helppo aloittaa, mutta vai­ kea lopettaa. Sarjan pääosassa olevista naisis­ ta monet ovat myös äitejä, joten ohjelmaa on mukava katsella vauvavuonna tai taaperon päiväunien aikana.

Sarjaa on tehty jo kuusi tuotantokaut­ ta. Niistä ensimmäiset keskittyvät huomat­ tavasti enemmän hulppeiden luksuskotien myyntiin Hollywoodissa, kun taas viime kau­ Imetysuutisia 2/2023 32

det ovat keskittyneet pitkälti kiinteistövälit­ täjien draamaan – ja sitähän riittää. Vuonna 2019 alkaneeseen ohjelmaan on mahtunut jo useamman päätähden raskaus, synnytys ja vauva-arki, ja uusimmalla eli kuudennella tuotantokaudella nähdään muun muassa mai­ don pumppaamista työpöydän ääressä sekä keskustelua poikavauvojen ympärileikkaami­ sesta. Kontrasti vauva-arkeen Yhdysvalloissa on pitkää vanhempainvapaata Suomessa viet­ tävän näkökulmasta suuri, mutta se onkin yk­ si houkutin, mikä saa aloittamaan ohjelman maratonkatselun.

Täydelliset naiset (Disney+) Vuosikymmen sitten päättynyt Täydelliset naiset on toinen erinomainen sarjavinkki lapsiarjen keskelle. Ensim­ mäisen kauden perhekeskeisyys aina eri kasvatustavoista perhesuunnitte­ luun yllätti allekirjoittaneen, joka kat­ soi kaikki kahdeksan tuotantokautta viimeksi teinivuosinaan lähinnä sar­ jan draaman ja komedian vuoksi. Kos­ ka sarja alkaa niin, että hahmoilla on hyvin eri ikäisiä lapsia, voi jokainen vanhempi löytää siitä varmasti jotain samaistuttavaa – kenties joko neljän alle 6-vuotiaan pienokaisen kanssa kamppailevalta Lynetteltä tai aikui­ suuden kynnyksellä olevien nuorten kasvatuksessa rajojen ja rakkauden välillä haparoivalta Breeltä.

Jo sarjan ensimmäinen kausi avaa

sitä, kuinka kuormittavaa vanhem­ muus voi olla. Näkyväksi tehdään muun muassa imetys sekä lasten tot­ telemattomuus ja siitä seuraavat pa­ heksuvat katseet. Sanoma siitä, mi­ ten vahvat äitihahmot ryhtyvät ensi kertaa keskustelemaan kokemistaan haasteista avoimesti vasta romah­ duksen partaalla, on tärkeä tänäkin päivänä, vaikka kynnys vaikeuksis­ ta puhumiselle on kenties nykyään madaltunut esimerkiksi sosiaalisen median vanhempainryhmien myö­ tä. Sarja sisältää myös mitä yllättä­ vimpiä rikosdraaman piirteitä kau­ sien kuluessa, mutta ennen kaikkea se kuvastaa ihan tavallisenkin lapsi­ arjen olevan välillä aika uskomaton­ ta showta.

House of the Dragon (HBO Max) Fantasiasta pitävien katselulistalla on kenties ollut House of the Dragon aina suositun Game of Thronesin päättymi­ sestä asti keväällä 2019. Targaryenin sukua käsittelevään ­Fire & Blood -kir­ jaan perustuva esiosa on miellyttänyt suurta osaa Game of ­Thronesin fa­ neista, vaikka se erilainen onkin. Ke­ sällä 2022 alkanut uusi sarja keskittyy aiempaa enemmän liittojen muodos­ tumiseen ja valtasukujen syntyyn, jo­ ten perhekeskeisyys on pöydällä hy­ vin vahvasti.

Hyvin kauas historiaan sijoittu­ va fantasiasarja House of the Dra­ gon sisältää edeltäjälleen ominaises­ ti raakoja kohtauksia aina taisteluista synnytyksiin. En suosittele herkim­ piä katsomaan sarjaa ihan heti oman Imetysuutisia 2/2023 33

synnytyksen tai varsinkaan mahdol­ lisen synnytystrauman jälkeen, vaik­ ka sarjan tapahtumat eivät todellisia olekaan. Itse maratonkatselin koko tuotantokauden kyllä vastasyntynyt sylissäni, koska osasin uppoutua sar­ jaan aivan omana maailmanaan. Oli kiinnostavaakin katsella House of the Dragonin äidin näkökulmasta sen suhteen, miten palvelusväki huolehti vauvoista ja pikkulapsista aktiivisesti valta-asemassa olevien naisten olles­ sa väsyneitä tai estyneitä. En vaihtaisi paikkaa nyky-yhteiskunnasta tuohon maailmaan mistään hinnasta, mutta yhden hovineidon voisin kyllä välil­ lä ottaa avuksi unettomiin öihin huli­ noivan vauvan kanssa, hah.

TEHY/LEENA LO

UHIVAARA

KOLUMNI

Julki-imetystä valtakunnan huipulla Julki-imetän ihan jokaisena päivänä elämäni loppuun saak­ ka. Ihooni ikuistettu ikuinen kuva oikeassa käsi­varressani olen kätellyt ihmisiä perusjampoista pää­ministereihin. Ta­ tuoinnissa kulkee mukanani niin ammattini, äitiyteni kuin arvoni. Haluan osaltani kulkea rinnalla ja muovata yhteis­ kunnastamme lapsi- ja imetys­ystävällisempää paikkaa jo­ kaisella kohtaamisellani.

Me suomalaiset haluamme pitää yllä illuusiota, jossa olemme tasa-arvon mallimaa, mutta samalla voimassa ole­ va lainsäädäntömme ei esimerkiksi turvaa työntekijän oi­ keutta imetystaukoihin, vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on linjannut, että Suomesta halutaan imetyk­ sen kansainvälinen kärkimaa. Todellisuudessa palkinto­ pallille on vielä melkoisesti matkaa.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on jo yli sata vuot­ ta sitten laatinut ensimmäisen äitiyssuojelua koskevan yleis­ sopimuksen. Sopimukseen sisältyi määräyksiä äi­ tiyslomasta, rahallisista etuuksista, terveydenhuollosta, oikeudesta työhön ja imetystauoista työaikana. Ajan ham­ mas ei ole sopimusta syönyt, sillä sitä on uudistettu use­ aan otteeseen – viimeksi vuonna 2000.

ILOn äitiyssuojelusopimus takaa naiselle oikeuden yh­ teen tai useampaan päivittäiseen imetystaukoon tai päivit­ täiseen työajan lyhennykseen lapsen imetystä varten. Ime­ tystauot ja työajan lyhennys lasketaan työajaksi ja niistä maksetaan palkkaa.

Meillä Suomessa ei ole lainsäädännössä määräyk­ siä imetystauoista eikä Suomi ole ratifioinut ILOn äitiyssuojelu­sopimusta. Meillä on ollut tapana ajatella, et­ tä suomalaiset perhevapaaoikeudet ovat niin hyviä, ettei

meillä ole ollut tarvetta säätää äidin oikeudesta imetys­ taukoihin. Ajattelumalli on totaalisen last season.

Suomalainen työelämä voisi halutessaan panostaa mer­ kittävästi imetykseen. Työnantajan mahdollistaessa ime­ tystauot ja -tilat imetystä tai maidon pumppaamista var­ ten sekä tilat maidon säilytykselle, olisimme aidosti matkalla kohti imetys- ja lapsiystävällistä yhteiskuntaa.

En kuitenkaan usko, että tämä tapahtuu työnantajien sil­ kasta hyvästä tahdosta ja siksi palkallisista imetystauois­ ta ja työajan lyhennyksistä tulee säätää lailla.

Hallituksen muodostaja ja nykyinen pääministerimme Petteri Orpo julisti Säätytalolla juhannusviikolla, että hallituspuolueita yhdistää vahva ajatus siitä, että hyvin­ vointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Hallituksen tavoit­ teena on 100 000 uutta työllistä. Ihmettelen kovasti, ettei hallitus näe tarpeelliseksi tukea imetystä lainsäädännöllä, sillä tiedämme, että imetetty lapsi sairastaa vähemmän ja lievemmin, jolloin myös vanhempi on vähemmän poissa työstään. Kaukaa viisas pääministeri oivaltaisi, että ime­ tyksen mahdollistaminen auttaa äitejä yhdistämään työn­ teon ja lapsen hoivan sekä siten työhön palaamisen aikai­ semmin äidin niin halutessa. Ja kun tiedämme, että sujuva työn ja perheen yhteensovittaminen lisää työntekijän jak­ samista ja hyvinvointia, ei yksikään viisas pylvästalossa kansaa edustava jätä säätämättä lakia imetystauoista.

Taitaa olla aika taas julki-imettää Kesärannassa.

MILLARIIKKA RYTKÖNEN

Tehyn puheenjohtaja

Imetysuutisia 2/2023 34

OLEMME ÄITIEN TUKENA

Kun äidit voivat hyvin, me kaikki voimme hyvin Uudet äidit luottavat Lansinohiin ensikosketuksellaan äitiyden maailmaan. Lansinohin matka on alkanut palkitulla HPA®-nännivoiteella. Tänä päivänä brändi tarjoaa kattavan valikoiman tuotteita, jotka auttavat uusia vanhempia läpi raskauden, synnytyksen, imetyksen ja pumppauksen.

Uutta

MATERNITY PAD 0-2 VIIKKOA SYNNYTYKSESTÄ

LUONNONMUKAINEN PRE-BIRTH-ÖLJY

www.lansinoh.fi

MATERNITY PAD +2 VIIKKOA SYNNYTYKSESTÄ

POST-BIRTH PESUPULLO

LUONNONMUKAINEN POST-BIRTH-SPRAY

www.onemed.fi

Rinnalla-sovelluksessa imetystuki on aina mukanasi!

Sovelluksessa voit jutella maksutta koulutetun imetystukiäidin kanssa kahden kesken.

❶ Lataa Rinnalla sovelluskaupasta ❷ Luo nimimerkki ❸ Lähetä viesti tukiäidille ❹ Juttele vaikka läpi koko imetysajan

Lataa Rinnalla-sovellus

Lataa Rinnalla-sovellus

AppStoresta

Google Playsta