Imetysuutisia 1/2012

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia 1 / 2012

Elämänjanoa SIVU 7

Tervetuloa yhteistyöseminaariin SIVU 6

Ryhmänvetäjä hyötyy verkostoistaan SIVU 4

Imetysuutisia 1/2012 1

Sisällys Imetysuutisia 1/2012

7 3 4 6 7 10

10 SANNA HUKKANEN, OSA PIIRROSTEN SARJAN VOITTOTYÖSTÄ TISSISARJA.

KUVA: PILVI KIILI-LAITINEN, ALEKSIN JA EEMELIN IMETYSTARINA

Neljän kuukauden ikäisten täysimetys ja pitkä imetys ovat hieman lisääntyneet.

Imetysohjaajan koulutus on joka toisella neuvolan terveydenhoitajalla, kertovat uudet imetystilastot.

Puheenjohtajalta Ryhmänvetäjä hyötyy verkostoistaan Tukiäitiseminaari Ihana pitää iholla rauhassa Uutisia

Liite

Liite

2

Tukiäitien tueksi

3

Imeväisten arkkityypit

6

Tukiäidin huoneentaulu

8

Ryhmänvetäjän rompekori

10

Imetysnukke helpottaa nälkää

12

Tukipuhelut vastaavat yhä paremmin äitien tarpeisiin

Tämän lehden ja liitteen kuvituksen kuvat ovat Kuvita imetys -kuvakilpailun satoa.

Julkaisija Imetyksen tuki ry Vt. päätoimittaja Leena Pikkumäki Toimitussihteeri Anna Groundstroem Toimitus Liisa Ansio, Minna Kallioharju, Maarit Kuoppala, Katri Pääkkö-Matilainen Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Malminkatu 22 A 00100 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Maarit Kuoppala maarit.kuoppala@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitustilamyynti@imetys.fi Painopaikka Siirtopaino, Jyväskylä, painos 400kpl ISSN 1798-8349. Kannen kuva Kim Arffman, Pieni turkulainen (valokuvien sarjan toinen palkinto).

Imetysuutisia 1/2012 2

KUVA: TERO KOSKINEN

Puheenjohtajalta Aikaa kuunnella ja kohdata tilastot kertovat satoja tarinoita, joissa äiti on jäänyt karvaasti yksin takkuavan imetyksen kanssa.

Kiitos sinulle tukiäiti, että kuuntelet äitiä ja hänen imetystoiveitaan. Luemme vauvaa yhdessä äidin kanssa. Katsomme sirkeäsilmäistä Sakke-vauvaa, joka rintaa hamuaa kuvakilpailumme valokuvien voittajakuvassa. Ymmärrämme imetyksen tunteet ja vaiheet kuten piirrosten sarjan voittaneessa Tissisarjassa. Kiitokset kuvakilpailuumme osallistuneille ja lämpimät onnittelut voittajille.

Tukiäitikin voimaantuu kohtaamisista, kuuntelusta ja keskusteluista. Tervetuloa syksyn seminaariin, joka pidetään Helsingissä 25–26. elokuuta.

Tanja Koskinen, puheenjohtaja

KUVA: ANTTI ISOMÄKI

Tämän vuoden äitienpäivän alla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkisti vuoden 2010 imetystilastot. Niiden mukaan äitien saama imetysohjaus perustuu koulutettuun tietoon vain joka toisen terveydenhoitajan vastaanotolla. Valeimetysohjaus ei rintoja saa herumaan. Mitä tekee Valvira?

Onneksi imetysohjauskoulutettujen terveydenhoitajien osuus on kuitenkin lisääntynyt viidessä vuodessa. Vuoden 2005 tilastoissa imetysohjauskoulutus oli vain joka kolmannella. Luja kiitos kuuluu niille sitkeille kätilöille ja terveydenhoitajille, jotka ovat järjestäneet kollegoilleen koulutusta.

Imetystilastojen uutisten otsikot moittivat, että suomalaiset äidit eivät imetä tarpeeksi. Time-lehden imetyskansikuvakohun myötä taas kävi ilmi, että ne jotka imettävät, eivät osaa sitä lopettaa ajoissa. Aina on joku, joka ei ymmärrä. Meille imetystukiäideille

Imetysuutisia-lehden päätoimittajana aloittaa Heini Kettunen lehdessä 2/2012 Imetyksen tukeminen on minulle sydäntä lähellä, sillä lasten pieni ikäero ja pitkä imetys ovat tuoneet tullessaan lähes viiden vuoden imetystaipaleen. Kahden lapsen imetys vastasyntyneestä taaperoksi on ollut hieno kokemus, johon on mahtunut sekä ilon ja onnen hetkiä että haasteita, turhautumista ja uhmaikää. Kolme vuotta Tanskassa auttoivat näkemään, kuinka kulttuurisidonnaista lastenhoidon tavat ja ohjeet ovat.

Ennen lasten syntymää olen työskennellyt toimittajana ja toimitussihteerinä Ylessä ja STT:llä. Olen myös aiemmin ollut Kestovaippa-lehden päätoimittaja. Tampereen yliopistosta olen valmistunut yhteiskuntatieteen maisteriksi.

Hienoa päästä tekemään teidän kanssanne yhdessä tärkeää lehteä ja nostamaan imetysaiheita esille. Otan mielelläni vastaan juttuideoita, tule mukaan lehtityöryhmään! Ota yhteyttä heini.kettunen@imetys.fi.

Imetysuutisia 1/2012 3

Ryhmänvetäjä hyötyy verkostoistaan TEKSTI ANNA GROUNDSTROEM, KUVA TUIJA SORSA

Imetystiedon peruskurssin jälkeen moni kurssilainen seisoo hetken risteyskohdassa. Hallussa on tärkeät imetyksen perustiedot, mutta miten jatkaa eteenpäin? Vertaistukemisen mahdollisuuksia on monia. Usein tie vie ensin kotikunnan imetystukiryhmän vetäjäksi.

Orimattilassa asuva tukiäiti Jenni Rauta huolestui peruskurssilla siitä, miten yksin äidit saattavat jäädä imetyspulmiensa kanssa. Jenni perusti paikkakunnalleen ryhmän, joka on nyt toiminut vuoden ajan.

– Ryhmän perustaminen ei ollut käytännössä hankalaa. Hankin ryhmälle tilat ja materiaaleja. Kokoontumistiedot laitoin nettiin. Paikallislehti julkaisi jutun aloittavasta ryhmästä, kertoo Jenni.

Orimattilan ryhmä kokoontuu kerran kuussa avoimen päiväkodin tiloissa. Jennin mukaan ryhmä on pyörinyt ensimmäisen vuotensa melko vaisusti, mikä on tavallista aloittavalle ryhmälle. Äidit ovat käyneet yhdestä muutamaan kertaan hakemassa tukea omille ajatuksilleen ja ajankohtaisille imetyshuolilleen. Vaikka väkeä ei toistaiseksi ole ollut tungoksek-

si saakka, jokainen tukikontakti on arvokas.

– Yksikin ryhmään löytänyt äiti on tukiäidille ilonaihe, Jenni sanoo.

Vapaaehtoistyön rooli vahvistuu Neuvola on tiedottanut Jennin ryhmän toiminnasta asiakkailleen, mutta esimerkiksi perhevalmennuksiin vertaistukijat eivät toistaiseksi ole olleet tervetulleita. Jenni on tyytyväinen siihen, että paikallisen neuvolan henkilökunta on tänä keväänä saanut lisää imetyskoulutusta.

Kaksi vuosikymmentä vapaaehtoistyön ja vertaistuen parissa työskennellyt yhdistystoiminnan asiantuntija Anne Laimio on tullut tutuksi vapaaehtoistyöhön liittyvien asenteiden kanssa. Vapaaehtoistyö on yhteiskunnassamme usein

Imetysuutisia 1/2012 4

melko näkymätöntä, ja ammattilaiset saattavat mitätöidä vapaaehtoisten työpanosta. Laimio ennustaa, että muutoksia on luvassa lähivuosina.

Esimerkiksi terveydenhuollossa on Laimion mukaan havahduttu siihen, ettei julkisin varoin ole mahdollista rakentaa kestävää, kokonaisvaltaista hyvinvointia. Rinnalle tarvitaan myös koulutettua vertaistukea. Tämä on kirjattu uuteen terveydenhuoltolakiin, jota ollaan ottamassa käytäntöön parhaillaan muun muassa KeskiSuomen keskussairaalassa. Myös THL:n Imetyksen edistämisen toimintaohjelma suosittaa neuvoloille yhteistyötä vertaistukijoiden kanssa.

Mäntsäläläiselle tukiäidille Satu Orajärvelle toimintaohjelman suosituksista oli konkreettista hyötyä neuvolayhteistyön luomisessa.

Yhteyshenkilöksi löytyi kannustava terveydenhoitaja, joka ymmärsi vertaistukitoiminnan hyödyt.

Neuvola tarjosi imetystukiryhmälle kokoontumistilat, ja Satu on vetänyt imetysvalmennuksia odottaville perheille. Tukiäiti pyydettiin myös mukaan kehittämään paikallista perhevalmennusta yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Uudet valmennukset ottavat vahvemmin esille varhaisen vuorovaikutuksen haasteita.

Toivelistalla työpari Mäntsälän imetystukiryhmässä käy valtaosin vakioporukkaa. Kaikki tuntevat toisensa ja yhtenä haasteena Satu näkeekin oman ryhmänvetäjän roolinsa tutussa yhteisössä.

Selkeä aloitus ja teemat ovat osoittautuneet toimiviksi rutiineiksi.

Ryhmässä keskustellaan asioista, joista ei muuten tuttavien kanssa tule välttämättä juteltua.

Sekä Satu että Jenni vetävät paikkakunnallaan ryhmää yksin. Vetäjäkaveri on ensimmäisenä kummankin toivelistalla.

– Vaikka ryhmää menisi vetämään pahoilla mielin, kotiin lähtee voimaantuneena. Olisi kuitenkin kivaa, että voisi jutella vetäjänäkökulmasta toisen kanssa. Nyt tämä on yksinäistä puuhaa, miettii Satu.

Verkostoituminen on vapaaehtoistyössäkin tärkeä voimavara. Jos tukiäitikollegaa ei omalta paikkakunnalta löydy, tapaamisia tai tukiäiti-iltoja voi ehdottaa lähikuntien vertaistukijoille. Yhteistyö muiden alan vapaaehtoisten, kuten synnytysdoulien ja perhekerhon vetäjien kanssa voi myös poikia uusia ideoita ja energiaa imetystukityöhön. Satu on todennut käytännössä verkostoitumisen voiman.

– Olen vetänyt Mäntsälässä myös vauvaryhmää. Toukkapiirin kautta äitejä on tullut imetystukiryhmäänkin. Monet vakikävijöistämme ovat

KUVA TUIJA SORSA, IMETYS. KUNNIAMAININTA KUVITA IMETYS -KUVAKILPAILUSSA.

innostuneet käymään myös imetystiedon peruskurssin, Satu kertoo.

Hyvien ihmisten työ Vapaaehtoistyön määrä kannattaa suunnitella sellaiseksi, ettei työ- ja perhe-elämä jää pitkiksi ajoiksi liian vähälle huomiolle.

Vapaaehtoistyötä tekevät ovat Laimion kokemuksen mukaan erityisen kunnollisia ja vastuuntuntoisia ihmisiä. Jotta ilo tehdystä työstä säilyy, tasapainon säilyttämiseen kannattaa satsata.

– Vertaistukityötä on tehtävä hyvällä omallatunnolla. Vähänkin on riittävästi. Isomman puristuksen jälkeen on lupa hengähtää ja jatkaa taas kun on kerännyt hetken voimia, Laimio toteaa.

Imetysuutisia 1/2012 5

Vapaaehtoistyön luonne on vuosien myötä muuttunut. Laimio muistelee iäkästä rouvaa, joka oli toiminut vapaaehtoisena sotilaskotisisarena viisikymmentä vuotta. Nykyisin ihmiset eivät voi eivätkä aina haluakaan sitoutua useiksi vuosiksi kerrallaan.

Omaa jaksamista auttaa, että hahmottaa oman roolinsa vapaaehtoistyöntekijänä. Koko maailmaa ei voi muuttaa kerralla, mutta vertaistukija voi helpottaa monen perheen elämää pitkäksi aikaa.

– On tärkeää tunnistaa omat motiivinsa tehdä vapaaehtoistyötä. Mitä merkitystä tekemälläni työllä on minulle, tuettavalle perheelle ja laajemmin koko yhdistykselle, muistuttaa Anne Laimio.

.

Vertaistukea yhdessä – tule jakamaan kokemuksia ja kehittämään tulevaa

Imetyksen tuki ry järjestää elokuussa kaksipäiväisen seminaarin tukiäideille ja kouluttajille.

Tule mukaan lauantain vertaistukipäivään jakamaan ideasi, toiveesi ja visiosi.

Kerro millaista tukea ja millaisia materiaaleja tarvitset tukiäitityössäsi. Suunnittele yhdessä muiden kanssa, millaista imetyksen vertaistukea yhdistys tulevaisuudessa tarjoaa. Seminaari on oiva paikka tutustua tukiäiteihin ympäri Suomen ja vahvistaa yhteistyötä oman alueen vapaaehtoisten kesken.

Sunnuntain kouluttajapäivässä pääset harjoittelemaan vuorovaikutustilanteita, kokeilemaan koulutusmetodeja ja jakamaan kokemuksia koulutuskentältä. Koulutustapahtumaan voit osallistua, jos olet kiinnostunut peruskurssien tai tukiäitikurssien vetämisestä. Tapahtuman antia voit hyvin hyödyntää myös imetysvalmennuksissa ja imetystukiryhmissä.

Viikonlopun päivätapahtumien ajaksi on järjestetty lastenhoito. Yhdistys korvaa pitkänmatkalaisten matkakulut. Kaikki seminaarin osallistujat ovat tervetulleet mukaan myös lauantain iltaohjelmaan.

Tervetuloa kouluttautumaan, ideoimaan ja virkistymään iloisessa tukiäitiseurassa!

Lisätietoja www.imetys.fi/seminaari tai Anna Groundstroem, p. 044 5225 038

Imetysuutisia 1/2012 6

KUVA TUIJA SORSA, IMETYS2. KUNNIAMAININTA KUVITA IMETYS -KUVAKILPAILUSSA.

Tukiäitiseminaari 25.-26.8.2012 Helsingissä

Ihana pitää iholla rauhassa

TEKSTI LEENA PIKKUMÄKI, KUVA PILVI KIILI-LAITINEN

Äidin elämästä tulee sukkulointia kodin, keskolan ja pumppuhuoneen välillä, kun perheeseen syntyy kaksi keskosta.

Apukäsiä ja tukiverkostoa tarvittiin moneen kertaan Pilvi Kiili-Laitisen lasten ensivuosina.

Pilvin esikoinen tuli isosiskoksi vuoden ja 10 kuukauden iässä, kun pikkuveljet syntyivät kahdeksan viikkoa etuajassa. Perhe-elämä muuttui matkoiksi, kaipaukseksi ja hoitovuoroiksi.

– Jokainen lähtö kotoa ja sairaalasta tuntui hurjalta. Piti vain luottaa siihen, että lapset ovat osaavissa käsissä.

Kaksoset Aleksi ja Eemeli tarvitsivat tehostettua hoitoa keskoskaapissa vain viikon verran, minkä jälkeen he voimistuivat keskolassa vielä reilu kolme viikkoa ennen

kotiutumista. Toinen painoi syntyessään vähän yli kaksi kiloa, toinen vähän alle.

– Pojat olivat sitkeitä sissejä.

Alkuun oli pientä taistelua, mutta sitten mentiin vakaasti eteenpäin.

Keskosten hoidon tavoite on vakauttaa elintoiminnot ja oppia syömään ja hengittämään.

Pienet väsyvät helposti ja nukkuvat paljon. Mitä pienempi ja nuorempi vauva, sitä enemmän sairaalahoitoa keskoset tarvitsevat.

Pilvi Kiili-Laitinen sai Imetyksen tuen kuvakilpailussa kunniamaininnan valokuvasta Elämänjano. ”Yksi kuva kertoo pitkän tarinan”, perusteli raati.

Imetysuutisia 1/2012 7

Jokainen keskonen tarvitsee myös vanhempiensa hoivaa.

– On uskomatonta, miten pienet voivat paremmin kenguruhoidossa. Oli ihana pitää lasta rauhassa ihoa vasten, Pilvi kertoo.

Äitien työ lepohuoneessa Vanhempien lepohuoneessa kolme rintapumppua kävi vieretysten.

Yksi oli oikein vanha, kaksi uudempaa. Pumput kävivät kovaan tahtiin.

– Kukaan ei koskaan ollut nuttu nurinpäin. Olo tuntui lypsylehmältä, mutta se kuului siihen asiaan. Jos jotain juteltiin, niiin lasten voinnista.

Ihan ensimmäiset pisarat Pilvi houkutteli esiin käsinlypsyn avulla. Sitten hän opetti rinnat pumpulle ja kuljetti keskolaan pojille maitoa.

– Rintani eivät koskaan tuottaneet valtavia määriä maitoa, mutta pojille oma maito riitti keskolaajan. Kotiutuessamme sain omaa maitoa mukaan kotiinkin.

Toiveena oli siirtyä vielä rintapumpulta tavalliseen imetykseen. Pilviä auttoi kovasti, että hän oli jo imettänyt esikoistaan.

Imetys oli sujunut aika peruskaavalla.

– Ei ollut enää ihan uutta. Osasin ottaa rennommin sen touhun.

Eihän kukaan opi harjoittelematta Imetysharjoitukset alkavat, kun vauvojen vointi vakautuu. Pilvi sai kaksosensa syliin ensi kertaa hetkeksi päivän ikäisinä ja kenguruhoitoon kolmen päivän iässä. Jo ensitapaamisella vauva hamuili kohti rintaa.

Keskosille imetys alkaa kenguruhoidosta, hamuilusta ja pienestä rinnan lipaisusta. Hoitajat olivat koko ajan tukena.

– Tunsimme onnistumisen iloa pienistä muutoksista. Keskosille

Sydän syrjällään Keskoseksi sanotaan alle 2500g painavan tai ennen 38 raskausviikkoa syntynyttä vauvaa.

Vauvan voi syntyä ennen aikojaan äidin sairauden, vauvan oman terveydentilan, istukan häiriön tai tuntemattoman syyn vuoksi. Pikkukeskosiksi kutsutaan alle 1500g syntymäpainoisia vauvoja. Suomessa keskosina syntyy syntyy 4 prosenttia lapsista ja puoli prosenttia alle kilon painoisina.

Monikkosynnytyksiä on Suomessa 1,5 prosenttia. Kaksosia syntyy vuosittain 850 perheeseen ja kolmosia 10 perheeseen. Riskit ovat aina suuremmat kuin yksikköraskauksissa. Kaksosista puolet syntyy ennen raskausviikkoa 37 ja 40 prosenttia kaksosista tarvitsee tehohoitoa synnyttyään. Jokaista raskautta seurataan yksilöllisesti. Kaksosten raskaus voi jatkua laskettuun aikaan. Kolmoset syntyvät viimeistään raskausviikolla 35.

esimerkiksi viisi milliä enemmän ravintoa on hiukea määrä.

Jos tuli takapakkia, seuraavalla kerralla kokeiltiin taas uudelleen.

– Pojilla oli hieno imuote. Siinä ei vain ollut voimaa.

Keskosten syöttämisessä on monta keinoa ja tyylilajia. Imetysharjoitukset aloitetaan usein nenämahaletkun kanssa ja vauvan voinnin mukaan maitoa annetaan myös pullosta. Useimmissa keskoloissa käytäntönä ja tulkintana on, että pullosta vauva saa maitonsa helpommin.

– Imetin aina, kun olin paikalla, jos vauvoilla ei ollut hengityskatkoksia.

Nenämahaletkunsa Aleksi ja Eemeli vetivät itse pois. Hoitajat huomasivat, etteivät he niitä enää tarvinneetkaan.

Kotona kera kolmen alle kolmivuotiaan Kotiutumisen jälkeen oli itse pärjättävä. Pilvi piti yhteyttä parin keskosvanhemman kanssa. Toisella heistä imetys loppui lyhyeen.

– Välillä tuntui, että olin ihan

Imetysuutisia 1/2012 8

tyhjän päällä ilman sairaalan mittareita. Pari kertaa lainasin vaakaa neuvolasta, että sain syöttöpunnittua vauvoja. Korviketta tarvitsimme pari kertaa.

Pilvi imetti erikseen kumpaakin.

– Olisihan siihen yhteisimetykseenkin voinut oppia, mutta tykkäsin antaa huomiota yhdelle lapselle kerrallaan.

Muutaman kuukauden ajan vauvojen syöttö oli työlästä: imetyksen lisäksi vauvat saivat ruokaa pullosta, ja pullon ja imetyksen lisäksi täytyi pumpata maitoa. Kun poikien imuteho kehittyi ja Pilvi oppi arvioimaan poikien maidonsaantia, pumppaus ja pulloruokinta vähenivät.

Imetys täytyi lopulta lopettaa aiemmin kuin Pilvi olisi toivonut.

Selkäkivun vuoksi hän tarvitsi niin vahvoja kipulääkkeitä, että imetys täytyi lopettaa. Kaksoset olivat vuoden ja kaksi kuukautta ja kovia liikkumaan.

– Oli rankkaa, kun selkä oli niin kipeä, etten voinut ottaa vauvoja edes syliin. Loppujen lopuksi vieroituskin sujui hienosti. Meillä oli tukiverkostoa ja muitakin sylejä.

.

Keskosten imetysohjaukselle suositus Imetys on uudessa ohjeistuksessa keskosvauvan ensisijainen ruokintatapa ja vauvan aktiivista toimintaa, jonka oppimista tuetaan vauvan voinnin vakautumisen mukaan. Myös äidin päätöstä olla imettämättä kunnioitetaan. Keskosten imetysohjaus yhtenäistyy, kun WHO julkaisee keskosten omat Baby Friendly -askeleet.

Suomessa ollaan myös ajan tasalla.

Imetyksen tuen varapuheenjohtaja Riikka Ikonen on tehnyt maisteriopintojensa projektina näyttöön perustuvan ohjeistuksen ennenaikaisesti syntyneen vauvan imetysohjauksesta. Ohjeistus julkaistaan osana sähköistä Lastenneuvolakäsikirjaa, joka tulee THL:n nettisivuille myös perheiden saataville.

Imetys alkaa kenguruhoidosta, hamuilusta ja rinnan lipaisusta. Vauvan viestit ja vauvan tahti määräävät etenemisen. Kun vauva kasvaa ja voi vakaasti, imetystä varmistetaan arvioimalla saadun maidon määrää. Lisämaidosta luovutaan tilanteen niin salliessa. Vauvat kotiutetaan imetystä tukien turvallisesti.

Monissa keskoloissa on vielä matkaa ohjeistuksen mukaiseen hoitokäytäntöön. Ohjeistus on ohjenuora ja päämäärä. Henkilökunnan koulutusten avulla tieto keskosen imetysvalmiuksista ja imetysohjauksen suositus muuttuu todeksi.

Keskosten hoito muuttuu vähitellen myös aiempaa perhekeskeiseksi, kun vastasyntyneiden teho-osaston tiloja uusitaan. Nyt keskosia on useita samassa huonetilassa, mikä rajoittaa vanhempien vierailuaikoja. Tulevaisuudessa jokaiselle keskoselle on perhehuone, jossa hänen vanhempansa voivat olla läsnä vuorokauden ympäri.

Leena Pikkumäki

Lähde: Riikka Ikosen ja Pia Ruohotien luennot Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostopäivillä Porissa 19.4.2012.

KEVYT – KESKOSVANHEMPIEN yhdistys ja Suomen Monikkoperheet ovat Imetyksen tuen yhteistyökumppaneita. Esteetön imetys -projekti kerää yhteen äitien ja vauvojen potilas- ja edunvalvontayhdistyksiä. Projektin tavoite on tunnistaa imetyksen esteitä ja vaikuttaa niihin.

Projektin seuraavan tavoitteen työnimi on Imetyksen lohtukirja. Se sanoittaa imetystä ja imetyspettymystä äitien omin sanoin, ja antaa samalla ajateltavaa imetyksen moninaisuudesta.

Oma imetys ei sovi sellaisenaan ohjenuoraksi muille. Imetyksen lähtökohta ei aina ole terve äiti ja vastasyntynyt synnytyssalissa, vaan usein jotain ihan muuta – ja silti mahdollisuuksia on monia. Imetys on paljon muutakin kuin suosituksia, tietoa ja ennusteita.

KUVA JOHANNA PERUS: IHANAA! KUNNIAMAININTA KUVITA IMETYS -KUVAKILPAILUSSA.

Jos haluat kertoa tarinasi tai tulla mukaan kirjan työryhmään, ota yhteyttä leena.pikkumaki@ imetys.fi.

Imetysuutisia 1/2012 9

Uutisia Tarinapuusta htmlversio ja kortteja Tarinapuun aloitussivulla (imetys.fi/tarinapuu) on nyt saatavilla Tarinapuun imetystarinoiden htmlversio. Näin tarinoita voivat lukea myös ne, joiden kone ei tue flash-ohjelmaa tai jotka näkövamman vuoksi käyttävät nettiä lukulaitteen avulla.

Sivuilla on nyt myös kaksi korttisarjaa. Tarinapuu-sarjan 40 kortissa on pieniä mietelmiä ja imetystuokioita. Osa niistä kertoo imetyksen onnesta, osa pettymyksestä. Korttisarjassa 'Miksi imetys on tärkeää' on 24 korttia. Ne kertovat imetysmotivaatiosta äitien omin sanoin (vauvakuumevaroitus).

IMETYS – nyt ja aina

UUSI TYÖNTEKIJÄ Vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroemin vastuulla ovat vertaistukiasiat (eli ryhmät, Imetystukipuhelin ja tukiäidit) ja koulutusasiat (kurssien koordinointi ja hallinnointi, kouluttajien rekrytointi ja koulutusten kehittämisen koordinointi). Lisäksi Anna osallistuu yhdistyksen viestintään ja tiedottamiseen.

Anna on toiminut imetystukiäitinä Espoon Leppävaaran imetystukiryhmässä ja puhelinpäivystäjänä vuodesta 2010 alkaen. Annan tavoittaa sähköpostilla anna.groundstroem@imetys.fi tai lyhyemmin anna@ imetys.fi ja puhelimella 044 522 5038.

Anna toivoo tukiäitien ottavan häneen herkästi yhteyttä kaikenlaisissa tukiäitiyteen liittyvissä asioissa.

–Jos jokin asia mietityttää, voimme koittaa ratkoa sitä yhdessä. Mitä enemmän yhdistys kuulee tukiäitien toiveita ja kokemuksia, sitä paremmin toimintaa voi myös kehittää.

Pohjoismaista imetysviikkoa vietetään jälleen lokakuussa viikolla 42. Viikon teema on Imetys – nyt ja aina, mikä on suomennettu kansainvälisen imetysviikon teemasta Understanding the Past – Planning the Future, Celebrating 10 years of WHO/UNICEF's Global Strategy for Infant and Young Child Feeding.

Imetyksen tuki ry on julkaissut opaskirjan imetyksen vertaistukityöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Imetyksen tuki ry:n perustehtävänä on järjestää laadukasta imetyksen vertaistukea ja edistää imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Tukiäidin opas – Laktivistin opas kokoaa molemmat näkökulmat ja paljon kokemuksia yksien kansien väliin. Lisätietoja www.imetys.fi/oppaat.

Imetysuutisia 1/2012 10

KUVA ANNA GROUNDSTROEM

Tukiäidin ja laktivistin oppaat

sa vko 42 Pohjoismainen imetysviikko lokakuus

Uusi suositus imetyksen tukemisesta Hoitotyön tutkimuskeskus Hotus on julkaissut uuden imetystuen suosituksen. Vertaistuen teho imetyksen tukemisessa on suosituksessa parasta näyttöluokkaa. Äidit toivovat vertaisilta ja ammattilaisilta ennen kaikkea aikaa ja yksilöllisyyttä sekä käytännöllisiä, konkreettisia keinoja. Kiireetön kohtaaminen rakentaa luottamusta ja antaa tilaa kysyä mieltä kaihertavista epävarmuuden tunteista. Suositus on suomennos Joanna Briggs -instituutin tutkimuskatsaukseen perustuvasta suosituksesta.

UUSI ELOKUVA IMETYKSESTÄ Imetyksen aika -opetuselokuva on ilmestynyt DVD:llä. Elokuva on puolituntinen tietopaketti uusille perheille. Se kuvaa vauva-arkea kauniisti mutta realistisesti imetyksen näkökulmasta. Isän rooli korostuu imetyksen tärkeimpänä tukijana.

Elokuva on hyvä työväline perhevalmennuksiin, imetystuki-iltoihin ja imetysaiheisiin koulutuksiin.

Elokuvaan liittyy myös täydentävä verkkomateriaali, jossa paneudutaan tarkemmin esimerkiksi rintojen hoitoon ja osittaisimetykseen. Videoklipit löytyvät helpoiten youtubesta (youtube.com) hakusanoilla Imetyksen aika.

Imetyksen tuki ry on toiminut elokuvahankkeen yhteistyökumppanina. Sen on ohjannut Metsämarja Aittokoski ja tuottanut terveydenhoitaja Pia Seivo. Elokuvaa voi tilata yhdistyksen kautta 65 eurolla. Lisätietoa www.imetyksenaika.fi/.

KUVA MARI HARINEN-SARKKINEN: TUORE ISOSISKO. KOLMAS PALKINTO KUVITA IMETYS -KUVAKILPAILUN VALOKUVIEN SARJASSA.

Joka toiselle koulutettua imetysohjausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti uudet imetystilastot vuonna 2010 kerätyistä tiedoista. Nelikuisten täysimetys ja pitkä imetys ovat hieman lisääntyneet. Eniten imettävät koulutetut äidit ja äidit, joiden terveydenhoitajalla on imetysohjauskoulutus.

Tämä koulutus on nyt puolella terveydenhoitajista.

Joka kolmas äiti oli lopettanut imetyksen ennen lapsen yksivuotispäivää. Nämä imetykset olivat loppuneet keskimäärin kolmen kuukauden iässä. Vain seitsemän prosenttia äideistä oli lopettanut imetyksen oman terveytensä tai jaksamisensa vuoksi. Lisätietoa Imetyksen tuen kannanotosta imetys.fi -> tiedotteet.

Imetysuutisia 1/2012 11

Lunette Cup