Imetysuutisia 2/2021

Page 1

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

2 / 2021

Imetys voi sekä stressata että rauhoittaa Imetysystävällisempi yhteiskunta


Sisällys Imetysuutisia 2 /2021 3 Pääkirjoitus 4

Imetysviikko 2021: Turvataan imetys yhdessä

6

Imetys on yhteinen asia

9

9 Imetystä voi tukea varhaiskasvatuksessa 11 Pehmeä lasku päivähoitoon 12 Rakas, kätevä taaperoimetys 15 Kolumni 16 Etäkurssilta tukiäidiksi

26

18 Imetys sopii loistavasti aktiiviliikkujan arkeen 20 Lapsiperheissä koettuun haitalliseen stressiin halutaan puuttua varhain

26 Tutkitusti imetyksestä: Vauvan uni

23 Stressaava, rauhoittava imetys

28 Kirjavinkit

25 Imetystarinani

30 Yhdistysuutiset

"Retkeilykin on ihan eri tavalla mahdollista, kun vauvan ravinto on aina mukana." Susanna Ylinen, s.18-19

"Imettävä ihminen ei ole marginaalinen, eikä imetys ole marginaalinen asia." Maria Mäkynen, s. 6-8

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Miina Korpi Toimitussihteeri Mari Aaltolaine Toimitus Mari Aaltolaine, Anna Groundstroem, Lotta Haapala, Veera Intihar, Miina Korpi, Riikka Käkelä-Rantalainen, Niina Mäkinen, Joanna Stigman, Jenni Viljalinna Taitto Riikka Käkelä-Rantalainen/Netti­ enkelit Yhteystiedot Nordenskiöldinkatu 18 A, 00250 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys • itu@imetys.fi Ilmoitukset imetysuutisia@imetys.fi Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy, Somero • Painos 800 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia • facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuvassa Maria Mäkynen Kuvaaja Alena Roots

Imetysuutisia 2/2021 2


JEMINA JUSSILA

Pääkirjoitus

Mitä pidempään olen imetyksen tukemisen parissa työskennellyt, sitä syvemmin ja paremmin ymmärrän ja olen todella sisäistänyt sen, että a) imetystä tulee edistää ja suojella JA b) imetys on yksilötasolla kaikesta biologisesta luonnollisuudestaan huolimatta aina kompleksinen tai vähintään monitasoinen, tunnepitoinen asia. Kukaan ei koskaan voi ulkopuolisena eli vauva-vanhempi -yksikön ulkopuolelta tulla määrittelemään, arvottamaan tai päättämään juuri sitä imetystä koskevia asioita. Vaikka kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan huonommuutta vanhempana imetyksestä johtuen tai siihen liittyen, ei siltä voi välttyä, että imetys liittyy tunteisiin. Tämä pitää ymmärtää, ja silti pyrkiä yhteiskunnallisella tasolla vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman monella – mielellään ihan jokaisella – vanhemmalla sekä ammattilaisella laajasti ajateltuna olisi pääsy oikeaan, ajantasaiseen ja tutkimuksiin pohjautuvaan tietoon. Tätä olen toistanut teksteissäni ja pääkirjoituksissani varmasti useita kertoja, mutta sitä on pidettävä esillä niin kauan kunnes se on totta. Imetyksestä puhuminen ei ole fanatisointia. Imetyksestä puhuminen on imetyksestä puhumista. Kannatan kaikessa puheessa ja tiedottamisessa asiapitoista ja kunnioittavaa linjaa, sensitiivistä kieltä ja asennetta. Olen

jälleen kerran todella ylpeä tämän lehden artikkeleista ja siitä, miten hienoja kommentteja ja haastatteluita olen saanut ja olemme saaneet kuulla tätä numeroa toimittaessa. Imetysuutisia on taas tehty täydestä sydämestä. Maailmaa muuttuu, kun sitä muutetaan. Omalta osaltani olen kokenut sekä aikanaan oman imetyksen puolustamisen että myöhemmin yleisen imetysaktivismin tärkeäksi asiaksi. Aion jatkaa sitä edelleen, mutta Imetysuutisten päätoimittajakauteni päättyy siirtyessäni nyt haikein mielin omasta toiveestani lukijapuolelle. Vieroittautumisvaiheeseeni saattaa liittyä jokusen artikkelin kirjoittaminen tai muu osuus tulevissa lehdissä, ajattelen – sillä niin vaikealta tuntuu tässä vaiheessa kokonaan irroittautuminen. Toivon, että näiden vuosien aikana vakiintuneita osioita jää elämään myös tulevissa numeroissa, ja odotan innolla uusia tuulia. Lämmin kiitos sinulle, lukija, sekä jokainen lehtityön kautta kohtaamani kaunis ihminen. Nyt minulle tuntuu tärkeältä kokeilla päästää irti.

Imetysuutisia 2/2021 3

Miina Korpi päätoimittaja


Imetysviikko 2021

Turvataan imetys yhdessä TEKSTI NIINA MÄKINEN

Imetysviikko 2021 rakentaa imetykseen vaikuttavista tekijöistä kokonaisuutta, jossa koko yhteiskunta on mukana tukemassa imetystä. Imetysmyönteisen yhteiskunnan lähtökohtana on imetyksen näkeminen kansanterveydellisesti merkittävänä aiheena, jonka toteutuminen ei ole ainoastaan perheiden vastuulla. Uu-

distuksia ja investointeja tarvitaan aina poliittisista päätöksistä imetysohjauksen käytäntöön. Riittävän pitkät ja joustavat vanhempainvapaat sekä imetysmyönteinen työelämä ovat osa kokonaisuutta. Lisäksi tarvitaan WHO:n kansainvälisen äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin eli ns. korvikekoodin sisällyttäminen ko-

ko laajuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Imetysmyönteinen yhteiskunta tehdään yhteistyöllä. Keskeisiä toimijoita ovat kansallisen tason päättäjät ja viranomaiset, terveydenhuolto, työelämä sekä yhteisöt ja yksilöt.

Kansallinen taso

Terveydenhuolto

Valtaosa äideistä toivoo imettävänsä ja aloittaa imetyksen, mutta valitettavan moni ei saavuta imetystavoitteitaan. Imetys- ja vauvamyönteisyyden tiellä on isoja esteitä, joiden juurisyinä ovat poliittisen halun ja rahoituksen puute. Mihin kansallisella tasolla tulisi panostaa?

Terveydenhuollon suurimpana haasteena on imetysohjaukseen panostettujen resurssien riittämättämyys. Tällä hetkellä nähtävissä on myös imetysohjauksen osaamisen ja käytäntöjen kirjavuutta, joka asettaa perheitä eriarvoiseen asemaan alueellisesti ja sosiaalisesti. Millaisilla toimilla imetystä edistettäisiin terveydenhuollossa?

● Näyttöön perustuvien imetyksen edistämisohjelmien juurruttaminen terveydenhuoltoon ● Pysyvä rahoitus imetyksen edistämiseen ja työn koordinointiin kansallisella tasolla ● Imetystä suojeleva lainsäädäntö ● Imetykseen liittyviä asenteita ja tietoa kohentavat terveyden edistämisen kampanjat ● Imetyksen edistämisen vastuun jakaminen yhteiskunnan eri sektoreille tuomalla esiin imetyksen sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista merkitystä laaja-alaisesti ● Imetyksen toteutumiseen vaikuttavien sosioekonomisten riskitekijöiden tunnistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ● Imetyksen vertaistuen tukeminen ja turvaaminen

● Jatkuvaa lisäkoulutusta kaikille odottavien ja vauvaperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille imetysohjausosaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tiedon lisääntyminen on yhteydessä myös positiivisempiin asenteisiin ja vauvamyönteisyyteen sitoutumiseen ● Koulutusta korvikekoodista sosiaali- ja terveydenhuoltoon ● Tarpeeksi henkilökunta- ja aikaresursseja laadukkaan imetysohjauksen toteuttamiseen ● Imetysohjauksen hoitopolkujen kehittäminen ja yhtenäistäminen ● Imetyksen vertaistuen tukeminen ja turvaaminen

Imetysuutisia 2/2021 4


Työelämä Vaikka Suomen kohtalaisen pitkät vanhempainvapaat turvaavat imetyksen käynnistymistä, on imetys ajankohtaista monissa perheissä vielä imettävän vanhemman palatessa työhön tai opintoihin. Työelämässä ei tällä hetkellä tunnisteta imetyksen hyötyjä työnantajalle ja työntekijälle, joihin lukeutuu esimerkiksi imetyksen vähentämä infektiosairastavuus. Työelämän kehittämiseen imetysmyönteiseksi tarvittaisiin tekoja: ● Mahdollisuus ja tila imettää tai lypsää maitoa työajalla, sekä jääkaappi lypsetyn maidon säilyttämiseen ● Työaikajoustot pikkulapsiperheiden vanhemmille ● Imetyksen arvostaminen, tukeminen ja tiedon jakaminen imetyksen hyödyistä

Yhteisön ja yksilöiden taso Tuoreiden vanhempien toiveisiin ja tietoihin imetyksestä vaikuttavat vahvasti lähipiirin ja ympäröivän yhteiskunnan valinnat ja asenteet. Myös media luo mielikuvia ja odotuksia. Lastenruokateollisuus on hyvin perillä vaikuttamisen keinoista ja hyödyntää koko ajan enemmän ruohonjuuritason markkinointia, kuten sosiaalisen median vaikuttajia. Imetysmyönteisyyden vahvistaminen yhteisöjen tasolla vaatii monipuolisia toimia: ● Korvikekoodin lainvoimaisuuden ja monitoroinnin vahvistaminen ● Suuren yleisön tietoisuuden lisääminen korvikemarkkinoinnin muodoista ja haitallisuudesta ● Median informoiminen imetyksestä sekä imetyksen edistämisen merkityksestä ja tehokkaista keinoista ● Kaikenlaisen imetyksen näkyvyyden lisääminen imetysturvallisia tiloja ja asenteita vahvistamalla sekä imetysaiheisilla kampanjoilla ● Imetyksen vertaistuen tukeminen ja turvaaminen

Lue lisää imetysviikon teemasta: worldbreastfeedingweek.org

Imetysuutisia 2/2021 5

Ajankohtaista imetysviikolla 2021:

Korvikekoodi 40 vuotta Koko maailmaa ravistelevalla COVID-19-pandemialla on ollut imetykseen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten takia vanhemmilla on ollut aikaa olla kotona ja keskittyä vauvaan ja imetykseen. Kolikon kääntöpuolena on, että poikkeusaikana perheiden mahdollisuudet saada imetysohjausta ovat heikentyneet terveydenhuollon kuormittumisen ja rajoitusten takia. Koronapandemian myötävaikutuksella digitaalisten medioiden ja verkkokaupan suosio on entisestään lisääntynyt. Erilaisia kanavia hyödyntäen myös äidinmaidonkorviketeollisuus levittää markkinointiaan yhä laajemmalle. Tänä vuonna WHO:n korvikekoodi täyttää 40 vuotta. Vaikka monessa maassa on koodin olemassaoloaikana tapahtunut hienoa edistystä, koodi on monissa osissa maailmaa – myös meillä Suomessa – yhä heikosti tuettu ja valvottu.


Imetys on yhteinen asia Yhteiskunnallisia asenteita, periytyvää kulttuuria sekä työ- ja perhe-elämän yhteen nivoutuvia kiemuroita. Tätä kaikkea on oikeastaan jokaisen imetyksen taustalla. Haastattelin lahtelaispoliitikko Maria Mäkystä imetysviikon teemoista ja siitä, millä tavoin imetys on yhteiskunnallinen asia. Mäkynen on koulutuksen asiantuntija, tutkija ja kaupunginvaltuutettu – ja äiti. TEKSTI MIINA KORPI KUVAT ALENA ROOTS

Imetysuutisia 2/2021 6


Haastattelun aluksi kysyn, miten Mäkynen suhtautuu henkilökohtaisten kokemusten jakamiseen imetykseen liittyen. Hän kertoo valmistautuneensa siihen ja yhdistääkin keskusteluun mielellään omia kokemuksia imetystaipaleeltaan. Mäkysen lapsi Alvar, kaksi vuotta, on aina liikkunut äitinsä mukana. Mäkynen valittiin Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi neljä viikkoa ennen lapsen syntymää. Kuukauden vanhana Alvar oli ensimmäisessä Mäkysen johtamassa seminaarissa ja käytännössä rinnalla koko sen ajan. – Tietenkin, kun hän oli silloin niin pieni, Maria toteaa. Imetys on itseasiassa ollut Mäkyselle hänen sanojensa mukaan myös osin jopa tietoinen poliittinen kannanotto.

Imetysluottamus voi periytyä, mutta tietoa tarvitaan

Mäkynen kertoo äitinsä puhuneen paljon imetyksestä kotona. Mäkynen sairasti vauvana ja joutui hyvin pienenä leikkaukseen. Imetystä ei silloin suositeltu, mutta Mäkysen mukaan

min ja luontevammin. Hän myös toivoo, että korostettaisiin molempien vanhempien merkitystä imetyksen mahdollistamisessa. – Ongelma lähtee jo siitä, jos ei rinnoista saati imetyksestä kerrota perusopetuksessa kunnolla. Tiedetään kyllä tarkasti miltä esimerkiksi miestyypillinen sukuelin näyttää, mutta en esimerkiksi itse ollut koskaan nähnyt kuvaa rinnan anatomiasta ennenkuin sellainen tuli vastaan somessa.

Naisasiasta kaikkien asiaksi

Päijät-Hämeen keskussairaalassa, jossa Mäkynen synnytti, tuettiin imetykseen hänen kokemuksensa mukaan hyvin. Kotiutumisen jälkeen tukea olisi kuitenkin tarvinnut enemmän, tuolloin Mäkynen sai Imetyksen tuen facebook-ryhmästä tärkeitä vinkkejä. – Vertaistuki oli älyttömän tärkeää. Imetyksen tuki ry tekee hyvin merkityksellistä työtä. Täytyy sanoa, että Facebook-ryhmä tuntui kuitenkin raskausaikana jotenkin erikoiselta. Ennen omakohtaista kokemustani, imetyksestä puhuvat tuntuivat kuuluvan

Ongelma lähtee jo siitä, jos ei rinnoista saati imetyksestä kerrota perus­opetuksessa kunnolla. äiti halusi kovasti imettää lastaan ja siten edistää tämän terveyttä. – Koin kuulleeni imetyksestä jo ennen raskausaikaa paljon, mutta yllätyin suuresti siitä miten vähän imetyksestä tiedetään ja miten vähän itsekin tiesin, ennen kuin itse imetin. Tiedostan, että jo lähtötilanteeni on erilainen kuin monella muulla, sillä minulla oli kotitaustani ansiosta ollut kiinnostus asiaa kohtaan jo ennen lapsen tuloa. Tässäkin ollaan hyvin eriarvoisia. Mäkynen toivoisi, että imetyksestä puhuttaisiin jo seksuaalivalistukseen ja perheenmuodostukseen liittyvien oppisisältöjen yhteydessä selkeäm-

johonkin salaseuraan ja mystinen leima leijuvan aiheen yllä. Mystiikka tulee Mäkysen mukaan siitä, jos asia pidetään yhden sukupuolen asiana. Hän toivoisikin, että imetyksen esillä oleminen, tiedon antaminen ja imetykseen suhtautuminen luontevasti yhtenä tärkeänä terveyteen liittyvänä tekijänä auttaisi tuomaan imetyksen sekä siihen liittyvän politiikan kaikkien asiaksi. Hän tunnistaa haasteita tulevan myös siitä, että naispoliittiset asiat ovat tyypillisesti hitaita muuttumaan ja toteaa naisten työssäkäynnin kodin ulkopuolella olevan kuitenkin melko nuori asia historiassa. Imetysuutisia 2/2021 7

– Imetys on kuitenkin ihmisasia ja ihmisoikeusasia. Heillekin, jotka eivät voi kokea imetystä fyysisesti, kehollisesti, pitää kertoa mitä se on ja mitä se vaatii. Mäkynen ymmärtää imetyksen olevan tosi moninaista, monivaiheista ja yksilöllistä. Siitäkin pitäisi hänen mielestään puhua enemmän. – Imetys on raskasta työtä, vaikka ei olisi erityisiä haasteita. Mäkynen korostaa paljon kehollisen, fyysisen näkökulman merkitystä sekä imetyksen terveyshyötyjen tuomista esille. Imetystä tulee edistää, koska se on niin tärkeää lapsen ja äidin terveydelle, ja tietoa siitä tarvitaan. Mäkynen kertoo miettineensä, miten tuoda se tieto ihmisille, joilla ei ole kokemuksen tuomaa ymmärrystä aiheesta. – Imetysvastainen asenne on opittu yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Yhteiskunnalliset asenteet muuttuvat sillä, että kasvatetaan uusia sukupolvia tuomalla heille tietoa tietona. Feministinen linja sisältää tämän faktapohjaisen perustiedon, Mäkynen kertoo ja jatkaa: – Uskallan väittää, että jos miehillä olisi imetyksen kaltainen erityistehtävä, siihen kiinnitettäisiin enemmän huomiota ja sitä arvostettaisiin enemmän. Poliittinen keskustelu imetyksestä voi myös tuntua etäännyttävältä ja pelottavalta. Niin minustakin aiemmin. Kun asian merkityksellisyys avautui omalla kohdallani, silloin minulle heräsi tietoinen halu tuoda asiaa esille luontevasti.

Luontevaksi osaksi elämää

Mäkynen kertoo imettävänsä luontevana osana arkeaan. Hän toivoo ja uskoo, että siten toimien jokainen imettävä voi osallistua asennemurroksen edistämiseen ja imetysmyönteisemmän yhteiskunnan saavuttamiseksi. Onko sekin siis politiikkaa, jos imettää julkisesti? Mäkynen sanoo, ettei vaan voinut olla tekemättä niin, oli poliitikko tai ei. Mäkynen kertoo kokevansa, että mikäli olisi lähtenyt vessaan imettämään tai vältellyt imettämästä jossakin konservatiivi-

>


seksi pidetyssä paikassa silloin kun vauvalla oli nälkä, hän olisi hyväksynyt imetyksen paheksunnan. – Ei ole huonoa hetkeä imettää, sanoo Mäkynen. Mäkynen on kanssani samaa mieltä siitä, että myös vauvaa vanhemman lapsen imetyksestä tulisi puhua jälleen kerran enemmän ja luonnollisesti puheeksi ottaen niin varhaiskasvatuksessa kuin lastenneuvolassa. Voisiko tai pitäisikö vastuun puheeksiotosta olla vastaanottavalla ammattilaisella? – Lapseni vasu-keskustelussa imetys tuli puheeksi kun Alvar oli sen aikana rinnalla. Miksi ei imetyksestä voitaisi kysyä vaikkapa ruokailutottumusten yhteydessä varhaiskasvatusta aloittaessa? Imetyksestä puhumisen pitäisi olla lähtökohtaisesti luontevaa, varsinkin julkisten palveluiden piirissä.

Julkiset palvelut tärkeässä roolissa myös imetyksen edistämisessä

Yhtenä ongelmana imetyksen tasa-arvoisen edistämisen tiellä Mäkynen tunnistaa sen, että tiettyihin imetyksen vaiheisiin tai erityiskysymyksiin liittyvä tieto on vain yksityisillä ammattilaisilla eikä täten kaikkien saatavilla. Hän myös pohtii, miksi vaikkapa hyvin toimivaa Imetyksen tuen chat-tukemisen mallia ei tuoda laajasti julkisen terveydenhuollon välineeksi. Se, että vanhempien tukeminen on niin merkittävässä määrin kolmannen sektorin varassa, hämmästyttää Mäkystä. Mäkynen pitää tärkeänä sitä, että virallinen, julkisen tahon edustama tieto on ajantasaista ja monipuolista, ja näin tulisi olla myös imetyksen kohdalla. Häntä kiinnostaa käymämme keskustelu imettävien kokemista haasteista ja siitä, minkälaisia vaihteluita esimerkiksi terveydenhuollon alan ammattilaisten koulutuksessa on imetykseen liittyen. – Olen itsekin saanut lääkäriltä usein neuvoksi imetyksen lopettamisen. Jos se olisikin ollut asia, johon olisin ollut valmis, ei minulle tarjottu

keinoja ja neuvoja siihen kuinka imetystä lopetetaan. Äitiysneuvolassa ohjaus ja neuvonta kanavoidaan usein äidille ja kumppani jätetään sivuun, Mäkynen sanoo kokeneensa. Hän kertoo odotusajan imetysohjauksen sisältäneen lähinnä kaksi kysymystä: – Minulta kysyttiin, aionko imettää ja mitä odotuksia minulla on imetykseen liittyen. Miksi keskustelua ei jatkettu tästä? Miksei puolisoita ja isejä oteta vahvemmin mukaan? Koin käytännössä imetyksen olevan asia, jota elimme vahvasti yhdessä. Enemmän pitäisi tietoisesti käsitellä sitä, että imetys ja ymmärrys siitä on perheen yhteinen vastuu. Työpaikoilla on myös iso merkitys. Vanhempainvapaalta töihin lähtiessä Mäkynen keskusteli työpaikalImetysuutisia 2/2021 8

laan järjestelyistä, että saisi imetettyä puolivuotiastaan työpäivän ohessa. Kaikissa töissä tämä ei ole yhtä mahdollista, tämän hän tiedostaa. – Vähintäänkin pumppaamisen tai lypsämisen pitäisi olla mahdollista ja sen toteutuminen saattaa olla myös todella kriittinen tekijä, mikäli imetys jatkuu töiden alkaessa. Pelkästään imettävän henkilön hyvinvoinnin vuoksi imetystauot tai pumppaustauot pitäisi mahdollistaa. Mäkysen mukaan imetykseen liittyvät isot terveydelliset kysymykset pitäisi muutenkin tuoda yhtä vahvasti esille kuin mitkä tahansa merkittävät terveyteen liittyvät asiat. – Imettävä ihminen ei ole marginaalinen, eikä imetys ole marginaalinen asia.


Imetystä voi tukea varhaiskasvatuksessa Päivähoidon aloittaminen on jännittävää niin lapselle kuin vanhemmillekin. Lisäjännitystä elämänmuutokseen saattaa tuoda imetys: Miten ammattilaiset suhtautuvat imetettyyn lapseen? Pärjääkö lapsi hoitopäivän ilman rintaa? Tuoreessa opinnäytetyössä välitetään ammattilaisille tietoa imetetyn lapsen päivähoidon aloituksesta. TEKSTI RIIKKA KÄKELÄ-RANTALAINEN

Miten imetys ja hoitoonmeno voitaisiin saada sujumaan pehmeästi? Mitä alalla työskentelevien olisi hyvä tietää imetyksestä? Sosionomiopiskelija Jenni Vainikainen ja terveydenhoitajaopiskelija I​​ iris Forsberg Diakonia-ammattikorkeakoulusta päättivät

perehtyä aiheeseen elokuussa valmistuneessa opinnäytetyössään. Vainikaisen oman lapsen aloittaessa hoidossa imetykseen suhtauduttiin positiivisesti, jopa ihaillen. Työharjoitteluissa imetys ei ole aina saanut yhtä positiivista vastaanottoa.

Imetysuutisia 2/2021 9

– On näkynyt sellaista ajatusta, että jos varhaiskasvatusikäistä imetetään, se on vanhemmasta lähtöisin olevaa, eikä lapsi hyödy siitä mitenkään, Vainikainen kertoo. Vainikaista alkoi kiinnostaa, millainen asenneilmapiiri todellisuudessa


on ja miten sitä voisi kohentaa. Hän otti yhteyttä Imetyksen tukeen ja tiedusteli, olisiko imetyksen tukemiseen varhaiskasvatuksessa liittyvälle opinnäytetyölle tarvetta. Yhdistys suhtautui ehdotukseen myönteisesti. Oppilaitoksen oppimisalustan kautta löytyi työpariksi Iiris Forsberg.

Imetystietoutta tarvitaan lisää

Opinnäytetyönsä taustaosiota varten Vainikainen ja Forsberg selvittivät varhaiskasvatuksen ammattilaisten imetystietoja ja -asenteita verkkokyselyllä. Kyselyn vastaukset paljastivat, että imetystiedolle on kentällä tarvetta; kolmannes kyselyyn vastanneista ilmaisi kaipaavansa lisää tietoa imetyksen tukemisesta. Vainikainen kertoo itsekin yllättyneensä, ettei esimerkiksi sosionomiopintoihin kuulu lainkaan tietoa imetyksestä, vaikka valmistuttuaan alan ammattilaiset työskentelevät perheiden parissa mm. lastensuojelussa, perhetyössä, ensikodeissa ja varhaiskasvatuksessa. Tämän Vainikainen kokee ongelmalliseksi, onhan Kansallisissa imetyksen edistämisen toimintaohjelmassakin osatavoitteena lisätä eri ammattialojen välistä yhteistyötä imetysasioissa, joten tietoa tarvittaisiin lisää.

Enemmän avointa keskustelua

Suurin osa kyselyyn vastanneista ammattilaisista koki itsensä imetysmyönteiseksi ja noin kolme neljästä vastasi olevansa ainakin osittain samaa mieltä väitteestä, että imetyksen tukeminen varhaiskasvatuksessa on tärkeää. Vain muutama yksittäinen vastaaja ei kokenut imetyksen liittyvän millään lailla varhaiskasvattajan työhön. Yleisestä myönteisyydestä huolimatta kyselystä kävi ilmi, että etenkin taaperoimetys saattaa edelleen herättää kummeksuntaa. Tärkeimpänä asiana imetyksen tukemisessa Vainikainen ja Forsberg

pitävät avointa keskustelua. Päiväkodissa olisi hyvä kysyä imetyksestä ja miettiä yhdessä perheiden kanssa, millaisilla keinoilla imetyksen jatkuminen voidaan turvata, jos perhe sitä toivoo. – On täysin mahdollista käydä töissä ja imettää juuri niin pitkään kuin siltä tuntuu, Vainikainen toteaa. Opiskelijat toivovat, että joskus tulevaisuudessa päivähoitoon saataisiin Suomessa yhteiset, viralliset ohjeet imetyksen huomioimiseen ja tukemiseen varhaiskasvatusympäristössä.

Lapset osallisiksi imetyskeskusteluun

Kyselyn tulosten ja keräämänsä teoria­tiedon pohjalta Forsberg ja Vainikainen laativat kuusisivuisen kuvakertomuksen, jossa leikki-ikäinen, vielä imetetty Hilla on aloittamassa päiväkodissa. Kirjan loppuun he kokosivat imetystietoa varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Kirjaa on tarkoitus käyttää päiväkodissa imetyksestä puhumisen tukena. Ajatuksena on, että kirjaa voidaan lukea yhdessä lasten kanssa ja näin tehdä imetystä näkyväksi lapsillekin. Tarinassa Hilla on äitinsä kanssa ensimmäistä kertaa tutustumassa päiväkotiin. Äitiä ja Hillaa jännittää, mutta kaikki sujuu hyvin ja imetykseen suhtaudutaan päiväkodissa luontevasti. Tarinan on kuvittanut nuori taiteilija Nea Vainikainen. Kirjan lopussa on kyselyn vastauksissa nousteiden teemojen pohjalta koottu tietopaketti, jossa on pähkinänkuoressa tietoa sekä kotimaisista että kansainvälisistä imetyssuosituksista, imetyksen hyödyistä, imetyksen puheeksi ottamisesta sekä vinkkejä siitä, miten imetystä voi päivähoidossa tukea. Kirja julkaistaan sähköisenä versiona Imetyksen tuen verkkosivuilla, josta sen voi halutessaan myös tulostaa.

Imetysuutisia 2/2021 10

Iiris Forsbergin ja Jenni Vainikaisen opinnäytetyö imetyksen tukeminen varhaiskasvatuksessa – Hilla aloittaa päivähoidossa -satukirja löytyy Theseus -tietokannasta: www.theseus.fi


Pehmeä lasku päivähoitoon – Hoidon aloittamiseen vaikuttaa valtavasti lapsen persoona, lastenohjaaja, sosionomi Millamari Pitkänen Kotirannan päiväkodista kertoo. – Sopeutuminen riippuu paljon lapsesta – osa solahtaa päiväkotiin tuosta vain, jollakulla voi mennä useampi viikko. Pitkäsen kokemuksen mukaan pienellä lapsella vaikeita voivat olla eron hetki aamulla ja nukkumaanmeno. Vaikka alku voi olla joskus takkuista, vanhempi voi luottaa siihen, että ammattilaiset osaavat tukea lasta vaikeiden hetkien yli. Millaisilla keinoilla suruissaan olevaa lasta sitten autetaan? – Syli, läsnäolo ja lohdutus ovat ihan tärkeimmät, Pitkänen vastaa. – Ja tunteiden sanoittaminen ja sen sanominen, että tunteet ovat ihan sallittuja. Jos ikävä yllättää kesken päivän, lapsen kanssa voidaan kuvien avulla hahmottaa päivän kulkua ja koska häntä tullaan hakemaan. Hoitoon voi lapselle pakata mukaan valokuvia tälle rakkaista ihmisistä. Kuvia voidaan katsella ikävän hetkellä. Samassa päiväkodissa olevien isosisarusten vierailu pienemmän luona voi sekin olla avuksi. – Myös tärkeistä unileluista voi saada turvaa ja jotkut ovat tuoneet hoitoon esimerkiksi äidin paidan. Haikea eronhetki Alkuvaiheessa lähtö päiväkodilta saattaa olla vanhemmillekin vaikeaa. On kuitenkin tärkeää, että vanhempi pyrkii toimimaan tilanteessa varmasti ja rauhallisesti. – Halien ja suukkojen jälkeen on tärkeää, että vanhempi lähtee reippaasti ja kerralla. Lapsi herkästi huomaa, jos vanhempi on epävarma tai näyttää surulliselta, ja saattaa ajatella, että jokin on hätänä, Pitkänen toteaa.

Vanhemman kannattaa tsempata itse siihen asti, että päiväkodin ovi selän takana sulkeutuu. Jos haluaa kuulla, miten päivä on lähtenyt sujumaan, voi vaikka soittaa myöhemmin perään. – Monella työpaikalla meillä on ollut tapana itsekin laittaa vanhemmalle viestiä, että lapsi oli vähän aikaa sylissä ja aloitti sitten leikin – tai mikä sitten onkaan ollut milloinkin tilanne, Pitkänen kertoo. Tutustuminen helpottaa alkua Pitkäsen mukaan hoitopaikkaan on hyvä käydä tutustumassa useammankin kerran yhdessä. Ennen hoidon aloitusta voi käydä pihalla leikkimässä ja vierailla sisällä vanhemman kanssa, jos koronarajoitukset sen suinkin sallivat. Hoitopäiviä voi olla hyvä harjoitella alkuun lyhyempiä jaksoja kerrallaan. Hoitoon sopeutumista voi helpottaa, että lapsen päivärytmi on samansuuntainen kuin hoitopaikassa. – Mitään paineita tästä ei tarvitse kuitenkaan ottaa, rytmiin saa totutella ihan rauhassa, Pitkänen vakuuttaa.

Imetysuutisia 2/2021 11

Tärkeintä vaalimassa Ennen hoidon alkua päiväkodissa pidetään aina aloituskeskustelu. Keskustelun tavoitteena on, että ammattilaiset saavat tietoa siitä, millainen lapsi on, mistä hän pitää, keitä hänen perheeseensä kuuluu, miten hänen arkensa sujuu sekä millaisia tunteita ja odotuksia vanhemmilla hoidon aloitukseen liittyy. Ennen koronaa Pitkäsen päiväkodissa keskustelu voitiin pitää myös lapsen kotona, lapselle tutussa ympäristössä. Hoidon aloittamiseen liittyy paljon tunteita ja herkkiä asioita. Pitkänen toteaa, että ammattilainen haluaa aina tehdä aloituksesta lapselle luontevaa ja turvallista sekä vanhemmille mahdollisimman helppoa. Hänen mukaansa on tosi iso asia, että heti alussa saadaan rakennettua luottamus puolin ja toisin: – Vanha esimieheni sanoi hyvin, että vanhemmat tuovat tänne teille hoidettavaksi sen kaikkein tärkeimmän. Siitähän tässä juuri on kysymys.


Imetysuutisia 2/2021 12


Rakas, kätevä taaperoimetys TEKSTI NIINA MÄKINEN

Taaperoimetys on Suomessakin yleistynyt nopeasti ja alkaa olla varsin tavallista. Suosiostaan huolimatta yli vuoden ikään jatkuva imetys on toistaiseksi hyvin vähän tutkittu aihe. Muutamat tutkijat ovat olleet kiinnostuneita muun muassa taaperoimetykseen saadusta tuesta ja vauvaikäistä vanhemman lapsen imetykseen liittyvästä stigmasta. Yksikään tehty tutkimus ei ole kuitenkaan tarjonnut vastausta perustavanlaatuiseen kysymykseen: Miksi äidit jatkavat imetystä vauvavuoden jälkeen? Oli aika ottaa siitä selvää. Systemoidulla kirjallisuuskatsauksella selvitettiin, millaiset motivaatiotekijät ovat yhteydessä imetyksen jatkamiseen yli vuoden ikään. Taaperoa tai isompaa lasta imettäneiden äitien kokemuksia tarkastelleita tutkimuksia löytyi 2000-luvulta yksitoista, joista ainoastaan yksi tutki selkeästi imetyksen jatkamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Muissa tutkimuksissa motivaatiotekijöitä nousi äitien kertomuksissa esille varsinaisen tutkimusaiheen ohella.

Muutos suunnitelmaan

Imetyksen jatkamisen taustalla oli usein hyvin vahva sisäinen motivaatio, jota äidit eivät aina edes pystyneet pukemaan sanoiksi. Imetyksen jatkaminen vain tuntui oikealta. Monet vastaajat huomasivat jatkaneensa imetystä pidemmälle kuin olivat etukäteen ajatelleet. Itse asiassa ainoastaan aiemmin taaperoikäistä imettäneiden joukossa oli pitkää imetystä suunnitelleita äitejä. Oli tavallista, että äidit olivat itsekin suhtautuneet taaperoimetykseen aiemmin kielteisesti tai kummeksuen. Oma imetyskokemus muutti ajatuksia ja karisti ennakkoluulot. Imetyksen

sujuminen ja haasteiden voittaminen myös lisäsivät itseluottamusta, jonka ansiosta äidit rohkaistuivat jatkamaan imetystä ympäristön mielipiteistä ja kommenteista piittaamatta. Jos äitien ajatukset taaperoimetyksestä muuttuivat, niin myös imetys oli taaperoiässä hyvin erilaista kuin imetyksen alkuvaiheessa. Yli vuoden ikäisen lapsen imetys oli vaivatonta ja äidin säädeltävissä, minkä vuoksi se ei sitonut kuten vauvan imetys. Näiden muutosten ansiosta äidit kokivat saavansa imetyksestä parhaat puolet ilman, että imetys olisi ollut vaativaa ja epäkäytännöllistä.

Apuna arjessa

Monessa perheessä yli vuoden ikään jatkuva imetys oli ennen kaikkea käytännöllinen ratkaisu, joka helpotti arkea monin tavoin. Imetys oli vanhemmuuden työkalu, jota vanhemmat käyttivät lapsen säätelyyn. Rinnalle pääseminen rauhoitti, lohdutti ja antoi lapselle turvallisuuden tunnetta. Myös äiti sai kaivattuja lepohetkiä touhua täynnä oleviin päiviin. Imetys helpotti nukutustilanteita ja öitä, ja moni koki sen parantavan myös omia yöunia. Imetyksellä koettiin olevan hyötyjä myös äidin ja lapsen vuorovaikutukseen. Imetyksen tarjoama läheisyys oli sekä fyysistä että psyykkistä läheisyyttä lapsen kanssa ja se koettiin tärkeäksi kiintymyssuhteelle. Esimerkiksi työ- ja hoitopäivän jälkeen imetys oli äidin ja lapsen ihana, yhteinen hetki. Äidit ajattelivat, että imetys vahvisti pienen lapsen turvallisuuden tunnetta ja tuki itsenäistymisessä. Imetysuutisia 2/2021 13

Taaperoimetykseen liittyi paljon emotionaalista mielihyvää, ylpeyttä ja voimaantumisen tunnetta. Vaikka useimmat eivät olleet toivoneet tai edes ajatelleet imetyksen jatkamista pitkään, taaperoimetys koettiin hienoksi saavutukseksi. Pitkäkestoinen imetys saattoi olla myös korjaava kokemus, jos synnytys tai aiempi imetys ei ollut sujunut toiveiden mukaisesti.

Tutkitusti hyödyllistä

Äidit olivat hyvin perillä pitkäkestoisen imetyksen hyödyistä ja WHO:n imetyssuosituksesta. Imetyksen ravitsemukselliset ja terveyshyödyt lapselle olivatkin tärkeimmät motivaatiotekijät imetyksen jatkamisen taustalla. Tutkimuksissa eivät yllättäen tulleet esiin terveyshyödyt äidille itselleen, vaikka esimerkiksi rintasyöpäriski laskee nimenomaan pitkäkestoisen imetyksen myötä. Terveyshyödyistä lapselle pidettiin tärkeänä etenkin infektiosuojaa. Vastaajat uskoivat, että imetyksen ansiosta lapset sairastivat vähemmän ja lievemmin. Lapsiperheen arjessa merkitystä oli myös sillä, miten imetys helpotti sairastelevan pikkulapsen hoitamista. Rinnalla olo lohdutti kipeää lasta ja rintamaito kelpasi, vaikka pieni potilas kieltäytyisi kaikista muista ruoista ja nesteistä.

Luonnollista ja luontoystävällistä

Vastaajilla oli tietoa myös imetyksen biologiasta, kuten ihmislapsen luonnollisesta vieroittautumisiästä. Lapsentahtisuuden kunnioittaminen

>


Äitien motivaatiotekijät yli vuoden ikään jatkuvaan imetykseen Tapahtui itsestään Tuntui oikealta Mielihyvä imetyksestä

Ylpeys imetyksestä

Itseluottamuksen lisääntyminen Helpottaa elämää

Vanhemmuuden työkalu Äidin rauhoittuminen

Mukautuminen

Imetyksen merkityksellisyys

Myönteiset tunteet

Aiemman imetyksen vaikutus

Kokemusten hyödyntäminen

Synnytyksen vaikutus

Korjaava kokemus

Imetyksen sitovuuden vähentyminen

Muutos imetyksessä

Käsitysten muuttuminen

Muutos asenteessa

Lapsen rauhoittaminen

Lapsen säätely

Nukuttaminen, yöuni

Uni ja jaksaminen

Toimi hyvin ja siksi jatkui

Imetyksen sujuvuus

Läheisyys

Yhteenkuuluvuudentunne

Kiintymyssuhde Ravitsemukselliset ja terveyshyödyt

Psykkiset ja kehitykselliset hyödyt

Pitkää imetystä koskeva tieto

Imetyksen hyödyt lapselle

WHO:n imetyssuositus

Tervedenhuollon suositus

Imetyssuositukset

Imetys on lapselle tärkeää

Ei juo pullosta/ mukista

Lapsen tahto

Vanhemmuusfilosofia

Biologinen normi

Lapsentahtinen vieroittuminen

Kasvatusideologia

Vertaistuki

Puolison tuki

Lähipiirin tuki

Imetykseen saatu tuki

Imetyksen näkeminen

Etninen / kulttuuritausta

Roolimallit

Imetys säästää rahaa Luonnonmukainen elämäntyyli

tuntui tärkeältä, vaikka aidosti lapsen omasta aloitteesta tapahtuva vieroittautuminen ei ollutkaan kaikkien tavoitteena. Äidit tiesivät, että imetys oli rakas asia heidän lapselleen, ja he mukautuivat jatkamaan sitä lapsen vuoksi. Osalle pitkäkestoinen imetys oli osa laajempaa kiintymysvanhemmuusfilosofiaa. Osa taas oli päätynyt jatkamaan imetystä varmistaakseen huonosti mukista tai pullosta juovan lapsen riittävän maidon- ja nesteensaannin. Äitien vastauksissa nousivat esiin myös imetyksen ekologiset ja taloudelliset hyödyt. Osalla vastaajista imetys oli osa perheen luonnonmukaista, ympäristöystävällisyyteen pyrkivää elämäntapaa. Imetyksen aja-

Ekologisuus ja taloudellisuus

teltiin säästävän myös perheen ruokakuluissa.

Vertaistuen voima

Imetyksen jatkumiselle yli vuoden ikään oli tärkeää, että äidit saivat tukea toisiltaan. Vauvaa vanhemman lapsen imetykseen negatiivisesti suhtautuvassa yhteiskunnassa samoin ajattelevat vanhemmat tapasivat toisiaan esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä. Imetyksen vertaistukijärjestöjen sivustot, tapaamiset ja someryhmät tekivät taaperoimetystä näkyväksi, normalisoivat sitä ja tarjosivat roolimalleja ja tietoa. Vertaistuen lisäksi myös puolisolta tai muilta läheisiltä saatu tuki koettiin merkitykselliseksi imetyksen jatkuessa. Imetysuutisia 2/2021 14

Intuitio

Voimautumisen tunne

Muutos kognitiossa

Sisäinen motivaatio

Hyödyt pikkulapsiarkeen Hyödyt äiti-lapsisuhteelle

Tieto imetyksestä

Lapsentahtisuus

Ulkoinen motivaatio Imetystä tukeva ympäristö Ympäristöön kohdistuvat hyödyt

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät motivoivat äitejä jatkamaan lapsen imetystä yli vuoden ikään. Tutkimusartikkeleiden haku tehtiin viidestä kansainvälisestä ja yhdestä suomalaisesta tieteellisestä tietokannasta. Haku tuotti 341 osumaa, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 11 tutkimusartikkelia vuosilta 2008–2020. Yhteensä tutkimuksissa oli mukana 51 900 vastaajaa. Tutkimuksista kuusi oli tehty Iso-Britanniassa, kolme Yhdysvalloissa, lisäksi mukana oli yksittäiset tutkimukset Australiasta ja Suomesta. Aineiston analyysi tehtiin deduktiivisesti käyttämällä taustateoriana Ryanin ja Decin (2017) itseohjautuvuusteoriaa. Tutkimusraportin saa pyydettäessä tekijältä: niina.makinen@imetys.fi


KOLUMNI

Saako naisia kannustaa imettämään? Imetyksen edistämisen työssä tutuin ja hyväksytyin muoto on niiden vanhempien ja perheiden auttaminen, jotka ovat halukkaita imettämään. On eettisesti helppo perustella, miksi perheiden tulee saada hyvää, näyttöön perustuvaa imetysohjausta. Imetysohjauksen avulla perheet saavuttavat sellaisen imetyksen, jota he itse haluavat ja tavoittelevat. Meillä Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna melko poikkeuksellinen tilanne. Naisista suurin osa suunnittelee imettävänsä ja valtaosa suhtautuu imetykseen ainakin teoriassa myönteisesti. Imetys nähdään luontevana osana äitiyttä. Monessa kehittyneessä maassa tilanne on varsin toisenlainen: imetys ei ole luonteva osa äitiyttä ja se saatetaan nähdä jopa outona, vähän alkukantaisena lapsen ruokintatapana. Osa feministeistä on sitä mieltä, että imetys rajoittaa naisen vapautta. Tulisiko imetyksen edistämisessä sitten keskittyä vain niihin perheisiin, jotka lähtökohtaisesti haluavat imettää? Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Kansanterveydellisestä näkökulmasta katsottuna kyseessä on terveysvalistus ja terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen. Samalla tavalla, kun varoitamme kovien rasvojen haitallisuudesta ja kannustamme liikkuvaan elämäntapaan, edistämme myös laadukasta varhaisravitsemusta eli kannustamme perheitä ruokkimaan vauvansa imettämällä. Terveyden edistämisen kannalta katsottuna voidaan myös kysyä, onko eettisesti oikein jättää kertomatta perheille,

että imettämällä he voisivat vähentää lapsensa todennäköisyyttä sairastua erilaisiin, jopa vakaviin, sairauksiin. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Muissa kansanterveydellisesti tärkeissä asioissa, kuten normaalin painon edistämisessä tai tupakoinnin vähentämisessä, kyseessä on ainoastaan yksilön terveys ja häneen itseensä kohdistuva riski. Imetyksessä äidin valinnat vaikuttavat lapseen. Naisten velvoittaminen imettämään lähentelisi Handmaid’s Talen tyyppistä misogyynistä dystopiaa ja olisi selvä naisten lisääntymisoikeuksien loukkaus. Imetykseen kielteisesti suhtautuvien naisten houkuttelemisessa imettämään liikutaan sensitiivisellä alueella. Jopa yleiset, imetyksen etuja korostavat kampanjat voivat nostaa naisissa epäonnistumisen ja syyllisyyden tunteita. Lapsen eduilla ei voida loputtomiin perustella imetykseen kannustamista, jos äiti ei imetystä toivo. Myös jatkuva päätöksen ja sen taustalla olevan tiedon varmistelu voidaan kokea painostamiseksi. Eettiset kysymykset ovat tyypillisesti luonteeltaan monimutkaisia eikä niihin ole yksiselitteistä vastausta. Tätäkään eettistä dilemmaa ei yhdellä kolumnikirjoituksella ratkaista. On kuitenkin tärkeää tunnistaa kysymys ja huomata, että sen vastaus ei ole aivan yksinkertainen.

Imetysuutisia 2/2021 15

Riikka Ikonen

ma. yliopistonlehtori Tampereen yliopisto


Etäkurssilta tukiäidiksi Veera Valkealahti on 22-vuotias kahden lapsen äiti Oulusta. Hän valmistui tukiäidiksi ensimmäiseltä Imetystuen etäperuskurssilta tänä keväänä. Miten matka tukiäidiksi alkoi? TEKSTI MARI AALTOLAINE KUVA VEERAN KOTIALBUMISTA

Omien kokemusten pohjalta noussut halu päästä auttamaan muita ajoi Veeran tutkimaan mahdollisuuksia osallistua vertaistukitoimintaan. – Yksi syy imetystukiäidiksi hakeutumisessa oli varmasti esikoisen imetykseen liittyvä imetyspettymys. Harkitsin peruskurssille hakemista ensimmäisen kerran jo vuonna 2020, kun Kuopioon oli tulossa livekurssi. Se kuitenkin jäi, kunnes tänä vuonna huomasin etäkoulutusmahdollisuuden ja hain heti. Ajatuksenani oli, että olisi ihanaa kasvattaa tietämystä imetyksestä. Se tuntui omalta jutulta. Veera jatkaa omista imetykseen liittyvistä kokemuksistaan: – Esikoisen kanssa kaikki oli uutta. Meillä oli alkuvaikeuksia ja imuotteen saaminen oli vauvalle haastavaa. Myöhemmin osasyyksi paljastui suun alueen kireydet. Imetys hänen kanssaan ei onnistunut toiveideni mukaan. Koin myös, etten saanut kauhean hyvää tukea neuvolasta. Esikoisen imetykseen liittyvä pet-

tymys tuli käsiteltyä toisen lapsen kohdalla. – Kuopuksen imetys jännitti. Toisaalta olin luottavaisempi, kun tiesin jo vähän, mitä on tulossa. Kuopuksen syntymähetkellä oloni oli rauhallisempi. Olin etsinyt tietoa jo raskausaikana muun muassa Imetyksen tuen nettisivuilta, jotta tietäisin, mihin pitää valmistautua. – Olen lukenut imetysaikana Itun sivuja ja Facebook-ryhmää aktiivisesti ja löytänyt paljon hyödyllistä tietoa. Kuopus on nyt kaksivuotias ja imetysmatkamme jatkuu. Hänen imetykseensä on liittynyt vaiheita, jolloin olen erityisesti kaivannut apua. Esimerkiksi puremiskautena muiden kokemusten ja vinkkien lukeminen on ollut avuksi. Imetystuen ensimmäinen etäperuskurssi käynnistyi huhtikuussa 2021 uudella verkkokoulutusalustalla ImetysAkatemiassa. Kurssiin kuului myös kaksi etätapaamista koko kurssiryhmän kesken. Imetysuutisia 2/2021 16

– Itseopiskelu oli tosi kivaa! ImetysAkatemian sivut olivat selkeät ja helppokäyttöiset. Kurssi kokonaisuutena oli hyvin jäsennelty ja eteneminen oli selkeää. Oli mukavaa, että tarvittaessa koordinaattorit sai helposti kiinni sähköpostilla, Veera kertoo. Vaikka omatoiminen opiskeleminen oli Veerasta yksi kurssin isoista plussista, osoittautuvat etätapaamisetkin mukaviksi kokemuksiksi. – Olin yllättynyt siitä, miten rento etätapaaminen oli. Olen yleensä vähän jännittäjätyyppi, mutta jännittäminen osoittautui turhaksi. Tukiäitien kesken sai helposti puheenvuoron ja tuntui että jokainen uskalsi puhua sekä vastata vuorollaan. Keskustelimme yhdessä opiskeltavista teemoista ja jokainen sai halutessaan kertoa omista kokemuksistaan. Etäkurssilla opiskelu eteni pitkälti jokaisen omaan tahtiin. Tulevat tukiäidit saivat ennen koulutuksen alkua kurssivihkot, joihin on koottu tukityössä usein tarvittavaa tietoa.


Oli mukavaa, että tarvittaessa koordinaattorit sai helposti kiinni sähköpostilla.

Olisitko sinä meidän uusi, ihana imetystukiäiti? Imetystukiäitiys on antoisaa vapaaehtoistyötä. Imetystukiäitinä tuet perheitä imetyksen eri vaiheissa ja vanhemmuudessa. Taitoja voit kartuttaa Imetystuen peruskurssilla, joka on jokaisen tukiäidin pohjakoulutus. Imetystukiäiti on: ● Itse imettänyt. Kokemus erilaisista imetyksistä ja haasteistakin on tukityössä vahvuus. ● Valmis sitoutumaan 1–2 vuodeksi. Tukityöhön voi osallistua kerran kuussa tai useammin. ● Sopivassa elämäntilanteessa, jossa on voimavaroja tukea muita. ● Itsensä suhteen utelias. Tukiäitiys on taitojen karttumisen kaari. Omia vahvuuksia, ajatuksia ja tunteita käsitellään pitkin matkaa. ● Erilaiset valinnat hyväksyvä – tuemme aina perheen omaa imetystoivetta kohti. Seuraa koulutustarjontaamme ja hae mukaan!

imetys.fi/ koulutus Veera kertoo yllättyneensä etäkurssin Zoom-tapaamisten rennosta tunnelmasta.

ImetysAkatemiassa opiskelu eteni teemoittain ja samalla hyödynnettiin Imetyksen tuen tietoartikkeleja eri aiheista. Omaa edistymistä pystyi seuraamaan verkkokurssialustan prosenttilaskurin avulla. Etätapaamisiin mennessä tuli olla tietty määrä opintoja suoritettuna. – Kurssivihko oli tosi kattava. ImetysAkatemiassa jokaiseen aihealueeseen liittyi oma kommenttiosio, joissa pystyi käymään keskustelua muiden kanssa. Jokainen kommentoi sinne ja siten syntyi vuorovaikutus-

ta kurssilaisten kesken. Omiin ja muiden vanhoihin kommentteihin pystyi palaamaan jälkikäteen ja näin eri tahdissa eteneminen ei haitannut. Tukiäidiksi valmistumisesta ei ollut kulunut vielä kauaa, kun Veera päätti kurssikaverinsa kanssa pistää pystyyn imetyspiknikin Ouluun. Veera kuvailee sen olleen mukava kokemus. Livetoiminnan ollessa vielä epidemian vuoksi tauolla, muihin alueen tukiäiteihin tutustuminen ei ole ollut ihan helppoa. Veera kertoo oululaisten tukiäitien ottaneen häneen yhImetysuutisia 2/2021 17

teyttä Instagramin kautta. ”Kiva kun oot tullut mukaan” -viestit ovat lämmittäneet mieltä. Veera pohtii todellisuuden vastanneen pitkälti hänen odotuksiaan tukiäitiydestä. Toiminnan rentous on yllättänyt. Tulevaisuuden haaveissa Veeralla on päästä perhekahvilaan tukiäidin roolissa. Lisäksi Veera haaveilee, että voisi hyödyntää imetystukiäitinä saamaansa tietoa ja kokemusta jonain päivänä neuvolan terveydenhoitajana.


Imetys sopii loistavasti aktiiviliikkujan arkeen TEKSTI MIINA KORPI KUVAT SUSANNA YLISEN KOTIALBUMI

Imetysuutisia 2/2021 18


Liikunnanopettajana työskentelevä Susanna Ylinen on ahkerasti kouluttautunut ja monipuolisesti liikkuva valmentaja sekä multiurheilija. Hän itse puhuu kuitenkin urheilun sijaan mielummin liikkumisesta. Lajeihin lukeutuvat mm. maastopyöräily, hiihto ja polkujuoksu. Juuri nyt hän on äitiyslomalla, mutta silloin liike ei lopu, päinvastoin. Vauva kulkee mukana kaikissa niissä lajeissa, joissa se on turvallisesti mahdollista. Susanna Ylinen ehdottaa haastattelua kävelytreffien merkeissä. Koska olen jo tutustunut hänen instagram-tiliinsä, osaan varustautua kävelylle kunnon lenkkareilla ja nesteytysjuomalla – jotka ovatkin helteisellä hikilenkillä lopulta oikein paikallaan. Iloinen tervehdys kuuluu nelilapsisen perheenäidin suusta, kun hän nappaa mukaan kaksi nuorimmaistaan. Lenkin aikana Susanna ehtii imettää kolmekuista Timjamia kahdesti, ja koko ajan juttua riittää niin imetyksestä kuin liikunnan ilosta, sekä lapsiperheenä retkeilystä. Susanna on elänyt aktiivista liikkujan arkea läpi raskauksien. Viimeisimmän synnytyksen aikaan hän hiihti 38 kilometriä, patisti puolison vielä omalle hiihtolenkille ennen synnytyksen alkua ja lopulta pyöräili puoliso tarakalla muutaman kilometrin matkan synnytyssairaalaan. – Siihen ei olisi kuka tahansa suostunut, eikä heti meinannut miehenikään. Mutta yhteenkään synnytykseen en ole autolla mennyt. Liikuntataustani varmasti tekee myös sen, että tunnen kehoni hyvin ja pystyn kuuntelemaan sitä, joten uskalsin tehdä omalta tuntuvia ratkaisuja. Näkemäni perusteella Susannalta imetys sujuu lennosta niin kotikaupungissa kuin vuorilla vaelluksen lomassa, mutta hän kertoo esikoisen kanssa olleen monenlaisia haasteita alkuun. – Olin kuitenkin monilapsisessa lapsuudenperheessäni nähnyt ime-

tyksen luontevana osana arkea, ja siskoltani olen saanut tukea imetykseen alusta saakka. Olen myös perusluonteeltani sellainen, että näen kaiken olevan mahdollista kun vain löydän keinot, joten sinnikkyydellä mentiin haasteiden yli ja lopulta imetys oli tosi sujuvaa ja mukavaa. Susanna kuvaa puolison tuen olleen ehdottoman tärkeää niin synnytyksiin kuin imetykseenkin liittyen. Susanna kertoo kauniisti imetyksen tuovan myös kotiympyröissä ainutlaatuisia rauhoittumisen hetkiä ja paikallaan oloa vain vauvaan keskittyen, joka muuten saattaisi olla hänelle vaikeaa. Perhe matkustaa yhdessä niin perheretkien kuin Susannan kisamatkojen merkeissä. Lapset kulkevat mukana. Vauvaikäisenä he ovat vuorollaan olleet kantoliinan suojissa vaelluksilla ja taaperoikäisenä rinkassa. Pyöräillessä vauva kulkee mukana laatikkopyörässä ja juoksuvaunuihin liitettävällä suksiosalla menopelin saa mukaan myös ladulle. – Suurimman osan ajasta vauva on mukanani, se on minulle rennoin vaihtoehto. Silloin voin pysähtyä syöttämään vauvaa tarvittaessa, eikä tarvitse jännittää milloin kotoa tulee soitto, että vauva kaipaa rinnalle. Susanna onkin sitä mieltä, että liikunnasta kiinnostuneen tuoreen vanhemman kannattaa ottaa lapsi mukaan vaikkapa lenkille ja lähteä rohkeasti kokeilemaan. – Siinä ei menetä mitään, jos lenImetysuutisia 2/2021 19

kistä puolet kuluukin penkillä imettäessä. Myös liikkumisen tavoitteiden suhteen on hyvä aloittaa pienestä, eikä tavoitella liian suuria kilometrimääriä. Onnistumisen kokemusten kautta löytyy iloa liikkumiseen, Susanna sanoo. Hän pohtii, että aktiivinen liikunta ja kilpailu on ihan mahdollista myös raskaus– ja pikkulapsiaikana. Hänellä itsellään on ollut vahva liikuntatausta jo ennen raskauksia, eikä hän ole kokenut erityisiä haasteita palautumisessa. Päinvastoin aikaa liikunnalle on paljon vanhempainvapailla ollessa, ainoastaan sen ajoittaminen päiviin ei enää ole mahdollista vain omien ruokailujen ja lepojen suhteen optimaalisimmin. Lapset edellä mennään tässäkin asiassa. Puhumme vielä imetyksen näkymisestä ja erilaisista kohuista julki-imetyksen ympärillä. Susanna toteaa imettävänsä vähän kaikkialla, kun se on niin helppoa. – Kun imetys alkoi sujua, se on ollut vain niin helppo tapa. Näin on jatkunut myös seuraavien lasten kanssa. Retkeilykin on ihan eri tavalla mahdollista, kun vauvan ravinto on aina mukana. Ei se imetys edes ole kovin näkyvää, eikä sen tarvitse olla, Susanna kertoo ja haaveilee jo seuraavista retkistä niin kaksin vauvan kanssa kuin eri kokoonpanoilla perheen kesken. Vilahtaa ajatuksissa jo ensimmäinen aivan omakin viikonloppu sitten vauvan syntymän jälkeen. – Ehkä ensi vuonna. Sillä reissulla liikutaan ja nukutaan paljon.


Lapsiperheissä koettuun haitalliseen stressiin halutaan puuttua varhain Ensi- ja turvakotien liitto ry käynnisti vuonna 2020 yhdessä paikallisyhdistysten kanssa Stressistä säätelyyn -hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää lapsiperheiden kokemaa haitallista stressiä. TEKSTI JENNI VILJALINNA JA VEERA INTIHAR KUVA TINA LINDROOS

Stressi on haitallista silloin, kun se on luonteeltaan voimakasta tai pitkäkestoista, tai molempia. Tämänkaltainen vanhemman kokema stressi voi lisätä perheiden eriarvoistumista ja vaikuttaa kielteisesti lapsen kehitykseen ja terveyteen. Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn -hankkeen aikana on kehitetty ja kehitetään edelleen työkaluja odotus– ja vauva-ajan työhön perheiden kokeman stressin tunnistamiseksi ja säätelemiseksi sekä pyritään lisäämään raskaana olevien ja vauvaperheiden voimavaroja niin, että perheiden luottamus omiin kykyihin selviytyä vahvistuu. – Stressi sinällään on normaali mielen ja kehon reaktio tilanteessa, johon liittyy muutos, uhka tai joka vaatii ponnisteluja. Odotus– ja vauva-aikaan kuuluu jossain määrin stressiä ja sillä on myös myönteistä vaikutusta sikiön kehitykseen. Haitallinen stressi voi kuitenkin vaikeuttaa vanhemmuuteen siirtymistä sekä vauvan ja

vanhemman vuorovaikutusta. Stressiä lapsiperheille aiheuttavat mm. yksinäisyys ja verkostojen puute, koronapandemian vaikutukset, raskauteen, synnytykseen ja tulevaan vanhemmuuteen liittyvät huolet sekä perheen talouteen liittyvät haasteet, joiden aiheuttama stressi voi jatkua pitkäänkin, kertoo Stressistä säätelyyn -hankkeen projektipäällikkö Jonna Lehikoinen. Muun muassa suomalainen, Turun yliopistossa toimiva tutkimusryhmä Finn­ Brain tekee tutkimusta varhaisen stressin ja lapsen itsesäätelytaitojen kehittymisen parissa. Tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi sitä, miten vanhemman ja lapsen välinen suhde vaikuttaa lapsen itsesäätelytaitojen kehittymiseen. FinnBrain on yksi Stressistä säätelyyn -hankkeen yhteistyökumppaneista. – Tutkimuksissa on todettu, että raskauden aikana koetulla, voimakkaalla tai toistuvalla stressillä voi olla niin kutsuttua ohjelmointivaikutusta vauvan kehitykseen

Imetysuutisia 2/2021 20


Raskauden aikana koetulla, voimakkaalla tai toistuvalla stressillä voi olla niin kutsuttua ohjelmointivaikutusta vauvan kehitykseen sikiöaikana. sikiöaikana: se voi lisätä esim. lapsen tunnereagoivuutta ja stressiherkkyyttä. Stressin vaikutus vauvan ja vanhemman hyvinvointiin tunnistetaan koko ajan paremmin, mutta tarvitaan lisää keinoja tukea jo varhaisessa vaiheessa niitä vanhempia joilla on lievää, mutta pitkäkestoista stressi-, masennus– tai ahdistusoireilua, Lehikoinen jatkaa. Hankkeen aikana on rakennettu Vauvapysäkki-kokonaisuus, joka sisältää videoita ja podcasteja perheiden avuksi rauhoittumiskeinojen löytämiseen. Videoilla kuvataan monille perheille tuttuja stressiä ai-

heuttavia tilanteita, kuten ovesta ulos pääsemisen vaikeus vauvan kanssa tai ruokailuhetki, jolloin vauva ei suostu syömään. Videoilla esitetyissä tilanteissa vanhempi löytää lopulta keinon rauhoittumiseen ja pääsee sen avulla turvallisesti ulos tukalasta tilanteesta. Videoiden lopulla muistutetaan armollisesti siitä, miten säätelykeinot kehittyvät harjoittelemalla. Podcasteissa paneudutaan yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa pohtimaan tarkemmin videoilla esiintyvien tilanteiden taustoja ja sitä, mitä stressi oikeastaan on ja miten se syntyy. Keväällä 2021 järjestet-

Imetysuutisia 2/2021 21

>


tiin myös kaikille avoin Vauvapysäkki-webinaari. – Videot, podcastit ja muu materiaali on tarkoitettu kaikille vauvaa odottaville ja vauvaperheille, jotka ovat kiinnostuneet stressiin, sen säätelyyn ja vauva-arjen hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Ne sopivat myös läheisille, vauvaperheitä kohtaaville ammattilaisille ja opiskelijoille. Keväällä 2021 järjestetyssä Vauvapysäkki-webinaarissa olikin noin 1/3 vauvan odottajia, 1/3 vauvan vanhempia ja 1/3 ammattilaisia, Lehikoinen kertoo. Vauvapysäkki-kokonaisuuteen kuuluvat myös raskaana oleville suunnatut, kasvotusten kokoontuvat ryhmät, jotka käynnistyvät syksyllä 2021 Rovaniemellä, Kokkolassa ja Oulussa. Vauvapysäkki-ryhmissä harjoitellaan stressin tunnistamista ja sen säätelyä käytännön tasolla kehollisten ja

ennaltaehkäisevää toimintaa, eli oma kokemus lisätuen tarpeesta riittää. Akuutissa kriisissä tai vakavien masennus– ja ahdistusoireiden kohdalla ryhmä ei ole riittävä tuki, Lehikoinen jatkaa. Kevään ryhmistä saatu kokemus on ollut lupaava. Ryhmiin osallistuneet kertoivat mm. tunnistavansa paremmin stressireaktioita omassa kehossaan ja pystyvänsä säätelemään niitä paremmin. Ryhmän aikana käytiin läpi ja harjoiteltiin mindfulness -asenteita, kuten myötätuntoisuutta ja ystävällisyyttä, ja se teki näkyväksi kriittistäkin tapaa puhua itselle hankalissa tilanteissa. Lisääntynyt lempeys itseä ja muita kohtaan oli huomattu kotonakin, Lehikoinen iloitsee. Stressistä säätelyyn -hankkeella on useita yhteistyökumppaneita eri puolella Suomea. Tietoa hankkeen sisällöstä levittävät

Vauvapysäkki-ryhmät ovat ennaltaehkäisevää toimintaa, eli oma kokemus lisätuen tarpeesta riittää. mindfulness-pohjaisten harjoitusten avulla. Ryhmään voi osallistua, jos kokee kaipaavansa tukea raskausaikaan, oli syynä sitten mikä tahansa stressiä tai huolta aiheuttava asia. Jos oma osallistuminen mietityttää, yhteyttä voi ottaa ryhmän ohjaajiin, jolloin oma tilanne käydään läpi yksilöllisesti. – Koska stressi on sekä kehon että mielen reagointia, lähtökohtana on ollut kehittää työtapoja, jotka tukevat keho-mieliyhteyden vahvistumista ja siten stressin tunnistamista ja säätelyä jo raskausaikana. Lisäksi halusimme kiinnittää huomiota vauvaperheiden taloudelliseen tilanteeseen yhtenä arjen kuormitustekijänä. Vauvapysäkki-ryhmissä käsitellään mm. näitä teemoja ja tavoitteena on, että ryhmiin osallistuneet saavat keinoja tunnistaa ja säädellä stressiä arjessa, saavat keinoja muuttuvaan arkeen vauvan synnyttyä sekä luottamusta omaan vanhemmuuteen. Vauvapysäkki-ryhmät ovat

lukuisat Ensi– ja turvakotien liiton paikalliset jäsenyhdistykset mm. perhekeskuksiin, neuvoloihin ja vauvaryhmiin. Yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisesti mm. Imetyksen tuki ry:n, Marttojen, Takuusäätiön ja Folkhälsanin kanssa. Hanke päättyy vuonna 2022. – Vauvapysäkki-sarja täydentyy vielä tämän vuoden aikana uusin jaksoin. Ensi vuonna on tarkoitus tuottaa sivustollemme materiaalia vanhempien voimavarojen itsearviointiin ja vauvaperheen talouteen liittyen. Lisäksi järjestämme toistamiseen Vauvapysäkki-webinaarin ja muutamia lyhyempiä tilaisuuksia. Tarkoituksena on, että hankkeen päätyttyä Vauvapysäkki-ryhmät voisivat jatkaa toimintaansa osana mukana olevien yhdistysten vauvatyön palveluja. Ryhmästä tuttuja työtapoja on jo nyt otettu käyttöön muissa palveluissa, kuten Ensi– ja turvakotien liiton päiväryhmissä, jotka pitävät sisällään kuntouttavaa vauvaperhetyötä.

Imetysuutisia 2/2021 22


Stressaava, rauhoittava imetys Vauvapysäkki-videot ja podcastit sekä tietoa Vauvapysäkki-ryhmistä:

ensijaturvakotienliitto.fi/ vauvaperhe

TOIMITUS VINKKAA Jos kiinnostuit jatkamaan teeman parissa, on monia hyviä lähteitä joiden avulla voit syventää tietouttasi aiheesta! Alla muutamat tärpit. Psykopodiaa-podcast 67. jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa moninaisista perhesuhteista ja perheiden hyvinvoinnista keskustelemassa ovat Terveystalon pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo. Keskustelussa käydään läpi myös stressin ilmenemistä. @elspsykologiaa / Instagram Tutkijat Eeva-Leena ja Saara ovat molemmat taustaltaan psykologeja. Tilillä he jakavat tutkittua tietoa mm. varhaisesta stressistä, eli raskausaikana ja varhaisvuosina koetusta pitkäkestoisesta tai voimakkaasta stressistä.

Pienen lapsen perustoimintoihin, eli ruokailuun ja nukkumiseen liittyvät stressin aiheet ovat tuttuja monessa lapsiperheessä. Näin on ollut myös Anni Gonzalvezin perheessä, johon kuuluu 7-viikkoinen vauva. – Olen kokenut stressiä siitä, että saahan vauvani tarpeeksi unta ja mahdollistanko tarpeeksi hyvän uniympäristön. Myös oman maidon riittämisestä olen kokenut paineita, kertoo Gonzalvez. Gonzalvez on imetysmatkallaan kokenut tyypillisiä haasteita. Huono imuote aiheutti alussa hankaluuksia ja huolta on ollut myös kireästä kielijänteestä. Stressiä on aiheuttanut lisäksi epätietoisuus siitä, mikä on vauvalle tavallista käytöstä ja mikä ei. Jos imetys koetaan perheessä erittäin tärkeäksi eikä se suju, voi siihen liittyvä stressi olla hyvinkin voimakasta ja vaikuttaa merkittävästi perheen toimintakykyyn. Vähintäänkin se on monesti syvälle omaan vanhemmuuteen menevää. – Imetys on omalla kohdallani erilainen stressin aiheuttaja muihin stressin aiheisiin verrattuna, että siinä helposti syyttää ja etsii vikoja itsestä, Gonzalvez havainnoi. Toisia vanhempia rauhoittaa se, että etsii mahdollisimman paljon tietoa, toisille tiedon etsiminen vain lisää huolta. Valmista opaskirjaa ei ole - jokainen vanhempi ja perhe joutuu kokeilemaan ja löytämään itselleen ne keinot, mitkä juuri heillä toimivat stressin lievittäjinä. – Olemme pyrkineet mieheni kanssa puhumaan stressiä aiheuttavista asioista sekä ottamaan selvää asioista niin itse kuin ammattilaisten apua pyytämällä. Saimme apua imetyksen haasteisiin siskoltani, joka on imetystukiäiti, Gonzalvez kertoo. Imetys voi olla pienten lasten perheessä keskeinen stressin aiheuttaja, mutta sen sujuessa myös stressiä lievittävä tekijä. Ruokailuhetket antavat vanhemmalle hyvän syyn istua alas ja nauttia yhteisestä hetkestä vauvan kanssa. Gonzalvezkin on hankaluuksista huolimatta saanut kokea myös imetyksen positiivisia vaikutuksia. – Imetyksellä on ollut myös stressiä vähentävä vaikutus itselleni etenkin uusissa ja vieraissa tilanteissa. Imetyksen vuoksi olen voinut näissä tilanteissa vetäytyä omaan rauhaan lapseni kanssa ja tuntea sen ihanan, tutun yhteyden välillämme.

Imetysuutisia 2/2021 23


Imetystarinani TEKSTI LOTTA HAAPALA

Imetystä puistossa Esikoisen raskausaikana suhtauduin imetykseen ehkä sillä vähän perinteisellä “imetän jos se on onnistuakseen” -tavalla. Tässä on imetystarinani – tai ainakin osa siitä. Olin ensimmäisen vauvani kanssa hetken pidempään vierihoito-osastolla, koska hänen verensokereitaan seurattiin. Imetys onneksi lähti hyvin käyntiin ja pääsimme kotiin. Imetys sattui aivan kamalasti. Itkin ja imetin. En osannut hakea apua imetyskipuun, koska neuvolasta oli sanottu, että aluksi imetys voi sattua. Pikkuhiljaa kipu onneksi helpotti. Myö-

hemmin olen ymmärtänyt, että syy oli vauvan kireässä huulijänteessä ja siitä johtuvasta huonosta imuotteesta. Vauvani oli todella herkkä äänille ja häiriöille. Aivan pikkuvauvana pystyin imettämään häntä missä vain, mutta lopulta olimme tilanteessa, jossa imetin häntä ainoastaan makuultaan hämärässä makuuhuoneessa. Luonnollisesti tämä aiheutti haasteita elämäämme. Kaikki piti aikatauluttaa niin, että vauva syö ennen kuin lähdemme jonnekin ja kotiin pitää ehtiä ennen kuin vauvalle tulee liian nälkä. Ja vauvallahan se nälkä tulee usein nopeasti!

Imetysuutisia 2/2021 24

Käänteentekevä hetki oli eräs kesäinen päivä, kun kaupungin bussiliikenne oli maksuton. Päätimme lähteä bussilla keskustaan silläkin riskillä, ettei vauva suostu rinnalle. Imetin ja laitoin vauvan liinaan, johon hän melkein heti nukahti. Matkustimme lyhyen matkan keskustaan ja kiertelimme siellä. Lopulta päädyimme puolisoni kanssa paikalliseen kahvilaan lounaalle ja saimme jopa rauhassa syötyä vauvan yhä nukkuessa. Sitten se tapahtui: vauva heräsi. Hän katseli aluksi rauhassa ympärilleen, mutta sitten tuli nälkä. Yritin ensin imettää kahvilan pöydässä, mutta vauva huusi, käänsi päätään pois ja työnsi rintaa loi-


Ja ihme tapahtui! Vauva söi itsensä täyteen puistossa keskellä kaupunkia.

tommalle. Lopulta nappasin vauvani olkapäälleni ja sanoin puolisolleni, että pakkaa tavarat ja tule perässä lähipuistoon. Matkaa puistoon ei ollut kuin sata metriä. Tällä välillä kuitenkin eräs aulis vastaan tullut ihminen pysäytti minut ja kirkuvan vauvani ja kertoi, että vauvalla on varmaan nälkä. En ollut kovin ystävällinen todetessani: ”Ihanko tosiaan, enpä olisi arvannut!” Vilkaisin taakseni ja huomasin hänen lähteneen seuraamaan minua, mutta onneksi hän kuitenkin kääntyi takaisin omille asioilleen. Lopulta pääsimme puistoon ja laskin vauvani nurmikolle. Aurin-

ko paistoi ja ympärillä lenteli pörriäisiä. Pienokaiseni lopetti itkun ja katsoimme siinä toisiamme silmiin. Sanoin hänelle: ”Asia on nyt niin, että joko sinun pitää syödä täällä tai sitten pitää odottaa kotiin. Mitä jos söisit?” Kävin pötköttelemään nurmikolle vauvan viereen ja otin rinnan esille. Ja ihme tapahtui! Vauva söi itsensä täyteen puistossa keskellä kaupunkia, kun autoja huristeli lähistöllä ja ihmisiä kulki ohi. Tämän hetken jälkeen alkoivat imetyspaikkamme laajentua ensin kotisohvalle, sitten pysäköityyn autoon ja lopulta ihan minne vain. ”Imetän jos se on onnistuakseen.” Aluksi ajattelin imettää 6

Imetysuutisia 2/2021 25

kuukautta ja sitten vuoden. Olen imettänyt festareilla, kaupan lattialla, junassa, kirkossa, metsässä, kaupungin lautakunnan kokouksessa ja messuhallin parkkipaikalla. Olen imettänyt ulkona helteellä ja –20 °C pakkasessa. Olen imettänyt missä ja milloin vain. Lopulta imetin esikoistani nelivuotiaaksi asti.

Onko sinulla oma imetystarina, jonka haluaisit jakaa lukijoidemme kanssa? Kirjoita noin 5000 merkin pituinen teksti ja lähetä se meillle. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä ja valita julkaistavat tarinat. Voit kirjoittaa halutessasi nimettömänä. Tarinat voi lähettää osoitteeseen imetysuutisia @imetys.fi


TUTKITUSTI IMETYKSESTÄ

Vauvan uni

Ihmisvauva syntyy maailmaan keskeneräisenä ja tarvitsee elämänsä aluksi katkeamatonta hoivaa, turvaa ja huolenpitoa. Pieni vauva ei kykene nukkumaan pitkiä yhtenäisiä unia ja vuorokausirytmin kehittyminen vie usein kuukausia. TEKSTI JOANNA STIGMAN

Kun tarkastelemme vauvan unta, tulisi meidän huomioida lajimme biologiset odotukset. Ihminen syntyy neurologisesti varsin kehittymättömänä ja vauvan aivot ovatkin kooltaan vain 25 % aikuisen aivoista. Aivojen kehitys vaatii paljon energiaa ja vauvan tarvitsee syödä usein, sillä moniin muihin nisäkkäisiin nähden ihmisen äidinmaito on vähärasvaisempaa. Siinä missä esimerkiksi koirat ja kissat jatkavat kehitystään syntymän jälkeen pesän suojissa, jossa emo käy niitä muutaman kerran päivässä ruokkimassa, ihmisvauvat odottavat muiden kädellisten tapaan kulkevansa kaikkialle emonsa mukana. Vastasyntyneiden lämmönsäätelykyky on vielä hyvin kehittymätön ja haasteita voi olla myös hengityksen säätelyssä. Vauva ei kehitä vuorokausirytmiä moneen kuukauteen eikä kykene nukkumaan pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Vauva tarvitseekin hoitajansa fyysistä läheisyyttä avuksi biologiseen säätelyyn sekä tuomaan turvaa. Nykykulttuurimme odotuksien voidaan katsoa olevan ristiriidassa lajitaustamme kanssa, jonka mukaan jälkeläisillämme on synnynnäinen oletus olla jatkuvassa kontaktissa hoitajaansa, joka ruokkii ja huolehtii heistä.

Safe Sleep Seven 1. Vanhempi ei tupakoi. 2. Vanhempi ei käytä päihteitä,

3. 4. 5. 6. 7.

väsymystä lisääviä lääkkeitä tai ole muuten tilassa, jossa havahtumis- ja reaktiokyky on alentunut. Vanhempi imettää. Vauva on terve ja täysi­ aikainen. Vauva nukkuu selällään. Vauva on tarpeeksi kevyesti puettu. Perhepeti on ympäristönä turvallinen.

Historian painolasti

Vauva ja vanhempi ovat siis biologisesti ohjelmoitu ylläpitämään fyysistä läheisyyttä ja perhepeti on aiemmin ollut länsimaissakin yleinen käytäntö. 1920-luvulla kuitenkin tiede valtasi vauvan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena oli luoda itsenäisiä ja pärjääviä lapsia. Valitettavasti tuolloin behaviorismia kannattavat psykologit ja lääkärit eivät kuitenkaan jakaneet näyttöön perustuvia ohjeita. Esimerkiksi John B. Watsonin mukaan yksikään lapsi ei voisi saaImetysuutisia 2/2021 26

da liian vähän kiintymystä osakseen ja liiallisen kiintymyksen osoituksen hän katsoi estävän lapsen itsenäistymiskehitystä. Vaikka tutkittu tieto läheisyyden ja kosketuksen tärkeydestä vauvojen kehitykselle on lisääntynyt, näkyvät nämä 1900-luvun ajatukset edelleen monessa asiassa. Länsimaisen kehityksen ulkopuolella vauvat ja äidit ovat usein kontaktissa ympäri vuorokauden ja eri kulttuurit ovat kehittäneet erilaisia tapoja kantaa vauvaa mukana samalla, kun suorittavat päivittäisiä askareitaan. Sen sijaan länsimaissa olemme pyrkineet teknologia-avusteisesti rohkaisemaan vauvoja nukkumaan yksin ja vauvan läheisyyden kaipuu nähdään ongelmallisena sisältäen usein edelleen pelkoa siitä, että liika läheisyys estäisi itsenäistymistä. Tämä näkyy yleisessä keskustelussa esimerkiksi huolena siitä, ettei lapsi nukutettuna oppisi koskaan nukahtamaan itsenäisesti tai perhepedissä nukkuvaa vauvaa ei koskaan saisi siirrettyä omaan sänkyyn.

Vauvan unikehitys

Vauvan unikehitys ei ole laisinkaan suoraviivaista, vaan muistuttaa enemmän vuoristorataa. Lapsi kehittyy vauhdilla ensimmäisten vuosien


aikana ja kehitysharppaukset vaikuttavat usein uneen. Katkonaiset unet luonnollisesti verottavat vanhemman jaksamista, mutta vauvojen yöheräily herättää usein myös huolta vanhemmissa. Yöheräilyt ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä etenkin ensimmäisten kahden elinvuoden aikana ja pienellä vauvalla tiheän heräilyn katsotaan olevan myös yksi SIDSiltä eli kätkytkuolemalta suojaava tekijä. Vauvat tarvitsevat paljon unta, mutta yksilöllisesti unen tarve vaihtelee paljon. Ikäperusteiset taulukot liittyen vuorokausittaiseen unen määrään ja hereilläoloaikoihin eivät ole ohjeita, vaan keskiarvoja. Etenkin alle 3 kuukauden ikäisille vauvoille rauhoittuminen unille voi olla haastavaa ja suurin osa vauvoista ylipäätään tarvitsee vanhemman apua nukahtamiseen.

Perhepeti yöimetysten helpottajana

Äidinmaito sulaa vatsassa noin 90 minuutissa ja vauvalla on usein vähintään 2–3 tunnin jälkeen uudelleen nälkä. Tutkimusten mukaan imetys on yhteydessä katkonaisempaan uneen, mutta imetetyt ja imettäjät saavat kuitenkin yhtä paljon tai jopa enemmän unta, kuin korviketta käyttävät. Miten tämä on mahdollista? Imetyksen jälkeen vauva tyypillisesti nukahtaa nopeammin ja vanhempi sekä vauva saattavat usein myös nukkua imetyksen aikana. Unien rikkonaisuuden takia imettävä vanhempi voi kuitenkin kokea unen huonolaatuisena. Perhepeti onkin tyypillinen selviytymisstrategia yöunien helpottamiseksi imettävillä vanhemmilla ja sen on todettu myös edistävän imetyksen kestoa. Imettävät vanhemmat hakeutuvat vaistomaisesti niin kutsuttuun C-asentoon: vauva on selällään, vanhemman polvet ovat vauvan jalkojen alapuolella ja alempi käsi ojentautuneena vauvan pään yläpuolella. Asento helpottaa imetystä, estää vauvaa vaeltamasta sängystä sekä mahdollistaa vauvan elintoimintojen tarkkailun yöllä.

Perhepedin ja SIDSin välillä ei ole todettu selkeää yhteyttä ja nykytiedon valossa olennaista katsotaan olevan turvallisen perhepedin kriteerien täyttyminen. Pienen vauvan tulisi nukkua vain imettävän vanhemman vieressä, mutta noin neljän kuukauden iästä terveen vauvan katsotaan voivan nukkua kenen tahansa tupakoimattoman ja päihteettömän aikuisen kanssa turvallisessa perhepedissä. Lähteet Ball, H. 2021. Breastfeeding and Infant Sleep. Webinaari Imetyksen tuki ry:lle 7.6.2021. Paavonen, J., Heikkilä-Saarenpää, O., Morales-Munoz, I., Virta, M., Häkälä, N., Pölkki, P., Kylliäinen, A., Karlsson, H., Paunio, T., Karlsson, L. 2020. Normal sleep development in infants: findings from two large birth cohorts. Sleep Medicine. Vol.69, 145-154. McKenna, J. 2020. 1. painos. Safe Infant Sleep. Expert Answers to Your Cosleeping Questions. Washington, DC, USA: Platypus Media. Wiessinger, D., West, D., Smith, L., Pitman, T. La Leche League International. 2014. 1. painos. Sweet Sleep: nighttime and naptime strategies for the breastfeeding family. New York, USA: Ballantine Books.

Imetysuutisia 2/2021 27


Kirjavinkki Jenni Vilja

linna

Corien van Zweden: Rinnat – Elämänmittainen rakkaustarina WSOY, 2021 256 s.

Rinnat ovat ainoa ruumiinosa, joita ihmisellä ei ole vielä syntymän hetkellä. Kun rinnat kehittyvät, alkaa matka, jota harvemmin taitetaan yksin – niin paljon rinnat herättävät mielipiteitä ja tunteita. Riippuen siitä, mihin kulttuuriin ja ympäristöön sattuu syntymään, rintoihin kohdistuvilla asenteilla on erilaisia painotuksia, mutta ydinviesti on usein samankaltainen: rintojen tulee täyttää tietyt odotukset. Toimittajana työskentelevä Corien Van Zweden havahtui miettimään rintoihin kohdistuvia asenteita syvemmin, kun hän sairastui ensimmäistä kertaa rintasyöpään. Van Zweden sai hyvin nopeasti huomata, että rintasyöpädiagnoosin aiheuttamalle järkytykselle ja surulle ei haluttu antaa juurikaan tilaa. Se tila oli paikattu lupauksilla paremmasta. Rintasyöpää sairastavien ympärille on rakennettu valtava korjaustoimenpiteiden imperiumi, johon jokaisen rintoja kantavan odotetaan liittyvän varauksetta, sillä kukapa haluaisi elää rintapuolena tai täysin rinnattomana, mahdollisista korjaustoimenpiteiden aiheuttamista vakavista komplikaatioista huolimatta. Van Zwedenin kokemuksiin pohjaten syntyi kirja, joka pohtii rintojen erilaisia tehtäviä ja niiden herättämiä tunteita aina rintojen kehittymisestä niiden muokkaamiseen,

rinnoilla imettämiseen, rintojen rooleihin seksuaalisina viettelijöinä ja joskus myös potentiaalisina tappajina. Kirjaan on haastateltu useita henkilöitä kertomaan kokemuksistaan niin kirurgin, rintasyöpään sairastuneen, silikonit ottaneen ja lastaan imettävän näkökulmista. Kirjan punainen lanka kietoutuu kysymykseen: miten kuunnella omaa sydäntään ja pohjata päätökset sen varaan? Tämä kirja herätti lukijassaan valtavasti tunteita. Sain oivalluksia, sillä en ollut koskaan aiemmin miettinyt rintoja näin tarkalla tasolla. Tunsin vihaa ja ärtymystä rintoihin kohdistuvien asenteiden vuoksi niin historiassa kuin nykyäänkin. Koin helpotusta siitä, että lääketiede on kehittynyt aivan valtavasti vuosien varrella. Tuskaa tuotti tieto siitä, että niin monet kärsivät rintojensa tai niiden puuttumisen vuoksi. Ennen kaikkea aloin tuntemaan lempeyttä omia rintojani kohtaan. Tämä kirja on sinulle, jolla on tai on ollut rinnat tai jos haluaisit sellaiset. Sinulle, joka rakastat, ihailet, vihaat tai kaipaat rintojasi. Sinulle, joka haluat oppia rinnoista lisää tai tuntea lämpöä niitä kohtaan, mikäli ne eivät täysin täytä toiveitasi. Sinulle, joka olet kiitollinen kaikesta siitä, mitä rintasi ovat tehneet tai olleet tekemättä.

Imetysuutisia 2/2021 28


Lastenkirja

vinkki

Miina Korp

i

Susanna Silvander-Rosti: Elsin a Sulon uudet naapurit Otava, 2021

Keväällä 2021 ilmestynyt lastenkirja kertoo kaksosista, jotka tutustuvat uuteen naapurustoon muuton myötä. Ilmestymisajankohtansa koronarajoituksista ja erikoisesta maailmanmenosta huolimatta, ja täytyy sanoa että onneksi siitä huolimatta, kirjassa kuljetaan iloisesti ja rohkeasti tutustumassa uusiin naapureihin ja erilaisiin perheisiin. Kirjan päähenkilöt, Sulo ja Elsi vanhempineen pohjautuvat todelliseen perheeseen, jonka äideistä toinen onkin kirjoittanut tämän kirjan. Kaunis kuvitus on Nadja Sarellin käsialaa ja ainakin tämän kolmekymppisen koelukijan mieleen: enemmän perinteisiä lastenkirjoja muistuttava kuin monissa tämän päivän kirjoissa kuvitus on, mutta ei lainkaan tylsä. Koekuuntelijana toiminut kuusivuotias on pitänyt kirjasta alusta saakka ja tavallisuudesta poiketen, halunnut että sama kirja luetaan useamman kerran peräkkäin samana iltana. Kirjaa on meillä käytetty siis iltasatuna, ja siihen tarkoitukseen se sopii myös mukavasti. Kirjan lopussa kaksosetkin käyvät yöunille. Ilahduttavaa on se, miten kirja onnistuu viihdyttämään ja pitämään kuulijaa otteessaan. Itse koin myös kirjan kielen sujuvaksi ja mukavaksi lukea. Tarinassa on sopivasti seikkailua ja tapahtumia, mutta se sisältää myös kaikkea ihan tavallista: on päivärytmiä ja rutiineja, arkisia puuhia.

Kuusivuotiasta nauratti kohta, jossa naapurin vauva syö piparkakkutaikinaa salaa. Kirjan kantavana teemana ovat erilaiset perheet. Naapurustoon kuuluvat niin yksinhuoltaja lapsensa kanssa, suurempi maahanmuuttajaperhe, kahden aikuisen muodostama perhe kuin kahden kodin arkea elävä perhe sekä eri tavoin vähemmistössä olevia henkilöitä. Ainoa perhemuotoihin tai henkilöihin liittyvä kommentti lapselta oli se, kun hän kysyi kumpi kuvassa olevista äideistä on äiti S. ja kumpi äiti E.? Kyseisellä sivulla toinen heistä oli nimittäin voittanut lautapelissä ja lasta kiinnosti, oliko hän tulkinnut toisen kasvoille piirretyn voitokkaan hymyn oikein. Kirja on meidän arviomme mukaan hyvä, tavallinen lastenkirja, ja mielestäni soisi useammassakin sellaisessa olevan esillä vaikkapa liikuntarajoitteinen vanhempi, kuten nyt tässä kirjassa. Ehkäpä tässä kirjassa esitellyt perheet voisivat myös jatkaa eloaan jatko-osissa? Ainakin meillä kotona ne otettaisiin varmasti mielellään lukuun.

Imetysuutisia 2/2021 29


Yhdistys & Uutiset

KOONNUT: JENNI VILJALINNA

Imetyksen tuki ry jätti lausunnon perhevapaauudistuksesta Imetyksen tuki ry jätti 1.4.2021 lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta perhevapaauudistuksen toteuttamiseksi esitetyistä lakimuutoksista. Lausunnossa korostetaan, että hallituksen esitysluonnos ja siinä tehdyt ehdotukset koskettavat varhaislapsuuttaan eläviä lapsia, minkä vuoksi kaikki tähän ajanjaksoon vaikuttavat päätökset tulee punnita ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta.

Lapsen etu ja lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät, että esitysluonnoksen jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota imetykseen ja imetyksen tukemiseen. Jos imetystä ei huomioida varsinaisessa esityksessä kattavammin kuin mitä luonnoksessa on tehty, menetetään tilaisuus merkittävällä tavalla edistää väestötasolla lasten ja imettävien vanhempien terveyttä. Väestötason terveysvaikutusten lisäksi

on todennäköistä, etteivät uudistuksen tavoitteet hoivavastuiden tasaisemmasta jakautumisesta toteudu suunnitellusti, jos imetyksen merkitystä perheiden päätöksenteossa ei tunnisteta. Suomalaisista vanhemmista merkittävä osa haluaa imettää suositusten mukaisesti ja imetys on monessa perheessä tekijä, joka painaa vaakakupissa, kun tehdään lapsen hoitoon liittyviä päätöksiä.

Kirjallinen kysymys Suomen hallitukselle Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä, jossa Imetyksen tuki ry on jäsenenä, jätti odotus- ja vauva-ajan palveluista kannanoton sekä kirjallisen kysymyksen vastattavaksi Suomen hallitukselle 9.4.2021. Edistämisryhmän jättämässä kirjallisessa kysymyksessä otetaan kantaa muun muassa seuraavasti: ”Perheiden

oikeus riittävään imetysohjaukseen ja tukeen vauvamyönteisyysohjelman tavoitteiden mukaisesti tulisi turvata. Terveydenhuollosta saatu oikea-aikainen imetysohjaus on keskeisin tekijä siinä, että imetys käynnistyy ja jatkuu perheen toivomalla tavalla. Imetys ja sen tukeminen on tärkeää erityisesti pandemia-aikana imetyksen tarjoaman

Imetysuutisia 2/2021 30

infektiosuojan vuoksi. Laadukas, perheille yhdenvertaisesti saatavilla oleva tuki edellyttää kansallista koordinaatiota ja siihen resurssia. Perhe- ja vauvamyönteisyysohjelma tulisi jalkauttaa osaksi kuntien ja kaupunkien hyvinvointistrategiaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita.”


Imetyksen tuki ry jätti lausunnon lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta Kansallinen lapsistrategia julkaistiin 23.2.2021. Strategia koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Siinä huomioidaan laajasti myös perheet. Lapsistrategian valmistuttua aloitettiin valmistelu sen toimeenpanosuunnitelman laatimiseksi. Toimeenpanosuunnitelmaan kirjataan, miten strategian linjauksia edistetään seuraavan kahden vuoden aikana. Imetyksen tuki ry sai kutsun toimeepanosuunnitelmaa koskevaan kuulemistilaisuuteen ja lisäksi se laati suunnitelmasta 13.6.2021 kirjallisen lausunnon. Lausunnon eri kohdissa korostetaan, että lapsistrategian toimeenpanossa tulee huomioida vauva- ja pikkulapsiperheet, joiden hyvinvointia koronavirusepidemia ja sen myötä toteutettu palveluiden supistaminen ja läheis- ja muiden verkostojen ohentuminen on verottanut. Vauva- ja pikkulapsiperheiden palveluihin pitää koronapandemian jälkihoidossa panostaa. Tähän kuuluu oleellisena osana riittävän ja laadukkaan imetysohjauksen turvaaminen koko maassa. Lausunnossa esillä oli myös työn ja perheen yhteensovittaminen, jonka edistämiseksi Imetyksen tuki ry toivoi verkostoa. Verkoston tulisi olla laaja-alaisesti työelämän eri tahoja edustava sekä asetettu niin, että sillä olisi mahdollisuus tehdä suosituksia työelämän lakien muuttamiseksi ja käytännön toimenpiteiden edistämiseksi.

Rintojen omatarkkailu edistää rintasyövän varhaista toteamista. Olemme myös raskauden ja imetyksen aikana tukenasi rintasyövän oireiden tunnistamisessa ja neuvomme omatarkkailussa. Katso lisää tunnerintasi.fi @tunnerintasi

imetysuutiset TR kuva keskella korjattu.indd 1

Tue toimintaamme lahjoittamalla

Toimintaamme on nyt entistä helpompi tukea myös lahjoittamalla. Olemme lisänneet lahjoitusmahdollisuuden verkkokauppaamme, jossa lahjoituksen tekeminen sujuu kätevästi muiden ostosten lomassa. Imetyksen tuen verkkokaupan löydät imetys.fi-sivustoltamme. Imetyksen tuki ry:lle voi lahjoittaa myös MobilePay-sovelluksella, jonka voi ladata ilmaiseksi älypuhelimeen. Syötä haluamasi summa ja lähetä se numeroon 56391. Ruudulle tulee näkyviin Imetyksen tuki ry:n nimi ja logo, ennen kuin pääset hyväksymään maksun. Lahjoittaminen onnistuu myös tilisiirrolla. Maksa haluamasi summa keräystilille: Maksunsaaja: Imetyksen tuki ry Tili: FI75 5720 1020 0835 94 Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Kerätyt varat käytetään imetyksen vertaistukitoimintaan sekä imetyksen edistämiseksi tehtävään vaikuttamistyöhön. Jokainen lahjoitus on tärkeä. Kiitos arvokkaasta tuestasi! Rahankeräyslupa, RA/2020/920 30.7.2020

Imetysuutisia 2/2021 31

30.8.202


TM

Unohda metalliset kaarituet. Rinnan muuttuviin muotoihin mukautuva Carri-Gel geelikaarituki antaa miellyttävän tuen herkille rinnoille.

Carriwell-tuotevalikoimasta löydät odotusaikaan tukea antavat vyöt ja alusvaatteet, imetysaikaan monenlaisia liivejä ja keskivartaloa tukevia tuotteita, kun haluat palata takaisin omiin mittoihisi

Äityis- ja imetystuotteet kätevästi verkkokaupastamme Kaikki toimitukset nopeasti meidän Vantaan varastolta www.mamidea.com

Maahantuonti ja tiedustelut: Babyidea Oy / MaM Design, puh. 09 41108520, sähköposti info@mamidea.com


Imetyksen asiantuntija jo 35 vuotta

Tutustu Lansinoh-valikoimaan: www.lansinoh.fi



MAAILMAN IHANIN VAUVAKIRJA KAIKENLAISILLE PERHEILLE & M U I TA I H A N I A T U OT T E I TA VAUVA-ARKEEN

ootniinihana.fi | @ootniinihana | info@ootniinihana.fi



Tukena elämän ensihetkissä Jokainen äiti, jokainen lapsi ja jokainen imetys on ainutlaatuinen. Kahta samanlaista imetyskokemusta ei ole. Eikä siis myöskään yleispäteviä ohjeita, jotka sopisivat kaikkiin tilanteisiin. Joskus haasteita on alussa, toisinaan vasta myöhemmin. Ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika imetysneuvontaan, vaikka haaste imetyksen kanssa tuntuisi hassulta tai pieneltä. Autamme kaikissa imetyksiin liittyvissä pulmissa. Joskus jo yksi ohjauskerta riittää. Varaa aika pikkujatti.fi/palvelut/imetysneuvonta tai 010 380 8000


Hellää kalleimmalle Lunettelta saat laadukkaat, turvalliset ja luotetut tuotteet intiimialueen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja hellimiseen. Lunette-tuotteet saatavilla K-Citymarketeista, apteekeista ja Ruohonjuuren myymälöistä sekä verkkokaupasta www.lunette.fi


Kotimainen ja ekologinen Lunette Kuukuppi Lunette on tunnettu kuukupistaan jo vuodesta 2005. Maailman ja käyttäjiensä sydämet valloittanut kotimainen Lunette Kuukuppi tekee menkoista kertaheitolla mukavammat, vaivattomammat ja ympäristöystävällisemmät. Moninkertainen testivoittaja-kuukuppi on valmistettu lääketieteellisestä silikonista eikä se sisällä haitallisia kemikaaleja. Saatavilla kahdessa koossa ja kuudessa eri värissä.

Kätevät Lunette Kuukupin puhdistustuotteet Tämä silikoniselle kuukupille Suomessa valmistettu dynaaminen duo pitää kuukuppisi puhtaana niin kotona kuin reissussa! Vegaaninen, pH-tasapainotettu ja ihanan tuoksuinen Lunette Kuukupin pesuneste hellii kuppisi raikkaaksi ja putipuhtaaksi. Näppärät, maatuvat Lunette Kuppipyyhkeet puhdistavat kuukuppisi tehokkaasti myös silloin, kun vettä ei ole saatavilla. Kätevät retkellä, mökillä ja matkalla!

Monikäyttöinen Lunette Kestoside Suomessa luomupuuvillasta valmistettu Lunette Kestoside on monitoimisuoja tipoille kuin tipoille. Superpehmeä ja miellyttävä kestoside sopii kuukautisvuotoon, lievään virtsankarkailuun, jälkivuotoon ja runsaaseen valkovuotoon. Ympäristöystävällisempi vaihtoehto kertakäyttösuojille ja pikkuhousunsuojille! Saatavilla kolmessa eri koossa ja mustana sekä luonnonvalkoisena.

Uutuus

Kosteuttava Lunette Intiimipyyhe Helppoa puhtautta kätevillä kosteuspyyhkeillä, jotka sisältävät kotimaista puolukkauutetta. Yksinkertaiset ainesosat puhdistavat turvallisesti ja ihoa hellien myös ne kaikista herkimmät alueet. Kosteuttavia ja rauhoittavia Lunette Intiimipyyhkeitä voit käyttää koko keholle, myös vulvan herkälle iholle. Reilun kokoinen pyyhe on 100% maatuvaa viskoosia. Valmistettu Suomessa.

Uutuus

Ainutlaatuinen Lunette Intiimipesuaine Intiimialue ei kaipaa saippuoita tai kemikaaleja sotkemaan sen herkkää tasapainoa, vaan hellää puhdistusta ja huolenpitoa. Lunetten kehittämä ja gynekologien hyväksymä uniikki saippuaton pesuaine jättää vulvan herkän ihon kosteutetuksi ja raikkaaksi. Koostumukseltaan voidemainen intiimipesuaine on ainutlaatuinen kliinisesti testatun emätingeelin ja rypsiöljyn yhdistelmä. Levitä vulvan alueelle, pyyhi tai huuhtele vedellä.


Imetysuutisia_2_2021_madallettu.pdf

1

25.8.2021

15.43

Hoitava ja parantava rintasidos

Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen? Nursicare vähentää tutkitusti kipua* ilman lääkeaineita ja parantaa rikkoutuneet rinnanpäät hellästi SUOJAA • LIEVITTÄÄ KIPUA • PARANTAA

Lue lisää Verkkokauppa www.bit.ly/ostanursicare

Maahantuoja Steripolar Oy |

Jälleenmyyjät www.bit.ly/nursicaremyyja

nursicaresuomi

| 09 417 606 00

*Beitz AJ, Newman A, Kahn AR, Ruggles T, Eikmejer L. A Polymeric Membrane Dressing With Antinociceptive Properties: Analysis With a Rodent Model of Stab Wound Secondary Hyperalgesia; The Journal of Pain, February, 2004;5(1):38-47


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.