Imetysuutisia 2/2020

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

2 / 2020

Suvi Riggs:

"Äidinmaito on taianomaista ravintoa" Pandemiakevät – imetysohjausta poikkeusoloissa

Sisällys Imetysuutisia 2 /2020 3 Pääkirjoitus 4

Imetysviikko

6 Pandemiakevään imetysreportaasi 15 Kolumni 16 Kotona synnyttänyt:

haastattelussa Suvi Riggs 18 Synnytys vaikuttaa imetykseen 22 Meri Mort: Äitiys muutti moniulotteisemmaksi

6

26 Kirjavinkit 28 Imetystarinani 30 Tiedeuutisia 32 Yhdistysuutiset

16 Toivoisin, että useampi äiti olisi luovuttamatta alkuhankaluuksien takia.”

– Suvi Riggs s. 16–17

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Miina Korpi Toimitussihteeri Mari Aaltolaine Toimitus Mari Aaltolaine, Anna Groundstroem, Lotta Haapala, Salla Hakkarainen, Jenni Juntunen, Johanna Juntunen, Miina Korpi, Jaana Meronen, Anu Murto, Niina Mäkinen, Mira Niemi, Saija Ohtonen-Jones, Anniina Pöyri, Maria Rissanen, Riikka Ryyttäri Taitto Riikka Käkelä-Rantalainen/Nettienkelit Yhteystiedot Karjalankatu 2 A, 00520 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Saija Ohtonen-Jones saija.ohtonen-jones@imetys.fi Ilmoitukset imetysuutisia@imetys.fi Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy, Somero, painos 800 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Taylor Riggs

Imetysuutisia 2/2020 2

JEMINA JUSSILA

Pääkirjoitus

Tämän päivän vanhemmalla on ehkä enemmän tietoa kuin koskaan. Tieto ei kuitenkaan yksinään riitä tuot­ tamaan hyvinvoivia ja ihmisen luontaisiin tarpeisiin ja kykyihin yhteydessä olevia ihmisiä. Yhteys pätkii, mut­ ta miten sen voisi korjata?

Hiljattain olen törmännyt somessa äitien mielentervey­ den suojelua koskeviin julkaisuihin. Kaikkien mielenter­ veys on tärkeä ja itsellenikin varsinainen sydämen asia.

Teen alalla töitä ja todella tiedän, mistä puhun. Myös oma kokemus psyykkisen kovalevyn ylikuumenemises­ ta opetti paljon. Asioiden ääneen sanomisella on mer­ kitystä. Vaikka ei olisi työn puolesta velvoitevuorossa, jokaisella pitäisi olla kansalaisvelvollisuus ja pokkaa puuttua tilanteisiin, joissa näkee tai kuulee toisen tar­ vitsevan apua. Pientä tai suurta. Aina voi tehdä jotain.

Mutta miksi emme uskalla olla auki ja yhteydessä, miksi yksinäinen suorittaminen on hyväksytympää?

Ympärillä olevien kanssakulkijoiden huomaaminen: näkeminen ja kuuleminen, on äärimmäisen tärkeää.

Mieleeni tulee yhdistyksemme vertaiset, jotka saa­ vat koulutusta kohtaamiseen ja tekevät sitä auttami­ sen ilosta. Kuulluksi tulemisella on valtava voima, jota erityisesti tuoreet vanhemmat tarvitsisivat.

Ne somejulkaisut sitten, mitä niistä? Harmillisen mo­ nissa vanhemman valintaa ja mielenterveyttä suoje­ lemaan tarkoitetuissa julkaisuissa on nostettu vaaka­ kupin vastapuolelle imetys. Tällainen lähestymistapa ei saa minulta tykkäyksiä tai jakoja. Sillä tällaisella viestillä luodaan mielikuvia siitä, että juuri imetys jo­ tenkin vaarantaisi imettävän vanhemman mielenter­

veyden. Tälle ei ensinnäkään ole tieteellistä näyttöä.

Toisekseen on aika raakaa ja lohdutonta asetella ime­ tys ja hyvä mielenterveys vastakkain. Toiveensa mu­ kaisesti imetyksessä onnistuneelle vanhemmalle voi tulla ajatus, ovatko psyykkiset haasteet vanhemmuu­ dessa jotenkin oma vikani - mitäs valitsen imettää.

Ikään kuin toisin valitsemalla pääsisi jotenkin helpom­ malla, mikä ei pidä paikkaansa.

Tulevat ja tuoreet vanhemmat ansaitsisivat myös kuul­ la, että imettäessä on mahdollisuus säilyttää hyvä toi­ mintakyky ja hyvinvoiva mieli. Tätä viestiä olisi tärkeä vahvistaa. Silloin tulisi myös näkyväksi se, että sys­ teemi pettää, jos ongelmien kanssa on jäänyt niin yk­ sin, että joutuu hakemaan ratkaisuja esimerkiksi ime­ tyksen lopettamista miettimällä. Jos mieli kipuilee tai vanhemmuus haastaa, siihen kuuluu saada apua. Ime­ tykseen kuuluu saada apua.

Vaikka imetys on luonnollista, harvalla, jos kenellä­ kään, se sujuu yksin ja ilman ajanmukaista tietoa se­ kä erityisesti tukea. Näihin tarpeisiin kuuluisi vasta­ ta ympärillä olevien ihmisten. Läheisten, vertaisten ja ammattilaisten. Julkisen terveydenhuollon imetys­ valmennuksen ja -ohjauksen on oltava tasavertais­ ta ja -laatuista joka kolkassa. Jos tässä ajankohtaises­ sa poikkeustilassa synnyttäneet perheet ovat hukassa imetyksen kanssa, se ei ole heidän vikansa. Jos perheet ylipäätään ovat hämmennyksen vallassa, se ei ole hei­ dän vikansa. Se on järjestelmävika.

Imetysuutisia 2/2020 3

Miina Korpi päätoimittaja

Suojele imetystä – paranna maailma #WBW2020

Imetysviikkoa vietetään Suomessa 28.9.–4.10.2020 teemalla Suojele imetystä – paranna maailma (Support Breastfeeding for Healthier Planet). Imetysviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta imetyksen merkityksestä ja kannustaa jokaista toimimaan imetyksen edistämiseksi.

TEKSTI NIINA MÄKINEN

Vuonna 2020 imetysviikon keskiössä ovat vauvojen ruokinnan vaikutukset ympäristölle ja ilmastolle.

Imetysviikon teema pureutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteis­ ta koostuvaan teema-alueeseen “Ym­ päristö ja ilmastonmuutos”. Myös maailmaa koetteleva COVID-19 -pan­ demia näkyy viikon viestinnässä.

Teemaviikko muistuttaa, että imetys on hyvä esimerkki ihmisten ja luon­ non hyvinvoinnin välisistä yhteyk­ sistä, ja että imetyksen suojelemi­ nen, edistäminen ja tukeminen ovat merkittäviä tekoja maapallon ja ih­ misten hyväksi. Samalla vaikutetaan myös ihmisten väliseen eriarvoisuu­ teen, joka on kestävän kehityksen es­ teenä.

Rintamaito on luonnollista, uusiu­ tuvaa ja ympäristöystävällistä, koska se on tuotettu, toimitettu ja kulutettu ilman päästöjä, pakkaamista ja jätettä.

Äidinmaidonkorvikkeista sen sijaan aiheutuu massiivinen hiilijalanjälki, joka lisää luonnonvarojen ehtymistä, ympäristön tuhoutumista sekä kasvi­ huonekaasupäästöjä, jotka aiheutta­ vat ilmaston lämpenemistä ja ilmas­ tonmuutosta.

Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Maapallon terveys (planetary health) on määritelty sekä ihmiskunnan että luonnon terveydeksi. Ihmiskunta on riippuvainen planeetan hyvinvoinnis­ ta ja planeetan hyvinvointi taas on ih­ misten käsissä. Maapallon terveyden turvaaminen on kiireellinen tehtävä.

Asioita täytyy kuitenkin edistää vielä paljon, jotta kestävän kehityksen ta­ voitteet 2015–2030, Pariisin ilmasto­ sopimuksen tavoitteet ja WHO:n maa­ ilmankongressin imetykselle vuoteen

Imetysuutisia 2/2020 4

2025 mennessä asettamat tavoitteet saavutetaan.

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ih­ misiä että maapalloa. Kestävän ke­ hityksen mukainen toiminta täyttää nykyisen väestön tarpeet tinkimättä tulevien sukupolvien hyvinvoinnista.

Kestävät tuotannon ja kuluttamisen mallit suojelevat luonnonvaroja sekä ympäristöä ja auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Imetys edesauttaa maapallon terveyttä useilla tavoilla: se on kestävää, ekologista ja terveyt­ tä edistävää. Imetys edistää osaltaan kaikkien YK:n kestävän kehityksen ta­ voitteiden toteutumista.

Omilla teoillaan voi vaikuttaa

Ilmastonmuutos ja ympäristön tu­ houtuminen ovat aikamme vaativim­ pia ongelmia. Ihmisen toiminnasta

vitaan välittömästi koordinoitua yh­ teiskunnallista vastuunottoa. Jokainen voi tehdä valintoja myös pienentääk­ seen hiilijalanjälkeään ja ekologista ja­ lanjälkeään – lähtien siitä, kuinka ruo­ kimme vauvat.

Ratkaisut ovat jo olemassa - ne täytyy vain ottaa käyttöön

aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat nostaneet maapallon keskiläm­ pötilaa yli asteella verrattuna esiteol­ listuneeseen aikaan. On merkillepan­ tavaa, että kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, kun maailma on vastannut toiseen suureen haastee­ seen – äkilliseen COVID-19 -pande­ miaan. Ilmiöstä voidaan oppia paljon sellaista, jota voidaan hyödyntää il­ mastonsuojelutyössä.

Ympäristötuhot, jotka johtuvat il­ mansaasteista, veden ja ruoan tuotan­ nosta, niukkojen luonnonvarojen yli­ kulutuksesta, liiallisesta jätemäärästä ja elinympäristöjen hävittämisestä, ovat ihmisen aikaansaannosta. Ruoan tuotanto ja kulutustottumukset ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuu­ toksen ja ympäristötuhojen aiheuttaji­ na. COVID-19 -pandemia on osoittanut ihmisille, että jokaisen toiminnalla on vaikutusta ja että kriisitilanteessa tar­

Imetys on yksi parhaista sijoituksista, joilla vähennetään lapsikuolleisuutta ja edistetään terveyttä sekä yksilöiden ja yhteiskunnan sosiaalista ja taloudel­ lista kehitystä. Kaikkialla maailmassa on kuitenkin vielä paljon tekemistä siinä, että imetys saa ansaitsemansa yhteiskunnallisen tuen. Tämänhetki­ nen tilanne, jossa imetysluvut parane­ vat hitaasti, äidinmaidonkorvikkeiden markkinat kasvavat ja maailmassa on jatkuvasti kriisejä, on todella huoles­ tuttava. Imetyksen suojeluun, edistä­ miseen ja tukemiseen tähtäävät stra­ tegiat ovat hyvin tiedossa – ne täytyy vain ottaa käyttöön ja seurantaan.

Mitä imetysmyönteisen ympä­ ristön luominen ja imetyskäytäntö­ jen kehittäminen sitten vaatii? Ime­ tyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen ovat kaikki tärkeitä stra­ tegioita rakenteiden, puitteiden ja yksilön näkökulmasta. Koordinoidut toimenpiteet parhaan mahdollisen varhaisravitsemuksen turvaamisek­ si ovat tarpeen paitsi normaaliaikana myös poikkeusoloissa, jotta kaikkien lasten ravitsemukselliset tarpeet tu­ levat täytetyiksi. Niin tärkeää ja haas­ teellista kuin COVID-19 -pandemiaan vastaaminen onkin, jatkuvaa työtä tarvitaan myös siinä, että pidetään esillä imetyksen merkitystä julkisen terveyden investointina, joka säästää ihmishenkiä sekä vähentää infektioi­ ta ja sairastavuutta väestössä laaja­ mittaisesti. Imetys tarvitsee tuekseen vaikuttavaa puolesta puhumista, lisää vakuuttavaa tutkimusta ja kaikkien olennaisten toimijoiden sitouttamis­ ta mukaan työhön. Imetysohjaus on tutkitusti tehokasta ja sitä tulisi tar­ jota ensisijaisena tuen muotona kai­ kille perheille.

Imetysuutisia 2/2020 5

Kymmenen tekoa imetyksen edistämiseksi – jokaiselle jotakin ● Keksi luovia tapoja saada yleisö mukaan Imetysviikon #WBW2020 viettoon somessa. ● Lisää suuren yleisön ja päättäjien tietoisuutta imetyksen sekä ruokaturvan ja ympäristöasioiden yhteydestä. ● Anna resursseja imetyksen vertaistuelle, jotta perustason imetystuki on matalalla kynnyksellä jokaisen perheen saatavilla. ● Ole mukana imetystukiryhmän toiminnassa ja jaa kokemuksia muiden kanssa, niin teet samalla työtä imetyksen normalisoimiseksi. ● Vahvista perheiden tukea tavoilla, jotka kohdistuvat kaikkiin perheenjäseniin. ● Edistä imetyksen turvaamiselle tärkeitä taitoja, kuten käsinlypsytaidon osaamista, rintapumpun turvallista käyttöä, lypsetyn maidon oikeaa säilytystä ja käsittelyä, imetyksen tehostamismenetelmiä ja relaktaatiota. ● Tuo vahvasti esille kansanterveysnäkökulmaa, kun perustelet vauvamyönteisyysohjelman ja imetysohjauksen vahvistamisen tarpeellisuutta. ● Aja Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa kaikkiin vauvaperheitä hoitaviin terveydenhuollon yksiköihin, myös yksityisen terveydenhuollon puolella. ● Edistä kansainvälisen äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin ja siihen kuuluvien WHO:n maailmankongressien päivitysten käyttöönottoa ja valvontaa. ● Informoi terveydenhuollon toimijoita, yhteisöjä ja suurta yleisöä imetyksen tärkeydestä osana kansallisia ja yhteisöjen varautumissuunnitelmia.

Lue lisää nettisivuiltamme! imetys.fi/kansainvalinen-imetysviikko/ imetysviikko-2020

Lähde: World Alliance for Breastfeeding Action WABA 2020: #WBW2020 Action Folder.

ALEKSANDRA GUL

Imetysuutisia 2/2020 6

Koronakevään imetysreportaasi

Vauvaelämää eristyksissä, isovanhemmat ikkunan takana TOIMITUS ANNA GROUNDSTROEM, JENNI JUNTUNEN, MARI AALTOLAINE, MIINA KORPI

Koronavirus ja poikkeusaika vaikuttivat usean odottavan, synnyttävän ja imettävän perheen elämään keväällä 2020.

Moni odotti synnystä erityisellä jännityksellä, sillä sairaalat rajasivat puolisoiden ja tukihenkilöiden läsnäoloa synnytyssairaalassa vähentääkseen henkilökunnan altistumista.

Myös imetyksen pulmiin oli vaikeampaa saada ohjausta.

Isovanhempia ja läheisiä ei voinut tavata ja osa perheistä jäi vaille arjen apua ja tukea. Epätietoisuus tulevasta ja poikkeusajan kestosta oli raskasta. Toisaalta rajoitukset toivat myös mahdollisuuden viettää runsaasti aikaa perheen kesken ja rauhoittaa lapsivuodeaikaa.

Imetysuutisia 2/2020 7

PANDEMIAKEVÄÄN IMETYSREPORTAASI

Kun valmiuslaki ja epidemiarajoi­ tukset tulivat voimaan maaliskuus­ sa 2020, Imetyksen tuen saamissa tu­ kipyynnöissä alkoivat pian korostua vastasyntyneiden vauvojen haastavat imetystilanteet. Yhdistyksen näkökul­ masta tilanne vaikutti siltä, etteivät kaikki äidit saaneet synnytyssairaa­ lasta ja neuvolasta riittävää ohjaus­ ta ja tukea. Lisäksi osassa sairaaloista ei-lääketieteellisen lisämaidon käyt­ töä lisättiin nopean kotiutumisen var­ mistamiseksi. Odotusajan imetysoh­ jausta saaneet äidit etsivät Imetyksen tuen tukikanavissa apua siihen, miten ja milloin runsaasti lisämaitoa saavan vauvan imetyksen voisi aloittaa.

Imetyksen tuki päätti kartoittaa poikkeusaikana synnyttäneiden ko­ kemuksia imetysohjauksesta. Kyse­ lyyn etsittiin vastaajia yhdistyksen viestintäkanavissa, pääosin sosiaali­ sen median kautta. Sähköiseen kyse­ lyyn vastasi 105 poikkeusaikana syn­ nyttänyttä äitiä eri puolelta Suomea.

Yksin sairaalassa, ikävä perhettä

Epidemiakeväänä sairaaloiden syn­ nyttäneiden osastoilla oli vierailu- ja oleskelukielto, joka koski myös puo­ lisoa ja tukihenkilöitä. Suurin osa vastanneista äideistä koki, että koro­ na-ajan rajoitukset vaikuttivat nega­ tiivisesti synnytyksen jälkeisiin päi­ viin. Osa vietti koko sairaala-ajan yksin huoneessaan ilman kontaktia muihin kuin henkilökuntaan, osalla oli huonekaverina toinen äiti.

Imetyksen tuen kyselyyn vastan­ neiden äitien kertomuksissa toistui­ vat sanat yksinäisyys, ahdistus, it­ kuisuus, stressi ja kiire. Äidit kokivat, etteivät kätilöt ehtineet käydä tar­ peeksi tervehtimässä, jutella tai aut­

Vastaajien kokemukset saamastaan imetys­ ohjauksesta 30

25

28

26

20

15

17

10

Yksi seitsemästä vastaajasta oli sitä mieltä, että osastoaika oli hyvä koke­ mus ja ohjaus riittävää. Vastauksissa pohdittiin myös, että rajoitukset oli­ vat harmillisia, mutta henkilökunnan suojaamisen kannalta tärkeitä. Osas­ toille olisi kuitenkin kaivattu töihin enemmän henkilökuntaa.

Riittävää ja riittämätöntä ohjausta

14

5

0

Ohjaus oli riittämätöntä/sitä ei saanut

Sain ohjausta, mutta kaipasin enemmän

Ohjaus oli vähäistä, mutta tilanteessani riittävää

Sain hyvää ja monipuolista ohjausta

taa vauvan hoidossa. Etenkin esi­ koisten äidit ja synnytyksestä kipeät olisivat toivoneet enemmän apua.

Muutamat äidit olivat kokeneet ras­ kaaksi – jopa selviytymistaisteluk­ si – vastasyntyneen kanssa pärjäämi­ sen heti synnytettyään. Yksinäisyys sairaalassa oli osalla äideistä nopean kotiutumisen toiveen taustalla. Myös henkilökunta oli uudesta tilanteesta ymmällään.

Vauvan ensimmäiset päivät olisi haluttu jakaa puolison ja vauvan sisa­ rusten kanssa ja heitä ikävöitiin. Mo­ ni äiti koki, ettei kätilöiden hyväkään apu korvannut omaa puolisoa. Monet äidit havaitsivat tilanteen haitanneen perheen hioutumista yhteen ensipäi­ vien aikana, mistä aiheutui surua ko­ tiutumisen jälkeenkin.

Imetysuutisia 2/2020 8

Äitien kokemukset imetysohjaukses­ ta vaihtelivat paljon. Noin kolmasosa koki ohjauksen olleen heille riittävää, mutta yhtä suuri määrä äitejä koki ohjauksen riittämättömäksi tai kertoi, ettei sitä ollut ollenkaan. Merkittävä osa äideistä olisi kaivannut enemmän tietoa, tukea tai ohjausta imetykseen­ sä. Neljänneksi suurin vastaajaryhmä koki ohjauksen olleen vähäistä mutta riittävää, sillä imetys joko sujui alus­ ta pitäen hyvin tai omaa tietotaitoa ja aiempia imetyskokemuksia oli jo en­ nestään. Osa vastaajista arveli, että il­ man aiempaa kokemusta imetyksestä sairaalaan ohjauksen varassa olemi­ nen olisi johtanut imetysongelmiin myöhemmin.

Ohjausta olisi tarvittu etenkin ime­ tysasentoihin, imuotteen tarkkailuun sekä imetyksen käynnistämiseen pumppaamalla tai lypsämällä. Ime­ tysohjaus koettiin riittämättömäksi myös silloin, jos se jäi lyhyiden käyn­ tien tai kommenttien varaan tai jos äiti koki painostusta lisämaidon an­ tamiseen.

Maksullista apua imetykseen ammattilaisilta

Moni äiti koki henkilökunnan työs­ kennelleen kiireen ja paineen al­ la. Imetyksestä annetut ohjeet myös vaihtelivat päivien aikana sen mu­

>

Kyselyyn vastanneiden taustatietoja 5

13

Vauva on perheemme...

53

Vastaajia yht.

105

34

ensimmäinen lapsi

toinen lapsi perheessä on enemmän kuin 3 lasta

kolmas lapsi

8

Vastaajat synnytysairaaloittain:

1

Lapin keskussairaala

10 Oulun yliopistollinen sairaala

Synnytys oli...

5

Kainuun keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala

87 alatiesynnytys

suunniteltu sektio

5

Kuopion yliopistollinen sairaala Vaasan keskussairaala

kiirellinen/ hätäsektio

1

1

2

7

Seinäjoen keskussairaala

8 19

Keski-Suomen keskussairaala

Aiemmat kokemukseni imetyksestä

Satasairaala, Pori

54

24

Tampereen yliopistollinen sairaala

8 5

5

10

Turun yliopistollinen keskussairaala Imetys ollut pääosin sujuvaa ja toiveideni mukaista.

Imetykseen on liittynyt haasteita, joista olen kuitenkin selvinnyt.

Imetykseen on liittynyt ylitsepääsemättömiä haasteita.

Pohjois-Karjalan keskussairaala

2 3

Hyvinkään sairaala

En ole aiemmin imettänyt.

2

12

4

Lohjan sairaala Espoon sairaala

Imetysuutisia 2/2020 9

7 24

1 Päijät-Hämeen keskussairaala

Naistenklinikka, Helsinki

Mikkelin keskussairaala Kotkan keskussairaala

PANDEMIAKEVÄÄN IMETYSREPORTAASI

Oulun Yliopistollisessa sairaalassa synnyttänyt Kia kertoo Sain toisen lapseni 17.3. eli vain päivä poikkeusolojen alkamisen jälkeen.

Synnytys käynnistettiin synnytyspelkoni vuoksi raskausviikolla 38+3 ja sujui hyvin. Puoliso sai olla alusta asti salissa mukana. Siirryin synnytyksen jälkeen lapsivuodeosastolle alkuyöstä, yksin kolmen hengen huoneeseen, joka etäisyyden ylläpitämiseksi oli muokattu kahden hengen huoneeksi. Huone oli myös sellainen, jossa kätilö kävi vain kahdesti päivässä ja muuten vanhempi sai olla vauvan kanssa itsekseen.

Esikoinen kasvoi kokonaan korvikkeella ja olin tämänkin vauvan kohdalla valmistautunut korviketaipaleeseen noin 10 vuotta sitten tehdyn rintojen pienennysleikkauksen vuoksi. Tämän vuoksi imetysohjaus painottui osittaisimetykseen ja sain lisämaitona korviketta aina kun pyysin. Imetysohjausta en saanut juurikaan, enkä sitä oikein osannut pyytääkään, ennen kuin kotiinlähtöpäivänä, vauvan ollessa 36 h ikäinen.

Tällöin osaston imetysspesialisti auttoi imetyksen suhteen ja antoi neuvoja mm. rikkoutuneisiin rinnanpäihin.

Aikaisen kotiutumisen ja bilirubiiniarvojen vuoksi kävimme vielä kahtena seuraavana päivänä vierihoitopolilla. Seuraavana päivänä sama kotiuttanut kätilö oli polilla ja saimme laadukasta imetysohjausta sekä imettämiseen oman tilan, jossa saimme olla niin pitkään kuin halusimme. Viimeisenä käyntinä oli pelkkä verinäytteen otto (bilirubiini).

Lopulta neuvolan imetysohjaajan käynnin ja terveydenhoitajan avulla pääsimme lisämaidoista kokonaan vauvamme ollessa noin 8 viikkoa. Poikkeusolojen aikana ei kertaakaan käyntejämme peruttu tai palveluja rajoitettu, vaan pääsimme jopa todella nopealla aikataululla imetysohjaajalle. Sain myös oman mielenrauhani vuoksi ylimääräisiä painokontrolleja neuvolaan.

Luulen, että olisin saanut enemmän ohjausta jo synnytyssairaalassa, jos olisin ilmaissut haluni täysimettää. Koska ajattelin, ettei se olisi kohdallani leikkauksen vuoksi edes mahdollista, en osannut sitä vaatiakaan.

Imetysuutisia 2/2020 10

kaan, kuka ohjausta antoi. Tämä ai­ heutti varsinkin ensisynnyttäjissä epävarmuutta ja hämmennystä. Kyse­ lyyn vastanneet monikkovauvojen äi­ dit kokivat imetysohjauksen jääneen ohueksi. Vaikka imetyksestä saattoi olla aiempaa kokemusta, monikkoi­ metykseen liittyi uusia kysymyksiä, joihin ei ehditty paneutua.

Useampi äiti kertoi käyttäneensä yksityisten ammattilaisten, kuten fy­ sioterapeutin, osteopaatin tai yksityi­ sen imetysohjaajan apua imetyksessä kotiutumisen jälkeen. Osalla näistä vastaajista syynä yksityisen imetys­ ohjaajan käyttöön oli vaillinaiseksi jäänyt imetysohjaus synnytyssairaa­ lassa tai poikkeustilan aiheuttamat rajoitukset imetysohjauksen saannis­ sa sairaalan imetyspolilta tai neuvo­ lasta.

Myös positiivisia kokemuksia ker­ tyi. Eräs äiti kuvasi jo yhden am­ mattilaisen antaman laadukkaan ja hyvähenkisen imetysohjauksen vai­ kuttaneen imetyksen onnistumiseen pitempiaikaisesti ja jättäneen posi­ tiivisen jäljen hänen kokemukseensa sairaala-ajasta. Hyvää ohjausta saa­ neet kokivat imetysohjauksen olleen sairaalassa jatkuvaa, yksilöllistä ja kiireetöntä. Hyvän ohjauksen piirissä olleet äidit olivat myös saaneet tar­ vitsemaansa apua imetyksen apuvä­ lineiden käyttöön ja lisämaidon anta­ miseen.

Lisämaitoa perusteilla ja ilman

Vastaajista yli puolet kertoi vauvan saaneen lisämaitoa sairaalassa. Täy­ simetyksellä sairaalassa oli ollut vain kymmenen prosenttia vastaajien vau­ voista. Yksittäiset vastaajat kertoivat myös valinneensa olla imettämättä, samoin yksittäisiä korvikeruokittu­ ja vauvoja oli äideillä, jotka kertoivat halunneensa imettää.

Suurimmalle osalle äideistä oli ker­ rottu syyt lisämaidon antamiselle.

Asiallisen perustelun lisäksi heiltä oli usein myös kysytty lupaa sekä toivet­

ta saada luovutettua äidinmaitoa kor­ vikkeen sijaan. Etenkin lääketieteel­ listen, eli vauvan terveyden kannalta tarpeellisten lisämaitojen kohdal­ la asia oli yleensä perusteltu äidil­ le hyvin. Lääketieteellisiä syitä lisä­ maidoille voivat olla muun muassa vauvan verensokereiden lasku, mer­ kittävä painonlasku tai kohonneet bi­ lirubiinitarvot.

Lisämaito kotiutumisen ehtona

Noin kymmenen prosenttia lisämai­ toa saaneiden vauvojen äideistä ei ol­ lut saanut tietoa aiheesta riittävästi tai ollenkaan. Lisämaitoa oli annet­ tu myös kertomatta siitä äidille etu­ käteen. Osassa sairaaloista lisämaitoa annettiin vastaajien mukaan rutiinin­ omaisesti ja se saattoi olla jopa ehto­ na perheen kotiutumiselle. Äideille oli kerrottu sairaalassa, että epide­ miatilanteen vuoksi lisämaitoa anne­ taan mielellään, sillä se nopeuttaa ko­ tiutumista. Äitien vastauksissa ilmeni suurta vaihtelua siinä, kuinka perusteellis­ ta ohjausta imetyksen tehostamiseen tai lisämaitojen myöhempään purka­ miseen oli sairaalasta tai neuvolasta saatu.

Apua imetykseen kotiutumisen jälkeen

Yli kolmasosa vastaajista oli saanut imetykseen apua neuvolasta sairaa­ lasta kotiutumisen jälkeen. Moni oli kokenut neuvolan imetysohjauksen ja tuen positiivisena ja hyvänä. Epi­ demia-aikana neuvoloiden käytännöt vaihtelivat eri puolella Suomea. Osalla paikkakunnista esimerkiksi kotikäyn­ tejä lisättiin, osalla taas vain välttä­ mättömät terveystarkastuskäynnit oli­ vat mahdollisia. Poikkeusjärjestelyjen takia perheen terveydenhoitaja saattoi vaihtua tai palvelu siirtyä lähineuvo­ lasta toiseen yksikköön, jopa kymme­ nien kilometrien päähän.

Apua imetykseen haettiin myös koulutetusta vertaistuesta. Neuvolan

jälkeen eniten mainintoja saivat Ime­ tyksen tuen vertaistukimuodot, erityi­ sesti ImetysChat ja sosiaalisen medi­ an imetystukiryhmä Facebookissa.

Poikkeusaikana tukimuotoihin tuli­ kin erityisen paljon haastavia imetys­ kysymyksiä. Imetystukiäitien arvion mukaan epidemiakeväänä chatin tu­ kipyynnöistä noin 40 prosentissa olisi tarvittu vertaistuen sijaan joko perustai erityistason imetysohjausta terve­ ydenhuollon ammattilaiselta.

Moni oli hakenut apua tilantee­ seensa lukemalla imetystietoa ne­ tistä. Pieni osa vastaajista oli saanut imetysongelmiin apua sairaalas­ ta myös kotiutumisen jälkeen. Osal­ la paikkakunnista imetyspoliklinikat toimivat normaaliin tapaan, mutta etenkin suurten paikkakuntien polit olivat poikkeusaikana kiinni.

Kymmenen prosenttia vastaajista koki jääneensä imetyspulmien kans­ sa yksin tai ei tiennyt, mistä löytäisi ongelmiin apua.

Kontakti neuvolaan tuntui tärkeältä

Jotkut äidit olisivat toivoneet saavan­ sa olla sairaalassa pidempään vauvan kanssa, toiset taas halusivat nopeas­ ti kotiin. Kyselyn vastauksista ilme­ ni, että äitien omat toiveet kotiutumi­ sen suhteen jäivät usein kuulematta poikkeusoloihin vedoten. Osa äideis­ tä koki poikkeusajan järjestelyt myös positiivisina, kun sairaalassa sai olla rauhassa ilman vieraita tai isompia sisaruksia. Tandemimettävät äidit ko­ kivat pitkän erossaolon vielä rinnalla käyvästä vauvan sisaruksesta haasta­ vana niin lapsen kuin vanhemmankin kannalta.

Jos sairaala pyrki kotiuttamaan per­ heen nopeasti, kätilö saattoi käydä perheen luona kotona tai soittaa heille ennen ensimmäistä neuvola-aikaa. Ky­ selyn perusteella neuvolan kotikäyn­ tejä ei tehty poikkeusaikana kaikilla paikkakunnilla. Terveydenhoitajan ko­ tikäynteihin oltiin erittäin tyytyväisiä niissä perheissä, joissa käynti oli ollut

Imetysuutisia 2/2020 11

mahdollinen. Osalla paikkakunnista toinen vanhempi ei saanut olla muka­ na vauvan neuvolakäynneillä. Toisaal­ ta jos äiti oli flunssainen, puoliso oli saattanut käydä vauvan kanssa neuvo­ lassa ja äitiin oltiin puhelimitse yhtey­ dessä myöhemmin.

Oman terveydenhoitajan siirtymi­ nen muihin tehtäviin, terveydenhoi­ tajien vaihtuvuus ja pitkät välimatkat korvaavaan neuvolaan tutun lähineu­ volan sijaan toistuivat äitien vasta­ uksissa. Laajennetut puhelinajat hel­ pottivat yhteydenpitoa neuvolaan ja paransivat äitien kokemusten mu­ kaan tuen saamista. Neuvolakäyntejä ja kontaktia terveydenhoitajaan kuvat­ tiin henkisesti todella tärkeiksi. Neu­ volan antamaan imetysohjaukseen ja tukeen oltiin enimmäkseen tyytyväi­ siä, mutta ohjauksen tasossa oli eroja.

Joillakin paikkakunnilla äidit oli­ vat jääneet poikkeusaikana kokonaan ilman imetysohjausta. Äidit kuvasi­ vat jääneensä todella yksin imetys­ haasteiden kanssa, koska vastuu oh­ jauksen antamisesta ei ollut selkeä.

Sairaalasta heitä ohjattiin ottamaan yhteyttä neuvolaan ja neuvolasta ker­ rottiin sairaalan antavan apua ime­ tyspulmiin.

Vauvaelämää eristyksissä

Epidemiakevään rajoitukset heijas­ tuivat vauvaperheiden elämään mo­ nin tavoin. Kontaktit muihin ihmi­ siin rajattiin vain välttämättömiin.

Riskiryhmien ja ikääntyneiden ih­ misten suojaaminen katkaisi joksikin aikaa vierailut ja yhteisen ajan esi­ merkiksi isovanhempien kanssa. Epä­ varmuus tulevasta koettiin kyselys­ sä stressaavaksi. Videopuheluita ja kuvia hyödynnettiin yhteydenpidos­ sa sukulaisten kanssa, mutta etenkin vauvaperheissä koettiin, etteivät etä­ yhteydet korvanneet kasvokkain ja sy­ likkäin näkemistä. Jotkut äidit olivat voineet näyttää vauvaa isovanhem­ mille ikkunan läpi, mutta sukulaisten asuessa kaukana, tätä mahdollisuut­ ta ei ollut.

>

PANDEMIAKEVÄÄN IMETYSREPORTAASI

Perhekerhojen tuomaa vertaistu­ kea, sosiaalisia kontakteja sekä su­ kulaisten apua kaivattiin. Etenkin perheissä, joissa oli paljon isompia sisaruksia, olisi tarvittu lähipiirin apua arkeen. Jatkuvan yhdessä koto­ na olemisen koettiin nostavan koko perheen stressitasoa ja lisäävän ne­ gatiivista vuorovaikutusta. Ulkoilu auttoi jaksamaan ja toisinaan se oli­ kin ainut mahdollisuus tehdä jotain kodin ulkopuolella.

Rauhaa oman perheen kesken

Moni äiti koki puolison etätyö­ hön siirtymisen positiivisena asi­ ana, koska toinen vanhempi pystyi viettämään enemmän aikaa koto­ na. Joillekin äideille isompien sisa­ rusten etäkoulu, puolison etätyöt ja vauva-arki olivat tervetullut muu­ tos. Osa äideistä koki sosiaalisten kontaktien rajoitukset vauvan ensi­ viikkoina myös positiivisena. Kun vieraita ei voinut ottaa vastaan, rau­ hallista lapsivuodeaikaa sai viettää hyvällä omatunnolla kotona oman perheen kesken. Imetyksen alkuun ja vaativiin ensiviikkoihin keskitty­ miseen oli paremmin aikaa.

Osa äideistä pohti, etteivät poik­ keusolot vaikuttaneet heidän ar­ keensa. Vauvan syntymä oli jopa vähentänyt ”koronastressiä”, koska vauva-arki toi muuta ajateltavaa.

Sujuva imetys voimavarana

Imetyksen sujuvuus tuntui kyselyn mukaan olevan merkittävä tekijä siinä, miten pienten vauvojen äidit kokivat poikkeusajan vaikuttaneen mielialaan. Onnistumiset imetykses­ sä ja kyky nauttia vauvan läsnäolos­ ta pitivät mielialan hyvänä. Jos ime­ tys ei ollut lähtenyt sujumaan äidin toiveiden mukaisesti, äidit kokivat tilanteen negatiivisempana ja jopa musertavana.

Synnytyssairaaloiden Kysyimme Lohjan sairaalan kätilöltä, imetysohjaaja­ kouluttajalta Titta Järvenpäältä ja Keski-Suomen keskussairaalan kätilöltä, IBCLC ja imetys­ koordinaattori Jenna Muhoselta, miten koronakevät sujui synnytyssairaalan näkökulmasta.

Minkälaisia poikkeusjärjestelyitä sairaalassa jouduttiin tekemään pandemiakeväällä?

Lohjan sairaala, Titta Järvenpää:

Meidän yksikössä eniten näkyivät vierailurajoitukset sekä synnytysvalmennusten ja imetyspoliklinikan muuttuminen etävastaanotoksi. Synnyttäjiä ohjeistettiin ilmoittamaan mahdollisista korona-oireista, jolloin heidät ohjattiin sisään eri ovesta ja hoidettiin eristyksessä varotoimenpiteenä. Lohjalla ei ollut pakottavaa tarvetta kiirehtiä äidin ja vauvan kotiutumista rajoitusten takia. Osalla perheistä oli toki toiveena päästä nopeasti kotiin.

Keski-Suomen keskussairaala, Jenna Muhonen:

Koronatilanne aiheutti valtakunnallisen linjauksen mukaisia muutoksia myös Keski-Suomen keskussairaalan synnytysyksikön toimintaan 6.4. alkaen. Toiminta palautui asteittain normaaliksi kesäkuun alussa.

Tilanne oli perheiden kannalta hyvin valitettava, mutta rajoitukset olivat tilanteen kannalta välttämättömiä. Rajoituksilla suojeltiin synnyttäjiä, muita potilaita ja henkilökuntaa koronavirustartunnoilta. Rajoitusten aikana puolison tai tukihenkilön läsnäolo oli sallittu vain aktiivisen synnytyksen aikana. Tämä tarkoitti sitä, että puoliso tai toinen vanhempi ei voinut olla läsnä Gravidan (äitiyspoliklinikka) tai synnytysvastaanoton poliklinikkakäynneillä, eikä naistenosastolla raskaus­ aikana ja lapsen syntymän jälkeen. Puoliso tai tukihenkilö ei voinut olla läsnä myöskään keisarileikkauksessa. Vastasyntyneiden osastolla vanhemmat viettivät aikaa vauvan luona vuorotellen.

Imetysuutisia 2/2020 12

koronakevät 2020 huolta ja tiedon tarvetta myös somekanaviemme kautta. Järjestimme esimerkiksi kysy kätilöltä -tapahtuman Instagramissa ja vastasimme yksityisviesteihin Facebookin kautta.

Miten imetystä tuettiin sairaalassa poikkeusaikana?

Lohja, Titta Järvenpää: Osastolla imetysohjausta annettiin

KÄTILÖ TITTA JÄRVENPÄÄ HAVAINNOLLISTAA IMETYSASENTOA IMETYSPOLIKLINIKAN ETÄVASTAANOTTOLLA LOHJAN SAIRAALASSA.

Tilanne aiheutti ymmärrettävästi paljon huolta ja mielipahaa perheille, vaikka he ymmärsivät rajoitusten olevan tärkeitä poikkeusolojen aikana. Vauvamyönteisyys ja perhekeskeisyys ovat meille sydämen asioita, ja se ohjasi toimintaamme myös rajoitusten aikana. Pyrimme mahdollistamaan puolison/ toisen vanhemman läsnäolon vastaanottokäynneillä ja vauvan ensimmäisissä päivissä esimerkiksi videopuheluiden avulla.

Synnytysosaston tilanteen salliessa perheille tarjottiin mahdollisuus viettää aikaa tavallistakin pidempään synnytyshuoneessa vauvan syntymän jälkeen. Sama mahdollisuus tarjottiin aina tilanteen salliessa myös keisarileikkauksen jälkeen. Näin perheet saivat viettää vauvan ensihetkiä yhdessä.

Mitä asioita kyseltiin ja mitkä asiat huolettivat perheitä?

Lohja, Titta Järvenpää: Vierailurajoitukset sekä tukihenkilön

osallistumisen rajoittaminen herättivät ymmärrettävästi kysymyksiä, huolta ja myös kiukkua. Suurin osa kuitenkin ymmärsi erittäin hyvin rajoitukset. Myös henkilökunnan jaksamisesta oltiin huolissaan, mikä lämmitti sydäntä. Joitain kyselyjä tuli koronan vaikutuksesta sikiöön, äidinmaitoon tai miten tulee toimia, jos epäilee saaneensa tartunnan.

K-SKS, Jenna Muhonen: Eniten kysymyksiä saimme perheiltä

raskausaikana ja nimenomaan puolison tai tukihenkilön läsnäolon rajoittamiseen liittyen. Pyrimme helpottamaan perheiden

hyvää hygieniaa noudattaen kuten ennenkin, kuitenkin pitäen turvaväliä ja hyödyntäen apuvälineitä kuten kudottua tekorintaa tai nukkea. Vasta tarpeen tullen mentiin lähemmäs tarkistamaan tilannetta tai antamaan hands on -ohjausta. Puolison ottaminen mukaan imetysohjaukseen vaati luovuutta. Imetystilanteissa hyödynnettiin perheiden puhelimia, jotta imetysasento- tai ote oli myöhemmin mahdollista näyttää puolisolle.

Lohjalla kehitettiin myös kotikätilö -palvelu. Mikäli vauva kotiutui varhain, sovittiin kätilön kotikäynti. Varsinaista imetysohjauskäyntiä kotikätilökäynti ei sisällä, sillä käynti on lyhyt, mutta tilanteen salliessa imetystä havainnoidaan.

Imetyspoliklinikka toimi joko hoitopuheluna tai Teams-palvelun kautta videoyhteydellä. Asiakkaat kehuivat sitä, että saivat olla kotona. Haasteeksi koettiin mm. videoyhteyden virittäminen kotiin, kameran siirtäminen eri kuvakulmiin sekä puhumalla imetysohjauksen pyytäminen ja vastaanottaminen, kun konkreettiselle ohjaukselle olisi ollut tarvetta. Henkilökunta koki toimivaksi demonstroida imetystä perheen ollessa omalla sohvalla tai sängyllä, missä imetys muutenkin tapahtuu.

K-SKS, Jenna Muhonen: Olemme tukeneet imetystä poik-

keusolojen aikana normaalien käytäntöjen mukaisesti. Vauvamyönteisenä sairaalana tuemme imetyksen käynnistymistä 10 askeleen mukaisesti, jokaisen perheen yksilöllisiä toiveita kunnioittaen. Meillä on ollut normaali määrä henkilökuntaa synnytysyksikössä koronarajoitusten aikana. Myös imetyspoliklinikkamme on toiminut normaalisti läpi kevään. Kuitenkin puolison/tukihenkilön läsnäolon puuttuminen näkyi ymmärrettävästi vanhempien lisääntyneenä huolena, eikä henkilökunnan antama tuki tietenkään pysty korvaamaan perheenjäsenen läsnäoloa. Vierailurajoitusten vuoksi myös paikallisen imetystukiryhmän viikoittaiset tukiäitivierailut jouduttiin keskeyttämään, joten mainostimme perheille paikallisen ja valtakunnallisen imetystuen somekanavia ja verkkosivuja. Tilanteen mukaan tukiäitivierailut jatkuvat alkusyksyllä. Vertaistukitoiminta on tärkeää meidän ammattilaisten tarjoaman imetysohjauksen rinnalla.

Imetysuutisia 2/2020 13

PANDEMIAKEVÄÄN IMETYSREPORTAASI

Imetystukea koronan aikaan TEKSTI ANNA GROUNDSTROEM

Imetyksen tuen toimistolla seurattiin Suomen koronavirustilannetta tar­ kasti siitä lähtien, kun tautitapaukset alkoivat lisääntyä Euroopassa hel­ mikuussa. Tilanne oli kaikille ennen­ kokematon ja heijastui voimakkaasti lapsiperheisiin. Koska imettävien per­ heiden ja vapaaehtoisten imetystu­ kiäitien turvallisuus on yhdistyksel­ le ensisijaisen tärkeä asia, rajoituksia pohdittiin ja otettiin osin käyttöön jo ennen virallista poikkeusaikaa. Maa­ liskuun toisella viikolla koko imetys­ tukitoiminta siirtyi verkkoon ja puhe­ limeen, sekä koulutukset siirrettiin.

Poikkeusajan alkaessa tehtiin tu­ kiäitien hyvinvoinnin ja ajankäytön kartoitus. Kyselyn pohjalta suunnitel­ tiin verkko- ja puhelintuen aukioloai­ koja sekä järjestettiin pieniä piristyk­ siä arkeen viikottaisilla etäkahveilla ja arvonnoilla. Oli selvää, että tilan­ ne vaikutti myös tukiäitien elämään.

Osa tukiäideistä jäi tukityöstä hetkek­ si tauolle, osa rajasi vapaaehtoistyön määrää.

Aktiivista tukea poikkeusoloissa

Kevään aikana tukimuodot olivat avoinna joka päivä. Chatissa otettiin nopealla aikataululla käyttöön mah­ dollisuus videovälitteiseen tukeen.

Niin chatin kuin tukipuhelimen auki­ oloaikoja lisättiin. Liveryhmien tilal­ la aloitettiin huhtikuussa Imetystref­

Liveryhmien tilalla aloitettiin huhtikuussa Imetystreffit etäyhteydellä verkossa. fit etäyhteydellä verkossa. Uusi tuen muoto on saanut runsaasti hyvää pa­ lautetta ja treffejä jatketaan myös epi­ demian jälkeen.

Maalis–kesäkuun aikana tukea an­ nettiin verkossa ja puhelimessa yli 1160 äidille. Imetyksen tuen Face­ book-ryhmään postattiin 1 900 ime­ tysaiheista julkaisua, joista suuri osa oli imetystukea vaativia kysymyk­ siä. Someryhmässä otettiin käyttöön julkaisujen ennakkohyväksyntä, jot­ ta tukea saatiin turvallisemmaksi.

Ryhmään tuli kevään aikana erityi­ sen paljon haastavia imetyskysymyk­ siä vastasyntyneiden vauvojen van­ hemmilta.

Tiivistä yhteistyötä ja vaikuttamista

Yhdistys käänsi epidemian alkuvai­ heessa Covid-19 koskevia tutkimuk­

Imetysuutisia 2/2020 14

sia ja kansainvälisiä suosituksia ja teki niiden pohjalta suomenkielisen tietopaketin perheille korona-ajan imetyksestä. Kartoitimme kyselyllä poikkeus­ aikana synnyttäneiden ko­ kemuksia imetysohjauksesta ja julkai­ simme yhdessä Suomen Vauvamyön­ teisyyskouluttajat ry:n ja Suomen Kätilöliiton kanssa valtakunnallisen ohjeen imettävän äidin sairaalahoi­ toa koskien.

Yhdistys pyrki nostamaan keskus­ teluun vauvaperheiden tukalan ase­ man epidemian aikana. Mediatiedot­ teen pohjalta teemaa käsiteltiin muun muassa Kaksplussassa ja YLEn uuti­ sissa.

Kehittämistyötä lisärahoituksella

STEA myönsi Imetyksen tuki ry:lle ylimääräisen, koronaan liittyvän ra­ hoituksen 31 100 euroa. Avustuksella toteutetaan muun muassa verkkoval­ mennuksia ja etätapaamisia perheil­ le, kehitetään yhdistyksen nettisivuja, verkkotukea sekä rakennetaan vapaa­ ehtoisille imetystukiäideille verkko­ koulutuksia.

Imetystuen kevät 2020 oli poik­ keuksellinen ja raskaskin. Se antoi myös tilaisuuden kokeilla uutta ja löytää toimintaan yhä toimivampia tuen muotoja.

Kolumni

Imetys kuuluu kaikille Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenä kantavana ajatuksena ovat universaalit palvelut, joiden avulla voi­ daan kaventaa sosioekonomisia terveyseroja. Suomeksi tä­ mä tarkoittaa, että erilaiset hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät palvelut ovat kaikkien saatavilla. Toisin kuin esi­ merkiksi Yhdysvalloissa, pääsy terveydenhuoltoon ei riipu varallisuudesta, vakuutuksesta tai työpaikasta. Tämä tuo terveyden ja hyvinvoinnin kaikkien ulottuville, mikä pa­ rantaa erityisesti heikommassa yhteiskunnallisessa ase­ massa olevien hyvinvointia. Tätä sanotaan sosioekonomis­ ten terveyserojen kaventumiseksi.

Imetys on aivan keskeinen osa kansanterveyttä. Ime­ tystä edistämällä voidaan antaa mahdollisimman monelle vauvalle laadukas varhaisravitsemus, jolla on merkitystä vielä nuoruusiässä. Imettävän äidin osalta imetys vähen­ tää esimerkiksi riskiä sairastua rintasyöpään. Tämän vuok­ si imetyksen mahdollistaminen mahdollisimman monelle on tärkeä palikka sosioekonomisten terveyserojen kaven­ tamiseen tähtäävässä työssä.

Vuonna 2012 julkaistussa Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010 -tutkimuksessa huomiota sai syystäkin suuret sosioekonomiset erot. Vanhempien ikä ja koulutus­ tausta olivat voimakkaasti yhteydessä imetykseen. Suo­ meksi sanottuna siis nuoret ja vähemmän koulutetut van­ hemmat imettivät vauvojaan vähemmän kuin iäkkäämmät ja korkeasti koulutetut. Selvityksen mukaan Suomi ja sen terveydenhuolto ei siis ollut kovinkaan hyvin onnistunut terveyserojen kaventamisessa tältä osin.

Lasta odottava ja synnyttänyt perhe on Suomen ylpey­ denaiheen, universaalin neuvolajärjestelmän piirissä. Yk­ sityinen terveydenhuolto ja jopa vertaistuki saavuttaa eniten hyväosaisia, imetyksestä kiinnostuneita perheitä.

Haasteena onkin niiden perheiden imetyksen tukeminen, joilla ei ole jaksamista, kiinnostusta tai tietotaitoa etsiä tu­ kea ja apua imetykseen sen mahdollisissa ongelmatilan­ teissa. Tämän vuoksi neuvolan imetysohjauksen ja imetys­ osaamisen parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Neuvola tavoittaa käytännössä kaikki perheet. Jokaisella perheellä on oikeus odottaa neuvolasta hyvää, ajantasaista ja heidän tarpeisiin sopivaa imetysohjausta ja tukea. Äskettäin julkaistun hoitosuosituksen mukaan hyvä, vaikuttava imetysohjaus on jatkuvaa, monella eri mene­ telmällä annettua ja se yhdistää ammattilaisen antaman imetysohjauksen ja vertaistuen. Kehitteillä oleva neuvoloi­ den vauva- ja perhemyönteisyysohjelma tukee synnytys­ sairaaloiden vauvamyönteisyysohjelman tapaan näyttöön perustuvan imetysohjauksen käyttöönottoa neuvolois­ sa. Olemme hyvässä vauhdissa kehittämässä hoitoketjuja imetyksen osalta siten, että kaikki perheet saavat hyvää, ajantasaista imetysohjausta jokaisessa vaiheessa lapsen odotusta, synnytystä ja varhaisia vuosia.

Riikka Ikonen

Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori ja työskentelen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kansallisena imetyskoordinaattorina. Tässä kirjoituksessa esitän omia henkilökohtaisia näkemyksiäni, jotka eivät välttämättä liity työhöni.

Imetysuutisia 2/2020 15

Haastattelussa Suvi Riggs

Kotona synnyttänyt TEKSTI MIINA KORPI KUVAT SUVI RIGGSIN INSTAGRAMISTA

S

hemmat lapset nukkumaan ja iltasa­ dut luettua, ennen kuin supistukset ehtivät kovin kivuliaiksi.

Lämpimät onnittelut koko perheelle! Miten synnytys sujui?

– Synnytys oli nopea ja rento, olim­ me kotona. Sain jopa laitettua van­

Oliko COVID-19 -pandemiatilan­ teella vaikutusta valintoihinne tai synnytyksen kulkuun?

Odotusaika varmasti oli ainakin jollain tapaa erilainen, kuin aiemmin?

– Kun Los Angelesin lockdown alkoi ja koulut sulkeutuivat, kesti noin kuu­ kauden verran päästä uuteen rytmiin.

Se tuntui aluksi hankalalta, varsinkin kun raskauden viimeinen kolmannes alkoi juuri samoihin aikoihin. Onnek­ si olin suunnitellut kotisynnytyksen jo alunperin, joten minun ei tarvinnut stressata sairaalaan menosta ja siitä, pääseekö mies sinne vai ei. Ilmeisesti

uvi Riggs (os. Koponen) on Yh­ dysvalloissa asuva suomalainen kolmen lapsen äiti. Vuonna 2005 Su­ vi osallistui Suomen ensimmäiseen Mallikoulu-sarjan tuotantokauteen ja voitti kisan. Sen jälkeen hän on teh­ nyt uraa huippumallina kansainvä­ lisesti. Muotimaailman ja työuran ohella Suvi tunnetaan hyvin vauva­ myönteisistä ja elämänmakuisista so­ mejulkaisuista. Tyler ja Suvi Riggsin kaikki lapset ovat syntyneet suunni­ tellusti kotona. Juuri ennen haastat­ teluamme Suvi on synnyttänyt nuo­ rimmaisensa.

Imetysuutisia 2/2020 16

joihinkin amerikkalaisiin sairaaloihin ei päässyt pandemian aikaan. Siltikin kaikkialla maailmassa oleva epävar­ muus hankaloitti välillä oloani, kun raskaushormonit olivat myös valloil­ laan. Onneksi ne tunteet tasaantuivat myös paljon ensimmäisen poikkeusti­ lassa vietetyn kuukauden aikana.

Y

hdysvalloissa sairaaloissa syn­ nytyksen hoitaa yleensä syn­ nytyslääkäri. Riggsin perheen kaikki kolme lasta ovat syntyneet Yhdysval­ loissa, mutta sairaalan sijaan kotona.

Kotisynnytyksiin osallistuvat kätilöt.

Mikä on saanut teidät valitsemaan kotisynnytyksen?

– Ensimmäisen raskauden aikana ha­ lusin vain pitää kaikki mahdollisuu­

det avoinna, joten kävin kätilön vas­ taanotolla ja myös naistenlääkärillä mahdollista sairaalasynnytystä var­ ten. Muutaman kuukauden sisäl­ lä huomasimme suuren eron siinä, miltä tapaamiset tuntuivat toisiinsa verrattuna. Olimme aina paljon ren­ nompia kun tapasimme kätilötiimin kanssa heidän tilassaan ja pystyimme kuukausien mittaan rakentamaan hei­ dän kanssaan hyvän suhteen ja luot­ tamuksen. Pidimme myös siitä, miten he puhuivat synnytyksestä. He eivät ikinä käyttäneet sanaa ”kipu” toisin kuin naistenlääkäri, joka periaattees­ sa sanoi, etten pysty kotisynnytyk­ seen kivun takia. Katsoimme myös ”Business of being born” -dokkarin ja se varmisti halumme kotisynnytykseen.

Tuot esille myös imetystä. Mikä merkitys imetyksellä on sinulle itsellesi ja lapsen kannalta?

– Ensimmäinen elinvuosi on todella tärkeää aikaa lapsen kehitykselle ja imetys on helppo ja halpa tapa osal­ taan luoda lapselle paras mahdollinen alku. Äidinmaito on taianomaista ra­ vintoa, joka auttaa pitämään vauvan terveenä ja auttaa häntä kasvamaan.

Lapset tarvitsevat pienenä läheisyyt­ tä ja imetys auttaa myös osaltaan hy­ vän suhteen luomisessa lapsen ja äi­ din välille.

S

osiaalisessa mediassa Suvi on normalisoinut imetystä omalta osaltaan tuomalla sitä näkyväksi kai­ kessa arkisessa kauneudessaan. Hän on myös imettänyt läpi raskauden se­ kä tandemimettänyt eli esikoinen on käynyt rinnalla myös sisaruksen syn­ nyttyä. Erään imetyskuvan yhteydes­ sä hän on kertonut, miten upeaa on ollut seurata lasten keskinäisen suh­ teen kehittymistä heidän käydessä rinnalla vierekkäin.

Imetys ei ole ollut pelkästään au­ voista, ja sen Suvi on kertonut myös somessa. Hän on kuitenkin halunnut realiteettien lisäksi tuoda esille ime­ tyksen palkitsevuutta ja kannustanut äitejä jatkamaan haasteista huolimatta.

– Ensimmäisen lapsen kanssa ime­ tys oli aluksi erittäin hankalaa ja ki­ vuliasta, joskus se sattui niin paljon että itkin imettäessäni, mutta onneksi se tasaantui parin viikon sisään enkä luovuttanut. Toivoisin että useampi äiti olisi luovuttamatta alkuhanka­

Imetysuutisia 2/2020 17

luuksien takia, Suvi kertoo nyt ja jat­ kaa: – Puhuin täällä yhdelle imetys­ asian­tuntijalle ensimmäisen imetyk­ sen alussa, mutta en onneksi tarvin­ nut sen enempää apua. Hän kertoi, että usein ensimmäisen lapsen kans­ sa imetys voi olla alkuun kivuliasta ja jos se ei parane ensimmäisen kuukau­ den aikana, hän tulisi kotikäynnille katsomaan miten sitä voisi parantaa.

I

metyksen tuen toiminta ei ole Suville tuttua, sillä muutto Suo­ mesta ulkomaille tapahtui jo nuorena.

Tuoreille äideille hän haluaa kuiten­ kin lähettää vertaistuen ja läheisten antaman tuen merkitystä korostavat sekä yhdistyksemme arvomaailmaan hyvin istuvat terveiset: – Ensimmäisen lapsen kanssa en­ simmäiset viikot ovat tunteiden vuo­ ristorataa ja on normaalia, että kaikki tuntuu välillä siltä, että se on liikaa.

Ei kannata pelätä sen myöntämistä läheisille ja kannattaa pyytää apua kun tuntuu että sitä tarvitsee! Kun hormonit tasaantuvat, tunteet helpot­ tuvat. Nauti pienestä ihmeestä, jonka olet luonut!

Imetysuutisia 2/2020 18

Synnytys vaikuttaa

imetykseen TEKSTI RIIKKA RYYTTÄRI, ANU MURTO, NIINA MÄKINEN

Synnytys ja ensimmäiset päivät vauvan kanssa vaikuttavat imetyksen käynnistymiseen.

Imetys saa parhaan alun, kun osaa etukäteen varautua myös mahdollisiin haasteisiin.

Synnytyksen ja ensipäivien vaikutus imetykseen on kiistaton. Sektio tai muu lääketieteellinen puuttuminen eivät automaattisesti aiheuta kaikil­ le ongelmia, mutta niillä on tutki­ tusti vaikutusta imetyksen käynnis­ tymiseen ja kestoon. Synnytyksen vaikutuksista imetykseen on hyvä ol­ la tietoinen, jotta osaa tarvittaessa ot­ taa ne huomioon ja minimoida mah­ dolliset imetyshaasteet.

Maidonerityksen vaiheet

iSTOCK

Maidontuotannon käynnistyminen sisältää monta vaihetta. Raskausaika­ na rinnat valmistautuvat imetykseen, kun rintarauhanen kasvaa ja muut­ tuu hormonien vaikutuksesta. Aivo­ lisäkkeen etulohkosta erittyvä pro­ laktiini on tärkein maidontuotannon käynnistymiseen vaikuttava hormoni.

Prolaktiinin pitoisuus nousee jo al­ kuraskaudessa ja on korkeimmillaan synnytyksen jälkeisinä päivinä. Vaik­ ka rinnat kykenevät erittämään mai­ toa jo raskausviikosta 16. alkaen, mai­ tomäärä ei kasva vielä raskausaikana, koska istukan erittämä keltarauhas­

hormoni eli progesteroni estää mai­ don nousun. Maidoneritys alkaa is­ tukan synnyttyä, jolloin äidin veren estrogeeni- ja progesteronipitoisuu­ det pienenevät rajusti samalla, kun prolaktiinipitoisuus pysyy suurena.

Tämä hormonaalinen tila käynnistää maidontuotannon rintarauhasen rau­ hassoluissa.

Maitomäärä alkaa lisääntyä synny­ tyksen jälkeen, kun vauva imee rin­ nalla tiheästi. Jatkuvassa ihokon­ taktissa olevat vastasyntyneet ovat aktiivisempia ja imevät tiheämmin kuin erillään äidistä olevat vauvat.

Oksitosiinin ja prolaktiinin pitoisuus äidin veressä suurenee, kun vauva imee rinnasta. Oksitosiinin vaiku­ tuksesta rinnassa oleva maito alkaa herua ja prolaktiini puolestaan oh­ jaa rintarauhasta valmistamaan lisää maitoa. Vauvan imiessä rintaa prolak­ tiinin eritys äidin kehossa lisääntyy ja maitoa erittyy nopeammin nännin stimuloinnin vaikutuksesta.

Synnytyksen jälkeinen maidon­ nousu tapahtuu hormonien vaiku­ tuksesta, mutta imetys on edellytys

Imetysuutisia 2/2020 19

maidonerityksen jatkumiselle ja sil­ le, että maitomäärä kasvaa täysime­ tykseen riittävälle tasolle. Rintojen saama stimulaatio synnytyksen jäl­ keisinä päivinä lisää rintakudoksen prolaktiinireseptorien määrää luoden edellytykset maitomäärän lisäänty­ miselle. Mitä useammin vastasynty­ nyt imee rinnalla heti ensimmäisestä elinvuorokaudestaan alkaen, sitä no­ peammin maitomäärä lisääntyy.

Synnytyksen moninaiset vaikutukset

Synnytyksen kulku vaikuttaa moniin imetykseen vaikuttaviin tekijöihin joko suoraan tai välillisesti. Imetyk­ sen käynnistymiseen voivat vaikuttaa synnytyksen aikainen hoito, kipulää­ kitys ja synnytystapa, jotka vaikut­ tavat sekä äitiin että vauvaan. Hy­ vin sujunut alatiesynnytys, jossa ei ole käytetty suuria määriä lääkkeel­ lisiä kivunlievitysmenetelmiä, antaa imetyksen käynnistymiselle yleen­ sä otolliset olosuhteet. Imetys käyn­ nistyy keskimäärin helpommin ala­ tiesynnytyksen kuin sektion jälkeen.

>

Jos synnytys ei ole käynnissä, kun sektio tehdään, ei syntyvän vauvan elimistö altistu synnytykseen liittyville välittäjäaineja hormonivaikutuksille.

Varhainen ensi-imetys ja jatkuva iho­ kontakti ovat kuitenkin avaimia on­ nistuneeseen imetykseen synnytys­ tavasta huolimatta.

Imetyksen käynnistymiseen vai­ kuttavat yksilöllisesti myös fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, jotka vaikuttavat sekä äitiin että vauvaan.

Fyysiset vaikutukset liittyvät äidin kokemaan synnytyksen jälkeiseen kipuun ja vointiin sekä imetysasen­ non löytämiseen ja hormonituotan­ toon. Myös vastasyntyneellä voi olla kipuja ja kireyksiä, jotka vaikuttavat imemiseen tai hyvään asentoon ha­ keutumiseen. Esimerkiksi imukuppi­ synnytyksen tai muuten pitkittyneen ponnistusvaiheen jälkeen vastasynty­ neellä voi olla kipua päässään tai ylä­ vartalossaan. Jos taas vauvan hengi­ tysteitä on jouduttu puhdistamaan imemällä, suun aristus, nenän lima­ kalvojen turvotus tai ikävä kokemus voivat näkyä imemishaluttomuute­ na tai vaikeutena ylläpitää imuotet­ ta. Imetyksen käynnistymiseen vai­ kuttavat psyykkiset tekijät liittyvät mielialaan, varhaiseen vuorovaiku­ tukseen ja omaan uskoon imetyksen onnistumisesta. Sosiaaliset vaikutuk­ set liittyvät puolison tukeen ja terve­ ydenhuollosta saatavaan imetysoh­ jaukseen ja kannustukseen.

Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät

Synnytyksissä käytetyt lääkeaineet vaikuttavat imetyksen käynnisty­ miseen liittyviin tekijöihin äidin ja lapsen elimistössä. Etenkin epidu­

raalipuudutuksissa käytetyn täys­ synteettisen opioidin, fentanyylin, on havaittu vaikuttavan annosriippuvai­ sesti negatiivisesti vastasyntyneen imemisvalmiuksiin. Epiduraalipuu­ dutusten vaikutus näkyy voimak­ kaimmillaan heti synnytyksen jälkeen vauvan kielen motoriikan kankeute­ na, joka häiritsee hamuilua ja rintaan tarttumista. Lääkeaineet, jotka vaikut­ tavat vauvan hermostoon, voivat vai­ keuttaa myös vauvan kykyä sovittaa yhteen imeminen, nieleminen ja hen­ gittäminen. Vauvan rinnalle hakeutu­ minen voi hidastua ja vauva voi ol­ la väsynyt.

Myös synteettisen oksitosiinin käyttö synnytyksessä vähentää to­ dennäköisyyttä, että ensi-imetys ta­ pahtuu tunnin sisällä synnytyksestä, vaikka vauva olisi jatkuvassa ihokon­ taktissa. Synteettisen oksitosiinin yh­ teys imetyksen käynnistymisvaiheen haasteisiin selittyy usealla eri vaiku­ tusmekanismilla. Se vähentää äidin omaa oksitosiinituotantoa, vaikeut­ taa herumista, vähentää vauvan var­ haisten nälkämerkkien ilmaisua sekä heikentää imetykselle keskeisten re­ fleksien, kuten imemisen ja nielemi­ sen toimintaa.

Lääkeaineiden vaikutuksesta johtu­ via ongelmia ratkotaan usein erheel­ lisesti rintakumilla tai syytä etsitään kireästä kielijänteestä, vaikka vauva tarvitsisi vain aikaa opetella imetystä ihokontaktissa. Jos vauva ei ime vie­ lä tehokkaasti, äidiltä vaaditaan mo­ tivaatiota lypsää rintoja vauvan puo­ lesta imetyksen käynnistämiseksi.

Imetysuutisia 2/2020 20

Synnytyksessä käytetyllä lääkityksel­ lä onkin vaikutusta lisämaitojen tar­ peeseen. Esimerkiksi epiduraalipuu­ dutuksen jälkeen lisämaidon käyttö on todennäköisempää sekä sairaalas­ sa että kotiutusvaiheessa.

Myös äidin runsas suonensisäinen nesteytys voi vaikuttaa imetykseen aiheuttamalla vääristymistä synty­ mäpainoon. Lisäksi se voi vaikeuttaa imuotteen saamista ja oksitosiinire­ fleksin toimintaa nesteen pakkautues­ sa turvotukseksi äidin rintoihin. Tut­ kimuksissa on havaittu enemmän yli 10 % painonlaskua sellaisilla vasta­ syntyneillä, joiden äidit olivat saaneet synnytyksessä paljon suonensisäistä nesteytystä (>2500ml). Synnytyksen aikana vauvaan kertyy nestelastia, jo­ ka nostaa syntymäpainon todellista suuremmaksi. Vauva poistaa nestettä virtsaamalla runsaasti ensipäivinään, mikä voi aiheuttaa reilua painon­ laskua. Tällainen vauva on suures­ sa riskissä saada turhaan lisämaitoa.

Toisaalta imetykseen tarvittavan te­ hostetun tuen tarve saattaa jäädä ha­ vaitsematta, koska runsas virtsaami­ nen saatetaan virheellisesti tulkita imetyksen turvamerkkien täyttymi­ seksi myös sellaisilla vauvoilla, joil­ la todellisuudessa on haasteita ime­ tyksessä.

Sektiosynnytyksen erityispiirteet

Sektiosynnytys vaikuttaa imetykseen monin tavoin. Äidin kokema haava­ kipu ja mahdollinen ensi-imetyksen viivästyminen sektion jälkeen ovat merkittäviä syitä imetysvaikeuksille ja imetyksen ennenaikaiselle päätty­ miselle. Myös väsymys, lapseen kiin­ tymisen vaikeus, tuen puute ime­ tyksessä ja synnytyksen jälkeinen lääkehoito voivat aiheuttaa äideille vaikeuksia imetyksen jatkamisessa.

Sektion ei ole todettu vähentävän äi­ tien halukkuutta imettää, mutta usein sektion jälkeen äiti tarvitsee enem­ män tukea imetyksen aloittamiseen.

Sektioäidin tarvitsema tuki on usein konkreettista apua vauvan nosteluun,

hyvän asennon hakemiseen ja haa­ va-alueen suojaamiseen rinnalla ole­ van vauvan potkuilta. Heti syntymän jälkeen annettu ohjaus ei ehkä riitä, jos äiti ei ole riittävän hyvässä kun­ nossa pystyäkseen ottamaan ohjaus­ ta vastaan.

Synnytystapa vaikuttaa myös vau­ vaan. Sektiolla syntyneet vauvat ovat luontaisesti yhtä halukkaita imemään rinnalla kuin alateitse syntyneet, mutta sektioon liittyvät tekijät voi­ vat vaikeuttaa imemisen opettelua.

Sektiosynnytyksissä on myös eroja.

Päivystyssektioiden syynä on usein vauvan synnytyksen aikainen ahdin­ ko, joka voi vaikuttaa vielä myös vas­ tasyntyneen vointiin ja imetykseen.

Elektiivisten sektioiden jälkeen ime­ tystä voi haastaa vauvan hidastunut sopeutuminen kohdun ulkopuoliseen elämään. Jos synnytys ei ole käynnis­ sä, kun sektio tehdään, ei syntyvän vauvan elimistö altistu synnytykseen liittyville välittäjäaine- ja hormo­ nivaikutuksille, jotka valmistelevat vauvaa syntymän aiheuttamiin muu­ toksiin. Sektiolla syntyneillä lapsilla todetaankin enemmän häiriöitä koh­ dunulkoiseen elämään sopeutumi­ sessa, esimerkiksi ohimeneviä hen­ gitysvaikeuksia ja ongelmia veren glukoosipitoisuuden säätelyssä.

Vierihoito voi viivästyä sektiosyn­ nytyksen vuoksi, sillä usein vasta­ syntynyt ja äiti joutuvat sektion jäl­ keen erilleen. Varhaisen ihokontaktin merkitys vuorovaikutuksen syntymi­ sen ja imetyksen toteutumisen kan­ nalta ymmärretään kuitenkin hyvin ja hoitokulttuuria on kehitetty myös suomalaisissa sairaaloissa sellaisek­ si, että ihokontakti pystytään toteut­ tamaan usein myös sektiossa. Tilan­ teissa, joissa vastasyntynyt ei pääse heti äidille, ihokontaktia voi toteuttaa vauvan toinen vanhempi tai synny­ tyksen tukihenkilö. Jos ensi-imetys­ tä ei ole mahdollista toteuttaa parin tunnin sisällä synnytyksestä, rinto­ jen lypsäminen käsin on hyvä aloittaa jo heräämössä. Lypsämistä jatketaan vauvantahtisuutta jäljitellen eli vä­

hintään kahdeksan kertaa vuorokau­ dessa, kunnes vauva pääsee rinnalle.

Lypsetyt maidot, ihan pikkuiset pisa­ ratkin, tarjotaan vauvalle tuoremaito­ na. Lypsäminen on tärkeää, koska sek­ tion on huomattu lisäävän lisämaidon käyttöä vauvoilla, jotka eivät ole iho­ kontaktissa äitinsä kanssa syntymän jälkeen.

Koska sektio vaikuttaa äidin sekä vauvan vointiin ja siihen liittyy usein myös äidin ja vauvan erossaolo, se voi haastaa myös varhaisen vuorovaiku­ tuksen kehittymistä. Varhaisella vuo­ rovaikutukselle on vaikutusta vasta­ syntyneen imemisen aloittamiseen ja maidon tuotannon stimuloimiseen.

Toisaalta äidin voi olla hankala tun­ nistaa vauvan hamuilukäyttäytymistä ja vastata vauvan nälkämerkkeihin oi­ kea-aikaisesti. Sektio ja maidon lypsä­ minen voivat myös aiheuttaa äidille ahdistusta ja paineita imetyksen on­ nistumisesta.

Ihmeellinen ihokontakti

Synnytys on kokonaisvaltainen ta­ pahtuma ja siihen liittyvät odotuk­ set ja toiveet vaikuttavat osaltaan synnytyskokemukseen. Synnytyk­ sen sujuminen ennakoidusti ja äi­ din aktiivinen rooli vahvistavat äidin luottamusta imetykseen ja vasta­ syntyneen kanssa pärjäämiseen. Syn­ nytyksen aikaiset haasteet tai komp­ likaatiot vaikuttavat synnytyksen suunniteltuun kulkuun sekä äidin synnytyskokemukseen. Ennakoimat­ tomat käänteet synnytyksen kulussa heijastuvat usein myös äidin ja vau­ van vointiin ja imetyksen käynnis­ tymiseen. Hyvällä ja oikea-aikaisella imetystuella voidaan kuitenkin saada

imetykselle hyvä alku synnytystavas­ ta riippumatta.

Ihokontaktin merkitystä synny­ tyksen jälkeisinä päivinä ei voi kyl­ lin korostaa. Ihokontakti on luonnon oma keino hoivata sekä vauvaa että äitiä synnytyksen rasitusten jälkeen.

Se lievittää molempien kipua ja stres­ siä, nopeuttaa äidin kehon toipumis­ ta synnytyksestä ja vauvan sopeutu­ mista kohdunulkopuoliseen elämään sekä luo optimaaliset edellytykset imetyksen käynnistymiselle ja var­ haiselle vuorovaikutukselle. Onnis­ tuminen imetyksessä ei ole koskaan kiveen kirjoitettua, siihen vaikuttavat monet tekijät ja saatu tuki.

Lähteet Asikainen, Laakso & Oksa: Kätilöiden kokemuksia imetyksen käynnistymisestä sektion jälkeen.

Opinnäytetyö. 2012. Savonia. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719759 Pallasmaa, Rautava & Timonen: Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen.

2016. Suomen lääkärilehti, 25-32, vsk 71. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/04/27/681/sll252016-1839.pdf Brimdyr, Kajsa; Cadwell, Karin; Widström, Ann-Marie; Svensson, Kristin; Neumann, Monica; Hart, Elaine; Harrington, Sarah; Phillips, Raylene (2015) The Association Between Common Labor Drugs and Suckling When Skin-toSkin During the First Hour After Birth. Birth 42(4): 319–328. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/ pmc/articles/PMC5057303/ Cadwell, Karin & Brimdyr, Kajsa (2017) Intrapartum Administration of Synthetic Oxytocin and Downstream Effects on Breastfeeding: Elucidating Physiologic Pathways. Annals of Nursing Research and Practice 2(3). http://austinpublishinggroup.com/nursing-research-practice/ download.php?file=fulltext/anrp-v2-id1024.pdf Parker, L. A. & co 2010: Effect of early breast milk expression on milk volume and timing of lactogenesis stage II among mothers of very low birth weight infants: a pilot study Watson Genna, Cathrine (2012) Supporting Sucking Skills in Breastfeeding Infants. Joan and Batrlett Publishers.

Ihokontakti on luonnon oma keino hoivata sekä vauvaa että äitiä synnytyksen rasitusten jälkeen.

Imetysuutisia 2/2020 21

Imetysuutisia 2/2020 22

Joogaopettaja ja kuvittaja Meri Mort haastattelussa

Äitiys muutti

moniulotteisemmaksi TEKSTI MIINA KORPI

Meri Mort vastaa puheluuni työhuo­ neeltaan, jossa hän viettää vapaapäi­ väänsä – eli tekee töitä. Yrittäjänä toimiva Mort kertoo nauraen hoito­ vapaan keskellä töiden teon tuntuvan kyllä hieman vapaudelta. Hän oli täs­ tä kuullut muilta vanhemmilta ennen lapsen saamista, mutta toteaa ym­ märtävänsä sen nyt itsekin.

– Oli minullakin ennakkoajatuk­ sia, esimerkiksi leikkipuistossa sei­ soskelusta. Ajattelin, että se on tyl­ sää, mutta nyt olen ymmärtänyt, että se on kätevä paikka nähdä kavereita, saada vertaistukea ja intoilla lapsen kehitysaskelista.

< HAASTATTELUN AIKAAN VIIME KEVÄÄNÄ MERI SUUNNITTELI IMETYKSEN RAUHALLISTA LOPETTAMISTA. LEHDEN ILMESTYESSÄ IMETYS ONKIN JO MUISTO KUVINEEN.

Merillä ei ollut koskaan ajatusta siitä, että hän haluaisi ensisijaisesti lapsen ja tulla äidiksi.

– Meillä lapsi tuli täydentämään parisuhdetta ja teki meistä perheen.

Olen tietenkin aina pitänyt lapsista, mutta kyllähän minusta nyt tuli ihan tämmöinen vauvahöpöihminen!

Ei kiiltokuvamaista äitiyttä

Meri muistelee mielellään synny­ tystä ja vauvavuoden vaiheita, ja sa­ nookin kokevansa tärkeäksi sen, että enemmän tuotaisiin esille inhimilli­ syyttä, fyysisiä haasteita ja tuoree­ seen äitiyteen liittyviä ristiriitaisia tunteita.

– Olen itse esimerkiksi kokenut ka­ teutta siitä, miten toisella äidillä tuli maitoa yli tarpeiden, kun itselläni oli vaikeuksia saada maitoa ylipäätään nousemaan.

Imetysuutisia 2/2020 23

– Kaikki tunteet olivat suuria en­ simmäisinä kuukausina. Rakkaus, on­ ni, pelko, huoli, väsymys ja jopa en­ nenkokematon hurmos.

Synnytys tapahtui suunnitellulla sektiolla etisen istukan aiheuttamien riskien vuoksi, ja Meri kertoo tunte­ vansa syvää kiitollisuutta sektiosta ja sen sujumisesta, vaikka alkumetreillä oli haasteitakin.

– En varmaan imettäisi, jos minulle ei olisi sattunut sopivia kätilöitä, joil­ ta sain napakkaa ja positiivista hands on -imetysohjausta vauvan ollessa te­ holla. Myös ystävältä saatu tieto hy­ västä pumpusta ja sen saaminen ko­ keiluun osoittautui kullanarvoiseksi asiaksi.

– Osallistuimme mieheni kanssa ennen synnytystä neuvolan imetys­ valmennukseen, ja se oli meille ko­ kemattomille hyvä ja hyödyllinen.

>

Iltaisin on ihana imettää nukahtavaa lasta, joka ei muutoin tahdo enää viihtyä sylissä pitkiä aikoja.

Tärkeää minulle oli, että kumppanini kuuli, miten voi tukea mahdollisissa haasteissa, ja sille tiedolle olikin lo­ pulta todellista tarvetta.

Meri muistelee vuodeosaston kä­ tilön yksittäisen, kannustavan lau­ seen: "Maito alkaa joskus herumaan vasta viikkojen päästä" jääneen tärkeä­ nä mantrana mieleen. Myös Imetyk­ sen tuen sivut olivat Merille hyvä tie­ donlähde, ja niillä hän oli vieraillut viimeksi juuri hieman ennen haas­ tattelua, koska suunnitteli imetyksen rauhallista lopettamista.

– Kuvasimme tänään imetystilan­ netta kotona, ja tajusin, että minähän olen nyt taaperoimettäjä! On aika ras­ kasta pitää rinnalla lasta kaiken akro­ batian kanssa, koska hänen mieles­ tä hyvä imetysasento on esimerkiksi joogan alaspäin katsova koira. Mut­ ta iltaisin on ihana imettää nukahta­ vaa lasta, joka ei muutoin tahdo enää viihtyä sylissä pitkiä aikoja.

Hiljaista tietoa vanhemmalta toiselle

Meri kokee kullanarvoiseksi sen, että on löytänyt äitiyteen tueksi oman tii­ viin neljän äidin porukan.

– Meillä on yhdistäviä tekijöitä ja jollain tapaa samanlaiset lähtökohdat, kuten ikä ja arvot. Porukkamme muut äidit ovat itsellisiä äitejä, joten siltä osin olen toki erilaisessa tilanteessa.

Hän korostaa, että ympärillä ole­ vien ihmisten merkitys on ollut suu­ ri ja sen neuvon hän haluaisi jakaa muillekin tuoreille vanhemmille ja ensisynnyttäjille.

– On ihanaa kun on ympärillä ystä­ viä, joilla on hieman vanhempia lap­

sia kuin itselläsi. Lapsen kehitykses­ sä vaiheet tulevat ja menevät niin nopeasti, että ne unohtuvat myös pian. Kun ystävilläni on ollut tuoree­ na mielessä asiat, heidän antamas­ taan vinkeistä on ollut minulle todel­ la apua.

Meri kokee, että on luovan alan yrittäjänä tottunut etsimään ja hake­ maan tietoa, mutta on hyvin kiitolli­ nen, jos saa neuvoja.

– Minua saa neuvoa! Olen kiitolli­ nen kaikista vinkeistä. Luulen, että minulla on myös sen verran ikää, että en ole kokenut tarvetta todistella mi­ tään ja lähdin äitiyteen hieman ”takki auki”. Siksi myös neuvoja on helppo ottaa vastaan. Toisaalta ympärillä­ ni olevat ihmiset jakavat pitkälti elä­ mänarvoni ja tietävät, mikä meidän perheelle toimii.

Kesken haastattelun Meri huomaa, että hänen äitinsä yrittää soittaa.

– Äiti on suhtautunut ihanan rau­ hallisesti, eikä ole liiemmin neuvo­ ja jaellut. Minua on imetetty kolme kuukautta ja silloisia ohjeita seuraa­ malla maito ehkä loppui, kun vauvoja sai imettää vain neljän tunnin välein tai jotain sellaista.

– Äitini on muistellut hieman hai­ keana, miten koki stressiä siitä, että halusi imettää minua vastoin viralli­ sia ohjeita. Hän on tyytyväinen siitä, että nykyään on niin paljon tietämys­ tä ja tukea.

Frida toi keltaisen värin

Vaikka äitiys ja vanhemmuus on tuo­ nut uutta, Meri kokee säilyttäneensä itsensä ja olevansa edelleen myös hy­ vin samankaltainen kuin ennen lasta.

Imetysuutisia 2/2020 24

– Onhan lapsen tulo tehnyt elämäs­ tämme “aikuista” – jouduimme näin nelikymppisinä hankkimaan huone­ kaluja! Meri nauraa.

– Elimme paljon lattialla. Raskaus­ aikana ystäväni saapui meille kysel­ len, missä nojatuolimme on. Sen jäl­ keen tilasin keltaisen nojatuolin ja nyt olemme jo ostaneet asunnon, kaikkea sitä!

Meri tykkää tukea kotimaista, os­ taa tarvikkeita käytettynä ja perheen elämäntavat ovat muutenkin ekolo­ gisia.

– Syömme kotona 90 % vegaani­ sesti, koska raskausaikana ja lapsen ruokailujen osalta halusin tehdä pie­ niä muutoksia. Vaatteet hankin usein kierrätettyinä ja aluksi ajattelin, että kaikki värit ja kuosit kelpaavat. Tämä meni kyllä eri tavalla kuin ajattelin!

Olenkin aika tarkka siitä, miten lap­ seni puen. Onneksi lastenvaatteiden kierrätys on hyvin toimivaa nettiryh­ missä, ja etenkin lelut ja ulkovaatteet vaihtavat hyvin omistajaa.

– Kun vauva ei aluksi jaksanut imeä riittävästi saadakseen tarpeeksi rinta­ maitoa, tarvittiin muovisia pumppuja ja pulloja. Onneksi löysin myös eko­ logisia vaihtoehtoja, koska muovia tulee lapsen mukana elämään, vaik­ ka ei haluaisi. Imetyksen lähdettyä käyntiin vauva ei enää huolinut tut­ tia eikä pulloja. Välillä katson kaiho­ ten, kun muut vauvat rauhoittuvat tutti suussa.

Inhimillistä kasvua

Meri toteaa, että vanhemmuus saat­ taa nostaa meissä esiin tunteita, joi­ ta ei ole tarvinnut aiemmin käsitel­

lä. Nyt tunnetyöskentely on jatkuvaa.

Merin puheissa korostuu paljon ystä­ vien ja yhteisöllisyyden merkitys.

– Arvostan todella paljon esimer­ kiksi Imetyksen tuen tekemää työ­ tä ja vertaistukea olisi tärkeää nostaa esille enemmän. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että apua on tarjolla, auttoi mi­ nua. Kunpa kaikille jaettaisiin vaikka­ pa Imetysuutisia-lehden numero!

Meri on avannut äidiksi tulemi­ sen teemaa ja omaa ainutlaatuista raskaus­aikaansa myös kaikkien luet­ tavaksi, Ihme sisälläsi -kirjaan, joka il­ mestyi maaliskuussa.

– Hanna-Mari Nieminen oli dou­ lani, ja hän oli haaveillut kirjan teke­ misestä jo pitkään. Ehdotin hänel­ le, että tehdään kirja nyt, yhdessä, ja tarjosin päiväkirjamerkintöjäni kirjaa varten. Vaikka Ihme sisälläsi on tie­ tokirja, on se myös elämäntaidolli­ nen kirja.

Meri esiintyy kirjan valokuvissa, eli myös niiden kautta näkyy raskau­ den eteneminen. Merille tärkeää oli, että kirjan jooga on sellaista, jonka molemmat kirjan tekijät allekirjoit­ tavat täysin. Sekä Meri että kirjoit­ taja "Hami" ovat käyneet saman joo­ ganopettajakoulutuksen.

Meri kertoo, että kirjan kantavana teemana on myös ihmisyyden teema ja henkinen kasvu.

– Olemme saaneet erinomaista pa­ lautetta etenkin odottajilta, jooga­ opettajilta, fysioterapeuteilta ja kä­ tilöiltä. Kirja on joogasta huolimatta kaikille ihmisille. Se on kirja ihmi­ syydestä. Kaikkihan me olemme ol­ leet jonkun kohdussa ja syntyneet.

Merin vinkit raskauteen ja vauvavuoteen: Kirjoita tuntojasi päiväkirjaan jo odotusaikana Ihme sisälläsi -kirjaan päätyneet päiväkirjatekstini ovat aitoja hetkiä raskauden aallokosta. Kivuliaan raskauden unettomina öinä halusin tallettaa myös niitä syviä, upeita unenomaisia mielensisältöjä, kun tiedostin elämän suurta kasvun mysteeriä sisälläni.

Imetys on rankkaa hommaa – hoidata itseäsi ja kehoasi Itselleni osteopatia on ollut tärkeä hoitomuoto. Kävin hoidoissa raskausaikana ja myös synnytyksen jälkeen. Heti kun pystyin vein myös vauvan osteopaatilleni. Oli erikoista, miten vauvalla ja minulla oli samanlaisia kehollisia haasteita.

Peilasimme toisiamme niin vahvasti. Sain myös apua imetysasentoihin ja helpotusta hartioiden kireyksiin imetysaikana.

Joogaa vauvan kanssa Ota aluksi vauva viereesi matolle pötköttelemään ja kun vauva kannattelee päätään, ota hänet mukaan harjoitukseen. Jos paikkakunnallasi on vauvajoogaa, suosittelen menemään tunneille. Se oli meidän viikon kohokohta ja hauskaa yhteistä tekemistä. Nyt 1 vuoden ja 2 kuukauden ikäinen lapseni tekee hengitysharjoituksia aamuisin kanssani, se on hauska leikki.

Vaali ystävyyksiä ja etsi uusia ystäviä Jos lähipiirissäsi ei ole samanikäisten lasten vanhempia, uskalla hakeutua myös uusien ihmisten pariin! On tärkeää löytää seuraa, joka soveltuu elämänvaiheeseesi. Oli käytännössä vaikea nähdä esimerkiksi ystävää, jolla oli aktiivinen pikkulapsi, kun itse vaunuttelin vauvaa unille. Näe ystäviäsi myös ilman lasta, jo pienikin hetki ulkona vauvakuplasta on ihanan virkistävää.

Imetysuutisia 2/2020 25

Kirjavinkki Salla Hak

karainen

Hanna-Mari Nieminen: Ihme sisälläsi - Joogaa raskausaikaan Readme.fi, 2020 160 s.

Hanna-Mari Nieminen on kokenut doula ja joogaohjaa­ ja. Hänen esikoisteoksensa on tietokirja, joka on lempeä kanssakulkija raskausaikaan. Matkalla mukana on Meri Mort, joka kirjassa odottaa esikoistaan. Hänen tuntemuk­ siaan ja ajatuksiaan seurataan viikko viikolta raskauden edetessä. Visuaalisesti erittäin kauniin teoksen kuvat on ottanut Liisa Valonen. Kirjan tekstit ovat kätilöiden tar­ kastamia.

Kirjan on tarkoitus kasvattaa odottajan luottamusta omaan kehoon ja sen viisauteen. Jo pelkät rauhalliset ku­ vat ja värit rauhoittavat lukijaa. Vaikka olen kokematon joogan suhteen, innostuin kokeilemaan joogaliikkeitä ja tekemään hengitysharjoituksia kirjan oppien mukaan. Kai­ kista harjoituksista on valokuvat sekä selkeät ohjeet. Joo­ ga on paljon muutakin kuin asanoita, eli joogan asento­ ja, ja liikettä. Hengitys- ja mielikuvaharjoitteet korostuvat myös kirjassa.

Tämän kirjan lukemalla saa joogan ohjeiden lisäksi kul­ lanarvoisia vinkkejä raskausaikaan. Kirjan tekstit sisältä­ vät tietoa muun muassa vitamiineista, ravinnosta, stres­ sistä ja raskausajan hyvinvoinnista yleensäkin. Kirjassa käsitellään myös synnytyksen kulkua ja annetaan välinei­ tä synnytyskivun lääkkeettömään hoitoon. Kirja on erit­

täin paksu, mutta sen pystyy lukemaan hyvinkin nopeas­ ti. Itse nautiskelin kirjasta kuitenkin palanen kerrallaan ja viivyin sen parissa useammankin viikon, hiljalleen ede­ ten. Tämä on opus, joka on helppo ottaa uudestaan esille ja käydä kappaleita läpi sieltä täältä.

Kirja kattaa myös lapsivuodeajan. Äitiyden ensi viik­ koja on käsitelty laajasti. Ajatuksia herättäviä kirjoituk­ sia löytyy esimerkiksi vauva-ajan ensihetkistä, someajan vanhemmuudesta, mahdollisesta episiotomia- ja sektio­ haavasta, lantionpohjasta ja vatsalihaksista sekä liikun­ nasta raskauden ja synnytyksen jälkeen. Kirjassa on hyviä voimalauseita, jotka auttavat vahvistamaan luottamusta omaa kehoa kohtaan raskauden ja synnytyksen aikana ja niiden äärelle on turvallista pysähtyä. Hyvänä muistutuk­ sena nostaisin kirjasta erään lauseen: ”Epätäydellisyys on ok.” Ihme sisälläsi - joogaa raskausaikaan sopisi hyvin lah­ jaksi vaikkapa ystävälle, joka odottaa lasta.

Imetysuutisia 2/2020 26

Kirjavinkki Mira Niem

i

Marina Lönn / Tytti-Lotta Ojala: Äitiyden jälki –Tarinoita syntymästä Cozy Publishing, 2020 189 s.

Äitiyden jälki - tarinoita syntymästä on Marina Lönnin ja Tytti-Lotta Ojalan kokoama teos henkilökuvia suomalai­ sista äideistä uudella vuosituhannella. Esipuheessa muis­ tutetaan jokaisen äitiyden olevan matkana uniikki, ja sik­ si myös sellaisenaan täydellinen kuvaus äitiydestä. Kirjan missiona onkin kertoa äitiyden jäljistä äitien omilla sa­ noilla. Pyrkimys on hälventää äitiyteen ulkopuolelta lii­ tettyjä hyvyyden / huonouden standardeja, jotka aiheutta­ vat äideille turhaa painetta ja riittämättömyyden tunnetta.

Kirjan lopusta löytyy vielä ajatuksia herättävä osio, jossa Lönn ja Ojala pohtivat äidin roolin muutosta nykyajassa, johon mm. tasa-arvon ja sukupuolikäsityksen kehitys tuo­ vat oman osansa.

Teoksen 21 tarinaa tuovat näkyville, miten erilaisia ti­ lanteita äitiyteen liittyy. Vaikka kirjan ulkoasu on väri­ maailman ja henkilökuviin liittyvien valokuvien puolesta äärimmäisen kaunis ja herkkä, löytyy tarinoista ihmiselä­ män koko kirjo. Suurinta työtä pullantuoksuisen hyvä äiti -myytin murtamisessa tehdään niissä kohdissa, joissa äi­ dit avaavat haastavia ja kielteisinä, tabuinakin, pidettyjä kohtia. Tarinoissaan äidit puhuvat mm. ahdistuksesta vas­ tasyntyneiden teholla, erityislapsen vanhemmaksi kasva­ misesta, mielen sumentavasta väsymyksestä, kielletyistä

ajatuksista satuttaa vauvaa, keskenmenoista, lapsen kuo­ lemasta. Aiheita, joissa vertaistuen merkitys voi osoittau­ tua korvaamattomaksi, vaikka sitten kirjan sivujen kautta.

Jos jotain olisin voinut kirjaan toivoa lisää, olisi se suo­ malaisten perheiden monimuotoisuus. Olisin kaivannut tarinansa kertojiksi esimerkiksi sateenkaariperheiden äite­ jä, (useampia) etnisistä taustoista tulevia äitejä, pienituloi­ sia äitejä, etävanhempana eläviä äitejä. Ehkä oli tietoinen valinta jättää tällaiset seikat kirjan ulkopuolelle, mutta toi­ saalta etenkin loppuosiossa käytetyt termit kuten ‘femi­ nistiäiti’ olisivat tuntuneet aidommilta, mikäli moninai­ suutta olisi näkynyt tarinoissa enemmän.

Kaikkiaan tässä on kuitenkin kirja, jonka olisin toivonut lukevani jo ennen äidiksi tulemista. Puheenaiheina tari­ noissa ovat nimenomaan ne monet asiat, joista kuulee esi­ koisvauvojen äitien sanovan: “Ei tätäkään osannut kuvitel­ la, olisipa joku kertonut!” Ennen kaikkea kirja onkin ehkä osoitus siitä, kuinka kaikenlaiset tunteet kuuluvat erot­ tamattomaksi osaksi äitiyttä, ja kuinka me voimme teh­ dä yhteistä matkaa kevyemmäksi toinen toisillemme suh­ tautumalla äitiyteen - omaan ja toisten – mahdollisimman suurella lempeydellä.

Imetysuutisia 2/2020 27

Imetystarinani TEKSTI TÄYSPUMPPAAVAÄITI

En tiennyt vuosi sitten imetykses­ tä tai mihinkään siitä liittyvästä juuri mitään, vaikka esikoinen oli syntynyt vuonna 2013. Muistan, että yritin imettää alussa, koska niin kuului tehdä. Muistan kivun ja ahdistuksen. Maitohanat hiipui­ vat noin 4 viikossa, enkä osannut vaikuttaa asiaan mitenkään. En tiennyt, että siihen olisi ehkä voi­ nut vaikuttaa.

Kun tulin raskaaksi 2019, en pal­ jolti imetystä miettinyt. Asenne oli "kai se on pakko kokeilla, mut oste­ taan korvike varuiksi kun ei mul­ ta maitoo tuu". Synnytyssalissa nyytti laitettiin rinnalle. Se sattui!

Kaikki muistot esikoisen ajoilta vyöryivät päälle. Osastolla yritin

ja yritin, mutta joka kerta se sattui ja ahdisti. Koko homma oli pelkkää itkua ja kipua. En tiedä miten osa­ sin, mutta pyysin pumppua.

Ensin annettiin purkki, johon oli tarkoitus lypsää maito käsin. Se ei tuntunut onnistuvan. Yritin yhdel­ lä kädellä pitää purkkia ja toisella yritin lypsää. Tuskastuin nopeas­ ti. Sain lopulta seuraavana päivä­ nä sähköisen rintapumpun ja kä­ tilö piti "pumppauspuheen". 2–3 h välein, 20 min rintaa kohden!

Sitten sitä maitoa alkoi tulla. Se fiilis oli aivan mahtava! En osan­ nut odottaa, että siitä tulisi niin suuri onnistumisen tunne, mut­ ta näin kävi ja minusta tuli täys­ pumppaaja.

Imetysuutisia 2/2020 28

Äiti joka pumppaa kaiken mai­ tonsa vauvalle. Tässä kohtaa ter­ mit täyspumppaus ja täysimetys eroavat toisistaan sillä, että ter­ missä täyspumppaus ei keskitytä siihen, mitä vauva juo tai syö äi­ dinmaidon lisäksi kuten termissä täysimetys. Täyspumppaajan lapsi saattaa saada myös korviketta ja/ tai kiinteää ravintoa.

Aluksi olin alituotannolla, eli tuo­ tin vähemmän maitoa, kuin vauva kulutti vuorokauden aikana. Tämä johtui minun kohdallani siitä, etten pumpannut tarpeeksi enkä säännöl­ lisesti. Tässä vaiheessa en tiennyt mikä merkitys oikean kokoisella suppilolla voi olla. Löysin somes­ ta täyspumppaajille tarkoitettuja

Yhteensä maitoa pumppasin 280 litraa ja tipat päälle.

kanavia. Suomeksi löytyi heikos­ ti, mutta kansainvälisiä ryhmiä oli paljon. Ja sieltä löytyi hurja määrä tietoa, vertaistukea ja vinkkejä!

Luin, tutkin ja aloin pumppaa­ maan enemmän ja säännöllises­ ti. Mittasin rinnanpääni ohjeen mukaan ja hankin oikean kokoi­ set suppilot. Myös itse pump­ pu vaihtui muutaman kerran. En­ simmäinen sähköinen pumppuni oli heikko. Jälkeenpäin ajateltu­ na, olisi pitänyt tutkia arvostelui­ ta pumpusta ennen ostoa. Seuraa­ va pumppu olikin sitten enemmän harkittu ja hankin tuplapumpun.

Näin pystyin pumppaamaan mo­ lemmat rinnat samaan aikaan.

Askartelin myös urheiluliiveis­ tä pumppuliivit joiden avulla sain

kädet vapaaksi. Pumppaaminen on aikamoista välineurheilua.

Tuotantoni alkoi nousta pikkuhil­ jaa. Aloin saamaan pakkasvaras­ toon asti maitoa. Oli iloisia hetkiä, mutta myös negatiivisia päiviä.

Päiviä, joina teki mieli heittää pumppu seinään ja lopettaa koko touhu. Tässä kohtaa vertaistuki oli erittäin tärkeää. On suuri joukko ihmisiä, jotka kamppailevat ihan samojen ajatusten kanssa. Tieto siitä, ettei ollut yksin, lohdutti.

Minulla ei alkuun ollut tavoi­ tetta ja oli varmasti ihan hyvä, ettei ollut. Menin päivä kerral­ laan, viikko kerrallaan ja kuukau­ si kerrallaan. Lopulta pumppasin kokonaisuudessaan 9 kuukautta

Imetysuutisia 2/2020 29

ja 3 viikkoa. Olin kytkettynä ko­ neeseen tuona aikana 735 tun­ tia. Äidinmaitoa poika sai yli yk­ sivuotiaaksi pakkasesta. Yhteensä maitoa pumppasin 280 litraa ja ti­ pat päälle.

Vaikka ajoittain oli haastavaa, niin olen silti erittäin onnellinen ja ylpeä, että tämän tien kuljin. Tä­ mä oli onnistunut imetystarina.

Onko sinulla oma imetystarina, jonka haluaisit jakaa lukijoidemme kanssa? Kirjoita noin 5000 merkin pituinen teksti ja lähetä se meillle. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä ja valita julkaistavat tarinat. Voit kirjoittaa halutessasi nimettömänä. Tarinat voi lähettää osoitteeseen imetysuutisia @imetys.fi

a i s i t u u Tiede TEKSTI JOHANNA JUNTUNEN

Äidit kaipaavat imetysohjaukselta joustavuutta ja yksilöllisyyttä Maaliskuussa julkaistu suomalainen Pro gradu-tutkiel­ ma pyrki selvittämään millaisena sosiaalista mediaa käyttävät äidit kuvaavat toimivan imetysohjauksen ja ohjausmenetelmät. Varsinaiseksi tutkimuskysymyk­ seksi valikoitui erityisesti sosiaalisen median rooli osana imetysasenteita ja imetyksen onnistumista. Tut­ kielman kirjoittaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri Emma Särkelä halusi tarttua tärkeään aihee­ seen oman työkokemuksensa innoittamana.

– Taustalla on halu kehittyä itse terveydenhoitaja­ na ja imetysohjaajana. Kiinnostuin imetysohjaukseen liittyvistä kysymyksistä, kuten kuinka ohjaus saatai­ siin tarpeita vastaavaksi. Haastavinta imetysohjauk­ sessa on usein ohjausajan rajallisuus, joten kaipasin myös lisätietoa siitä, millainen imetysohjaus olisi te­ hokkaasti toteutettavissa.

Tutkimusta varten haastateltiin kaksikymmentä­ viisi Imetyksen tuen sosiaalisen median imetystu­ kiryhmän jäsentä, jotka olivat iältään 22–41-vuotiai­ ta. Synnytyksiä haastatelluilla oli yhdestä kolmeen ja imetyksen kesto vaihteli kahdesta kuukaudesta nel­ jään vuoteen. Haastattelututkimus toteutettiin vuo­ sien 2018 ja 2019 aikana. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua, jossa haastateltavan oli mahdollis­ ta painottaa tärkeänä pitämiään asioita.

– Tutkimuksen otos on sinänsä kapea, eikä tuloksia voida yleistää koskemaan kaikkien äitien mielipiteitä ja kokemuksia. Tulokset osoittavat kuitenkin sen, et­ tä kehitettävää neuvoloissa ja synnytyssairaalassa an­ nettavassa imetysohjauksessa on. Tutkimus toi konk­ reettisia ehdotuksia imetysohjauksen kehittämiseksi parempaan suuntaan, Särkelä kertoo.

Imetysohjauksessa äidit pitivät tärkeänä, että ime­ tysohjaajan ja ohjattavan välinen suhde on luottamuk­ sellinen, ohjaustilanteille varattu riittävästi aikaa ja tunnelmaan kiinnitetty huomiota. Erityisesti synnytys­ sairaaloissa kiireen koettiin vaikuttavan imetysohjauk­ seen negatiivisesti. Puolison tai muun sosiaalisen ver­ koston huomioimista osana imetysohjausta pidettiin tärkeänä, ja imetysohjauksen kohdentaminen myös puolisolle oli lisännyt äidin luottamusta imetykseen.

Särkelän tutkimuksessa tuli ilmi, että kasvotus­ ten annettava imetysohjaus ei ole täysin korvatta­ vissa muilla menetelmillä, mutta sen tukena muut menetelmät voivat olla imetyksen onnistumista mer­ kittävästi edistäviä. Haastatteluissa äidit toivat esil­ le kaipaavansa imetysohjausmenetelmää, joka salli­ si yhteydenpidon ammattihenkilön ja perheen välillä myös virka-ajan ulkopuolella.

– Tällä hetkellä saatavilla olevat chat-palvelut ovat sidottuja rajallisiin aikatauluihin, vaikka avun tarve on yleensä äidin kokemana akuutti. Tällöin haasteen kans­ sa on vaikeaa odottaa, Särkelä tiivistää äitien toiveita.

Sosiaalisen median antamaa mahdollisuutta pyytää tukea myös anonyymisti pidettiin pääosin positiivise­ na asiana. Anonyymius tuotiin toisaalta esille myös in­ ternetissä toimivien vertaistukiryhmien riskinä. Nega­ tiivisena asiana tuotiin esille myös runsas ihmismäärä, joka saattoi altistaa virheellisen tiedon jakamiselle ja epäasialliseen käyttäytymiseen toisia äitejä kohtaan.

Tutkimuksessa tuli hyvin ilmi, että sosiaalinen me­ dia tai vertaistukiryhmät eivät varsinaisesti ole te­ kijöitä, jotka vaikuttavat päätöksiin vastasyntyneen ruokinnasta, vaan suurempi vaikutus on omilta van­ hemmilta ja perheeltä sekä terveydenhuoltohen­ kilöiltä saatu tieto ja tuki. Haastatellut äidit toivat kuitenkin esiin vertaistukiyhteisön koulutettujen ver­ taistukiäitien tuen ja kommenttien suuren positiivi­ sen merkityksen imetykselle.

– Vertaistuki oli vaikuttanut päätökseen jatkaa ime­ tystä haasteista huolimatta. Ja sitä arvostettiin sekä kasvotusten saatuna että sosiaalisen median välityk­ sellä. Sosiaalisen median kautta saatuun vertaistu­ keen liitettiin myös riskejä, mutta koulutettu vertais­ tuki antoi perheille tietoa imetyksestä jopa enemmän kuin neuvola tai synnytyssairaala, Särkelä painottaa.

Särkelä, Emma: Imetysohjaus sosiaalista mediaa käyttävien äitien kuvaamana (Pro gradu -tutkielma, 2020, Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, hoitotiede) on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20200385 Juttua varten on haastateltu tutkielman kirjoittajaa.

Imetysuutisia 2/2020 30

a i s i t u u Tiede TEKSTI RIIKKA KÄKELÄ-RANTALAINEN

Koronaviruksen vastaaineita äidinmaidossa?

Koronasta toipuneiden verestä löytyviä viruksen vasta-aineita on tutkittu pandemian ajan aktiivisesti.

Nyt myös äidinmaidon koronavasta-aineista on käyn­ nistynyt tutkimushankkeita.

Yhdysvaltalaisen Icahn School of Medicine at Mount Sinain apulaisprofessori, lääketieteen tohtori Rebecca Powel on erikoistunut infektiotauteihin ja tutkinut äidinmaidon immunologisia ominaisuuksia.

Koronaepidemian äidyttyä hän käynnisti tiimeineen tutkimuksen koronavasta-aineista äidinmaidossa.

Imetyksen tuki ry:n koulutetut imetystukiäidit auttavat sinua imetykseen ja Oletuksena oli, että koronan sairastaneiden äidinmai­ vauva-arkeen liittyvissä kysymyksissä. Imetystukiäidin puoleen voit kääntyä dosta löytyisi vasta-aineita virukselle. Tavoitteena oli aina, olipa imetyksesi helppoa tai hankalaa, alkamassa tai päättymässä. selvittää, paljonko ja millaisia vasta-aineita löytyisi, miten kestäviä nämä vasta-aineet olisivat ja kyke­ ImetysChat nisivätkö ne itse puolustautumaan tai yllyttämään Chatissa voit jutella nimettömänä, kahden kesken tukiäidin kanssa. Chat on avoinna muita soluja virusta vastaan. Äidinmaidosta löytyvät vasta-aineet voisivat paitsi suojata päivystysaikoina imetettyä lasta osoitteessa vi­ imetys.fi rukselta, myös mahdollisesti auttaa kehittämään hoi­ toja covid-19-taudin vakavaan muotoon sairastuneil­ Imetystukiryhmät le aikuisille.

Tukiryhmän tapaamisissa saat henkilökohtaista tukea imetykseen ja tapaat muita Kevään ja kesän aikana tutkimustiimi on tavoitta­ samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Imetystukiryhmiä toimii eri puolilla nut sosiaalisen median avulla n. 1500 äitiä, jotka ovat Suomea. Tapaamisajat löydät osoitteesta imetys.fi valmiita luovuttamaan maitonäytteen tutkimukseen.

Ensimmäisen, pieneen otokseen perustuvan ja vie­ Imetystukipuhelin lä vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan 80 Imetystukipuhelin vastaa päivystysaikoina numerossa 09 4241 5300. Päivystysajat %:ssa koronatoipilaiden maitonäytteistä havaittiin Imetyksen tuki ry:n koulutetut imetystukiäidit autlöydät osoitteesta imetys.fi vahva immuunivaste koronavirukselle.

Näytteistä

Imetystukea äidiltä äidille

Imetystukea äidiltä äidille

löytyi pääasiassa IgA-vasta-aineita, jotka ovat kestä­ viä, eivätkä hajoa esimerksi vauvan suussa tai vat­ sassa. Vaikka löydöksen käytännön merkitys on vielä epäselvä, Powel uskoo, että tulokset antavat aihetta jatkotutkimukselle.

Myös University of Rochester Medical Centerissä New Yorkissa on parhaillaan käynnissä tutkimus, jos­ sa lääketieteen tohtori Kirsi M. Järvinen-Seppo tii­ meineen kartoittaa koronaviruksen ja sen vasta-ai­ neiden löytymistä äidinmaidosta.

Evidence of a significant secretory-IgA-dominant SARS-CoV-2 immune response in human milk following recovery from COVID-19 Alisa Fox, Jessica Marino, Fatima Amanat, Florian Krammer, Jennifer Hahn-Holbrook, Susan Zolla-Pazner, Rebecca L Powell doi: https://doi.org/10.1101/2020.05.04.20089995

tavat sinua imetykseen ja vauva-arkeen liittyvissä kysymyksissä. Imetystukiäidin puoleen voit kääntyä aina, olipa imetyksesi helppoa tai hankalaa, alkamassa tai päättymässä. Tukimuotojamme:

Älä jää imetyshuoliesi kanssa yksin ImetystukiImetysChat on maksutonta, luottamuksellista ja tarkoitettu kaikille perheille.

Imetystukiryhmät

Imetyksen tuki ry:n nettisivuilla on runsaasti tietoa imetyksestäImetystukipuhelin ja ratkaisuja erilaisiin imetyksen haasteisiin.

09 4241 5300 Sivustolta löytyvä Odottajan opas sopii tietolähteeksi odottaville perheille ja imetyksen ensiviikkoihin.

Lue lisää osoitteesta imetys.fi Lue lisää imetys.fi

Imetyksen tuki ry

Yhdistys & Uutiset Kevätkokous hyväksyi uuden strategian ja sääntömuutoksen Poikkeuksellisen kevään seurauksena yhdistyksen kevätkokous päästiin järjestämään tavallisesta poiketen vasta kesäkuun puolella 6.6.2020. Kokoukseen sai osallistua myös etäyhteydellä. Tämän ja tavallista myöhemmän kokousajankohdan mahdollisti nopealla aikataululla valmisteltu ja hyväksytty laki, jonka mukaan yhdistyslaista sai poiketa tietyiltä osin Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi.

Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen § 12 mukaiset kevätkokousasiat mm. toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto vuodelta 2019 sekä päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen yhteisöjäsenyyttä ja jäsenkokousten etäosallistumismahdollisuutta koskevat sääntömuutokset. Molemmat sääntömuutokset hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti, jonka jälkeen uudet säännöt toimitettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle hyväksyttäväksi. Uusissa säännöissä todetaan, että Imetyksen tuki ry:n yhteisöjäseneksi voi liittyä yritys, yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa tukea sitä sekä yhdistyksen toimintaa. Jäsenmaksu yhteisöjäsenille päätetään yhdistyksen syyskokouksessa 14.11.2020. Etäosallistumisesta jäsenkokouksiin todetaan, että kokouksiin on hallituksen niin päättäessä mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

Uuden strategian mukaisesti Imetyksen tuki kulkee perheiden rinnalla Kevätkokouksessa hyväksyttiin yhdistykselle uusi strategia, joka ulottuu vuoteen 2025. Strategia piirtää kuvaa ja unelmaa yhteiskunnasta, jossa imetys on luonteva ja arvokas osa elämää. Yhteiskunnasta, jossa jokainen perhe voi imettää toivomallaan tavalla sekä saada siihen tarvitsemansa tuen.

Matkalla kohti unelmaa, ja toki myös unelmien yhteiskunnassa, Imetyksen tuki kulkee perheiden rinnalla.

Strategiaan voit käydä tutustumassa Imetyksen tuen sivuilla: imetys.fi/tietoa-yhdistyksesta/strategia

Imetyksen tuelle lisäavustus STEA:n koronaan liittyvästä erityishausta STEA myönsi Imetyksen tuki ry:lle ylimääräisessä koronaan liittyvässä erityishaussa 31 100 euroa.

Avustus käytetään vielä tämän vuoden puolella hankkeeseen, jolla vahvistetaan digitaalista ja etäyhteyksin toteutettua vertaistukea imetykseen ja vanhemmuuteen vauvaperheille. Avustuksella toteutetaan perheille avoimia verkkovalmennuksia, järjestetään lisää virtuaalisia imetystreffejä, tuotetaan kuva- ja videomateriaalia, kehitetään yhdistyksen nettisivuja, imetyschattia ja imetystukeen räätälöitävää sovellusta sekä rakennetaan yhdistyksen vapaaehtoisille imetystukiäideille verkkokoulutuksia.

Imetysuutisia 2/2020 32

Yhdistys & Uutiset

C

M

Y

CM

NORDIC FIT MAMA

MY

CY

CMY

K

Lisää hyvinvointia imettäville äideille – Imetyksen tuki ry ja Nordic Fit Mama aloittivat yhteistyön

Nordic Fit Mama on äitien terveyteen keskittynyt yritys, joka tuottaa verkkopalveluja erityisesti raskauden ja synnytyksen jälkeiseen hyvinvointiin ja kuntoutumiseen. Nordic Fit Mama tarjoaa Imetyksen tuki ry:n jäsenille “Kuntouta keskivartalo” ja “Itsetuntemus on voimaa” -valmennukset etuhintaan 20 % alennuksella.

MUKANA UUSISSA ALUISSA ● Opiskelijadoulausta

edullisin hinnoin

Kuva: Nora Varvemaa

Lämmöllä doulasi NORDIC FIT MAMA

Imetys on lapsen ja äidin terveydelle monin tavoin tärkeää. Odotus- ja imetysaika voivat kuitenkin myös rasittaa äidin kehoa ja aiheuttaa esimerkiksi selkä- ja niska/hartiavaivoja. Näitä voidaan sekä ehkäistä että hoitaa ryhtiä ja keskivartaloa vahvistavalla liikunnalla. Äidin terveys ja hyvinvointi on tärkeää myös vauva- ja pikkulapsiaikana. Tavoitteena on luoda ainutlaatuisesta imetysajasta sekä äidille että lapselle miellyttävämpää.

Imetyksen tuki ja Nordic Fit Mama tekevät syksyn aikana yhteistyötä imettävien äitien hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Yhteistyöhön kuuluu Imetyksen tuen nettisivuille laadittava, imettäville äideille suunnattu hyvinvoinnin tietopaketti, jossa on mukana helppoja treeniohjeita, joiden avulla äiti voi helpottaa synnytyksen jälkeistä aikaa hoitamalla ja kuntouttamalla lantionpohjan lihaksia ja keskivartaloa. Suunnitteilla on lisäksi blogikirjoituksia, podcast-jaksoja ja mahdollisesti syksyllä yhteinen webinaari. Nordic Fit Maman perustaja ja johtaja Riina Laaksonen myös luennoi marraskuussa Imetyksen tuki ry:n tukiäideille.

● TENS-laitteiden

vuokrausta

● TENS-elektrodeja ● GUA

SHA -kampoja

www.doulanu.fi �

SYDÄMELLISTÄ DOULAUSTA UUDELLAMAALLA JA ETÄNÄ

Hoitava ja parantava rintasidos

Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen?

Nursicare vähentää tutkitusti kipua1 ilman lääkeaineita ja parantaa rikkoutuneet rinnanpäät hellästi ja tehokkaasti.

SUOJAA • LIEVITTÄÄ KIPUA • PARANTAA

Lue lisää www.nursicare.fi Verkkokauppa www.bit.ly/ostanursicare

Jälleenmyyjät www.bit.ly/nursicaremyyja

nursicaresuomi

Maahantuoja Steripolar Oy | www.steripolar.fi | (09) 417 606 00 *Beitz AJ, Newman A, Kahn AR, Ruggles T, Eikmejer L. A Polymeric Membrane Dressing With Antinociceptive Properties: Analysis With a Rodent Model of Stab Wound Secondary Hyperalgesia; The Journal of Pain, February, 2004;5(1):38-47

Imetyksen asiantuntija jo 35 vuotta

www.lansinoh.fi Maahantuoja OneMed Oy

imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry

KUVA: ISTOCK / STÍGUR MÁR KARLSSON /HEIMSMYNDIR

Vinkkaa kaverille

jäsenyydestä, tue imetystä tuplasti!