Imetysuutisia 2/2014

imetys IMETYKSENTUKI TUKIRY RY IMETYKSEN

uutisia

2014 22//2013 7€

Seksikysely: ”Vaikea olla äiti ja seksipeto” SIVU 4

Romaniäiti vaikenee imetyksestä SIVU 12

Kolumni: Sinkkuäidin maitosuihku SIVU 20

Sisällys Imetysuutisia 2/2014

21

Maitosuihku seksin aikana ei ole vastenmielistä, kertovat miehet suuressa seksikyselyssä. Mutta häiritseekö imetys seksielämää? Vai onko se jopa kiihottavaa?

Lue lisää laajasta kyselystä sivulta 4.

3 Pääkirjoitus 4 Suuri seksikysely 10 Vauvavuosi mullistaa elämän 12 Imetys on tabu romaniyhteisössä 16 Imetys ja ehkäisy 18 Läheisyyden ensiaskeleet 20 Kolumni 21 Kumppanin kielletyt tunteet 24 Mystiset rinnan kaaret 27 Yhdistys & Uutiset

12

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Heini Kettunen Toimitussihteeri Minna Mäkinen Toimitus Anna Groundstroem, Marja Kihlström, Minna Mäkinen, Anni Oikari, Christina Pönkkö, Aino Sarkia, Henriikka Sundell Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Aino Sarkia aino.sarkia@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys. fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Jyväskylä, painos 600kpl ISSN 1798-8349. www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Shutterstock

Imetysuutisia 2/2014 2

KUVA: ANTTI ISOMÄKI

Pääkirjoitus Varmat tabujen puhkomispäivät Imettävän äidin seksuaalisuus on usein tabu. Vauvaperheiden parisuhteet voivat natista liitoksissaan valvottujen öiden seuratessaan toisiaan helminauhan tavoin. Väsyneessä mielessä seksi voi olla viimeinen asia, jolle löytyy aikaa ja innostusta, mutta miten käy parisuhteen? Entä millaista on sinkkuäidin elämä ja deittailu vaipanvaihdon lomassa?

Romaniyhteisössä koko imetys peittyy sankkaan tabuverhoon. Syksyn Imetysuutisia on ottanut tehtäväkseen tabujen rikkomisen. Ensimmäiseksi nostimme parisuhteessa usein vaietun aiheen pöydälle ja kysyimme, mikä vauvaperheiden seksielämässä mättää ja onko puhe siitä, mistä on puute? Entä pilaako imetys rinnat? Vastauksia kysyttiin sekä lapsettomilta että perheellisiltä naisilta ja miehiltä. Vastausten tulva yllätti lehden toimituksen: kaikkiaan kyselyyn vastasi netissä lähes 3 000 ihmistä. Lue lisää kyselystä seuraavalta sivulta.

Imetys, parisuhde ja seksuaalisuus herättävät keskustelua ja kuumentavat tunteita. Mustasukkaisuuden, mykkäkoulun ja loukattujen tunteiden kautta tässä lehdessä pureudutaan aiheeseen monesta näkökulmasta ja apuun kutsutaan parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Väestöliitosta. Kumppanin kiellettyjä tunteita ratkotaan terapeutin sohvalla sivulla 21.

Pimeimmätkin tunteet lähtevät purkautumaan, kun niistä puhutaan parisuhteessa avoimesti. Rakkautta, mustasukkaisuutta, iloa ja kyyneleitä – kaikkia on lu-

vassa parisuhteen kiemuroiden selvittelyssä. Kun soppaan lisätään vielä hormonihuurut, parisuhteen pohjaan palamisen riskit kasvavat huimasti.

Elämän ilot ja koko sateenkaaren kirjo kuuluvat seksuaalisuuteen. Lapsiperheitä on moneen lähtöön ja imettävien äitien elämäntilanteet vaihtelevat. Imettävä äiti on myös seksuaalisuudestaan nauttiva nainen – parisuhteessa tai ilman. Roisia huumoriakaan ei unohdeta, kun suhteita ja sinkkuelämää pyöritetään imettävän äidin näkökulmasta. Elämänmakuinen kolumni paljastaa sivulla 20, kuka sai maitosuihkun sekasaunassa. Tissien tuijotteluunkin äidit ovat matkan varrella saaneet tottua.

Faktat pistetään pussiin imetystä ja ehkäisyä käsittelevässä jutussa. Sivulta 16 alkavasta jutusta löydät vastauksen muun muassa kysymykseen, kuinka hyvin täysimetys ehkäisee.

Nautinnollisia lukuhetkiä syksyn pimeneviin iltoihin!

Imetysuutisia 2/2014 3

Ystävällisin terveisin,

Heini Kettunen Päätoimittaja

Imetysuutisia – suuri seksikysely

Hormonit heittelevät haluja Aikapula vaivaa vauvaperheen parisuhdetta TEKSTI: MINNA MÄKINEN, KUVA: HEINI KETTUNEN

Tervetuloa vauva, hyvästi seksi? Onko koskaan paluuta entiseen, kun naisen vartalo kokee hurjan muodonmuutoksen raskauden, synnytyksen ja imetyksen vuoksi? Mitä jos vauva vie äidin huomion ja puoliso jää ilman niin seksiä kuin läheisyyttäkin? Vaikka perheenlisäys on toivottu, voiko sillä olla mitään positiivista vaikutusta seksuaalisuuteen?

Muistan kun esikoinen oli pariviikkoinen ja makasin parisängyllä juuri saatuani hänet nukkumaan imetyksen jälkeen...

Mieheni tuli ja sanoi et ihanat tissit. Silloin tajusin, että miehet eivät todellakaan tajua naisen seksuaalisuudesta mitään.

Tissit isiltä pannassa.

Imetysuutisia 2/2014 4

Imetysuutisia – suuri seksikysely

Imetys ei pilaa seksiä sinällään, mutta on vaikea olla äiti ja villi seksipeto yhtä aikaa.

Vauvan vuoksi seksiä ei voi harrastaa milloin vain, muuta merkittävää eroa en ole kokenut.

Imetysuutisia selvitti kyselyssään, millaisia kokemuksia vanhemmilla on vauva-ajan seksielämästä ja parisuhteesta sekä imetyksen vaikutuksista seksiin ja seksuaalisuuteen. Halusimme kuulla myös lapsettomien ajatuksia sekä huomioida miesten ja naisten näkökulmia aiheeseen. Selvästi rinnoista, seksistä ja imetyksestä halutaan puhua ääneen, sillä lähes 3000 henkilöä kertoi omia käsityksiään aiheesta.

Miten vauvan syntymän jälkeen seksielämälle ja seksuaalisuudelle käy? Kyselyyn vastanneet lapsettomat yleisesti arvelivat, että seksi-elämälle on aiempaa vähemmän aikaa.

Imetyksen ei uskottu vaikuttavan seksiin tai seksuaalisuuteen. Sen sijaan moni oli huolissaan oman identiteetin muuttumisesta liiaksi vain äidin tai isän rooliin. Toisaalta vanhemmuuden odotettiin tuovan varmuutta omasta kehosta. Näitä ajatuksia vahvistivat perheellisten kokemukset: ajan puute ja väsymys vaikeuttivat seksielämää. Oma seksuaalisuus koettiin kuitenkin pysyvänä asiana, ja vanhemmuus toi lisää itsevarmuutta. Imetys mainittiin monessa vastauksessa osasyynä seksuaaliseen haluttomuuteen. Toisaalta imetystä pidettiin kaikkien vastaajien ryhmissä tärkeänä.

Imetysuutisia 2/2014 5

Puolisoni rinnat herkistyivät niin, etten saanut itse imeä tai koskettaa niitä. Lisäksi hänen rintojen hyväily tuntui väärältä, koska hän ajatteli(ajattelee), että ne on vain lapsia varten.

Kaiken kaikkiaan seksi on vähentynyt imetysaikana.

Imetysuutisia – suuri seksikysely

Olen varmempi itsestäni ja vartalostani, en murehdi turhia. Lapset kantanut ja ruokkinut vartaloni on kaunis. Iän myötä olen varmempi seksuaalisuudestani ja saan orgasmin helpommin.

Menettävätkö rinnat seksuaalisen merkityksensä imetyksen vuoksi? Vastaajat puhuivat rintojen muutoksista kahdella tavalla: osa äideistä ei halunnut, että rintoja kosketellaan ja osa taas nautti koskettelusta aikaisempaa enemmän. Myös miehet kokivat samankaltaisia seksielämän muutoksia. Rintojen merkitys seksin yhteydessä on jokaiselle parille muutenkin omanlaisensa. Myös samaa sukupuolta olevien parien seksielämässä vanhemmuus näkyy yhtä yksilöllisesti kuin heteropariskunnillakin. Vain harva nainen lopetti imetyksen tai ei imettänyt lainkaan, koska halusi saada rinnat täysin itselleen ja kumppanilleen. Yleisesti ottaen kaikki vastanneet, miehet, naiset, lapsettomat ja lapselliset olivat sitä mieltä, että imetys ei pilaa rintoja, mutta silti moni äiti koki rintojensa olevat rumemmat kuin ennen imetystä. Perheelliset miehet olivat voimakkaasti sitä mieltä, että imetys ei pilaa rintoja.

Seksuaalisuus on yksilöllistä myös vauvan synnyttyä.

Jokainen säilyy seksuaalisena olentona myös vanhemmaksi tultuaan. Ei ole mitään valmista muottia, johon tuoreen isän tai äidin seksielämän pitäisi sopia. Toinen nauttii seksistä jo pian synnytyksen jälkeen, toisilla taas elämä voi kuljettaa eri teille ja seksiä harrastetaan vasta kuukausien tai vuosien päästä lapsen syntymästä. Parisuhteen loppuminen ei tarkoita oman seksuaalisuuden katoamista.

Moni koki parisuhteen vahvistuvan lapsen tullessa ja kahdenkeskisen ajan vähenemisestä huolimatta seksielämä tuntui sujuvan ja olevan jopa antoisampaa kuin aiemmin. Paraskaan seksi ei tunnu missään, jos muu yhteys kumppanin kanssa on poissa. Seksielämästä voikin siis pitää huolta myös puhumalla – ja sitä voi tehdä myös vauvan hereillä ollessa.

Imetysuutisia 2/2014 6

Olen enemmän sinut oman itseni ja seksuaalisuuteni kanssa kuin aikaisemmin.

Imetysuutisia – suuri seksikysely Rinnat ovat ensisijaisesti kumppania varten 70

52,5 lapseton mies lapsellinen mies lapseton nainen lapsellinen nainen

35

17,5

0 täysin samaa mieltä

täysin eri mieltä

Imetys häiritsee seksielämää 50

37,5 lapseton mies lapsellinen mies lapseton nainen lapsellinen nainen

25

12,5

0 täysin samaa mieltä

täysin eri mieltä

Imetys pilaa rinnat 50

37,5 lapseton mies lapsellinen mies lapseton nainen lapsellinen nainen

25

12,5

0 täysin samaa mieltä

Imetysuutisia 2/2014 7

täysin eri mieltä

Imetysuutisia – suuri seksikysely

Perheelliset miehet:

Lapsettomat miehet:

☞ Rinnat olivat täyteläisemmät ja upeat. Minusta oli hienoa, että puoliso pystyi tarjoamaan lapsillemme parasta mahdollista ravintoa.

☞ Mikäli rinnoista pidetään huolta raskausaikana ja ne eivät löysty raskauden jälkeenkään, rinnat voivat olla synnytyksen jälkeenkin kauniit. Riippuvat ja raskausarpiset rinnat taas ovat voimakas turn-off seksin osalta.

☞ Imetysaika ei vaikuttanut parisuhteeseen tai seksielämään, ainakaan kielteisesti.

☞ Rinnat on aina kauniit.

☞ Seksielämä kuoli täysin, koska puoliso oli jatkuvasti lasten vierellä.

☞ Kyllähän ne rinnat seksuaalisessa ja esteettisessä mielessä, "pilalle" menee imetyksestä. Ehkä yksi lapsi ok, mutta useammista ainakin. Rinnoilla on seksuaalinen merkitys, koska ovat naiselle erogeeninen alue, ei todellakaan pelkästään miehille tuo tyydytystä, monesti miehet eivät edes suuresti kiihotu rinnoista, vaikka tällainen kuva on yleisesti olemassa. Eli toisaalta sillä ei ole merkitystä itse seksuaalisuuden kanssa, ehkä kyseessä on enemmän esteettisyys ja se, että nainen häpeää rintojaan jos ne on lasten vuoksi tai muuten vaan surkean oloiset eikä ole nykyisten ihanteiden mukaiset.

☞ Imetys vie paljon aikaa ja voimia kumppanilta, joten seksielämä aika hiljaista.

Miten uskot äidiksi tai isäksi tulon vaikuttavan seksielämään tai seksuaalisuuteen?

☞ Vaikeempi luopua isän roolista välillä, kun pitää virittäytyä romanttiseen tunnelmaan. Olen myös löytänyt syvempiä tunteita ja tuntemuksia seksuaalisuudestani.

Muuten seksi on vähentynyt talossa siitä lähtien, kun lapset ovat syntyneet. Lisäksi tunnen vähemmän halua ja himoja puolisoani, kohtaan. Kaikki pyörii liikaa lapsien ympärillä.

☞ Kiire ja sen myötä stressin oireet voivat olla pois vanhempien yhteiseltä ajalta.

☞ Seksielämä on suunnitelmallisempaa ja aikataulutetumpaa kuin ennen, pitää tehdä seksitreffejä. - Kyllä seksihommatkin luistaa rinta kaarella, kun tietää ampuvansa kovilla. ;)

☞ Vie haluja molemmilta väsymyksen ja lapsen rääkymisen vuoksi.

☞ En aikaisemmin ollut seksuaalisesti kiinnostunut rinnoista, raskaus ja imetys toivat ne jotenkin esille ja arkeen ja myös seksielämään. Valitettavasti vaimolleni kävi päinvastoin, hän imetti ideologisista syistä molempia lapsiamme hyvin pitkään, ja loppuaikoina se muuttui fyysisesti ja emotionaalisesti niin kivuliaaksi, että hän on siitä asti kokenut rintojen koskettelun eroottisissa tilanteissa epämiellyttäväksi.

☞ Seksi vähentynyt, mutta seksuaalisuus ei ole muuttunut eikä halu lapsen äitiä kohtaan myöskään. ☞ Kun on lapsia, seksiä on huomattavasti vähemmän.

Elämä on rankempaa, eikä vaimo jaksa huomioida minua niin kuin ennen, enkä minäkään häntä. On aika karua, kun joutuu menemään kädelle.

☞ Toivottavasti ei millään tavoin. ☞ Seksin määrä vähenee. Masturboinnin määrä lisääntyy.

☞ Muuttaa sitä, siinä on kumminkin joku kaiffari kellä on omat tarpeensa. Mutta ei kuitenkaan lopeta. ☞ Saattaa olla harvemmin mahdollisuus nauttia toisesta kaksistaan. ☞ Yksityistä aikaa on vähemmän, kaiketi.

☞ Isäksi tulo toi uuden ulottuvuuden elämään ja seksin harrastaminen jäi joksikin aikaa vähemmälle. Masturbointi lisääntyi, koska äiti oli usein tosi väsynyt synnytyksen jälkeen. Sitä ei kestänyt kuitenkaan kovin kauan. ☞ Harvempaa mutta sitäkin parempaa.

Imetysuutisia 2/2014 8

Imetysuutisia – suuri seksikysely

Imetin kokouksessa, missä muut olivat miehiä. Rintaa ei juurikaan näkynyt. Kokouksen jälkeen yksi miehistä kommentoi, että olisipa saanut olla lapsen paikalla.

Kommentti ei yllättänyt minua, mutta ei kyllä loukannutkaan.

Faktaa kyselystä: Kysely oli vastattavissa 18.8.2014-8.9.2014 ja linkkiä siihen jaettiin runsaasti niin Facebookissa kuin muuallakin netissä. Vastauksia kertyi 2989. Vastaajista 16 % oli miehiä. Tuloksissa miesten ja naisten sekä lapsettomien ja lapsellisten määrä on suhteutettu toisiinsa. Kyselyn toteuttivat Karoliina Aholin, Sonja Eerikäinen ja Minna Mäkinen.

Kommentti äijänäkökulmasta Teksti: Kari Mäkinen Olkaa huoleti, tokkopa se riemutoosa yhdestä synnytyksestä lopullisesti hajoaa. Tovin kun malttaa odottaa ennen kuin tryykäätte takaisin jyystämään niin saatatte havaita, jotta kyyti on jopa parempi kuin ennen synnytystä.

Lapsen äiti on mielestäni kauneimmillaan imettäessään pientä lastaan. Tilanne, kun kaikki on ihanan rauhallista ja hiljaista, on jotain rahallisesti mittaamatonta ja saavuttamatonta. Suurta kärsivällisyyttä ja myötämielisyyttä tarvitaan molemmilta puolisoaan kohtaan, rohjetkaa puhua toiselle tunteistanne ja ajatuksistanne. Omalta kohdaltani voisin sanoa näinkin karkeasti, jotta vasta esikoisen syntymämme jälkeen opin tuntemaan vaimoni. Saman ihmisen, jonka kanssa olin ollut jo vuosia yhdessä ja elänyt samassa taloudessa. Täytyy toki todeta jotta oppimisprosessi on yhä käynnissä.

Se on syventänyt yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vaikuttanut positiivisesti myös seksielämään.

Imetysuutisia 2/2014 9

Imetysuutisia – suuri seksikysely

Perheelliset naiset: ☞ Mielestäni lapsen ollessa imeväisikäinen, rinnat ovat ensisijaisesti lasta varten. Myöhemmin imetyksen aiheuttamista muutoksista ei tarvitse silti kärsiä. Rintojen muuttuminen on luonnollista, mutta mielestäni ei useinkaan kaunista, Itse ainakin haluan imettää lastani ja mahdollisesti seuraavaakin ainakin WHO:n suosittelemat 2 vuotta, mutta sen jälkeen koen oikeudekseni korjauttaa rinnat leikkauspöydällä. ☞ Minun ja mieheni mielestä vauvan imetys ei ole seksikästä tai kiihottavaa, mutta maidon tulo rinnoista seksin aikana on hyvin kiihottavaa. ☞ Rinnat kyllä muuttuvat, mutta ei mielestäni rumemmiksi vaan vain erilaisiksi kuin ennen. Pidän omista rinnoistani nyt enemmän kuin ennen imetyksiä. Ne ei ole koskaan olleet minulle seksuaalisesti kovin tärkeät ja nyt niillä on jokin merkitys. ☞ Koen maidontulon seksin aikana inhottavaksi. Haluan, että seksin aikana imetys ei millään lailla tulisi mieleen joten ei ole kiva, jos silloin rinnat täyttyvät maidosta. ☞ Minulle rintojen kasvu raskauden ja imetyksen aikana on ollut todella hämmentävä kokemus. Olen ollut tyytyväinen suht pieniin rintoihini ja kahden kuppikoon kasvu b:stä d:hen on ollut yllättävän vaikea hyväksyä.

Olen entistäkin tietoisempi kehostani, sekä hyvässä että pahassa. Käytännössä nautin seksistä jopa enemmän kuin ennen äidiksi tuloa, mutta samalla olen jotenkin ujompi juuri muuttuneen kehoni takia.

☞ En voisi kuvitella imettäväni, ikinä! Eläimellistä. Inhottaa imettävät äidit jo muutenkin, kaupoissa, kahviloissa, kaikkialla! ☞ Imetys ei tuota seksuaalista mielihyvää, mutta kylläkin hyvin syvää, euforista mielihyvää ja yhteenkuuluvuuden tunneta. ☞ Äidiksi tulo on muuttanut suhtautumista itseeni vähemmän kriittiseksi ja osaan olla enemmän oma itseni, ja siksi nauttia enemmän kaikesta. ☞ Äidiksi tulo on saanut minut tuntemaan itseni vähemmän haluttavaksi, koska jotenkin äitinä olo ei vain ole seksikästä. ☞ En myöskään halua kumppaniani samalla tavalla kuten ennen äitiyttä. Seksielämä on miltei kuollutta ja kummallista kyllä, asia ei haittaa minua oikeastaan ollenkaan. Seksi ei kiinnosta. Voin kuvitella näyttäväni muiden miesten silmissä seksikkäältä, mutta en oman mieheni, koska hän on nähnyt aivan kaiken ja näkee minut vain lapsensa äitinä. ☞ Vauva-aikana seksin harrastaminen on vähentynyt huomattavasti. Tissejä en pidä seksuaalisena enää yhtään, nännit on tunnottomat, joten niiden stimulointi ei imetyksen aikana ainakaan tunnu yhtään miltään! En myöskään mielellään halua, että mieheni puristelee tissejäni, jos ne on joko ihan täynnä maitoa tai ihan tyhjät patalaput.

Lapsettomat naiset Miten uskot äidiksi tai isäksi tulon vaikuttavan seksielämään tai seksuaalisuuteen?

Toivottavasti tuo itsevarmuutta.

Uskoisin että muutoksia tulee, mutta kaipa se riippuu suurelta osin pariskunnan muusta kommunikaatiosta, vaikuttaako se kovinkin negatiivisesti. Sekä naisen että miehen vartalot nyt muuttuvat iän myötä muutenkin, vaikka mitä tekisi.

Seksielämä vähenee, jonka seurauksena tulee paljon riitoja ja pahimmassa tapauksessa jopa ero!

Jos isä näkee synnytyksen, hän ei varmaankaan halua sitä äitiä samalla lailla kuin ennen.

Imetysuutisia 2/2014 10

Vauvavuosi mullistaa elämän

KUVA: JI HYUN HONG

1. Miten imetys- ja vauva-aika muutti teidän parisuhdettanne?

2. Millaisia kokemuksia sinulla miehenä on parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksista?

3. Olivatko muutokset positiivisia vai negatiivisia?

4. Mitä vinkkejä annat esikoistaan odottaville pariskunnille?

1. Alku etenkin oli täynnä kaikenlaista uutta ja ihmeellistä, imetys vain yksi uusi asia muiden joukossa. Vauva vei huomion melkein sataprosenttisesti aluksi, mutta toisaalta totuttelu ja arjen tilanteista selviäminen oli myös yhdistävä asia.

2. Etenkin ensi alkuun synnytyksen jälkeen seksielämä oli ihan luonnollisistakin syistä aika vähäistä, minkä lisäksi aihe ei juuri edes mieleen muistunut valvottujen öiden huurussa. Sittemmin on piristytty taas, tosin lievän kestoväsymyksen takia ei koskaan ihan siihen lasta edeltävään innokkuuteen. Vielä kolmivuotiaskin vaatii aika paljon huoltamista, mikä lisää ylimääräistä tekemistä näihin muutenkin kiireisiin ruuhkavuosiin. Toisaalta lapsi on yhdistävä tekijä, joka tuo suhteeseen jatkuvuutta.

3. Sekä että: usein on puurtamista ja ryytymistä, mutta perheen yhteiset hetket ovat sellaisia, joita ei yksin voisi kokea.

4. Vinkkejä ja neuvoja ovat kirjat, netti sekä sukulaiset pullollaan! Jokainen perhe on kuitenkin omanlaisensa, eikä lapsen hoitamisesta kannata tehdä projektia, joka suunnitellaan tarkoin ja vedetään läpi. Kun hyväksyy sen, että kaikkea ei voi tietää ja osata, eivätkä asiat aina mene putkeen, niin kaikilla osallisilla on helpompaa – niin parisuhteessa kuin lastenhoidossakin.

– Markku Reunanen, 3-vuotiaan Eemilin isä

Imetysuutisia 2/2014 11

Raportti

Imetysuutisia 2/2014 12

Raportti

Imetys on tabu romaniyhteisössä TEKSTI JA KUVAT: MINNA MÄKINEN

”Märjän” vastasyntyneen näyttäminen loukkaa vanhempia romaneja Tanja Lindeman, 30, istuu kotisohvallaan ja imettää kahden ja puolen kuukauden ikäistä Viliä. – Tästä ei sitten voi laittaa kuvia juttuun, hän ilmoittaa. – Imetyskuva olisi liian provosoivaa. Tanja on romani, ja useimmat romaniäidit imettävät vain muutamia viikkoja. Toiset haluavat jo synnytyssairaalassa maidontuotannon lopettavan lääkityksen.

Tanja kertoo rohkeasti, että on imettänyt Vilin lisäksi myös kolmea vanhempaa lastaan. Imetys nimittäin on vaiettu asia romanien keskuudessa. – Vaikenemalla imetyksestä kunnioitetaan vanhempaa sukupolvea.

En ikinä voisi kysyä äidiltäni suoraan imetyksestä! Usein romaniäi-

dit antavat vauvalle maidon pullosta, jos vanhempia romaneja on läsnä. Itse menen toiseen huoneeseen imettämään, koska Vili alkaa helposti protestoida rinnalle. Tiedän myös imetyksen häiriintyvän herkästi, jos vauva saa pulloa.

Imetyksestä ei puhuta Romaniäitien imetyksestä ei tiedetä paljonkaan. Edes Tanjan omassa tuttavapiirissä nuoret äidit eivät puhu avoimesti imetyksestä keskenään. – Samanikäisten kesken kyllä puhutaan intiimeistäkin asioista, mutta imetyksen puheeksi ottaminen vaatii varovaisuutta, sillä ei voi tietää

Imetysuutisia 2/2014 13

mitä mieltä toinen on, Tanja harmittelee. Osa romaniäideistä pitää imetystä rumana ja pahana, sillä rinnat koetaan niin voimakkaasti seksiobjektina. – Imetin kolmatta lastani puolitoistavuotiaaksi ja joskus minuun suhtauduttiin kuin olisin käyttänyt lastani hyväksi. Se tuntui pahalta, kertoo Tanja surullisena.

Imetys on Tanjalle tärkeä osa vuorovaikutusta vauvan kanssa. Hänen kommunikointinsa suloisen Vilin kanssa laittaa sivusta seuraajan miettimään, miten ihmeessä imetyksessä voisi olla jotain pahaa? Pieni hymypoika kulkee luontevasti äidin, isän ja isosisarusten sylistä syliin ja imetyshetket sujuvat kuin huomaa-

Raportti

”Romani-isille pitää kertoa, kuinka tärkeää imetys vauvalle on.”

IMETYKSEN HYÖDYT ÄIDIN JA VAUVAN VUOROVAIKUTUKSEN KANNALTA OVAT TANJALLE TÄRKEITÄ.

matta. Tosin nyt Tanja on joutunut keksimään monenlaisia luovia ratkaisuja rintaraivareita saavan vauvan rauhoittamiseen. – Harvalla romaniäidillä on riittävästi tietoa selvitäkseen imetyshaasteista. On tavallista että maito vain loppuu, eikä apua osata etsiä.

”Likainen” lapsivuodeaika rajoittaa sosiaalista elämää Romanien yhteisöllisyys on Tanjasta yksi kulttuurin hienoimpia piirteitä. Vanhempien kunnioittaminen, säädyllisyys ja käytöstavat ovat tärkeitä hänelle. Imetystä nämä perinteiset tavat kuitenkin vaikeuttavat.

–Mitä tiiviimpää kanssakäymistä vauvaperheellä on vanhemman sukupolven kanssa, sitä haasteellisempaa imetys on. Imetyksen koetaan tekevän vauvasta likaisen, sillä äidinmaito on ruumiinerite. Tällöin vauvaa ei sopisi antaa vanhempien romanien syliin, tai syöttää kiinteitä ruokia samoista astioista joista muut syövät. Rintoja ei koskaan paljasteta vanhempien romanien, vieraiden miesten tai edes omien poikalapsien nähden. Toisaalta tapakulttuuri vaihtelee eri romanisuvuissa. – Itse olen huomannut, että Etelä-Suomessa imetykseen on jyrkempi linja, kun taas Etelä-Poh-

Imetysuutisia 2/2014 14

Raportti

janmaalla se on luonnollinen, vaiettu asia, Turusta Kauhajoelle muuttanut Tanja kertoo.

Toisinaan romaniäitien keskusteluissa saattaa kaikua imetyspettymys. – Imetys on saattaa olla äärimmäisen hankalaa käytännössä.

Neuvola on kyllä avainasemassa.

Koska imetys on romaniyhteisössä näkymätöntä, on neuvolantäti tärkein tukija, Tanja toteaa. – Isän tuki on imetyksessä myös välttämätöntä, joten neuvolasta pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti isän kanssa keskustelemiseen. Romani-isille pitää kertoa, kuinka tärkeää imetys vauvalle on. Neuvolantädin kanssa olisi myös luontevaa pohtia, kuinka imetyksen saa sujumaan, vaikka se pitää tehdä salassa muulta yhteisöltä.

Romaniperinteen mukaisesti äiti on synnytyksen jälkeen noin kuukauden ajan likainen. Kyse on useissa kulttuureissa ja uskonnoissa esiintyvästä lapsivuodeajasta, joka toisaalta varjelee myös vauvaa. Tämän likaisen ajan useat romaniäidit imettävät vauvaa. – On erittäin loukkaavaa, jos vie ”märjän” lapsen näytille vanhemmille romaneille, Tanja korostaa vahvasti. Märjällä hän tarkoittaa alle kuukauden ikäistä vauvaa. Äiti ja vastasyntynyt eivät missään tapauksessa näyttäydy vanhemmille romaneille ennen likaisen ajan loppua.

Synnytys, raskaus ja myös romanipariskunnan seurustelu ja yhteiselo ovat asioita, joista ei puhuta.

Romaniäitien imettämättömyys saattaa olla ennakko-oletus muun muassa kätilöille. Tanja on saanut positiivista huomiota synnytyssairaalassa ja neuvolassa imetyshalukkuudestaan. – Tuntui, että sain paljon enemmän kehuja kuin huonetovereina olleet valkolaisnaiset. o

fakta Suomen romanit • Arviolta noin 10 000.

• Puhtauskäsitykset: asiat ja esineet jotka koskevat maahan tai lattialle muuttuvat likaisiksi, esim. lattialle pudonnut haarukka on käyttökelvoton.

• Vahva yhteisöllisyys.

• Vanhempien kunnioittaminen; vanhempien ihmisten seurassa ei puhuta mm. seksuaalisuuteen liittyvistä asioista.

• Raskaudesta ei saa puhua vanhempien romanien kanssa, synnytyksen jälkeen tavallisesti noin kuukauden aika, jolloin äiti ja lapsi ovat likaisia eivätkä näyttäydy vanhemmille romaneille. Tuona aikana myöskään äiti ei käy kodissaan keittiössä ja syö kertakäyttöastioista.

• Romaniäiti imettää tavallisimmin korkeintaan yhden kuukauden ikään saakka, sillä vanhempien romanien seurassa imettäminen on häpeällistä. Äidinmaitoa pidetään eritteenä joka tekee vauvasta likaisen eikä näin ollen vauvaa voi antaa imetysaikana vanhempien romanien syliin.

Imetysuutisia 2/2014 15

Imetys ja ehkäisy

Isoäitini ikäluokkaa kannustettiin aikanaan tekemään lapsia sodassa menehtyneiden tilalle. Lapsia syntyikin suuren ikäluokan verran, mutta olisi heitä varmaan ilman kehotuksiakin syntynyt, kun luotettavia ehkäisymenetelmiä ei vielä ollut. Imetystä käytettiinkin vaihtelevalla menestyksellä ehkäisykeinona ja tarinan mukaan eräskin nelivuotias sai tästä syystä käydä rinnalla siihen saakka, kunnes puraisi äitinsä rinnanpään melkein irti, ja kävi sitten itse hakemassa hehtalapun eli laastarin äidilleen.

TEKSTI: ANNI OIKARI

Asiantuntija vastaa Nykyään käytetään niin sanottua LAM (Lactational Amenorrhea Method)-menetelmää, jonka pitäisi ehkäistä raskauksia tehokkaasti, jos kaikki siihen kuuluvat kriteerit täyttyvät. Kriteerit ovat 1) vauva on alle 6 kuukauden ikäinen, 2) äiti imettää vauvaa lapsentahtisesti ja vuorokauden ympäri, 3) äidillä ei ole ollut kuukautisia. Naistentautien, synnytyksen ja perinatologian erikoislääkäri Hilkka Ijäs ei kuitenkaan suosittelisi imetystä käytettävän ainoana ehkäisymenetelmänä paitsi silloin, kun uusi raskaus ei olisi katastrofi. Hänen mukaansa vain 20% naisista ovuloi ennen, kuin lapsi on puolivuotias ja alle vuosikkaan äideistäkin vain 64%:lla kierto on käynnistynyt. Ovulaatio tapahtuu silti jo ennen kuukautisvuodon ilmaantumista, joten on melko vaikea tietää luotettavasti, milloin kierto onkin jo

Imetysuutisia 2/2014 16

”Imetysaikana sopivat periaatteessa kaikki muut menetelmät, paitsi yhdistelmävalmisteet.”

taas käynnissä ja raskaus mahdollinen. Raskaaksi voi siis tulla jo ennen ensimmäistäkään kuukautisvuotoa ja aikaisimmillaan nainen voi ovuloida jo 6–8 viikkoa synnytyksestä.

Äidit kertovat, milloin kierto käynnistyi Kysyin Facebookin Taaperoimettäjät -ryhmässä, minkä ikäinen heidän lapsensa on ollut, kun hormonaalinen kierto on taas käynnistynyt. Sain vastauksen 111 äidiltä ja yhteensä 135 lapsen imetyksestä. Variaatio oli melkoinen. Selkeästi yleisin ajankohta kuukautisten alkamiselle oli yllättäen, kun lapsi alle 0–3 kuukauden (18,5%) , ja yhtä yleinen, kun lapsi oli 13 –15 kuukauden ikäinen (18,5%).

Kaikki 0–3 kuukauden ikäisten vauvojen äidit kertoivat täysimettäneensä lapsentahtisesti. Yleisiä kierron käynnistymisaikoja olivat myös, kun lapsi 4–6kk (14%), 7–9kk (13%), 10– 12kk (12%) ja 16–18kk (11%). Suurimmalla osalla kierto oli siis käynnistynyt ennen kuin lapsi oli 1v 7kk, vain 18 lapsen (13,5%) kohdalla äidin kierto oli käynnistynyt tämän jälkeen. Siis noin 58 prosentilla kierto oli käynnistynyt ennen kuin lapsi oli 1–vuotias. Kyselyaineisto siis noudatti melko hyvin Ijäksen kertomia prosenttiosuuksia.

Pyysin äitejä myös arvelemaan, mikä voisi olla syynä, että kierto käynnistyi juuri silloin kun se käynnistyi. Yleisimpiä syitä olivat yöimetysten loppuminen (12kpl), yöimetysten väheneminen tai pidemmät unipätkät öisin (10kpl), imetys lop-

pui kokonaan (9kpl), imetysvälit pidentyivät (9kpl) ja lapsi söi enemmän kiinteitä ruokia (10kpl). Muita arveltuja syitä olivat mm. sukuvika, rintalakko ja vitamiinien käytön lisääminen. Näitä arveluja voisi käyttää hyväkseen toisinkin päin, jos kierto ei ole käynnistynyt, mutta toivoisi sen jo alkavan.

Tein myös muutaman mielenkiintoisen havainnoin. Ensinnäkin samalla äidillä saattoivat kuukautiset alkaa täsmälleen samalla hetkellä (esimerkiksi aina kun lapsi oli neljän kuukauden ikäinen) riippumatta siitä, oliko lapsi ollut oikea tissitakiainen, syönyt rintaa vain ruoakseen tai ollut osittaisimetyksellä. Toisaalta äidin kierto saattoi palautua lapsien ollessa hyvinkin eri ikäisiä, vaikka lasten imetys olisi ollut ihan samanlaista. Äidit kertoivat myös, että vaikka kierto oli käynnistynyt, niin silti raskaus ei ollut alkanut yrityksistä huolimatta ennen kuin imetys oli lähes tai täysin päättynyt.

Hilkkä Ijäksen mukaan sitä ei pysty varmastikaan kukaan selittämään, miksi toiset naiset ovuloivat pian synnytyksen jälkeen ja toiset vasta imetyksen loputtua. Synnytyksen jälkeen, istukan poistuttua elimistöstä naisen estrogeeni- ja keltarauhashormonipitoisuudet romahtavat ja samalla prolaktiinihormoni alkaa stimuloida maidon tuotantoa. Munasarjat jäävät ns. lepotilaan eivätkä eritä estrogeenia ja keltarauhashormonia normaalisti. Prolaktiinia erittyy sitä enemmän, mitä enemmän äiti imettää ja prolaktiinituotanto ylläpitää munasarjojen lepotilaa. Jos-

Imetysuutisia 2/2014 17

sain vaiheessa munasarjat alkavat kuitenkin ”heräillä” horrostilasta ja tämä heräämisen ajankohta on yksilöllistä.

Entä mitä ehkäisyä olisi turvallista käyttää imetysaikana? ”Imetysaikana sopivat periaatteessa kaikki muut menetelmät, paitsi yhdistelmävalmisteet. Näitä ovat estrogeenia ja keltarauhashormonia sisältävät e-pillerit, laastari tai emätinrengas. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävät ns. minipillerit ja ehkäisykapseli sekä kupari- ja hormonikierukka sopivat imettävälle naiselle. Kierukoiden laitossa on syytä olla varovainen pian synnytyksen jälkeen eli kierukkaehkäisy kannattaa aloittaa aikaisintaan 3–6 kuukauden kuluttua synnytyksestä, jos kierto ei ole vielä palautunut. Kondomi on toki myös hyvä imetysajan ehkäisy”, neuvoo Hilkka Ijäs.

Jos luotettavien ehkäisymenetelmien puute oli isoäitini sukupolven ongelma, niin nykyään päänvaivaa aiheuttaa myös päinvastainen asia eli mitä tehdä, jos kuukautiskierto ei ota käynnistyäkseen imetysaikana, mutta vauvakuume vain nousee? Siihen ei nykylääketieteellä ole muuta vastausta kuin imetyksen lopettaminen. Taaperoimettäjien vastauksista voimme kuitenkin päätellä, että sitä ennen voi kokeilla ainakin imetyskertojen vähentämistä tai yöimetyksen harventamista ja lopettamista.

Lääketiede on pystynyt löytämään parannus- ja ehkäisykeinoja moniin sairauksiin, mutta me naiset taidamme olla vieläkin yksi suuri mysteeri – ja hyvä niin. o

Imetysuutisia 2/2014 18

Läheisyyden ensiaskeleet TEKSTI: ANNA GROUNDSTROEM JA HENRIIKKA SUNDELL, KUVA: SHUTTERSTOCK

Pieni ihmisenpoikanen muodostaa ymmärrystä itsestään ja kehostaan ympäristön avulla. Hellät kädet, rakastava katse ja lempeät sanat kertovat vauvalle, että hän on ihana ja tervetullut.

Vauvan seksuaalinen kehitys alkaa jo kohdussa. Vauvaiässä kehitykseen kuuluu läheisyyden kaipuuta, turvallisten ihmissuhteiden tarvetta ja totuttelua nautintoon eri aistein. Positiivinen kehonkuva muodostuu kosketus-, kuulo-, asento-, maku- ja hajuaistimusten avulla.

Suu on pienelle ihmiselle ensimmäisiä mielihyvää tuottavia alueita. Rinnalla ollessaan vauva saa makuelämyksiä, tärkeää ihokontaktia ja turvallisen paikan olla. Imeminen tuntuu vauvasta nautinnolliselta.

Moni vauva nauttii päivittäisestä, rauhallisesta hoivasta: ihon hoitamisesta, syöttämisestä, hieronnasta ja kylvyistä. Hellä perushoiva on arvokas perusta seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden kehittymiselle.

Sylittely, leikit ja läheisyys vahvistavat vauvan itseluottamusta ja myönteistä kehonkuvaa. Hiljalleen hän oppii vastaamaan hymyin, äännähdyksin ja liikkein. Vauva ymmärtää, että on sallittua tuntea hyvää oloa, ylpeyttä ja nautintoa omasta itsestä.

Jo hyvin varhain pieni lapsi huomaa, että omien sukupuolielinten koskettelu tuntuu mukavalta ja tuottaa mielihyvää sekä turvallisuuden tunnetta. On tärkeää, että lapsi saa tutustua omaan kehoonsa omassa rauhassa. Kosketteluleikit ikätovereiden kanssa ovat normaaleja.

Lapselle oma seksuaalisuus on luonnollinen, ihana asia. Me vanhemmat voimme tukea seksuaalista kasvua kertomalla lapselle, kuinka hieno ja kaunis hän on. Lapselle on tärkeä kertoa, että jokaisella ihmisellä on omat rajansa eikä esimerkiksi kenenkään sukupuolielimiä saa koskettaa tai puristaa ilman lupaa. Tämä tieto suojaa lasta itseään.

Lähteet: Suomela Anu. Ihmeelliset ihmiset - lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä (1999) Virsiheimo Sarianna ja Linna Johanna. 0-6 -vuotiaan lapsen seksuaalinen kehitys (2010)

Imetysuutisia 2/2014 19

Kolumni

Wau, mikä maitosuihku!

TEKSTI: MARJA KIHLSTRÖM

nnen ensimmäisen vauvani syntymää olin sinkkuäiti vailla tietoa imetyksestä tai kumppanista. Imetyksestä antoi osviittaa vain päivä päivältä kasvavat rintani, joita ihailin. Äitini nauroikin pojan synnyttyä, että nuohan ovat kuin silarit.

Ensimmäiset kolme kuukautta menivät täysin imetyksen ehdoilla. Muutaman miehenkin ehdin deitata. Silloinkin imetin, mikä taisi olla vähän outoa treffiohjelmaa. Välillä tuntui, ettei tapaamieni miesten päähän mahtunut yhtälö imettävä nainen ja halukas nainen. Ja minä kun nautin naiseudestani ja satunnaisesta seksistä valtavasti. Raskaus ja synnytys olivat tehneet minusta entistä enemmän villin naarastiikerin.

Poikani ollessa reilun puoli vuotta olin humputtelemassa ja poika hoidossa. Päädyin jatkobileisiin, saunoin ja sain loistoidean. Kerroin sekasaunaporukalle, että minulla on vauva ja imetän vielä. Ilmeistä huomasi, että ihmiset eivät ihan uskoneet. Sitten tartuin rintaani ja ammuin maitosuihkulla vieressä istuvaa miestä. Voi sitä naurua, taputuksia ja vihellyksiä!

Toisen lapsen synnyttyä olin onnellisesti jo parisuhteessa ja kumppanini oli mukana vauvan synnytyksessä. Pääsin kokemaan ne ihanat herkät hetket toisen ihmisen kanssa, kun vauva nostetaan ensimmäistä kertaa rinnalle. Tai kun ollaan kuin omassa pienessä pesässä perhehuoneessa harjoittelemassa ensimmäisiä imetyksiä. Näihin hetkiin kuului myös hyvin kipeät nännit, nännirasva ja kätilön tuoma pelastus rintakumi.

Tälläkään kertaa synnytys, imetys tai vauva ei vienyt halujani vaan koin seksuaalisuuden positiiviseksi voimaksi. Se ei tietenkään estänyt koomisia hetkiä.

Vaikka kuinka oli imetysliivit päällä, kahdet liivinsuojat, maitoa vaan valui kesken herkullisen hetken ja naurulle ei voinut mitään. Tai kun piti kesken kaiken imettää, välillä kaksinkin kertaa ja yrittää sanoa hengästyneenä kumppanille: ”Jatketaan kohta siitä mihin jäätiin…”

Eikä kaikki liity aina kumppaniin. Ne oudot hetket kun menet avaamaan rennosti aamutakkia auki oven postimiehelle, toinen rinta paljaana ja toinen vauvan suussa. Tai kun huomaat kaupungilla tai työpaikalla, että maito on kastellut paidan kun olet unohtanut liivinsuojat ja tuttu tai tuntematon mies katsoo rintojasi ihmeissään.

Kerran kaverini kuuli ravintolassa kahden keskiikäisen miehen keskustelun, miten he halusivat nähdä tissini kun huomasivat, että imetän. Ja muutama minuutti keskustelusta nämä kaksi sankaria tulivat tyttöporukkamme pöytään puhumaan niitä näitä ja avoimesti tuijottamaan rintojani.

Kaikkien näiden kommellusten, suloisien, hekumallisten, koomisten, ikävien ja herkkien hetkien takana on ollut imetys ja seksuaalisuus. Seksuaalisuus on meissä kaikissa läpi elämän. Siksi toivon, että jokainen imettävä äitikin antaisi itselleen luvan nauttia seksuaalisuudestaan myös vauvan synnyttyä ja imetyksen sekoittaessa elämää. Kukin omalla tavallaan itseään kuunnellen ja rakastaen.

Kirjoittaja on vapaaehtoistyön ohjaaja ja seksuaalineuvoja Sexpo-säätiössä

Imetysuutisia 2/2014 20

Kumppanin kielletyt tunteet vauva-arjessa TEKSTI: HENRIIKKA SUNDELL, KUVAT: HEINI KETTUNEN

Lapsen syntymä mullistaa usein parisuhteen ja perheen arjen. Erityisesti ensimmäisen lapsen saapuessa maailmaan menevät vanhempien aikataulut, tutut kuviot sekä rutiinit auttamatta uusiksi.

Elämänmuutos on iso kaikissa perhemuodoissa, ketään poissulkematta. Ilon lisäksi koetaan uuden elämän edessä haasteita. Erityisesti äidin ja isän välinen suhde saattaa joutua koetukselle. Onni omasta vauvasta käy usein rinta rinnan turhautumisen, uupumuksen ja ärsytyksen kanssa.

Tällaiset tunteet eivät ole sidoksissa vanhempien sukupuoleen, vaan niitä koetaan yhtä lailla sateenkaariperheissä kuin heteroparienkin keskuudessa. Tässä jutussa keskitytään isien tuntemuksiin, mutta käsitellyt asiat pätevät myös nais- ja miesparien kohdalla sekä perheissä, jossa äidin puoliso ei ole lapsen biologinen isä.

Vauvan tullessa taloon vanhempien yhteinen aika vähenee eikä harrastuksille, viikonloppumenoille tai

Imetysuutisia 2/2014 21

intiimeille hetkille löydy enää mahdollisuuksia entiseen tapaan. Jatkuva väsymys on monissa perheissä pikemminkin sääntö kuin poikkeus, ainakin ensimmäisten kuukausien ajan. Moni synnyttänyt äiti kokee masennusta tai vauva voi sairastaa koliikkia, joka valvottaa koko taloa yöt läpeensä. Ehkä imetys tuottaa pettymyksen ja ylimääräistä painetta. Uupumus ja kahdenkeskisen ajan puute vaikuttavat helposti myös seksielämään. Jatkuva väsymys voi lamaannuttaa sekä äidin että isän halukkuutta seksiin. Hellyyskin unohtuu helposti kiireen keskellä. Naisen palautuminen synnytyksestä ottaa aikansa ja seksi saattaa aluksi tuntua epämiellyttävältä tai kivuliaalta. Mies voikin pelätä aiheut-

Imetysuutisia 2/2014 22

Imetys on väärä postilaatikko mustasukkaisuudelle.

tavansa kipua kumppanilleen ja vetäytyä taka-alalle. Kumppanin koskettamista arasteleva mies alkaa helposti tuntea olonsa yksinäiseksi perheen parissakin.

Imetys voi aiheuttaa mustasukkaisuutta Joillekin isille tuottaa haasteita tottua imettämiseen. Rinnat voi nähdä lapsen ”omaisuutena” eikä niitä uskalleta hyväillä esimerkiksi suutelemalla tai nipistelemällä kuten ennen. Imetys saattaa aiheuttaa isässä mustasukkaisuuden, inhon, pelon tai hämmennyksen tunteita. Jos rintojen hyväily on äidistä epämukavaa tai hän ei enää halua, että rintoja kosketetaan seksin aikana, kokee moni mies menettäneensä jotain kaunista ja kiihottavaa lopullisesti vauvan takia.

Väestöliiton parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa toteaa, että imetys on väärä postilaatikko mustasukkaisuudelle. Negatiiviset tunteet ovat hänen mukaansa kuitenkin hyvin tavallisia isien parissa. – Erityisesti ulkopuolisuuden kokemus on yleinen ja sitä voi esiin-

tyä jo odotusaikana. Raskaana oleva nainen on useimmiten huomion keskipiste, jolle annetaan kaikki hänen ansaitsemansa hoiva ja tuki. Harva muistaa kysyä isältä, miltä tästä tuntuu tai kuinka hänen odotusaikansa sujuu, Oulasmaa muistuttaa.

Vauvan synnyttyä elämä keskittyy luonnostaan lapsen hoitamiseen.

Vauvan ja äidin suhteesta tulee alkuaikoina usein hyvin tiivis: imettävä äiti on vauvan elinehto, turva ja lohtu. Tällaisen yhteyden edessä isä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi tai tarpeettomaksi tunkeilijaksi. Monet miehet kokevat jäävänsä auttamatta kakkosiksi vauvan rinnalla. Jos naisen huomio keskittyy yksinomaan lapseen, voivat miehet Oulasmaan mukaan ajatella, että heitä on tarvittu vain lapsen siittämiseen eikä heillä ole enää omaa paikkaa parisuhteessa tai perheessä.

Loppuuko seksi vauvan myötä?

Naisen roolin muuttuminen rakastajasta äidiksi hämmentää usein suhteen molempia osapuolia, minkä vuoksi puolisoiden välinen etäisyys

Imetysuutisia 2/2014 23

voi kasvaa. Nainen, joka tarvitsee sekä odotusaikana että lapsen synnyttyä runsaasti hellyyttä ja läheisyyttä, voi tuntea joutuneensa hylätyksi ja olla yksinäinen. Mies puolestaan voi arastella kumppania, jonka keho on muuttunut raskauden myötä ja jonka mielialaa voivat synnytyksen jälkeiset hormonit heitellä hurjastikin. Mikäli tulenarkaan tilanteeseen lisätään vielä yksipuolisia ja torjuttuja seksialoitteita, on soppa helposti valmis.

Minna Oulasmaa toteaa monen miehen kokevan kumppaninsa seksihalujen vähentyneen vauvan myötä. Myös miehen innokkuus seksiin voi tilapäisesti laantua perheenlisäyksen jälkeen, sillä pienen lapsen hoito saattaa laskea miehen testosteronitasoja. Joku voi kokea tämän elämää helpottavana asiana, toiset uhkana omalle seksuaali-identiteetille.

Seksuaalista innokkuutta ei tule vaatia keneltäkään eikä kenenkään ole hyvä kokea seksiä velvollisuutena. Torjunta tuntuu kuitenkin kaikista pahalta. Jos miehellä on jo aiemmin hylätyksi joutumisen tunteita naisen keskittyessä vauvaan, syn-

Väärinymmärryksiä, loukkaantumista ja riitoja kehkeytyy helposti, kun naisen hormonitasapaino on sijoiltaan ja mies on mustasukkainen vauvalle naisen huomiosta.

tyy torjuntojen takia nopeasti pahan mielen kierre, kertoo Minna Oulasmaa. Väärinymmärryksiä, loukkaantumista ja riitoja kehkeytyy helposti, kun naisen hormonitasapaino on sijoiltaan ja mies on mustasukkainen vauvalle naisen huomiosta. Erityisesti ensimmäisen lapsen ensimmäiset ikävuodet ovatkin tilastollisesti

hyvin todennäköistä aikaa ottaa avioero tai tehdä syrjähyppy.

sekamelskalta, josta ei löydy ulospääsyä. ”Olenko tullut hulluksi, kun olen mustasukkainen omalle lapselleni? Mikä minua vaivaa, kun lapsen itku saa raivon partaalle? Joskus tekisi mieli vain häipyä tästä perhehelvetistä lopullisesti. Miksi vaimoni on minulle jatkuvasti kiukkuinen eikä halua enää rakastella? Kunpa en olisi koskaan tavannut koko naista.”

Tuntemukset voivat olla niin mustia, ettei niitä uskalla kertoa edes omalle kumppanille. Kuin omassa sisimmässä asuisi peikko. Jos ahdistus kasvaa liian suureksi, lisääntyy myös riski sen hallitsemattomaan purkautumiseen. Synkät ajatukset voidaan tuoda julki raivonpuuskina, masennuksena, holtittomana käyttäytymisenä tai jopa väkivaltana. On tärkeää tulla kuulluksi ajoissa, sillä kenenkään pää ei kestä ahdistuksen loputonta haudontaa.

”Joskus tekisi vain mieli häipyä..”

Mikä neuvoksi?

Synkät ajatukset säikäyttävät monia isiä ja niitä pidetään usein kiellettyinä. Omat tunteet voivat tuntua

Minna Oulasmaan mukaan miesten ei tule jäädä yksin pelkojensa ja pettymystensä kanssa. Oulasmaa on

Imetysuutisia 2/2014 24

Pienetkin hellät ja huomaavaiset teot voivat yllättää toisen ja muistuttaa siitä, kuinka tärkeä hän on.

kohdannut Väestöliitossa 18 vuoden ajan pienten lasten vanhempia ja nähnyt, mihin puhumattomuus voi johtaa. Oulasmaa kuitenkin toteaa, että varsinkin nuorten isien kohdalla on tapahtunut muutosta parempaan: miehet kertovat nykyään helpommin tunteistaan eivätkä häpeä pyytää apua yhtä paljon kuin ennen.

– Pienten lasten isien kanssa jutellessa toistuu usein se, kuinka paljon omat ystävät merkitsevät. Monelle on suorastaan elinehto, että voi sanoa jollekulle suoraan, mitä tuntee ja ajattelee. Varsinkin muut pienten lasten isät ovat tärkeää vertaistukea.

Jos mies haluaa pitää omat kaverinsa erillään lapsiarjesta eikä omalle puolisolle kehtaa tai uskalla puhua synkistä ajatuksista, kannattaa Oulasmaan mukaan hakeutua rohkeasti ammattilaisen pakeille. Avun pyytäminen ei ole häpeä tai osoitus siitä, että on huono isä.

– Negatiiviset ajatukset ovat luonnollisia vanhempien keskuudessa ja kaikilla on oikeus tunteisiinsa. Se, kuinka asiat päättää ratkaista, on kuitenkin aina omalla vastuulla, Oulasmaa toteaa.

Suhteeseen tarvitaan molempia Jos seksi on kadonnut tai näivettymässä parisuhteessa lapsensaannin takia ja kumppanit tuntevat etääntyvänsä toisistaan, on aika toimia.

Suhde on yhteinen yritys, jonka onnistuminen on kiinni molemmista.

Jokaisella on vastuu omasta onnestaan, mutta suhteessa myös toisen

hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.

Mikäli mies tuntee olonsa yksinäiseksi tai hylätyksi vauvan tullessa uudeksi perheenjäseneksi, kannattaa omista tunteista kertoa asiallisesti ja syyllistämättä puolisolle. Mies voi myös pyytää puolisoa miettimään yhdessä tapoja, joilla hän voisi osallistua lapsen hoitoon mahdollisimman paljon ja tasavertaisesti. Jos työ vie paljon aikaa, onko jotain, mitä vauvan kanssa voisi tehdä töiden jälkeen? Tai voisiko mies jotenkin pitää huolta kumppanistaan? Omat tarpeetkin on hyvä sanoittaa – liika uhrautuminen ei loppujen lopuksi hyödytä ketään.

Kiireinen vauva-arki ja raskaus muuttavat naisen ulkonäköä. Jos tämä aiheuttaa miehessä seksuaalisen halun vähenemistä, voi yrittää pohtia, mitä hyvää ja ihanaa raskaus on tuonut kumppaniin. Ovatko rinnat pyöreämmät? Muodot ehkä täyteläisemmät? Kenties naiseen liittyy uutta kunnioitusta, hänhän hoitaa ja hoivaa uutta ihmeellistä elämää.

Nainen kaipaa positiivista palautetta ja miehen vakuutusta siitä, että häntä pidetään edelleen kauniina ja haluttavana. Kun naisella on itsevarma ja viehättävä olo, on hänen mukavampaa olla miehen lähellä ja innostus ylimääräiseen laittautumiseenkin voi iskeä silloin tällöin.

Jos nainen on väsynyt lapsen hoidon ja imetyksen vuoksi, hän voi herkästi kokea miehensä vain yhtenä vaatijana lisää. Tällöin on hyvä tutkia omia tunteita sekä asenteita rehellisesti. Kuinka voisin ilmaista kumppanilleni ystävällisesti ja ra-

Imetysuutisia 2/2014 25

kentavasti, että jatkuvat vaatimukset ahdistavat? Millaista ratkaisua itse ehdottaisin tilanteeseen? Kumppania ei voi hylätä eikä jättää täysin huomiotta, vaikka lapsi veisikin paljon aikaa. Jos lapsen hoito on syy alituiseen läheisyyden välttämiseen, voi olla, että todellisuudessa pakoillaan jotain epämiellyttävää kumppaniin liittyvää tunnetta tai ajatusta. Omaa toimintaa kannattaa tarkastella silmästä silmään. Kaikenlaisista tunteista voi yrittää keskustella kumppanin kanssa; ehkä hänkin ajattelee samoin.

Minna Oulasmaan mukaan kaiken kiireen ja väsymyksen keskellä on tärkeää yrittää muistaa, että kumppani on edelleen se sama ihminen, jonka kanssa suhteeseen alun perin lähdettiin ja jonka kanssa lapsi päätettiin hankkia. Pienetkin hellät ja huomaavaiset teot voivat yllättää toisen ja muistuttaa siitä, kuinka tärkeä hän on. Ylimääräinen kehu, hellä kosketus tai kysymys kumppanin kuulumisista osoittaa miehen yhä välittävän naisestaan ja pitävän tätä kiinnostavana. Se, että nainen hiukan laittautuu miestä varten silloin tällöin tai sanoo tälle jotakin kannustavaa, voi ennaltaehkäistä ja helpottaa miehen tarpeettomuuden sekä yksinäisyyden tunteita. Isä kokee, että häntä kaivataan ja arvostetaan lapsen syntymän jälkeenkin. o

Kirjoittaja opiskelee seksuaalineuvojaksi ja työskentelee Imetyksen tuki ry:n järjestösihteerinä Haastattelu: Minna Oulasmaa, parisuhde- ja seksuaaliterapeutti, Väestöliitto.

Mystiset rinnan kaaret hedelmällisyyden symbolina TEKSTI: HEINI KETTUNEN

K

urvikkaan Venus-patsaan lantion kaaret kiteyttävät hedelmällisyyden symbolisen merkityksen muinaisissa kulttuureissa. Willendorfin Venus on paleoottiselta kivikaudelta peräisin oleva patsas, joka esittää uhkeaa alastonta naista. Kivestä tai luusta tehdyt naisfiguurit, hedelmällisyyskultti ja äitijumalatar ovat olleet keskeinen osa Gravette-kulttuuria, joka ajoittuu jääkauden aikaan 34 000 –25 000 vuotta sitten. Kivikauden luolataiteessa esiintyy ilmeisesti lihava äitijumalatar, joka takasi elämän jatkumisen.

Kivikauden ihmiset elivät pääasiassa metsästämällä ja keräilemällä. Matriarkaalinen yhteisö on ollut esihistoriallisella ajalla yleinen yhteiskuntamuoto, sillä lapsen äiti on ollut aina tiedossa, mutta isästä ei ole voinut olla täyttä varmuutta. Äitiydellä, hedelmällisyydellä ja imetyksellä on ollut tärkeä merkitys yhteisön jatkuvuuden kannalta ja runsaat rintojen ja lantion muodot ovat olleet hedelmällisen naisen mitta. Kivikautena aliravittu nainen ei ole kyennyt viemään läpi naisen elimistölle rankkaa synnytystä ja imetystä, joten kulttuurisesti on suosittu uhkeita naisellisia muotoja. Äitijumalattaria esiintyy monissa muinaisissa kulttuureissa. Muinaisen Egyptin Isis-äitijumalatar oli alun perin palvottu maan hedelmällisyyden ja kuolleiden jumalatar. Isistä pidettiin faaraon jumalallisena äitinä, ja faaraoiden äitejä kutsuttiin Isis-jumalattariksi. Maalaukset kuvaavat usein Isistä imettämässä faaraota, joko lehmän tai ihmisen hahmossa. Muinaisen Egyptin hajottua Isis-jumalan palvonta jatkui antiikin Kreikassa ja Roomassa. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on kiinnostavaa, että pelätyn terroristijärjestön ISIS-lyhenne on muinaisen äitijumalattaren nimi – sattumaa vai ei?

Nykyinen länsimainen kulttuuri on yliseksualisoinut rinnat ja valjastanut naisen vartalon miehisen katseen ja kaupallisen seksiteollisuuden käyttöön. Samalla uhkeat muodot ovat naismalleista kadonneet ja tilalle on tullut jo lähes anorektisen laiha naisihanne. Naisen rintojen tarkoitus hedelmällisyyden symbolina ja elämän antajana on kadonnut kaupallisten intressien taakse.

Me länsimaiset naiset pidämme itseämme vapaampina ja tasa-arvoisempina kuin menneiden vuosituhansien sisariamme. Ehkä meillä kuitenkin on opittavaa vuosituhantisesta naiseuden uutta elämää synnyttävästä mystisestä ja alkukantaisesta voimasta ja sen ainutkertaisuudesta.

Kaupallinen korvike- ja lastenruokateollisuus tuo esiin hienovaraisesti esiin viestiä, että sen tuotteet vapauttaisivat ja tasa-arvoistaisivat naiset ja jakaisivat lastenhoidon vastuut tasan vanhempien kesken. Äidinmaito on kaupallisten yritysten kannalta kuitenkin siinä mielessä huono tuote, että sitä ei voi myydä. Juhlistakaamme siis ylpeinä ikiaikaista ihmettä – pisaraa elämää antavaa nektariinia mystisistä rinnoistamme.

Imetysuutisia 2/2014 26

Yhdistys & Uutiset

Imetysviikko nostaa esiin imetyksen elintärkeän merkityksen TEKSTI: AINO SARKIA

Tämän vuoden imetysviikon teemana on Breastfeeding: A Winning Goal For Life! (Imetys: eväät koko elämäksi!). Teemalla halutaan korostaa imetyksen tukemisen ja edistämisen tärkeyttä sekä suojella, edistää ja tukea imetystä – onhan imetyksellä elintärkeä, elämää suojeleva merkitys.

Kansainvälisellä kentällä imetysviikon teeman ytimeen on nostettu vuosituhattavoitteet (Millenium Development Goals, MDGs), jotka ovat YK:n ja maailman valtioiden asettamat kahdeksan tavoitetta epätasa-arvon ja muiden kehitysongelmien kitkemiseksi maailmasta. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Imetys liittyy oleellisesti vuosituhattavoitteisiin, ja erityisesti tavoitteeseen neljä, joka on lapsikuolleisuuden vähentäminen. Joka vuosi lähes 7 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee – heistä 40 prosenttia on vastasyntyneitä. Näistä vastasyntyneistä yksi viidestä voisi jäädä eloon, jos häntä imetettäisiin ensimmäisen tunnin aikana syntymästä.

Tämä tarkoittaa 500 000 lasta joka vuosi. Ei ole liioiteltua sanoa, että imetys voi pelastaa elämän.

Imetys antaa parhaat eväät lapselle mahdollistamalla vauvan terveen kasvun ja kehityksen. Vaikutukset kantavat läpi elämän. Jotta jokainen äiti voisi imettää, tarvitsee hän tukea sekä terveydenhuollon ammattilaisilta, omalta lähipiiriltään että päättäjiltä. Kampanjointi imetyksen puolesta, kaikkien näiden edellä mainittujen ryhmien kanssa, onkin tärkeää – joka puolella maailmaa.

Maailmalla imetysviikkoa juhlistetaan elokuussa, Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lokakuussa (13.10.->).

Tämän vuoden imetysviikon kampanjointia on tehty näkyvästi eri puolilla maailmaa.

Tässä muutamia inspiroivia havaintoja: – Kenia: imetyshuoneen avajaiset –Venezuela: imetystietoisuuden lisääminen radioohjelmassa –USA: imetystietoisuuden lisääminen useissa erilaissa ympäristöissä –Kanada: naisten kannustaminen imettämään julkisesti –Kamerun: vaikuttamiskampanja imetyksen puolesta –Intia: vauvan ruokintaan liittyvien uskomusten oikaiseminen, imetystietoisuuden lisääminen

Kirjoittaja on Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja

Imetysuutisia 2/2014 27

Yhdistys & Uutiset

Vuoden Ritva 2014 Imetysviikolla on jälleen kukitettu Vuoden Ritva eli imetyksen edistämiseksi työtä tehnyt taho tai henkilö. Valinnan tekee Imetyksen tuki ry. Tänä vuonna Vuoden Ritvaksi nimitettiin äidinmaidon luovuttajat. Valinta tukee hyvin tämän vuoden imetysviikon teemaa, sillä äidinmaidon luovuttamisella edistetään sitä, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus saada äidinmaitoa. Pienikin maitomäärä on arvokas lisä vastasyntyneelle, ja luovutetulla maidolla pyritään antamaan tätä arvokasta ravintoa mahdollisimman monelle.

Vuoden Ritva –palkinto on myönnetty vuodesta 2010. Tällöin tunnuspalkinnon sai IBCLC kätilö Ritva Kuusisto, jonka nimeä palkinto kantaa.

Imetysuutisia 2/2014 28

Yhdistys & Uutiset

Imetystukiryhmien kuulumisia Hämeenlinnassa tapahtuu Hämeenlinnan Imetysryhmä toimii pääorganisoijana 1+1=3, päivä raskaudelle, synnytykselle, vanhemmuudelle -tapahtumassa, joka järjestetään 1.11. Hämeenlinnassa. Tapahtuman järjestämiseen osallistuvat myös MLL Hämeenlinnan yhdistys ry, Hämeenlinnalaismamit ry, Kanta- ja Päijät-Hämeen kätilöyhdistys ry sekä doularyhmä Omadoula.

Tapahtumassa on eri asiantuntijoiden luentoja liittyen raskauteen, synnytykseen ja imetykseen sekä toiminnallisia työpajoja äänenkäytöstä synnytyksessä, akupainannasta ja kosketuksesta synnytyksessä sekä äitiysjoogasta. Paikalla on myös eri alojen näytteilleasettajia, joiden luona äidit voivat mielenkiintonsa mukaan kierrellä.

Tapahtuman tarkoitus on tarjota odottaville äideille hemmottelua, tietoa sekä vertaistukea.

Facebookista tapahtuma löytyy nimellä 1+1=3 päivä raskaudelle, synnytykselle, vanhemmuudelle. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tapahtumaan!

Niin kuin itse kullakin, on minullakin joskus ollut stressaantuneena vaikeuksia imettää. Vedenjuonti on aina se paras lääke, mutta aikoinaan joltain nettisivulta luin myös mielikuvien voimasta. Esimerkiksi pumpatessa vuolaiden "maitoputousten" ajattelu on joskus auttanut herumisen alkamisessa. Eräänä päivänä keksin imettäessä ihan oman, hieman Kalevalatyylisen "imetysloitsun", jota mietin mielessäni silloin, kun pitää arjen hulinan keskellä rauhoittua imettämään. Rauhallinen hengitys, lempeä hymy huulille, ja keskittyminen tähän.

Rakkaudella Anjelka

Heru, heru herkkumaito, Läiky, läiky lämmin kerma!

Pilttini poskihin pulppuile, Vauvani vatsahan virtaile.

Ravitte reijet roteviksi, Pikku pohkeet pullehiksi!

Imetystukiryhmien tapaamiset ja tukiäitien yhteystiedot löydät osoitteesta imetys.fi/ryhmat

Imetysuutisia 2/2014 29

a i s i t u Tiedeu Koonnut: Christina Pönkkö

Julki-imetysasenteet New Yorkissa

Isien imetysvalmennus edistää imetystä

Yhdysvalloissa noin 77 % naisista aloittaa imetyksen, mutta vain 36 % täysimettää kolmen kuukauden jälkeen.

Julki-imetystuen puute voi johtaa pienempiin imetyslukuihin, koska naiset eivät negatiivisen suhtautumisen takia imetä julkisilla paikoilla. Puolet haastatelluista vastusti julkista imetystä, ja kolmannes koki epämiellyttävänä, jos nainen imetti heidän lähellään. Positiivista oli, että nuoret vastaajat olivat asenteiltaan suvaitsevaisempia, jolloin on todennäköistä, että nuorten noustessa päätöksentekijöiksi kaupungin yleisasenne muuttuu positiivisempaan ja sallivampaan suuntaan. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa asenteisiin, mutta on myös tarpeen tutkia, mitkä tekijät julki-imetyksessä aiheuttavat epämukavuutta ja paheksuntaa.

Miehille suunnattu valmennus on tehokas tapa lisätä imetyksen aloittamista, täysimetystä ja imetyksen jatkumista. Vaikka isän tärkeä rooli on tiedostettu, vain harvoja koulutusmalleja on kuitenkaan testattu tieteellisesti. Sen lisäksi, että isille tarjotaan tietoa imetyksestä, heille tulisi myös neuvoa keinoja, miten miehet voivat osallistua imetykseen ja imetykseen liittyviin päätöksiin. Tutkimuksessa pohdittiin, voitaisiinko valmennuksissa käyttää luentojen ohella erilaisia aktivointikeinoja tai voitaisiinko valmennuksia tehostaa seurantatapaamisilla. Osa valmennuksista voitaisiin antaa myös vertaisisien tehtäväksi. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, mikä tai mitkä em. keinoista ovat tehokkaimpia.

Candace Mulready-Ward & Martine Hackett. Perception and Attitudes: Breastfeeding in Public in New York City. Journal of Human Lactation 30(2), 195–200.

Kristen M. Mitchell-Box & Kathryn L. Braun. Impact of Male-Partner-Focused Interventions on Breastfeeding Initiation, Exclusivity, and Continuation, Journal of Human Lactation 29(4), 473–479.

Imetys on eduksi diabeetikkoäidille Raskausajan diabetes lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Nyt on yhä enemmän näyttöä, että imetyksellä on lyhyt- ja pitkäaikaisia terveyshyötyjä raskausdiabetesta (rd) sairastaville äideille. Imettävillä rd-äideillä on paremmat rasva- ja sokeriarvot synnytystä seuraavien kolmen kuukauden ajan. Yli kolmen kuukauden imetys vähensi 2-tyypin diabetesriskiä ja viivästytti 2-tyypin diabeteksen kehittymistä kymmenellä vuodella verrattuna naisiin, jotka imettivät alle kolme kuukautta.

Daniela Much, Andreas Beyerlein, Michaela Roßbauer, Sandra Hummel & Anette-G. Ziegler. Beneficial effects of breastfeeding in women with gestational diabetes mellitus. Molecular Metabolism 3(3), 284–292.

Vertaisryhmien tärkeä tuki imetykselle Vertaisryhmien tuki on olennaista, jotta voidaan kehittää tehokkaita imetysohjelmia, toteaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin alle vuosi sitten synnyttäneiden äitien imetyskokemuksia haastattelemalla heitä. Äidit, jotka kokivat onnistuneensa imetyksessä, kertoivat, että heille oli tärkeää saada tukea toisilta imettäviltä äideiltä.

Positiiviset roolimallit edistivät imetyksen jatkumista.

Rachel Powell, Marsha Davis & Alex Kojo Anderson. A qualitative look into mother’s breastfeeding experiences. Journal of Neonatal Nursing, 2014.

Imetysuutisia 2/2014 30

imetys IMETYKSEN SENTUKI TUKIRY IMETYK RY

Ilahduta ystävää, anoppia tai neuvolaa Imetysuutisten vuositilauksella!

uutisia

Venäjän Karjalassa: Mumm

22//2013 2013 7€

ojen imetysvinkit

SIVU 16

ime tys

IMET IM ETYK YKSE SENN TU TUKIKI RY RY

Im Näietys ja n Su hoi omi toala kou : lutt a

SIVU

Tampere flash mob:

Aktivisti mediamyrsk yssä

SIVU 8

4

Lohtukirja: “ Vauva huusi nälkäänsä, äiti parkui tuskaansa”

uutis

ia

a

21//20 2013 14 7€

SIVU 24

imetys.fi/imetysuutisia

Nu raivoren pe oisa rhe SIVU 10 ime en tysa rki Kun Ihan mase a ka nnus SIVU 14 mala iske ime e: tys

MaM® Ennea - äitiyden kaikkiin vaiheisiin Tutustu uuteen MaM® Ennea-mallistoon jo, kun suunnittelet raskautta.

Ennea-vaatteet istuvat koko odotusja imetysajan ja viihdyt niissä vielä pitkään sen jälkeenkin. Mallisto on suunniteltu niin, että vaatteet sopivat yhtä hyvin arkeen kuin juhlaan, töihin kuin vapaa-ajallekin. Loihdit helposti uuden ilmeen maustamalla aina tyylikkäitä mustia asuja lempikoruillasi, -huiveillasi ja -kengilläsi.

MaM® Ennea -vaatteet valmistetaan luontoystävällisistä materiaaleista: lempeästä luomupuuvillasta, pehmoisesta bambuviskoosista ja tyylikkäästä kudotusta hamppukankaasta. Mallistoon kuuluu mm. tunikamekko, monipuolisesti säädettävät suorat housut, kietaisupaita, leggingsit, ja kevyesti vatsaa tukevat olohousut ja puolipitkä hame. Suunnittelijana ManyMonths-mallistosta tunnettu Bettina Lindblom.

Lisätiedot ja tiedustelut: 09-411 085 20 info@mamidea.com

Imetysuutisia 2/2014 31

www.mamidea.com

Haluatko kotiedustajaksi?

Lue lisää sivulta: http://urly.fi/eYH

“Kätilön perustamasta liikkeestä tyyliä ja tukea imetykseen” Tyylikkäät imetysvaatteet Euroopan huippumerkeiltä: Upeat imetysmekot arkeen ja juhlaan/ laaja valikoima imetyspaitoja Laadukkaat imetystarvikkeet; mm. imetysapulaitteet Vuokraamme rintapumppuja, imetystyynyjä ym.

Kätilöiden tarjoamaa imetystukea Kaunis myymälä Helsingin Kruununhaassa: Liisankatu 6 ja verkkokauppa www.midwifesboutique.com

Imetysuutisia 2/2014 32

Imetysuutisia 2/2014 33

PaRaS KeKSintö iKinä heLPOttaMaan naiSten aRKea. POiS en vaihda!

KuuKuPPi On aivan Mahtava! en enää Käytä Muuta - iKinä!

ah miten helppoa olla nainen <3.

Lunette rules!

PaRaSta! MieLLyttävä, heLPPO, vaPauttava.

Kätevä Käyttää.

SääStää intiiMiaLuetta.

On tehnyt niin festarit kuin ulkomaanreissut, niin paljon miellyttävämpi.

Kiitos!

Tekstit naisten kokemuksia Lunettesta, Terveysmessut 2012.

Lunette-tuotteet löydät apteekeista, Stockmann-tavarataloista, Löytötexmyymälöistä sekä ekokauppa Ruohonjuurista.

Myös valikoiduista verkkokaupoista.

Imetysuutisia 2/2014 34

KESTOVAIPPATUOTTEET

Villahousut ovat mukavimpien kestovaippojen salaisuus.

Hyvä olo näkyy.

Tutustu valikoimaan ja osta:

Uusi kuvasto ilmestynyt!

ruskovilla.fi

Raskauden ja imetyksen aikana.

Minisun Multivitamin Mama on monivitamiinivalmiste erityisesti raskaana oleville, imettäville ja raskautta suunnitteleville naisille. Se sisältää juuri oikeassa suhteessa kaikki raskauden aikana tärkeät vitamiinit ja hivenaineet, joista erityisen tärkeitä ovat D-vitamiini, foolihappo, rauta ja sen imeytymistä edistävä C-vitamiini.

Apteekista.

Imetysuutisia 2/2014 35

UUSI parempi koostumus, nyt enemmän foolihappoa.

Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry Imetysuutisia 2/2014 36