Imetysuutisia 2/2018

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

2 / 2018

Imettäjään iskee ahdistus

– mistä D-MER:ssä on kysymys

Imetysviikko: ruokaturvaa pienimmille

Sisällys Imetysuutisia 2/2018 3

Pääkirjoitus

4

Imetysviikko 2018

8

Imetys ja vauvan aistisäätely

12

Kolumni

13 Teratologinen tietopalvelu 14 D-MER: Imettäjään iskee ahdistus 18 Avoin hymy rinnalla 22 Tarina harvinaislaatuisesta tytöstä ja äidistä 28 Osteopatia imetyksen tukena

14

30 Kirjavinkki 31 Yhdistys & uutiset

4 Kätilö auttoi vauvan rinnalle, mutta sanoi, ettei usko vauvan pystyvän imeä rintaa."

–Tarina harvinaislaatuisesta tytöstä ja äidistä, s. 22

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Miina Korpi Toimitussihteeri Jenni Tolonen Toimitus Jonna Aro, Suvi Finne, Annukka Moilanen, Niina Mäkinen, Ilona Noponen, Outi Paattiniemi, Pia Ruohotie Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Karjalankatu 2 A, 00520 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Saija Ohtonen-Jones saija.ohtonen-jones@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Vaajakoski, painos 800 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Miina Korpi

Imetysuutisia 2/2018 2

Pääkirjoitus

Lueskelin taannoin erästä somekeskusteluketjua, jossa kysyttiin parasta kolmen sanan lausetta – että löytyisikö sellaista, joka peittoaisi lauseen ”minä rakastan sinua”? Reilun 17000 kommentin joukossa oli monenlaisia ja -kielisiä ehdotuksia, mutta yksi aihe nousi selvästi muita enemmän esille: aihe oli ruoka. Suosituin ehdotus voittamattomaksi kolmen sanan lauseeksi nopean selailun perusteella näytti olevan: ”ruoka on valmista”.

Jäin pohtimaan, mitä tuo lause merkitsee ja miksi se on niin tärkeä niin monelle. Ruoka ja suun kautta saatava ravinto on yksi meidän kaikkien ensimmäisistä kokemuksista rakastetuksi ja hoivatuksi tulosta. Se liittyy kehon ja mielen muistissa myös siihen, että koemme olevamme turvassa. Aina jossain päin maailmaa, ja joissakin ääritilanteissa, ruoka on turva. Ruoka ja nimenomaan puhdas ruoka voi silloin tarkoittaa, että pysymme vielä hengissä. Että säilymme terveinä.

Kansainvälinen imetysviikko nostaa tänä vuonna teemaksi imetyksen elämän perustana. Se, että vastasyntyneet ja pienet lapset saavat puhdasta ja ravintorikasta ruokaa, eli maitoa, on elintärkeää. Meillä Suomessa on äidinmaidolle vaihtoehtoja, mutta kaikkialla maailmassa ei ole pääsyä niihin tai niiden puhtaaseen ja turvalliseen käyttöön. Siksi äidinmaito ja imetyksen tukeminen on globaalisti kullanarvoinen asia. Imetyksellä on kiistattomia hyötyjä aivan kansanterveydellisellä ja -taloudellisellakin tasolla, puhumatta siitä, mikä vaikutus imettämättömyydellä saattaa olla yksittäisenkin perheen talouteen ja lapsen sekä äidin terveyteen.

Tämän lehden sivuilta saat lukea lisää muun muassa imetysviikon teemasta sekä monista imetyksen erityiskysymyksistä. Numeroon on koottu runsaasti tietoa, mutta tuttuun tapaan jälleen koskettavia kokemuksia ja tarinoita.

Miina Korpi päätoimittaja

Imetysuutisia 2/2018 3

Imetysviikko 2018

1.–7.10.2018

Imetysviikko 2018: Imetys – elämän perusta Tänä vuonna imetysviikon teema nostaa esiin imetyksen merkitystä globaalissa taistelussa eriarvoisuutta, köyhyyttä ja virheellistä ravitsemusta vastaan.

Kestävämpi tulevaisuus tarvitsee imetyksen turvaamista, edistämistä ja tukemista.

Aidosti imetysmyönteisen maailman tiellä on vielä monia esteitä. Puutteita on niin terveyspalveluissa, tukiverkostoissa kuin työelämän lainsäädännössä. Äidinmaidonkorvikkeiden aggressiivinen markkinointi pahentaa tilannetta.

TEKSTI NIINA MÄKINEN

Imetysuutisia 2/2018 4

of our progress.

persist and the gap between rich and poor is increasing.

Preventing malnutrition in all its forms

Ensuring food security, even in times of crisis

Imetysviikko 2018 Breaking the cycle of poverty

“If breastfeeding did not already exist, someone who invented it tod would deserve a dual Nobel Prize in medicine and economics”

~ Keith Hansen, World Ba

The 823 000 child deaths, 20 000 maternal deaths, and $302 billion economic losses each year are stark reminders of the current reality. All these, and more, could be prevented by scaling up breastfeeding.

Globally, there were

155 million

children under 5 years of age stunted, 52 million wasted and 41 million overweight

In low- and medium-income countries, babies who were breastfed had a lower risk of death in their first year, compared with babies who were never breastfed

21%

Breastfeeding not only saves lives and money, it is the #FoundationOfLi #WBW2018 focuses on how breastfeeding helps prevent malnutrition in Globally, people are its forms, chronically food-insecure and malnourished and ensures food security even in times of crisis and breaks the cyc in developing regions live on thanit is time to take sto of poverty. With #WBW2018 just still around theless corner, the vast majority (489 million) live in countries $1.90 a day of our progress. affected by conflict

815 million

1 in 5 people

The global infant formula market is predicted to reach sales of almost

$70.6 billion

by 2019

4000 litres

More than of water are needed to produce just 1 kg of infant formula powder

Breastfeeding is one of the best Preventing Ensur investments in global health.

Every $1 invested inin breastfeeding securi malnutrition generates $35 in economic returns times all its forms Shorter durations of breastfeeding for children were associated with a

It is estimated that breastfeeding

10%

reduces the risk of overweight and obesity by about

compared to formula feeding

1%

The quantity and quality of milk production is relatively unaffected by a woman’s nutritional status, except in extremely malnourished women (only 1 percent of women)

Optimaalista ravintoa kaikille More than maailman lapsille

1.9 billion

60million

2.6-point loss in IQ scores

Not breastfeeding is associated

with economic losses Globally, there were about refugees and displaced populations many of of about $302 billion Globally, whom are young children and women at risk Globally, there were adults (18 years and older) were overweight. annually or 0.49% of world kaikilla muoImetys tasoittaa sosioekonomisia eroja antaen jokaitä ylipainoisia lapsia.

Virheravitsemuksen of multiple forms of malnutrition, chronically food-ins Of these, over 650 million were obese gross national income selle tasapuolisesti hyvät eväät elämän Imetys doilla on kauaskantoisia haittavaikutuksia terveyteen.the vast majority (4 whoalkuun. can benefit from breastfeeding

815

155 million

edistää naisten ja lasten terveyttä, hyvinvointia ja selLapsen virheravitsemuksen children under 5 years ofaiheuttaja age stunted, on usein koraffected by conflict viytymistä kaikkialla maailmassa. Epätarkoituksenmu- vikeruokinta puutteellisilla resursseilla.

Ongelmia ai52 million wasted and 41 million overweight kainen ravitsemus haittaa WHO:n tilastojen mukaan heuttavat esimerkiksi puhtaan veden puute, haasteet One intervention that is often overlooked in overcoming these problems is breastfeeding. Optimal breastfeeding helps prevent malnutrition in all its formsThe global infant f 250 miljoonan alle viisivuotiaan lapsen kasvua ja kehi- hankkia riittävästi korviketta, vaikeudet noudattaa with positive lifelong effects on both children and mothers. Breastfeeding is a climate-smart decision that helps ensure food security even in times ofpredicted to reach tystä.

Eriasteinen aliravitsemus ole ainoa virheravitkorvikeruokinnasta annettuja ohjeita ohjeistuksen In low- of and medium-income countries, crisis.

Breastfeeding improves the health and ei wellbeing of women and children and is the foundation a country’s development andtai future.

It is the great semuksen muoto.

Lapsuusiän ylipaino on jatkuvasti lipuute.

Imetys voi estää lapsen aliravitsemuksen kebabies who werefor breastfed had a planet and its people. equaliser that can help break the cycle of poverty. Protecting, promoting and supporting breastfeeding is crucial the health of our sääntyvä ongelma, joka ei rajaudu ainoastaan korkean hittymisen myös epäsuorasti, esimerkiksi ehkäisemällower risk of death in Byelintason keeping themaihin. mother-baby dyad in focus and creating a #WarmChain of support breastfeeding, we can achieve the World Health Assembly (WHA) Imetyksen puute yhdistää sekä ali- etlä for vakavan ripulitaudin. their first year, compared

$70.6

21%

target of at least 50% exclusive breastfeeding by 2025. This will also bring us closer to achieving the SDGs.

with babies who were never breastfed

More than

40

Together, we can inform, anchor, engage and galvanise on breastfeeding as the foundation of life. Everyone has a role to play in ensuring a healthier, more of water are nee 1 kg of infant form prosperous and sustainable future. How will you celebrate World Breastfeeding Week 2018?

It is estimated that breastfeeding

OBJECTIVES OF #WBW2018 reduces the risk of overweight INFORM

people about the links between good nutrition, food security, poverty reduction and breastfeeding

ANCHOR ANCHOR

breastfeeding as the foundation of life

and obesity by about

10%

ENGAGE GALVANISE compared to formula feeding

with individuals and organisations for greater impact

More than

action to advance breastfeeding as a part of good nutrition, food security and poverty reduction

1.9 billion

1%

The qua product a woma in extre (only 1 p

Globally, there were refugees> and displa whom are young chil adults (18 years and older) were overweight. of multiple forms of Of these, over 650 million were obese who can benefit from Celebrate #WBW2018 by visiting our website for the latest materials, social media 2/2018 kit, media kit Imetysuutisia 5 and other resources,or pledge and report your own event now.

Happy World Breastfeeding Week! #WBW2018 #WABA #FoundationOfLife #breastfeeding #SDGs #worldbreastfeedingweek2018

just around the corner, it is time to take stock

ting ion in rms

chronic diseases are rampant. Pockets of the worst forms of poverty still persist and the gap between rich and poor is increasing.

Ensuring food security, even in times of crisis

Breaking the cycle of poverty

WORLD BREASTFEEDING WEEK (WBW) 2018 • PRESS RELEASE

815 million Ruokaturvaa pienimmille

1 in 5 people

Globally, people are chronically food-insecure and malnourished and in developing on less than In 2015, the United Nations regions launchedstill thelive Sustainable Development Goals the vast majority (489 million) live in countries $1.90 a day (SDGs), an agenda to transform our world through sustainable development ge stunted, affected by conflict by 2030. Some progress has been made in relation to the 17 SDGs, however, llion overweight it has been slow. We must step up our efforts to reach the targets of the The global infant formula market is sitä, Ruokaturva tarkoittaa ettäand ensure that no one, and no issue is left behind. World 2030 Agenda,Breastfeeding is one of the best predicted to reach sales of almost kaikkien ihmisten saatavilla on ruocountries, investments indo global health.

Breastfeeding Week can help just that. by 2019 had a Every $1 invested in breastfeeding kaa kaikkina aikoina. Ruokaturvaan WABA took on this challenge through our WBW-SDGs campaign, making eath in not already exist, someone who invented it today ng did generates $35 in economic returns vaikuttavat ruoan saatavuus, edullinks between breastfeeding and each of the SDGs. Our annual World acompared dual Nobel Prize in medicine and economics” Breastfeeding Week campaign highlights these links to ensure that the lisuus ja erilaiset kriisit.

Konfliktit, More than breastfed ~ Keith Hansen, World Bank of water are needed to produce just protection, promotion and support of breastfeeding is key to sustainable luonnonkatastrofit ja köyhyys tehild deaths, 20 000 maternal deaths, $302 billion in development. Shorter durations of breastfeeding 1 kg of infant and formula powder kevät miljoonien ihmisten elämäs-for children were associated with a s each year are stark reminders of the current reality.

All of eeding Malnutrition, food insecurity and poverty affect millions and stand in the e, could be prevented by scaling up breastfeeding. tä selviytymistaistelua.

Imetys on The quantity and quality of milk ght way of sustainable development. The 2018 Sustainable Development Goals production is relatively unaffected by tärkein tekijä vauvojen ja pienten not only saves lives and money, it is the #FoundationOfLife. a woman’s nutritional status, Report except highlights the importance of focusing on these problems. World ng uses on how breastfeeding helps prevent malnutrition innäkökulmasta. all women hunger is rising again, in part due to food insecurity and other crises such as lasten ruokaturvan in extremely malnourished es food security even in times of crisis and breaks of thewomen) cycle conflict, drought and disasters associated with climate change. Obesity and (only 1 percent Korvikejauheen epäluotettavat toi- are rampant. Pockets of the worst forms of poverty still h #WBW2018 just around the corner, it is time to take stock chronic diseases Not breastfeeding is associated mitusketjut ja epähygieniset olot . persist and the gap between rich and poor is increasing. with economic losses Globally, there were about hädänalaisissa tilanteissa refugees and displaced populations many of tekevät of about $302 billion whom are young children and women at risk turvalre overweight. imetyksestä ehdottomasti annually or 0.49% of world of multiple forms of malnutrition, re obese gross national income lisimman vaihtoehdon. who can benefit from breastfeeding Imetys voi

n

$70.6 billion

4000 litres

2.6-point loss in IQ scores

1%

%

60million

reventing Ensuring food security, even in nutrition myös in parantaa koko perheen mahtimes of crisis its formsdollisuuksia parempaan ravitsemuk-

Breaking the cycle of poverty

n overlooked in overcoming thesesillä problems is breastfeeding. Optimal breastfeeding helps prevent malnutrition in all its forms seen, äidinmaidon hankkimion both children and mothers. Breastfeeding is a climate-smart decision that helps ensure food security even in times of seen ei kulu rahaa. es the health and wellbeing of women and children and is the foundation of a country’s development and future. It is the great Monien luonnonkatastrofien the cycle of poverty. Protecting, promoting and supporting breastfeeding istacrucial for the health of our planet and its people.

kana on ilmaston muuttuminen ja

dyad in focus and creating a #WarmChain of support for breastfeeding, we can achieve the World Health Assembly (WHA) ympäristötuhot.

Imetyksen edistäive breastfeeding by 2025.

This will also bring us closer to achieving the SDGs.

minen on tärkeässä roolissa myös

hor, engage and galvanise on breastfeeding as the foundation of life. Everyone has a role to play in ensuring a healthier, more ympäristönsuojelussa. uture. How will you celebrate World Breastfeeding Week 2018?Äidinmaito

815

Imetys 1 in 5 aseena köyhyyttä vastaan

on luonnollista, ruokaa, Globally, uusiutuvaa million people are chronically food-insecure and malnourished joka on ympäristöystävällistä, kos- and in developing people OBJECTIVES OF #WBW2018 regions still live on less than million ka se on the vast majority (489 million) live in countries tuotettu ja viety kuluttaKöyhyys $1.90 a day on vaikeasti katkaistava kierre, johon vaikuttavat monet tekijät, r 5 years of age stunted,ANCHOR affected by conflict ENGAGE M GALVANISE jan luo ilman päästöjä, pakkauksia muun sted and 41 million overweight ANCHOR e links actionmuassa to advance nälkä ja epäasianmukainen ravitsemus. Imetys on keino anwith individuals and breastfeeding as the tion, food breastfeeding as a part of The global infant formula marketfor is organisations ja jätettä.

Korvikeruokinnan mastaa jokaiselle lapselle paremmat, tasavertaiset lähtökohdat elämään. Se foundation of life eduction goodBreastfeeding nutrition, food security is one of the best predicted to reach sales of impact almost greater ding and poverty reduction siivinen ekologinen jalanjälki aihemahdollistaa miljoonien lasten selviytymisen ja hyvinvoinnin, ja tasoittaa dium-income countries, investments in global health. billion by 2019 re breastfed had a uttaa luonnonvarojen ehtymistä, polkua terveempään elämään Every $1 invested in breastfeeding ja vauraampaan tulevaisuuteen. ower risk of death in generates $35 returns ympäristön tuhoutumista ja ilmasÄidinmaito onin economic ravitsemuksellisesti ja immunologisesti ensiluokkaista heir first year, compared tonmuutosta lukuisin eri tavoin. ruokaa vauvoille ja taaperoille, ja se edistää aivojen kehitystä ja kognitiivisia litres More than o were never breastfed of watertuotannosta are needed to produce just Lehmänmaidon aiheuvalmiuksia paremmin kuin mikään muu.

Imetys on yhdistetty korkeampaan ing our website for the latest materials, social media kit, media kit and other resources,or pledge and report your own event now.

Shorter durations of breastfeeding 1 kg of infant formula powder tuu ilmastonmuutosta kiihdyttäviä älykkyysosamäärään, joten sen hyödyt ulottuvat myöhempiin oppimistulokfor children were associated with a d that breastfeeding Happy World Breastfeeding Week! kasvihuonekaasuja.

Sen lisäksi äisiin, koulutustasoon, työllistymiseen ja ansiotuloihin.

The quantity and#worldbreastfeedingweek2018 quality of milk 2.6-point loss sk of overweight WBW2018 #WABA #FoundationOfLife #breastfeeding #SDGs production is relatively unaffected by dinmaidonkorvikkeen valmistukseen, Imettämättömyyden kustannukset koskettavat koko yhteiskuntaa lyhyellä y about % pakkaamiseen, % a woman’s nutritional status, except in IQ scores ormula feeding säilytykseen, kuljetja pitkällä aikavälillä.

Matalammat imetysluvut ovat yhteydessä muun muin extremely malnourished women (only 1 percent of women)mittamiseen ja käyttöön tarvitaan assa kohonneeseen sairastavuuteen sekä matalampaan koulutustasoon ja Not breastfeeding Lisäksi is associated tavat määrät fossiilisia polttoaineityöllisyyteen. äidinmaidonkorvikkeen tuotantoprosessin ympäristöwith economic losses Globally, there were about million ta ja vettä. haitat nostavat osaltaan imettämättömyyden hintalappua. llion refugees and displaced populations many of

e were

$70.6

4000

10

and older) were overweight.

650 million were obese

1

60

whom are young children and women at risk of multiple forms of malnutrition, who can benefit from breastfeeding

of about $302 billion annually or 0.49% of world gross national income

Imetysuutisia 2/2018 6

n that is often overlooked in overcoming these problems is breastfeeding. Optimal breastfeeding helps prevent malnutrition in all its forms

IMETYSVIIKON LUKUJA

Maailmassa on 155 miljoonaa aliravittua, 52 miljoonaa kuihtunutta ja 41 miljoonaa ylipainoista alle 5-vuotiasta lasta.

Ylipainoisia aikuisia on yli 1,9

Matalan ja keskimääräisen tulotason maissa imetetyillä vauvoilla on 21% pienempi todennäköisyys kuolla ensimmäisen elinvuoden aikana verrattuna vauvoihin, joita ei ole koskaan imetetty.

Imetys vähentää ylipainoisuuden ja lihavuuden riskiä 10% korvikeruokintaan verrattuna.

815 miljoonaa

Äidin ravitsemustila ei vaikuta äidinmaidon määrään tai laatuun, lukuunottamatta äärimmäistä aliravitsemustilaa, josta kärsii vain 1% aliravituista äideistä.

Äidinmaidonkorviketta arvioidaan myytävän 70,6 miljardilla dollarilla vuonna 2019 maailmanlaajuisesti.

Yhden äidinmaidonkorvikejauhekilon tuottamiseen tarvitaan 4000 litraa puhdasta vettä

Imetys on yksi parhaista investoinneista maailman terveyteen. Jokainen imetykseen satsattu dollari tuottaa 35-kertaisen taloudellisen hyödyn.

Lyhytkestoinen imetys oli yhteydessä 2,6 pistettä matalampaan ÄO:n.

Imettämättömyys on yhdistetty 302 miljardin dollarin taloudellisiin menetyksiin vuosittain.

miljardia.

ihmistä kärsii jatkuvasta ruokaturvan puutteesta ja aliravitsemuksesta. Heistä yli puolet asuu konfliktialueilla.

Lähteenä on käytetty World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) liiton nettisivuja http://worldbreastfeedingweek.org

Imetysuutisia 2/2018 7

Imetys ja vauvan aistisäätely TEKSTI JA KUVAT MIINA KORPI

Katja, 37 v, sai esikoisensa kolme vuotta sitten.

Arki vauvan kanssa oli väsyttävää ja vauva tarvitsi jatkuvaa huolenpitoa ja sylissä oloa. Näin on toki vauvojen kanssa muutenkin, mutta tällä kertaa vauva oli erityisen suuritarpeinen ja sen oivalsi pian myös Katja.

Vauvakerhoista löytyneet äitikaverit tuntuivat elävän kovin erilaista elämää omien vauvojensa kanssa ja Katjasta tuntui, ettei hänen pienokaisensa sovi samaan muottiin.

– Vertaistukea sekin tavallaan oli, kun eräskin äiti vertasi hänen lapsensa koskaan saamien raivareiden olevan samoissa luvuissa kuin minun lapseni raivarit yhden päivän aikana, Katja kertoo.

Vaikka samankaltaisten perheiden löytyminen odotti vielä aikaansa, Katja koki, että ajatus oman lapsen erityisyydestä vahvistui jutellessa muiden kanssa, ja toisaalta se lohdutti.

– En ollutkaan aivan tavallisesta liian väsynyt, vaan aistihakuinen ja intensiivinen vauva oli oikeasti haastava hoitaa.

Katjan lapsella todettiin aistisäätelyn häiriö aistialiherkkyyksin tämän vuoden keväällä.

– Viimein sain neuvolassa riittävän painokkaasti sanottua, että olen väsynyt ja tarvitsen apua lapseni kanssa.

Katjan lapsi sai lähetteen toimintaterapeutin arvioon ja sittemmin toimintaterapiaan.

– Minua haastateltuaan toimintate-

Imetysuutisia 2/2018 8

rapeutti totesi lapsella olevan todennäköisesti sensorisen integraation häiriö, eli aistisäätelyhäiriö. En osannut aistimisen pulmia etukäteen ajatella syyksi, mutta minulta kysyttiin niistä jo neuvolassa lähetettä tehdessä. Lapsellani SI-häiriö ilmenee juuri aliherkkyytenä, jota on mielestäni vaikeampi hahmottaa kuin yliherkkyyttä. Kuitenkin selitys ja nimi sille, miksi lapseni on ollut vastasyntyneestä saakka kovin aistihakuinen, on ollut helpotus.

Miten aistialiherkkyys on sitten näkynyt vauvan hoidossa ja arjessa?

Katja kertoo sekä hellyttäviä että raskaita muistoja siitä, minkälaisia haasteita vauva-aika piti sisällään. Imetys on ollut heillä asia, joka on kantanut läpi hankalien aikojen, ja siihen aistialiherkkyys on vaikuttanut lähinnä positiivisesti.

– Vauva nappasi mestarillisesti rinnasta kiinni heti synnyttyään, ensiimetys kesti 45 minuuttia ja imuote

En ollutkaan aivan tavallisesta liian väsynyt, vaan aistihakuinen ja intensiivinen vauva oli oikeasti haastava hoitaa. oli täydellinen. Imetys sujui kyllä hyvin, vaikka toki rintalakkoja ja muita kommervenkkejä on ollut matkan varrella. Yksi tapa, jolla aistihakuisuus näkyy lapsellani, on tarve hakea suutuntumaa. Siksi lapsi on aina mielellään ollut rinnalla ja saattaa tänä päivänäkin viedä löytämiään tutteja tai muita suuhun – vaikka ei ole itse koskaan käyttänyt tuttia.

Katja kertookin imettäneensä paljon, vauva oli alkuun jatkuvasti rinnalla. Imetystä tukemaan suositeltiin ihokontaktia, ja vauva todella viihtyi iholla.

– Kuitenkin alkuviikkojen jälkeen vauva alkoi olla tyytymätön ja muuttui kovin itkuiseksi. Koliikkityyppistä itkua jatkui aina illat, ja yöt olivat katkonaisia. Päiväunet olivat mikroskooppisen lyhyitä ja aloin itse olla aika poikki. Vauva vaati jatkuvaa liikettä, eikä tyytynyt rattaisiin tai sänkyyn. Kantamisen lisäksi rauhoittuminen vaati usein myös sen, että kävelimme ulkona.

– Hän nautti, kun sai nähdä ja kuulla vilinää ympäristössä. Kantoreppu ja myöhemmin kantoliina toivat helpotusta jatkuvaan kantamiseen.

Tuossa vaiheessa Katja haki tukea Imetyksen tuen ryhmästä Facebookista.

– Viestittelin kaksin tukiäitien kanssa. Joku neuvoi unikoulun miet-

timistä, kuten neuvolakin, mutta vauvani oli vasta kuusi kuukautta, enkä kokenut, että se olisi ratkaisu. Yhdeltä tukiäidiltä kuulin, että meidän kohdalla saattaisi olla kyse vauvan allergiasta jollekin ruoka-aineelle, jolle hän altistuu äidinmaidon kautta. Kokeilin imetysdieettiä, ja sainkin siitä avun. Vauvani ei kestänyt maitoa ja munaa, joten ne jäivät pois ruokavaliostani.

Yöt helpottuivat, mutta päiväunet olivat edelleen todella lyhyitä ja har-

Imetysuutisia 2/2018 9

vassa. Vasta lapsen täytettyä vuoden, arki alkoi hieman helpottaa.

– Sitten lapsella alkoi ilmetä aika rajuja raivareita. Kuten lapsen jatkuva itku, raivarit olivat äitinä tosi rankkoja kuunnella. Epävarma olo itsestä vanhempana oli rankkaa.

Aistipulmat saattavat aiheuttaa haasteita kiinteiden ruokien aloittamiseen, mutta Katjan lapsella aistihakuisuus on tukenut uusista ruuista kiinnostumista.

– Nyt vähän vanhempana lapsi syö

>

mielellään voimakkaita makuja. Kiinteitä ruokia aloitellessa puolivuotiaana hän oli hyvin kiinnostunut ruokien tutkailusta ja maistelusta, sormiruokailu toimi meillä hyvin. Toisaalta imetys jatkui siinä rinnalla ja vauvan hyvä kasvu sen turvin on ollut yksi voimavara arjessa.

- Imetyksen onnistuminen on ollut minulle tärkeää siksi, että sen sujuminen on antanut voimakkaita onnistumisen kokemuksia, joita muuten oli vauva-aikaan aika harvoin.

Katja kokee tärkeäksi myös sen, että hän sai neuvolan kautta apua ja he pääsivät toimintaterapiaan.

– Tiedän, että kaikilla paikkakunnilla se ei ole itsestäänselvyys, ja alle kolmevuotiaana pääsy tutkimuksiin on vieläkin harvinaisempaa.

Itkuinen vauva kasvoi suuritarpeiseksi taaperoksi ja edelleen vahvatahtoiseksi lapseksi.

Katjaa on auttanut lapsen koke-

musmaailmaan perehtyminen sekä lapsentahtinen kasvatustyyli. Eläytyminen lapsen kokemusmaailmaan auttaa myös näkemään lapsen vahvuudet, kuten loistavan huumorintajun ja vilkkaan mielikuvituksen.

- Ulkopuolisen silmin jotkin ratkaisut saattavat vaikuttaa lapsen tahtoon myöntymiseltä tai periksi antamiselta, mutta sitä se ei kuitenkaan meillä ole. Tietyissä tilanteissa lapseni olon helpottuminen edellyttää paljonkin joustamista, mutta olen oppinut luovimaan ja ennakoimaan, ja näin pärjäämään haastavissakin tilanteissa.

– Olen lukenut kirjoja, kuten Toimiva perhe ja Tulistuva lapsi, sekä käynyt Toimiva perhe-kurssin. On helpottavaa tietää, mitä lapsen käyttäytymisen taustalla on. Siltikin joudun soveltamaan, sillä lapsella on aistipulmien lisäksi viivästymää puheenkehityksessä.

Katja kertoo, etteivät lapsen ongel-

Imetysuutisia 2/2018 10

mat tule näkyville päiväkodissa, jossa aistihakuinen lapsi nauttii aistiärsykkeistä; leikeistä, äänistä, seurasta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö aistiminen kuormittaisi lasta kuitenkin. Päiväkodissa lapsi myös nukkuu päiväunet, jotka kotona ovat jääneet jo jonkin aikaa sitten.

– Kotona kuormittuminen sitten näkyy, kun lapsi on tsempannut päivän ajan, ja illat ovatkin välillä olleet hankalia. Toisaalta meillä onkin helppoa juuri se, että hän osoittaa tunteensa selkeästi ja siksi tiedän usein hyvin, miltä hänestä tuntuu.

– Halu onnistua ja olla lapsen tukena on auttanut minua löytämään meille sopivia keinoja. Meillä tämä toimii ja tiedän toimivani oikein lapsen kannalta. Vaikka vanhemmuus on ollut rankkaa, tiedän että tällä periksi antamattomalla luonteellaan lapseni tulee kulkemaan sinnikkäästi omia polkujaan läpi elämän.

Vauvan aistisäätely Kun terve vauva on kovin suuritarpeinen, levoton ja itkuinen, nukkuu ja syö huonosti tai saa hepulit jokaisesta vaipan vaihdosta, herää vanhemmilla usein huoli vauvasta ja heidän jaksamisensa on koetuksella. Jos vauva reagoi moniin tavallisiin aistikokemuksiin poikkeuksellisen voimakkaasti, kyseessä saattaa olla aistitiedon käsittelyn eli sensorisen integraation häiriö. Keskosina syntyneillä tämä on hieman yleisempää kuin täysiaikaisilla vauvoilla. Usein jo tieto vauvan aistisäätelyn erityispiirteistä ja keinot niiden huomioimiseen arjessa helpottavat elämää aistisäätelyhäiriöisen vauvan kanssa.

Aistiyliherkkyyttä voi olla jo aivan pienellä vauvalla. Aistimuksiin ylireagoiva vauva saattaa viihtyä vain tietyn ihmisen sylissä tai ei sylissä lainkaan. Hänen vireystilansa ja mielialansa voivat vaihdella hyvinkin nopeasti. Vauva saattaa reagoida voimakkaasti ääniin, yllättävään liikkeeseen ja kevyeen kosketukseen. Hänen saattaa olla vaikea asettua syömään rintaa ja myöhemmin siirtyä kiinteisiin ruokiin. Päivittäisissä hoitotilanteissa aistiyliherkkä vauva voi hermostua kovastikin. Myös nukkumaan rauhoittuminen ja unessa pysyminen voi olla hänelle vaikeaa. Vauva saattaa herätä pienimpäänkin ääneen tai omaan säpsähtelyynsä. Vauva voi myös olla kovin itkuinen.

Aistimuksiin alireagoivat vauvat ovat usein niin sanottuja helppoja vauvoja, jotka tyytyväisenä seurailevat ympäristöään eivätkä pienistä valita. He ovat usein hyvin syöviä ja nukkuvia, mutta heidän motorinen kehityksensä voi olla hieman keskimääräistä hitaampaa. Heillä on usein myös korkea kipukynnys.

Aistimushakuisuutta on usein aivan pienistä vauvoista vielä hankala huomata. He voivat olla kovin levottomia ja paljon liikkeessä. Motoristen taitojen kasvaessa näkyviin voi tulla selvemmin jonkin tietyn aistimuksen hakemista. Aistihakuisuuden taustalla voi olla aistimuksiin yli- tai alireagointia. Tämän selvittäminen on tärkeää, jotta vauvan tarpeisiin osataan vastata oikealla tavalla.

Aistisäätelyn vaikeudet tuovat usein pulmia myös imetykseen ja muuhun syömiseen. Jos imetyksessä on hankaluuksia, on tärkeää sulkea ensin pois muut syyt (mm. imetysasento, imuote, vauvan refluksi/allergiat/suun jänteiden kireydet, jne.), mutta huomioida myös aistimusten käsittelyyn liittyvät asiat. Imetystilanne ja syöminen tarjoavat vauvalle aistimusten tulvan, jota vauvan voi olla vaikea käsitellä. Syömisen vaikeuksiin apua kannattaa hakea pikaisesti, sillä pitkittyessään ne helposti hankaloituvat.

Imetystilanteessa tulisi huomioida vauvan aistisäätelyn erityispiirteet ja muokata ympäristöä ja tilannetta niiden mukaisesti. Yleisesti ärsykkeiden vähentäminen ja vauvan rauhoittaminen ennen syömistä ovat toimivia ohjeita. Kiinteisiin siirryttäessä erilaiset maut, hajut ja koostumukset saattavat olla vauvalle ylivoimaisia ja hän voi tarvita enemmän aikaa ja useampia maistelukertoja kuin vauvat keskimäärin. Myös suun alueen aktivoiminen muuten voi olla tarpeen syömistaitojen kehittymisen tukemiseksi.

Vauvan aisti- ja tunnesäätelyn kykyä voidaan tukea ja vahvistaa vastaamalla vauvan aloitteisiin mahdolliset aistisäätelyn pulmat huomioiden sekä muokkaamalla ympäristöä juuri kunkin vauvan tarpeita vastaavaksi. Pieni vauva ei vielä osaa sanoin kertoa olostaan, mutta levottomuus, ärtyisuus, kitinä ja itkuisuus sekä kehon jännittyneisyys viestivät epämukavasta olosta. Yleisiä rauhoittelukeinoja vauvalle ovat ihokontakti, kapalointi, hidas ja rytminen liike, ympäristön ärsykkeiden vähentäminen, tutin tai nyrkin imeminen sekä vauvan rauhoittava hieronta.

Jos arki vauvan kanssa tuntuu hankalalta, apua ja tukea vauvan aistisäätelyn pulmien ymmärtämiseen ja huomioimiseen sekä päivittäisen elämän helpottamiseen saa sensorisen integraation terapiaan erikoistuneelta toimintaterapeutilta. Huoli kannattaa ottaa esille neuvolassa, josta voidaan tarvittaessa ohjata perhe eteenpäin.

Annukka Moilanen, toimintaterapeutti, si-terapeutti, imetysohjaaja

Imetysuutisia 2/2018 11

Kolumni

Isoäidin katse Olipa kerran tuleva äiti, jota pelotti tulla äidiksi. Hänen vatsassaan kasvoi pieni tyttö, mutta hän ei uskaltanut vielä oikein ajatella sitä. Hän mietti, että jos hän olisi liian onnellinen, onni otettaisiin häneltä pois. Hän oli toivonut vauvaa monta vuotta, joten hänen oli vaikea uskoa siihen, että perhe voisi lopulta todella kasvaa. Äitiä pelotti, koska hän oli joutunut luopumaan omasta äidistään liian varhain.

Siihen aikaan oli tapana, että tulevat äidit ja isät kutsuttiin perhevalmennuksiin kuulemaan, millaista on elää vauvan kanssa. Valmentaja oli terveydenhoitaja, joka puhui sairaalan neuvotteluhuoneessa isolle joukolle vanhempia. Kun valmennuksessa alettiin puhua imettämisestä, äiti ei kohta enää kuunnellut, mitä puhuttiin. Mieleen tuli päällekkäin liian monta ajatusta ja kysymystä. Kohta minä imetän. Kohta minä imetän! Tuleekohan maitoa? Onko vauva koko ajan kiinni minussa? Sattuukohan se?

Imettäminen ei tuntunut äidistä ollenkaan luonnolliselta, vaan uudelta ja kummalliselta ajatukselta. Hän mietti, miten imettäminen haittaisi hänen elämäänsä. Vauvan yrittämisen ja raskauden aikana hän oli syönyt oikein terveellisesti ja välttänyt kaikkea, mitä ohjeissa sanottiin. Hän mietti, että sama jatkuisi imetyksen ajan. Hän laski jopa kuukausia siihen, kun saisi taas itse päättää, mitä suuhunsa laittaisi. Erityisesti hän toivoi, että saisi juoda kahvia niin paljon kuin haluaa.

Kun perhevalmennuksesta oli kulunut noin kuukausi, puihin alkoi tulla lehtiä ja äidin vatsa pyöristyä. Äiti vilkuili tyytyväisenä pullottavaa vatsanseutuaan ja osti mekkoja, joista se näkyi selvästi. Kesä oli hyvin kylmä, joten mekkojen päälle piti pukea villatakki. Äitiysvaateosastolla tuleva äiti katseli imetysrintaliivejä, mutta päätti ostaa nii-

tä vasta myöhemmin. Äitiysloma alkoi syyskuun lopussa. Äiti ehti olla kotona vain vähän aikaa, ennen kuin hänen olonsa huononi niin, että piti lähteä sairaalaan. Vauva syntyi kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. Kun vauva pääsi ensimmäistä kertaa äidin syliin syömään, syntymästä oli kulunut jo monta tuntia.

Aluksi äiti ja isä olivat hyvin väsyneitä, koska vauvaa piti syöttää kahden tai kolmen tunnin välein, jotta se kasvaisi tarpeeksi. Vauva sai välillä rintamaitoa ja välillä pullomaitoa. Kätilöt sairaalassa antoivat hyviä vinkkejä imettämiseen. Kun pieni ei jaksanut syödä suoraan rinnasta, rintakumi auttoi.

Tytöllä oli ikää neljä viikkoa, kun äiti jäi kahdestaan kotiin vauvan kanssa. Tyttö oli hyvin, hyvin nälkäinen ja halusi olla koko ajan äidin lähellä. Äiti istui sohvalla ja kaipasi entistä elämäänsä. Äidin ystävä muistutti, että vauva on vauva vain hetken. Se ei kuitenkaan vielä silloin vaikuttanut. Kului viikko ja toinenkin, ennen kuin äiti sai uusia ajatuksia. Hän mietti, että sohvalta ei olekaan kiire pois.

Että mikään muu ei oikeastaan ole tärkeää. Hän oli katsonut tytärtään silmiin ja nähnyt niissä melkein kuin peilin. Tai oikeastaan vielä enemmän - tytön isoäidin katseen.

Ilona Noponen

Kirjoittaja on pian 1-vuotiaan Saaran äiti Pohjois-Savosta

Imetysuutisia 2/2018 12

Teratologinen tietopalvelu TEKSTI JONNA ARO

Mikä?

Valtakunnallinen Teratologinen Tietopalvelu – äidin lääkeneuvonta on suunnattu perheille jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Kyseessä on puhelimitse annettava neuvontapalvelu. Palvelu neuvoo äitiä mm. lääkkeiden käytön vaikutuksista sikiön kehitykseen sekä imetyksen aikaisten lääkkeiden käyttöön koskevissa kysymyksissä. Useimmat kysymykset koskevat nimenomaan lääkkeitä, mutta myös elintarvikkeiden, luontaistuotteiden sekä infektioiden vaikutuksista annetaan tietoa.

Naistentautien ja synnytysten Erikoislääkäri Heli Malm on työskennellyt Teratologisessa Tietopalvelussa vuodesta 1997. Haastattelimme Malmia puhelimitse.

– Palvelu on suunnattu perhettä perustaville, lasta odottaville vanhemmille sekä terveydenhuollon ammattilaisille. Vastaamme myös mm. mediakyselyihin ja apteekin kyselyihin. Eli meille voi soittaa, jos kaipaa tietoa odottamista ja imetystä koskevissa kysymyksissä lääkkeiden, infektioiden ja luontaistuotteiden käytöstä ja niiden vaikutuksista sikiön terveyteen, Malm kertoo.

– Talidomidikatastrofin jälkimainin-

geissa 60-luvun alussa Euroopassa alettiin perehtyä lääkkeiden aiheuttamiin sikiöhaittoihin. Euroopan Teratologisten Tietopalvelujen Yhteisjärjestö perustettiin v. 1990 ja Suomi liittyi tähän Teratologisen tietopalvelun perustamisen yhteydessä 1994. Olemme aktiivinen jäsen Euroopan Teratologisten Tietopalvelujen yhteistyöverkossa, jatkaa Malm.

Miksi?

Moni raskaana oleva pohtii tulevaa elämänmuutosta, pientä nyyttiä ja omaa vanhemmuutta. Joihinkin seikkoihin olisi hyvä kiinnittää huomiota jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Mietinnän aiheena voivat olla erilaisten ulkopuolisten tekijöiden vaikutukset, kuten sairauden takia tarvittavan lääkityksen vaikutus itseen tai sikiöön. Teratologinen Tietopalvelu on kehitetty vastaamaan näihin kysymyksiin ja keräämään tietoa lääkkeiden turvallisuudesta.

– Alkuraskaus on herkkä vaihe sikiön elinten kehityksen kannalta ja siksi jo raskauden suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä lääkitykset mahdollisimman turvallisiksi. Kyselyitä meille tulee raskautta ja ime-

Imetysuutisia 2/2018 13

tystä koskevista altistuksista ja lähes 90 % koskee lääkkeitä. Pieni osa koskee mm. luontaistuotteita, infektioita.

Kyselyistä 60 % koskee raskauden aikaista altistumista ja 40 % imetyksen aikaista altistumista.

Missä?

Palvelu on perustettu 1994 Väestöliiton perinnöllisyysklinikan yhteyteen ja se on siirtynyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alle 2004. Teratologinen tietopalvelu vastaanottaa vuosittain noin 6000 kyselyä. Puhelinvastaanotto toimii arkisin klo 9 –12.

Palvelussa työskentelevät päätoimisesti yksi kokopäivätoiminen erikoislääkäri, farmaseutti ja kätilö. Lisää tietoa palvelun toiminnasta sekä raskauden ja imetyksen aikaisesta turvallisesta lääkehoidosta löytyy HUS: in sivuilta (ww.hus.fi) sekä Teratologisen Tietopalvelun omilta Facebook -sivuilta.

www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/Sivut/default.aspx

Imettäjään

iskee

ahdistus Mistä D-MERissä on kyse?

TEKSTI OUTI PAATTINIEMI

Pikkuinen suppusuu hamuaa rintaa. Äiti ottaa mukavan asennon sohvalla ja valmistautuu ruokkimaan maidontuoksuista nyyttiään. Kaikki on juuri nyt hyvin – kunnes yhtäkkiä ei olekaan.

Jostain syöksyy ahdistus ja paha olo mustan aallon lailla äidin ylle. Mitä ihmettä tapahtui?

Imetysuutisia 1/2018 2/2018 14

D-MER eli Dysphoric Milk Ejection Reflex tarkoittaa imetyksen aikaista negatiivisten tunteiden aaltoa, joka valtaa äidin mielen juuri ennen maidon herumista tai sen aikana. Tunteet voivat tulla jokaisen herumisen yhteydessä tai vain silloin tällöin, ja ne voivat olla voimakkuudeltaan kaikkea lievästä haikeuden tunteesta syvään epätoivoon ja kauhuun. Vatsassa voi velloa ontto tunne, kuin kouristus tai mouruava nälkä. Tunnetila katoaa nopeasti, usein jo ennen herumisen päättymistä.

”Oireet olivat voimakkaat imetystaipaleen alusta asti. Heti herumisen alkaessa oli kuin musta myrsky olisi noussut ylleni. Kaikki ilo katosi ja itku oli herkässä. Tuli paha olo ihan fyysisesti, ja tunne todellisuudesta vieraantumisesta oli todella voimakas. Oli kuin olisin katsellut kaikkea jostain kaukaa, ja se itketti. Pelkäsin. Näin ihanan vauvan syömässä ja muun perheen iloisena ja olin itse jossain todella synkässä paikassa.”

Marjaana

Hormoneista se kaikki johtuu Käsite D-MER on ollut olemassa kymmenisen vuotta, mutta ilmiö on vielä melko tuntematon Suomessa.

Neuvolassa ei siksi välttämättä tunnisteta ongelmaa, saati osata auttaa siinä. D-MER johtuu normaalista poikkeavasta dopamiinitason laskusta imetyksen aikana. Jotta maito alkaisi herua, dopamiinihormonin määrän täytyy hetkellisesti laskea. D-MERistä kärsivillä naisilla dopamiinilasku tapahtuu liian nopeasti tai liian matalalle. Tällöin aivojen mielihyväkeskuksessa sijaitsevat dopamiinireseptorit eivät saa tarvitsemaansa dopamiinia, ja ihminen kokee negatiivisten tunteiden vyöryn.

D-MER ei ole sama kuin synnytyksen jälkeinen masennus eikä sillä ole muutenkaan tekemistä mielenterveyden kanssa. Ilmiö on puhtaasti hormonaalinen. Olennainen ero DMERin ja esimerkiksi masennuksen välillä on, että D-MER-äidit voivat mainiosti lukuun ottamatta niitä hetkiä, kun maidon heruminen alkaa. Paha olo valtaa mielen vain hetkeksi ja väistyy nopeasti.

D-MER ei tarkoita, että äiti ei pitäisi imettämisestä taikka että hänellä olisi ongelmia kiintyä vauvaan –

vaikka toki voimakkaat oireet voivat vaikuttaa imetyskokemukseen negatiivisesti. D-MERillä ei myöskään ole tekemistä äidin aiempien elämänkokemusten tai esimerkiksi traumataustan kanssa. Sitä, kenelle tulee D-MER, ei voi ennustaa. Vain D-MER-historia aiempien imetysjaksojen aikana ennakoi sitä, että ilmiö toistuu myöhemminkin.

Se menee ohi - nopeasti tai ennen pitkää D-MER on refleksi, jolle äiti ei voi itse mitään. Sitä ei voi kontrolloida aja-

Imetysuutisia 1/2018 2/2018 15

tuksilla tai hoitaa terapialla. Se liittyy suoraan maidon herumiseen, ei siis esimerkiksi nännien stimulointiin tai fyysiseen läheisyyteen. Oireita voi tulla myös silloin, kun heruminen alkaa ilman vauvan imettämistäkin, esimerkiksi äidin rentoutuessa saunassa tai kuullessa vauvan itkun. Samoin maidon pumppaaminen voi aiheuttaa D-MER-aallon.

Ilmiön tunnistamista vaikeuttaa se, että kaikki naiset eivät tunne maidon herumisen alkamista. Imettäessä heruminen voi käynnistyä myös niin tiheästi uudelleen, että väliin ei jää

>

taukoja, jolloin olo paranisi – tällöin paha olo voi velloa päällä koko kulloisenkin imetyskerran ajan. ”Saadessani kaksoset 34-vuotiaana minusta tuli ison perheen äiti – meillä oli ennestään jo kaksi lasta. Imetys alkoi sujua teknisesti hyvin jo synnytyssairaalassa, eikä maidon riittävyydestä ollut huolta. Kotona jumitin tuntikausia sohvalla hikoillen jättimäisen imetystyynyn alla, vauvat tiukasti rinnoissani kiinni. Silloin imetyshetkiin alkoi liittyä selittämätöntä, aaltoilevaa ahdistusta.

Lähelläni riehakkaina leikkivät lapset kovine äänineen saivat minut hetkittäin voimaan pahoin ja kokemaan ärtymystä, jopa raivoa. Tuntui kuin olisin tulossa hulluksi. Tunteen mentyä pois sama hyörinä ympärillä näytti vain hauskalta ja ihanalta lasten yhteisleikiltä.

Kerran olin viettämässä rentoa vapaahetkeä piknikillä ystäväni kanssa, ja kummastelin, kun kesken leppoisan keskustelun minulle tuli synkkä olo. Muutaman sekunnin päästä tunsin, kuinka maito alkoi herua liivinsuojiin. D-MER oli saavuttanut minut, vaikka imetys ei ollut käynyt mielessänikään!” Outi D-MER voi ilmetä heti imetystaipaleen alussa ja kestää sen loppuun saakka. Monilla se kuitenkin helpottaa ensikuukausien jälkeen. Jos D-

”Kun olin yksin vauvan kanssa kotona, piti laittaa TV päälle, jotta pysyisin järjissäni. Sillä tavalla minulla oli tunne kontaktista normaalimaailmaan. Veden juominen toimi myös jollain kummallisella tavalla tässä tilanteessa helpottaen oireita – mitä kylmempää vettä, sen parempi. Otin yhteyttä neuvolaan, jossa ei uskottu tällaista olevan olemassa, vaan kehottivat kääntymään mielenterveyspuolelle. Puhuin myös psykiatrin kanssa, joka tulkitsi asian olevan vain omia pelkojani riittämättömyydestä äitinä.”

Marjaana MER on voimakas, se voi vaarantaa imetyksen jatkuvuuden. Imetystä ei kuitenkaan missään nimessä kannata lopettaa D-MERin takia, koska tilaa voidaan hoitaa. Lievissä tapauksissa yleensä riittää, että imettävä äiti saa tietoa ilmiöstä. On huojentavaa ymmärtää, että paha olo johtuu hormoneista eikä esimerkiksi siitä, että imetys tai vauva olisi itselle oikeasti epämieluisa asia. Kun äiti tulee tietoiseksi ilmiön olemassaolosta, hän voi

”Tuntemukset tulivat vain ja ainoastaan maidon heruessa imetyksen alussa ja loppuivat jo ennen imetyskerran päättymistä.

Ahdistusta ei tullut säännöllisesti, vaan se oli satunnaista. En koe, että tunne olisi ollut kovin voimakas, hyvin epämiellyttävä vain.

Muistelen, että eniten niitä oli lapsen ollessa kuukauden vanha. Ne loppuivat kokonaan noin 2,5 kuukautta imetettyäni.”

Maria

Imetysuutisia 2/2018 16

tulkita ja sietää oireita joustavammin.

Sen sijaan, että painisi itsesyytösten ja ”mikä minussa on vialla”-kysymysten kanssa, hän voi todeta mielessään, että ”kas, sieltä se hormoniaalto taas tulee, pian se menee pois ja kaikki on hyvin”. Kannattaa puhua aiheesta muiden äitien kanssa vertaisryhmissä ja kaveripiirissä. Tiedon jakaminen voi auttaa sekä itseä että muita.

Apua elämäntavoista Jos D-MER häiritsee kovasti, kannattaa pitää kirjaa oireista ja niihin mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä: unen määrästä, juomisesta ja syömisestä, stressinaiheuttajista, mielihyvän aiheista. Tällöin voi löytyä lainalaisuuksia oireiden voimistumisen ja ulkoisten tekijöiden välillä. Tiedetään, että riittävä nesteytys, nukkuminen ja liikunta voivat lieventää oireita samoin kuin kohtuullinen kofeiinin nauttiminen. Tehokas keino oireiden häivyttämiseen on mielen harhauttaminen vaikkapa television tai kännykän avulla imetyksen aikana. Mikä tahansa, mikä kiinnittää ajatukset muualle omista tuntemuksista, voi auttaa. Toisaalta mindfulness-tyyppinen tietoisuusharjoittelu saattaa

”Imetyksen alkaessa tulee lähinnä epämääräinen negatiivinen tunne, ahdistunut tai hermostunut olo, samanlainen kuin jos tajuaisi unohtaneensa jotain tärkeää. Tuntuu kuin jotain painavaa roikkuisi päälläni ja odottaisin sen putoavan. Tunne tulee aaltomaisena, saavuttaa huippunsa nopeasti ja häviää yhtä äkkiä kuin on ilmaantunutkin. Olen työssäni mielenterveysasioiden kanssa tekemisissä ja itsetuntemukseni on niin hyvä, että olen aina epäillytkin, että kyse on hormonaalisesta ilmiöstä.

Samanlaisia tunteita tuli synnytyksen jälkeisissä mielialanvaihteluissa, mutta ne olivat silloin paljon voimakkaampia.”

Maria

auttaa hyväksymään tunteiden vaihtelun.

Runsas maidontuotanto voi liittyä D-MERin esiintymiseen, koska täytenä pursuavat rinnat heruvat spontaanisti helpommin kuin maltillisemmin maitoa tuottavat. Jos oma maidontuotanto on ylitsepursuavaa, kannattaa pyytää neuvoja sen tasaamiseen neuvolasta tai imetystukihenkilöiltä. ”Tutkin tunteen tullessa ajatuksiani, mutta en löytänyt mitään kaavaa tai syytä tunteille, ja tämä vahvisti itselleni niiden olevan hormonaalisia. Yritin aina tietoisesti ajatella, kuinka onnellinen olen lapsesta ja kuinka ihanaa minusta on imettää, jotta imetykseen ei kytkeytyisi negatiivista leimaa. Yritin tietoisesti rentouttaa kehon. En tiedä, auttoiko tämä myös tunnetta menemään nopeammin ohi.” Maria

Lääkehoito turvaa imetyksen jatkumisen Voimakkaissa D-MER-tapauksissa on suuri riski, että äiti päätyy vieroittamaan vauvan rinnalta. Viimeistään silloin kannattaa ottaa yhteys lääkäriin, koska D-MERiä voidaan hoitaa

myös lääkkeellisesti. Dopamiinitasoa tasapainottava lääkitys voi poistaa oireet kokonaan, ja tarvittava annos on yleensä pieni. On tärkeää varmistaa, että hoitohenkilökunta ymmärtää eron D-MERin ja masennuksen tai muiden psyykkisten ongelmien välillä; masennuslääkkeistä ei yleensä ole D-MERin hoidossa apua, ja jotkin niistä saattavat jopa pahentaa oireita.

Jos lääkehoito ei ole mahdollinen tai äiti ei halua siihen ryhtyä, voi dopamiinitasoihin yrittää vaikuttaa luonnonmukaisilla hoitokeinoilla.

Ruusujuurta pidetään tehokkaimpana luontaistuotteena D-MERin hoidossa, mutta senkin käytöstä kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Ruokavaliossa on hyvä olla riittävästi B-vitamiineja ja omega-rasvahappoja. Kokeneelta akupunktiohoitajalta voi kysyä dopamiinin eritykseen vaikuttavaa hoitoa. Lisää mahdollisia hoitokeinoja – istukan syömisestä aina musiikkiterapiaan asti – löytyy internetsivustolta d-mer.org. ”Minulla D-MER oli kahden ensimmäisen kuukauden ajan niin voimakas, että imetyksen lopettaminen kävi tois-

Imetysuutisia 2/2018 17

tuvasti mielessä. Ahdistuksen keskellä itkin ja kiroilin sitä, miten paha olo voikin olla. Sitten tunne vain aina meni ohi, ja kaikki oli taas hyvin. Jouduin monesti pyytämään anteeksi lapsilta ja mieheltäni, kun olin ollut heille kohtuuttoman vihainen jostain pienestä asiasta; D-MER-aalto heitti ympärilläni olevan todellisuuden ylle mustan varjon, joka sai kaiken näyttämään kamalalta ja väärältä.

Kun mainitsin asiasta synnytyksen jälkitarkastuksessa, lääkäri kuunteli kiinnostuneena ja totesi, ettei ole koskaan kuullut asiasta – ja että on ehkä itse kokenut samaa. Tuntui mukavalta voida kertoa lääkärille jotain tärkeää, joka voisi auttaa häntä itseään ja ehkä muitakin potilaita. Kaksosten täyttäessä 4 kuukautta D-MER oli kadonnut.” Outi Lähteinä käytetty: Imetyksen tuki ry https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/d-mer/ www.D-MER.org Lainaukset Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmän jäseniltä, jotka halusivat kertoa kokemuksistaan D-MERistä.

Avoin hymy rinnalla Imetys ja halkiot Suomessa syntyy vuosittain noin 120 vauvaa, joilla on jokin suun alueen halkioista. Halkiot luokitellaan kahteen ryhmään, toisessa ryhmässä ovat huulihalkiot ja huuli-suulakihalkiota ja toisessa suulakihalkiot. Osa halkioista liittyy muihin poikkeavuuksiin. Suomessa huulen korjausleikkaus tehdään vauvalle noin kolmen kuukauden ikäisenä ja suulakihalkion korjausleikkaus noin yhdeksän kuukauden ikäisenä. Avoin halkio on siis mukana vauvan ja vanhempien elämässä useiden kuukausien aikana.

TEKSTI PIA RUOHOTIE

Imetysuutisia 2/2018 18

Äidinmaito olisi minulle tärkeää Halkiovauva hyötyy äidinmaidosta erityisellä tavalla. Jos vauvalla on suulakihalkio, suulaessa on aukko ja syödessä osa maidosta kulkeutuu nenän puolelle ja toisaalta, nielusta puuttuu kitapurje, joka sulkee nieltäessä nenänielun. Suulakihalkio vaikuttaa nenänielun rakenteeseen ja toimintaan ja altistaa korvatuleh-

duksille. Äidinmaidon mukana on immunologisia tekijöitä, jotka auttavat vauvan elimistöä puolustautumaan infektioilta. Halkiovauvalla onkin usein isompi riski toistuville korvatulehduksille ja hengitystieinfektioille, ja äidinmaidon syöminen voi vähentää vauvan infektioita.

Halkiovauvan imetyksen aloittaminen voi joskus olla hyvin haastavaa tai perheen arki ei mahdollista sitä, silloin maidon lypsäminen ja sen an-

taminen pullosta on hyvä vaihtoehto. Käytännössä Suomessa melkein kaikki vauvat, joilla on suulakihalkio, syövät maidon pullosta tai joissakin tilanteissa aluksi nenämahaletkun avulla.

Äidinmaidon tilaaminen vauvan puolesta Halkiovauvoista suurimmalla osalla on suulakihalkio joko yksin tai

>

Imetysuutisia 2/2018 19

Suomessa on imetysasiantuntijoita (IBCLC:t ja imetyskouluttajat), jotka voivat auttaa etsimään tietoa ja joiden kanssa äiti voi kokeilla erilaisia keinoja, joilla lisätä tarvittaessa maidon virtausta rinnalla, näin vauvan on helpompaa saada maitoa.

yhdessä huulihalkion kanssa. Tällaisessa tilanteessa, avonaisen suulaen takia, vauva ei voi muodostaa alipainetta imiessään – ja alipaine on juuri se asia, joka vaikuttaa eniten maidon siirtymiseen rinnasta vauvan suuhun. Tämän takia melkein kaikkien äitien täytyy stimuloida riittävän maitomäärän saavuttamista lypsämällä ainakin imetyksen alkuvaiheessa, usein koko imetyksen ajan. Yleensä vauva tarvitsee alkuviikkoina osan maidosta lisämaitona ennen kuin kasvaessaan hän voimistuu ja oppii tavan, jolla hän saa maitoa rinnasta.

Useimmat naiset tarvitsevat täyden maitomäärän saavuttamiseen vähintään 7–8 lypsämiskertaa vuorokaudessa. Se, miten paljon aikaa ja työtä täyden maitomäärän saavuttaminen lypsämällä vie, on yksilöllistä.

Osalla naisista täysi maitomäärä vaatii paljon työtä eikä äidin arki aina salli täyspumppaamista pitkiä aikoja.

Vinkkejä ja tukea äidinmaidon lypsämiseen saa mm. Mamman maitopullo -ryhmästä Facebookissa. Jokainen äi-

din vauvalle lypsämä maitopisara on arvokasta, vaikka äiti ei pystyisikään pitkäaikaiseen lypsämiseen.

Syöminen on suulakihalkion kanssa erilaista Huulihalkio ei vaikuta syömiseen samalla tavalla kuin suulakihalkio.

Huulihalkion kanssa imettäminen voi sujua lähes samalla tavalla kuin ilman halkiota. Äidin ja vauva on löydettävä tapa, jolla halkion aukon saa ”tukittua” esim. rinnalla tai äidin sormella imetyksen aikana, jotta rinnan imemiseen tarvittava alipaine voi syntyä vauvan suuhun. Halkiovauvan imetysasennon kannattaa olla mahdollisimman pysty, jotta vauva voi paremmin kontrolloida imemistä ja nielemistä.

Suulaessa oleva halkio taas vaikuttaa vauvan syömiseen huomattavasti sekä pullosta että rinnasta. Ikävä kyllä kokemukset Suomessa ja tutkimusnäyttö imetyksestä suulakihalkion kanssa ei ole kovin rohkaisevaa.

Imetysuutisia 2/2018 20

Toisaalta on olemassa tietoa ja kokemusta asioista, joilla vauvaa voidaan auttaa saamaan osa tai joskus jopa kaikki normaaliin kasvamiseen tarvittava maito rinnalla. Vauvan synnyttyä imetyksen aloittaminen vaatii usein paljon enemmän aikaa ja vanhempien yhteistyö perheen arjen sujumiseksi on tärkeää. Jos vauvalla on muita poikkeavuuksia, jotka vaikuttavat vauvan hengittämiseen tai vointiin, imettäminen osittainkin voi olla mahdotonta.

Suomessa on imetysasiantuntijoita (IBCLC:t ja imetyskouluttajat), jotka voivat auttaa etsimään tietoa ja joiden kanssa äiti voi kokeilla erilaisia keinoja, joilla lisätä tarvittaessa maidon virtausta rinnalla, näin vauvan on helpompaa saada maitoa. Joissakin tilanteissa halkiovauva voi olla täysimetyksellä ilman mitään apuvälineitä, toisissa tilanteissa imetysapulaite on mahdollistanut sen, että vauva saa kaiken tarvitsemansa maidon rinnalla. Imetysasiantuntijan lisäksi puheterapeutti voi auttaa vauvan syömiseen liittyvissä asioiden

fakta arvioimisessa ja esimerkiksi vauvalle sopivimman syöttämisvälineen valitsemisessa.

Lähteet: Duodecim -lehden artikkeli halkioista http://www.hus.fi/sairaanhoito/ sairaalat/toolonsairaala/osastot/ husuke/Documents/duo98838.pdf Academy of Breastfeeding Medicine: ABM Clinical Protocol #17: Guidelines for Breastfeeding Infants with Cleft Lip, Cleft Palate, or Cleft Lip and Palate, Revised 2013 https://abm.memberclicks.net/assets/ DOCUMENTS/PROTOCOLS/17-cleftlip-cleft-palate-protocol-english.pdf Kirjat: Jan Riordan ja Karen Wambach: Breastfeeding and Human Lactation enhanced 5. Painos 2016 Barbara Wilson-Clay: Supporting sucking skills in breastfeeding infants 1. Painos 2008

•

Suulakihalkio on yleisin halkiotyyppi Suomessa (59%).

•

Halkion laajuus vaihtelee, mutta se sijaitsee aina suulaen keskilinjassa.

•

Suulakihalkiot voidaan jaotella seuraavasti: Piilosuulakihalkio, jolloin halkio on limakalvonalainen ja suulaen limakalvo on ehjä. Piilohalkio ei edellytä aina leikkaushoitoa.

• Pehmeän suulaen halkio, jolloin halkio käsittää koko pehmeän suulaen tai vain osan siitä.

Pehmeän ja kovan suulaen halkio on yleisin suulakihalkiotyyppi. Tällöin näkyvä halkio ulottuu vaihtelevan kokoisena suulaen takaosasta suulaen etuosaan.

•

Halkiotyyppi ja halkion laajuus vaikuttavat kasvojen luuston, pehmytkudosten ja hampaiston kehitykseen sekä puheeseen.

•

Suulakihalkioita hoidetaan ensimmäisen ikävuoden aikana tehtävillä korjausleikkauksilla. Halkiohoidon tavoitteena on korjata ulkonäkö ja saavuttaa mahdollisimman hyvä puhe, purenta ja korvan toiminta. Hoito ja seuranta jatkuvat kasvukauden loppuun asti.

•

Suulakihalkioperheet tarvitsevat hyvää ohjausta ja tukea vauvan syöttämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Linkkejä tietoon ja vertaistukeen imetyksestä: https://kellymom.com/ages/newborn/ nb-challenges/bfhelp-cleft/ Video: Is it possible? Norjalainen video halkiovauvojen imetyksestä https://www.videovital.no/is-itpossible-17513p.html

Kirjoittaja on sairaanhoitaja, imetysohjaajakouluttaja ja IBCLC (International Board Certified Lactation Consultant)

Koonnut Jenni Tolonen Lähde www.hus.fi

Imetysuutisia 2/2018 21

Tarina harvinaislaatuisesta tytöstä ja äidistä Minua pyydettiin kirjoittamaan tarinamme siksi, jotta muillakin samassa tilanteessa olevilla, samojen asioiden ja ajatusten kanssa painivilla olisi tieto siitä, että mahdotonkin voi joskus, jossain tilanteessa, olla mahdollista.”

TEKSTI NIMIMERKKI KATARIINA

Imetysuutisia 2/2018 22

Pieni tummatukkainen tyttö syntyi yllättäen raskausviikoilla 36+. Odotusaika meni jännityksessä sohvalla maaten, jotta malttaisit pysyä masussa mahdollisimman pitkään. Mutta nyt oli sinun aikasi. Synnytys oli nopea. Yhdellä ponnistuksella olit jo ulkona turvallisesti kätilön käsissä.

Odotimme ensimmäisen terhakkaan parkaisusi. Taisimme isäsi kanssa vuodattaa ilon kyyneleen. Olit syntynyt ja olit kunnossa! Huomasin kätilön ilmeen vakavoituvan pieneksi hetkeksi ja ymmärsin heti, että kaikki ei olekaan niin kuin pitäisi. “Tulisitko sinäkin kokeilemaan suun?” Kuulin hänen sanovan toiselle kätilölle. Vanhempi kokenut kätilö työnsi kumihanskalla suojatun sormensa vauvan suuhun ja totesi tyynesti: ”Juu, auki on.” En ymmärtänyt mitä he tarkoittivat ja kysyin hätääntyneenä: “Auki?

Mikä on auki? Mitä se tarkoittaa? Onko vauva sairas? Mitä nyt tapahtuu?”

Vauva nostettiin rintani päälle. Tunsin sydämeni läpättävän hurjasti. Kyl-

Auki?

Mikä on auki? Mitä se tarkoittaa?

Onko vauva sairas? Mitä nyt tapahtuu?”

mä hiki tuntui otsalla. Kuulin sumeasti kätilön vastaavan hätääntyneen tuoreen äidin kysymyksiin: “Vauvallanne on suulakihalkio. Älä hätäile, kyllä hän sen kanssa selviää. Osastolla hoitajat osaavat varmasti kertoa teille asiasta enemmän. “Kostea, lämmin ja hento pieni ihmeellinen ihmisen alku makasi pienessä myttyrässä luottavaisena rintani päällä.

Yritin hengittää syvään, mutta tuntui kuin huoneesta olisi loppunut ilma.

Vauvan hengitys tasaantui alkuparkaisujen jälkeen ja hän selvästi rauhoittui samettinen poskensa rintaani vasten. Tunsin mieheni kädet ympärilläni. Puristin vauvaa lujemmin rintaani vasten. Pelkäsin. Tunsin voimakasta halua suojella tätä pientä niin rakasta ihmistä. Olin joskus kuullut suulakihalkiosta, mutten tiennyt asiasta mitään. “Voinko imettää? Haluan imettää vauvaa.” huomasin sanovani.

Kätilö auttoi vauvan rinnalle, mutta sanoi, ettei usko vauvan pystyvän imeä rintaa. Vauvaa, jolla on suulakihalkio, ei pystyisi imettämään.

Olin aina tiennyt että imettäminen on minulle tärkeä asia, mutta en olisi uskonut miten voimakkaita tunteita imetyksen mahdottomuus minussa nostaisi. Imetin salissa pientä suulakihalkiostaan tietämätöntä, refleksin-

omaisesti rintaa hamuavaa vauvaani.

Imu oli heikkoa. Lähes olematonta. Pientä ja hentoa. Rinta ei pysynyt suussa ilman apua. Siinä hormonihuuruissa imetellessä ja alkushokista toipuessa, minulle oli päivänselvää, että yrittäisin kaikkeni, jotta tämäkin pieni lapseni saisi edes mahdollisuuden yrittää rinnalta syömistä.

Osastolla ei sattunut olemaan ketään halkioista tietävää hoitajaa työvuorossa ja halkioon liittyvät paperit ja tietokirja (Avoin hymy) olivat hukassa, joten elimme vielä kolmantenakin päivänä synnytyksestä epätietoisuudessa ja Googlesta löytyneen tiedon varassa. Tyttö oli alusta asti todella reipas yrittämään imemistä, vaikka imuteho olikin melkein olematonta. En halunnut heti antaa vauvalle pulloa vaan käsinlypsin mahdollisimman usein. Annoin tarvittavat lisämaidot ruiskulla lääkärin ohjeen mukaan, ettei ennenaikaisena syntynyt vauva väsyisi ja sokeriarvot laskisi. Pidin vauvaa rinnalla mahdollisimman paljon, jotta maito alkaisi nousemaan. Huomasin, että välillä vauva sai kun saikin pientä imun tapaista aikaiseksi käynnistääkseen herumisen ja kuulin selvästi nielemisen äänet. Pyysin myös hoitajaa kuuntelemaan. Hän totesi saman. Vauva sel-

Imetysuutisia 2/2018 23

västi nieli. Hän siis sai maitoa. Olin niin onnellinen. Toivon kipinä imetyksestä voimistui. En asettanut liian korkeita tavoitteita tai itselleni paineita imetyksen onnistumisesta.

Ajattelin, että vaikka vauva saisikin osan ravintonsa muualta, niin ainakin voin tarjota hänelle mahdollisuuden olla rinnalla. Imetys on vauvalle paljon muutakin kuin ruokaa. Läheisyyttä, turvaa, lohtua. Päätimme hoitajan kanssa alkaa tehdä syöttöpunnituksia ennen ja jälkeen imetyksen. Ja joka ikinen kerta imetyksen jälkeen painoa oli tullut. Ensin kovin vähän, mutta kerta kerran jälkeen aina vähän enemmän.

Osastolla hoitajat olivat halkion kanssa ihan yhtä hukassa kuin me vanhemmatkin. Useimmat osasivat kyllä kertoa minulle siitä kuinka kukaan ei ole pystynyt imettämään suulakihalkiovauvaa ja kuinka teoriassa ei ole mahdollista imettää vauvaa, joka ei pysty imemään. Onneksi työvuoroon sattui myös imetysmyönteisempiä hoitajia, jotka kaikesta huolimatta kannustivat kokeilemaan ja auttoivat löytämään oikeaa “imuotetta”.

Lopulta työvuoroon tuli myös niin kutsuttu HUSUKE (huuli- ja suulakihalkiokeskus) -hoitaja, jolta saimme lopulta vastauksia pään sisällä edes-

>

Päätin ottaa yhteyttä Imetyksen tuki ry:n kautta imetystukiäitiin, jolta toivoin apua ja vinkkejä imetyksen onnistumiseen. Olen ikuisesti kiitollinen tukiäidille, jolta sain kultaakin kalliimpaa tukea, neuvoja ja erityisesti kannustusta imetykseen, jota juuri keneltäkään muulta en saanut.

takaisin velloneisiin kysymyksiin.

Tuntui, että hartioilta olisi lähtenyt valtava paino, kun saimme vihdoinkin oikeaa tietoa halkiosta. Tiedottomuus ja nettihaut vauhdittivat mielikuvitusta kovin paljon tuoden mukanaan ahdistavia, pelottavia ja vääristyneitä ajatuksia, että niistä oli todellisuus kaukana.

HUSUKE-hoitaja oli positiivisesti yllättynyt imetyskokeilusta, mutta kannusti meitä kokeilemaan imetyksen lisäksi erilaisia pulloja vauvalle.

Suulakihalkion kanssa ei sekään ole itsestään selvää, että pullosta syöminen onnistuisi. Usein kokeillaan useampia pullomalleja, isonnetaan tutin reikää, tai käytetään venttiilillä varustettuja halkiopulloja ennen kuin löydetään sopiva pullo. Nenämahaletku on myös usein käytössä, jos sopivaa syöttämisvälinettä ei löydetä.

Imetyksen onnistumisesta ei HUSUKE-hoitaja ollut koskaan kuullut. Jäin vielä itse jälkeenpäin miettimään, miksi imetysapulaitetta ei sairaalassa tarjottu. Tai ohjeita maidon nostatukseen pumppaamalla, joka olisi tärkeää erityisesti silloin, jos vauva ei voi itse syödä rinnalta suoraan.

Olimme sairaalassa useamman päivän vauvan keltaisuuden vuoksi. Istuin sairaalan sängyllä vauvan tuhistessa sinivalon alla ja googletin suulakihalkiovauvan imetyksestä. Selasin läpi useita satoja sivuja ja koitin etsiä vertaistukea. Halusin löytää tie-

toa, faktaa, todisteita siitä, että imetys ei todella ole mahdollista. Suomalaisilta nettisivuilta tukea suulakihalkiovauvan imetykseen ei löytynyt, mutta löysin onnekseni muutaman ulkomaisen sivuston, joissa muutama äiti oli onnistunut imettämään suulakihalkiovauvaa. Sain niistä tarinoista valtavasti tahdonvoimaa. Peli ei ollut menetetty ja halusin vielä jatkaa yrittämistä.

Päätin ottaa yhteyttä Imetyksen tuki ry:n kautta imetystukiäitiin, jolta toivoin apua ja vinkkejä imetyksen onnistumiseen. Olen ikuisesti kiitollinen tukiäidille, jolta sain kultaakin kalliimpaa tukea, neuvoja ja erityisesti kannustusta imetykseen, jota juuri keneltäkään muulta en saanut.

Kotiinlähtötarkastuksessa sairaalassa lääkäri kirjasi papereihin halkion olevan sekä pehmeän-, että kovan suulaen halkio ja ihmetteli imetyksen tähänastista onnistumista. Koska syöttöpunnituksissa vauva oli aina saanut maitoa ja paino oli lähtenyt nousuun, ei hän nähnyt imetyksen jatkamisessa kotona mitään estettä.

Ensimmäisellä viikolla kotona ollessa kävimme neuvolassa 2-3vrk välein painokontrollissa, jotta painon nousu oli taattua. Paino olikin noussut aina. Joka kerta yli suositellun minimigrammamäärän. Koin neuvolassa juoksemisen liian raskaaksi, joten ostin kotiin oman vauvapuntarin jolla sain punnita vauvaa omatoimises-

Imetysuutisia 2/2018 24

ti. Toki neuvolakontrollitkin jatkuivat, mutta ei enää niin tiheästi. Ensimmäisinä viikkoina punnitsin vauvaa useamman kerran viikossa, mutta sen jälkeen harvensin kertoja. Tein satunnaisesti myös välillä syöttöpunnituksia. Ensimmäisillä viikoilla kotona jouduin herätellä vauvaa syömään.

Hän olisi vain nukkunut ja nukkunut.

Neuvolasta sanoivat ennenaikaisten olevan “kohtu-unisia”, eli nukkuvat paljon ja sikeästi. Jouduin välillä antamaan ennen imetystä ruiskulla maitoa, jotta sain vauvan heräämään ja kiinnostumaan rinnasta.

Vauvan ollessa muutaman viikon ikäinen, koitti ensimmäinen HUSUKE-käynti. Odotukset käynnistä olivat korkealla. Odotin kovasti, että pääsen innoissani kertomaan heille pari viikkoa kestäneestä imetyksestä. Mutta hoitajat eivät ymmärtäneet ollenkaan miksi halusin imettää. Sain taas kerran kuulla, miten vauva, jolla on suulakihalkio, ei pysty imemään. Hoitajat näyttivät pullomalleja ja olivat kauhuissaan, ettei vauvalle vielä ollut opetettu pulloa. Kerroin haluavani edelleen jatkaa imetyksellä, jolloin hoitaja lähti kysymään neuvoa toiselta hoitajalta. Takasin palatessaan hänellä oli samat terveiset. Imetystä ei kannata jatkaa ja pullo täytyy opetella mahdollisimman pian. Olin järkyttynyt. Käynti, jota olin kuumeisesti odottanut, oli ihan fiasko. Kun pääsimme ulos huoneesta, itkin. Olim-

me mieheni kanssa aivan ihmeissämme. Miksi kukaan ei ymmärrä?

Miksi en saisi imettää pientä ihanaa vauvaani? Miten on mahdollista, että joudun taistelemaan oikeudestani imettää, jonka pitäisi olla maailman luonnollisin asia?

Hoitajien käynnin jälkeen tapasimme sekä leikkaavan plastiikkakirurgin että korvalääkärin. Kumpikaan heistä ei ollut aikaisemmin kuullut kenestäkään tai tavannut imettävää suulakihalkiovauvan äitiä. Kun kerroin heille saamastani hoitajien ohjeistuksesta, he olivat molemmat sitä mieltä, että saisin jatkaa imetystä sen mukaan, miten vauvan vointi sallii ja jos ja kun paino nousee. Lähdimme lopulta ihan positiivisin mielin kotiin, mutta hoitajien ohjeistus jäi painamaan mieltä. Annoinkin myöhemmin HUSUKE:lle palautetta asiasta.

He vastasivat palautteeseeni ja meillä oli hyvä rakentava keskustelu heidän kanssaan. Toivonkin syvästi, ettei kukaan muu joudu kokemaan sitä samaa, minkä minä jouduin kokemaan.

Mikä onni, että olin tarpeeksi vahva ja pidin pääni.

Reilun 2 kk iässä vauva alkoi oireilla oudosti. Oli levoton, nieleskeli jatkuvasti eikä nukkunut enää missään muualla kuin pystyssä sylissä. Koitin kysyä neuvolasta apua, mutta ihan turhaan. Käytin vauvaa vyöhyketerapiassa, jossa kuulin refluksin mahdollisuudesta. Olin vähän aikaisemmin

aloittanut myös imetysdieetin, koska kuulin siitäkin ehkä voivan olla apua.

Vaiva jatkui ja sitten pieni alkoi saamaan tukehtumiskohtauksia makuuasennossa. Pelkäsin niitä niin. Vahdin jatkuvasti sängyn vieressä vauvan nukkuessa. Kohtauksen tullessa vauva ei saanut henkeä refluksin takia ylös nousevan maidon vuoksi. Halkion kautta maito nousi myös nenään, joten ilma ei kulkenut mitään kautta.

Päätimme lähteä sairaalaan jonne vauva jäi yöksi seurantaan. Minut, lääkärin mielestä univajeesta kärsivän äidin, pakotettiin kotiin nukkumaan. Jätin sydän särkyen pienen rakkaan sairaalaan ja nukuin kotona pois kasaantunutta väsymystäni yllättävän sikeästi. Aamulla sairaalaan tullessa tyttö oli hoitajan sylissä. Hoitaja yritti syöttää vauvalle pulloa. Hoitaja kertoi vauvan itkeneen lähes koko yön. Vauva ei ollut suostunut syömään pullostakaan juuri mitään. Tuntui niin pahalta. Tunsin oloni todella surkeaksi äidiksi.

Miksi jätin vauvani sairaalaan yksin itkemään. Kotona vauva ei koskaan pitkään itkenyt, vaikka vaatikin jatkuvaa sylissä oloa. Rauhoittui ja nukahti kuitenkin aina kantorepussa tai pystyssä olkaa vasten. Otin vauvan rinnalle ja hän rauhoittui siihen heti syömään kamalaa nälkäänsä.

Lääkäriltä saimme tiedon, että oireilu tosiaan oli refluksia. Saimme kokeiluun lääkkeen, joka laimentaisi

Imetysuutisia 2/2018 25

vatsassa olevia happoja. Silloin ylöspäin nouseva maito ei polttelisi nielussa niin kovasti. Lääkäri olisi pitänyt vauvan sairaalassa toisenkin yön, mutta en suostunut siihen. Lääkäri myös suositteli imetyksen lopettamista ja siirtymistä pulloruokintaan, jolloin syödyn maitomäärän tarkkailu olisi helpompaa ja maidonsakeuttajan käyttö helpompaa. Silloin hoitaja kertoi lääkärille, että tämä vauva ei kyllä pullosta osaa syödä. Jos sattuu ottamaan pulloa, niin pian syöttäessä maito joko valuu nenästä ulos tai menee liian kovalla paineella nieluun ja vauva hermostuu pulloon. Lääkäri totesi siihen, että imetä sitten jos se on parempi niin. Imetysvälejä pyydettiin pidentämään.

Refluksioireilu jatkui kotona, mutta lievempänä. Sain ajan myös yksityiselle allergologille, jolta sain korvaamatonta apua ja vaihdoimme lääkkeen toiseen, vauvan vatsalle paremmin sopivaan lääkkeeseen. Kiristin myös imetysdieettiäni ja siitä oli huomattavan paljon apua. Olin 9 kuukautta ilman maitoa, munaa, soijaa ja kotimaisia viljoja. Välillä listaan kuului muitakin ruoka-aineita, mutta ne sain otettua takaisin ruokavalioon.

Imetysdiettaaminen oli alussa raskasta, mutta pian opin korvaavat tuotteet ja löysin paljon uutta syötävää.

Se tunne, kun näkee toisen voivan paremmin, antaa kummasti voimaa jaksaa dieetillä. Olin myös niin on-

>

Viimeinen imetys aamuyöllä sai kyyneleen silmäkulmaan. Mietin, josko tämä olisi se viimeinen kerta. Mitä jos tyttö ei enää leikkauksen jälkeen oppisikaan syömään rintaa?

nellinen imetyksestä kun huomasimme, että maidoton korvikekin aiheutti oireilua. Ihmettelin usein, miksi julkisessa terveydenhuollossa kohtaamamme ammattilaiset eivät kannustanut meitä imetysdieettiin, vaan suosittelivat vain siedättämään oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Tuntui, etteivät he välittäneet kipeästä vatsasta, valvotuista öistä ja voimistuvasta refluksista. Mikä onni, että löysin yksityiseltä osaavan, ymmärtävän lääkärin.

Kauan odotettu suulaensulkuleikkaus koitti tytön ollessa 9kk ikäinen.

Sain kotiin esitietolomakkeen ja ohjeita leikkaukseen tuleville. Ohjeissa pyydettiin vieroittamaan tutista ja tuttipullosta ennen leikkausta. Leikkauksen jälkeen vauvalla olisi 4 viikon imukielto, jonka aikana ei saisi käyttää tuttia eikä pulloa ym. Soitin HUSUKE:en ja kysyin miten toimitaan imetyksen kanssa. Puhelimessa oleva hoitaja oli todella ihmeissään siitä, että imetän. Hän lupasi jutella leikkaavan plastikkakirurgin kanssa asiasta. Seuraavana päivänä hän soittikin ja kertoi samat ohjeistukset koskevan myös imetystä. HUSUKE:ssa sanottiin, että on vahvaa näyttöä siitä, että imetys on haitallista leikkauksen jälkeen. Toisessa lauseessa kuitenkin mainitsivat, ettei heillä oikein ole kokemusta imetyksestä suulaki-

halkion kanssa, koska eivät olleet ennen kuulleet kenenkään onnistuneen suulakihalkiovauvan imetyksessä.

Pyysivät lopettamaan imetyksen pikimmiten, jotta vauva vieroittuisi ennen leikkausta.

Tilanne oli minulle vaikea. Kysyin apua myös Facebookin vertaistukiryhmässä, jossa yksi nainen laittoi minulle linkin artikkeliin tutkimuksesta, jossa oli tutkittu imetyksen tai pulloruokinnan jatkamista heti leikkauksen jälkeen. Imetyksen ei oltu huomattu aiheuttavan mitään haittaa leikkausalueelle. Löysin lisäksi itse sekä kirjallisuudesta että internetistä englanninkielisiä luotettavia artikkeleita ja tutkimuksia imukiellosta suulakihalkioleikkauksen jälkeiseen aikaan liittyen. Kaikissa näissä lähteissä mainittiin imetyksen olevan enemmän hyödyllistä, kuin haitallista leikkauksesta toipumisessa.

Otin yhteyttä imetystukiäitiini ja kysyin myös häneltä neuvoa. Lähetin hänelle kaikki lukemani tutkimukset ja artikkelit. Olimme hänen kanssaan samaa mieltä, että ei olisi mitään tarvetta lopettaa imetystä ennen leikkausta, koska tavoitteeni olisi jatkaa imetystä kuitenkin leikkauksen jälkeen. Imetystukiäiti myös kertoi vauvan ymmärtävän leikkauksen jälkeen kyllä suun ollessa todella kipeä, että rintaa ei nyt saa. Imetin tyttöä leikka-

Imetysuutisia 2/2018 26

usaamuun asti. Viimeinen imetys aamuyöllä sai kyyneleen silmäkulmaan.

Mietin, josko tämä olisi se viimeinen kerta. Mitä jos tyttö ei enää leikkauksen jälkeen oppisikaan syömään rintaa?

Huoli oli turha. Pidin 2 viikon tauon imetyksestä leikkauksen jälkeen.

Tarkoituksena oli pitää se vaadittu 4 viikkoa taukoa, mutta tyttö ei kahteen viikkoon syönyt juuri mitään, eikä juonut pisaran pisaraa. Hänen painonsa tippui kilolla ja vaippoihin ei tullut juurikaan pissaa. Jo sairaalassa leikkauksen jälkeinen viikko oli vaikea. Olimme sairaalassa 5 vuorokautta, koska emme saaneet tyttöä syömään emmekä juomaan. Hän oli nestetipassa jolla varmistettiin nesteytys. Tyttö oli todella kipeä ja tarvitsi myös paljon kipulääkettä. Uusi nielu tuntui sekä kipeältä, että myös oudolta. Tyttö ei halunnut niellä uudella nielulla ja valutti suupielestä kaiken ulos. Käsilastat, jotka estivät käsien, tai lelujen suuhun laiton, harmittivat ensimmäisinä päivinä, mutta niihin hän tottui onneksi yllättävän pian. 6. päivän jälkeen pääsimme kotiin, koska saimme tytön syömään vaadittavan minimimäärän vuorokaudessa.

Pumppasin maitoa sähköpumpulla leikkauksen jälkeen 2 viikon ajan noin 6 kertaa vuorokaudessa. Pump-

paaminen oli tuskallista, koska heruin niin huonosti pumpulle. Pumppaaminen vei paljon aikaa ja koin sen todella työlääksi. Nostan hattua kaikille pumppaaville äideille! Se on mielettömän hienoa työtä. Tyttö ei suostunut juomaan apteekin maidottomia korvikkeita, joten vaihtoehtoja ei paljon ollut. Harmiksemme tyttö ei suostunut juomaan myöskään pumpattua maitoa. Eikä vettä. Eikä mitään muutakaan nesteitä. Luin vertaistukiryhmästä, että juominen on usein hankalaa muillakin. Päätin uskaltaa kokeilla imetystä 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, koska tikit olivat sulaneet suusta ja haava näytti siistiltä. Olin lukenut niin paljon faktaa siitä, että imetys ei olisi vahingollista haavalle. Tyttö tarttui heti kiinni rintaan ja söi. Imua hän ei muodostanut vieläkään. Katsoi välillä minua ihan kummastuneena ja jatkoi taas. Sitä hetkeä en unohda koskaan. Tunsin valtavaa onnistumisen iloa. Iloa pienen tytön onnellisesta katseesta. Iloa leikkauksen onnistumisesta. Iloa pienistä onnellisista käsistä jotka puristivat tiukasti kättäni. Tuntui, että olin saavuttanut niin paljon. Pikkuhiljaa leikkauksesta toipumisen jälkeen koitti niin paljon helpompi, ihanampi ja parempi arki.

Leikkauksen jälkeen tyttö jatkoi rinnan syömistä samalla omalla omi-

tuisella imuttomalla tyylillään. Hän ei ymmärtänyt, että nyt, suulaen ollessa suljettu, hän kykenisi imemään.

Hän yhdisti rintaan vain vanhan totutun syömistavan. Olin odottanut, että imetys helpottuisi leikkauksen jälkeen. Jouduin edelleen litistämään rinnan tytön suuhun ja pitämään sitä siellä koko imetyksen ajan, kuten ennen leikkaustakin. Kysyin epätoivoisena vinkkejä imetystukiäidiltäni.

Tyttö oppi imemään nokkamukista ja pillistä, mutta rintaa ei yrittänytkään imeä. Imetystukiäiti oli varma, että joku päivä tyttö tajuaisi myös imeä rintaa. Hän oli oikeassa. Vajaa kolme kuukautta leikkauksen jälkeen yhtenä iltana tyttö imaisi vahingossa rintaa oikein kunnolla. Ensimmäistä kertaa elämänsä aikana. Hän itsekin säikähti, kun maitoa tuli yhtäkkiä niin hurja määrä suuhun. Olin niin onnellinen.

Laitoin tukiäidilleni, hänelle jonka varmasti tiesin yhtyvän ilooni, viestiä: “Tyttö oppi imemään rintaa. Ihan mieletön fiilis!” Fiilis oli todellakin mieletön. Me tehtiin se. Uskomatonta mikä voittajafiilis. Näytettiin kaikille mihin me pystyttiin. Minä ja tyttöni.

Pieni ihana sinnikäs tissivauvani!

Nyt tytön ollessa 1,5 vuotias elämä hymyilee ja on kaikin puolin normaalia. Puhe kehittyy normaalisti, refluksi on lähes selätetty, lääkitys purettu ja ruoka-aineyliherkkyydet maitoal-

Imetysuutisia 2/2018 27

lergiaa lukuun ottamatta väistyneet.

Puheterapeutin mukaan imetyksellä on ollut positiivinen vaikutus suun lihaksistolle. Korvatulehdukset vaivaavat välillä, mutta putket ovat pysyneet paikallaan. Pitkääkin pidemmät 9 kuukautta valvomista ovat takanapäin. Tuntuu, että olen itsekin herännyt sumun keskeltä takaisin maanpinnalle. Se väsymys, huoli ja hätä, jotka olivat joka päivä läsnä, ovat vihdoinkin poissa. Tyttö on kuin nukke.

Kultainen, tyytyväinen ja aina niin aurinkoinen pieni rakkaani.

Ja imetys, se jatkuu vielä. Mikä sen ihanampaa, kuin rinnalle nukahtava lapsi, joka juuri ennen nukahtamistaan kuiskaa vielä unen seasta: “kiitot”.

En osaa sanoa miten pitkään jatkamme, mutta nyt vielä on hyvä näin.

Kiitos rakkaalle miehelleni periksi antamattomasta imetystuesta. Kiitos äidilleni ja siskolleni. Ja mielettömän iso kiitos meitä auttaneelle tukiäidille! Yksin en olisi pystynyt tätä voittoa saavuttamaan.

Katariinan ja hänen tyttärensä imetystaival kesti kaikkinensa 2 vuotta ja yhden kuukauden. Lämmin kiitos heille tarinan jakamisesta.

Osteopatia

imetyksen tukena Osteopaatti Sanna Ruhanen valmistui Metropolia ammattikorkeakoulusta toukokuussa 2018. Hänen lopputyönsä otsikko oli ”Osteopaattinen hoito imettävän äidin hyvinvoinnin tukena”. Kävin haastattelemassa Sanna Ruhasta osteopatiasta ja imetyksestä.

TEKSTI SUVI FINNE KUVA MIINA KORPI

– Kiinnostuin tekemään osteopaatin lopputyöni imetyksestä, sillä imetyksen tukeminen on lähellä sydäntä omien ja muiden äitien imetyskokemusten vuoksi. Olen myös suorittanut WHO-imetysohjaaja -koulutuksen. Imetin esikoistani 2,5 vuotta ja näihin vuosiin mahtui haasteita ja epävarmuuden tunteita mutta myös onnistumisia ja ilon aiheita. Lapsi sai lopetella omaan tahtiinsa, kun oli siihen valmis, vaikkakin äidintahdistin imetystä oman jaksamisen vuoksi jo aikai-semmassa vaiheessa.

Osteopatiasta voi saada apua imetyksen ongelmiin, kuten väsymykseen ja kipuihin. Osteopaatti voi muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa olla edis-tämässä terveyttä ja hyvinvointia. Osteopaatti voi parantaa imettävän äidin hyvinvointia. Välillisesti voidaan näin hyödyttää koko yh-teiskuntaa, kun imetyksen onnistumisen myötä sairastumisen riski ja hoitokulut pienenevät.

Osteopatia nojautuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, ja osteopaattisen hoidon taustalla on terveyttä korostava filosofia. Osteopaattisessa hoidossa yhdistyy anatomian ja fysiologian tuntemus sekä psyykkisten ja sosiaalisten seikkojen huomioiminen. Osteopaatit ovat Valviran rekisteröimiä terveydenhuollon ammattilaisia.

Imetysuutisia 2/2018 28

Osteopaatin vastaanotolle hakeudutaan monista eri syistä, usein jonkin kivun vuoksi: – Osteopaattinen hoito on erinomainen hoitomuoto toiminnallisissa kehon häiriötiloissa, joihin ei välttämättä liity patologiaa. Toisaalta myös tilanteissa, joissa potilas on lääkärin hoidossa vaivansa vuoksi, voidaan osteopaattisella hoidolla tukea paranemista, Ruhanen toteaa.

Lääkehoito, fysioterapia ja osteopatia eivät siis ole toisiaan poissulkevia hoitomuotoja.

– Lopputyötäni varten haastattelin imetystukiäitejä ja imetyksestä tietoisia osteopaatteja. Haastatteluissa selvitettiin, kuinka imettävän äidin hyvinvointia voidaan tukea osteopaattisen hoidon avulla äidin tarpeista käsin. Tällä tavoin imettävälle äidille voidaan suunnitella yksilöllinen hoitokokonaisuus äidin omien tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta, selittää Ruhanen.

Osteopaattisella hoidolla voidaan tukea ja tasapainottaa kehon normaaleja toimintoja. Uni on yksi hyvinvoinnin peruspilareita ja sen laadun parantaminen on usein imettävien äitien hoidon ensisijainen kohde. Unen ja levon laatua voidaan parantaa tasapainottamalla hermostoa erilaisilla osteopaattisilla tekniikoilla ja ohjaamalla vähentämään muita hermostoa

yliaktivoivia toimintoja, esimerkiksi kertomalla ruutuajan vaikutuksesta hermostoon ja sitä kautta nukahtamiseen ja unen laatuun. Myös hengitys ja nestekierto (verenkierto ja lymfanesteen kierto) sekä aineenvaihdunta, myös hormonitoiminta, otetaan huomioon, samoin vuorovaikutukselliset tekijät. Fyysisillä käsittelyillä pyritään purkamaan faskian eli lihas-, nivel- ja peitinkalvon jännityksiä.

Paikalliset imetysongelmat voidaan hoitaa paikallisesti rakenteen kautta.

Jotkut osteopaatit hoitavat myös pieniä lapsia. Monesti on hyödyllistä hoitaa sekä äiti että lapsi, eläväthän äiti ja pieni lapsi usein symbioosissa. Äidin stressi voi esimerkiksi tarttua lapseen. Joillakin osteopaateilla saattaa olla enemmän tietoa imetyksestä kuin toisilla. Asiakkaan kannattaa kyselemällä selvittää osteopaatin erityistiedot, -taidot ja kokemukset.

Osteopaatti haastattelee potilaansa ensikäynnillä, jossa kartoitetaan potilaan terveystilanne ja selvitetään mahdollisia hoidon rajoituksia. Raskaus ja synnytys nousevat varmasti puheeksi. Molemmilla on vaikutusta imetyksen sujumiseen ja varsinkin äidin lantion alueeseen. Vastasynnyttäneen kehossa ja kudoksissa on raskaudesta ja synnytyksestä johtuvia ryhtimuutoksia, jotka venyttävät kudoksia ja aiheuttavat muutoksia nestekiertoon. Myös hormonaaliset muutokset synnytyksen jälkeen ovat suuria. Mitään tiettyä hoitosuositusta imettävälle äidille ei voida antaa, vaan yksilöllinen hoito perustuu äidin toiveille, kokemuksille ja terveydelliselle tilanteelle. Äidin toiveet imetyksestä voidaan myös asettaa hoidon tavoitteeksi. Joskus äitejä tulee hoitoon vuosia raskauden ja synnytyksen jälkeen.

– Opinnäytetyön osteopaattihaastatteluissa ilmeni, että yleisesti ottaen palautumatonta kehoa on helpompi hoitaa. Jos synnytyksen

hormonaaliset ja hermostolliset muutokset ovat tuoreita, keho vastaanottaa hoidon herkemmin. Vaivat olisikin hyödyllistä hoitaa tuoreeltaan, Ruhanen toteaa.

Osteopaattisella hoidolla on tarkoitus tukea hyvinvointia ja siten parantaa jaksamista. Äidit asettavat usein lapsensa oman hyvinvointinsa edelle. Äidin itsensä hoitaminen edistää kuitenkin äidin omaa hyvinvointia ja siten koko perheen ja laajemmin koko yhteiskunnan hyvinvointia.

– Osteopaatin vastaanotolle voi tulla myös ennaltaehkäisevästi itseään hoitamaan ilman mitään huomattavampaa vaivaakin. Keskustelemalla ja kyselemällä kartoitetaan äidin tilanne ja kootaan juuri hänelle sopivin hoito.

Imetysuutisia 2/2018 29

Lisää aiheesta: Osteopaattiliiton verkkosivut http://osteopaattiliitto.fi/ European School of Osteopathics www.eso.ac.uk Osteopaatti Sanna Ruhanen www.sannaruhanen.fi/ Sanna Ruhasen lopputyö ”Osteopaattinen hoito imettävän äidin hyvinvoinnin tukena” http://urn.fi URN:NBN:fi:amk-201804275752

KUVA MIIN

A KORPI

Lukuvinkki

Orgasmia etsimässä Iso O - matkaopas huipulle on seksuaaliterapeutti, Puhu Murubloggaaja Marja Kihlströmin lempeä ylistys naisen orgasmille. Positiivisen, helposti lähestyttävän kirjan sanoma on selvä: Jokainen nainen on orgasminsa ansainnut. Äitiyttä ja seksuaalisuutta käsitteleviin koulutuksiin osallistuneille imetystukiäideille Kihlström muistuu mieleen rentona, reippaana ja rohkeana naisena, jolla on sana hallussa, kun seksistä ja seksuaalisuudesta puhutaan. Puhuessaan lapsiperhearjen tuulissa ja tyvenissä seilaaville naisille, kirjailijan vahvuutena on myös aito vertaisuus.

Vaikka tähtäimessä on koko ajan naisen orgasmi, ei Iso O ole pelkkä niksnaks-temppukirja. Kirjassa raivataan esteitä orgasmin tieltä avaamalla muun muassa seksuaalihistorian ja parisuhteen merkitystä nautinnolle ja tuuletetaan naisen haluun ja orgasmiin liitettyjä tabuja ja käsityksiä. Matkan varrella Kihlström vinkkaa lisää luettavaa aiheesta innostuville. Kappaleiden lopusta löytyy myös runsaasti tehtäviä ja pohdittavaa seksuaalisen kasvun tueksi.

Myös kirjassaan Iso O - matkaopas huipulle, Kihlström jakaa mukaansatempaavaan tyyliinsä omia kokemuksiaan ja oivalluksiaan muuttuvasta seksuaalisuudesta. Kirjailijan lisäksi ääneen ovat päässet kymmenet eri-ikäiset naiset ja muutama mieskin. Kirjaan valituista lainauksista löytyy samastumiskohteita varmasti jokaiselle. Tosielämän tarttumapinta rytmittää kirjaa keveästi ja syventää teoreettisten osioiden antia. Äitiyden mukanaan tuomia muutoksia naisen seksuaalisuuteen tarkastellaan moniulotteisesti fysiologian ja henkisen kasvun näkökulmista. Monissa orgasmikirjoissa viittaus äitiyteen jää parhaimmillaankin maininnaksi imetysajan limakalvokuivuudesta. Kihlströmin kokonaisvaltainen näkemys seksuaalisuudesta kuvaa äitiyden seksuaalisuuden voimavarana.

Kihlström, Marja: Iso O – matkaopas huipulle.

Kosmos 2018

Imetysuutisia 2/2018 30

Yhdistys & Uutiset

Toiminnanjohtajan terveiset

Kesä lämmittää ja imettäessä tulee hiki ja jano – myös Imetyksen tuki ry:n uudelle toiminnanjohtajalle, joka saa nyt mahdollisuuden lähettää teille ensimmäiset tervehdykset. Lähetän ne omakohtaisen kokemuksen muodossa.

Imetys- ja imetystukitarina – yksi muiden joukossa.

Olen imettänyt kaikkia kolmea lastani. Saadun tuen merkitys oli suurin ensimmäisen kohdalla. Toinen imetys sujui kuin tanssi. Kolmannen kanssa harjoiteltiin alku, mutta sitten alkoi sujua. Sujui niin hyvin, että tällä hetkellä harjoittelen työn ja imetyksen yhteensovittamista, joka sekin on mahdollista. Rohkaistuin kokeilemaan tätä itse luettuani Imetyksen tuki ry:ltä lainaamaani kirjaa, Imetyksen aika. Aiemmin olin varma, että imetys loppuu, kun palaan työelämään. Kiitos siis Imetyksen tuki ry.

Ensimmäinen imetystaival oli kohdallani haasteellinen.

Vauva oli kärsimätön ja itkuinen. Itse olin väsynyt. Oikeaa imuotetta ei löytynyt. Pelasin rintakumin kanssa. Tilanteen pelasti ihana terveydenhoitaja. Hän tuli kotiin. Yhdessä katsoimme ja harjoittelimme oikeaa imuotetta ja pian se onnistui. Terveydenhoitaja kuunteli, oli läsnä, kohtasi ja neuvoi. Neuvoi kuitenkin tavalla, joka ei syyllistänyt. Ei antanut ohjeita kirjan mukaan, vaan omaan elämäntilanteeseen ja vointiin sopivalla tavalla. Kannan tätä kohtaamista ja myös sitä seuranneita kohtaamisia kiitollisena ja lämmöllä edelleen, vaikka tämä erinomainen ammattilainen eläkkeellä jo onkin.

Myös vapaaehtoinen tuki voi olla yhtä lailla merkityksellistä – lämmintä ja aidosti kohtaavaa. Sillä voi parhaillaan mahdollistaa toiselle ikimuistoisen imetystaipaleen, joka tuo iloa pitkäksi aikaa, tai tarjota lohdutusta, jos imetys ei etene suunnitellusti tai jos se syystä tai toisesta keskeytyy.

Sinä meille niin arvokas imetystukiäiti, pidäthän tämän mielessä! Pidä myös mielessä se, kuinka tärkeää imetys on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.

Sinä olet tässä mukana, edistämässä vauvan ja äidin terveyttä ja tätä kautta yhteistä hyvää.

Me täällä toimistolla pidämme kirkkaana mielessä teidän vapaaehtoisten imetystukiäitien ja jäsenten, jotka myös panoksellaan mahdollistavat tehdyn työn, merkityksen.

Siinä minulle toiminnanjohtajana onkin se ensimmäinen ja tärkein tavoite: jatkaa jo tehtyä ansiokasta työtä järjestön kehittämiseksi, jotta se tukee teitä vapaaehtoisia parhaalla mahdollisella tavalla ja siten että toiminta antaa iloa ja merkityksiä myös tekijälleen. Tätä kohti.

Imetysuutisia 2/2018 31

Saija Ohtonen-Jones toiminnanjohtaja Imetyksen tuki ry

Yhdistys & Uutiset

Suomeen toivotaan imetysohjauksen kansallista koordinointia THL:n Imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018-2022 pyrkii nostamaan Suomen imetyksen kärkimaaksi. Yksi tärkeimmistä keinoista tavoitteen saavuttamiseksi on kansallisen, kokopäiväisesti työskentelevän imetyskoordinaattorin nimeäminen.

Ilman kansallista koordinointia kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tehdään tälläkin hetkellä päällekkäistä kehittämistyötä ja imetysohjauksen käytännöt vaihtelevat. Asuinpaikasta riippuen perheet ovat imetysohjauksen osalta eriarvoisessa asemassa. Turvaamalla imetyksen sujuvuus saavutettaisiin myös merkittäviä lyhyen- ja pitkän aikavälin kustannussäästöjä terveydenhuoltomenoissa.

Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry tarttui aiheeseen ja luovutti tammikuussa perhe- ja peruspalveluministerille Annika Saarikolle adressin, jossa Suomeen esitettiin imetysohjauksen kansallisesta toteutumisesta ja kehittämisestä vastaavaa koordinaattoria.

Adressin allekirjoitti 37 tahoa terveydenhuollon organisaatioista ja järjestöistä. Myös Imetyksen tuki ry:n koordinaattorit Niina Mäkinen ja Anna Groundstroem olivat mukana luovuttamassa adressia ministeriössä.

Imetystietoa ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi Imetyksen tuki julkaisee jatkuvasti uutta materiaalia imetyksen tueksi perheille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Suomenkielisen materiaalin rinnalla yhdistyksen nettisivustolta löytyy käytännönläheistä tietomateriaalia myös englanniksi ja venäjäksi. Vuoden 2018 aikana sivuilla julkaistaan ruotsinkieliset versiot Imetyksen tietopisarat -artikkelisarjasta.

Imetysaiheisia koulutuksia ja tapahtumia Imetyksen tuen henkilökunta osallistui Varsinais-Suomen imetysverkoston järjestämään Imetykseen tukea -seminaariin maaliskuussa. Verkosto järjestää vuosittain seminaareja imetykseen ja sen edistämiseen liittyvistä teemoista.

Kevään seminaarin avasi Imetyksen tuen toiminnanjohtaja Lotta Viinikka ja koordinaattori Anna Groundstroem kertoi imetyspettymyksen vaikutuksista lapsiperheiden elämään. Yhdistys on mukana myös Imetysrauha -kampanjan toteuttamisessa lokakuussa sekä Imetyspäivän seminaarin järjestämisessä 2.10.2018 Helsingissä. Koordinaattori Niina Mäkinen luennoi myös äitiyshuollon työntekijöille suunnatuilla Raskaana -koulutuspäivillä syyskuussa.

Imetyksen tuki järjestää vuoden 2018 aikana 7 Imetystiedon peruskurssia uusille imetystukiäideille sekä 5 Imetystuen jatkokurssia, joiden myötä tukemisen taito ja imetystieto vahvistuvat. Vuosittaiseen koulutusvalikoimaan on myös vakiintunut 1–2 kouluttajakoulutusta sekä vapaaehtoisten täydennyskoulutuspäivät keväällä ja syksyllä. Tukiäitipäivien antia on myös pyritty striimaamaan, jotta mahdollisimman monella tukiäidillä olisi mahdollisuus osallistua myös etäyhteyden kautta.

Tänä vuonna on toteutunut ja suunnitteilla myös kahdeksan Tukiäititreffiä eli tukiäitien omia, alueellisia täydennyskoulutus- ja virkistyspäiviä. Treffeillä on perehdytty mm. imetykseen ja seksuaalisuuteen, aistisäätelyn pulmien vaikutuksiin imetysaikana, pohdittu vapaaehtoisena vertaistukijana jaksamista sekä suunniteltu tulevaa toimintaa.

Imetysuutisia 2/2018 32

Imetystukipuhelin 09 4241 5300

Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka puhuu imetyksestä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista.

Imetyksen lohtukirjaan uskaltaa tarttua, vaikka oma imetys olisi rikkonut kaikki toiveet, normit ja säännöt.

Kirjan hinta on 25 euroa. Tilaukset itu@imetys.fi.

Imetyksen lohtukirja on myös luettavissa maksutta sähköisesti osoitteessa http://issuu.com/imetyksentuki Imetyksen lohtukirja on syntynyt järjestöyhteistyönä Esteetön Imetys -projektissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Mukana on ollut Imetyksen tuki ry ja kaksitoista kansalaisjärjestöä: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Leijonaemot ry, Mielenterveyden keskusliitto, ProMama ry, Refluksilapset ry, Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry.

Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio.

Imetysuutisia 2/2018 33

Imetykse lohtukirjan

imetysim etys IMETYKSENTUKI TUKIRY RY IMETYKSEN

100% LUOMUSILKKI

uutisia

IMET IM ETYK YKSE SENN TU TUKIKI RY RY

2013 22//2013 7€

Venäjän Karjalassa:

Mummojen imetysvinkit

SIVU 16

Im Näietys ja n Su hoi omi toala kou : lutt a

SIVU

ia

a

Tampere flash mob:

Aktivisti mediamyrskyssä

SIVU 8

Lohtukirja: “ Vauva huusi nälkäänsä, äiti parkui tuskaansa”

SIVU 24

Uutuus!

Lumoavaa luo omusilkkiä va auvallesii

uutis

4

21//20 2013 14 7€

Nu raivoren pe oisa rhe SIVU 10 ime en tysa rki Kun Iha mase n SIVU na k amanus isk 14 la im ee: etys

Imetysuutisten aikaisemmat numerot luettavissa Issuussa! issuu.com/imetyksentuki Tutustu valikoimaan ja hanki parasta:

ruskovilla.fi

IMETYSLIIVIT RUNSAAMMILLE MUODOILLE TOPATUT JA SAUMATTOMAT ®+ GELWIRE IMETYSLIIVIT Palkitut imetysliivit ainutlaatuisella geelikaarituella.

Tukevat ja hyväntuntuiset liivit isommille rinnoille, koot M-XXL. Jo raskaudenaikaiseen käyttöön.

Mukana jatkopala.

Jälleenmyyjiltämme saat asiantuntevaa palvelua ja opastusta sopivien Carriwell-tuotteiden valintaan. Uutuudet kätevästi myös verkkokaupastamme www.mamidea.com. Maahantuonti ja tiedustelut: Babyidea Oy, puh. 09 - 41108520, sposti info@mamidea.com.

Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry