Imetysuutisia 1/2017

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

1 / 2017 7€

Monikkoimetyksessä kaksin verroin kaikkea Mitä kuuluu Hiipille?

Terveydenhoitaja-kysely:

Erilaiset resurssit ja mahdollisuudet eri puolilla maata

Sisällys Imetysuutisia 1/2017 3

Pääkirjoitus

4

Monikkoimetys

10 Kolumni 11

Terveydenhoitajien kysely

15

Soten sujuvat palvelut – hyvä alku vauvaperheelle?

16 Voiko lohdutus olla vahingossa väheksyvää?

18 Lupa puhua ja ihmetellä

4

22 Hiipi täs moro!

26 Luottavainen ja rento asenne edistää imetystä 29 Vauvamyönteinen Pirkanmaa 30 Yhdistys & Uutiset

30

Resurssit neuvoloissa ovat liian pienet. Imetysongelmiin on vaikea reagoida nopeasti kun kalenteri on täysi."

– Terveydenhoitajien kysely, s. 11

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Liisa Ansio Toimitussihteeri Minna Mäkinen Toimitus Sallamaari Hietanen, Riikka Ikonen, Marika Kerätär, Marja Kihlström, Miina Korpi, Minna Mäkinen, Leena Sainisto, Maiju Talasoja Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Lotta Viinikka lotta.viinikka@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Vaajakoski, painos 1000 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Shutterstock

Imetysuutisia 1/2017 2

Pääkirjoitus

Elämän yllätyksiä…

Monikkovanhemmuutta ei valita. Se saadaan. Monikkoraskauden alkuun vaikuttavat monet tekijät, mutta yhtä kaikki on iso yllätys, kun perheeseen odotetaankin kahta, kolmea tai neljää vauvaa kerralla. Monikkovanhemmat sanovatkin, että eniten monikkoperheenä eläminen opettaa juuri tuota elämän yllättävyyteen sopeutumista ja sitä, että omat suunnitelmat muuttuva moneen kertaan.

Omista imetystaipaleistaan kertovat tässä lehdessä monikkoäidit Heidi ja Annina. Heidän tarinansa ovat täynnä yllätyksiä, sitkeyttä ja rakkautta. Toisen imetys päättyi pettymykseen, toisen imetys jatkuu yhä.

Elämän yllättävyydestä kertovat monet muutkin tämän lehden jutut. Miten hyvissä aikeissa alkanut imetys muuttuukin pettymykseksi. Miten lohduttavaksi tarkoitetut sanat voivat tuntua vääriltä tai jopa loukkaavilta.

Elämän yllätysten edessä on viisautta ottaa ne vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Usein yllätyksistä seuraa jotain rikkaampaan ja rakkaampaa, vaikka aluksi voi tuntua pelottavalta tai vaikealta. Siksi niitä ei kannata pelätä, vaan niitä kohden voi kulkea rohkeasti ja luottaen.

Iloa ja rohkeutta ystävät!

Elämän yllätysten edessä on viisautta ottaa ne vastaan sellaisina kuin ne tulevat.

Tämä on viimein Imetysuutisia-lehti, jonka toimitussihteerinä on toiminut Minna Mäkinen. Minnan panos lehden ideointiin, toteutukseen, kirjoittajien ja kuvittajien yhteistyöhön on ollut iso. Kiitos Minna!

Imetysuutisia-lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin. Jos Sinua kiinnostaa lehdenteko, ole rohkeasti yhteydessä toimitukseen, imetysuutisia@imetys.fi, niin pääset mukaan lehtityöryhmään.

Imetysuutisia 1/2017 3

Liisa Ansio päätoimittaja

Monikkoimetys

Heidillä yllin kyllin onnea Neeasta ja Saanasta

Oma maito ei riittänyt kaksostytöille

Heidin kaksostytöt, Neea ja Saana, ovat juuri niin somia, kuin hiukan yli vuoden vanhat taaperot ovat. Kun toinen ehtii yhteen paikkaan, on toinenkin perässä tai sitten ei. Vanhempien aika ei käy pitkäksi näiden tyttösten kanssa.

TEKSTI LIISA ANSIO KUVAT HEIDIN KOTIALBUMI

Vuosi sitten Heidillä oli toiset tunnelmat. Neea ja Saana syntyivät raskausviikolla 36+4. Ensin syntyi Neea alateitse ja sitten Saana yhdeksän minuuttia sisarensa jälkeen hätäsektiolla. Pienikokoiset vauvat olivat synnytyksen jälkeen väsyneitä. Neea painoi 2,4 kg ja Saana hiukan enemmän, 2,7 kg. Heidi oli nukutettu hätäsektiota varten. Tytöt olivat 12 tunnin ikäisiä, kun Heidi ensimmäistä jaksoi yrittää imetystä. Se sujui hyvin.

– Ennen tyttöjen syntymää ajattelin, että imetys sujuu, jos sujuu, Heidi muistelee.

Ruoka-ajat kellon tahtiin Neea ja Saana saivat lisämaitoa heti sairaalassa. Sektion jälkeen maito nousi hitaasti ja vauvat kotiutuivat lisämaidon kanssa. Kotona Heidi ja tyttöjen isä hoitivat vauvoja yhdessä. Kahden pienen vauvan kanssa kädet ja syli olivat täynnä. Sairaalassa

vauvojen verensokeria ja kasvua oli seurattu tarkkaan ja huoli vauvojen riittävästä maidonsaannista jatkui kotona. Kotihoito-ohjeeksi annettiin, että vauvoja pitää herätellä syömään vähintään kolmen tunnin välein.

– Olin koko ajan huolissani, saavatko tytöt riittävästi maitoa.Tytöt syntyivät pieninä ja se vaikutti moneen asiaan, Heidi kertoo.

Vauvojen ruokahetket olivat pitkiä.

Molemmat olivat pienikokoisia ja väsyivät helposti. Neean bilirubiiniarvot nousivat, mikä väsytti häntä vielä entisestään. Hänen ruokailunsa saattoi kestää puolitoista tuntia. Puolentoista tunnin päästä oli taas uusi ruoka-aika.

– Voimistuessaan tytöt jaksoivat imeä reippaasti rinnalta, mutta pitkänkin imetyksen jälkeen he tarvitsivat vielä reilun annoksen lisämaitoa, ennen kuin olivat kylläisiä, Heidi kertoo.

Imetysuutisia 1/2017 4

Tuplasti haasteita kaksosten imetyksessä Heidiä oli kannustettu imettämään vauvoja samaan aikaan. Tytöt ovat luonteeltaan erilaisia ja tarvitsivat erilaista apua imetykseen. Tandemimetys oli vaikeaa, sillä etenkin Neean oli vaikea saada hyvää imuotetta.

Heidi tarvitsi molempia käsiään auttaakseen vauvan rinnalle. Kun tyttöjen isä oli kotona, myös yhtä aikaa imetys onnistui helpommin.

– Ensimmäiset kuusi viikkoa kun mies oli kotona, hän pystyi hoitamaan toisen vauvan kun pidin toista rinnalla tai avustamaan tandemimetyksessä, mutta yksin näin ei enää onnistunut, Heidi muistelee.

– Jo etukäteen pelotti ajatus siitä, miten pärjään kahden vauvan kanssa ja miten tandemimetys sujuu, kun mieheni lähtee takaisin töihin. Öisin vauvat saivat maitonsa pullosta, sillä molemmat vanhemmat

Monikkoimetys KAKSOSTEN ÄIDIN ELÄMÄSSÄ ON MONINKERTAISTA ILOA. HEIDIN KAKSOSTYTÖT NEEA JA SAANA OVAT TÄYNNÄ ELÄMÄNILOA JA TARMOA.

olivat hyvin väsyneitä. Pullosta tytöt söivät hiukan nopeammin ja maidon määrää oli helpompi tarkkailla. Tyttöjen syöttämisen lisäksi Heidi lypsi joka yö maitoa, sillä hänelle oli kerrottu, että se nostaa tehokkaasti maidon määrää.

Apua ja hyviä neuvoja Heidi etsi apua imetykseen. Oman neuvolan terveydenhoitaja auttoi parhaansa mukaan ja myös KeskiSuomen Monikkoperheyhdistyksen oma imetystukiäiti kävi auttamassa Heidiä kotona. Heidi sai paljon hyviä vinkkejä.

Tärkeänä apuna ja tukena oli oma puoliso. Hän ei kyseenalaistanut Heidin pohdintoja, mutta oli järjen ääni, silloin kun Heidin huoli tyttöjen kasvusta oli suurin.

– Stressasin imetyksestä todella paljon, Heidi muistelee.

Hyvänä tukena olivat myös Heidin oma äiti ja sisko sekä ystävät. Kenelläkään heistä ei ollut kuitenkaan kokemusta monikkovauvoista ja Heidi jäikin kaipaamaan mahdollisuutta jutella toisen kaksosten äidin kanssa.

– Olisi pitänyt osata hakea ulkopuolista apua, sellaista jolle voi kertoa kaikki tyhmätkin pelot, joita ei välttämättä kehtaa läheisille sanoa.

Olisi ollut hyvä kuulla, että kyllä se kaksosimetys ihan oikeasti voi onnistua, Heidi miettii nyt.

Ratkaisu kiperään tilanteeseen.

Arki monikkovauvojen kanssa oli raskasta, eikä maidon määrä noussut tyttöjen tarvitsemaksi, vaikka Heidi noudatti saamiaan ohjeita maitomäärän lisäämiseksi. Heidiä itketti ja harmitti, että imetys ei sujunut. Kun puoliso palasi töihin, Heidi päätti lopettaa imetyksen.

– Oma vointini oli siinä pisteessä, että itkin helpotuksesta, kun tein päätöksen, että nyt jää imetys tähän, lap-

set ansaitsevat onnellisen äidin, Heidi puntaroi.

Päätös imetyksen lopettamisesta ei ollut helppo.

– Hetken päästä itkin kamalaa syyllisyyden tunnetta, kun olen jättämässä imetyksen pois. Jonkin aikaa vaikea imetys ja sen lopettaminen tuntuivat musertavilta. En arvannut, miten tärkeältä se imetys kuitenkin tuntui. Sen loppuminen oli kuin maailmanloppu. Vaikka olen jo asian kanssa sinut, kyllä se vieläkin joskus saa kyyneleet silmiin, Heidi kertoo.

Pettymyksestä moninkertaiseen iloon – Odotimme tyttöjä pitkään ja lapsettomuushoitojen jälkeen oli ihana yllätys saada kerralla kaksi vauvaa, Heidi kertoo.

Imetysuutisia 1/2017 5

– Ensimmäiset kuukaudet menivät kyllä aika sumussa. Oli sektiosta toipuminen, oli valtava väsymys, oli huoli tytöistä. En osannut silloin kertoa, siitä miltä kaikki tuntui ja kuinka huolissani olin imetyksestä, Heidi muistelee. Olisi voinut olla hyvä jutella jonkun perheen ulkopuolisen kanssa, sellaisen jota ei olisi tarvinnut tavata enää välttämättä uudestaan.

Vauvavuoteen pienten tyttöjen kanssa mahtui monia huolia, mutta samalla arjessa oli monenlaisia ilon aiheita.

– Olen pystynyt olemaan Neealle ja Saanalle rakastava ja läsnäoleva äiti.

Se on tärkeämpää kuin mitä maitoa tytöt ovat saaneet, Heidi iloitsee. Läheisyyttä ja turvaa tytöt ovat saaneet monilla tavoin.

Monikkoimetys

Menettämisen pelkoa, lypsämistä ja tiheitä imetyksiä

Anninan pienet ihmeet saivat täsmämaitoa Annina koki miehensä kanssa elämänsä yllätyksen alkuraskauden ultrassa, kun raskausviikkoja oli oletettua paljon enemmän ja kohdussa näkyi kaksi vauvaa. Ilo ja hämmennys kaksosista vaihtui huoleen, kun Annina joutui jäämään sairauslomalle raskausviikolla 20. Kaksitoista pitkää viikkoa myöhemmin tyttövauvat syntyivät sektiolla raskausviikolla 31+5.

TEKSTI LIISA ANSIO KUVA ANNINAN KOTIALBUMI

Imetysuutisia 1/2017 6

Kun Anninan kaksostytöt syntyivät, kävi kaikki nopeasti. A-vauva Pihla painoi 1 570 g ja B-vauva Milja 2 545 g. Tytöt vietiin heti teho-osastolle ja Annina sai nähdä heidät vasta seuraavana päivänä, sillä sektiopäivän iltana hän oli vielä huonossa kunnossa. Syntymäpäivänä Annina jaksoi kuitenkin lypsää jo ensimmäiset pisarat maitoa ja isä vei maidon vauvoille tuliaisiksi, kun pääsi heitä katsomaan.

Imetyksen alkuaikoja varjosti menettämisen pelko, sillä Pihla oli syntyessään vakavasti sairas. Äiti ja tytöt pääsivät harjoittelemaan imetystä vasta, vasta kun vauvat olivat vähän voimistuneet. Tytöt aloittivat imetyk-

Monikkoimetys

IMETYS ON OLLUT TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA ANNINA JA KAKSOSTYTTÖJEN VAUVAVUONNA. ÄIDINMAITO ON OLLUT PAITSI TÄSMÄRAVINTOA JUURI NÄILLE VAUVOILLE, MYÖS LÄÄKETTÄ JA LOHTUA RASKAIDEN SAIRAALAJAKSOJEN AIKANA NIIN VAUVOILLE KUIN ÄIDILLEKIN.

sen omaan tahtiinsa. Parempivointinen Milja pääsi haistelemaan ja maistelemaan rintaa neljän vuorokauden ikäisenä. Pihlalla sen sijaan oli leikkausta vaativa ruokatorven rakennepoikkeama, minkä vuoksi hän pääsi harjoittelemaan imetystä vasta 12 vuorokauden iässä.

Haasteita imetyksen alussa Pihla ja Milja saivat aluksi suonensisäistä ravintoa ja maitoa pieninä annoksina nenämahaletkuun. Moni imetysyritys päättyi pettymykseen, sillä vauvat eivät jaksaneet syödä riittävästi rinnasta ja etenkin Pihla väsyi nopeasti. Imetysten yhteydessä tehtiin syöttöpunnituksia, jotta tiedettäisiin, kuinka paljon vauvat tarvitsivat lisämaitoa. Toisinaan syöttöpunnitukset näyttivät nollaa.

Imetys ja äidinmaito tuntuivat Anninasta tärkeiltä. Lypsäminen ja oman maidon antaminen olivat konkreettisia tekoja, joilla Annina saattoi auttaa vauvoja ja osallistua heidän hoitoonsa.

– Tärkeintä minulle oli, että vauvat saavat oman äidin maitoa. Ensimmäisinä päivinä käsikapalo ja pumppaaminen olivat ainoat asiat, joita pystyin vauvojeni hyväksi tekemään, Annina kertoo.

– Luotin siihen, että maito kyllä nousee, kun pumppaan säännöllisesti ja harjoittelemme imetystä heti kunhan vauvojen vointi sen salli, Annina muistelee.

Koska Anninalla oli jo takanaan kaksi onnistunutta, pitkää imetystä, hän tiesi pystyvänsä käynnistämään maidontuotannon, vaikka vauvat olivat teho-osastolla. Lasten isä tuki

Anninaa ja piti lypsämistä ja äidinmaitoa tärkeinä. Maitoa riittikin vauvoille hyvin ja he saivat oman äidin maitoa myös lisämaitona.

– Pumppasin sairaalapäivän aikana miltei kolmen tunnin välein. Pumppasin myös kotona illalla ja varhain aamulla, muistelee Annina.

Tandemimetys tuntui vaikealta kahden pikkuruisen vauvan kanssa, joten Annina imetti tytöt mieluiten erikseen. Sairaala-aikana imetys oli muutoinkin haasteellista, sillä Annina ja hänen miehensä pystyivät olemaan sairaalalla sen ajan, minkä perheen kaksi- ja neljävuotiaat lapset olivat päivähoidossa. Viikonloppuisin perheen isompien lasten hoidossa auttoivat sukulaiset ja ystävät.

– Yhteen sairaalapäivään mahtui Mil-

Imetysuutisia 1/2017 7

jalla yleensä kaksi tai kolme imetystä, Pihlalla vain yksi, koska hän oli niin väsynyt ja voimaton, Annina kertoo.

– Sairaala-arki vei voimia ja meillä oli huoli etenkin Pihlan voinnista. Olisin halunnut olla vauvojen luona koko ajan, mutta toisaalta halusin olla kotonakin – myös isot pienet tarvitsivat vanhempiensa aikaa ja läsnäoloa.

Vaikeuksia ja onnistumisia Kun Pihla ja Milja kasvoivat, alkoi imetyskin sujua paremmin. Molempien keskosuus ja Pihlan sairauteen liittyvä nielemisvaikeus toivat kuitenkin haasteita imetykseen. Annina imetti ja lypsi maitoa lisämaidoksi.

– Tytöt syntyivät keskeneräisinä ja olivat aluksi heiveröisiä, Annina muistelee.

>

Monikkoimetys

Kotona imetys oli helpompaa kuin sairaalassa. Miljan kanssa Annina pääsi täysimetykselle pian kotiutumisen jälkeen, Pihlan kanssa vähän myöhemmin.

Maitoa riitti yllin kyllin, välillä se aivan suihkusi. Pienten vauvojen oli vaikea imeä hurjalla vauhdilla tulevaa maitoa.

Milja pääsi kotiin jo ennen joulua, Pihla uudeksivuodeksi. Kotona oleminen tuntui aluksi aivan ihmeelliseltä. Oli helpottavaa saada itse hoivata lapsiaan kellon ympäri, eikä vain puoli yhdeksästä puoli neljään, Annina muistelee.

Lisää haasteita toivat myöhemmin Pihlan äkilliset sairastumiset ja monet sairaalajaksot.

– Milja kulki mukanamme sairaalassa Pihlan luona ja isot olivat päivähoidossa. Illat olimme kotona ja Pihla sairaalassa. Välillä tuntui, että olisi pitänyt olla kahdessa paikassa yhtä aikaa: sairaalassa imettämässä sairasta vauvaa ja kotona tervettä vauvaa, Annina kertoo.

Toisaalta imetys sujui mukavasti ja Annina oppi imettämään tyttöjä myös samaan aikaan.

Imetysluottamus syntyy monista tekijöistä Riikka Järvinen

Äidin luottamus omiin rintoihinsa ja kykyyn ruokkia lapsensa on yksi tärkeimpiä onnistuneen imetyksen takeita.

Parhaiten imetysluottamusta vahvistaa erilaisista haasteista selviäminen tai imetyksen kestoon liittyviin tavoitteisiin pääseminen.

Myös läheisten tuella on iso merkitys luottamuksen syntymisessä. Jos jatkuvasti kyseenalaistetaan maidon riittävyys tai vauvan tyytyväisyys, on varsinkin kokemattoman äidin vaikea olla varma siitä, että asiat järjestyvät kyllä. Puoliso tai isovanhemmat pystyvät sekä vahvistamaan että murtamaan äidin imetysluottamuksen lähes yhtä helposti. On tärkeää, että lähipiiri ymmärtää antaa äidille rauhan ja vapauden valita oma tiensä ja tapansa ruokkia pienokaisensa ja tukea häntä siinä.

Oikean imetystiedon hakeminen sekä avun pyytäminen ja saaminen silloin, kun niitä tarvitaan, auttavat perhettä pääsemään yli ongelmallisista imetystilanteista. Näistä selviäminen voimaannuttaa ja on omiaan kasvattamaan äidin luottamusta omiin valintoihinsa, rintoihinsa ja vauvaansa.

Myös toisten äitien imetyksen näkeminen vahvistaa naisen luottamusta omiin kykyihinsä imettää ja hoivata lastaan.

Imetysluottamus on yhteydessä tyytyväisyyteen omaan imetykseen ja positiiviseen mielikuvaan äitiydestä.

Monenlaista tukea Parasta apua ja tukea Annina sai imetykseen omalta puolisoltaan ja lähipiirinsä naisilta. Äiti ja anoppi, sisko ja ystävät auttoivat. Annina sai ohjausta myös IBCLC-kätilöltä. Myös Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmästä oli apua.

– Toisten äitien, monikkoäitien ja keskosvauvan äitien tuki oli tärkeää, Annina muistelee.

Imetysluottamus kantaa Vaikka keskoskaksosten imetyksessä on ollun monenlaisia haastei-

ta, Annina on luottanut siihen, että imetys onnistuu lopulta. Usko imetyksen sujumiseen vahvistui, kun terveen kaksosvauvan kanssa imetys sujui helposti. Anninan aikaisemmissa imetyksissä on ollut monenlaisia haasteita, joten hän tiesi, että imetyshaasteista voi selvitä. Hänellä oli myös tietoa imetyksestä ja omien rintojensa toiminnasta.

– Uskon, että Miljan suuremmitta pulmitta sujunut imetys auttoi myös Pihlan imetyksen onnistumisessa,

Imetysuutisia 1/2017 8

Annina pohtii.

– Joskus vähän leikillisesti ajattelinkin, että ehkä minut oli tarkoitettu imettämään kaksosia, sillä maitoa on aina ollut yli yhden vauvan tarpeen, Annina naurahtaa.

Imetys jatkuu edelleen, kun tytöt ovat 1 v 4 kk. Taaperokaksoset käyvät rinnalla yhdessä ja erikseen. Imetyskerrat ovat vähitellen harventuneet.

– Nämä ovat viimeiset vauvamme.

Imetys on vähenemässä hiljalleen ja se on vähän haikeaa, Annina huokaa.

Monikkoimetys

Monikkoimetys on mahdollisuus Monikkoimetyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa imetettävänä on useita samaan aikaan syntyneitä vauvoja eli kaksos-, kolmos- tai nelosvauvoja. Suomessa syntyy vuosittain noin 700 kaksosparia, noin kymmenet kolmoset. Nelosia syntyy satunnaisesti, 2000-luvulla on Suomeen syntynyt kahdet neloset. Useampia samaan aikaan syntyneitä vauvoja syntyy hyvin harvoin, viitoset viimeksi 70-luvulla.

Monikkoperheyhdistykset eri puolilla Suomea järjestävät monikkoperhevalmennuksia. Valmennuksissa yhtenä aiheena on imetys. Lisäksi perheet saavat yksilöllistä ohjausta neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla.

Monikkoraskauden aikana voidaan tehdä imetysohjaussuuunnitelma ja perhe voi tavata imetyspoliklinikan imetysohjaajia jo ennen vauvojen syntymistä.

– Monikkoperhevalmennuksissa nousee säännöllisesti esiin kysymys, onko edes mahdollista imettää kahta tai kolmea vauvaa samanaikaisesti, kertoo lääkäri Johanna Haapkylä, joka on pitänyt Helsingin seudun monikkoyhdistyksen monikkoperhevalmennuksia kuuden vuoden ajan.

Monikkovauvat syntyvät usein keskosina tai pienikokoisina. Raskaus on usein monin tavoin haastavampi kuin yhden vauvan kanssa ja synnytyksen jälkeen vauvat tai äiti ovat usein huonossa kunnossa. Noin puolet monikkosynnytyksistä on sektioita.

– Imetyksen alkuun ja sujumiseen vaikuttavat paljon äidin ja vauvojen vointi ja kunto, muistuttaa Johanna Haapkylä.

– Yhden vauvan imetyksestä monikkoimetys poikkeaa eniten määrässä. Kahden tai kolmen vauvan imetys vie kaksi tai kolme kertaa enemmän aikaa kuin yhden vauvan imetys. Myös maitoa on kaksin tai kolmin verroin!

Useimmat monikkoäidit saavat maidon määrän nostetuksi vauvoille riittäväksi, mutta monet valitsevat osittaisimetyksen arjen sujumisen vuoksi. Tällöin lisämaito voi olla äidin omaa maitoa.

Monikkovauvoja voi imettää yhtä aikaa tai erikseen. Tandem- eli yhdessä imetyksen haasteena voi olla löytää hyvä imetysasento, jos vauvat ovat kovin pieniä ja heiveröisiä. Toisaalta kahden vauvan imetys samaan aikaan tehostaa imetystä ja vähentää imetykseen tarvittavaa aikaa. Erikseen imetettyinä vauvat saavat yksilöllistä huomiota. Apua monikkovauvojen imetykseen saa neuvolasta, synnytyssairaalasta, imetyspoliklinikoilta, monikkoperheyhdistyksistä ja Imetyksen tuki ry:n tukiäideiltä.

Suomen Monikkoperheet ry julkaisi imetysopasparin Suomen Monikkoperheet ry julkaisi kesäkuussa 2016 imetysopasparin Rinnakkain rinnalla – Monikkovauvojen imetys ja Avaimia monikkoimetyksen ohjaamiseen – Opas ammattilaisille. Oppaat ovat sähköisesti luettavissa ja ladattavissa maksutta Suomen Monikkoperheet ry:n nettisivuilla. http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikkotietoa/imetys/ Oppaat on toimittanut Liisa Ansio ja niitä on ollut tekemässä moniammatillinen työryhmä, johon ovat kuuluneet monikkoäiti ja imetystukiäiti, sairaanhoitaja Elina Paala, monikkoäiti, monikkoperhevalmentaja, lääkäri Johanna Haapkylä, IBCLC-kätilö Taina Palve, Imetyksen tuki ry:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anna Groundstroem ja koulutuskoordinaattori, kätilö Niina Mäkinen sekä sairaanhoitaja, tohtorikoulutettava Riikka Ikonen. Lisäksi asiantuntijoina ovat olleet VET psykoterapeutti, perheterapeutti Pekka Larkela ja erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström. Oppaiden tunnelmalliset imetyskuvat on ottanut Anne Muhonen.

Johanna Haapkylä on monikkoäiti, Suomen Monikkoperheet ry:n hallituksen jäsen ja lääkäri. Hänellä on monivuotinen kokemus neuvolalääkärin työstä ja monikkoperhevalmennuksista.

Imetysuutisia 1/2017 9

Kolumni

Puolesta ajattelemisen taito Suomessa noin 55 000 naista vuodessa synnyttää lapsen ja lähes jokainen heistä aloittaa imetyksen. Viisikymppisistä naisista noin kahdeksan kymmenestä tietää, mitä on olla äiti. Tuore äiti liittyy tähän ryhmään saatuaan ensimmäisen lapsensa. Hän luottaa siihen, että kokeneet äidit auttavat häntä ja hänen lastaan elämän ja imetyksen ensiaskelmilla. Äidiksi tulemiseen liittyy monia kirjoittamattomia oletuksia. Tuoreen äidin kuuluu olla väsynyt ensimmäiset vuorokaudet synnytyksen jälkeen, mutta reipastua viimeistään kotiin päästyään. Vauvasta tulee iloita ja samanaikaisesti hoitaa itsensä kuntoon, jotta kehoon ei jäisi merkkejä uudesta elämästä. Imetys on parasta lapselle, mutta vain jos se sujuu vaivattomasti eikä sido liikaa äitiä. Imetyksestä ei saa stressata. Äidin luontainen herkkyys huolehtia vauvan ravinnonsaannin riittävyydestä ja hänen eloonjäämisestä hoidetaan kätevästi korvikkeella.

Koska stressata ei saa eikä vauva saa haitata aikuisten elämää.

Vastasyntyneelle äidille ja vauvalle maailma voi olla epäystävällinen ja kova. Vauvan lajityypillinen käytös haluta olla iholla ja rinnalla korvataan kapalolla ja tutilla.

Vauvan ajatellaan haluavan olla rauhassa ja levätä. Äidinkin pitää saada levätä kunnolla erillään vauvasta. Meidän maailmassa oletukset tavoiteltavasta hyvästä ovat harvoin vastasyntyneelle äidille ja vauvalle hyväksi.

Ehkä oman kokemuksen vuoksi kokeneilla äideillä on tapana ajatella tuoreen äidin puolesta. Hyvää tarkoittavat neuvot perustuvat oletettuihin tarpeisiin. Myös imetystukiäiti saattaa sortua ajattelemaan äidin puolesta. On inhimillistä haluta lähimmäiselleen hyvää, ja olettaa sen hyvän tarkoittavan samaa kuin itselleen. Mikä pahinta, oikotietä aidosti toisen tarpeista lähtevään tukeen ei ole.

Matka täytyy aloittaa omien kokemusten läpikäynnillä ja itselle tärkeistä periaatteista luopumisella. Myös kollektiiviset odotukset täytyy heittää romukoppaan. Näkökulmaa täytyy hissukseen ja joskus kivuliaastikin laajentaa, jotta huomaa hyvän tarkoittavan jokaiselle vähän eri asioita. Samalla pitäisi kuitenkin pitää tiukasti kiinni omasta hyvästään.

Tukitilanteessa riisutaan sekä kollektiiviset odotukset että tukiäidin omat käsitykset hyvästä. Mitä äiti oikeasti haluaa? Imetystukiäidin tärkeimpiä taitoja on unohtaa puolesta ajattelemisen taito.

Riikka Ikonen Sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava ja kouluttajatukiäiti

Imetysuutisia 1/2017 10

Terveydenhoitajat: “Resurssit laadukkaaseen imetysohjaukseen täytyy repiä omasta selkänahasta” TEKSTI MINNA MÄKINEN, KUVAT TUDORCOSTACHE VIA VISUALHUNT.COM, MRTOASTEY VIA FOTER.COM

>

Imetysuutisia 1/2017 11

Terveydenhoitajien kysely

59 äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevää terveydenhoitajaa kertoi Imetysuutisten kyselyssä keväällä 2017, millaisiksi he kokevat mahdollisuutensa antaa äideille riittävän hyvää imetysohjausta.

Tulosten mukaan alueelliset erot ovat huomattavia. Osa terveydenhoitajista kertoo tyytyväisenä voivansa antaa hyvää imetysohjausta riittävän koulutuksen, ajan ja toimivan yhteistyöverkoston puitteissa. Osa taas kokee, että imetysohjaus muun yksilöllisen tuen tavoin jää säästöjen jalkoihin.

Terveydenhoitajien aikataulutetusta työstä ja tiukoista resursseista huolimatta kyselyn vastauksista pilkahtaa paljon osaamista ja rohkeutta: terveydenhoitajat haluavat motivoida äitejä imetykseen ja kehittää omaa osaamistaan sekä koko työyhteisön imetysohjausta yhteneväiseksi.

Kysely tehtiin helmikuussa 2017 ja sitä jaettiin Facebookissa terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Vastaajia oli 60 ja he työskentelivät äitiystai lastenneuvoloissa. Kyselyn vastaajat olivat ympäri Suomea.

Lisätietoa kyselystä voit tiedustella toimituksestamme imetysuutisia@ imetys.fi.

Olen saanut imetyskoulutusta seuraavasti 54 vastausta

WHO:n imetysohjaajakoulutus

50 (92,6%)

Imetyskouluttajakoulutus

6 (11,1%)

Työnantajan tarjoamat täydennyskoulutukset

21 (38,9%)

Omalla ajalla / kustannuksella käydyt koulutukset Muu

8 (14,8%)

2 (3,7%)

"Välillä on vaikeaa auttaa äitiä sellaisessa tilanteessa, jossa huomaan, että äidillä on vahva halu imettää ja onnistua siinä ja samalla tilanteesta tulee niin kuormittava äidille, että kokee koko äitiyden olevan imetyksestä kiinni. Miten siis kannustaa äitiä imetyksessä eikä kuitenkaan lisätä paineita?"

Imetysuutisia 1/2017 12

Terveydenhoitajien kysely

“Imetysongelmiin on vaikea reagoida nopeasti kun kalenteri on täysi.”

“Meidän alueella sairaalan imetyspoliklinikka toimii todella mallikkaasti!”

Työyksikössäni ei ole riittävästi resursseja imetysohjaukselle haastavissa tapauksissa.

54 vastausta 20 (37%)

20

15 (27,8%)

9

8

10

(16,7%)

(14,8%)

2 (3,7%)

Imetyspoliklinikat

0

1

• ei kaikissa synnytyssairaaloissa.

• osassa perheelle maksuttomia, osassa jo ensimmäisellä kerralla poliklinikkamaksu • erilaiset ikärajat, toisaalla vain alle kahden viikon ikäisille, toisaalla saa tulla vaikkapa taaperon kanssa • osaan pääsee ilman lähetettä puhelinsoiton perusteella, osassa tarvitaan lähete

3

4

5

täysin eri mieltä

En voi tarjota perheille ylimääräisiä vastaanottoaikoja pelkästään imetysongelmien vuoksi.

55 vastausta 31 (56,4%)

30 20 12

• jonotusajat vaihtelevat • osassa henkilökuntana esimerkiksi imetyskouluttajia ja IBCLC-tutkinnon suorittaneita, osassa vastaanottoa pitää tilanteen mukaan myös muu henkilökunta

2

täysin samaa mieltä

(21,8%)

10

3 (5,5%)

5 (9,1%)

4 (7,3%)

0

1

2

täysin samaa mieltä

Imetysuutisia 1/2017 13

3

4

5

täysin eri mieltä

>

Terveydenhoitajien kysely

“Säästämisen paine näkyy koulutusasioissa yleisesti” Työyksikössäni voin ohjata äidin imetysasiantuntijan pariin (imetyspoliklinikka tai -vastaanotto) 55 vastausta 22 (40%)

20 14

12

(25,5%)

(21,8%)

10 5

2

(9,1%)

(3,6%)

0

1

2

3

4

täysin samaa mieltä

5 täysin eri mieltä

Alueellamme on hyvät mahdollisuudet tarjota perheille tasokasta imetysohjausta niin raskausaikana, synnytyssairaalassa kuin vauvan kasvaessakin.

55 vastausta

23

20

12 9

10

10 (18,2%)

(16,4%)

1 0

(1,8%)

1

2

täysin samaa mieltä

3

4

-muut terveydenhoitajat -lääkärit -synnytyssairaala -ravitsemusohjaajat -perhetyöntekijät -hammashuolto -esimies -ja monet muut Yksikin imetykseen kielteisesti suhtautuva tai virheellistä tietoa antava taho voi vesittää terveydenhoitajan imetyksen eteen tekemän työn.

(41,8%)

(21,8%)

Terveydenhoitajan kanssa yhteistyötä tekevät:

5 täysin eri mieltä

Imetysuutisia 1/2017 14

Imetyksen tuki ry tekee yhteistyötä neuvoloiden ja sairaaloiden henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on toimia yhdessä terveydenhuollon rinnalla imetyksen tukena. Monilla paikkakunnilla imetystukiäidit osallistuvat perhevalmennuksiin tai neuvoloiden perheryhmiin ja imetystukiryhmien toiminnasta tiedotetaan neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa.

Terveydenhoitajien kysely

Soten sujuvat palvelut – hyvä alku vauvaperheelle?

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle 1.1.2019. Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistusta.

Sen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Ei hullumpaa, vai mitä? Tongitaan vähän, mitä se vauvaperheelle voisi tarkoittaa.

TEKSTI MINNA MÄKINEN

Soteen kuuluu valinnanvapaus. Odottaja voi valita neuvolan, jossa raskautta seurataan, ja mahdollisuuksien mukaan myös terveydenhoitajansa. Synnyttäjä saa valita synnytyssairaalan. Mahtavaa: pehmeitä arvoja toivovat synnyttäjät voivat valita pienen sairaalan kodinomaisen synnytysyksikön, negatiivisten kokemusten jälkeen voi valita toisen sairaalan? Hetkinen, ei nyt innostuta siellä.

Valinnanvapaus on, mutta valinnanvaraa välttämättä ei. Toiseen sairaalaan synnyttämään lähteminen on harvalle realistinen vaihtoehto etäisyyksien vuoksi. Vuonna 2016 voimaan tulleen päivystysasetuksen myötä useita pieniä synnytysyksiköitä on jouduttu lopettamaan. Pienten synnytysyksiköiden asioita vuonna 2015 sosiaali- ja terveysministeriölle selvittänyt Kari Nieminen kirjoittaa raportissaan, ettei pienten synnytysyksiköiden lakkauttaminen tule lisäämään matkasynnytyksiä.

Sittemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler on todennut synnytysosastojen lakkauttamisen lisänneen suunnittelemattomien, sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrää. Kiireettömät ensihetket ja häiriötön ihonkontakti tuskin onnistuvat, jos vauva syntyy bussipysäkillä.

Sote-uudistuksen vaikutukset eivät lopu, kun vauvan kanssa on päästy kotiin. Arki voi tuoda mukanaan monta mutkaa. Entä jos joku perheestä sairastuu? Kuinka kauas pitää lähteä saadakseen hoitoa? Yhtenä tavoitteena sotessa on, että kiireelliseen hoitoon pääsisi entistä helpommin, lähellä omaa kotia.

Etenkin sairaaloiden päivystysten muutokset huolestuttavat. THL:n mukaan sairaaloiden kohdalla soteuudistus tarkoittaa sitä, että sairaalat jaetaan jatkossa yliopistosairaaloihin, laajan päivystyksen keskussairaaloihin sekä muihin keskussairaaloihin. Muissa keskussairaaloissa järjestetään ympärivuorokautisesti tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystys, perusterveydenhuolto, sosiaalipäivystys sekä tarpeen mukainen suun terveydenhuollon päivystys. Kaksikielisil-

lä alueilla terveyspalvelut tulee järjestää sekä suomeksi ja ruotsiksi. Muita kieliä puhuville pyritään järjestämään esimerkiksi tulkkaus mahdollisuuksien mukaan.

Terveydenhuollon valinnanvapaus ja kustannustehokkuus kulkevat käsi kädessä. Jos palveluilla ei ole käyttäjiä, ei kustannuksille tule katetta. Kun potilas saa valita, pitää sairaalalla tai neuvolalla olla jotain, mitä käyttää myyntivalttina – vaikka vauvamyönteisyyssertifikaatti. Laadukkainkin imetysohjaus tarvitsee onnistuakseen myös muun terveydenhuollon. Hyvä odotusaika, turvallinen ja voimaannuttava synnytyskokemus sekä lapsivuodeaika rauhallisessa, perhekeskeisessä ympäristössä auttavat äitiä ja vauvaa imetystoiveiden täyttymisessä.

Monien mielessä sote-uudistus herättää toistuvasti pelon palveluiden laadun heikentymisestä. Etsiessäni tietoa sotesta mietin koko ajan, voinko luottaa tähän? Kauniissa sanoissa luvataan laatua. Huolestuttavaa on, lisääkö sote kuitenkin eriarvoisuutta. Pienillä paikkakunnilla valinnanvaraa ei tule olemaan ja palvelut järjestettäneen edullisimmalla tavalla. Jos on varaa ja halua, voi lähteä hakemaan parempaa palvelua kauempaakin – ja entä jos laadulla mainostavat yksityiset palveluntuottajat valikoivatkin asiakkaikseen ne, joilla ei ole isoja ongelmia?

Ilman soteakin onneksi yksi juttu tuli selväksi: laadukasta terveydenhuoltoa on tekemässä ihmisiä innolla ja koko sydämellään. Jos vain resurssit antavat myöten, pienin askelin vauvaperheiden palvelut parantuvat!

Lähteet: • http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002902383.html • http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2013/kuntamarkkinat/soster/Documents/201309-12-07-Koivuranta-Vaara.pdf • https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126814/URN_ ISBN_978-952-00-3599-0.pdf?sequence=1 • http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/stmn-selvitys-pieni-synnytyssairaala-ei-takaa-parempaa-hoitoa/ • http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 • http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Imetysuutisia 1/2017 15

Voiko lohdutus olla vahingossa väheksyvää?

TEKSTI MARIKA KERÄTÄR KUVA PIXABAY

Imetystaipaleeseensa pettyneen äidin kohtaaminen ja lohduttaminen on herkkä tilanne. Sanat voivat helposti satuttaa, vaikka ne olisi tarkoitettu lohdutukseksi. Pettynyt äiti kaipaa usein myötätuntoa, empatiaa ja kuuntelua, ei enää neuvoja, mitä hänen olisi pitänyt tehdä onnistuakseen.

Mutta monesti toinen äiti ei malta kunnolla kuunnella toista, etenkään sosiaalisessa mediassa. On helpompi huikata hyvää tarkoittava neuvo seuraavaa kertaa varten tai oikaista pikaisesti väärinkäsitys. On helpompi muistuttaa, että onneksi olette molemmat kuitenkin elossa ja terveitä, kuin kysyä monta henkilökohtaista kysymystä, johon toinen ei ehkä julkisesti halua vastata. Oletukset toisesta ihmisestä ilman hänen kuuntelua voivat kuitenkin satuttaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Äiti oli suunnitellut täysimettävänsä vauvaa puolivuotiaaksi asti ja sen jälkeen niin kauan kuin se molemmista tuntuisi hyvältä. Hän oli lukenut imetyksestä etukäteen ja oli valmistautunut imetyksen tavanomaisiin haasteisiin. Imetys lähti sairaalassa hyvin

käyntiin, mutta kotiutumisen jälkeen alkoi tulla ongelmia. Vauvan paino ei noussut tarpeeksi. Äiti luki imetysartikkeleja, kävi neuvolan imetysohjaajalla ja oman paikkakunnan imetystukiryhmässä. Joka paikasta hän sai hyviä neuvoja.

Imetys oli raskasta, vaikeaa ja uuvuttavaa, mutta äiti halusi onnistua. Hän teki juuri niin kuin häntä neuvottiin. Hän sai myös apua jaksamiseen puolisoltaan ja sukulaisiltaan. Hän sai keskittyä imetykseen, kun muut hoitivat taloutta ja juoksevia asioita. Ongelmat jatkuivat silti. Vauvan paino ei noussut tarpeeksi. Äiti joutui antamaan korviketta vauvan terveydentilan takia. Äiti halusi jatkaa imetystä ja toimi ohjeiden mukaan, mutta valitettavasti tilanne paheni ja korviketta jouduttiin antamaan aina vain enemmän. Vauva ei enää huolinut rintaa. Äiti koitti käyttää sähköisen rintapumpun lisäksi myös imetysapulaitetta, jolla vauva saisi äidinmaitoa letkun kautta samalla, kun on imisi rinnalla. Mutta vauva ei siltikään suostunut enää rinnalle. Vaihtoehtoja oli enää vähän, ja vauva siirtyi kokonaan pulloruokintaan. Lopulta äiti ei enää jaksanut

Imetysuutisia 1/2017 16

pumpata maitoa ja pian vauva söi joka ateriallaan korviketta. Imetys loppui, kun vauva oli kolmen kuukauden ikäinen.

Itseensä pettynyt äiti Miten äiti koki tilanteen? Hän oli täysin pettynyt itseensä. Hän oli valmistautunut imetykseen ja toimi hänelle annettujen ohjeiden mukaan. Hän todella yritti tehdä kaikkensa, että imetys olisi onnistunut. Mutta mikään tietomäärä ei ollut häntä auttanut.

Hän oli pettynyt, surullinen ja vihainen, eniten itseensä. Mutta hän oli pettynyt myös kaiken maailman imetysguruihin, jotka eivät edes osanneet lopulta auttaa. Tai ehkä hän ei sitten vain osannut kaikesta siitä tietomäärästä ja avusta huolimatta kuitenkaan imettää. Tämä ajatus sai hänen olonsa vielä huonommaksi.

Hyvä neuvo kullan kallis? Äiti avautui imetyksen epäonnistumisesta ja tunteistaan netin keskustelupalstalla ja sai erilaisia vastauksia.

Vaikka kommentit vaikuttivat hyväntahtoisilta, mikään niistä ei lohduttanut äitiä. Päinvastoin hän koki saavansa arvostelua ja vähättelyä.

Kommentti #1: ”Onpa kurjaa, että sinulla ei imetys onnistunut. Sehän on kyllä totta, että 4% maailman ihmisistä ei pysty imettämään. Ei se tosiaan kaikilla onnistu.”

Miten äiti tämän tulkitsi: No suoraan sanottuna minun on vaikea uskoa, että pidät minua tuohon 4%:iin kuuluvana. Minusta tuntuu, että ajattelet minun vain mokanneeni tämän ihan itse.

Kommentti #2: ”Kurjaa ettei onnistunut! Äidit saavat kyllä nykyään niin vaihtelevaa imetysneuvontaa.

Sukulaiset voivat antaa ihan vääriä neuvoja ja neuvolan tädit myös. Ei mikään ihme, ettei imetys siksi onnistu.”

Miten äiti tulkitsi tämän: Sain hirveästi hyviä neuvoja ihan ammattilaisilta ja ihan kädestä pitäen, silti meni ihan pieleen. Olen siis varmaan tyhmä.

Kommentti #3: ”Onpa harmi, että teillä loppui imetys noin äkkiä!

Tiesitkö muuten, että maito ei voi noin vain loppua? Imetykseen liittyvä yleinen ongelmahan on, että äiti saattaa tulkita noin 2-3 kk-ikäisen vauvan tiheänimunkauden… blaa blaa blaa… rintaraivarointi eli tyytymätön käytös… blaa blaa blaa…. saattaa muodostua noidankehä, jossa… blaa blaa blaa….”

Miten äiti tämän tulkitsi: Hei oikeasti! Pidätkö minua näin tyhmänä?

Olen lukenut tuon sata kertaa. Olen lukenut näistä asioista viime kuukausien aikana varmaan enemmän kuin sinä ikinä.

Kaikki keinot kokeilin ja apua sain paljon. On todella loukkaavaa, että tulet pitämään minulle esitelmää tästä aiheesta ja tässä vaiheessa. Voisitko mennä kertomaan nuo asiat jollekin, joka on kysynyt sinulta niitä neuvoja.

Kommentti #4: ”Voi kurjuus! Hei ota minuun vain yhteyttä jos joskus tulevaisuudessa tarvitset vielä tukea imetyksen kanssa! Autan tosi mielelläni, voidaan yhdessä funtsia tilan-

teita ja mitä kannattaa tehdä. Ja jos jollain ystävälläsi tulee samanlaisia ongelmia, niin kandee ohjata hänet sitten tälle nettisivulle ja tässä on tällaisia numeroita joihin voi myös soittaa jos tarvii apua. Yleensä kun vaan saa tarpeeksi ajoissa tukea, niin asiat voi kääntyä ihan hyväksi.”

Miten äiti tämän tulkitsi: Ei ole todellista….Oletat siis ensinnäkin, että minä en todennäköisesti ole tiennyt imetyksestä tarpeeksi? Tiesin kyllä. Ja sen lisäksi pelkäät nyt, että levitän vääriä tietoja imetyksestä muillekin? Pidätkö minua oikeasti ihan tyhmänä?

Luulo ei ole tiedon väärti Äiti pahoitti mielensä. Kommenteissa ei sinänsä ollut mitään väärää ja ne olivat ystävällisiä. Mutta niille oli yhteistä tietyt väärät oletukset ja

Imetysuutisia 1/2017 17

näiden oletusten perusteella valitut sanat. Oletuksia voi olla, ettei äiti ole tiennyt tarpeeksi, äiti on saanut vääriä neuvoja tai hän ei ole yrittänyt tarpeeksi sinnikkäästi.

Imetyspettymyksen kokeneille äideille myötätunnon osoittaminen on aina turvallinen tapa aloittaa keskustelu. Myös kysymysten kysyminen on turvallisempaa kuin oletusten tekeminen etukäteen. On myös aina hyvä antaa äidille arvoa siitä, miten paljon hän on tehnyt töitä imetyksensä eteen.

Jos imetystaival on ollut äidille raskas, voi äidin oloa helpottaa sanomalla, ettei hän olisi tarvinnutkaan jaksaa enää yhtään kauempaa. Kenenkään ei tarvitse jaksaa yli omien voimavarojen.

Empatia ja äidin tarinan kuunteleminen antavat parhaat lähtökohdat lohduttavalle keskustelulle.

Imetysuutisia 1/2017 18

Lupa puhua ja ihmetellä Seksuaaliterapeutti auttaa Seksi ja seksuaalisuus askarruttavat eri tavoin eri vaiheissa elämää. Vanhemmaksi tuleminen mullistaa seksualisuutta. Se myös asettaa parisuhteen uudenlaisten tilanteiden eteen. Joskus voi olla hyvä, jos voi kysellä itseä askarruttavista asioista asiantuntijalta.

Nyt erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström vastaa Imetysuutisten lukijoiden kysymyksiin.

TEKSTI LIISA ANSIO JA MARJA KIHLSTRÖM KUVA PIXABAY

Imetysuutisia 1/2017 19

>

On hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, millaisia tunteita kokemuksesi aiheutti sinussa.

KYSYMYS: Minulla oli vaikea loppuraskaus, pitkät käynnistely-yritykset (yli 2 viikkoa) ja näidenkin vuoksi useita sisätutkimuksia ja muita toimenpiteitä alapäässä. Jalkoväli ehti muuttua noiden viikkojen aikana tutkimuskohteeksi, ei seksuaalisen mielihyvän paikaksi. Kumppanin kosketus, omat sormet jne. tuntuu lähinnä inhottavalta vielä kuukausia synnytyksen jälkeen. Miten siis päästä yli tästä? Miehen kanssa olen tietysti jutellut ja hän ymmärtää, mutta olisi kiva, jos kosketus alapäässä toisi taas nautintoa ei ahdistusta.

VASTAUS: Kiitos kysymyksestä. Kerroit, että ennen synnytystä koit jalkojenvälisi enemmän tutkimuksen kohteeksi kuin mielihyvän paikaksi.

Ja nyt sinulla on vaikeuksia nauttia miehesi kosketuksesta. Tuntemuksesi ovat täysin sallittuja. Hienoa, että uskalsit ottaa ne puheeksi.

Tuntuiko sinusta, että tutkimukset rikkoivat jollain tavalla kehosi rajoja? Tai tuliko sinulle epämiellyttävä olo hoitohenkilökunnan toiminnasta?

Saatko yhtään kiinni, mistä kokemasi ahdistus kumpuaa?

On hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, millaisia tunteita kokemuksesi aiheutti sinussa. Sinun on mahdollista pyytää sinua hoitaneelta taholta, että saisit keskustella kokemuksestasi kätilön kanssa. Kätilö voi myös tarkentaa, mitä sinulle tehtiin ja miksi.

Sinulla on mahdollisuus kertoa tuntemuksistasi.

Voit myös soittaa esimerkiksi Sex-

po-säätiön puhelinneuvontaan, jossa voit pohtia kokemustasi ja sen vaikutuksia seksuaalisuuteesi koulutetun seksuaalineuvojan tai seksuaaliterapeutin kanssa.

Olette toimineet kumppanisi kanssa viisaasti, kun olette rohkeasti puhuneet arasta aiheesta. Jo puhuminen luo välillenne tärkeää luottamusta.

Tilanne kaipaa nyt mieheltäsi malttia ja halua edetä sinun tahtiin.

Sinulle voisi olla hyvä päästä rauhassa nauttimaan ei-seksuaalisesta kosketuksesta. Kosketuksesta, joka pitää hyvänä ja luo turvaa ilman paineita seksiin. Se voi olla aluksi rentouttava hartiahieronta tai jalkahieronta. Jossain vaiheessa kumppanisi voisi käydä läpi koko vartalosi sinua miellyttävällä tavalla, kuitenkin koskematta intiimialueille. Tätä voi toistaa niin monta kertaa kuin tuntuu hyvältä. Vähitellen sinulle voi tulla halu saada enemmän.

Imetysuutisia 1/2017 20

Kun päätätte edetä myös intiimialueille, kumppanisi pitää toimia sinun toiveidesi mukaan. Auttaisiko, jos kumppanisi koskettelisi sinua mahdollisimman hellästi? Tai jos hän koskettelisi sinuun sormien sijaan suulla? Tapoja koskettaa on monia ja liukastusvoidetta kannattaa kokeilla. Seksuaalisen nautinnon kokemukseen vaikuttavat synnytyksen jälkeen pitkään myös hormonit. Usein vasta kuukautisten alettua hormonitoiminta palautuu ennalleen.

Muista, että mitään sinun ei tarvitse tehdä. Voit ihan rauhassa antaa asialle aikaa. Toivon, ettet jää kuitenkaan yksin asian kanssa. Ulkopuolisen ammattilaisen kanssa voit saada syvempää ymmärrystä tuntemuksiisi ja uusia oivalluksia. Kotona voit jakaa ne kumppanisi kanssa ja pikkuhiljaa liikkua taas kohti nautinnollisia yhteisiä hetkiä.

KYSYMYS: Miten ottaa kumppanin kanssa puheeksi rinnat seksuaalisessa kontekstissa? Kumppanini tuntuu olevan hämmentynyt, kun rinnat on olleet jo pitkään "lasten ruokailupaikka" (hänen sanojaan) mutta kuitenkin ovat myös kiihottavat katsella ja ehkä koskeakin. Nyt kumppani ei uskalla rintoihin koskea ja asia tuntuu joskus kiusalliselta. Itselleni rinnat eivät koskaan ole olleet mitenkään erityisen seksuaaliset, enkä siis sillä tavalla niiden koskettelua kaipaa, mutta kumppani ilmeisesti kaipaisi. Kuitenkin tuntuu olevan jopa kauhistunut jos sanon, että ok koskea. Miten auttaa kumppania suhtautumaan rintoihin?

VASTAUS: Kiitos kysymyksestäsi. Pohdit kysymyksessäsi, miten ottaa kumppanin kanssa seksuaalisuus puheeksi.

Teillä tämä on kulminoitunut imetyksen takia erityisesti rintoihin.

Toisinaan voi olla haastavaa keskustella oman kumppanin kanssa seksuaalisuudesta. Oletteko aiemmin suhteenne aikana pystyneet puhumaan seksuaalisuudesta?

Voisitko sinä auttaa kumppaniasi rohkaistumaan keskustelemaan asiasta? Jos sinä annat hänelle luvan puhua ja ihmetellä, voi sekin jo auttaa häntä puhumaan.

Keskustelulle kannattaa kotona varata hetki, jolloin lapset nukkuvat tai ovat hoidossa. Voit aloittaa keskustelun ottamalla esiin imetyksen ja sen vaikutukset parisuhteeseenne. Kerro hänelle rohkeasti samoja asioitakin kuin tässä. Miten itse koet rintasi? Mitä sinä toivot kumppaniltasi? Mihin annat hänelle luvan? Ja sen jälkeen anna hänen puhua. Kysy, mitä hän toivoisi?

Seksuaaliterapiaa antaa auktorisoitu seksuaaliterapeutti Seksuaaliterapia on tarkoitettu ihmisille, joita mietityttää seksuaalisuuteen liittyvät asiat. Seksuaalisuus ei ole mikään irrallinen asia elämässä, vaan se vaikuttaa moneen muuhun elämän osa-alueeseen. Samoin muut elämän osa-alueet vaikuttavat seksuaalisuuteen. Tarve seksuaaliterapiaan voi tulla nuorena tai vasta eläkepäivillä. Seksuaaliterapiaan voi tulla yksin tai yhdessä kumppanin kanssa.

Seksuaaliterapeutit ovat koulutettuja sosiaali-, terveys tai kasvatusalan ammattilaisia, jotka ovat käyneet seksologian opinnot täydennyskoulutuksena. Seksuaaliterapeutti-nimike ei ole suojattu. Koulutetut seksuaaliterapeutit voivat saada auktorisoinnin.

Keskustelun ei tarvitse olla perinteistä puhumista. Aina voi kokeilla vaikka Facebookin messengeriä tai WhatsAppia. Tai vaikka vanhaa kunnon kirjettä. Kunhan pääsisitte kertomaan ajatuksistanne ja tunteistanne, jotka liittyvät seksuaalisuuteen.

Tarvittaessa suosittelen ottamaan yhteyttä seksuaaliterapeuttiin, joka tuntee imetyskysymykset. Voi olla hyvinkin, että muutama kerta keskustelua auttaa kumppaniasi kohtaamaan sinut uudella tavalla. Seksuaaliterapiaa voi mennä yksin tai yhdessä. Tilanne on ollut varmasti kumppanillesi hämmentävä, niin kuin sanoit. Ja kumppanisi on voinut olla hyvin yksin omien pohdintojensa kanssa.

Yrittäkää keskustella aluksi kahden. Ja jos tilanne ei muutu, hakekaa rohkeasti apua. Viisas on se, joka kysyy.

Joten teidän ei tarvitse nolostella yhtään. Selvittämällä tämänkin haasteen vahvistatte parisuhdettanne entisestään.

Tsemppiä!

Kuka vastaa?

Marja Kihlström on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), Puhu muru -bloggari, tietokirjailija ja kolmen lapsen äiti. Marjalla on seksuaaliterapiavastaanotto Sexposäätiössä.

Instagram:#puhumuru Facebook: @puhumuru www.vauva.fi/blogit/puhu_muru www.sexpo.fi/terapia www.marjakihlstrom.fi www.kosmoskirjat.fi

Imetysuutisia 1/2017 21

Hiipi täs moro!

Mä oon yny kauniisti.

13.04.16 llu ja käyttäyt te to ! en as lle ta si o i i ytyjä täs mor ollu ihan kiltt Päiväl sitä vo Tissiltä kieltä llu kun tissi on yjä. yppi se tissi. ty aikaa kirjote yt ä tä es el hä je ki vä ä an st ih oo En i tissi unil se on ja ammatiltan reil oon, mut siis Hiipi 8kk si on kiinni ltä syö kun he si tis n ää äk i äiti mis se tis En mä viel ki kaikille! To nk vi ki ! nk vi rra tissiä et taputella ja pu ja niil voi purra hommaa. s tissi ei 5 hammasta vaa ymmärrä mik on ki ul a m ih i ts on vi i se N . Siis mä en ny ni an en n ta m ää t al si kk tu ty Is se ä ... m leni, no ei enos nukkuu ei tykkää mut nousin kontal ja iltatissillä, m ni n in oo ki ä n m si s kuva ä pura i, ei kuule, nkin mSAINISTO TOIMITTANUT SALLAMAARI KUVAT LEENA Mut siis täs HIETANEN st äske ä sen suuhun un peräs. Ju i ja yritin vetä si tis i ki jälleen tuu m in ot ei se nousin istuu putkee. malta. Ni no istavan, mä venytti. vänkältä hom den lähestym näytti oudolle kun oikee , ka uu ai en in ä pi ot tä re n yt te hä Jo hä se nä ja huulia vä un, mut äiti vä ittaa tota seisomista kun ä puristellen ei tullu suuh alan ko yli sillee nenä et . lä tin lin äl äi tte pä in aa n si ä di in . Ryöm No sit m menoo äi muistaa usasentoon kään luontunu ja tietty pitää , n yä nk sä tissi sit siihen ja päätin sit koittaa kontta la ol ä haistaa ku pu is än ut is m ä la aa si taputtelin tis pyörinnät tuol pikkusen et äiti ei huom et is kt ta rit yyn sillee tommoset pa ja siihe isä tyyn Sit mä vedän isen suuhun sitä iltapalaa ja o to ai m ä kiinni ja to st si puklaa tis itä si . päälle ja otan tulee nukkuu äitin mahan mä kömmin ja tin välistä. ä äi ttä ja sy än vä is Sit rupee herään aamul ä m t si ja alan murisee keinutuoli imii imetys ja Ainakin nyt to ulla aikakin keinutuoli . ää itt ki ti äi onhan m kieltäytyjä ja 01.04.16 lla, jos ei niin sta ja tissiltä lleen tällä kika vähän raivau de s uu itu jo ua si st € ni 40 on ja kaako imetys eä rintaraivoa saa nähdä al is erittäin sitk si on k 7k i Meidän Hiip • •�

Olemme saaneet lukea Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmästä monenlaisista imetystaipaleista. Hiipin terveiset ovat hymyilyttäneet, tsempanneet muita samoissa haasteissa tarpovia ja näyttäneet, että on ok muttaa mielensä!

• •

❤

• •

Imetysuutisia 1/2017 22

13.04.16 lensi! Sit äiti otti semmose tissitulvanesto lapun ja se lakkas. Äiti nauro edelleen, mua naurattaa aina kun nauraa.

Tissiltä kieltäytyjä täs äiti moro taas! Mul oli silmis, poskis, tukas,korvis sitä maitoo. Äiti pesi mu. En oo vähää aikaa kirjotellu kun tissi on ollu ihan kiltti silleen totellu ja käyttäytyny kauniisti. Mä oon 8kk ejanuku, ammatiltani tissistä kieltäytyjä.

Ny sä luulet et mä nukusiis pia,Hiipi bahaa Entäs, mäsit vieläkään syö puren kun hereil mut unil seseisoo on ihan tyyppi se tissi. Päiväl sitä voi Mä vähä taputa ikkunaa mä ryömitissiltä äiti pääl, tissii,oon, syön, nousen ja jees koitan syödä.

Sit mä varmaa nuku taputella ja purra!

• •�

Mut mä herää taas huome!

Kello Ni vitsi mul5:00! on 5 hammasta ja niil voi purra tissiä et vinkki vinkki kaikille! Toi äiti mis se tissi on kiinni ei tykkää mut mä tykkään ni se on iha kivaa hommaa.

Mut siis täs kuvas mä oon iltatissillä, menos nukkuu... Istualtaan. Siis mä en ymmärrä miks tissi ei jälleen tuu mun peräs. Just äskenkin mä purasin kiinni ja nousin kontalleni, no ei se sit menny toista välis jos mä oo vaik vaihtanu siihe seuraavaa tissii just. Vähä niiku siks et se edelline tissi Hiipi täs poikkeuksellisesti ei illallasitä Moro vaa. putkee. eioli suutu tai jotai.

Me oltiin mailla nyt viikoloppu.

Sieluuden kaikennäköisiä ihmisiä vanhempia kunjaisämies Joten otin lähestymistavan, mä semmosia nousin istuu otin kii tissii yritin vetää sen suuhuni, ei kuule, (joka ei tuota maitoa) jaeiäiti (joka taasen tuottaa maitoa) tullu suuhun, mut äiti näytti mä oudolle kun oikee venytti.päiväs ja mont kertaa yöl. Tos o mä ja äiti, tissi ei Mä oo iso mävähä oo vuode käy tissil kaks kertaa No sit mä et alan koittaa seisomista seonnäyttää vänkältä hommalta.

Ni no se edellee siel näy siin, mä pistä tissi piiloo sit ainkunHiipi kukun oo valmis.

Mut8aika mä välii kurkkaa et oha seeitissi Yks oli tarjoomas mul jäätelöö ja aattelin pahoitti mielensä ku äititota sano et ei, vasta kk.käy sit siihenkään luontunu. siin äidinkummitäti äitin yli sillee nenää puristellen nii ja napa!

Ni sit oli semmone äitintissi näköne emo-ihminen joka oliRyömin kuulemma joka ymmärs hetijaeihuulia vähä repien, taputtelin tissiä päätin sit koittaaain konttausasentoon menoo äidin Se o ja tärkee muistakaa ku katotte onks tissi paikal ni päällä. tarkistaa et napa on kans. maitoo vaan mä vedänvanhempi tommosetemo-ihminen parit taktiseteli pyörinnät puolla sänkyä, ja tietty pitää muistaa No sit tänää semmone Sit Mummeliiki mamma tuolla tarjos isän mul keksiä Se suuttu puklaa maitoo ja sitäkielsi iltapalaa siihe isä tyynyyn sillee pikkusen et äiti ei huomaa mut isä haistaa kun ku tuli ja leimaus kun äiti ja pappakin vielä sitä antamasta. tulee Sit se kilju jotain et maito on nukkuu. jotain25.08.17 vesilitkuu ja mä sil et kato vähä mu makkaroi et ei kuule vedellä makkarat kerry.

Sit rupee väsyttää ja mä kömmin äitin mahan päälle ja otan siitä tissistä kiinni ja toisen suuhun ja älä periksi ÄLÄ!

Vaikka miten pahaltatäytee. se näyttää ni älä!

No sit se valitti viel jotain mut mun äiti sit hiljensi sen aamul ja mä vedin masun alan murisee ja sitanna mä herään isän jamaidolla äitin välistä.

Vuosi pumppausta! Ja kattokaa tätä! KATTOKAA! No siit päästii ja mä löysi mu korvan, kokeilin sitä sit vähä siin läpsytellä (kiva peli muuten kun HIIPI VETÄÄ TISSIÄkoittaa) ni se mamma-ihminen rupes taas et peittää kummatkin ja huutaa kovaa äänee, kannattaa 01.04.16 TAJUISSAAIN mul on korvatulehdus ja se johtuuHEREILLÄ maidosta. Et kun mä syönIHAN ni seITE! maito menee korvaan. Mä kyl 40€ sijoitusSe vähän ja tissiltäkieltäytyjä äiti kiittää. Ainakin nyt toimii imetys ja keinutuoli vetääraivausta paitaa ja nappaa tissiinjakiinni näyti sil mu makkarat taas et jos se korvaa meneeylös ni mite mul o tämmösii makkaroi jaloissa?! Et se saa nähdä Jote: alkaako imetys onnistua uudelleen tällä kikalla, jos ei niin onhan mulla aikakin keinutuoli mennee mun jakoisii se maito! Kumma olento ku ei viel korkkeesee päästyä tiiä et jos o jalois Meidän Hiipi 7kk sitkeä rintaraivoaja seon miten kovaa vaan tissil, älä menet uskoo! Älä! Koska oikeesti ihan OIKEESTI yks päivä makkaraa ni sin se maito meni, taiRaivoo jos masua nisiis sielerittäin se maito o,sil eikä missää korvas. se kaikki vaan on ohi!

Ni mä oo muute viiko vajaa 9kk tänää 8.5.16

�

• •

• •�

• •�

• •

• •

• •

• •

• •

• •

❤

• •

• •

14.08.2016 28.4.16 Hiipi täs taas ehtoota Se o Hiipi täs moro!

Huomasin tässä tänää yhe jännä jutu. Ja haluun kertoo Tässä sitä ny ollaa! Huome o mu eka synttäripäivä!

Mul o korvatulehdus ja sillee kurja olla, tissi lohduttaa. Mä tykkään siis vaan vasemmasta tissistä, unessa tai suuuupeerrr nälkäsenä. voisiSiis vaikmitä?? ny kertoo mee vuodest teil.

Mut tänää!! Äitil oli KAKS vasenta Mä tissiä!!!

Oikeesti!!

Eka, mäNELJÄ synnyi!KERTAA Mä pidi tänää!!! hirveet huutoo, pidä mä edelleenki kovaa mölyy kyl, mut sillo mä huusi kyl Vähäks mahtavaa mä söin ne molemmat tosi kovaa.

Vitsi kaks vasenta tissiä!

• •

• •�

En sit tiiä... Olikohan se toine sittekin äiti tissil huijaa mua?

Mut se sit oikee?? mä löysiMahtoiko tissi! Ja siin mä olin kolme tuntii. Äiti nukku, isä joka meil asuu nukku, kaikki siis samas sänkys me nukuttii.

Sit mu pestii ja mä huusi! Sit mä löysi tissi ja lakkasi huutaast.

21.4.16 Semmosta se oli, et söin ja nukuin ja söin sen eka päivä.

Se on kuulkaa Hiipi ehtoota vaan Mä oo ollu vähä kipee mut ei sillee kovin. me päästii kotii seuraavan ja mä vaa söi ja nukui. Ja söi.

Mut siis mä haluun teil kertoo kun Sit kuulin tämmöse uude termi tospäivän alkuviikol Pikaruoka Pika sillee niiku nopee ja sit ruokaSit niiku tissi siis eiks je?ja tissi rupes vähä näyttää sitä todellista luontoos, se rupes ain välii ruiskii meni jokune päivä Isämies joka meillä asuu (varmuudeks niilkaares! jokka eiNoo tiä ni isämies on se josta ei tul maitoo, vaik maitoo ei mun siin äiti jottai suihkutissihoitoo sin teki.eiMut se mittää auttanu! mite imee) toi sitä yks päivä illal, sitä Sitäpikaruokaa. maitoo vaa TULI JA TULI JA TULI! Mä vaa katoi tissii päi ni Melkee jo siit alko lentää kaares!

Idea vaikutti nii kivalet niiku nopee ruoka ni mä haluu sit kans!!

Ni ny mä syön tissii sileen kerra iso imu suu täytee, se alas ja menoks. Sillee pikaseen.

Mua rupes ottaa päähä! Mä sanoi et jos et al olee kunnol mä e ala olee sun kaveri! Mut tietteks! Vaik Sit taas palaan hetken pääst ehkä ottaa uude huikan nopee ja jatkan hommii. mä sanoi ja mä huusi sil tissil ni se ei uskonu et mä pistä välit poikki! Se luuli et mä oo joku nyhverö!

Ni, et pika ruoka siskot ja veljet pikaruoka Mut ei ku mä oo leijona! Mä sanoi sil sit et se o siin ny, hyvästi!

Enkä ees päi kattonu! Eikä ol tullu ikävä!! (Okei on ehkä vähä joskus, mut iha vaa JOSKUS) • •

Äiti alko surruttaa mul maitoo, kuus kertaa päiväs äiti surruttimel surrutti. Äiti ei voinu luovuttaa maitoo (kuulemma siks ku sil o joku lääkitys, mut mä kyl luule et iha vaa siks et tissi o tyhmä ni se ei saanu antaa sit sitä muil sitä maitoo) ja sitä maitoo oli välii iha hirveesti.

Nyt sitä tulee sillee hyvi, ei enää nii tulvi....

Mä syö tissii unis... Kuulemma? Ite en myönnä, en usko! Mut iltapala ja päiväuni tissi ne mä myönnä, et mä oo niiku päässy silleen sopuun sen tissin kans. Joskus mul tulee iso kiukku (sillo ku mä en saa laitaa akvaarioon kaikkee semmosta mitä sin must kuuluu, kauha, tutti, pikkuautoja, kyniä,

Imetysuutisia 1/2017 23

>

sitä toista välis jos mä oo vaik vaihtanu siihe seuraavaa tissii just. Vähä niiku siks et se edelline tissi ei suutu tai jotai.

Mä oo iso mä oo vuode mä käy tissil kaks kertaa päiväs ja mont kertaa yöl. Tos o mä ja äiti, tissi ei näy siin, mä pistä tissi piiloo sit ain ku oo valmis. Mut mä käy välii kurkkaa et oha se tissi edellee siel nii ja napa!

Se o tärkee muistakaa ain ku katotte onks tissi paikal ni tarkistaa et napa on kans.

25.08.17 älä anna periksi ÄLÄ! Vaikka miten pahalta se näyttää ni älä!

Vuosi pumppausta! Ja kattokaa tätä! KATTOKAA! HIIPI VETÄÄ TISSIÄ HEREILLÄ TAJUISSAAIN IHAN ITE! Se vetää paitaa ylös ja nappaa tissiin kiinni Jote: Raivoo se miten kovaa vaan sil tissil, älä menet uskoo! Älä! Koska oikeesti ihan OIKEESTI yks päivä se kaikki vaan on ohi!

• •�

• •�

• •

• •

• •

• •

• •

• •

8.11.2016 14.08.2016 Se o HiipiSe täso moro Hiipi täs moro!

Mä iha lähi kertoo ku mä keksi iha uude jutu!

Tässä sitä ny ollaa! Huome o mu eka synttäripäivä!

Tissi suuhu ja sit mä pure sitä.

Mut ei iha sillee HAUKS! voisi vaik ny kertoo mee vuodest teil.

Vaa silleeMä vähä.

Eka, mä synnyi!

Mä pidi ja hirveet huutoo,Se pidä mä sillee edelleenki mölyy kyl, mä mutpure sillo nii mä huusi kyl Sit mä hitaasta puren kovempaa kovempaa!! pittää oikeekovaa hitaasti.

Joskus tosiiha kovaa. lujaa et mä tärise ku mä pure.

Sit mä ain kato äitii et mitä se tekee mut ei se reagoi mitenkä vähä tylsää sillee ois voinu sillee Mut sit mä aatel et se kiljuu tai löysi jotai tissi! Ja siin tissil mä olin kolme tuntii. Äiti nukku, isä joka meil asuu nukku, kaikki siis samas me nukuttii.

Joskus se sanoo et sänkys "ei saa pur" Tylsää.

Mut sit yks no se oli kyl aikaSit mont ni ja äitilakkasi ei antanu sitä hyvää tissii olenkaa sitä joka Sitpäivä, mu pestii ja mä huusi! mä päivää, löysi tissi huutaast. on enemmän kiltti. Äiti tissijaonukuin pipi. Pipi?

Mä sen vaa eka puri päivä. sillee vähä ja sit siihe tissii tuli reikä ja Semmosta se sano oli, etetsöin ja söin se sit kai oli se pipi?

• •

• •

• •

Ja sit yksSit iltame kupäästii äiti ja isi kuuli et mä nukui (oikeesti et koska äiti alkaa kattoo telkkarii et kotii seuraavan päivän ja mä vaa kuunteli söi ja nukui.

Ja söi. mä voin alkaa huutelee sitä viide minuuti välei makuuhuoneesee ja sit mä nuku) ni mä kuuli et äiti sano isil Sit et siin hyväs tissis ku o nänni juttu (mänäyttää sano etsitä seki o napa)luontoos, ni siin ei oo enää! meni jokune päivä ja se tissi rupes vähä todellista se tuntoo rupes ain väliiJaruiskii mä vaa olmaitoo purru kaares! sitä! Kyl Noo o huonot minä! ei siinvehkeet äiti jottaisano suihkutissihoitoo sin teki. Mut se mittää auttanu!

Mut tos oSitä mu maitoo kuva! Eiks o joku se movember se o tissii vai oliks seMelkee jo ja menikse jo mut mul kaares! o vaa ny TULI JA TULI JA TULI! vai Mä mikä vaa katoi päi ni jo siit alko lentää tos viikset.

Mua rupes ottaa päähä! Mä sanoi et jos et al olee kunnol mä e ala olee sun kaveri! Mut tietteks! Vaik mä sanoi ja mä huusi sil tissil ni se ei uskonu et mä pistä välit poikki! Se luuli et mä oo joku nyhverö!

Mut ei ku mä oo leijona! Mä sanoi sil sit et se o siin ny, hyvästi! ees päi kattonu! Eikä ol tullu ikävä!! (Okei on ehkä vähä joskus, mut iha vaa JOSKUS) Se o HiipiEnkä täs moro!

Jokku kyseli ja jokku iha viestii äitil pisti et onko tissiltäkieltäytyjä Hiipi tissin kaveri! alkony surruttaa mul maitoo, kuus kertaa päiväs äiti surruttimel surrutti. Äiti ei voinu luovuttaa Mä pääti Äiti vastas iha julkisesti näihi kysymyksiin. maitoo (kuulemma ku sil o ikäsen joku lääkitys, mut mä kyl et ihao vaa siks et tissi o tyhmä ni se ei Aloitin tissiltäkieltäytyjä uranisiks kuukaude vuos sit.

Koska muluule äiti tissit semmoset suihkutissit saanu antaa sitala sitätouhuumaa! muil sitä maitoo) ja surrutti sitä maitoo oli välii sen iha hirveesti. ja mä e semmoste kans Äiti siis mul maitoo vuode verta kuus kertaa Nyt sitä tulee hyvi, enää niiet tulvi.... päiväs pumppas (kerrosillee tän siks kueimä luule tääl o paljo uut väkeee jokka ei ol kuullu mu urastani!

Ne löytyy jollai hakutoiminnol vissii) Mämä syöootissii unis...

Kuulemma? en vuode. myönnä, Mut iltapala ja päiväuni ne tissi mä myönnä, Mut siis ny vuode vanha.

Vähä ylikiItemut Jaen situsko! yks päivä mä kattoi et tos olistissi ny toi mä oo päässy sopuun sen tissin kans. Joskus mul tulee iso kiukku (sillo ku mä en et jos mäetanna sil niiku ny viel YHDEsilleen mahollisuude.

Ja saa laitaa akvaarioon kaikkee semmosta mitä sin must kuuluu, kauha, tutti, pikkuautoja, kyniä, Tietteks mitä!!! Tissi on tullu kiltiks!!! Mu raivokas huutamine ja tissin hylkääminen on auttanu! Se o muuttunu kiltiksi! Se suihkii kyl edellee nii et Mää yski välii ja sit vähä tulee yli suupielistkii ku maitoo tullee paljo. Mut tissi o kiltti nykyää!

Ja mä oo tissi kaveri, mä taputtele sitä ja tarkastele et se o paikal, ku ei niist ain tiiä ne voi vaik hävii!

Nii mystiset laitokset muutenki et ei voi ol varma!

10.10.16

Äiti ei oo enää pumpannu ku joskus sillo tällä, sillo o sillo ku se vie mee kissoi kissa näyttelyy ja mä jää isä kans kottii (isä o se jol ei o tissei, mä e enne tykänny isäst äitist vaa mut sit mä löysi se isi ja isi o iiiihaaaanaaa) Sit viel kuva! Se o semmone SnapChat filtteri kuva. Mua naurattaa ne kauheest, varsinkin se mist mul tullee semmoset pupu korvat.

8.10.17 Se o Hiipi täs moro.

Kuimont tissii tee äitil o?

Ku mä e oikee tiiä et kuimont mu äitil o!

Mä syö yht ja katon ni siin vieres o toine! Sit mä vaihan siihe ja sit taas siin vieres o toine tissi!?!?

Samalaist maitoo niist tulee mut kui niit o noi mont? Onks joku muu huomannu?

Ku mä nää se toise ni mu pitää tietty sit koittaa et mitä sielt tulee ja mimmost, sit mä saata läpsyttää

Imetysuutisia 1/2017 24

9.3.2017 Hiipi täs moro!

Mä oo ny vuode jaaaa.... seittämä kuukaut! Ja tissin hyvä ystävä.

Mä sillee niiku pyydä "maitua" ja revi äiti paitaa. Äiti koitti mul taas yks päivä jos tykkäisi semmost koruu näprää ku oon tissil. Mut e Mää semmosii huusin sil korul ja revi se pois! Heitin sen menee ja se lens isä (sen jol ei niit tissei oo) kahvikuppii kaikki nauro kauheest sitä.

Mult kysyttii et mite pitkää Mää niiku täl tissil aatteli ol, ettuanoinii semmosii tulevaisuude näkymii. Mää ymmär niiku et pittääks mu niiku lopettaa vai? En ruppee kyl semmosee. Ei oo kyl niiku mu juttu. Mä syö aamul aamutissi, ku mä herää, sit mä syö päiväuni tissit, ja pikku kakkos tissit ku mä kato äiti kans pikku kakkose ja sit mä syö uni tissit ku mä mee nukkuu ja sit mä kyl syö yölläki viel... joskus enemmä joskus en yhtää. Äiti sano et ny o kauhee kätevää mun kans ku oon vaa tissil et ei tarvi ain sit välipalaa sen suuremi miettii mukkaa.

Mä oo ollu ny seittämä kuukaut tissil vaa, oli mä sillo enneki tissil mut vaa yöl! Sillo kattokaas tissi ei nähny et se olinki minä! Ja se oli kiltti sillo! Näi mä oo se aatellu.

On se tissi edellee vähä semmone et mä välii sit lopetan syömise siit ku se alkaa ilkeeks taas.

Mut semmone mu täytyy viel kertoo ku mua rupes iha itkettää ku meil tuli kissanpentuja nii ja sit äiti sano et NE JUO TISSISTÄ MAITOO! Mä oli et mun maitoo et tuu koskee! Iha sama niiku mikä oot mut se on mu maito! (Mä oo isilleki vihane jos se tulee liia lähel mu maitoo) mut sit ei ne tullukkaa mun äitin tissille vaa SIL KISSALLAKI OLI TISSIT!!!! Sil vast niit oliki vaik kui mont!

Niist mä tykkää kissoist siis, ja sit mua naurattaa ku ne syö maitoo, ne o nättejä.

Imetysuutisia 1/2017 25

Luottavainen ja rento asenne edistää imetystä TEKSTI MINNA MÄKINEN KUVA MIINA KORPI

Imetysuutisia 1/2017 26

Jenni Vaarno selvitti väitöstutkimuksessaan äitien näkemyksiä ja kokemuksia pienten lasten syöttämisestä kahdessa hyvin erilaisessa ympäristössä: Suomessa ja Salomonsaarilla. Imetyksen koettiin olevan paras tapa ruokkia lapsi sekä Suomessa että Salomonsaarilla.

Salomonsaarilla imetys oli hyvin yleistä, mutta sitä ei arvotettu täydellisen äitiyden merkiksi ja lapset syötettiin yleensä lapsentahtisesti.

Yhteiskunnassa oli paljon mahdollisuuksia mallioppimiseen ja tukea tarjolla, mikä vaikutti positiivisesti myös äitien asenteisiin ja kokemuksiin syöttämisestä.

– Salomonsaaret tuli tutkimuksen kohteeksi muutettuamme sinne, Jenni Vaarno kertoo. Taustaltaan hän on elintarviketieteilijä ja väitöskirjansa hän teki Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekunnassa. Lisäksi Vaarno on imetyskouluttaja.

– Salomonsaarilla kiinnitin huomioni imetyksen yleisyyteen ja yhteistyössä Salomonsaarten terveysministeriön kanssa selvitin paikallisten äitien käsityksiä imetyksestä, Vaarno kertoo.

Salomonsaarilla Vaarno haastatteli imetyksestä 45 äitiä, joilla oli 1–2-vuotias lapsi.

– Monet äidit ihmettelivät, kun kysyin heiltä, miksi he imettävät.

Imetys on Salomonsaarilla niin luonnollinen asia, että se kuuluu automaattisesti äitiyteen, Vaarno kertoo.

Salomonsaarilla perheeseen kuuluu usein isovanhemmat ja muita sukulaisia. Isoäidit ovatkin merkittäviä tukijoita imetyksessä.

– Eräs äiti kertoi kärsineensä imetyskivuista, mutta hänen oma äitinsä

oli patistanut häntä jatkamaan imetystä, Vaarno kuvailee. Korvikkeen käyttö oli vähäistä, sillä se oli hyvin kallista.

– Korkeasti koulutetut, varakkaat äidit saattoivat imettää hieman vähemmän, mutta syynä oli usein äidin meneminen töihin kahdentoista viikon äitiysloman päätyttyä, Vaarno sanoo ja korostaa, että imetystä ei silti pidetty köyhyyden merkkinä, kuten joissain toisissa kulttuureissa on käynyt.

Suomessa Vaarno haastatteli 36 äitiä 2010-luvun alussa. Monet äidit toivat ilmi paineen olla lapselleen täydellinen äiti. Samalla he kertoivat myös epävarmuudesta tuottaa lapselleen tarpeeksi rintamaitoa tai lapsen kyvystä säädellä omaa ravinnonsaantiaan. Nämä tekijät yhdistettynä äitien kokemukseen riittämättömästä tai ristiriitaisesta imetysohjauksesta tai ympäristön tuesta liittyivät imetyksen keston jäämiseen suositeltua ja suunniteltua lyhyemmäksi ja lisäruokien aikaisempaan aloittamiseen.

– Ilmapiiri imetyksen suhteen on kaksijakoinen; pitäisi imettää, mutta samalla lapsen syöttämiseen liittyy runsaasti sääntöjä ja ohjeita. Eikä julki-imetys ole ollenkaan aina hyväksyttyä, Vaarno huomauttaa.

Kaikki äidit haluavat parasta lapselleen. Äidinmaidon runsaita terveyshyötyjä korostetaan jokaisessa

>

Imetysuutisia 1/2017 27

Haastattelemani suomalaisäidit kokivat kovia paineita suoriutua imetyksestä. vauvanhoito-oppaassa ja neuvolan ja synnytyssairaalan seinät voivat olla tulvillaan imetykseen kannustavia julisteita.

– Tieto on tärkeää, ja on hyvä, että imetystä mainostetaan. Joskus kuitenkin terveyshyötyjen korostaminen menee liiallisuuksiin. Etenkin, jos imetykseen ei saa riittävää yksilöllistä apua ja tukea, tekevät tietoiskut vain hallaa äidin itsevarmuudelle, pohtii Vaarno suomalaista tapaa tehdä imetyksestä lääketieteellinen asia.

– Haastattelemani suomalaisäidit kokivat kovia paineita suoriutua imetyksestä. He eivät saaneet riittävää tukea imetykseen terveydenhuollosta. Lisäksi heistä tuntui, että äidit arvostelevat toinen toistaan imetysratkaisuista, Vaarno kertoo.

Jenni Vaarnon mukaan imetyspaineita Suomessa voitaisiin vähentää esimerkiksi puhumalla rohkeasti imetyksestä, hienotunteisella julki-imetyksellä ja luomalla vapaampaa ilmapiiriä, jotta jokainen äiti voisi tehdä omat ratkaisunsa imetyksen suhteen.

– Avun hakeminen on helpompaa, kun imetyksen sujumisesta tai sujumattomuudesta ei tarvitse kokea syyllisyyttä, Vaarno toteaa ja muistuttaa, että äitien on myös saatava tietoa, mistä apua voi hakea.

– Haastattelemani äidit eivät juurikaan tunteneet esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n toimintaa. Toivottavasti tämä asia on viime vuosina muuttunut, miettii Vaarno. Hän uskoo imetyksen vertaistuen ja terveydenhuollon yhteistyön olevan tärkeä osa, jotta vertaistuki tulisi kaikille äideille tunnetuksi.

Vanhempien syömiskäyttäytymisen vaikutukset imetykseen TEKSTI MIINA KORPI

Väitöskirjassaan Jenni Vaarno käsittelee myös sitä, miten vanhempien ja erityisesti äidin omaan syömiseen liittyvät tavat ovat kytköksissä lapsen syöttämiseen. Kyseisen tutkimuksenosan aineisto on kerätty Varsinais-Suomen alueella ja se pohjautuu pitkittäistutkimukseen sekä haastatteluihin. Tutkimus osoittaa äidin syömiskäyttäytymisellä olevan yhteyksiä imetyksen kestoon, mutta lisätutkimusta aiheesta tarvitaan.

Tutkimuksessa selvisi, että äidit joilla esiintyy ruokaneofobiaa eli uusien ruokien karttamista, imettivät lyhyemmän aikaa. Neofobia liittyi erityisesti lyhyempään täysimetykseen. Syömisen tietoinen rajoittaminen äidin kohdalla näytti niin ikään liittyvän lapsen syöttämiseen: nämä äidit aloittivat kiinteiden ruokien tarjoamisen aiemmin ja imetys jäi lyhyemmäksi, kuin äideillä joilla rajoittamista ei esiintynyt. Syy saattaa olla siinä, että omia syömisiään kontrolloiva äiti saattaa herkemmin haluta kontrolloida myös lapsen syömisiä.

Isän syömiskäyttäytymisellä ei ollut merkittävää yhteyttä imetykseen, mutta isän hyvälaatuinen ruokavalio todennäköisesti lisää lapsen imetyksen kokonaiskestoa. Myös äidin ruokavalion laatu, eli se miten hyvin äidin ruoka laadullisesti vastasi olemassa olevia suosituksia, oli yhteydessä pidempään imetykseen. Imetyksen kokonaiskesto oli pidempi ja muiden ruokien aloitus vauvalle tapahtui lähempänä suositusikää, mikä on nykysuosituksessa 4-6 kk. Suomessa osa vauvoista saa kiinteää ruokaa jo ennen neljän kuukauden ikää, vaikka mm. lapsiperheiden ruokasuositusten (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2016) mukaan vauvan suolisto alkaa olla valmis kohtaamaan muita ruoka-aineita aikaisintaan nelikuisena.

Suomessa imetys aloitetaan verrattain usein, mutta sen kesto ja erityisesti täysimetyksen kesto jäävät hyvin lyhyeksi verrattuna kansallisiin ja maailmanlaajuisiin suosituksiin. Väitöskirjan mukaan myönteinen asenne imetystä kohtaan vaikuttaa suoraan imetyksen toteutumiseen, jopa enemmän kuin imetystieto. Imetyksen edistäminen edellyttääkin toimivaa ja monipuolista vanhempien tukemista. Ruokailuihin ja imetykseen liittyvää tietoa ja tukea tulisi olla saatavilla jo raskausajasta lähtien. Lisäksi tärkeää on vertaistuki sekä vanhemmuuden tukeminen luottamusta ja varmuutta vahvistamalla.

Vaarnon väitöskirja Parental influences and mothers experiences on infant and young child feeding practices löytyy osoitteesta: https://www.doria.fi/handle/10024/124124

Imetysuutisia 1/2017 28

Vauvamyönteinen Pirkanmaa Elina Rinne vaikuttui äidinmaidon ihmeellisyydestä, nyt kätilöt edistävät vauvamyönteisyyttä Pirkanmaalla TEKSTI MAIJU TALASOJA KUVA ELINA RINTEEN KOTIALBUMI MINUA MOTIVOI TYÖNI JÄLJEN NÄKYMINEN. KUN ÄIDIN JA VAUVAN YHTEISTYÖ ALKAA SUJUA JA SE HARMONIA, MIKÄ SIITÄ VÄLITTYY, ON NIIN HIENOA! TÄMÄ ON MINUN TAPANI PARANTAA MAAILMAA JA TEHDÄ HYVÄÄ, KÄTILÖ ELINA RINNE ILOITSEE.

Kuka olet?

Olen Elina Rinne. Asun perheeni kanssa Kangasalla, keltaisessa hirsitalossa. Perheeseeni kuuluu miehen lisäksi neljä lasta. Olen 52-vuotias, nainen parhaassa iässä.

Kerro koulutuksestasi ja työurastasi Valmistuin kätilöksi Kokkolan terveydenhuolto-oppilaitoksesta syvimmän laman aikaan 1993 ja terveydenhoitajaksi 1994. Sairaalaan oli lähes mahdoton päästä töihin, mutta avopuolelle pääsi tekemään sijaisuuksia. Olin tuolloin jo tehnyt yhden ”työuran” maatalouslomittajana Vetelissä, kotikunnassani. Se oli myös vastuullista ja raskasta työtä, niin kuin tämä kätilön duuni. Kuopuksen syntymän jälkeen halusin laajentaa ammattitaitoani ja siirryin neuvolasta sairaalaan töihin. Tämä avasi ovet Metropoliaan imetyskouluttajakoulutukseen vuonna 2011. Kävin Uppsalassa pohjoismaisessa Neo-breastfeeding -konferenssissa. Se oli käänteentekevä elämys! Minulle valkeni äidinmaidon ihmeellisyys, kuinka se toimii solutasolla ja kuinka hienosti luonto onkaan kaiken järjestänyt. Imetys on kansanterveydellisesti niin tärkeä juttu, etten voi käsittää, ettei tätä ymmärretä, tunnusteta tai tueta valtiovallan taholta niin että kaikki sairaalat velvoitettaisiin BFHI-ohjelmaa noudattamaan.

Suoritit joulukuussa 2016 IBCLC-tentin.

Mitä mahdollisuuksia IBCLC-asiantuntijuus toi tullessaan?

Olen niin korviani myöden tässä ”Kohti vauvamyönteisempää Pirkanmaata” –projektissa, että en ole oikeastaan edes vielä ehtinyt harkita oman toiminimen perustamista tai muuta. Mutta kyllä se tuo ainakin uskoa omiin kykyihin. Koe-prosessi oli vaativa, joten sen läpäiseminen itsessään on jo tosi hieno juttu!

Polkaisit helmikuussa käyntiin yhdessä kollegoidesi kanssa vauvamyönteisyyttä edistävän kampanjan Pirkanmaalla. Mistä siinä oikein on kyse?

Kyse on imetyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen markkinoinnista. Teemme tätä asiaa tutuksi ja ymmärretyksi suurelle yleisölle, niin että kulttuurimme alkaa pikkuhiljaa muuttua enemmän imetystä ymmärtäväksi ja tukevaksi. Oman äidin maito ja omaan vauvaan kiinnittyminen ovat tärkeitä asioita hyvän elämän kivijalan rakentumiseksi. Aina imetys ei välttämättä onnistu tai ole niin yksinkertaista, mutta jos äiti niin toivoo ja haluaa, hänen tulee saada siihen kaikki mahdollinen apu ja tuki. Tämä kampanja toivottavasti helpottaa vauvan kanssa elämistä ja liikkumista osaltaan niin, että äiti tuntee olon-

Imetysuutisia 1/2017 29

sa hyväksytyksi ruokkiessaan vauvaa siellä, missä kulloinkin vauvalle tulee nälkä.

Tays hakee vauvamyönteisyyssertifikaattia. Millaiset ovat ajankohtai set kuulumiset?

On hienoa, että olemme lähteneet tähän suuntaan kulkemaan, vaikka tämä on pitkä tie. Hoitokulttuurin muutos vie aikaa. Ihokontaktin käyttö on lisääntynyt ja ns.” turhat lisämaidot” ovat vähentyneet. Ruisku on tällä hetkellä jo ehkä yleisin tapa antaa maitoa tuttipullon sijaan, lisämaito annetaan yleensä lääketieteellisin perustein. Tämän kevään aikana imetysohjaajakoulutus päivitetään verkkokoulutuksen muodossa hoitohenkilökunnalle. Yhteistyö Tampereen kaupungin neuvoloiden kanssa on sujunut kivasti ja meillä on ollut ilo tehdä myös yhteistyötä Imetyksen tuki ry:n kanssa yhteisten koulutusten muodossa.

Pirkanmaan alueen neuvoloiden tavoittaminen on seuraava haaste ja tavoitteemme.

Terveisesi vapaaehtoisille imetystukiäideille?

Teette NIIN ihanaa ja tärkeää työtä.

Tällä hetkellä toteutatte sellaista turvaverkostoa, mihin julkisen terveydenhuollon pitäisi pystyä paremmin vastaamaan, esim. näissä hankalammissa imetyksen haasteissa. Neuvoloiden resurssit eivät ajankaan puolesta välttämättä riitä. Teitä tarvitaan, hyvä te!

Yhdistys & Uutiset

TEKSTI JA KUVAT MIINA KORPI

jalkautui

torille

Mikkelin torilla sai matalan kynnyksen tukea imetykseen ja lapsiperheiden arkeen Mikkelin imetystukiryhmä osallistui Mikkelin kaupungin ja Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n järjestämään kilpailuun ja sai maksutta käyttöönsä ”Muikkukontin” tammikuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi. Kyseessä on lämmitetty ja valaistu konttitila, nyt sijoitettuna Mikkelin torin laidalle.

Tukiäidit järjestivät vapaaehtoisvoimin kontille ohjelmaa ja yhteistyökumppaneita kertomaan alueen lapsiperheille heille tarkoitetuista palveluista. Aktiivisesti toimivien paikallisten tukiäitien kesken jaettiin myös päivystysvuorot, jolloin kontilla oli saatavilla imetystukea.

Kahden tammikuisen viikon aikana kontti oli auki jokaisena päivänä vähintään kahden tunnin verran. Vierailun lomassa kävijöille tarjottiin teetä, tietolehtisiä ja mahdol-

lisuus vauvanhoitoon ja imetykseen. Mukana olleet lapset pääsivät leikkimään lainaleluilla kontin lattialla. Kontin ikkunoihin ripustettu Imetyshetkiä –valokuvanäyttely ilahdutti ohikulkijoita kontin ollessa suljettuna.

Muikkukontissa vieraili tapahtuma-ajalla viitisenkymmentä kävijää, joukossaan äitejä, isiä, lapsia ja isovanhempia. Imetystukiäitien lisäksi tavattavissa oli vuorollaan perhehoitoyksikkö Pessin, Viola ry:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton työntekijöitä sekä Kestovaippayhdistyksen edustajia. Kontilla esiteltiin muun muassa Mikkelin lapsiperheverkoston tulevia tapahtumia, Violan isien parissa tekemää työtä sekä Pessin tukiperhetoimintaa. Muutama äiti pakkasta uhmaten rohkaistui tulemaan myös maksuttomaan imetysvalokuvaukseen. Kylmä sää tuntui verottaneen torilla kulkijoita ja Muikkukontin kävijämääräkin jäi hieman odotettua pienemmäksi. Järjestäjät kuitenkin pohtivat, että imetystuen ja muiden toimintamuotojen näkyvyyden lisääntyminen tapahtuman myötä on ollut kuitenkin merkittävää ja tärkeää. Tukiäitien joukosta myös todettiin, että jos yksikin tukea kaipaava äiti löysi kontin ja sai sieltä mukaansa tietoa tai oivalluksia kotiin vietäväksi, niin tapahtuma on ollut järjestämisen arvoinen. Tämä tavoite tuli varmasti täytettyä.

Imetysuutisia 1/2017 30

Yhdistys & Uutiset

Ihan uutta imetystuessa: ImetysChat Imetystukea on tarjolla nyt myös chatin kautta Imetyksen tuki ry:n verkkosivuilla www.imetys.fi. Chatissä päivystävät koulutetut, vapaaehtoiset imetystukiäidit. Tukea saa anonyymisti imetyksen kaikkiin vaiheisiin ja keskustelu sujuu luottamuksellisesti kahden kesken.

ImetysChat on iso parannus imetystuen kielivalikoimaan: chatissä voi saada tukea myös ruotsiksi ja englanniksi.

Chat on otettu hyvin vastaan heti ensimmäisten toimintaviikkojensa aikana. Tukipyyntöjä chatin kautta on tullut useita kymmeniä päivässä. Hetkittäin yhteydenottoja on ollut ruuhkaksi asti, mutta odotusajat ovat silti pysyneet kohtuullisina, kiitos chat-päivystämisestä innostuneiden imetystukiäitien. Saatujen käyttökokemusten perusteella chatin päivystysaikoja tullaan laajentamaan koko ajan.

Muita Imetyksen tuen tukimuotoja ovat Imetystukipuhelin ja tukiryhmät eri puolella Suomea.

Imetysuutisia 1/2017 31

Yhdistys & Uutiset Imetystukea saa yhä useampi Imetystuen kysyntä jatkoi kasvuaan vuonna 2016. Imetystukiäidit vastasivat 27 500 tukipyyntöön eli tukea sai yli kuusituhatta äitiä enemmän kuin vuonna 2015. Vuoden aikana tukiäidit kohtasivat 32 900 aikuista ja lasta eri tukimuotojen ja tapahtumien kautta.

Vuosi toi vahvistusta myös vapaaehtoisten joukkoon. Imetystuen peruskursseilta tuli mukaan toimintaan 150 uutta imetystukiäitiä. Vuoden lopussa imetystukiäitejä oli 440, joista 300 aktiivisesti mukana vertaistukitoiminnassa.

Imetys.fi uudistui Imetyksen tuki ry:n nettisivut ovat saaneet aivan uuden ilmeen. Samalla sivuston selkeyttä ja mobiilikäyttöominaisuuksia on parannettu. Kaikki imetystietoartikkelit ovat läpikäyneet päivityksen ja lisäksi uusilta sivuilta löytyy paljon aivan uusia artikkeleita.

Tiiviit, imetysohjausmateriaaliksi sopivat tietoiskumateriaalit on uudistettu Imetyksen tietopisaroita -sarjaksi. Tietopisarat ovat vapaasti tulostettavissa tai painatettavissa Tulostettavat materiaalit -sivulla.

Imetys.fi -sivuston uutuus on Rinnan mitalla -blogi, jossa imetykseen liittyviä ilmiöitä tarkastelevat vaihtuvat kirjoittajat.

Imetystukipuhelin 09 4241 5300

Imetysuutisia 1/2017 32

Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka puhuu imetyksestä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista.

Imetyksen lohtukirjaan uskaltaa tarttua, vaikka oma imetys olisi rikkonut kaikki toiveet, normit ja säännöt.

Kirjan hinta on 25 euroa. Tilaukset itu@imetys.fi.

Imetyksen lohtukirja on myös luettavissa maksutta sähköisesti osoitteessa http://issuu.com/imetyksentuki Imetyksen lohtukirja on syntynyt järjestöyhteistyönä Esteetön Imetys -projektissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Mukana on ollut Imetyksen tuki ry ja kaksitoista kansalaisjärjestöä: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Leijonaemot ry, Mielenterveyden keskusliitto, ProMama ry, Refluksilapset ry, Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry.

Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio.

Imetysuutisia 1/2017 33

Imetykse lohtukirjan

Doula mai TUKEA SINULLE JA PERHEELLESI Tuuli Puolimatka, FM Synnytys- ja perhedoula Imetysohjaaja (WHO) Kantovälineohjaaja (Trage)

LUE LISÄÄ : www.doulamai.fi

imetystä tukevat tuotteet / äitiystuotteet / Sormiruokailu / kantovälineet ja -asusteet / KAntovälinevuokraamo

Imetysuutisia 1/2017 34

imety

s

IMET ETYK IM YKSE SENN TU TUKIKIRY RY

Venä jä

Mum

SIVU 16

Ilahduta ystävää, anoppia tai neuvolaa Imetysuutisten vuositilauksella!

la

ysvink ssa: it

imet

22//20 2013 13 7€

Tam

Aktivpere flas isti m h mob : ediam yrskys

ime tys

Loht “ Vau ukirja: nälkäva huus park änsä, äii ui tu skaati nsa”

SIVU 8

Ihanat ja arkea helpottavat lastentarvikkeet

uutisia

n Ka rja

mojen

sä

IMET IM ETYK YKSE SENN TU TUKIKI RY RY

SIVU 24

Im Näietys ja n Su hoi omi toala kou : lutt a

SIVU

4

uutis

ia

a

21//20 2013 14 7€

Nu raivoren pe oisa rhe SIVU 10 ime en tysa rki Kun Iha mase n SIVU na k amanus isk 14 la im ee: etys

imetys.fi/imetysuutisia

IMETTÄVÄLLE ÄIDILLE

Kantovälineet ja opastusta kantamiseen Lastentarvikkeiden kirppari

Rinnanlämmittimet villaa ja hellivää silkkiä Liivinsuojat hengittävää luomupuuvillaa

TENS-laitteen vuokraus Myymälä: Siltasaarenkatu 2 Helsinki Verkkokauppa: www.ipanainen.fi

Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Tilaa ilmainen Villavauva-opas kotisivultamme tai p. 03-871460

Imetysuutisia 1/2017 35

ruskovilla.fi

Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry