Imetysuutisia 1/2016

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

21/ /2015 2016 7€

Saako täällä julki-imettää?

Sisällys Imetysuutisia 1/2016

3

Pääkirjoitus

4

Imetys ja tupakointi

13 Julki-imetyksen historiaa 19 Kolumni 20 Lapset sodan varjossa 30 Imetyksen tukea äidiltä äidille 32 Yhdistys & Uutiset

13

20 Sodan varjossa lapset tarvitset suojaa, huolenpitoa ja ravintoa.

Syli ja imetys tuo vauvoille turvallisuuden tunteen lisäksi puhdasta ravintoa katastrofien keskellä. Nyt ja ennen. Meillä ja maailmalla."

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Heini Kettunen Toimitussihteeri Minna Mäkinen Toimitus Kirsi Kähkönen, Tanja Lindeman, Minna Mäkinen, Katri Pääkkö-Matilainen, Maria Rissanen, Maiju Talasoja Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Lotta Viinikka lotta.viinikka@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Vaajakoski, painos 1000 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Epoca Libera Images

Imetysuutisia 1/2016 2

KUVA: ANTTI ISOMÄKI

Pääkirjoitus

Uutiskuvat Eurooppaan pyrkivistä epätoivoisista pakolaisvirroista ovat meille kaikille tuttuja. Syyrian sota ja konfliktit maailmalla ovat saaneet monet perheet jättämään kotinsa. Kaiken kaaoksen keskellä kuvissa näkyy äiti imettämässä vauvaansa. Nämä kuvat koskettavat ja pysäyttävät, sillä meidän on helppo samaistua vanhempien huoleen lapsistaan: missä lapset nukkuvat ensi yönä? Mistä he saavat ruokaa? Ovatko he turvassa?

Suomessa sodan aikana perheet kokivat samanlaista hätää: miten minun lapseni selviävät tämän kaiken keskellä. Miten meidän käy? Selviämmekö hengissä huomiseen? Julkaisemme tässä Imetysuutisia-lehdessä SA-arkiston ainutlaatuisia imetyskuvia suomalaisäideistä sotien aikana. Herkkä äidin ja vauvan välinen hetki sodan järjettömyyden keskellä pysäyttää. Se luo myös uskoa ja toivoa tulevaan, sillä elämä jatkuu maitopisara kerrallaan.

Kriisien ja sodan keskellä imetys on tärkeää vauvoille myös terveyden ja henkiinjäämisen kannalta, sillä katastrofioloissa ei ole useinkaan saatavilla puhdasta vettä tai korviketta imeväisikäisten tarpeisiin. Imetys voi olla se elämälanka, joka pitää pienen vauvan konkreettisesti hengissä ja suojaa infektioilta. Kriisitilanteessa äiti ei kysy lupaa imettää vaan toimii tilanteen luomien realiteettien varassa. Ihokontakti lämmittää vauvaa telttamajoituksen kylminä öinä. Imetyksestä kriisitilanteissa voi lukea enemmän tämän lehden sivulta 20. Unicefin koskettavat kuvat kertovat pakolaisperheiden arjesta.

lisuuden mukaan.

Imettäjän ammatti on ollut yleinen vielä menneinä vuosisatoina, ja monet aatelis- ja porvarisperheiden vauvat ovat kasvaneet muulla kuin oman äidin maidolla. Julki-imetyksen historian kiehtovaan maailmaan voit sukeltaa artikkelissamme sivulla 13.

Julki-imetyksen lisäksi yhteiskunnan vallitsevat arvot ja normit näkyvät suhtautumisessa imettävän äidin elämäntapavalintoihin.

Julki-imetyksen lisäksi yhteiskunnan vallitsevat arvot ja normit näkyvät suhtautumisessa imettävän äidin elämäntapavalintoihin. Tupakoiva ja imettävä äiti kokee usein syyllisyyttä ja ympäristön arvostelevia katseita. Faktat imetyksen ja tupakoinnin suhteen jäävät usein paheksunnan jalkoihin, joten faktat lyödään kerrankin aiheesta reilusti tiskiin sivulla 4.

Imetys on osa elämää ja yhteiskuntaa – missä ja milloin vain.

Aurinkoisia päiviä antoisan lehden parissa toivotellen,

Vuosisatojen kuluessa kulttuurien imetysasenteet ovat muuttuneet ja muovautuneet vallitsevan todel-

Imetysuutisia 1/2016 3

Heini Kettunen Päätoimittaja

Imetys ja tupakointi

IMETYS JA TUPAKOINTI -TOIMITUS: MAIJU TALASOJA, MARIA RISSANEN, MINNA MÄKINEN, TANJA LINDEMAN KUVITUS: MERJA PUNTALA

Kuinka sä kehtaat polttaa?

TEKSTI MARIA RISSANEN

Tupakointi raskaus- ja vauva-aikana ei ole ollut ylpeyden aihe Tiinalle.

Hän haluaa parasta lapsilleen, mutta tupakoi.

Eletään vuotta 2008 ja Tiina 19, on juuri tehnyt positiivisen raskaustestin. Koulu on vielä kesken ja hän asuu kotona äidin ja isän kanssa. Tiina on viettänyt vilkasta opiskelijaelämää tultuaan täysi-ikäiseksi ja tutustunut kaveripiirissään Mattiin. Matti on Tiinaa reilusti vanhempi, mutta on aina halunnut lapsia ja pyytääkin Tiinaa heti muuttamaan luokseen. Tämän kaiken jälkeen pari on saanut kaksi ihanaa lasta, Hannan -08 ja Eetun -09, menneet kihloihin ja ostaneet talon.

Imetys olisi ollut ihanan helppoa Nyt vuosia myöhemmin edessäni istuu hieman vaivaantunut kahden lapsen äiti. Vaivaantunut, koska hän on tupakoinut molempien lasten raskaus- ja imetysaikana. Raskaudet sujuivat kuitenkin hyvin. – Raskaudet olivat erittäin helppoja ja vaivattomia

Imetysuutisia 1/2016 4

ja kummatkin lapset syntyivät normaalin kokoisina ja painoisina, Tiina kertoo. Tiina imetti Hannaa viisi kuukautta ja Eetua neljä kuukautta.

– Hannan kanssa imetys oli todella helppoa ja vaivatonta, Eetulla taas oli vaikeuksia imuotteen kanssa ja imetys teki kipeää, Tiina muistelee. Molempien lasten kohdalla imetykset loppuivat niihin tyypillisiin ongelmiin, vaikka maitoa tuli paljon pakkaseen asti. – Tuntui, että rintamaito ei riitä enää nälkäiselle vauvalle pelkäksi ruoaksi. Vauva alkoi haluta rinnalle tunnin välein ja sitten, kun vauva alkoi saada muuta ruokaa ja joskus lypsettyä maitoa pullosta, ei rinta enää kelvannutkaan. Olisin ehkä saanut jatkettua imetystä, mutta en jaksanut nähdä vaivaa ja imetys loppui itsellään, Tiina miettii ja jatkaa – Imetys olisi ollut todella helppoa pullorumbaan verrattuna.

Imetys ja tupakointi

ka pahoja vaikutuksia tupakoinnilla on raskaus- ja imetysaikana, ja että tupakan myrkyt menee maitoon, eikä kannata polttaa. Se nyt ei ainakaan saanut lopettamaan, lähinnä syyllisti, Tiina kertoo pettyneenä. – Kyllä kaikki tietää, ettei se tupakka hyvää tee kenellekään. Tiina olisi ehkä eniten kaivannut elämäänsä tukea toiselta tupakoivalta tai tupakoineelta oman ikäiseltä äidiltä, kun omassa lähipiirissä ei ollut vielä kenelläkään lapsia ja Tiina oli asian kanssa vähän yksin. – Muilta ihmisiltä olisin toivonut neutraalia suhtautumista. Ei se asia kuulu kenellekään, eikä kommentointi auta mitään, ainakaan lopettamisessa. Pahimpia olivat lapsettomat ihmiset ja joku joskus kysyi, että ”kuinka sä kehtaat polttaa?”, Tiina muistelee. Tiina on myöhemmin tukenut ystäväänsä tämän raskaus- ja imetysaikana, kun äiti ei ole pystynyt olemaan tupakoimatta. – Hän kertoi, että ei tunnu läheskään niin huonolta äidiltä kun tietää että on muitakin samassa tilanteessa.

Riippuvuus Koko imetyksen ajan taustalla vaivasi se tupakka. – Yritin aina polttaa heti imetyksen jälkeen, että tulisi mahdollisimman pitkä väli ennen seuraavaa syöttöä, Tiina kertoo. Joskus kävi kuitenkin niin, että vauva halusikin hyvin pian rinnalle uudestaan ja Tiina antoi sitten rintaa, vaikka tupakoinnista oli vain vähän aikaa. – En halunnut antaa korvikettakaan. Raskausaikana Tiina poltti noin 2–3 savuketta päivässä ja imetysaikana noin viisi. – Yritin vähentää tupakkaa, mutta en kuitenkaan koskaan ajatellut lopettavani. Ajattelin omia hermojani, en tiedä olisinko pystynyt lopettamaan, Tiina kertoo vähän surullisena. Etenkin raskausaikana, mutta myös imetys-

aikana Tiina poltti aina katseilta piilossa. – Poltin vain kotona tai jossain piilossa nurkan takana, en koskaan julkisesti, Tiina muistelee hiljaa.

Matti tuki Tiinaa tupakoinnin vähentämisessä. – Matti vähensi myös omaa tupakointiaan samalla ja se helpotti omaa oloa, Tiina kertoo kiitollisena. Tiinan suhtautumiseen tupakointiin raskaus- ja imetysaikana on vaikuttanut eniten se, että omassa suvussa lähes kaikki äidit ovat jatkaneet tupakointia raskauden ja imetyksen aikana. – Ennen lähes kaikki ovat jatkaneet tupakointia, ei se ole ollut mitenkään outoa silloin.

Vain syyllistämistä on tarjolla Tukea Tiina ei saanut mistään. Neuvola kertoi lähinnä haitoista. – Kuin-

Imetysuutisia 1/2016 5

Syyllisyys vaivaa Nyt, kun imetyksestä on jo aikaa ja lapset ovat koulumaailmassa, vaivaa syyllisyys aika ajoin. – Eetulla on infektioastma ja kissa-allergia. Välillä tulee mietittyä, että johtuuko se minun tupakoinnistani, Tiina miettii vakavana. Kukaan ei Tiinalle kertonut mitään faktoja tupakoinnista imetysaikana, eikä antanut mitään neuvoja tupakoinnin ja imetyksen yhteensovittamisesta. – Ei kukaan, ei koskaan.

Piti itse miettiä miten toimii, Tiina kertoo surullisena. Tiina olisi todennäköisesti jatkanut imetyksiä, jos joku olisi joskus kertonut, että imetyksen hyödyt voittavat tupakoinnin haitat silloin, kun tupakointi ei ole runsasta ja tupakoivan äidin on itse asiassa parempi imettää, kuin antaa korviketta.

>

Imetys ja tupakointi

“Tupakoinnin vuoksi ei kannata jättää imettämättä!”

Tupakoivalle raskaana olevalle, joka miettii imetystä tai tällä hetkellä imettävälle äidille Tiina haluaisi kertoa, että kannattaa imettää. Tupakoinnin vuoksi ei kannata jättää imettämättä. – Tupakointi ei tee kenestäkään huonoa äitiä. Toki tupakka ei koskaan tee hyvää ja aina kannattaa lopettaa tai edes vähentää, Tiina muistuttaa. – Kokemukseni mukaan monet äidit päättävät jo raskausaikana, etteivät imetä ollenkaan, koska tupakoivat ja ottavat maidonnousun estävän lääkkeen heti synnytyksen jälkeen. Varmasti monet aloittaisivat ja jatkaisivat imetystä pidempään, jos saisi oikeita faktoja sekä kannustusta ja tukea, Tiina harmittelee.

Neuvola saa vain lyhyet terveiset. – Ottakaa asioista selvää, älkääkä syyllistäkö tuoreita äitejä. Kaikki on muutenkin ihmeellistä ja uutta. Ennemmin kannustusta rintaruokintaan, kuin syyllistämistä, syyllistäminen ei auta, Tiina sanoo napakasti.

fakta

Imetyksen hyödyt tupakoivan äidin vauvalle ● Imetys vahvistaa äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Imetys tarjoaa vauvalle läheisyyttä, katsekontaktia, ihokosketusta, kiintymystä, hyväksyntää ja keskustelua. Näihin ei äidin tupakointi vaikuta. Äidinmaito sisältää lukemattoman määrän lapselle hyödyllisiä proteiineja, rasvoja, vitamiineja, kasvutekijöitä, mineraaleja, hormoneja ja vasta-aineita, joita korvikkeista ei saa. ● Imettävien, tupakoivien äitien lapsilla on vähemmän hengitystietulehduksia kuin korviketta antavien, tupakoivien äitien lapsilla. Imettäminen suojaa lasta monilta tulehdussairauksilta ja myös tupakoivan äidin vauva saa äidinmaidosta monet hyödyt. ● Raskausaikana tupakoineiden äitien lapsista ei-imetetyillä on heikommat kognitiiviset taidot kuin imetetyillä. ● Imetys suojaa vauvaa osaksi myös tupakoinnin haitoilta. ● Vauva altistuu aina vanhempien tupakoinnin kautta tupakan myrkyille. Vauvan suojelemiseksi imetys on korviketta parempi vaihtoehto.

Parasta vauvalle on täysin savuton koti.

Teksti: Maiju Talasoja

Henkilöiden nimet muutettu.

Imetysuutisia 1/2016 6

Imetys ja tupakointi

Erään äidin päiväkirjasta 07.00: Herättiin ja tissiteltiin urakalla.

Mun pikkuiseni sai nyt puhdasta maitoa. Tuo asia on vaivannut niin paljon, että nyt alan taas enemmän katsoa polttamiseni perään. Hyvä minä!

09.00: Kävin tupakilla, poltin vain puolet. Vaavi nukahti juuri, joten ei heti syö uusiksi.

10.30: Syötiin taas. Oli silti onneksi 1,5 tuntia välissä. Vauva nukahtaa mun iholle, tuntuu hyvältä.

13.30: Poltin koko tupakan, on tämä aamu mennyt niin hyvin, että ehkä ansaitsinkin sen? Eikä se paljon ole. Sekin, että ei vauvalle tulisi krättyinen olo… Kaikkea sitä kans selittelee itselleen, mutta hyvä minä kumminkin!

13.50: Voi hitsi, vauva ei nukkunutkaan ja halusi lisää tissiä. Nyt on niin armoton olo, että tekisi mieli maan alle painua – anteeksi pikkuiseni!

Mielessäni pyörii puoliintumisajat, juurikin korkeimmillaan nikotiini ja muut pitoisuudet maidossa. No, kyllä ne haihtuu ajan kanssa, pian taas voin antaa vauvalle puhtaampaa maitoa.

14.30: Voi ei, poltin taas, ei hermo pitänyt! Tapahtui sitä ja tätä x-asiaa.

Vitsi meni ihan mönkään mun yritykset! Taas… Tuleekohan vauvalle nyt mahakipuja? Voi että, kun piti taas polttaa. Tuntuu, että on huono asia pitää tissillä, ei yhtään niin kivaa enää eikä läheistä. Olisikohan parempi antaa pullosta korviketta, ettei vau-

Imetysuutisia 1/2016 7

va saa myrkkyjä? Nyt en polta ennen kuin lapset on yöunilla.

19.00: No, kävinpä taas tupakalla. Poltin vain puolet. Mutta voiko tämä olla totta, että mun koko päivä on laskemista ja palloilua vauvan tissittelyn ja tupakan ympärillä? Miksen vaan lopeta ja ole parempi äiti? Olen niin pettynyt itseeni ja surullinen. Miksen vaan nytkin ollut polttamatta, kun ihan hyvin olisin voinut. Päivä on muutenkin mennyt ihan hyvin vähemmillä tupakeilla.

20.00: Taas kiroan itseäni. Poltin, koko tupakan. Ihan hermo kireällä. Kaikki lapset tarvitsevat mua, iltapala, pesutouhut – kaikki käsillä samassa.

Lapset ovat jotenkin haastavammalla päällä. Tuntuu, että nyt tää päivä meni pieleen, mun piti maksimissaan kolme polttaa. Aamulla, päivällä ja illalla, mielellään vain puolet aina yhdestä.

Tuntuu pahalta, että vauva saa likasta maitoa iltapalakseen. Kova epäonnistumisen tuska ja syyllisyys. Kävin polttamassa hermostukseeni vielä yhden ennen nukuttamista.

21.15: Mietin, että eipä se ole outo aine vauvalle. Samaa maitoa hän on joutunut syömään jo kauan, vaihtelevasti. Joskus olen polttanut 5 –8 tupakkaa päivässä. Toisinaan taas pitkään vain 2–4 päivässä. Täysin tupakattomia päiviä ollut ainoastaan synnärillä. Että sellainen äiti.

>

Imetys ja tupakointi

22.45: Kävin tupakalla ennen nukkumaanmenoa. Vauva herää pian taas syömään ennen kunnon uniaan. Kaikki meni taas pieleen, anteeksi mun vauvani! Huomenna on uusi päivä… taas ja taas… Toivottavasti se on se päivä, jolloin pystyn ja onnistun! Niitäkin päiviä on, jolloin ei jaksa ajatella eikä kiinnittää huomiota polttamiseensa ollenkaan. Eipä teistä lapsistani kukaan ole siitä kärsinyt, mutta vakaasti uskon, että se on jättänyt teihin ja terveyteenne jälkensä.

Uskon, että maitoni olisi paksumpaa ja sitä tulisi vieläkin enemmän jos en polttelisi. Uskon myös, että syyllisyyden poistuminen korvaantuisi läheisyydellä teidän kanssa. Vaikka pidän paljon sylissä, iholla ja saatte hellyyttä, omanarvontuntoni äitinä nousisi siitäkin, mitä se nyt on, kun voisin antaa teille puhtaan tuoksuisen, puhdasta maitoa syöttävän äidin.

En jännittäisi vauvan syömään heräämistä sen jälkeen, kun olen polttanut.

Onko hullumpaa? Haluaisin odottaa malttamattomana heräämistäsi, että saan sinut rinnalle, lähelle – en laskea puoliintumisaikoja!

23.50: Polttelin vielä ja menen nukkumaan. Huomenna poltan vain sen kolme, jos sitäkään. Aamulla varmaan kello 9 tulee jo puhdasta maitoa. Eli huomisen eka tupakka aikaisintaan kello 12–13. Ehkä…

fakta Tupakoivaa äiti kannustetaan imetykseen.

Tuessa ja ohjauksessa huomioidaan erityisesti tupakoinnin aiheuttamat haasteet imetykselle: ● Äidistä voi tuntua, että korvike on parempi vaihtoehto kuin tupakoivan äidin maito. Tämä lisää riskiä imetyksen aikaiseen lopettamiseen. Tutkimukset osoittavat, että tupakoivat äidit imettävät keskimäärin lyhyemmän ajan kuin tupakoimattomat, tupakoivista vain 30% imetti lastaan yli 6 kuukautta. ● Tupakointi vähentää äidin maidoneritystä 30% ja lapsen paino nousee hitaammin. Tupakoivan äidin vauvan imemiskyky on huonompi. ● Tutkimusten mukaan tupakoivien äitien lyhyemmät imetykset johtuvat kuitenkin harvoin fysiologisista syistä. ● Tupakoivalla äidillä on suurempi riski rintatulehduksen saamiseen. ● Savuttomuus vähentää vauvan itkuisuutta. Tutkimuksessa on todettu, että tupakoivien äitien lapsista 45% oli päivittäin vatsavaivoja (koliikkeja), tupakoimattomien äitien lapsista vain 26%. ● Tupakoivan äidin hajuaisti on heikompi, jolloin vauvan tuoksu ei aktivoi normaalin tapaan oksitosiinin tuotantoa. ● Tupakointi aiheuttaa häiriöitä maidon herumisessa sekä prolaktiinin tuotannossa.

Imetysuutisia 1/2016 8

Imetys ja tupakointi

Jokainen äiti haluaa parasta lapselleen TEKSTI MINNA MÄKINEN

Kun äiti onnistuu lopettamaan tupakoinnin, hän tarvitsee tukea koko raskauden ajan ja myös synnytyksen jälkeen vauva-arjessa.

Äidit haluavat olla savuttomia Reetta-Maija Luhta on ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Savuttomuuden edistäminen on keskeinen osa hänen työtään. Hänen mukaansa jokainen äiti haluaisi olla savuton. Miksi sitten kuitenkin Suomessa raskaana olevista äideistä jopa 17 prosenttia tupakoi?

– Tupakoinnin lopettaminen koetaan raskausaikana vaikeaksi. Äideillä ei ole riittävästi keinoja tupakoinnin lopettamiseen, Luhta kertoo ja esittelee samalla hiljattain julkaistua raporttia lasten ja nuorten savuttomuuden edistämisestä. Äitiys- ja lastenneuvoloilla on keskeinen tehtävä ottaa tupakointi puheeksi.

– Kun äiti onnistuu lopettamaan tupakoinnin, hän tarvitsee tukea koko raskauden ajan ja myös synny-

Imetysuutisia 1/2016 9

tyksen jälkeen vauva-arjessa. Monet äidit lupaavat itselleen, että olen tupakoimatta raskausajan, mutta synnytyksen jälkeen tupakointi jatkuu. Äiti tarvitsee ja ansaitsee kannustusta ja kehuja savuttomuudessa. Erityisesti tukea tarvitsevat nuoret äidit. He tupakoivat eniten, jopa joka toinen alle 20-vuotias äiti tupakoi. Tupakoinnin lopettaminen on heille myös vaikeinta, sillä voimavarat eivät välttämättä riitä savuttomuuteen, jos elämässä on muitakin kuormittavia asioita. Äidin kumppanin antama tuki savuttomuuteen on tärkein tuki.

Lopettaminen ei ole helppoa Lyhytvaikutteisia nikotiinikorvaustuotteita voi käyttää raskaus- ja imetysaikana, ja ohjausta niiden käyttöön voi kysyä neuvolasta. Konkreettisia keinoja välineitä savuttomuuden tueksi ovat Luhdan mukaan raskausai-

>

Imetys ja tupakointi

kaan tarkoitettu häkämittari sekä aidon kokoiset nuket, jotka vastaavat sikiötä eri raskausviikoilla. – Tupakoinnin haitoilla pelottelu harvoin auttaa. Meidän pitäisi puhua vähemmän tupakoinnin aiheuttamista ongelmista ja sen sijaan kuunnella enemmän äitiä, Luhta napauttaa.

Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, sillä se on usein niin isossa roolissa tupakoijan elämässä. Tupakointi on osa identiteettiä, vuosia tai vuosikymmeniä jatkuneesta tavasta ei pääse irti ilman jotain, joka tulee tilalle.

Nikotiiniriippuvuus voi pitkään tupakoineella olla hyvin vahva.

– Mietin itse tupakoijan kanssa, mitä hyötyä tupakoinnista on, entä mitä haittaa. Sitten pohdimme, mitä hyötyä tai haittaa savuttomuudesta on, kertoo Luhta hyvistä käytännöistä. – Tupakoiva voi miettiä, milloin tupakointi tuntuu kaikkein parhaimmalta. Hyvä keino on pitää päiväkirjaa jokaises-

ta tupakasta: miksi ja milloin poltin, miltä se tuntui, helpottiko, rauhoittiko, virkistikö… Näin on helpompaa miettiä, olisiko jotain korvaavaa tilalle auttamaan esimerkiksi taukojen pitämisessä tai tunteiden säätelyssä. Tupakoivan äidin pitää löytää positiivinen syy lopettaa tupakointi.

Savuttomuus on yhteinen asia Tupakoimattomuuden lisääminen on monen asian summa. Savuttomat työpaikat, lasten ja nuorten valistaminen sekä esimerkiksi juuri uudistuva tupakkalaki vaikuttavat myös nykyisten ja tulevien vauvaperheiden elämään. Luhdan toiveena on, että jokaisen tupakoivan äidin raskautta seurattaisiin myös äitiyspoliklinikalla. Äitiysneuvoloissa tulisi käyttää järjestelmällisesti motivoivaa haastattelua.

– Äitiyshuollossa yritetään parasta

Imetysuutisia 1/2016 10

tupakoimattomuuden suhteen, kertoo Luhta, joka on kouluttanut ja innostanut eteläpohjalaisissa neuvoloissa tupakka-asioissa. Tupakoinnista pitää uskaltaa puhua: liialla hienotunteisuudella vaietaan hävettävä asia kuoliaaksi. Äitien keskuudessa tupakointi saattaa herättää vastenmielisiä tunteita tupakoijaa kohtaan. Miten ihan tavallinen äiti voisi auttaa toista savuttomuuteen?

– Puhumalla, keskustelemalla, kuuntelemalla. Tupakointi aiheuttaa äideille häpeän ja syyllisyyden tunteita. Kun asiasta voi jutella neutraalisti, hälvenee tabun leima äitien tupakoinnin yltä. Tupakoinnin lopettamiseen on saatavilla aitoa tukea.

Se on haastavaa, mutta mahdollista.

Kun uskaltaa yrittää, niin aivan varmasti lopettaminen onnistuu – jos ei tällä kertaa lopullisesti, niin seuraavalla sitten.

Imetys ja tupakointi

fakta

Savuttomuus kannattaa imetysaikana ● Päivittäin poltettujen savukkeiden määrä ja se, kauanko viimeksi poltetusta savukkeesta on kulunut aikaa ennen imetystä vaikuttaa äidinmaidon nikotiinipitoisuuteen. Nikotiinin puoliintumisaika äidinmaidossa on noin 1,5 tuntia. Nikotiinin lisäksi myös raskasmetallit, kuten kadmium, pääsevät äidinmaitoon. ● Rintamaidon nikotiinipitoisuus on keskimäärin kolminkertainen (44ng/ml) äidin seerumin nikotiinipitoisuuteen (12ng/ml) verrattuna. Eniten nikotiinia maidossa oli noin 30 minuuttia savukkeen polttamisen jälkeen (55ng/ml).

Edellisenä iltana poltettu savuke näkyi vielä aamulla äidinmaidossa, nikotiinipitoisuus oli 5,2 ng/ml. ● Tupakoimisen jälkeen äidin suositellaan pitävän 2–3 tunnin imetystaukoa äidinmaidon korkean nikotiinipitoisuuden vuoksi. Tupakan muiden haitallisten kemiallisten aineiden kannalta tauon pituutta ei voi määrittää. Raskasmetalleja ja toksiineja siirtyy vauvaan myös äidin käsistä, vaatteista ja hiuksista, joten käsien pesu ja suihkussa käyminen vähentävät vauvan altistumista haitallisille aineille. ● Pitkään imettävien, tupakoimattomien äitien lapsilla on vähemmän allergioita. Maidon C-vitamiinipitoisuus on puolta pienempi, jos äiti tupakoi, mikä lisää lapsen allergiariskiä. ● Äidin runsas tupakointi aiheuttaa vauvalle vatsavaivoja ja uni-valverytmin häiriöitä. Siksi tupakoinnin vähentäminen kannattaa. ● Tupakoivan äidin maito ei tutkimusten mukaan maistu hyvälle. Tupakointi myös muuttaa maidon tuoksua huonoon suuntaan.

Lähteet: Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja, Hannu Vierola Pediatrics Jan89, Vol 83, Issue 1, p.93, Pediatrics vol. 108, No 3, September 2011 http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/paihteet/Sivut/Tupakka.aspx http://kellymom.com/bf/can-i-breastfeed/lifestyle/smoking/ Riordan, J. & Wambach, K. 2010. Breasfeeding and human lactation ILCA. 2013. Core Curriculum for Lactation Consultant Practice Suomen syöpäyhdistys ry. 2014. Odotuksen onnea, tupakoinnin tuskaa. http://www.hotus.fi/system/files/Imetysohjaus_sum.pdf

Imettämällä kohti savuttomuutta?

– Kommentti

MAIJU TALASOJA, MARIA RISSANEN, MINNA MÄKINEN

Tupakoinnista on vaikea kirjoittaa ilman syyllistävää sävyä. Tehdessämme tätä juttukokonaisuutta stressasimme, mitä tupakoinnin haittoja voimme edes kertoa. Sitten päätimme, että on väärin silotella ja äideillä on oikeus saada todellista faktaa tupakoinnin vaikutuksista imetykseen.

Suosittelemme, että jokaista tupakoivaa äitiä tulee erityisesti kannustaa imettämään. Imetystä ei kannata lopettaa tupakoinnin vuoksi. Tupakoiva äiti saa olla erityisen ylpeä imetyksestä. Äiti, joka tupakoinnin aiheuttamista haasteista huolimatta saa imetyksen sujumaan, onnistuu kyllä myös vähentämään tupakointia ja lopettamaan sen – kokonaan.

Imetysuutisia 1/2016 11

Imetysuutisia 1/2016 12

Julki-imetyksen historiaa Luontevasta paheksuttuun ja takaisin TEKSTI KATRI PÄÄKKÖ-MATILAINEN KUVAT SCHLESINGER LIBRARY, WIKIMEDIA COMMONS, RIJKSMUSEUM, LAHTEILLA.FI

Luonnollinen imetys Kivikauden keräilijä-metsästäjäkulttuureista emme lähteiden puutteen vuoksi suoraan tiedä imetyskäytännöistä.

Arkeologiset löydökset, kuten Willendorfin ”Venus” osoittavat synnyttäneen ja imettäneen uhkean naisvartalon olleen ihannoitu. Patsas on tulkittu jumalattareksi, koska sen kasvot eivät näy. Koska äidinmaidolle ei ennen maanviljelyksen ja karjanhoidon kehittymistä ole käytännössä ollut mitään korviketta ja yhteisöt ovat eläneet tiiviisti ja lähekkäin, imetyksen on hyvin suurella todennäköisyydellä täytynyt olla luonnollinen ja arkinen tapahtuma, joka on hoidettu imeväisen tarpeisiin vastaten missä vain.

MARCUS CORNELIUS STATIUKSEN SARKOFAGIN KORISTEITA. N. 150 JAA. KUVA MARIE-LAN NGUYEN / WIKIMEDIA COMMONS.

Imetysuutisia 1/2016 13

Elannon hankkimisen muuttuminen paimentolaisuudeksi tai maanviljelykseksi ei itsessään ole johtanut automaattisesti imetyskulttuurin muutokseen.

Kivikauden olosuhteista on tehty päätelmiä myös tutkimalla 1900-luvun aikana keräilyllä ja metsästyksellä modernista maailmasta täysin eristyneenä eläneitä alkuperäiskansoja. Kulttuuriantropologinen vertaileva tutkimus on paljastanut perhe-, suku- ja lastenhoitokäytänteistä monenlaisia erojakin, mutta julkinen ja luonteva imetys ja lämpimillä alueilla naistenkin paljas ylävartalo on laajasti näitä kansoja yhdistävä piirre. Länsimaiseen kulttuuriin nähden äärimmäisiä imetyskulttuurin vastakohtia ovat kulttuuriantropologi Meredith F. Smallin mukaan esimerkiksi eräs eteläisen Afrikan alkuperäiskansa, jonka keskuudessa kaikilla maitoa tuottavilla naisilla on tapana imettää kaikkia yhteisön imeväisikäisiä. Vauvat myös ovat jatkuvasti sylissä, mutta hyvin vaihtelevasti kaikkien yhteisön naisten ja miesten sylissä. ”Koko kylä kasvattaa” toteutuu tällä kansalla siis hyvin kirjaimellisesti ja myös muodossa ”koko kylä imettää”.

Elannon hankkimisen muuttuminen paimentolaisuudeksi tai maanviljelykseksi ei itsessään ole johtanut automaattisesti imetyskulttuurin muutokseen. Näissä kulttuureissa on

CRAFTS MUSEUM, NEW DELHI, INDIA. WIKIMEDIA COMMONS.

kylläkin pystytty esimerkiksi naisen kuollessa synnytykseen pitämään vauvoja hengissä karjaeläinten maidolla. Sukupuolten väliset erot roolijaossa ja arjen oleskelussa ovat alkuperäiskansoja selvemmin eriytyneet.

Esimerkiksi Lähi-Idän suurten uskontojen kehittymisen aikaan noin 2500 –1500 vuotta sitten on naisiin kohdistettu kirjallisia selkeitä sääntöjä kuukautiskiertoon ja synnytykseen

Imetysuutisia 1/2016 14

liittyen ja pyhistä kirjoista esimerkiksi Vanhassa Testamentissa mainitaan imetys kolmivuotiaaksi asti ja Koraanissa kaksivuotiaaksi. Naisten ja miesten julkisen oleskelun eriytyessä eri tiloihin ja tarkkojen sääntöjen säädellessä miesten ja naisten kanssakäymistä imetys on todennäköisesti ollut luontevinta toteuttaa naisten läsnä ollessa tai sukulaismiesten nähden. Tällaisesta säätelystä huoli-

matta itse imetys ja äidinmaito ovat kuitenkin olleet arvostettuja LähiIdästä levinneiden uskontojen piirissä, kuten osoittavat vielä halki keskiajan ja uuden ajan Euroopassa maalatut ja veistetyt teokset, joissa Neitsyt Maria imettää Jeesus-lasta.

Suomalaisen maaseudun ja korpialueiden perinteisen kansankulttuurin tapa julki-imetys on ollut vielä ainakin 1900-luvun alkuun. Imetyksen aika -kirjassa on kuvia vuodelta 1914, joissa äiti on luontevasti lykännyt isommallekin lapselle rinnan suuhun. Tuon ajan valokuvaa otettaessa kuvattavien piti pysyä viisikin minuuttia liikkumatta, joten oletettavasti äidit ovat tehneet näin saadakseen lapsen pysymään kuvaushetken paikallaan. Kiertävä valokuvaaja on hyvin todennäköisesti ollut mies ja vieläpä vieras sellainen, mutta silti imetys on ollut avoin ja luonteva tapahtuma.

Kaikkialla maailmassa yhteiskunnan modernisoituminen ei ole johtanut imetyksen rajoittamiseen millään tavalla. Esimerkiksi Mongoliassa on kanadalaisnaisen Mothering-lehteen vuonna 2009 kirjoittaman jutun perusteella vielä nykyäänkin erittäin imetys- ja äidinmaitomyönteinen ja myös julki-imetysmyönteinen sekä pitkään imettämiseen rohkaiseva kulttuuri. Artikkelin mukaan Mongoliassa kannustetaan vauvaa imettämään yleisratkaisuna mihin tahansa tilanteeseen. Taksikuskit kääntyvät nostamaan peukkua taaperon julkiimetykselle taksin takapenkillä ja sanovat parhaiden painijoiden olevan imetettyjä 6-vuotiaaksi asti. Minkä tahansa ikäisen lapsen julkinen imetys on Mongoliassa täysin luontevaa eikä sitä nähdessä käännetä häveliäästi katsetta pois, vaan saatetaan vaikkapa mennä lapsen pään (ja äidin

rinnan) liki lirkuttelemaan ja jos lapsi irrottaa huomiosta tyytyväisenä otteen ja maito suihkuaa, siitä saadaan vain hyvät naurut. Jos taaperoille meinaa tulla leluriitaa, äidit ja jopa isovanhemmat nostavat paitaa ja heiluttelevat rintojaan viedäkseen huomion pois riidasta. Huvittavinta länsimaalaisen näkökulmasta oli ollut tilanne, jossa työpaikalla imettävän äidin jääkaappiin pumppaamista maidoista oli hävinnyt puolet. Imettäjät näet lypsävät äidinmaitoa juotavaksi myös perheen aikuisille jäsenille ja sitä pidetään Mongoliassa superruokana, joka auttaa esimerkiksi flunssaan.

Eurooppalainen käännekohti julkiimetyksen vieroksumista Kulttuurinen muutos kohti julkisen imetyksen paheksuntaa on ollut Euroopassa vuosisatoja pitkä prosessi, jossa on kyse erkaantumisesta luonnollisesta lajillemme tyypillisestä jälkeläisen ruokintakäyttäytymisestä. Esitän tässä aiheesta hajatiedoista historioitsijana koostamani oman tulkintani perusteellisen historiatieteellisen katsauksen puuttuessa julki-imetysaiheesta.

Taustaksi on ensin ymmärrettävä, että kulttuureista tiedetään univer-

>

CARITAS, GUERCINON MUKAAN. 1610 – 1716. RIJKSMUSEUM AMSTERDAM.

Imetysuutisia 1/2016 15

TUNTEMATON NAINEN IMETTÄMÄSSÄ, N. 1860.

DAGUERROTYPIA. SCHLESINGER LIBRARY, RADCLIFFE INSTITUTE, HARVARD UNIVERSITY.

saalisti yhteiskunnallisen aseman ilmentyvän käyttäytymistavoilla, muodilla sekä asumisen ja käyttöesineiden kautta. Jopa arkeologiset löydökset kivikaudelta osoittavat erilaisia yhteisöstatuksia, esimerkiksi päällikön asemaa, ilmaistun esimerkiksi koruin. Mitä korkeampi asema, sitä rajoitetumpia ovat henkilölle mahdolliset toimintatavat, koska arvovallan säilyttäminen edellyttää roolimallina toimimista muille. Mitä alhaisempi asema, sitä vapaammin voi toimia.

Tämä liittyy imetykseen siten, että kuninkaalliset ovat mitä todennäköisimmin ensimmäisiä naisia Euroopassa, joiden oikeutta imettää julkisesti (tai ollenkaan) on alettu ra-

joittaa. Kuningattaren tekemiset ovat jo vuosisatojen ajan olleet niin sanotusti suurennuslasin alla ja siksi juuri heidän mahdollisuutensa esimerkiksi paljastaa rintansa julkisesti on estynyt. Koska kuningattarien lapset ovat kruununperijöitä tai prinsessojen tapauksessa mahdollisia tulevia kannettavien naimakauppojen kohteita, heitä on myös suojeltu piilottamalla, lähettämällä salaisiin paikkoihin kasvatettavaksi ja heidän hoitamiseensa on kaiken muun käytännön fyysisen toiminnan tapaan palkattu palvelijoita. Imettäjän ammatti tunnetaan laajemmalle levinneenä Kaari Utrion perhehistorian tutkimuksen mukaan jo ainakin

Imetysuutisia 1/2016 16

Kulttuurinen muutos kohti julkisen imetyksen paheksuntaa on ollut Euroopassa vuosisatoja pitkä prosessi.

Suomalaisen maaseudun ja korpialueiden perinteisen kansankulttuurin tapa julki-imetys on ollut vielä ainakin 1900-luvun alkuun.

1300-luvulta, mutta hyvin luultavasti kuninkaalliset ovat palkanneet valmiiksi runsaasti maitoa tuottavia imettäjiä jo useita vuosisatoja aiemmin. Imettäjien ammattikunnalle julki-imetys on ollut sallittua, Utrion mukaan he ovat käyttäneet sitä suorastaan mainostustarkoituksessa.

Yhteiskunnallisten tapojen leviämiseen liittyvä toinen yleismaailmallinen piiri on se, että alhaisemmat matkivat ylempiarvoisten tapoja. Tavat kuten makuusynnytys ja vauvojen nukuttaminen yksin omassa sängyssä ja huoneessa, ovat levinneet kuninkaallisten keskuudessa alaspäin ensin aateliston, sitten porvarien ja lopulta talonpoikien ja säätyihin kuulumattoman rahvaan keskuuteen. Näin on käynyt myös julki-imetyskulttuurin suhteen, kun on levinnyt imettäjien ja lastenhoitajien käyttö, imetyksen käytännössä hyvin vaikeaksi tekevä tiukka korsettimuoti sekä soveliaisuustavat, joiden mukaan omien vauvojen ja lasten julkinen imettäminen tai hoivaaminen ylipäätään eivät kuulu ”hienon naisen” tapoihin. Viimeistään 1800-luvulla imettäjien käyttö on levinnyt kaupunkilaisen työläisrahvaan keskuuteen. Teollisuustyöpaikoissa ei tuolloin tunnettu äitiyslomia, jolloin köyhimpien äitien oli pakko antaa vauvansa ammatti-imettäjille ja palata heti synnytyksestä toivuttuaan töihin.

1900-luvun aikana teollisen vallankumouksen ja massatuotannon myötä lukuisat aiempien vuosisatojen ylimystön tavat ovat mahdollistuneet alempia yhteiskuntaluokkia myöten. Imettäjät ja kotitekoiset korvikkeet ovat korvaantuneet te-

1911. U.S. NATIONAL ARCHIVES AND RECORDS ADMINISTRATION /WIKIMEDIA COMMONS.

HUGO SIMBERG, 1911. WWW.LAHTEILLA.FI/SIMBERG.

ollisesti valmistetuilla korvikkeilla, joita on markkinoitu jo 1920 –30-luvuilta asti runsaasti. Imetys alkoi Yhdysvalloista lähtien marginalisoitua korvikeruokintaan nähden. Eten-

Imetysuutisia 1/2016 17

kin nopean kaupungistuminen ja aktiivisen neuvolatoiminnan maissa, kuten Suomessa, imetystaidon siirtymisen ketju äidiltä tyttärelle katkesi. Kun jo aiemmin olemassa olleen

>

Julki-imetyksen politisoituminen eli poliittisen toiminnan kohteeksi muuttuminen on osa laktivismin syntyä länsimaissa 1950-luvulta lähtien.

KRAUSE, ERIK HANS. WPA (WORK PROJECTS ADMINISTRATION) FEDERAL ART PROJELT. USA. JULKAISTU 1936 JA 1938 VÄLISENÄ AIKANA. LIBRARY OF CONGRESS, LC-USZC2-5325.

soveliaisuuskulttuurin lisäksi myös konkreettinen imettävien ihmisten määrä romahti, seurauksena oli julki-imetyksen huomattava harvinaistuminen. Yleismaailmallinen ihmisen kulttuurisen toiminnan piirre on se, että harvinainen muuttuu paheksutuksi, etenkin jos aiheeseen liittyy mahdollisuus tuntea syyllistymisen tai kateuden kaltaisia tunteita.

Paluu kohti luontevaa julki-imetystä Kautta aikain julki-imetyksen rajoituksista huolimatta on ollut olemassa laaja joukko naisia, jotka ovat pitäneet ensisijaisena biologista vaistoaan ja haluaan imettää lapsiaan. Millään vuosikymmenellä imetys ei ole loppunut Euroopasta eikä Pohjois-Amerikasta kokonaan. Tuskin edes ylimystönaisten keskuudessa ovat menneillä vuosisadoillakaan kaikki jättäneet kokonaan imettämättä. Imetys vain on siirtynyt yksityi-

sen, intiimin toiminnan piiriin ja siihen on alkanut liittyä yhä enemmän häveliäisyyssääntöjä. Maaseudulla ja tavallisen kansan keskuudessa imetyksen muuttuminen häveliääksi, yksityistä tilaa vaativaksi asiaksi, on varsin tuore, 1900-luvun loppupuolen muutos. Hyvin todennäköisesti lapsia on kaikkina aikoina imetetty myös julkisilla paikoilla kirkkoja myöten yksinkertaisin keinoin: naamioiden imetys lapsen nukuttamiseksi tai rauhoittamiseksi huivin tai muun kankaan alla.

Julki-imetyksen politisoituminen eli poliittisen toiminnan kohteeksi muuttuminen on osa laktivismin syntyä länsimaissa 1950-luvulta lähtien. Ensimmäisten vuosikymmenten ajan 1950–80-luvuilla suurin osa imetyksen puolesta taistelemisesta keskittyi korvikkeiden vastustamiseen ja imetyksen mahdollistamiseen oikean tiedon ja sekä vertais- että ammattilaistuen tarjonnan parantamisen kautta. Viimeistään 1990-luvulta lähtien imettävien äitien määrät ovat nousseet niin suuriksi, että myös oikeus imettää vapaasti julkisilla paikoilla on noussut puheenaiheeksi. Yhä useammat naiset ovat 2000-luvulle tultaessa imettäneet niin suurella itsevarmuudella ja niin kauan, että he ovat lapsineen poistuneet myös kotien ja vain äitejä ja lapsia sisältävien tapaamisten ulkopuo-

Imetysuutisia 1/2016 18

lelle. Tällöin julki-imetystä on alettu edistää toteuttamalla sitä rohkeasti aina lapsen sitä tarvitessa.

Tärkeää laktivismille on ollut myös globalisaatio ja monikulttuurisuus, jonka kautta länsimaisille ihmisille on avautunut vertailla luonnosta erkaantunutta kulttuuriamme toisiin, ihmislajin biologisille tavoille luontaisen yhteyden säilyttäneisiin kulttuureihin. Mielipidekirjoitukset, sosiaalisen median vaikuttaminen ja flash mob -tyyppiset julki-imetystempaukset ovat 2010-luvulla tuoneet politisoituneen julki-imetysilmiön Suomeen asti. Yhdysvalloissa, jossa oikeuslaitos on keskeinen politiikan tekoreitti, on jopa alettu ajaa julki-imetysoikeuden suojelemista lailla. Ehkä nyt imettämiemme tyttärien aikanaan tullessa imettäviksi äideiksi julki-imetys on meidänkin kulttuurissa itsestäänselvyys.

KIRJOITTAJA ON HISTORIAN OPETTAJA, IMETYSTUKIÄITI, SEINÄJOKI

Lähteitä: Ruth Kamnitzer: “Breastfeeding in the land of Genghis Khan“, Mothering-lehti 7–8/2009.

Riina Kohonen: Imuhäkärää ja mörkötissiä.

Teoksessa Imetyksen aika – uusi suomalainen imetyskirja. Avain, 2009.

Meredith F. Small: Our Babies, Our Selves – How biology and culture shape the way we parent.

Knopf Doubleday , 1999.

Kaari Utrio: Perhekirja – Eurooppalaisen perheen historia. Tammi, 1998.

Kolumni

Kun äiti navetasta läks' TEKSTI JA KUVAT HEINI KETTUNEN

Kun Kansalliskirjaston ovista astuu sisään, ilmassa tuntuu historian vieno tuoksu. Vanhat niteet sekä koristeelliset seinät ja katto luovat menneen ajat tunnun. Olen tullut tänne etsimään suomalaisen imetyshistorian lähteitä.

Pölyisten kirjojen sijasta klikkaan arkisesti tietokoneen hakuohjelman auki.

Näpyttelen hakusanaksi "imetys". Yllätyn hakutuloksesta – klassisten imetysopusten lisäksi hakuohjelma löytää lukuisia maatalouteen liittyviä teoksia. Miten luomuemakoiden vieroitus liittyy suomalaisten äitien imetyksen historiaan?

Ensin hämmästyn, mutta sitten pysähdyn pohtimaan asiaa. Suomalaisten historia kietoutuu paljolti talonpoikien ja tilallisten historiaan. Kotieläinten hyvinvointi on ollut tärkeässä asemassa, kun pientiloilla on mietitty, miten perhe selviää ankaran talven yli. Porsivan emakon tehtävä on ollut tuottaa kinkut lasten joulupöytään ja lehmän tuottaa maitoa ja voita aamupuuron päälle.

Suomessa maalta on muutettu kaupunkeihin suurin joukoin 1960 –70-luvuilla. Kaikki moderni on ollut pop. Puutalot on purettu makkaratalojen tieltä.

Ehkä samassa modernisaation huumassa äidit ovat vaihtaneet imetyksen korvikkeisiin. Moderni äiti ei ole halunnut tulla rinnastetuksi emakkoon tai lehmään, joka vain tuottaa maitoa jälkeläisilleen.

Maaseudun sielunmaisemaan on haluttu ottaa selvä hajurako.

Tämän päivän suomalainen kaunokirjallisuus tuo edelleen esiin vertauksia imetyksen agraarikulttuuriin rinnastuvan luonteeseen. Sekä Roosa Meriläisen Nollasta ykköseksi että Silvenbergin Äitikortti sivuavat aihetta. Nuoret äidit eivät halua rinnastua lypsävään lehmään.

Kuinka kauaksi olemmekaan pudonneet luonnollisilta juuriltamme?

Imetysuutisia 1/2016 19

28. MARRASKUUTA 2015, (EDESSÄ) JAMAL MAJATI KANTAA NUKKUVAA KUUKAUDEN IKÄISTÄ YOUSSEF-POIKAANSA. HÄN KÄVELEE NOUR-VAIMONSA JA 11-VUOTIAAN MOHAMMAD-POIKANSA KANSSA MUTAISELLA PELLOLLA TABANOVCEN KYLÄSSÄ SERBIAN RAJALLA. PARISKUNTA ON NELJÄN LAPSENSA KANSSA MATKALLA SERBIAN RAJALLE SAAVUTTUAAN KYLÄÄN JUNALLA. HE OVAT PAENNEET POMMITUKSIA SYYRIASTA ALLEPPON KAUPUNGISTA. © UNICEF/UN02843/GILBERTSON VII PHOTO

Imetysuutisia 1/2016 20

Lapset sodan varjossa KUVAT UNICEF, EPOCA LIBERA IMAGES JA SA-ARKISTO

Kun perheet pakenevat sotien ja kriisien keskeltä, lapset ovat kaikkein haavoittumimmassa asemassa. Unicefin kuvat kertovat näiden perheiden tarinan.

Imetysuutisia 1/2016 21

Imetys suojelee lasta kriisitilanteessa TEKSTI MINNA MÄKINEN

Imetystukiäidit Heini Salmi, Katja Pohjola, Katri Kalajainen ja Maija Sjöroos tekivät raportin “Imetys ja sen tukeminen hätä- ja kriisitilanteissa” Imetystukiäitikurssilla Turussa 2015. Työssään he tuovat esille, että hätätilanteissa vauva on hyvin haavoittuvainen: infektiot uhkaavat eikä turvallisia rutiineja ole. Äiti saattaa olla loukkaantunut ja äärimmäisen stressaantunut.

Imetys auttaa vauvaa selviytymään monin tavoin: imetys suojaa taudeilta, pitää vauvan turvassa ja lämpimänä, vähentää äidin ja vauvan stressiä ja vahvistaa äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta. Imetys on kuitenkin myös uhattuna hätätilanteissa. Hyvää tarkoittavat korvikelahjoitukset sekä tietoiset korvikekoodirikkeet vaarantavat vauvan terveyden, sillä poikkeusoloissa korvikkeen käyttöön liittyy isoja riskejä sekä hygienian että korvikkeen terveyshaittojen vuoksi.

Kun imetys syrjäytyy korvikkeen käytön kasvaessa, tilastoissa on havaittu kuolleisuuden nousevan. Useilla katastrofitilanteilla on ollut kauaskantoiset vaikutukset alueiden imetystilastoihin jopa vuosikymmenten päähän. Kriisiauttajien taidot imetyksen tukemisessa ovat elintärkeitä. Turvalliseen korvikeruokintaan hätätilanteissa auttavat tuttipullojen sijaan hörppyytyskupit, puhdas vesi, polttoaineet sekä huolellinen ohjaus. Imetyksen ensisijaisuus korostuu kautta linjan työssä käytetyissä kansainvälisissä lähdemateriaaleissa.

ROUVA MAJATI SYNNYTTI VAUVAN KEISARINLEIKKAUKSELLA JUURI ENNEN KUIN PERHE JOUTUI PAKENEMAAN. HÄNEN LEIKKAUSHAAVANSA AUKESI PITKÄN PAKOMATKAN AIKANA. PERHE PAKENI TURKIN JA KREIKAN KAUTTA EUROOPPAAN, JOSSA HE KÄVELIVÄT PÄIVÄKAUSIA KOHTI KESKI-EUROOPPAA. SYNNYTTÄNEEN ÄIDIN TÄYTYI ANTAA HAAVAN PARANTUA ITSEKSEEN, JA VAIKKA VERENVUOTO LOPULTA TYREHTYI, HAAVA OLI HYVIN KIVULIAS. MAJATIN KEHO ON NIIN TURVONNUT, ETTÄ KÄVELYMATKAT VIEVÄT HÄNELTÄ KAKSI KERTAA NORMAALIA PIDEMMÄN AJAN. NELJÄN LAPSEN ÄITI ON USEIN SAIRAANA KYLMÄN SÄÄN TAKIA. HÄN USKOO, ETTÄ IMETYKSELLÄ OLEVA YOUSSEF-VAUVA SAIRASTAA MYÖS KYLMYYDEN TAKIA. ROUVA MAJATI TOIVOO LÖYTÄVÄNSÄ "TURVAA, LEPOA, HOITOA JA KOULUTUSTA – ETENKIN KOULUTUSTA" – RUOTSISTA, JOKA ON PERHEEN MÄÄRÄNPÄÄ. PERHE KÄVI KYLÄSSÄ UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLISELLÄ ALUEELLA, JOSSA HE SAIVAT AVUSTUSJÄRJESTÖLTÄ LAPSILLE LÄMPIMIÄ VAATTEITA JA KEITTOA ENNEN KUIN HE JATKOIVAT MATKAA KOHTI POHJOISTA. © UNICEF/UN04039/GILBERTSON VII PHOTO

Imetysuutisia 1/2016 22

Imetysuutisia 1/2016 23

SYYRIALAINEN PAKOLAISÄITI ISTUU IMETTÄMÄSSÄ VAUVAANSA JALKAKÄYTÄVÄLLÄ ODOTTAESAAN PIREUKSEN METROASEMALLA. UUSI PAKOLAISLAIVA SAAPUI JÄLLEEN PIREUKSEN SATAMAAN 25. ELOKUUTA 2015. ALUKSESSA OLI YLI 2 500 KONFLIKTEJA PAENNUTTA SYYRIALAISTA. © EPOCA LIBERA IMAGES / WWW.EPOCALIBERA.COM

Imetysuutisia 1/2016 24

Imetysuutisia 1/2016 25

Suomessa sota kosketti lähes miljoonaa kasvuikäistä ja vaikuttaa jälkipolvissa tunneperintönä, josta on vaiettu. Kuten sota-aikana, nykyajan lapsetkin ovat tottuneet yllättäviin muutoksiin, omillaan pärjäämiseen ja varhaiseen itsenäistymiseen.

TUTKIMUSLÄHDE: HAAVOITETTU LAPSUUS, I OSA 4-OSAISESTA SODASSA KOETTUA -SUURTEOSSARJASTA. SIIRTOLAISÄITI IMETTÄÄ PIENOKAISTAAN. VILPPULA 1941.06.22. SA-KUVA.

Historiallisesti ainutlaatuiset SA-kuvaarkiston kuvat kotirintamalta vuosilta 1939–45 valottavat lasten ja perheiden elämää sodan keskellä. Syli ja imetys toivat lohtua sodan arvaamattomuuden keskellä.

Imetysuutisia 2/2015 27

Imetysuutisia 1/2016 28

VEPSÄLÄISET ON VÄLITTÖMIÄ KUIN LUONNONLAPSET. KESKELLÄ NUORISON KISAILUA IMETTÄÄ ÄITI PIENOKAISTAAN EIKÄ SIIHEN KIINNITÄ HUOMIOTAAN KUKAAN MUU KUIN VALOKUVAAJA. SOUTJÄRVI, METSÄNTAKA 1943.06.24 SA-KUVA

KARJALAINEN PERHE. ÄITI IMETTÄÄ LASTAAN. TAKANA TYYPILLINEN KORISTELTU NURKKA. PAATENE 1941.11.04 SA-KUVA

Imetysuutisia 1/2016 29

IMETYKSEN TUKEA ÄIDILTÄ ÄIDILLE TEKSTI KIRSI KÄHKÖNEN, KÄTILÖ, YAMK, OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA, LIISA KIVINIEMI, TTT, YLIOPETTAJA, OULUN AMMATTIKORKEAKOULU, MINNA MANNINEN, TTM, LEHTORI, OULUN AMMATTIKORKEAKOULU KUVA KIRSI KÄHKÖNEN

Imetyksen eduista tiedottaminen sekä imetysohjauksen vastuu kuuluu julkiselle sektorille. Äitejä tulisi kannustaa imettämään vauvojaan suositusten mukaisesti. Tutkimusten mukaan äidit eivät välttämättä saa tarpeellista ohjausta imetykseen liittyen, tai se on ristiriitaista ja näin imetys on vaarassa loppua. Vertaistuki voi tällöin tukea perheitä jatkamaan imetystä.

Imetysuutisia 1/2016 30

Vertaistuki on ihmisten keskinäistä samankaltaisuutta, mikä luo yhteyttä ihmisten välille. Kohtaamisessa ei ole minkäänlaisia titteleitä tai rooleja, vaan auttamisen ydin on arkisessa kohtaamisessa, jossa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia.1,2,3 Tehokkain tuki saavutetaan, kun tuettavan ja tukijan elämäntilanteet ovat samanlaiset ja ymmärtävät toisiaan. Lapsiperheet toivovat tutkimusten mukaan enemmän vertaistukea ja kokevat sen hyödyllisenä.4,5 Tällä tutkimuksella kuvattiin Imetyksen tuki ry:n tukiäitien käsityksiä imetyksen tukemisen toteutumisesta kolmannella sektorilla.

Tutkimustulokset ovat Oulun Ammattikorkeakoulussa julkaistusta opinnäytetyöstä.6 Tutkimuksen tavoittee-

Äiti- ja perhelähtöisyys sekä yksilöllisyys olivat tärkeitä lähestymistapoja imetyksen tukemisessa.

na oli tuottaa tietoa, joka auttaa kehittämään imetysohjausta Oulun yliopistollisessa sairaalassa sekä Oulun alueen neuvoloissa.

Tukiäidit vertaistukijoina Tukiäiteihin otettiin yhteyttä joko suoraan henkilökohtaisesti, tai netin kautta. Vertaistuen piiriin hakeuduttiin enimmäkseen imetyksen perustiedon saamiseksi. Myös edelliset vaikeat imetyskokemukset saivat äitejä ottamaan yhteyttä vertaistukeen. Jotkut äidit saattoivat hakea kuuntelijaa. Äiti- ja perhelähtöisyys sekä yksilöllisyys olivat tärkeitä lähestymistapoja imetyksen tukemisessa. Perheiden toiveita imetyksen suhteen kunnioitettiin jopa silloin kun imetyssuositukset eivät välttämättä toteutuneetkaan.

Tukiäidit olivat koulutettuja vertaistukijoita. Koulutus perustui Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamiin imetyssuosituksiin sekä painotti äidin kohtaamista sekä kuuntelemista ja läsnäoloa. Tukiäidit kokivat hyvästä taustatuesta riippumatta työnsä imetyksen tukijoina haasteelliseksi. Heidän työnsä vertaistukijoina oli vähentynyt julkisen terveydenhuollon siirtäessä vastuuta imetyksen perustiedon jakamisesta kolmannelle sektorille. Äitejä oli jopa ohjattu hakeutumaan vertaistuen piiriin hakiessaan tietoa imetyksestä jul-

kiselta terveydenhuollolta.

Tukiäidit kokivat roolinsa liian suureksi imetystiedon välittäjinä. Tukiäidit olisivat mielellään vuorovaikutuksessa julkisen sektorin kanssa epäkohtien esille tuomisessa ja näin kehittämässä imetysohjausta oikeaan suuntaan, äitien tarpeiden mukaisiksi.

jauksen vastuukysymykseen julkisen ja kolmannen sektorin välillä tulisi ottaa kantaa ja ohjeistaa työnjakoa ylemmällä tasolla. Imetyksen ongelmatilanteisiin tulisi luoda hoitopolku nopean avun saamiseksi.

Yhteistyön kehittäminen julkisen sektorin kanssa Tukiäitien mukaan päättäjät eivät arvosta imetystä tarpeeksi ja siksi ohjaukselle ei luoda tarpeeksi mahdollisuuksia. Heidän mielestään resursseja sekä imetyskoulutusta tulisi lisätä ja suunnata sitä kaikille lapsiperheiden parissa työskenteleville. Koulutuksella voitaisiin vaikuttaa myös imetysohjaajien imetysasenteisiin, joissa tukiäitien mielestä oli myös parantamisen varaa. Tukiäidit toivat esille myös imetysohjauksen katkeamisen ongelman. Heidän mielestään mahdollisten imetysongelmien esiintyessä kotona synnytyksen jälkeen, äideille olisi saatava apua nopeasti.

Julkinen sektori voisi myös nykyaikaistaa yhteydenottomahdollisuuksia ammattilaisiin myös imetysohjauksen osalta.

Yhtenäisen imetysohjauksen käytännön suunnitteluun tarvitaan eri organisaatioiden ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Imetyksenoh-

Imetysuutisia 1/2016 31

Lähteet: 1) HYVÄRI, S. 2005. Vertaistuen ja ammattiauttamisen muuttuvat suhteet. Teoksessa Nylund, M. & Yeung AB (toim), Vapaaehtoistoiminta: Anti, arvot ja osallisuus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy 2) KINNUNEN, P. 1999. Sosiaalinen tuki ja kolmas sektori. Teoksessa Hokkanen, L. Kinnunen, P. & Siisiäinen, M. (toim.) Haastava kolmas sektori, pohdintoja tutkimuksen ja toiminnan moninaisuudesta, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 3) KOSONEN, K. 2010. Voimia ja virtaa vertaistuesta, Tutkimus invalidiliiton vertaistukeen perustuvasta toiminnasta, Pro gradu-tutkielma, Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto 4) THOMSON, G., CROSSLAND, N. & DYKES, F. 2011. Giving me hope: women`s reflections on a breastfeeding peer support service, Maternal & Child Nutrition, 2012, Vol 8, Issue 3, 340353. Viitattu 18.5.2015, http://www.altmetric. com/details.php?domain=wiley.com&citation_ id=477991 5) VILJAMAA, M-L. 2003. Neuvola Tänään ja Huomenna. Vanhemmuuden tukeminen, perhekeskeisyys ja vertaistuki, Jyväskylän Yliopisto, Lievestuore: Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä and ER-Paino Ky 6) KÄHKÖNEN K. 2016. Tukiäidit imetyksen vertaistukijoina, Kolmannen sektorin rooli imetyksen ohjauksessa tukiäitien kuvaamana. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Oulun Ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201602112143

Yhdistys & Uutiset Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset tähtäävät nykyistä pidempään täysimetykseen – imetystukea tarvitaan Terveyden­ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tammikuussa uudet kansalliset ruokasuositukset lapsiperheille. Vauvoille suositellaan yksinomaista eli täysimetystä kuuden, vähintään neljän kuukauden ikään asti. Kiinteiden ruokien aloittamista suositellaan pieninä maisteluannoksina vauvan yksilölliset valmiudet huomioiden, äidinmaidon pysyessä vauvan pääasiallisena ravintona.

Suomessa ollaan tällä hetkellä kaukana suosituksen tavoitteista, sillä vauvat saavat äidinmaitoa ainoana ravintona keskimäärin vain kaksi kuukautta. Uudessa suosituksessa nostetaan esiin imeväisikäisten ravitsemuksen keskeiset haasteet: äidinmaidonkorviketta saavien vauvojen suuri osuus ja kiinteiden ruokien aloittaminen yleisesti ennen suositusikää.

Korvikkeen tarjoaminen äidinmaidon ohella varmuuden vuoksi sekä puutteellinen imetysohjaus terveydenhuollossa ovat Imetyksen tuki ry:n kokemuksen mukaan usein syynä siihen, että imetys loppuu aikaisessa vaiheessa vastoin äidin toivetta. Enemmän tukea tarvittaisiin erityisesti lisämaidon vähentämiseen ja täysimetykselle pääsemiseen. Imetyksen tuki ry on yhdessä muiden järjestöjen tuottanut materiaaleja terveydenhuollon ja perheiden käyttöön lisämaidosta luopumisen avuksi. Uudessa ruokasuosituksessa määritellään, että lisämaitoa tulisi synnytyssairaaloissa antaa vain lääketieteellisin perustein ja että täysimetyksen toteutumista tulisi tukea.

Uusi järjestösihteeri on tarttunut toimeen Imetyksen tuen uusi järjestösihteeri on Kaisa Korpela. Kaisa on koulutukseltaan LuK, ja hän on työskennellyt aikaisemmin mm. sosiaali- ja terveysalan koulutusyrityksissä ja ammattiliitossa. – Pidän Imetyksen tuen toimintaa tärkeänä, ja odotankin sitä, että pääsen tuntemaan yhä paremmin järjestön toimintaa. Odotan myös kehittyväni järjestötyöntekijänä tämän työn myötä.

On ollut ilo tutustua Imetyksen tuessa työskenteleviin henkilöihin, vapaaehtoisiin ja jäseniin. On ollut myös ihanaa huomata, miten iso vertaistukiverkosto on, kuinka paljon vapaaehtoisia on ja miten moni jäsen on valmiina auttamaan ja edistämään järjestön toimintaa. Innostus ja positiivinen asenne todella tarttuu!

Imetystukipuhelin 09 4241 5300

Imetysuutisia 1/2016 32

Läheisyys kannattaa Ma

IMETTÄVÄLLE ÄIDILLE

dellinen valint a ka n täy nta ao c mis u l t e ä k , t k e o ko een nd hetki h ja van –

onne teen hemmuu llise n vuoden ympäri.

Rinnanlämmittimet villaa ja hellivää silkkiä Liivinsuojat hengittävää luomupuuvillaa Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Tilaa ilmainen Villavauva-opas kotisivultamme tai p. 03-871460

ruskovilla.fi

Luontaistuotteiden verkkokaupasta Lootuskaupasta raskauteen, imetykseen sekä arjen jaksamiseen luonnon apukeinoja mm. vitamiinit ja muut luontaistuotteet sekä superruoka.

Pienille mm. säilöntäaineeton D-vitamiinitippa.

Laadukkaat luonnonkosmetiikka BioAroma tuotteet koko perheelle, myös vauvoille (mm. säilöntäaineeton vauvaöljy ja lastenshampoo). www.lootuskauppa.fi

Maahantuoja:

Ehdottoman ergonominen kantoreppu, joka kasvaa lapsen mukana syntymästä taaperoikään ja sopii kaikenkokoisille kantajille.

Imetysuutisia 1/2016 33

www.mamidea.com Lisätietoja: p. 09 411 0850 info@mamidea.com

facebook.com/MaMDesign

Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka puhuu imetyksestä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista.

Imetyksen lohtukirjaan uskaltaa tarttua, vaikka oma imetys olisi rikkonut kaikki toiveet, normit ja säännöt.

Kirjan hinta on 25 euroa. Tilaukset itu@imetys.fi.

Imetyksen lohtukirja on myös luettavissa maksutta sähköisesti osoitteessa http://issuu.com/imetyksentuki Imetyksen lohtukirja on syntynyt järjestöyhteistyönä Esteetön Imetys -projektissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Mukana on ollut Imetyksen tuki ry ja kaksitoista kansalaisjärjestöä: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Leijonaemot ry, Mielenterveyden keskusliitto, ProMama ry, Refluksilapset ry, Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry.

Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio.

Imetysuutisia 1/2016 34

Imetykse lohtukirjan

Hoitava ja parantava rintasidos

Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen?

Imetyksellä on tärkeä rooli lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymisessä.

Kipeiden rinnanpäiden ei tarvitse olla enää imetyksen esteenä.

Lue lisää Nursicaresta ja äitien kokemuksista osoitteessa www.nursicare.fi

Imetysuutisia 1/2016 35

Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry