Imetysuutisia 2/2013

imetys IMETYKSENTUKI TUKIRY RY IMETYKSEN

uutisia

2013 22//2013 7€

Venäjän Karjalassa: Mummojen imetysvinkit SIVU 16

Tampere flash mob:

Aktivisti mediamyrskyssä SIVU 8

Lohtukirja: “ Vauva huusi nälkäänsä, äiti parkui tuskaansa” SIVU 24

KUVA: MARIA JA MARKO KÄHÄRI

Sisällys Imetysuutisia 2/2013

Tee-se-itse imetystempaus: 10 helppoa askelta 16 3 Pääkirjoitus 4 Refluksi: Kun maito virtaa ylöspäin 7 Vinkkejä imettäjän läheisille 8 Aktivisti mediamyrskyn silmässä: Näsinneula flash mob 11 THL : Vauvamyönteisyysohjelma tulossa neuvoloihin 13 Kommentti: Kohtaaminen kuljettaa pettymyksen yli 14 Reportaasisarja synnytyssairaaloista: Pitkien matkojen Lappi 16 “Anna lapselle nännii” – Matkakertomus Venäjän Karjalasta 22 Kolumni: Äitiyden ilo 24 Yhdistys & Uutiset: Imetyksen lohtukirja 27 Tiedeuutisia

– sivu 10

22

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Heini Kettunen Toimitussihteeri Jaana Reinikka Toimitus Liisa Ansio, Jelena Filippova, Anna Groundstroem, Tanja Kotala, Ria Kuparinen, Maria Kähäri, Marko Kähäri, Marko Lahtela, Satu Orajärvi, Leena Pikkumäki, Daniel Sivén, Vera Suutari Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Maarit Kuoppala maarit.kuoppala@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Jyväskylä, painos 600kpl ISSN 17988349. www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti. Kannen kuva Shutterstock

Imetysuutisia 2/2013 2

Pitkä hiljaisuus. – No, en halua puuttua siihen millään tavalla –tyylinen juttu. Vinkkinä uusille isille antaisin, että älä sekaannu siihen mitenkään.

Olen juuri kysynyt mieheltäni hänen antamansa rentouttavan niskahieronnan lomassa, että mitä hän muistaa imetysajasta ja millaisia neuvoja hän antaisi tuoreille isille imetykseen liittyen. Onko asia tosiaan niin, että imetykseen ei kannata isien sekaantua?

– Yleispätevä neuvo naisen kanssa asuessa on, että pitää ymmärtää milloin ei pidä kommentoida jotain.

– Mitä niiden miesten sitten pitäisi tehdä, kysyn.

– Se on hyvä kysymys sitten se, puolisoni vastaa.

Niskajumitusten hellittäessä mieleeni kiteytyy ajatus, että tämän Imetysuutisia-lehden teema Lähellä äitiä – miten lähipiiri voi tukea imettävää äitiä - iskee suoraan kysymyksen ytimeen. Vastauksia on varmasti yhtä monta kuin on imettäviä äitejä ja perheitä. Samat vinkit ja lohduttavat sanat eivät tehoa kaikkiin, sillä naiset ovat yksilöitä – myös äiteinä. Myös vauvat, perheet, mummot, anopit, ystävät ja sukulaiset ovat yksilöitä, joilla on oma historiansa, omat arvonsa ja mielipiteensä. Kun nämä kaikki ainekset heitetään keskusteluun, jota maustaa hormoneista herkkä mieli ja sukupolvien ja -puolien välinen kuilu, tullaan räjähdysherkälle alueelle.

KUVA: ANTTI ISOMÄKI

Pääkirjoitus

laisia, joten yhdenkoonneuvoja ei imetysaiheesta ole mahdollista antaa.

Matkakertomuksemme Venäjän Karjalasta (s. 16) kertoo karjalaismummojen mutkattomasta suhtautumisesta imetykseen. Matkanteko vauvan kanssa on helppoa, kun eväät ovat aina mukana ja ympäristön suhtautuminen imetykseen on positiivista.

Ulkopuolisten suhtautuminen imetykseen voi olla myös ristiriitaista. Suomessa julki-imetyksen nosti keskusteluun tamperelaisen Näsinneulan ravintolan kehotukset imettävälle äidille poistua ravintolasalista. Media nosti aiheesta otsikot ja tamperelaiset aktivistiäidit päättivät järjestää julki-imettämistä tukevan flash mob –tempauksen Särkänniemen huvipuiston porteilla. Aktivisti Ria Kuparinen paljastaa, mistä oikein kaikki lähti ja millaista oli olla mediamylläkän myrskyn silmässä. Ria antaa myös hyviä vinkkejä imetystä tukevaa tempausta suunnitteleville.

Imetyksen lohtukirja kertoo äitien tarinoita ja antaa tukea imetyspettymykseen. Lohtukirjasta poimittuja tarinoita ja kirjan esittelyä voit lukea sivulta 24.

Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa syksyä toivotellen!

Lehden tässä numerossa esittelemme erilaisia lähestymistapoja aiheeseen ja annamme lähipiirille toivottavasti hyödyllisiä vinkkejä, joita sovellettaessa kannattaa muistaa sekä puhujan että vastaanottajan persoona. Myös perheiden elämäntilanteet ovat eri-

Imetysuutisia 2/2013 3

Heini Kettunen Päätoimittaja

Kun maito virtaa ylöspäin Miten imettää, kun vauvaa vaivaa refluksi?

TEKSTI: ANNA GROUNDSTROEM, KUVA: DANIEL SIVÉN

Pieni pulauttelu ja itkeskely ovat lähes jokaisen vauvan arkipäivää.

Kun ruoan takaisinvirtaus vatsalaukusta ruokatorveen alkaa haitata tavallista elämää tai se aiheuttaa muita sairauksia, vaivaa kutsutaan refluksitaudiksi.

Asiantunteva hoito tärkeää Refluksitauti oireilee oksenteluna, itkuisuutena, nieleskelynä, huonoina unina ja fyysisenä levottomuutena. Diagnoosin saaminen ei ole aina helppoa. Oireita tutkitaan yleensä ruokatorven ph-mittauksella, mutta mittaustulos voi olla ristiriidassa vauvan voinnin kanssa.

Oireet saattavat myös aaltoilla: välillä on parempia, välillä huonompia jaksoja. ”Lapsi halusi olla koko ajan rinnalla eli hän kasvoi, tämän vuoksi monien lääkärien mielestä kaikki oli hyvin.”

Lapsen kivut, itkuisuus ja huono nukkuminen verottavat koko perheen voimia. Jos terveydenhuollon tai lähipiirin asenne oireisiin on vähättelevä, se saattaa syödä vanhempien jaksamista entisestään. Jos vanhemmasta tuntuu että kaikki ei ole kunnossa, asiantuntevaa apua kannattaa hakea kauempaakin.

Imetysväleistä helpotusta Refluksivauvan imetyksessä pätee moni imetyksen perusasia, kuten hyvä imuote. Osa vauvoista saa imemi-

sestä helpotusta oireisiin. Äidinmaito neutralisoi vatsahappoja ja rinnan imeminen rauhoittaa ja lohduttaa vauvaa.

Liian tiheä tai harva syömisen tahti voi pahentaa oireita. Vauva saattaa voida paremmin, jos imetysvälit pidetään 2–3 tunnissa ja kerralla syödään vain yhdestä rinnasta.

Usein perhe joutuu etsimään omalle lapselle sopivaa syömisen rytmiä ja tapaa, kun lapsentahtinen imetys on refluksin kannalta hankalaa.

Paljon puklaavan vauvan vanhemmat miettivät usein rintamaidon riittävyyttä. Hyvä turvamerkki ovat kastuneet vaipat ja vauvan kasvu. Viisi kastunutta vaippaa ja pienellä vauvalla kolme kahden euron kokoista kakkaa päivässä kertovat riittävästä maidon saannista. Neuvolassa voi käydä välipunnituksilla ja kotiin lainata tai vuokrata vauvan punnitsemiseen sopivan vaa'an.

Rauhassa, pystyssä ja röyhtäillen ”Imetyshetket eivät olleet niin rauhallisia, kuin olisin toivonut ja halunnut niiden olevan. Vauva kipuili ennen ja jälkeen imetyksen. Parhaita hetkiä olivat ne, kun vauva nukahti imetyksen jälkeen tyytyväisenä. Näitä hetkiä oli kylläkin tosi vähän.”

Takaisinvirtaus voi aiheuttaa kipua syödessä, joten vauva voi olla haluton syömään tai saada tavallista enemmän rintaraivareita.

Imetysuutisia 2/2013 4

Rauhallinen imetyspaikka auttaa vauvaa keskittymään. Vauvalle kannattaa tarjota rintaa silloin, kun hän on mahdollisimman tyyni. Vauvaa voi tietoisesti rentouttaa lämpimällä kylvyllä, kevyellä hieronnalla tai runsaalla ihokontaktilla. Uneliaana vauva voi suostua imemään paremmin kuin täysin virkeänä, joten hetket ennen päiväunia ja heti unien jälkeen voivat olla otollisia ajankohtia imetykselle.

Pystyt imetysasennot toimivat refluksivauvan kanssa usein parhaiten. Äiti voi maata tyynyihin tukeutuen puoli-istuvassa asennossa ja ottaa vauvan vatsan ja rintakehän päälle syömään. Jotkut vauvat rauhoittuvat rinnalle, kun äiti samalla kävelee rauhallisesti. Yöimetyksiä voi helpottaa säätämällä sängyn päätyä pysyvästi kohoasentoon.

Refluksivauvaa voi röyhtäyttää hellävaraisesti kesken ja jälkeen syötön. Koska vatsan alueelle ei kannata aiheuttaa painetta, röyhtäystä voi odotella tavallisessa pystyasennossa.

Syliä ja hellyyttä ”Lapsi ei suostunut imemään oikeastaan missään vaiheessa. Aloitti, mutta veti itseään kaarelle pian imemisen aloitettuaan. Puolentoista kuukauden ikäisenä alkoi totaalikieltäytyminen rinnasta. Pumppasin rintamaitoa neljän kuukauden ikään asti.”

Aina imetys ei toiveista huolimatta onnistu. Vaikka imetys päät-

Monessa perheessä refluksioireet helpottavat lapsen kasvaessa. tyisi, elämä vauvan kanssa jatkuu sylittelyineen ja hellimisineen. Jos imetys on ollut vaikeaa ja itkuista, sen loppuminen voi olla myös huojentavaa.

Apua lääkityksestä Refluksitautiin on olemassa lääkitys, joka helpottaa tai ainakin vähentää oireita. Monella refluksikolla on myös ruoka-aineallergioita. Niistä johtuvaa oireilua hoidetaan imetysaikana äidin imetysdieetillä.

Monessa perheessä refluksioireet helpottavat lapsen kasvaessa. Joskus oireet palaavat takaisin, mutta isomman lapsen kanssa voi jo keskustella oireista ja miettiä yhdessä keinoja niiden kanssa pärjäämiseen. ”Imettäminen sinänsä oli minulle tärkeätä, joten hampaita kiristäen ja itku kurkussa jatkoin imettämistä, vaikka vihasin joka hetkeä. Asetin itselleni välietappeja; aluksi vannoin, että jatkan 4kk ikään asti. Mutta kun 4kk tuli täyteen, ajattelin, että no, sinnittelen vielä 6kk asti, jolloin aloitamme kiinteät ja vauva saa luvan alkaa juoda korviketta pullosta. Mutta kun 6kk tuli täyteen, lapsen refluksi olikin jo lääkityksen ansiosta oireeton, ja imettäminen alkoi sujua tosi hyvin.

Silloin se oli ihanaa ja nautinnollista sekä äidille että vauvalle.” o

TUTIN KÄYTTÖ VOI HELPOTTAA REFLUKSIOIREITA. IMEMINEN LISÄÄ SYLJEN ERITYSTÄ, JOLLOIN VATSAHAPOT LAIMENEVAT. PYSTYASENTO IMETYKSEN JÄLKEEN ON MYÖS HYVÄKSI.

Konkariäitien selviytymisvinkit: – Asiantunteva lääkäri – Vastuunjako puolison kanssa – Läheisten ja kunnan kotipalvelun apu – Refluksilapset ry:n vertaistukiryhmät netissä ja livenä – Kantoliina – Hyvistä hetkistä nauttiminen – Elämäntilanteen hyväksyminen – Refluksilapset -ryhmä Facebookissa

Lähteet: Lainaukset: Esteetön imetys -projektin kysely, Refluksilapset ry.

Imetysuutisia 2/2013 5

Tutkimus:

Puolison tuki tärkeää imettävälle äidille TEKSTI: JAANA REINIKKA, KUVA: SHUTTERSTOCK

Monet äidit kokevat imetyksen haastavana etenkin synnytyksen jälkeisinä kuukausina. Tänä herkkänä aikana puolison tuki voi vaikuttaa äidin imetystyytyväisyyteen ja -luottamukseen. Imetyslukujen kohentamiseksi on jo pyritty valmentamaan äitejä eri vaiheissa raskautta sekä synnytyksen jälkeen. Kaikista terveydenhuollon toimista huolimatta puolison läsnäolo ja kannustus ovat osoittautuneet keinoiksi, joilla imetykseen voidaan vaikuttaa entistä paremmin.

Calgaryn yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ne naiset, jotka tutkimuskyselyssä kertoivat saaneensa aktiivista ja positiivista tukea puolisoiltaan, tunsivat olonsa luottavaisemmiksi ja kykeneväisemmiksi imetyksen suhteen. Tähän eivät vaikuttaneet vauvan ikä tai edellinen imetyskokemus. Puolisot eivät ehkä ole riittävän tietoisia siitä, miten heidän ajatuksensa imetyksestä vaikuttavat imettävään äitiin ja imetyksen kokonaiskestoon.

Onkin tärkeää, että myös terveydenhuollon ammattilaiset arvostavat imettävän äidin puolison antamaa positiivista ja aktiivista tukea äidin imetysluottamuksen kasvattamisessa. Puolisot edelleen helposti tuntevat jäävänsä syrjään imetyspäätöksen tekemisestä. Tästä syystä yleistä imetystietoa ja -ohjausta esimerkiksi perhevalmennustilanteissa ja lastenneuvolakäynneillä tulisikin antaa sekä äideille että heidän puolisoilleen yhtälailla, jolloin imettävien äitien puolisot myös voisivat aktiivisesti toimia imettävän äidin tukena ja auttaa myös imetyspäätöksen tekemisessä. Tutkimustulokset osoittavat

äitien hyötyvän erityisesti siitä, että puoliso on läsnä, auttaa rentoutumisessa, tuo imettävälle äidille välipaloja, vaihtaa vauvan vaippoja ja osallistuu imetyshaasteiden ratkaisemiseen. o

Lähde: International Journal of Breastfeeding 2013, 8:4

Imetysviikko 2013 14. – 20.10.2013 Imetysuutisia 2/2013 6

Imetyksen tuki ry

Lähelle äitiä

– Vinkkejä imettävän äidin lähipiirille

Rohkaise. Ihastele vauvaa, kehu äitiä. Rohkaisu on tärkeää erityisesti silloin, jos vauva-arki on jostain syystä raskasta. Imetyksen ensiviikkoina se usein on.

Mene lähelle. Imetyksen alku on tiivistä pesimisen aikaa. Ilahduta äitiä lyhyellä vierailulla. Samalla voit

leikkiä isompien sisarusten kanssa tai auttaa jossain pienessä kotiaskareessa. Jos et voi vierailla äidin luona, soita tai lähetä viesti. Yhteydenotto piristää aina.

Sylitä. Kun imetyshetkien välissä on tauko, sylittele vauvaa, jos äiti niin toivoo. Äiti voi käväistä suihkussa tai käydä kävelyllä. Sylittele myös perheen isompia lapsia, sillä reippaasta vauvan odottajasta voi kuoriutua hyvin pieni isosisarus.

Kosketa. Halaa äitiä, hiero hartioita, silitä tukkaa. Lämmin kosketus täyttää äidin hellyysvarastoa, josta hän jakaa muille. Kosketus hoitaa, antaa voimaa ja auttaa maitoa herumaan.

Kysy, mitä äiti tarvitsee. Imetyksen ensiviikkoina moni arkinen asia muuttuu. Äidin voi olla vaikeaa päästä vauvan kanssa kauppaan tai apteekkiin. Kauppa-apu on silloin kullanarvoista.

Anna äidin levätä. Ajanjakso raskauden loppuvaiheesta lapsivuodeaikaan on henkisesti ja fyysisesti raskasta. Anna äidille mahdollisuus nukkua, jos häntä väsyttää.

Ravitse. Imettävä äiti ilahtuu valmiista ruuasta, voileivästä, herkuista. Voi olla hyvä kysyä etukäteen, onko äidillä tai vauvalla jokin ruokarajoite. Imetystee voi olla mieluinen tuliainen. Imetysteen yrtit rauhoittavat ja lisäävät maidontuotantoa.

Hyväksy. Vauvaan ja äitiyteen hurahtaminen kuuluu asiaan. Herkistyminen on äidin tärkein voimavara vauvan viestien tulkitsemisessa. Samaan aikaan hormonit muokkaavat naista äidiksi ja nostavat tunteet pintaan.

Pysy äidin ystävänä, vaikka hänen maailmaansa tuntuisi mahtuvan juuri nyt vain vauva.

Anna äidin päättää. Äidin imetysvalintoja ohjaavat vauva ja äidinvaisto. Hän voi tietää ja tuntea jotain sellaista, mitä sinä et. On parasta, että äiti saa tehdä imetystä koskevat valinnat itse.

Luota. Vanhemmuus on matka, jolla jokainen kokemus valmistaa seuraavaan. Luota äitiin, hänen taitoonsa hoitaa vauvaa ja olla äiti. Luota vauvaan, hänen vaistoihinsa ja kykyihinsä.

Kuuntele. Kuunteleva korva voi olla äidille arvokkaampi kuin kymmenen hyvää tarkoittavaa neuvoa. Kuuntele tarkoin, mitä äiti toivoo ja kaipaa. Vastasynnyttänyt äiti on myötäilevä, eikä aina jaksa puolustaa itseään.

Ota selvää. Vauvanhoidon tavat ja suositukset muuttuvat ja uudistuvat. Kymmenenkin vuoden takaiset ohjeet on korvattu jo useaan kertaan. Tämänhetkiset suositukset löydät osoitteesta www.imetys.fi Close to Mothers – Lähellä äitiä on kansainvälisen imetysviikon teema vuonna 2013.

Imetysuutisia 2/2013 7

A amu

lehti 1 1.8. 2 0 13

Aktivisti mediamyrskyn silmässä

Näsinneula flash mob

KUVAT: MARKO LAHTELA

Imetysuutisia 2/2013 8

Tamperelainen

9.8. 2013

Aktivisti kertoo, mistä kaikki sai alkunsa

TEKSTI: RIA KUPARINEN

.2 013 Iltaleht i 11.8

Olen saanut imettää julkisesti viimeiset kolme vuotta ilman, että minulle on kukaan tullut suoraan sanomaan mitään sitä vastaan. Toisin kuin netin keskustelupalstojen perusteella voisi luulla, yleensä julkisilla paikoilla imettäminen Suomessa ei häiritse ketään. Silti joskus käy niin, että äidit ja lapset saavat osakseen suoranaista syrjintää, kuten kävi heinäkuun lopulla Näsinneulan hienostoravintolassa, kun imettävä äiti pyydettiin poistumaan ravintolasalista. Iltalehti uutisoi tapauksen ja sen seurauksena Itun Facebook-seinälle kasvoi pitkä ja kiivas keskusteluketju, jonka tuloksena järjestettiin julki-imetystä puolustava mielenilmaus Särkänniemen edustalla rauhallisessa piknikhengessä.

Elokuun alussa minulla oli tarkoitus olla ”lomaa”, kun lapseni aloitti päiväkodin viikkoa ennen kuin minulla alkoivat kätilöopinnot. Kuinka ollakaan, tarjoutunut tilaisuus järjestää imetysmielenosoitus oli sittenkin kiinnostavampaa kuin löhöily. Olin vetänyt Tampereen Napapiirillä puolen toista vuoden ajan vertaistukiryhmää taaperoimettäjille ja olimme siellä jo kauan sitten miettineet jonkinlaisen imetystempauksen järjestämistä. Nyt sille tuli tilaus ja minulla oli aikaa ja tahtoa toteuttaa vielä jonkinlainen laktivismiprojekti ennen kuin vetäydyin opintojeni pariin. Kun sain vielä parikseni kokeneen kansalaisaktivistin Maisa Nevalaisen, tukea ja neuvoja Imetyksen tuki ry:ltä sekä toisilta äideiltä, tuli tapahtumasta iloinen ja onnistunut, ja tempaus näkyi myös monessa mediassa.

Toivon, että mielenilmauksemme nytkäytti suomalaista asenneilmastoa edes jonkin verran hyväksyvämpään suuntaan. Vastaaville tempauksille on luultavasti kuitenkin tarvetta myös tulevaisuudessa. Olen koonnut tähän neuvoja, kuinka järjestää onnistunut mielenilmaus.

>

Imetysuutisia 2/2013 9

Tee-se-itse imetystempaus: 10 helppoa askelta – Mitä opimme elokuisesta Särkänniemen imetys flash mob -mielenilmauksesta TEKSTI: RIA KUPARINEN

1. Kokoa osanottajia

Helpoiten tämä käy luomalla tapahtuma Facebookiin. (Jos tahdot käydä kurkkaamassa meidän tapahtumamme sivua, löydät sen osoitteesta: https://www.facebook.com/events/201496323347261/ .) Mieti paikka ja aika tarkasti. Tee tapahtumalle lyhyt ja houkutteleva kuvaus, linkitä sitä laajasti ympäriinsä ja toivota ihmisiä tervetulleiksi. Jos aikaa ja resursseja löytyy, voi lisäksi tietysti käyttää myös julisteita. Itse haalimme porukkaa vain netissä ja tapahtumaan ilmoittautui yli 40 ihmistä.

2. Pidä kiinnostus yllä

Laita tapahtuman sivuille tietoa asioiden etenemisestä tiheään tahtiin. Ole ilmaisussasi tiivis ja positiivinen. Kysele ihmisten toiveita, mutta älä odota toisilta aktiivisuutta, vaan mieti itse ratkaisuja jo valmiiksi. Tee osallistuminen ihmisille mahdollisimman helpoksi, ota esimerkiksi valmiiksi selvää bussiaikatauluista, pysäköinnistä ja säästä.

3. Pidä vastuu

Kysele apuvoimia ja asiantuntijoiden ohjeita, mutta älä oleta yhtään mitään, vaan valmistaudu henkisesti tapahtuman järjestäjänä itse huolehtimaan kaikesta. Toisten apu on silloin ihana bonus! Ole yhteydessä Imetyksen tukeen. Älä delegoi tärkeitä vastuuhommia, vaan mieluummin esimerkiksi kotitöitä.

Olisi hyvä, jos tilaisuudessa olisi ainakin yksi valokuvauksesta vastaava henkilö, joka ei ole lapsivastuussa. Näin itse osallistujien huomio ei mene laitteiden räpläämiseen. Pyydä valokuvaajaa laittamaan parhaat kuvat sinulle sähköpostilla heti tilaisuuden päätyttyä, jotta ne ehtivät mukaan jälkitiedotteeseen.

4. Kirjoita lehdistötiedote

Mitä tapahtuu, missä, kuka järjestää, miksi? Muista järjestäjien yhteystiedot. Pidä huolta, että annettuun puhelinnumeroon myös vastataan, sillä toimittajilla on yleensä kiire. Hanki ajantasainen medialista, johon lähetät tiedotetta. Jaa linkkiä tiedotteeseen myös netissä. Muotoile tiedote niin, että toimittajan on sen pohjalta mahdollisimman helppo kirjoittaa uutinen ja itse tapahtumainfon lisäksi listaa myös teesejä, jotka tahtoisit suuren yleisön tietoon. Oikolueta kaikki kirjallinen materiaali useaan kertaan. Google Docs on mainio apu koostaa tekstiä yhdessä. Muista myös esimerkiksi lehtien tapahtumailmoitussivut.

Olisi hyvä, jos tapahtumasta saataisiin lehteen myös “puffi” eli ennen tapahtumaa ilmestyvä tiedottava juttu. Meidän tapaukseen liittyen ilmestyi mm. henkilöhaastattelu paikallislehdessä.

5. Tee ilmoitus poliisille

Poliisin tehtävä on tulla valvomaan, että saatte osoittaa mieltänne rauhassa ilman ulkopuolisten häirintää. Lain mukaan pelkkä ilmoitus viimeistään kuusi tuntia ennen tapahtuman alkua pitäisi riittää, mutta varaudu byrokratiaan. Itse jouduin menemään henkilökohtaisesti henkkareineni Tampereen poliisiasemalle tekemään ilmoituksen sekä kirjallisesti että suullisesti.

6. Tee ilmoitus tapahtumapaikalle

Mielenilmauksen saa järjestää missä tahansa ulkona yleisellä paikalla, kunhan se ei aiheuta huomattavaa haittaa ympäristölle (lue kokoontumislaki!). Itse laitoin tempauksestamme ystävällisen ja yhteistyötä korostavan sähköpostiviestin Särkänniemen johtoryhmälle, tyyliin: “Tässä on teille tilaisuus osoittaa, kuinka lapsiystävällinen paikka olette”, ja saimmekin Särkänniemeltä hyväksynnän kokoontua heidän lipunmyyntialueelleen ja luvan käyttää heidän vessojaan.

7. Kokoa tarvittava materiaali

Onko tarkoituksenne jakaa lentolehtisiä tai käyttää kylttejä tai banderolleja? Nämä on hyvä tehdä mahdollisimman hyvissä ajoin, koska ne ovat hyvin näkyvä osa tilaisuutta. Meillä oli käytössä vain yksi suuri kyltti jossa oli kansainvälinen imetyslogo.

Tilaisuudessa jaettavien flaijereiden kanssa meillä meinasi käydä huonosti, kun kaupassa, jossa flaijerit piti monistaa, olikin kopiokoneesta muste loppu eivätkä kopioliikkeet olleet enää auki. Sain onneksi kotona tulostettua jokusen kappaleen. Mieti myös, pystyisitkö järjestämään paikalle tulleille jotakin tarjoilua. Meillä oli mehua ja tissikeksejä. Itulta voi pyytää materiaaleihin ja tarjottaviin raha-avustusta.

8. Paikan päällä

Toivota kaikki tervetulleiksi, jos mahdollista ihan kädestä pitäen. Esittele itsesi osallistujille, poliisille, järjestyksenvalvojille ja mahdolliselle paikan omistajalle ja vaihda muutama ystävällinen sana (ja tarjoa tissikeksejä!). Keskustele median edustajien kanssa ja latele etukäteen huolella miettimäsi teesit. Ole asiallinen, mutta rento ja muista hymyillä. Huolehdi, että tilaisuudessa otetaan valokuvia. Laske osanottajamäärä. Meillä oli lapsia ja aikuisia yhteensä päälle 60 henkeä. Tilaisuuden lopuksi kiitä kaikkia osapuolia. Tarkista, että paikka jää jäljestänne siistiksi.

9. Tapahtuman jälkeen

Lähetä tapahtumasta jälkitiedote samoihin paikkoihin, mihin lähetit alun perin lehdistötiedotteenkin. Olisi hyvä, jos ehtisit muotoilla sen alustavasti jo ennen tapahtumaa. Avaa myös tapahtuman tärkeintä sanomaa. Arvioi tapahtumaan osallistuneiden määrä. Mitä pikemmin saat tiedotteen medialle, sen parempi. Liitä mukaan valokuvia (huomioi riittävä resoluutio!). Kiitä osallistujia myös Facebookin kautta ja laita sinne linkkejä tapahtuman uutisoinneista. Pysy toimittajien tavoitettavissa seuraavan viikon ajan ja sen jälkeenkin. Jos porukalla riittää intoa, suunnitelkaa tulevaa toimintaa.

Imetysuutisia 2/2013 10

THL: Äidin hoivaa ja läheisyyttä korostava imetysohjelma tulossa neuvoloihin TEKSTI: HEINI KETTUNEN, KUVA: SHUTTERSTOCK

Äidin hoivaa ja läheisyyttä korostava imetysohjelma on tulossa suomalaisiin neuvoloihin. Niin kutsuttua vauvamyönteisyysohjelmaa käytetään muualla maailmassa synnytysosastoilla, vastasyntyneiden osastoilla ja neuvoloissa.

Suomalaiset synnytyssairaalat ovat tähän mennessä ottaneet vauvamyönteisyysohjelman käyttöön muita Pohjoismaita hitaammin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että tästä saattavat johtua Suomen muita Pohjoismaita matalammat täysimetysluvut.

THL:n mukaan imetysohjauksen tulee olla yhtenäistä raskaudesta vierotukseen asti. Neuvoloiden vauvamyönteisyysohjelma korostaa äidin ja lapsen oikeutta olla yhdessä sekä riittävää ohjausta imetyksen opetteluvaiheessa. Koska ennenaikaisesti syntyneet tai sairaat vas-

tasyntyneet hyötyvät eniten äidinmaidosta, pohjoismainen työryhmä on kehittänyt vauvamyönteisyysohjelman sovelluksen myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoille. Siinä keskeisenä hoitokäytäntönä on kenguruhoito, jossa vauvaa hoidetaan ihokontaktissa äidin tai isän paljaalla rinnalla. Kenguruhoito edistää vauvan hyvinvointia ja imetyksen käynnistymistä. o

Vauvamyönteinen sairaala -sertifikaatti on tällä hetkellä neljällä suomalaisella synnytyssairaalalla: Keski-Suomen keskussairaalalla, Vammalan ja Salon aluesairaaloilla sekä Kätilöopiston sairaalalla. Noin 10 synnytyssairaalaa suunnittelee sertifikaatin hakemista vuoteen 2020 mennessä.

Imetysuutisia 2/2013 11

fakta Maailman terveysjärjestö WHO ja Unicef julistivat vauvamyönteisyysohjelman (Baby Friendly Hospital Initiative) vuonna 1991. Se on alun perin tarkoitettu synnytyssairaaloille, mutta 2000-luvulla sitä on alettu soveltaa myös vastasyntyneiden osastoilla ja neuvoloissa.

Vauvamyönteisyysohjelma keskeinen sisältö on ”10 askelta onnistuneeseen imetykseen”, jossa määritellään imetystä tukevat hoitokäytännöt. Jos sairaala pystyy toteuttamaan kaikki askeleet, se voi saada Vauvamyönteinen sairaala –sertifikaatin. Maailmassa on yli 22 000 sertifikaatin saanutta synnytyssairaalaa 157:ssä eri maassa.

Ruotsissa keskosvauvat ja äidit pidetään yhdessä TEKSTI JA KUVAT: HEINI KETTUNEN

Ruotsissa yhä useammassa sairaalassa periaatteena on, että tehohoidossa olevia keskosvauvoja ja äitejä ei eroteta toisistaan. Vauvamyönteisyysohjelman siirtämistä vastasyntyneiden teho-osastolle on tutkinut dosentti Kerstin Hedberg Nyqvist Uppsalan yliopistosta. Pohjoismaisessa imetyskonferenssissa Espoossa vierailleen ruotsalaisdosentin mukaan ihokontakti on tärkeää keskosvauvojen hoidossa. Vanhempien lisäksi vauvaa voivat pitää kenguruhoidossa isovanhemmat tai

muut sukulaiset. Ihokontakti lisää maidontuotantoa, auttaa imetyksen aloittamisessa sekä vahvistaa vauvan ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta. Keskosten äitejä rohkaistaan maidon lypsämiseen ja imetyksen aikaiseen aloittamiseen. Hedberg Nyqvist muistuttaa, että myös keskosvauvoja on mahdollista imettää.

– Hoitajien tehtävänä on ohjata vanhempia, mutta vanhemmat itse saavat hoitaa mahdollisimman varhain vauvojaan, valottaa Hedberg Nyqvist ruotsalaisia hoitokäytäntöjä.

Imetysuutisia 2/2013 12

Joidenkin sairaaloiden teho-osastojen noudattamat vanhempien vierailuajat hän näkee ongelmallisina, sillä ne rajoittavat vauvojen ja vanhempien yhdessäoloa.

– Lapsilla on samat ihmisoikeudet kuin muillakin, joten vauvoilla on oikeus olla yhdessä vanhempiensa kanssa, muistuttaa Hedberg Nyqvist.

Läheisyydestä ja ihokontaktista on keskosille hyötyä, sillä tutkimusten mukaan ihokontakti voi vähentää muun muassa myöhempien käytöshäiriöiden riskiä. o

Kommentti

Kohtaaminen kuljettaa pettymyksen yli Liisa Ansio

Jos imetyksessä on haasteita tai äiti pettyy imetykseen, saa siihen harvoin asiallista, empaattista ja ystävällistä tukea. Milloin toinen äiti lyö imetysoppaalla päähän, milloin tuttavat ohittavat äidin surun olankohautuksella. Neuvolasta ei heru neuvoja, jos vauva kasvaa hyvin ja jos ei kasva, ohitetaan äidin huoli ja puhutaan aivan kuin perhe ei ymmärtäisi, että vauva pitää ruokkia.

Psykiatri Elina Savonlahti puhui Pohjoismaisessa imetyskonferenssissa imetyksestä osana äidin ja lapsen varhaistavuorovaikutusta. Työssään Savonlahti on kohdannut äitejä, jotka ovat kertoneet samaa, kuin Tarinapuun tarinoiden äidit kertovat. Imettäjän mieli on herkkä, imettävä äiti kaipaa kohtaamista omalla tasollaan. On aivan sama, miten hienoja tekniikoita on tarjolla imetyksen avuksi, on aivan sama miten paljon tietoa äidille jaetaan, jos äiti ja vauva jäävät kohtaamatta, jäävät kohtaamatta myös imetyksen mahdollisuudet.

Mahdottomien imetysten mahdollisuuksista kertoo myös Imetyksen tuki ry:n Esteetön imetys -projektin Lohtukirja. Mahdollisuudet ovat monenlaisia, niin kuin on se tunteiden ja tunnelmien kirjokin, jonka keskellä imetykset tapahtuvat. Imetyksessä epäonnistuminen, imetyksen ja vauva-arjen hallitsemattomuus ajavat äidin koko olemassa oloa ravistelevien kysymysten äärelle. Imetyspettymys riistää äidiltä yhden tavan olla hyvä äiti ja pakottaa äidin etsimään uusia keinoja olla äiti ja emo.

Mutta jos äiti tulee kohdatuksi, löytyvät nämä uudet keinot helpommin. Jos äiti saa olla totta, voi hän olla totta myös vauvalleen, ja saavuttaa ilon ja nautinnon äitiydessä, oman vauvansa kanssa.

Imetysuutisia 2/2013 13

Reportaasisarja synnytyssairaaloista: pitkien matkojen Lappi

”En stressannut yhtään pitkää matkaa” TEKSTI JA KUVA: TANJA KOTALA

Lapin keskussairaalan synnytysosastolla on rauhallinen tunnelma.

Kaksi vuorokautta vanha tyttövauva nukkuu tyytyväisenä juuri syöneenä. Vieressä oleva äiti hoivaa vauvaa hellästi. Marjo Kiviniemi tuli synnyttämään Rovaniemelle Ivalosta 280 kilometrin päästä. Tyttö on hänen toinen lapsensa, ja pitkä synnytysmatka oli jo tuttu juttu.

– En stressannut yhtään pitkää matkaa, toteaa Marjo rauhallisesti.

Muutama päivä lasketun ajan jälkeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä meni lapsivesi. Vauva olisi nyt tulossa ja on lähdettävä synnyttämään. Vanhemmat soittivat terveyskeskukseen, ja pian päivystävä kätilö ottikin yhteyttä. Lyhyen keskustelun jälkeen he lähtivät terveyskeskukseen, missä kätilö tarkisti tilanteen ja äiti lähti kätilön kanssa ambulanssilla kohti Rovaniemeä rauhallisissa tunnelmissa. Isä tuli perässä omalla autollaan ja melkein kaksivuotias isosisko jäi mummin hoiviin.

– Yöllä oli kova sumu ja ambulanssin vilkkuvalot vain näkyivät sumun keskellä, muistelee Marjo.

Matka kesti kaksi tuntia ja perillä he olivat kello 4.30 sunnuntaiaamuna. Kätilö lähti samalla ambulanssilla takaisin Ivaloon, ja Marjo pääsi keskussairaalan kätilöiden hoitoon.

Päivän päätteeksi kello 18.45 tyttö

syntyi ja pääsi äitinsä rinnan päälle rauhoittumaan. Pitkä odotus oli nyt ohi. Myös ensi-imetys tapahtui ennen punnitusta.

– Lapin keskussairaalassa vastasyntyneet pääsevät vauvan ja äidin voinnin sen salliessa mahdollisimman pian syntymän jälkeen ihokontaktiin ja ensi-imetykseen, kätilö Titta Lehto kertoo.

– Ei ole ihanampaa, kuvaa Marjo tunnelmia vauvan ensihetkistä.

Imetystä tukevat käytännöt yleistyvät Jo ennen ensimmäistä lastaan Marjo Kiviniemi luki imetyskirjoja ja saikin sellaisen luottamuksen opuksista, että imetys sujui hyvin ensimmäisen lapsen kohdalla. Imetys on Marjolle tärkeää ja hän haluaa siihen panostaa. Synnyttäneiden osastolla vauvat ovat koko ajan vierihoidossa ja äidit pitävät kirjaa imetyskerroista. Imetyksen tukemiseen on alettu panostaa entistä enemmän Lapin keskussairaalassa.

– Käytännöt alkavat yhtenäistyä hyvää vauhtia, kertoo Titta Lehto.

Isä lähti synnytyksen jälkeisenä päivänä kotiin esikoisen luokse ja äiti jäi vielä tytön kanssa

Imetysuutisia 2/2013 14

tutustumaan ja varmistamaan, että kaikki lähtee sujumaan hyvin. Isä toi synnytykseen tullessaan kaukalon ja tarvittavat tarvikkeet mukanaan, jotta äiti pääsee kotiin taksin kyydillä uuden tulokkaan kanssa.

Vastasyntyneen suloisesta tuoksusta huolimatta ikävä kotiin on kova, joten heti kun vain lupa saadaan, tuttu taksi tilataan kotipitäjästä hakemaan ja melkein neljän tunnin kotimatka odottaa. Marjo uskoo että matka menee hyvin: – Tarvittaessa pysähdytään niin monta kertaa kuin täytyy. Esikoisen kohdalla kotimatka meni ilman ylimääräisiä pysähdyksiä. Taksikyydistä maksetaan vain omavastuu, Kela korvaa loput.

Pitkämatkalaisille tarjotaan ennen synnytystä synnytysvalmennus, johon joka viikonloppu osallistuukin

Reportaasisarja synnytyssairaaloista: pitkien matkojen Lappi

Vastasyntyneen suloisesta tuoksusta huolimatta ikävä kotiin on kova, joten heti kun vain lupa saadaan, tuttu taksi tilataan kotipitäjästä hakemaan ja melkein neljän tunnin kotimatka odottaa.

Pitkät kotimatkat jännittävät yhdestä kolmeen pariskuntaa. Valmennus on parin tunnin kokonaisuus, jossa muun muassa tutustutaan synnytyssaleihin, käydään kivunlievitystapoja läpi ja keskustellaan imetyksestä. Pitkämatkalaiset voivat käydä tutustumassa tiloihin myös joka tiistai kello 17, kuten myös paikkakuntalaiset. Siinä pariskunnat voivat esittää kysymyksiä, mutta valmisteltua valmennusta silloin ei ole.

Kätilö Titta Lehdon mukaan joitakin äitejä pitkä matka kotiin voi jännittää sen verran, että hyvästä imetysohjauksesta huolimatta äiti haluaa vielä varmuuden vuoksi antaa lisämaitoa. Kuitenkaan eväitä ei anneta kotimatkalle mukaan vaan ne täytyy perheen itse hankkia. Lehdon mukaan myös vauvan mahdollinen keltaisuus ja uneliaisuus voi olla haaste, joka voi pakottaa jäämään tavallista pidemmäksi aikaa osastolle. Lisämaito saattaa tällöin olla tarpeen ja äidin aktiivisuus lypsämi-

sessä takaa äidinmaidon riittämisen jatkossa vauvalle.

Kotiuduttuaan perhe saa ensin vieraakseen äitiysneuvolan kätilön, joka on hoitanut äitiä ja vauvaa koko raskauden ajan. Sitten hän siirtää perheen lastenneuvolan terveydenhoitajan asiakkaaksi ja myös terveydenhoitaja käy kotona tutustumassa uuteen ihanuuteen.

Mahdollisten ongelmien ilmetessä Marjo ottaa yhteyttä neuvolaan tai pienemmissä asioissa muihin äiteihin. Ivalo on pieni paikkakunta ja siellä kaikki tuntevat toisensa. Kunnan uusin asukas otetaan varmasti ilolla vastaan. o

LK: Suomen ensimmäinen helikopterivauva syntynyt Lapissa on syntynyt elokuussa Suomen ensimmäinen helikopterivauva, kertoo Lapin Kansa. Ranualaiseen perheen vauva alkoi syntyä paria viikkoa ennen laskettua aikaa. Äidin ponnistustarve alkoi heti, joten hätäkeskus lähetti ambulanssin ja lääkintäkopterin paikalle. Lehden mukaan vauva oli perätilassa ja siksi äidin piti pysytellä kontillaan. Äiti lennätettiin kopterilla kohti Rovaniemeä ja arvioitu matka-aika oli 25 minuuttia. Kun vauva päätti syntyä, Rovaniemelle oli vielä muutama minuutti matkaa. Ensihoitaja ja lentoavustaja olivat ennenkin auttaneet synnytyksessä, mutta tällä kertaa oli kyseessä perätilainen vauva. Lapin Kansan mukaan helikopterin henkilökunnalla oli apunaan puhelimen kautta erikoislääkäri Katja Hämeenoja.

Synnytys sujui hienosti ja nopeasti ja vastassa olleet kaksi lääkäriä, kaksi kätilöä ja kaksi ensihoitajaa olivat hämmentyneitä nähtyään vauvan jo syntyneen. Äiti ja vauva olivat hyväkuntoisia, vauva kävi hetken lämmittelemässä happikaapissa. Lääkintäkopterin henkilöstö kävi myös tervehtimässä vauvaa ja toi mukanaan pienoishelikopterin, raportoi Lapin Kansa.

Imetysuutisia 2/2013 15

Raportti

Imetysuutisia 2/2013 16

Raportti

”Anna lapsele nännii” Matkakertomus Venäjän Karjalasta TEKSTI: MARIA KÄHÄRI, KUVAT: MARIA JA MARKO KÄHÄRI, JELENA FILIPPOVA / OMA MUA -LEHTI

Heinäkuussa, toisen lapsemme ollessa kolmekuinen, teimme reissun Karjalan tasavaltaan, Vieljärvelle Kinermän (Kinnermäen) kylään.

Matka oli samalla sekä meidän perheen ensimmäinen ulkomaan reissu että meidän ensimmäinen matkamme Karjalaan.

Imetysuutisia 2/2013 17

Raportti

“Iivo nukkui vieressäni kuten kotonakin, söi useamman kerran yössä, mutta jatkoi uniaan aina saman tien syötyään.”

me Tohmajärvellä ja jatkoimme siitä matkaa yhdessä. Alkumatkan Iivo nukkui kotoa Tohmajärvelle saakka.

Imetystä helteisellä rajalla

Minun sukuni juuret ovat luovutetun Karjalan karjalankieliseen alueeseen kuuluneessa Salmin pitäjässä ja sitä myötä karjalan kielellä on iso merkitys perheessämme. Kinermällä oli tiedossa karjalan kieltä aidossa ympäristössä sekä karjalankielinen Nerokaššali-tapahtuma. Juuli-esikoisemme oli 5,5-vuotias ja hyvin kiinnostunut kielistä ja karjalan kielen

taitoakin hänelle oli jo ehtinyt kertyä.

Toinen lapsemme, Iivo, syntyi maaliskuun lopulla. Hyvin käyntiin lähteneen imetyksen myötä reissaaminen muutaman kuukauden ikäisen kanssa ei tuntunut yhtään hassummalta ajatukselta. Matkaan lähdettiin heinäkuun alussa. Tapasimme ”edellä ajajaksi” lähtevän tuttavam-

Imetysuutisia 2/2013 18

Päivä oli aurinkoinen ja todella lämmin, mikä oli hieman tukalaa rajaasemalla, kun odottelimme hitaasti etenevässä jonossa eteenpäin pääsyä. Iivo ei viihtynyt paikoillaan seisovassa autossa, joten minä kävelin auton vierellä lapsi sylissä välillä imettäen. Rajalta pääsimme kuitenkin nopeasti eteenpäin kun vuoromme lopulta tuli.

Ensimmäinen reilun 50 kilometrin pätkä oli kelvollista tietä ajettavaksi ja suuremmalle tielle päästyämme tie oli todella hyväkuntoinen, veti vertoja mille tahansa meikäläiselle moottoritielle. Matkaa oli Suomen ja Venäjän puolella yhteensä nelisen sataa kilometriä.

Menomatkalla rajan toisella puolella tarvittiin pari pysähdystä, Iivon ruokailutauoiksi ja muutenkin jaloitteluun meille muille. Matkanteko sujui muilta osin oikein hyvin, mitä nyt viimeiset kymmenet kilometrit tuntuivat loputtomilta kun Iivo alkoi olla sitä mieltä, että matkanteko riittää jo.

Majoituspaikkana meillä oli noin 160 vuotta vanha karjalaistalo, johon kyllä oli sähköt asennettu (jääkaappi ja liesi laitettu) mutta vesi nousi kaivosta, tiskivesi lämmitettiin hellalla ja niin edelleen. Iivo nukkui vieressäni kuten kotonakin, söi useamman kerran yössä, mutta jatkoi uniaan aina saman tien syötyään. Ja vieressä

KUVAT JELENA FILIPPOVA

Raportti

Iivo viihtyikin. En tiedä, tekikö pitkä ajomatka sen, että Iivo asui rinnalla ja kantoliinassa kutakuinkin kaiken aikaa, vaikka kotona viihtyi jo jonkun verran muuallakin.

Karjalaismummo antaa imetysneuvoja Lauantainen tapahtuma oli aamupäivän osalta ulkona eikä sää ollut kovin suotuisa tapahtumaa ajatellen: välillä satoi lähes kaatamalla. Onneksi meillä oli sadevaatteet mukana. Minulla oli Iivo kantoliinassa ja päällä oli sadeviitta, jonka suojissa pystyin hyvin imettämään. Matkalta jäi mieleen kohtaaminen vanhan mummon kanssa, kun olimme lähdössä ulos ja Iivo parkui liinassa. Tarkoitukseni oli

ulos päästyämme kaivaa rintaa esille, kun joku mummeli sanoi minulle jotain venäjäksi (en osaa venäjää muutamaa sanaa enempää). Sitten toinen, meidät tunteva, sanoi hänelle: ”Pagize hänenke karjalakse. Hyö ollah karjalaizet.” (Puhu hänelle / hänen kanssaan karjalaksi. He ovat karjalaisia.) Ja sitten tuo ensiksi venäjää puhunut mummeli sanoi minulle: ”Anna lapsele nännii.”

Tapahtumaa seuraavana päivänä olimme lähdössä kotiin. Normaalisti Iivo oli heräillyt seitsemän aikaan aamulla, emmekä laittaneet kelloa soimaan, kun ajattelimme, että meidän kolmekuinen ”herätyskellomme” kyllä herättäisi. Yllätykseksemme Iivo nukkui kuitenkin yli yhdeksään ja sitten saimmekin olla melkein sa-

Imetysuutisia 2/2013 19

man tien pakkaamassa tavaroita autoon. Hyvästit heitettyämme pyörähdimme vielä Vieljärven kylää katselemassa ennen lähtöä.

Jonon ohi rinnan mitalla Tulomatkalla raja-asemalla imetin Iivoa odotellessamme jonon etenemistä. Sitten kun pääsimme eteenpäin, piti imetys keskeyttää, mikä ei ollut lainkaan Iivon mieleen. Juuli meni isänsä kanssa sisälle matkustajien puolelle, minä Iivo mukanani kopille, jonne auton kuljettaja menee papereineen. Jonossa oli kymmenisen henkilöä ennen meitä, Iivo parkui täyttä päätä ja siinä oli hankala paperit käsissä yhtaikaa ruveta imettämään, joten koetin vain rauhoi-

Raportti

tella Iivoa, huonolla menestyksellä.

Tovin päästä tuli mies jonon edestä sanomaan: ”Tulkaa te vain jonon ohi, me joudamme kyllä odottaa”. Autojen luona käyvät tullivirkailijat myös vinkkasivat meitä jatkamaan matkaa saman tien kun pääsin Iivon kanssa takaisin autolle. Rajan ylitys meni siis varsin joutuisasti, kiitos siitä kuului kenties Iivolle.

Sitten olikin viimeiset pari sataa kilometriä kotiin, mutta loppumatka kesti ja kesti. Iivo oli saanut jo tarpeeksi autossa olemisesta, eikä meinannut viihtyä autossa enää millään, joten matkan aikana pidettiin todella monta taukoa. Mutta kaiken kaikkiaan matka oli aivan ihana ja todella antoisa, ja olen todella iloinen, että päätimme lähteä reissuun. Ihastuimme karjalaiskylään todella, ja tulevana kesänä onkin ajatus tehdä uusi matka samaan paikkaan. o

Kinnermäki on kylä Vieljärven kunnassa Karjalan tasavallassa Venäjällä ja se on alueen kulttuurihistoriallisia suojelukohteita. Kylä viettää 450-vuotisjuhlavuottaan. Se on säilyttänyt alkuperäisen ulkonäön omine vanhoine puutaloineen ja savusaunoineen, sillä kylässä ei ole ainuttakaan nykyaikaista rakennusta. Alkuperäiseltä väestöltään Kinnermäki kuuluu aunuslaisten livvikoiden länsilevinneisyysalueeseen. Kylän keskuksena oleva Smolenskin jumalanäidin tsasouna on 1700-luvulta ja ympärillä olevista asuinrakennuksista vanhimmat on rakennettu 1800-luvulla.

Vuonna 2001 perustettu Kinnermäen ystävät ry on ryhtynyt elvyttämään kylän karjalaiselämää ja suojelemaan alueen rakennusperintöä.

Kinnermäen ystävät ry http://personal.inet.fi/business/kinnermaki/ Kinerma Fan Club Facebookissa http://www.facebook.com/groups/kinerma

Maria Kähäri, kahden lapsen äiti

Imetysuutisia 2/2013 20

Raportti

Imetykseen liittyviä sanontoja karjalaksi:

Lähteet: Karjalan kielen sanakirja http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi.

SKVR-tietokanta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura http://dbgw.finlit.fi/skvr/.

Priäžan Lyydilaižed sananpolvet, Periodika 2012.

Karelskie poslovitsy i pogovorki, Karjalazet sananpolvet da sananpiät, Periodika 2011

Imetysuutisia 2/2013 21

Kolumni

Äitiyden ilo Minä olen onnellinen vauvastani. Hän on ihana, suloinen ja iloinen vauva. Ensikuukausina minua alkoi lähes päivittäin itkettää katsellessani vauvaa tai puhuessani hänestä, ihan vain koska olin niin onnellinen hänestä. Imettäessäni tai kantaessani vauvaa liinassa mietin usein, että juuri tämä on sitä parasta, ainutlaatuista aikaa, pienen ihmisen ensimmäisiä hetkiä elämässä. Vauvan hymy valaisee huoneen ja pakahduttaa sydämen, ja nautin vauvan lähellä pitämisestä ja vuorovaikutuksesta hänen kanssaan.

Joskus joudun kuitenkin miettimään, onko sopivaa ilmaista asia näin. Vai tulenko kenties samalla huomaamattani loukanneeksi jotakuta, joka onkin kokenut asian toisin. Suomessa vauva-ajan keskustelukulttuuri tuntuu olevan leimallisesti aika negatiivista. On kaiketi sosiaalisesti jollain lailla hyväksytympää valitella vauvan katkonaisia unia, äidin väsymystä, vauvan eroahdistusta tai vatsavaivoja kuin jutella ihan vaan siitä, miten mukavasti on mennyt ja miten ihana vauva on. Sananlasku ”Kel` onni on, se onnen kätkeköön” tuntuu vaikuttavan voimallisesti vauvapuheeseen.

Imetyksestä puhuttaessa nähdään usein sama ilmiö.

Tuntuu, ettei ole lupaa iloita omasta imetyksestään ilman, että joku loukkaantuu. Vaikka yrittää asiasta puhuessaan olla kieli keskellä suuta, niin silti joku saattaa loukkaantua tai syyllistyä. Mutta miksi asia on näin?

Miksei jokainen voisi hyvällä omallatunnolla iloita omista onnistumisistaan ja ihanista hetkistään lasten kanssa?

Miksi toisen onni olisi toiselta pois?

Usein asiasta jutellessa lauseiden väliin ilmaantuu ”mutta”. ”Meillä menee tosi hyvin vauvan kanssa, mutta se onkin aika helppo ja tyytyväinen vauva.” ”Me nukumme perhepedissä todella hyvin, mutta käsitän kyllä ettei se kaikille sovi.” ”Imetys on sujunut hyvin, mutta tämä onkin jo toinen lapseni.” Ikään kuin yritetään jo ennalta ilmaista ymmärrystä sille, että toisinkin voisi olla. Mutta miksi sen tyytyväisen vanhemman pitäisi aina pyrkiä huomioimaan se, että jollakulla voi olla vaikeampaa. On-

ko se kohteliasta? Onko se tarpeellista? Onko jotenkin väärin olla vain tyytyväinen omaan tilanteeseensa?

Sillä totta kai myös se ”mutta” on olemassa jokaisen vanhemman elämässä. Totta kai välillä väsyttää, ahdistaa, raivostuttaa ja tuntuu ettei jaksa. Mutta voisiko siitä huolimatta kiinnittää enemmän huomiota siihen iloon ja onneen, mitä lapset tuottavat. Vastata kysyttäessä joskus kertomalla ensin ne hyvät kuulumiset, eikä sitä, mikä sillä kertaa on huonosti. Vastata ilman sitä ”muttaa”. Vauva-, imetys- ja vanhemmuuspuhe yhteiskunnassamme on vahvasti kulttuurinen asia, ja näin ollen jokainen pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan siihen. Kulttuuri ei muutu ellei joku sitä muuta. Joten uskalletaan kertoa myös niistä onnen hetkistä. Uskalletaan iloita vauvoista, imetyksestä ja lapsista ja jakaa sitä iloa eteenpäin myös puheissa!

Satu Orajärvi

Imetysuutisia 2/2013 22

Yhdistys & Uutiset Pohjoismaiset imetysasiantuntijat kohtasivat Hanasaaressa TEKSTI JA KUVAT: HEINI KETTUNEN

Pohjoismainen imetyskonferenssi kokosi syyskuussa yhteen yli kaksisataa imetyksen asiantuntijaa ja terveydenhuollon ammattilaista Espoon Hanasaareen. Myös Imetyksen tuki ry osallistui järjestelykomitean jäsenenä konferenssin järjestämiseen. Suomalaista imetystukea seminaarissa esittelivät vertaistukikoordinaattori Liisa Ansio ja tukiäiti Tarja Ahokas-Heikkilä.

Liisa Ansion mukaan imetyksen vertaistuki on tärkeää ja yhdistys tekee työtä Suomessa tavoitteellisesti ja asiantuntevasti. Esimerkkeinä hän mainitsee koulutukset. Vertaistuki on merkityksellistä niin tukiäideille kuin imettäville perheille.

– Tärkeää on että on meitä, terveydenhuollon ulkopuolella olevia, jotka voimme turvallisesti kohdata äitejä.

Vertaistuki on kohtaamista, Ansio muistuttaa.

Ansio kehuu konferenssin tunnelmaa poikkeuksellisen välittömäksi ja innostuneeksi. Tunnelma välittyi osallistujille ohjelman taukojen aikoina eloisana keskusteluna ja illallisilla tanssina. Myös Itun esittelypöydän ympärillä kävi kuhina, kun tukiäidit esittelivät suomalaisen vertaistuen käytäntöjä.

Imetystukiäidit Jenna Gyllenbögel Töysästä ja Minna Mäkinen Seinäjoelta ovat kuvanneet vuoden 2012 aikana imettäviä äitejä lastensa kanssa.

Imetyshetkiä -valokuvanäyttely kertoo kolmentoista kuvan kautta suomalaisista äideistä ja vauvoista.

Se haastaa pohtimaan, miksi imetys on tärkeää.

Kuvien äidit ovat kirjoittaneet omia tarinoitaan ja löytäneet imetyksen kautta itsestään uusia puolia äitinä ja naisena.

Vaikka arki ei aina sujukaan helposti, jokainen imetystarina on epätäydellisyydessäänkin ainutlaatuinen ja arvokas.

Projektissa annetaan äideille lupa sanoa ääneen: ”Imetys on minulle tärkeää, olen ylpeä että imetän!” samalla tiedostaen imettämisen olevan aina äidin oma päätös.

Viidennen pohjoismaisen imetyskonferenssin järjestivät 19.– 20.9.2013 Folkhälsan, Imetyksen tuki, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Suomen Kätilöliitto, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat, THL sekä Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.

Imetysuutisia 2/2013 23

Yhdistys & Uutiset

Imetyksen lohtukirjan esittely TEKSTI: LEENA PIKKUMÄKI, KUVA: NIINA STOLT LAINAUKSET IMETYKSEN LOHTUKIRJASTA

”Ei siinä tilanteessa paljon lohduttelut auttaneet, kun vauva huusi nälkäänsä ja äiti parkui tuskaansa.”

“Yhden keskosvauvan imetys voisi onnistua jos paljon saisi tukea, mutta kahden väsyneen lapsen kanssa imetys on haastavaa ja jopa mahdotonta. Imetin kotona noin kuukauden, jonka jälkeen rintamaitoa pullosta.“

“Vauvan terveydentila oli niin heikko ja omat voimat piti keskittää selviytymiseen, joten kun pääsimme kotiin ja heikkokuntoinen vauva ei jaksanut imeä rinnalta vaan alkoi aina itkeä tein aika pian sen päätöksen, etten häntä rintaruokinnalla kiusaa vaan annan suosiosta pullosta, että hän saisi ravinnon helposti vahvistuakseen. Itsellä ei ollut voimavaroja edes osittaisen imetyksen ylläpitoon. Olimme keskellä akuuttia kriisiä, sokissa koko perhe, kotona oli myös esikoispoika.”

Jos imetyksestä jää rintaa kaihertamaan pettymys, sure sitä. Imetys on menetys, jota on lupa surra. Jatka eteenpäin, älä kanna syyllisyyttä. Elä vapaana ilman imetystä ja nauti elämästä vauvan kanssa.

Aina imetys ei ole mahdollista. On äitejä ja vauvoja, joille imetys on mahdotonta, ja on tilanteita, joissa imetys on mahdotonta. Lypsämisessäkin tulevat ajan ja jaksamisen rajat vastaan.

Jotkut äidit taas joutuvat pettymään siihen, että imetykseen ei löydy tukea. Sinnistä ei saa sakottaa. Äidin puolesta ei saa päättää, kuinka paljon hän on valmis yrittämään ja ponnistelemaan. On tilanteita, joissa äideille pitää tehdä imetys mahdolliseksi.

Vauvan kanssa jokainen äiti tekee monenlaisia ratkaisuja. Ne tehdään sen hetkisen tiedon varassa, ja joskus ratkaisut johtavat imetysvaikeuksiin. Kaikesta äiti ei voi edes itse päättää, sillä esimerkiksi sairaalan käytännöt vaikuttavat monella tavalla imetykseen erityisesti teho- ja tarkkailuhoidossa.

Olisit imettänyt, jos olisit voinut. Pettymyksen tunteen alla on toive hellyydestä ja läheisyydestä. Toiveen voi elää lapsen kanssa todeksi myös ilman imetystä. Se rakentuu myös syliin, käsiin ja sydämeen.

Imetyksen lohtukirja tuo vertaistukea imetyspettymyksiä kokeneille ja antaa äänen äitien tarinoille. o

“Seksiin ja rintojen kosketteluun liittyy ikäviä muistoja ja asiasta riideltiinkin pari kertaa. Kosketus ei tuntunut hyvältä imetysaikana eikä pitkään aikaan sen jälkeen, mutta mies ei meinannut sitä muistaa ja ymmärtää. Olisi helpottanut tietää, että sama ongelma on monilla muillakin pareilla. Myös miehille tämä informaatio olisi hyvä saada jo ennen imetyksen alkua.“

Lue lisää osoitteessa imetys.fi/lohtukirja

Imetysuutisia 2/2013 24

Yhdistys & Uutiset

Imetyksen lohtukirjan esittely

Sydänlapsen äiti sinnitteli esteiden yli TEKSTI: LEENA PIKKUMÄKI, KUVA: VERA SUUTARI

Noora Rosberg suri jo etukäteen, että joutuisi ehkä luopumaan viidennen lapsensa imetyksestä, koska ultra näytti 31. raskausviikolla, että sydän ei ollutkaan kunnossa. Aivan tarkkaa tietoa sydämen tilasta ei ollut, ennen kuin Vilja syntyi täysiaikaisena Helsingin Lastenklinikalla. Sitten varmistui, että Viljan sydämen vasen kammio oli alikehittynyt. Diagnoosiksi tuli HLHS, joka on vaikein synnynnäinen sydänvika, jota vielä korjataan.

Noora oli ehtinyt valmistautua tulevaan parin kuukauden ajan: hän järjesti neljän vanhemman lapsen arjen kotona Pälkäneellä ja hankki välineet, joilla pumppaus oli mahdollisimman kätevää: kaksi pumppua ja mikrosteriloijan. Kahdella pumpulla välineitä ei tarvinnut desinfioida jatkuvasti. Lypsämisestä imetys alkoi ja puhuvan lapsen vieroitukseen se lopulta päättyi.

– Haluan kannustaa, että sydänlastenkin imetys on mahdollista, mutta ei se tavallista tai helppoa ole, Noora Rosberg haluaa korostaa. – Lapsen tehohoitoon liittyy niin monia vaikeuksia ja rajoituksia, että moni ei niitä imetyksen kanssa ylitä.

Heruminen. Syntymän jälkeen Noora tiesi neljän aiemman lapsen kokemuksesta, mitä tehdä: lypsää.

– Kolostrum oli kuin paksua öljyä.

Vilja nukkui neljä ensimmäistä päivää, äiti lypsi ja maito nousi, mutta ei vain lähtenyt liikkeelle. – Kokeilin kaikki konstit, mutta ei auttanut.

Stressi vaikuttaa niin, sanotaan, Noo-

ra kertoo. Neljäntenä päivänä Vilja lopulta heräsi ja imi. Sitten maitoa riitti luovutukseenkin.

Avosydänleikkaukset. Vilja täytyi leikata kaksi kertaa. Toisella kertaa äiti ja isä hyvästelivät Viljan, sillä leikkaus oli pitkä ja vaikea. – Surkeiden päivien yli tarvitsin kuurin Primperania, Noora kertoo. Lääke tukee maidon herumista.

Monitorit. Leikkaukset onnistuivat. Kun Vilja alkoi virkistyä, alkoivat imetysharjoitukset. Henkilökunta pelkäsi, että Vilja väsyy imetyksen vuoksi. Noora lupasi seurata Viljan vointia ja lopettaa imetyksen heti, kun tarpeen. – Näin monitoreista, että imetys teki Viljalle hyvää.

Ravitsemussuunnitelmat. Sydänlapsella on nesterajoitus ja ruokaan lisätään myös lisäravinnetta.

– Meillä se lisättiin omaan äidinmaitoon ja jokainen imetys syöttöpunnittiin, Noora kertoo. Ravitsemusterapeutti laski arvion maidon ravintoarvosta. – Imetys oli muuttuva tekijä, mutta sain neuvoteltua siihen luvan.

Yökkäily. Limaisuus vaivasi heti, jos oli vähänkin infektioita. Sydänlapsilla ja muillakin vakavasti sairailla lapsilla menee ohi suun kautta syömisen herkkyyskausi. Monille laitetaan masunappi. – Imetys oli pitkään opettelua ja välillä taisteluakin, Noora muistelee. – Joinakin päivinä Vilja ei halunnut syödä, mutta usein näki, että tykkäsi.

Sairaala-aikana lypsy oli usein ainoa asia, mitä pystyi tekemään. Ime-

Imetysuutisia 2/2013 25

ÄITINMAMMAA NENÄMAHALETKUUN KUVA: VERA SUUTARI

tys taas oli jotain, mikä kaiken sairaalaympäristön keskellä muistutti tavallisesta vauvanhoidosta.

– Nyt kiitän itseäni, että jaksoin kaiken, koska imetys oli ainoa asia, joka ylläpiti herkkyyttä suun kautta syömiseen, ja siksi Vilja tällä hetkellä syö normaalisti, Noora sanoo.

Vilja oli sairaalassa kolme ja puoli kuukautta. Nenämahaletku tuki ravitsemusta kymmenen kuukautta. Imetys jatkui kaikkiaan vuosi ja kymmenen kuukautta. – Olen hyvin kiitollinen, että vaikeiden päivien lisäksi sain Viljan ihan tavalliseksi tissivauvaksi. o

http://viljavaeltaja.blogspot.fi/

Yhdistys & Uutiset

Imetystukiryhmien kuulumisia Oulun imetystukiryhmä Oulun imetystukiryhmän aika ja paikka on vakiintunut. Ryhmä kokoontuu Oulun SPR:n tiloissa, Kainuuntie 1. Ryhmän imetystuki-illat ovat joka kuukauden toinen keskiviikko, klo 17.30 - 19.30.

Rovaniemen Imetystukiryhmä Rovaniemellä imetystukiryhmä on muuttanut. Uusi kokoontumispaikka on Vapaaehtoistoiminnankeskus Neuvokas. Ryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäinen maanantai. Rovaniemen imetystukiryhmä on myös mukana järjestämässä Imetystiedon peruskurssia Ensi ja turvakotien liiton doulatoiminnan kanssa. Kouluttajina ovat tukiäidit Ilona Hand Rovaniemeltä ja Kristiina Tervonen Oulusta.

Porvoon Imetystukiryhmä Porvoon imetystukiryhmä on saanut Porvoon kaupungilta avustuksen. Kaupungin myöntämä avustus on 200 € tiedotukseen sekä 200 € sähköisen rintapumpun lainaustoimintaan. Imetystukiryhmän rintapumppu on saatavilla Porvoon sairaalan imetyspoliklinikalta, josta sen saa lainaan panttia vastaan.

Onnea Porvoon imetystukiryhmä!

Jyväskylän Imetystukiryhmä Jyväskylän imetystukiryhmä on muuttanut. Uudet, viihtyisät tilat ovat MäkiMatin perhepuistossa aivan keskustan tuntumassa. Imetystukiryhmä kokoontuu parillisten viikkojen tiistaisin.

Jyväskylän imetystukiryhmä järjestää Imetystiedon peruskurssin 26.10, 2.11. ja 23.11. Kouluttajina ovat tukiäidit Milja Kärkkäinen, Salla Joutsen ja Anni Timonen.

rsseihin2013 u k n ii v a lk a u ksyllä Tutust sitarjontaa sy n kurs

Imetyksen tue

en imDoula varhais ja t si rs u sk ru e p lella Imetystiedon jälleen eri puo t va a lk a t si a -kurs a doulien etyksen tuken a sisältö, mutt m sa n o a ill se ä ennen Suomea. Kurs a koulutuspäiv m o yy tt lii n e uute etään Ensikurssikokonais ulutus järjest o K . n si rs u sk ru n kanssa. tai jälkeen pe oulatoiminna d n to lii n e ti ja turvako

tus

etys.fi/koulu

Lisätietoja im

Imetysuutisia 2/2013 26

UUSIA IMETYSTUKIRYHMIÄ!

Helsingissä on aloittanut englanni kielinen imetystukiryhmä. Ryhmä kokoontuu Kaisaniemessä. Lisätietoja ryhmän toiminnasta breastfeedingsupport@imetys.fi Länsi-Vantaan Imetystukiryhmä on nyt Malminkartanon imetystukiryhmä. Kokoontumistilana on kiva Kaunokki. Ryhmä kokoontuu kuun neljäs keskiviikko aamupäivisin, klo 10 –11.30.

Tervetuloa kaikkiin ryhmiin uudet ja tutut äidit ja vauvat!

KIITOKSIA jo lopettaneille ryhmille.

Vuosaaressa kokoontunut imetystukiryhmä lopetti toimintansa kesällä 2013. Kiitos ryhmää ohjanneille Lauralle, Merille ja Minnille. Kiitos kaikille, jotka vuosien varrella kävitte ryhmässä.

Sastamalassa kokoontunut ryhmä on myös lopettanut toimintansa.

Kiitos Helvi ja muut tukiäidit. Kiitos Vammalan aluesairaalan synnytysyksikön väki hyvästä yhteistyöstä!

Jos tahdot kertoa oman imetystukiryhmäsi kuulumisia seuraavassa Imetysuutisia-lehdessä, voit kertoa juttuaiheesi ja ryhmäsi kuulumiset vertaistukikoordinaattoreille Annalle ja Liisalle (vertaistuki@imetys.fi)

Yhdistys & Uutiset

ia s i t u u e Tied

Imetyksestä apua änkyttämiseen

Koonnut: Jaana Reinikka

Vauvamyönteisyysohjelmasta potkua imetykselle Imetyksen lisäämiseksi on tärkeämpää se, että sairaala seuraa vauvamyönteisyysperiaatteita kuin että se on akkreditoitu vauvamyönteiseksi sairaalaksi, sanovat australialaiset tutkijat.

Tutkimuksen mukaan vastasynnyttäneet äidit jatkoivat imetystä pidempään, jos he olivat synnyttäneet vauvansa sairaalassa, jossa noudatettiin vauvamyönteisyysohjelmaa (Baby Friendly Initiative) kuin silloin, kun synnytys oli tapahtunut sairaalassa, joka oli akkreditoitu vauvamyönteiseksi. Tutkimusjohtajan mukaan tärkeämpää kuin sertifikaatti on ohjelman kaikkien eri askelten noudattaminen.

Tutkimuksessa haastateltiin noin 7 000 naista neljä kuukautta synnytyksen jälkeen alkuvuonna 2010. Noin 96 % naisista imettivät heti synnytyksen jälkeen eikä synnytys sertifioidussa sairaalassa lisännyt tätä määrää. Sen sijaan vauvamyönteisessä sairaalassa synnyttäneiden naisten kohdalla imettäminen ensimmäisen kuukauden jälkeen oli vähäisempi kuin muilla.

Tärkeät kohdat kymmenen askeleen ohjelmasta olivat tutkimuksen mukaan ensi-imetys neljän tunnin sisällä synnytyksestä, vierihoito, lisämaidon antamattomuus vastasyntyneelle sekä välitön ihokontakti heti syntymän jälkeen.

Onkin erittäin tärkeää, että vauvamyönteisyysohjelman askelien noudattamista jatketaan sairaaloissa myös sertifioinnin jälkeen.

Lähde: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/news/fullstory_134907.html

Illinois’n yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on löydetty yhteys imetyksen ja änkytyksestä toipumisen välillä.

Mitä pidempään lasta imetettiin, sitä nopeammin änkytys hävisi ja puhe muuttui sujuvaksi. Etenkin ne poikalapset, joilla änkytys oli voimakasta, hyötyivät eniten yli vuoden kestäneestä imetyksestä puheen palautuessa normaaliksi. Lukuisissa aikaisemmissakin tutkimuksissa on huomattu imetyksen keston ja kielellisen kehityksen vahva yhteys. Vauvan aivot kasvavat kokoa kolminkertaiseksi ensimmäisen elinvuoden aikana, ja aivojen kasvussa tärkeä tekijä on DHA-rasvahappo, jota on äidinmaidossa mutta ei äidinmaidonkorvikkeissa.

Tutkijat epäilevätkin, että rasvahappojen saanti vaikuttaa niihin geeneihin, jotka vaikuttavat änkytykseen. Mitä enemmän rasvahappoja, sitä vähemmän änkytystä.

Tutkimus tukee niitä tuloksia, että äidinmaidolla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös hermoston kehittymiseen, ja vauvana saatu äidinmaito voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen jopa vieroittamisen jälkeenkin.

Lähde: www.sciencedaily.com: Jamie Mahurin-Smith & Nicoline G. Ambrose. Breastfeeding may protect against persistent stuttering. Journal of Communication Disorders, 2013

Imetykseen liittyviä uskomuksia Yhdysvalloissa on tutkittu, miten imettävät naiset itse uskovat ja levittävät uskomuksia kansanlääketieteestä.

Nettikyselyssä 124 imetysohjaajasta 69 % kertoi kuulleensa kansanlääketiedevinkeistä ja 65 % oli itsekin vinkannut hoitokeinoista imettäville äideille. Tutkimuksessa selvisi, että tietyistä vinkeistä käydään myös ammattilaisten parissa vilkasta keskustelua. Näitä olivat mm. erilaiset yritit maidon määrän lisäämiseksi sekä kaalinlehtien vaikutukset imetyskipuihin. Tulokset osoittavat, että kansanlääketieteen vinkit ovat paljon käytettyjä imetysohjauksen piirissä.

Lähde: http://www.medindia.net/news/breastfeeding-mothersbelieve-in-folk-remedies-112529-1.htm

Imetysuutisia 2/2013 27

Keskosäideille imetystukea puhelimessa

Hyvät bakteerit äidin suolistosta

Huolimatta tunnetuista äidinmaidon hyÜdyistä myÜs keskosille, heitä edelleenkin imetetään lyhyemmän aikaa kuin täysiaikaisina syntyneitä vauvoja. Yhtenä syynä on arveltu olevan vaikeudet siirtymisessä tehostetusta hoidosta kotiolosuhteisiin. Uppsalan yliopisto on nyt aloittanut tutkimuksen, jossa selvitetään, millä tavalla keskosten äideille tarjottu henkilÜkohtainen puhelintuki kahden viikon ajan kotiutumisesta edistää imetyksen jatkumista kotiutumisen jälkeenkin. Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään.

Toisen ryhmän jäsenille omahoitaja soittaa päivittäin, ja toisen ryhmän jäsenet voivat soittaa omahoitajalleen päivittäin. Tutkijoiden hypoteesina on, että imetys ylipäänsä sekä äitien tyytyväisyys imetykseen ja sen sujumiseen paranevat ja vanhempien kokema stressi vähenee. Skotlannissa jo aikaisemmin pilotoitu tutkimus tukee tätä hypoteesia. Jäämme odottamaan tuloksia.

Tutkijat ovat saaneet selville, että vauva saa tärkeät hyvät bakteerit äitinsä suolistosta äidinmaidon välityksellä. Sveitsiläinen tutkimus julkaistiin Environmental Microbiology -lehdessä elokuussa 2013. Tutkijat lÜysivät Bifidobactericum breve - ja usean Clostridium -suvun suoliston hyvinvointiin vaikuttavia bakteerikantoja sekä äidinmaidosta että äidin ja vastasyntyneen ulosteista. Äidinmaidosta lÜydetyt bakteerikannat voivat olla osallisina muodostamassa tärkeää ravitsemuksellista tasapainoa vauvan suolistossa ja estämässä suolistosairauksia. Siitä ei vielä ole varmuutta, millä tavalla suolistobakteerit kulkeutuvat äidinmaitoon, mutta tutkijat ovat varmoja siitä, että kyse on samoista bakteerikannoista.

Lähde: www.sciencedaily.com: Wiley (2013). Breast is best: Good bacteria arrive from mum’s gut via breast milk.

Lähde: tutkimussuunnitelma http://www.biomedcentral. com/1471-2431/13/73

Since 1921

Luota luontoäitiin ja vaistoihisi Kun uusi elämä on alkamassa, Weleda raskaus- ja imetysajan tuotteet ovat luotettava kumppanisi tänä erityisenä aikana. Raskausarpien hoitoÜljy, Synnytykseen valmistautumisÜljy, Imetystee ja RintaÜljy ovat täysin luonnollisista aineista, yhdessä kätilÜiden kanssa odotus- ja imetysajan WDUSHLVLLQ NHKLWHWW\MÉ WHKRNNDLWD LWVHKRLWRWXRWWHLWD ZZZ ZHOHGD ď )DFHERRN :HOHGD %DE\ 6XRPL

Imetysuutisia 2/2013 28

Imetyksen erikoisliike vuodesta 1999

MamaMia.fi

Muotitietoiselle äidille

Nettiemo.fi Doulakka

Veera Gindonis - sertifioitu synnytysdoula (CAPPA)

ystävällistä ja osaavaa doulapalvelua perheille laadukasta doulakoulutusta doulille

Ilmainen toimitus!

p. 045 3223022 veera@doulakka.fi

www.mamamia.fi www.facebook.com/doulakka

www.doulakka.fi

Imetysuutisia 2/2013 29

Imetysapuvälineet sairaala- ja kotikäyttöön • rintapumput ja –suppilosetit • rintakumit • liivinsuojat • maidonkerääjät • tuttipullot, pullo- ja huvitutit • kertakäyttötuttipullot • erikoissyöttölaitteet halkiolapsille • SNS-imetysapulaite • imetystyynyt • Miris-äidinmaidonanalysaattori

Tutustu tuotteisiimme sivuillamme www.pedihealth.fi

Nyt on aika vaihtaa Lunette-tuotteet löydät apteekeista, Stockmann-tavarataloista, Löytötex-myymälöistä sekä ekokauppa Ruohonjuurista.

Myös valikoiduista verkkokaupoista.

Lunette-kuukautiskuppi on kotimainen, turvallinen ja hygieeninen vaihtoehto siteille ja tamponeille.

Nyt myös ihanissa väreissä!

Mitä enää odotat?

www.lunette.fi

www.facebook.com/Lunettecup www.twitter.com/Lunettecup www.youtube.com/Lunettecup

Imetysuutisia 2/2013 30

Imetysuutisia 2/2013 31

“Kätilön perustamasta liikkeestä tyyliä ja tukea imetykseen” Tyylikkäät imetysvaatteet Euroopan huippumerkeiltä: Upeat imetysmekot arkeen ja juhlaan/ laaja valikoima imetyspaitoja Laadukkaat imetystarvikkeet; mm. imetysapulaitteet Vuokraamme rintapumppuja, imetystyynyjä ym.

Kätilöiden tarjoamaa imetystukea Kaunis myymälä Helsingin Kruununhaassa: Liisankatu 6 ja verkkokauppa www.midwifesboutique.com

Imetysuutisia 2/2013 32

Imetysuutisia 2/2013 33

Kun kotiinlähdön hetki koittaa, pue vauvasi

ihanaan silkkivillaan

Ensisetti: Myssy, paita, potkuhousut 50 cm Tilaa ilmainen tuoteluettelo ja Villavauva-esite: p. 03-871 460 • www.ruskovilla.fi

Imetysuutisia 2/2013 34

Fiksuja villavaatteita 100 % merinovillaa www.manymonths.com

− kasvaa lapsesi mukana −

Pipo

Paita Bandana -huivi Viitta

Anu Lampinen äiti, kätilö, akupunktioterapeutti, joogaohjaaja Heket-Tmi

Anu Lampinen Salomonkatu 19, Helsinki 050-301 9631 anu.lampinen@ heket.fi www.heket.fi

Pitkävartiset lapaset

Paita

Kätilöpalvelut • • • • •

Villahaalari

imetysneuvonta synnytysvalmennus ei-lääketieteelliset kivunlievityskeinot kotisynnytys synnytystraumojen työstöapua

Vauvamyssy Kaulaliina

Pitkähihainen mekko

All also in english

Kypärämyssy

Leggingsit

Akupunktio ja -painanta • raskausajan vaivat • synnytykseen valmistautumisneulottelu • akupainanta synnytyksessä -opetus (kumppani-t mukaan) • lapsivuodejan krempat • maidonnostatus yms.

• akupunktio myös ei-raskaanaoleville

Unipussi Neuletakki Body/paita Unipussi/ kapalo

Säärystimet Body/paita

ManyMonths™tuotteita myyvät myös hyvinvarustetut jälleenmyyjämme.

ON MYYTÄVÄNÄ!

Lisätietoa verkkosivuiltamme. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin.

Loppuunmyynti – alet alkaen -20% koko valikoimasta – hyödynnä etu ja hanki edullisesti imetysliivit, imetyspaidat, liivinsuojat ja paljon muuta.

TERVETULOA!

Villapeitto

Hihaton mekko

www.villiankka.fi

Imetysuutisia 2/2013 35

Säärystintossut

Lisätietoja p. 09 411 0850 info@mamidea.com www.mamidea.com

Äiti, tule imetystukiryhmään!

Voit tulla mukaan missä tahansa imetyksen vaiheessa, olipa imetyksesi ihanaa tai kamalaa, täyttä tai osittaista.

Ryhmän tarkoitus on antaa sinulle voimaa, iloa ja rohkeutta arkeen ja äitiyteen.

Ryhmässä keskustellaan imetykseen ja lapsiperhe-elämään liittyvistä teemoista. Mikään miete ei ole ryhmässä liian pieni, arkinen tai outo. Puhepakkoa ei ole, voit vain tulla ja olla, jos siltä tuntuu.

Rovaniemi

Ryhmät ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Mukaan voit ottaa vauvan, halutessasi sisarukset sekä puolisonkin.

Ryhmiä ohjaavat Imetyksen tuki ry:n koulutetut imetystukiäidit.

Oulu

Jos paikkakunnallasi ei ole imetystukiryhmää, tarkista löytyykö lähiseudultasi imetystukiäiti. Lähimmän tukiäidin yhteystiedot ja ryhmien kokoontumisajat löydät osoitteesta imetys.fi/ryhmat

Kajaani

Alajärvi

Imetystukipuhelin päivystää 041 528 5582

Kuopio

Seinäjoki

Joensuu Jyväskylä

Imetystukea netissä maitolaituri.imetys.fi

Jalasjärvi

Imetystietoa ja koulutuksia imetys.fi

Savonlinna Mikkeli

Tampere

Rauma Uusikaupunki Turku

Hämeenlinna Riihimäki Hyvinkää Vantaa

Salo Lohja

Lahti Mäntsälä Järvenpää Tuusula

Espoo Helsinki Porvoo

Imetyksen tuki ry Imetysuutisia 2/2013 36