Imetysuutisia 1/2015

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

11/ /2015 2015 7€

Top 5 -vinkit odottajalle –

Mitä imetyksestä on hyvä tietää SIVU 4

Raskausdiabeetikko voi pumpata maitoa valmiiksi SIVU 18

Imetys kriisissä

– kun lapsen sairaus järkyttää SIVU 14

Sisällys Imetysuutisia 1/2015

4 3 4 8 11 14 18 20 23 24 26

Mitä odottajan tulisi tietää imetyksestä?

Lue parhaat vinkit, äitien omat kokemukset ja viralliset suositukset sivuilta 4 –7.

Pääkirjoitus Kun odottaa, niin mitä odottaa imetysohjaukselta?

Vauvan ja taaperon yhteinen maitohetki Julki-imetys jakaa eri kulttuurit Imetys kriisissä Raskausdiabetes ja imetys Synnytyslääkkeet voivat vaikuttaa imetykseen Kolumni Doula toimii yhteistyössä imetystuen kanssa Yhdistys & Uutiset

8

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Heini Kettunen Toimitussihteeri Minna Mäkinen Toimitus Anna Groundstroem, Outi Einistö, Sallamari Hietanen, Pauliina Hyrkäs, Leena Jahnsson, Pauliina Kylä-Utsuri-Ripatti, Heikki Leppimäki, Minna Mäkinen, Anni Oikari-Ketola, Christina Pönkkö, Aino Sarkia, Lotta Viinikka Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Lotta Viinikka lotta.viinikka@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Tammerprint, Tampere, painos 1000kpl ISSN 1798-8349. www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Shutterstock

Imetysuutisia 1/2015 2

KUVA: ANTTI ISOMÄKI

Pääkirjoitus Uuden pienen ihmisen odotus on jännittävää aikaa.

Ensimmäiset pienet potkut tuntuvat siltä kuin perhosen siivet kutittelisivat vatsaa. Usein tulevat vanhemmat leijailevat jalat ilmassa ensimmäisestä ultrasta kotiin: näitkö, selvästi pikkuinen vilkutti! Onnen lämpimien tunteiden seassa vellovat myös huolen ja ahdistuksenkin tunteet: miten osaan vauvaa hoitaa? Entä jos kaikki ei menekään hyvin?

Joskus elämä voi pysäyttää ja sairaalan käytävät tulevat vanhemmille liiankin tutuiksi. Vauvan sairaus on kriisi koko perheelle. Vauvan sairauden herättämiä tunteita ja imetyksen onnistumista sairaalaoloissa pohditaan ”Imetys kriisissä” –jutussa sivulta 14 alkaen.

Perheen läpikäymän kriisin vaiheista voi lukea myös traumapsykologin näkemyksiä. Imetyspettymysten käsittelyyn löytyy apua myös Imetyksen lohtukirjasta.

Vanhemmaksi kasvaminen voi olla vuoristorataa ja tunteiden aaltoliikettä, jolloin ajatukset ja tuntemukset vaihtelevat laidasta laitaan. Ihmisyyden alkulähteiden äärellä nykyaikaisella rationaalisella aikuisella voi olla alaston olo: miten minä voin suojella hentoista pientä elämää? Huolen tunteet liittyvät normaaliin välittävään vanhemmuuteen ja osoittautuvat onneksi yleensä turhiksi. Tulevaan elämänmuutokseen voi myös valmistautua tietoa etsimällä.

Imetyksen vertaistuki on ollut viime aikoina positiivisessa nosteessa. Sosiaalinen media on osoittanut voimansa vertaistuen kanavana, kun Imetyksen tuen Facebook-ryhmän jäsenmäärä on moninkertaistunut vuoden aikana. Lämmittävää on ollut lukea, kuinka monet äidit ja perheet ovat tukea ryhmästä saaneet.

Imetystietoa etsitään yhä enemmän internetin välityksellä, mutta kasvokkain tai puhelimitse annettu vertaistuki on usein kullanarvoista. Kannustavat sanat ja katse voivat olla olla juuri se, mitä tuore äiti tarvitsee imetysluottamusta kootakseen ja jatkaakseen vauva-askelin imetyspolkua eteenpäin. Joskus horjaldellen tai kaatuenkin, mutta aina pystyssä päin.

”Kun odottaa, niin mitä odottaa imetysohjaukselta?” kysytään tämän lehden sivuilla 4. Imetysuutisia-lehden työryhmä etsi vastauksia nettikyselyssä, johon vastasi noin 700 henkilöä. Tuoreelle äidille koottiin viiden vinkin lista, mitä odottajan tulisi tietää imetyksestä. Kyselystä nousi esiin, että monet äidit harmittelevat jälkikäteen imetystiedon puutetta. Yllätyksenä voi tulla, että vastasyntynyt vauva haluaa olla rinnalla koko ajan. Imetys usein vaatii myös opettelua sekä äidiltä että vauvalta. Muiden taitojen tapaan imetys voi vaatia paljonkin opettelua, mutta kun taidot on omaksuttu, imetys sujuu usein rutiinilla. Opetteluvaiheessa terveydenhuollon ja tukiäitien apu on tarpeen ja yhteistyö on tässäkin voimaa. Läheisten tuki imettävälle äidille on myös korvaamatonta. Äidin kumppanilla on tärkeä rooli imetyksen tukijana. Pienen lapsen isän ajatuksia voi lukea koskettavassa isäkolumnissa sivulla 23.

Tuore imetyksen lukupaketti on jälleen käsissäsi. Onnellisia hetkiä kaikille lehden lukijoille – sekä teille odottajille että vanhemmuuden polulla jo pidemmälle ehtineille perheille.

Imetysuutisia 1/2015 3

Aurinkoista kevättä kaikille toivottaen,

Heini Kettunen Päätoimittaja

Äidiltä äidille:

Kysyimme: Mitä odottajan tulisi tietää imetyksestä? Mistä tietää että vauva TEKSTI MINNA MÄKINEN KYSELY SALLAMAARI HIETANEN, LEENA JAHNSSON JA MINNA MÄKINEN KUVA KAISA FONSELL-LEHTO

* TOP5-vinkit kerättiin kyselystä, johon vastasi 700 äitiä helmikuussa 2015. Monet vastaajista pohtivat, että viisi tärkeintä asiaa oli aivan liian vähän valittavaksi – imetystiedonjanoa kannattaakin sammuttaa lisää vaikkapa Imetyksen tuki ry:n nettisivuilla imetys.fi.

Vauva a liian us ei voi imettä ä e suus on in. Lapsentah ti s kulmak ujuvan imetyk ivi. Opi s en tt vauvas i nälkäm untemaan e pidät h äntä pa rkit, kun ljo si ja iho kontakt n lähelläissa.

Im e teh tys s d alu ä? attu H n ma her uono u, mi k rin s, tieh istym imu tä nas o riö sa, yttuk inen, te, n kiv änn vere os, h sama u i tä, lle o ssä… nkiert ava n kes mutt mon Imet ohäia y tilla tää. A sitä ta sy slä j , jatk loita ei tar yden a hae a sär ihoko vitse huo ap kylä nta llos ua t äkk kta. erv eeley-

saa tarpeeksi maitoa? Kun alle kuusiviikkoinen vauva kasvaa vähintään 130-150g/ vko, vuorokaudessa tulee viisi pissavaippaa ja ainakin yksi kunnon kakka, imetyskertoja vähintään kahdeksan ja sinulla ei ole huolia, niin kyllä; vauva saa tarpeeksi maitoa.

5 ää

tärke asiaa

nto sase atu y t e im is hyvä : imetys e asti. n o okka inen yesti Milla ote? Lyh nielee teh at vasu v ja im va imee ja , masut o orassa. a u su n a ja v se rento rtalo vauvan a v n t i Olet n ja vauva rttumista ukeaa i a a takka rintaan t iä ja suu n n n Enne ähtää nä t nenä . isolle

Imetyksen hyödyt äidin ja vauvan terveydelle. Äidinmaito on täydellistä ravintoa vauvalle, ja se sisältää ravintoaineiden lisäksi mm. tärkeitä vasta-aineita infektioita vastaan.

Imetysuutisia 1/2015 4

Minulla oli sopivasti tietoa imetyksestä ennen esikoiseni syntymää.

Perheessämme imetys ei ole estänyt toisen vanhemman osallistumista vauvan hoitoon.

234

474

195

395

156

316

117

237

78

158 79

39 15,4%

28,1%

23,1%

25%

8,3%

13,1%

0

25%

56,7%

0

NSELL-LEHTO

1 täysin eri mieltä 5 täysin samaa mieltä

1 täysin eri mieltä 5 täysin samaa mieltä

KUVA KAISA FO

Kunpa olisin tiennyt tämän asian imetyksestä...

Vauva voi haluta syödä jatkuvasti ja se on ihan normaalia. Imetys pitää opetella, sekä vauvan että äidin.

Ettei maito lopu.

Kunpa olisin tiennyt, että pientä vauvaa saa pitää lähellä, iholla ja rinnalla vaikka koko ajan.

Imetys voi sattua aluksi paljonkin, mutta helpottaa.

Imetys ei ole helppoa, mutta apua on saatavissa. Ja kaikkein tärkeintä on luottamus itseensä ja vauvaan.

Mitä tehdä kun maitoa suihkuaa joka suuntaan.

Imetyksen lopettaminen ei automaattisesti auta vauvaa nukkumaan paremmin.

Imetys ei aina onnistu, vaikka itse niin toivookin.

Lapsen ensimmäiset imetykset ovat tosi pieniä määriä maitoa.

Pitäisi vain luottaa itseensä ja siihen, että lapsi kasvaa hyvin maidolla.

Imetysuutisia 1/2015 5

Mistä apua imetysvaikeuksiin?

Neuvolasta, synnytyssairaalasta, imetyspoliklinikalta ja Imetyksen tuki ry:n imetystukiäideiltä. Älä jää yksin. Useimmat, kummallisimmatkin imetysvaikeudet ovat yleensä voitettavissa. Sinä pystyt siihen!

Mitä jos imetys ei sujukaan?

Vauva-arki ja imetys ei ole aina sellaista kuin odotusaikana haaveilee. Imetys ei ole hyvän äidin mitta. Imetystukiäidit ovat tukenasi myös imetyspettymyksissä.

Kun odottaa, niin mitä odottaa imetysohjaukselta?

TEKSTI MINNA MÄKINEN KUVA ANTTI ISOMÄKI

Moni esikoistaan odottava ajattelee “Haluan imettää, mutta en aio stressata sitä”. Kun nyytti on maailmassa mieli muuttuu. Melkein suututtaa: “Miksi kukaan ei kertonut minulle, että imetys ei aina sujukaan kuin tanssi?” Kun suositukset kohtaavat todellisuuden, saa äiti jo raskausaikana hyvät eväät imetykseen.

Imetys ei ole mystinen kohtalon asia. Hyvän ohjauksen ja riittävän tuen avulla monen imetyksen alkumetrit ovat vähemmän kivikkoisia. Suositusten mukaan imetykseen tulee saada ohjausta, tietoa ja tukea jo raskausaikana sekä äitiysneuvolan käynneillä että perhevalmennuksesta. Otollisinta aikaa antaa imetystietoa ovat raskausviikot 24 –36. Kun

synnytys lähenee, äidin ajatukset kääntyvät siihen ja imetys tuntuu etäiseltä asialta. Äitiysneuvolassa imetys otetaan puheeksi lähes joka kerta ainakin 30. raskausviikon jälkeisillä käynneillä.

Perheillä on erilaisia toiveita ja huolia imetykseen liittyen. Siksi imetysohjaus on jo raskausaikana yksilöllis-

Imetysuutisia 1/2015 6

tä. Etenkin jos äidin edellinen imetys on päättynyt ongelmien vuoksi, niistä pitää saada jutella. Tarvittaessa jo raskausaikana saa tehostettua imetysohjausta. Jokaisella äitiysneuvolan terveydenhoitajalla täytyy olla vähintään WHO:n 20 tunnin imetysohjaajakoulutus sekä positiivinen ja kannustava asenne, omista kokemuksista riippumatta. Jos äidillä on erityisen isoja huolia imetykseen liittyen, kannattaa kysyä mahdollisuutta päästä esimerkiksi imetyspoliklinikalle juttelemaan jo ennen vauvan syntymää.

Loistava paikka saada tukea tulevalle imetykselle on perhevalmennus.

Keskustelu ja rento tunnelma asianmukaisella imetystiedolla höystettynä luovat itsevarmuutta ja luottamusta tulevaan vauva-arkeen. Ja jos neuvolan terveydenhoitaja ehdottaa kotikäyntiä jo ennen vauvan syntymää, kannattaa se hyödyntää, sillä omassa kodissa voi olla yllättävän paljon rennompaa jutella niin tulevasta imetyksestä kuin muustakin vauvan hoidosta. Imetyksestä pitää saada myös luotettavaa luettavaa kotiin. Neuvolan terveydenhoitajan työhön kuuluu antaa opaslehtisiä ja linkkivinkkejä. Äidin kumppanin pitää myös saada runsaasti imetystietoa. Isien jättäminen imetysvalmennuksen ulkopuolelle kuuluu menneisiin vuosikymmeniin. Äidin kumppanille tarjotaan konkreettisia vinkkejä imetyksen tukemiseen. Jo raskausaikana on hyötyä myös imetyksen vertaistuesta, jota löytyy niin netistä, kasvokkain kuin puhelimitsekin. Lisätietoa vertaistuesta löytyy Imetyksen tuki ry:n internet-sivulta www.imetys.fi, yhdistyksen FB-ryhmästä ja FB-sivulta. o

Lähteenä THL:n Äitiysneuvolaopas (2013), Imetyksen edistäminen Suomessatoimintaohjelma 2009-2013 (2009), Hoitotyön suositus imetysohjaukseen (2010)

fakta Raskausaikana neuvolakäyntien ja perhevalmennuksen aikana käydään läpi Imetyksen edut • terveysvaikutukset vauvalle ja äidille • ravitsemuksellinen merkitys • sitoutuminen ja vuorovaikutus äidin ja vauvan välillä • taloudelliset ja ekologiset hyödyt Imetyksen perusperiaatteet • ihokontakti synnytyksen jälkeen • varhaisen ensi-imetyksen tärkeys • vierihoidon merkitys imetyksen aloittamisessa • lapsentahtinen imetys • maidon eritykseen vaikuttavat asiat • imetysasento ja imemisote • yksinomainen imetys (tutin välttäminen alussa, tarpeettoman • pulloruokinnan välttäminen) • tavallisimpien imetysongelmien ennaltaehkäisy • rintojen hoito Imetyssuositukset • imetyksen aloittaminen mahdollisimman varhain • 6 kk täysimetys • osittainen imetys yhden vuoden ikään Puolison merkitys imetyksen tukijana • 10 askelta onnistuneeseen imetykseen -ohjelman esittely • synnytyssairaalan hoitokäytännöt • WHO:n kansainvälinen korvikekoodi

Imetysuutisia 1/2015 7

Imetysuutisia 1/2015 8

Vauvan ja taaperon yhteinen maitohetki TEKSTI HEINI KETTUNEN, KUVA MINNA MÄKINEN

Uusi raskaus herättää onnen ja ilon tunteiden lisäksi paljon kysymyksiä.

Perheen arkeen ja sisarussuhteisiin uusi vauva tuo uudenlaisia sävyjä. Miten käsitellä mahdollista mustasukkaisuutta?

Millaista on tandem-imetys? Vieroitanko taaperon raskauden takia?

Yhtä kaikille sopivaa vastausta ei löydy kuin apteekin hyllyltä. Terveen äidin normaalissa raskaudessa imetys ei näyttäisi lisäävän keskenmenoja tai ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Jotkut äidit supistelevat imettäessään, ja jos äidillä on suuri riski synnyttää ennenaikaisesti, imetyksen lopettamista saatetaan suositella. Hyvä peukalosääntö on, että mikäli rakastelua ei kielletä, ei ole syytä kieltää imettämistäkään. Lääketieteellisiä syitä lopettaa imetys voivat olla mm. kohtukipu, verenvuoto tai

Imetysuutisia 1/2015 9

äidin jatkuva painonlasku raskauden aikana, joskus myös aikaisemmat keskenmenot tai ennenaikainen synnytys.

Tandem-imetys tarkoittaa sitä, että äiti imettää kahta tai useampaa eri-ikäistä lastaan. Tämä edistää sisarusten ja äidin välisen vuorovaikutussuhteen muodostumista ja vähentää usein sisarusten välistä kilpailua.

Kahta eri-ikäistä lasta säännöllisesti imettävä äiti tuottaa usein runsaasti maitoa kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti.

>

Tandemissa pitää huomioida se, että vauva saa riittävästi maitoa.

Voimakasimuinen taapero voi myös olla apuna, jos tulee tiehyttukoksia tai jos maitoa on niin paljon, että pienen vauvan on vaikea selviytyä sen kanssa, muistuttaa Imetyksen tuen vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem.

Isosisarus voi yllättyä, kun maidon määrä yhtäkkiä muuttuu ja maito maistuu erilaiselta. Jotkut lapset reagoivat muutokseen vieroittumalla, kun taas toiset voivat alkaa imeä uudelleen hyvinkin tiheästi.

Tiheän imemisen jälkeen lapsi tyypillisesti palaa aiempaan imetysrytmiin ja imee jatkossa harvemmin. Jo vieroittunut lapsi voi haluta uudelleen rinnalle nähdessään, kun vauvaa imetetään.

Perheet ovat erilaisia, joten äidin jaksaminen on huomioitava yksilöllisesti. Toiset äidit kokevat tandemimetyksen helpottavan arkea, toiset taas kokevat tilanteen väsyttävänä. Äidin ajoittainen väsyminen tandemimetykseen on tukiäitien kokemusten mukaan normaalia.

Oman arjen luominen vastasyntyneen vauvan kanssa on oma ihmeellinen polkunsa, jonka varrelta pikkuhiljaa voi keräillä vastaukset mielessä leijuviin kysymyksiin. Jokainen polku on hieman erilainen, mutta aivan yhtä ihana ja täynnä vauvantuoksua.o

Lähteet: JUVONEN, Maitotaidon takatasku, Imetyksen tuki ja Terveyden edistämisen keskus.

LAUWERS & SWISHER 2005. Counseling the Nursing Mother. A Lactation Consultant’s Guide.

Fourth Edition. Sudbury, Massachusetts: Jones and Bartlett Publishers.

KOSKINEN 2008. Imetysohjaus. Helsinki: Edita Prima.

WILSON-CLAY & HOOVER 2005. The Breastfeeding Atlas. Third Edition. Manchaca, Texas: LactNews Press.

NEWMAN & PITMAN 2000. The Ultimate Breastfeeding Boo.

Satu Orajärvi, kouluttajatukiäiti 1. Millaisia kokemuksia sinulla on tandem-imetyksestä?

Vähensikö mustasukkaisuutta?

2. Millaisia kokemuksia sinulla on raskaana imettämisestä?

3. Millaisia vinkkejä antaisit tandem-imetystä miettiville?

Onko raskasta vai helpottaako arkea?

1. Lasten ikäero on 2 vuotta 8 kuukautta. Esikoisen imetystä oli äidintahdistettu jo paljon ennen vauvan syntymää siten, että hän kävi rinnalla vain 2–4 kertaa vuorokaudessa, ja samalla tavalla jatkettiin vauvan synnyttyä. Koen, että tandemimetys vähensi mustasukkaisuutta alussa todella paljon, ja auttoi lapsia lämpimän sisarussuhteen syntymisessä. Taaperon tehotyhjennys etenkin aamuisin oli myös iso apu runsaan maidontulon ja suihkutissien kanssa, sillä nämä ongelmat aiheuttivat paljon päänvaivaa esikoisen vauva-aikana.

2. Imetys sattui lähes koko ensimmäisen kolmanneksen ajan, ja jouduin rajoittamaan imetyskerran kestoa melkein joka kerta. Imetys tuntui kuitenkin olevan lapselle niin tärkeää, etten epämukavuudesta huolimatta tainnut edes harkita äitilähtöistä vieroittamista. Puolenvälin jälkeen tuntui että maitoa ei tullut enää juuri lainkaan, mutta lasta se ei näyttänyt häiritsevän vaan hän jatkoi sitkeästi rinnallakäymistä. Toiset lapset vieroittuvat itsestään tässä vaiheessa. Viimeisen kolmanneksen lähestyessä maitomäärä alkoi taas hiljalleen kasvaa.

3. Jos esikoinen on vielä pieni, ja imetys on edelleen tärkeässä roolissa lapsen ja äidinkin elämässä, niin ilman muuta kannattaa antaa tandemille mahdollisuus! Sillä on paljon positiivisia vaikutuksia lasten väliseen suhteeseen ja myös maitomäärän hallitsemiseen, ja monet kokevat tandemin helpottavan arkeaan. Se, mihin tandemimettävä äiti voi joskus väsyä, on isomman lapsen “hullaantuminen” maitoon uudestaan. Tähän yleensä auttaa äidintahdistaminen. Toiset kokevat helpommaksi sen, että esikoinen on ainakin yövieroitettu ennen vauvan syntymää, toiset yöimettävät sujuvasti kahtakin lasta. Vinkkini on, että äidin kannattaa kuunnella itseään tandemin suhteen, ja etsiä juuri ne omalle perheelle sopivat ratkaisut. Joskus myös tandemin jatkuessa saattaa tulla voimakkaitakin ärsyyntymisen tunteita isompaa lasta kohtaan, ja joissain tilanteissa isomman vieroitus voi olla paras ratkaisu. Apua ja tukea on saatavilla tandemiinkin, ei se niin kovin harvinaista nykyisin ole.

Imetysuutisia 1/2015 10

Raportti

PAKISTAN

SOMALIA KONGO

Imetys ja pienen lapsen hoito Pakistanissa, Somaliassa ja Kongossa TEKSTI ANNI OIKARI-KETOLA, KUVAT DREAMSTIME

Kun vauva syntyy Suomessa, lapsen isä jää usein viikoksi pariksi kotiin vauvan ja äidin kanssa. Monissa muissa maissa taas naiset auttavat toisiaan. Somaliassa ja Pakistanissa lapsivuodeaika on Koraanin mukainen 40 päivää. Sinä aikana äidin ei tarvitse laittaa ruokaa, siivota tai

hoitaa vanhempia lapsia, vaan muut naiset, esimerkiksi äiti, sisko, ystävä tai joskus palkattu kotiapulainen tulee apuun. Pakistanissa toinen nainen hieroo tuoretta äitiä aamuin illoin näiden 40 päivän ajan. Kongossa vastaava lapsivuodeaika on jopa kolme kuukautta, ja sielläkin äiti saa

Imetysuutisia 1/2015 11

avukseen muut naiset. Kaikissa kolmessa maassa naisen vatsa sidotaan huivilla lapsivuodeajaksi, jotta se palautuisi normaaliin muotoonsa nopeammin.

Vaikka äiti saakin lapsivuodeaikana keskittyä rauhassa vauvan hoitoon ja lepäilyyn, tunnetaan näissäkin

>

Raportti

maissa erilaisia keinoja maidon tuotannon lisäämiseksi. Somaliassa kehotetaan juomaan paljon, esimerkiksi teetä ja maitoa sekä syömään puuroa ja pitämään lasta paljon rinnalla, jotta maidon määrä lisääntyisi. Pakistanissa lisätään puuroon maitoa ja kuminaa ja puuro nautitaan yöaikaan.

Lisäksi syödään mandariinia, maksaa ja juodaan maitoa, ja sielläkin tiedetään, että vauvan täytyy saada olla paljon rinnalla. Myös Kongossa vauvaa pidetään rinnalla paljon ja maitoa voi nostattaa laittamalla suolaa nännille ja odottamalla 20–30 minuuttia, jonka jälkeen maitoa kuulemma tulee paljon ja nopeasti. Entä jos maitoa tulee liikaa? Kaikkien yksimielinen vastaus oli, että silloin imetystä täytyy vähentää ja harventaa.

Vauvaa houkutellaan rinnalle makealla Rintaraivarit ja –lakot ovat tuttuja myös Kongossa, Pakistanissa ja Somaliassa. Kaikissa maissa vauvaa yritetään houkutella rinnalle laittamalla nännille sokeria, hunajaa tai muuta sokerista. Kongossa on käytössä myös erikoispuuro, johon tulee ehkä pähkinää, soijaa ja maissia, mutta emme ihan päässeet keskustelussa kielimuurin takia selville, sisälsikö puuro juuri näitä ainesosia.

Kongolaisella Merveillellä oli tiedossa, että eräs vauva oli viikon lakon jälkeen palannut rinnalle, kun äiti oli syönyt tällaista puuroa. Syyksi rintaraivareille arveltiin Pakistanissa ja Somaliassa liian pieniä nännejä, ja Kongossa ajateltiin uuden raskauden

aiheuttavan niitä. Entä imetyksen pituus? Somaliassa ajatellaan, että kaksi vuotta on hyvä, mutta imetystä voi senkin jälkeen jatkaa, jos haluaa. Pakistanissa ajatellaan, että on hyvä imettää poikaa 2 vuotta ja tyttöä 2 vuotta ja 3 kuukautta. Suositus pohjautuu Koraaniin, jossa myös sanotaan että imetys on vähän ”haram” (eli huono) 2 vuoden jälkeen, mutta käytännössä äidit usein imettävät pidempäänkin. Kongossa 2–3 vuotta on tavallinen aika imettää lasta.

Imetys on lapselle hyväksi, koska silloin lapsi kasvaa hyvin, ja jos imettää vähintään kaksi kuukautta, lapsi nukkuu hyvin ja pää toimii hyvin (Kongo). Somaliassa ajatellaan, että imetys suojaa lasta sairauksilta ja lapsi kasvaa hyvin, jos häntä imetetään. Pakistanissa ajatellaan, että nännissä on 32 reikää, josta maitoa tulee ja siitä seuraa, että lapsi saa voimaa 32 vuodeksi eteenpäin eikä sairastu helposti.

Kaikissa maissa tiedetään, että imetyksessä voi olla ongelmia. Äiti ja mummo ovat ensisijaiset tukijoukot haasteiden edessä, ja sitten voi myös mennä lääkäriin. Kaikki lääkärit eivät kuitenkaan tiedä imetyksestä, vaan täytyy löytää hyvä lääkäri.

Toiset naiset kannustavat ja lohduttavat, jos imetys ei suju. Korviketta saa kaupasta Kongossa, mutta Somaliassa ja Pakistanissa sitä saa vain apteekeista. Somaliassa vauvalle saatetaan antaa korvikkeen sijaan myös lehmän, lampaan tai kamelin maitoa.

Kaikissa maissa korviketta annetaan vasta, jos imetys ei onnistu.

Imetysuutisia 1/2015 12

Julki-imetys jakaa kulttuureita Somaliassa ja Pakistanissa voi imettää julkisilla paikoilla, mutta se ei ole kovin tavallista, koska naiset pysyttelevät usein kodin lähistöllä.

Kongossa taas julki-imetystä ei katsota hyvällä. Kaikissa maissa toisten naisten lapsien imettäminen on ihan tavallista. Koraani kuitenkin sanoo, etteivät saman naisen imettämät lapset voi mennä keskenään naimisiin, ja siksi Pakistanissa ja Somaliassa täytyy tarkkaan miettiä ketä imettää, jos vaikka toivoo, että oma lapsi menisi ystävän lapsen kanssa naimisiin.

Haastateltavista Halimo on imettänyt sairaanhoitaja-siskonsa lasta vuoden ajan, kun sisko palasi työelämään. Hän kertoi myös tarinan tutusta naisesta, joka otti kuolleen läheisen vauvan hoitaakseen ja imetti tätä, vaikka hänellä ei sillä hetkellä ollut omia imetettäviä. Maitoa alkoi kuitenkin tulla. Ollaan me naiset sitten ihmeellisiä! o

Kirjoittaja työskentelee aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa työelämäopettajana. Hän sai haasteltavakseen juttua varten somalialaiset Halimo Abdi Nuurin ja Sulaykha Maghtal Hayben, pakistanilaisen Aneela Iqbalin ja kongolaisen Merveille Kuika Masialan. Näkemykset ovat yhden ihmisen ajatuksia omasta kulttuuristaan ja sen toimintatavoista ja yhteisen kielen puute on voinut vaikeuttaa haastateltavien ymmärtämistä.

Raportti

Kong tavalloinssa 2–3 vuo lasta. en aika im tta on ettää

, jatellaalansta a a s s a i l Soma etys suojaa että imksilta, ja lapsi ntä sairau hyvin, jos hä kasvaaään. imetet

M

SO

A

LI

A

KONGO

AF

GA

N

IS

Somal lapsivuioassa 40 päivädeaika on vastaava ä. Kongossa on jopa 3 lapsivuodeaik a kuukaut ta.

N TA

PA

S KI

N TA

laan, Pakistanissa ajateltä ä et im että on hyvä ttöä ty ja ta ot poikaa 2 vu tta. au uk ku 3 2 vuotta ja u tu au hj Suositus po Koraaniin.

Imetysuutisia 1/2015 13

Imetys kriisissä TEKSTI MINNA MÄKINEN, KUVAT TARJA AHOKAS-HEIKKILÄ

Kun perhe on kriisissä lapsen sairauden vuoksi, voi imetys olla vaakalaudalla. Imetys on tärkeä side äidin ja vauvan välillä ja auttaa ottamaan syliin vaikealla hetkellä. Mutta entä jos imetys ei ole mahdollista tai imetysvaikeuksista tulee vain lisää stressiä?

Imetysuutisia 1/2015 14

Tyynyvuorelle parantumaan Tarja Ahokas-Heikkilän kolmas lapsi, Elina, sairastui kurkunpääntulehdukseen 2,5-kuukauden iässä. Tutuiksi tulivat kahden eri sairaalan käytännöt.

– Aluksi imetyksessä ei ollut ongelmia, sillä sain olla sairaalassa Elinan vieressä koko ajan. Tilanne tuntui jotenkin normaalilta. Oli ihanaa, kun sain sairaalassa ruokaa. Hoitajat patistivat juomaan mehua ja toivat tyynyvuoren sänkyyn. Sähkökäyttöinen sänky oli kyllä ehdoton, Tarja kehuu.

Imetyksen tukeminen onkin luonnollinen osa koko perheen hyvinvoinnista huolehtimista. Lastenhoitaja Hannele Saari ja sairaanhoitaja Kirsi Kivistö-Rahnasto näkevät työssään Seinäjoen keskussairaalan lasten ja nuorten osastolla, kuinka kova paikka vanhemmille on lapsen joutuminen sairaalahoitoon. He kertovat yleisellä tasolla perheiden erilaisista tavoista reagoida kriisiin. – Itku on herkässä ensimmäisenä päivänä.

Vauvan hyvinvoinnista huolehtimisen lisäksi tuemme vanhempia, Saari kertoo. – Vauvan sairaalaan joutuminen on aina shokki vanhemmille.

Sairaalan lastenosaston käytännöt ovat harvalle entuudestaan tuttuja, ja äidit ovat huolissaan, saavatko he hoitaa vauvaa, imettää tai edes jäädä osastolle.

Lapsen sairaus on järkytys Kirsi Kivistö-Rahnasto kertoo, että tutkimustiedon mukaan vanhemmat eivät välttämättä muista ollenkaan lapsen sairauden ensihetkien tapahtumia. – Siksi vanhempien kriisin vaiheet pyritään huomioimaan annettavassa ohjauksessa. Myös imetykseen liittyviä ohjeita toistetaan useasti huomioiden vanhempien kyky vastaanottaa tietoa, hän toteaa.

Elina-vauvan sairastelu ei jäänyt pelkkään kurkunpään tulehdukseen.

Seuraavan puolentoista kuukauden aikana Tarja kävi Elinan kanssa kääntymässä kotona muutaman kerran vain todetakseen, että hengitysvaikeudet jatkuivat. Lopulta Elina joutui hoitoon teho-osastolle hengityslihasten toimintahäiriön vuoksi. – Stressi oli aivan äärimmäinen. Pahimmillaan maidontuotanto heikkeni niin, etten saanut enää yhtään pumpattua.

Tarjalla oli hurjasti tietoa imetyksestä ja usko sen sujumiseen kova.

– Ilman aikaisempaa tietoani imetys olisi varmasti loppunut sairaalas-

sa olon aikana. Silti en voinut uskoa, että stressi voi vaikuttaa minuun niin voimakkaasti, vaikka tiesin tasan tarkkaan, mistä maidon niukkuus johtuu. Tuntui kurjalta kuulla, että tehohoidon aikana tavallisesti maito ehtyy äideiltä. Kunpa kaikki äidit saisivat riittävästi tukea!

Kriisi haastaa imetyksen Jos vauva ei jaksa imeä sairauden vuoksi, on imetys entistä haastavampaa. – Silloin on tärkeää kannustaa äitiä imetyksessä tai maidon lypsämisessä. Valamme luottamusta äitiin,

Imetysuutisia 1/2015 15

että imetys lähtee kyllä sujumaan, Saari ja Kivistö-Rahnasto kertovat.

Toisinaan kuitenkin tasapainoilu äidin oman jaksamisen ja imetysvaikeuksien keskellä kasvaa äärimmilleen.

– Niissä tilanteissa perheen tukeminen on kyllä taitolaji. Kuunteleminen on tärkeää. Suru imetyksen päättymisestä voi olla suuri, mutta ensisijaista on vauvan hyvinvointi, pohtii Hannele Saari.

Lapsen sairaus on yksi riskitekijä imetyksen päättymiselle. Imetyksen tuki ry:n Imetyksen lohtukirjassa on puheenvuoro äideillä, jotka joutuivat pettymään imetyksessään. Vaikka

>

vauvan terveys on aina tärkeintä, ei se vähennä imetyspettymyksestä aiheutuvaa surua. – Olisin ollut äärimmäisen pettynyt itseeni, jos imetys olisi tehohoidon aikana päättynyt, Tarja Ahokas-Heikkilä huokaisee.

Parasta lääkettä äidille ja lapselle Stressaantuneella äidillä maidon heruminen voi vaikeutua oksitosiinihormonin vaikutuksen estyessä. Siksi sairaan vauvan äiti tarvitsee tukea hoitajilta ja lääkäreiltä imetykselle. – Kaikki positiivinen palaute hoitajilta oli tärkeää, miettii Tarja. – Tuntui hyvältä, kun sain kehuja syöttöpunnitusten tuloksista, olivat ne sitten isoja tai pieniä määriä. Toisaalta taas pienikin negatiivinen kommentti lisäsi stressiä ja nuivasti imetykseen suhtautuva hoitaja aiheutti kyllä hallaa varmuudelleni äitinä. Ihmettelen vieläkin joitain saamiani ristiriitaisia ohjeita.

Imetyksestä ei ole tullut vähemmän tärkeää Elinan sairastaessa Tarjalle. – Maitoni on parasta lääkettä Elinalle. Tuntuu että Elina hakeutuu enemmän rinnalle sairaalassa ollessa kuin kotona – olemme äärimmäisen motivoinut imetystiimi. o

fakta Imetyksen hyödyt vauvan sairauden aikana ➔ Rutiinit tärkeitä vauvan kehitykselle, imetys on tuttua ja turvallista ➔ Lievittää kipua ➔ Suojaa sairaalabakteereilta ➔ Lapsen paino laskee vähemmän kuin korvikeruokitulla ➔ Hengitystieinfektioiden aikana vauva pystyy syömään äidinmaitoa enemmän kuin korviketta

➔ Riski sairaalahoidolle pienenee ➔ Äidinmaito imeytyy nopeasti ja sisältää oikeassa suhteessa suoloja ➔ Oksitosiinin parantava vaikutus

Tässä jutussa Kirsi Kivistö-Rahnasto ja Hannele Saari kertovat työstään yleisesti. Heidän kommenttinsa eivät liity Tarjan ja Elinan tapaukseen. Tarja kertoo saamastaan hoidosta omasta näkökulmastaan, eikä hänen kommenteissaan ole kyse jutun hoitajien toiminnasta.

Lähteet saatavissa toimituksesta

Äidit tarvitsevat tukea sairaan lapsen imetykseen Opinnäytetyössäni selvitin äitien kokemuksia imetyksen tukemisesta ja ohjauksesta lapsen äkillisen sairaalahoidon aikana. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kirjoitettuna ja haastatellen. Osallistujia oli yhteensä yksitoista äitiä eri puolilta Suomea. Tuloksena selvisi, että äidit pitävät imetystä tärkeänä lapsen sairauden aikana.

Tukea imetykseen ei kuitenkaan aina saanut riittävästi. Sairaanhoitaja voi tukea imetystä sairaalahoidon aikana auttamalla äitiä käytännön asioissa kuten ruuan, lepopaikan tai rintapumpun järjestämisessä, antamalla riittävästi ohjausta ja tietoa sairaan lapsen imetyksestä sekä emotionaalisella tuella. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vuonna 2014 tehty opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa http://publications.theseus.fi/bitstream/hand-

le/10024/77823/Makinen_Minna.pdf?sequence=1

Imetysuutisia 1/2015 16

Asiantuntija vastaa Psykologi, Traumapsykoterapeutti, Soili Poijula, Oy Synolon Ltd

Miten lapsen, etenkin vauvaikäisen, sairaus ja sairaalahoito vaikuttavat perheeseen?

Vauvaikäisen äiti on hormonaalisten ja neurofysiologisten muutosten vuoksi erityisen herkässä tilassa ja siksi haavoittuva äidin ja vauvan välisen fyysisen ja psyykkisen vuorovaikutuksen rajoituksille ja ongelmille. Pelkkä erossa oleminen vauvasta aiheuttaa äidille voimakasta ikävää, stressiä ja ahdistusta. Samoin isälle vauvan sairaus aiheuttaa suurta stressiä ja kärsimystä. Äidin ja isän selviytymistä auttaa mahdollisimman kiinteä yhteys vauvaan ja lisäksi yksilölliset selviytymiskeinot. Usein naiset puhuvat tunteistaan, kun taas miehet purkavat huoltaan toimintaan. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja perheessä. Parhaimmillaan nainen ja mies paitsi tukevat toisiaan myös pystyvät avoimesti keskustelemaan tunteistaan ja ajatuksistaan. Myös perheen muut lapset reagoivat aina vauvan sairastumiseen, ja tarvitsevat tukea.

Mistä apua vauvan sairauden kriisiin?

Vauvan sairastuessa vanhemmat reagoivat asiaan järkyttymällä ja sokilla lähes aina, mutta sen jälkeen selviytyminen on hyvin yksilöllistä todellisuuden kohtaamisen aiheuttamien reaktioiden, tapahtuman psyykkisen käsittelyn tai sen välttelyn ja hyväksynnän kautta elämän normalisoitumiseen. Suurin osa selviytyy hyvin, jos tukea on riittävästi. Sairaalahoitoa edellyttävissä tiloissa kriisi voi pitkittyä takaiskujen vuoksi, mutta ajan oloon päädytään tilanteen selkiytymiseen ja elämän jatkumiseen. Vakavissa sairauksissa on todettu, että jopa kolmasosalla vanhemmista voi kehittyä traumaperäinen stressihäiriö.

Vauvan sairauden kriisissä monille avuksi olisi paitsi normaalin verkoston tuki myös kriisipsykologinen ammattiapu. Vertaistuella on psykoterapiaan verrattava ainutlaatuinen auttava vaikutus. Se mm. rauhoittaa fyysisesti ja psyykkisesti ja auttaa selviytymisessä. Osa vanhemmista hyötyy vertaistuesta heti kriisin alussa, toisille riittää kun vertaistukea

saa myöhemmin.Tuen tarvetta tulee aina kysyä tuettavilta ja antaa sitä heidän tahdissaan ja tavallaan herkkävaistoisesti.

Yleensä omat perheenjäsenet ovat tärkein tuen lähde ja jokainen perheenjäsen tarvitsee vähintäänkin yhden välittävän, huoltapitävän ihmisen tukea.

Kun vanhempien voimat menevät sairaalahoidossa olevasta vauvasta huolehtimiseen, on sukulaisten ja ystävien tärkeää auttaa arjessa selviytymisessä ja perheen muiden lasten hoidossa. Läheiset tukevat perhettä myös ylläpitämällä toivoa ja muistuttamalla, että perhe ei jää yksin selviytymään. Läheisiltä ja vertaistukijoilta saatu tuki on monimuotoista käytännön avusta tunnetukeen, neuvoja sekä sosiaalisiin yhteyksiin ja verkostoihin auttamista. Todennäköisesti ensisynnyttäjät tarvitsevat monenlaista tukea vauvan sairauden kriisissä. Useamman lapsen äitejä suojaa kokemuksen tuoma vahvempi luottamus omaan kehoon, jolloin äitiys ja esimerkiksi imetys voi sujua helpommin vauvan sairaudesta huolimatta.

Kriisissä stressin fysiologiset vaikutukset vaikuttavat myös imetykseen. Voiko niitä helpottaa?

Yleensä traumaattisen stressin vaikutukset ovat voimakkaimmillaan alussa, jolloin toisen ihmisen antama tuki ja läsnäolo on tärkeintä. Vanhempien turvallisuuden tunteen palautumisesta on huolehdittava.

Kriisin vaikutuksia lievittää, kun vanhemmat saavat lepoa ja ruokaa, lohdutusta ja kannustusta. Stressiä helpottaa oikea tarkistettu tieto säännöllisesti vauvan tilasta, sairaalahenkilöstön myönteinen aktiivinen tuki ja ohjaus vauvaa koskevissa asioissa. Äidin ja isän kehon ylivireisyyttä voi laskea yksinkertaisilla palleahengitysharjoituksilla. Kosketus rentouttaa ja lisää myönteisiä tunteita oksitosiinin välityksellä.

Kun keho rauhoittuu, tunteet eivät voimistu ja niitä on helpompi hallita. Nämä keinot lievittävät stressin vaikutuksia myös imetykseen.

Imetysuutisia 1/2015 17

Raskausdiabetes ja imetys TEKSTI HEINI KETTUNEN KUVAT ANTTI ISOMÄKI, HEINI KETTUNEN

Yhä useampi odottava äiti jää kiinni sokerirasitustestissä. Noin joka kymmenes raskaana oleva äiti kärsii raskausdiabeteksestä. Yksi heistä on helsinkiläinen Laura Koskelainen, joka sai ensi kertaa diagnoosin

raskausdiabeteksesta odottaessaan neljättä lastaan. Hän mittasi sokeriarvoja kotona, ja ne olivat koholla koko raskausajan. Kun ruokavalio- ja tablettihoito eivät tehonneet, Laura joutui lopulta pistämämään muuta-

Imetysuutisia 1/2015 18

man kuukauden insuliinia.

– Insuliiniannosta nostin muutaman päivän välein. Verensokeri ei hoidosta huolimatta laskenut. Paino ei kuitenkaan noussut raskausaikana kuin muutaman kilon.

Perheen kuopus syntyi joulukuussa 2014. Millainen oli vauvan vointi synnytyksen jälkeen?

– Vauva voi hyvin, 9 pistettä. Hänen verensokerinsa laski vähän, mutta ei liian alas. Minun maitoni ja ihokontakti riitti. Haikaranpesän lapsivuodeosastolla kaikki vauvat työnnettiin äitiensä yöpaidan alle. Hyvä, kun pääsin vessaan ja syömään.

Miten imetys on sujunut yleisesti alun jälkeen? Luuletko, että raskausdiabeteksellä on ollut jotain vaikutuksia siihen?

– Imetys on sujunut hyvin. Alussa paino laski, mutta selvisimme ilman lisämaitoa. Ryhdyin juomaan enemmän ja vähensin puuhastelua. Ensimmäinen tiheän imun kausi yllätti ja vauva oli yhden illan tyytymätön.

En enää näe raskaudiabeteksen vaikutuksia. Eniten vaikuttaa se, että Ilppo on tottunut nukkumaan sylissä tai kainalossa. Hän herää, jos siirrän hänet omaan sänkyyn. Aiemmat kolme lasta ovat nukkuneet paremmin omassa sängyssä yöimetyksen jälkeenkin. o

TTUNEN KUVA HEINI KE

Millaisia ohjeita sait imetykseen liittyen raskausdiabetes huomioiden? Neuvottiinko sinua pumppaamaan maitoa jo ennen synnytystä?

– Seurasin Imetyksen tuen FB-ryhmää ja kyselin itsekin siellä insuliinihoitoisen raskausdiabeetikon imetyksen alkutaipaleesta. Kävin myös imetyspoliklinikalla Kätilöopistolla juttelemassa samasta asiasta. Ajatukset selkeytyivät ja tietoa tuli lisää, vaikka en lypsänyt tai pumpannut yhtään. En ehtinyt, kun synnytys käynnistettiin muutama päivä polikäynnin jälkeen. Ohjeissa korostettiin ihokontaktia ja tiheää imetystä.

Vauva saattaisi tarvita paljon maitoa nopeasti, jotta verensokeri ei laskisi liian alas.

fakta Raskausdiabeetikoiden on todettu imettävän vähemmän kuin muiden äitien, vaikka imetys edistää raskausdiabeteksesta toipumista. Imetys muun muassa tasaa verensokeriarvoja, parantaa insuliiniherkkyyttä ja auttaa painonhallinnassa.

Maidonerityksen toinen vaihe voi viivästyä äideillä, joilla on insuliinihoitoinen diabetes tai raskausdiabetes. Rinnassa on insuliiniherkkää kudosta ja se tarvitsee insuliinia maidonerityksen käynnistymiseen. Näin ollen rinnat joutuvat kilpailemaan muun kehon toiminnan kanssa saatavilla olevasta insuliinista. Äidinmaidon lypsämistä voidaan käyttää stimuloimaan ja ylläpitämään raskausdiabeetikon maidoneritystä. Lypsää voi myös tilanteissa, joissa vauva ei jostain syystä ime rintaa tai ei pääse rinnalle.

Loppuraskauden aikaisen rintojen lypsämisen merkitystä maidonerityksen toisen vaiheen ajankohtaan on tutkittu. Tarvitaan kuitenkin lisänäyttöä, jotta rintojen lypsämistä ennen synnytystä voitaisiin suositella maidonerityksen viivästymisen estoon.

Varhaisen imetyksen merkitystä vastasyntyneen verensokeritasoon on tutkittu raskausdiabeetikoiden vauvoilta. Äidinmaitoa saaneilla lapsilla on todettu olevan huomattavasti korkeammat verensokeriarvot kuin niillä, jotka saavat äidinmaidonkorviketta.

Raskausdiabeetikkoäitien lapsista 20–60 prosenttia siirretään lastenosastolle poikkeavien verensokeriarvojen ja muun hoidon vuoksi.

Näiltä vastasyntyneiltä seurataan verensokeria usein ja kantapääpiston aiheuttama kipu voi olla vauvalle stressaavaa. Imetyksen on todettu olevan yksi tehokkaimmista keinoista lievittää pistämisestä aiheutuvaa kipua.

Raskausdiabeetikkoäitien lapsilla on suuri riski lapsuuden ylipainoon. Tutkimusnäyttöä on siitä, että imetys vähentää lapsuuden ylipainon riskiä.

Lähde: Elina Putkonen ja Reeta Lonka: Raskausdiabeetikon imetysohjaus – Opaslehtinen äideille. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63726/Lonka_ Reeta_ja_Putkonen_Elina.pdf.pdf?sequence=1

Imetysuutisia 1/2015 19

Synnytystapahtuma ja imetys – yhdessä osana äitiyden tarinaa TEKSTI PAULIINA HYRKÄS, KUVAT JUSSI HYRKÄS

Aloittaessani kirjoittamaan tätä kuvausta kokemuksistani ymmärsin, että synnytystä on mahdotonta tarkastella yksinkertaistaen, vertailemalla synnytyskivun lääkkeetöntä ja lääkkeellistä kivunlievitystä sekä niiden vaikutuksia lapsivuodeaikaan ja imetykseen luettelomaisesti pelkistäen. Olen kokenut sekä lääkkeellisesti että lääkkeettömästi toteutuneen synnytyksen. Se, miten synnytysteni aikaiset tapahtumat ja ratkaisut vaikuttivat kahden poikani imetystaipaleiden alkuun ja kulkuun, on kuitenkin usean muuttujan summa. Jokainen synnytys on ainutkertainen tarina ja kivunlievitystapojen valinta kertoo siitä vain osan. Lääketieteelliset ratkaisut ovat tuon tarinan sivuosassa – tai niin niiden ainakin kuuluisi olla.

Mitkä tekijät vaikuttavat kivunlievitystapojen valintaan? Synnyttävien naisten mielikuvat synnytystapahtumasta samoin kuin imetyksestä vaihtelevat yksilöittäin.

Mielikuvilla on voimakas vaikutus – ne ohjaavat äidin käytöstä ja valintoja. Synnytysteni jälkeen ymmärrän, kuinka tärkeää olisi, että äidin ympärillä olevat ihmiset

saisivat käsityksen noista mielikuvista, kykenisivät asettumaan äidin asemaan ja tiedostamaan äidin tunteet, odotukset ja itseluottamuksen tason. Se, miten synnytys ja imetys toteutuvat ja muodostuvat vastaamaan äidin toiveita, tarpeita ja tavoitteita ei nähdäkseni ole sattuman kauppaa, vaan ajattelen onnistumisten kokemusten seuraavan todennäköisemmin tietynlaisissa olosuhteissa.

Millaiset olosuhteet auttavat äitiä selviämään paremmin synnytyskivun kanssa? Pyrkivätkö synnytykseen osallistuvat osapuolet tietoisesti mahdollistamaan luonnonmukaiseen synnytystapahtuman? Mikä merkitys ja millaisia vaikutuksia synnytyksen luonnonmukaisella toteutumisella on äidille ja vauvalle? Äiti on synnyttäessään hyvin haavoittuvassa tilassa ja toisaalta erittäin vastaanottavainen. Tämä on tarkoituksenmukaista: äidin kuuluukin herkistyä tiedostamaan synnytyksen kulku pystyäkseen aktiivisesti mukautumaan muun muassa asennoin ja liikkein vauvan etenemisen helpottamiseksi ja kyetäkseen selviytymään syn-

Imetysuutisia 1/2015 20

VELJEKSET KOHTAAVAT ENSI KERTAA: ISOVELI-JAAKKO HALAA VASTASYNTYNYTTÄ PIKKUVELI-VALTTERIA.

nytyskivun kanssa. Toisaalta äiti herkistyy vastaanottamaan vauvansa, jotta kykenisi vastaamaan hänen tarpeisiinsa lapsentahtisesti heti syntymän jälkeen. Tuon herkkyyden ja vastaanottavaisuuden tulisi kohdistua äitiin itseensä sekä syntyvään vauvaan – ei niinkään lääketieteellisten toimenpiteiden valikoimaan tai hoitohenkilökuntaan.

Voimakas puuttuminen synnytyksen kulkuun ja synnytyksen hoitaminen lääketieteellisenä toimenpiteenä tai ilman äidin aitoa, empaattista kohtaamista heikentää synnyttäjän itsetuntoa äitinä, naisena ja yksilönä.

Tällainen tilanne voi olla jopa traumatisoiva. Jos vanhemmuuteen ja synnytykseen äitiä valmentavat tahot suhtautuvat äitiin kuin potilaaseen tai kuin ylhäältä alaspäin ohjaten ja kohdellen, äidin on vaikeaa suhtautua itseensä luottavaisesti. Äidin tarpeet on huomioitava ja toiveita kuunneltava myös kivunlievitystapojen suhteen. Tulisiko lääkkeelliseen kivunlievitykseen päätyä kuitenkin vasta, kun äidin luottamusta ja turvallisuuden tunteita on edesautettu syntymään ja ylläpitämään kattavasti, kiireettömästi ja empatialähtöisesti? Lääkkeettömän kivunlievityksen mahdollisuudet tulisi tuoda paremmin äitien tietoisuuteen. Samoin pitäisi mielestäni painottaa äideille heidän omaa asiantuntijuuttaan – heissä piileviä luonnollisia synnyttäjän taitoja ja voimia.

Kun äitiin suhtaudutaan kunnioittaen ja arvostaen, äiti yksilönä ja asiantuntijana kohdaten ja tukea äidin tarpeista ja lähtökohdista käsin tarjoten, synnytyksestä muodostuu äidille hänen naiseuttaan täydentävä, itsetuntoaan vahvistava ja siten alkavaa kiintymyssuhdetta suhtees- >

VYÖHYKETERAPIAA HYÖDYNNETÄÄN SYNNYTYKSISSÄ.

Imetysuutisia 1/2015 21

Synnytyksen jälkeen asiantuntijaksi ja onnistujaksi itsensä tunteva äiti luottaa kehoonsa todennäköisemmin myös imetyksen suhteen ja hakee rohkeammin tukea sitä tarvitessaan. sa vauvaan tukeva tapahtuma. Tällöin äiti kykenee saamaan kehonsa luonnolliset voimavarat ja kipua lievittävät tekijät tuekseen ja synnytys muodostuu äidin ja syntyvän lapsen väliseksi, äiti-lapsiparin symbioosin jatkuvuuden mahdollistavaksi tapahtumaksi. Tuon symbioosin eheä jatkuminen läpi synnytyksen, vauvan matkatessa äidin kohdusta äidin rinnoille, on sekä äidin että vauvan hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää: se todella on pohja äidin ja lapsen välisille kiintymys- ja vuorovaikutussuhteelle.

Synnytyksen jälkeen asiantuntijaksi ja onnistujaksi itsensä tunteva äiti luottaa kehoonsa todennäköisemmin myös imetyksen suhteen ja hakee rohkeammin tukea sitä tarvitessaan. Mielestäni imetyksen onnistumiseen tärkeimpinä taustatekijöinä vaikuttavat nimenomaan äidin itsevarmuus ja luottamus itseensä, kehoonsa ja luontaiseen osaamiseensa. Itsevarma ja luottavainen taas on helpompi olla, kun ympärillä olevat suhtautuvat äitiin viestittäen, että edellä mainitut ominaisuudet todella ovat olemassa. Samoin äiti kykenee luottamaan, kun tietää varmasti saavansa tukea ja läsnä olevaa ohjausta omien lähtökohtiensa ja tarpeidensa määrittämällä tavalla. Näihin asioihin synnytyksen aikana voidaan vaikuttaa – myös kivunlievitystapojen valinnalla.

Synnytystapahtuma on merkittävä käännekohta äidin ja lapsen elämässä. Se on hyvin henkilökohtainen hetki äidille ja voi voimakkuudessaan joko musertaa tai vahvistaa tä-

män luottamusta itseensä yksilönä ja äitinä, naiseuteensa ja kehoonsa.

Synnytyksen mahdollisimman luonnollinen, äidin asiantuntijuutta hyödyntävä ja empatialähtöinen kulku mahdollistaa äidin ja lapsen väliselle kiintymyssuhteelle hyvän pohjan.

Äidin ajatukset kokemastaan synnytyksestä vaikuttavat kokemani mukaan voimakkaasti äidin jaksamiseen vauva-aikana. Ne vaikuttavat äidin ja lapsen väliseen suhteeseen jopa vuosia. Synnytyksen vaikutukset kestävät siis huomattavasti pidempään kuin sairaalassa synnytyskertomukseen kirjattu synnytyksen kesto.

Näin synnytyskivun hoito ja imetyskin linkittyvät toisiinsa. o

Kirjoittaja on oululainen bioanalyytikko, jonka suunnitelmissa on kouluttautua imetysohjaajaksi.

fakta ■ Puudutusten yhteydessä käytettävä suonensisäinen nesteytys voi lisätä synnytyksen jälkeistä nänninpihan turvotusta, joka vaikeuttaa vauvan hyvän imuotteen saamista.

■ Petidiini (lihakseen pistettävä opioidikipulääke) vaikuttaa vauvan imemiseen. 50% vauvoista, joiden äidit ovat saaneet synnytyksessä petidiiniä, eivät osanneet vaistonvaraisesti etsiytyä rinnalle. Lääkkeen poistuminen vauvojen elimistöstä voi kestää jopa viikkoja ja sen aiheuttama vauvan uneliaisuus rinnalla vaikuttaa kehämäisesti mm. keltaisuuden lisääntymiseen puutteellisen ravinnonsaannin vuoksi. Vauvan uneliaisuus lisääntyy vähentäen rinnan stimulaatiota ja vauvan maidon saantia.

■ Lihakseen pistettävä opioidilääkitys, epiduraalipuudutus sekä oksitosiini-infuusion käyttö on tutkimuksissa yhdistetty matalampiin imetyslukuihin.

■ Epiduraalipuudutus voi vähentää vastasyntyneen valmiutta oppia imemään.

Tutkimuksissa on todettu, että puudutuksessa käytetty suuri opioidimäärä (yli 150 ug) oli yhteydessä imetysongelmiin ja lisääntyneeseen pulloruokintaan.

■ Epiduraalipuudutukset ovat yhteydessä toimenpidesynnytyksiin, jotka usein vaikuttavat syntymän jälkeisiin ensihetkiin mm. lisäämällä äidin ja vauvan erottamista toisistaan tai lisämaidon käyttöä.

■ Kaikki synnytyksessä käytettävät lääkeaineet kulkeutuvat jossain määrin äidistä vauvaan. Vaikutukset voivat vaihdella ärtyisyydestä uneliaisuuteen, riippuen käytetyistä lääkeaineista ja määristä.

■ Synnytyksessä käytettävät lääkitykset lisäävät maidontuotannon alun myöhästymisen todennäköisyyttä.

■ Kovan kivun kokeminen voi kuitenkin vaikuttaa mm. synnytyskokemuksen muodostumiseen ja sitä kautta vaikuttaa äidin ja vauvan vuorovaikutukseen.

Kipulääkityksen tarve ja käyttö tulee aina punnita tarkkaan ja yksilöllisesti.

Teksti: Kristiina Tervonen. Kirjoittaja on koulutukseltaan kätilö.

Imetysuutisia 1/2015 22

Kolumni

KUVA A

NNA PIE

TILÄ

Isän ajatuksia elämästä Viikon päästä siitä on vuosi. Vuosi esikoiseni syntymästä.

Elämää on alkanut arvostamaan päivä päivältä enemmän, ja nyt se tuntuu aidosti oikealta. Yleinen välinpitämättömyys ja huoleton elämänasenne on vaihtunut tärkeiden asioiden kunnioittamiseen ja tulevaisuudesta huolehtimiseksi. Tämä tunne on tullut takaisin – olen kokenut sen jo aikaisemminkin elämässäni. Äitini – elämäni tärkein ihminen – sairastui vakavasti ollessani vasta lapsi, mutta kuitenkin jo niin vanha, että osasin ymmärtää. Ja murehtia. Äitini, tai oikeastaan koko meidän perhe, hävisi taistelun ollessani 16-vuotias. Kun pääsin menetykseni kanssa sinuiksi, aloin viettämään nuoruuttani. Sitä osittain päämäärätöntä ja huoletonta elämää. Mikään ei tuntunut missään. Asiat ovat nyt järjestyksessä ja hyvin, kuten ennenkin, mutta mieli on siirtynyt takaisin siihen moodiin, jossa elämää osaa arvostaa, mutta myös tietyllä tapaa pelätä.

Poikani oli täysimetyksellä puoleen ikävuoteen saakka. Luin sinä aikana monta artikkelia, joiden mukaan isän pitäisi saada konkreettisesti osallistua lapsen ruokkimiseen jo vauvasta lähtien. Moni isä haluaakin, ja haluaa vielä enemmän, kun lukee näitä paatoksia. Minun tehtäväkseni jäi (äidin tukemisen lisäksi) kehittää meille – minulle ja vauvalleni – omaa kahdenkeskistä kivaa jotain muuta kuin tuttipullon lussutusta ja sohvalla makaamista. Nyt kun asiaa ajattelen, niin olen varma siitä, että parempaa ratkaisua emme olisi voineet tehdä.

Syötämme jauhelihasoppaa sormin toisillemme. Se on hauskaa, ja siitä irtoaa takuulla naurut. Minä olen nyt vuorostani tärkeä osa lapseni ruokailussa.

Viestini sanoma lienee se, että osallistuminen ja itsensä tärkeäksi tunteminen on vanhemmuussuhteen ydin. Tiedän, että moni isä tuskailee imetystaipaleen alkupuolella. Isä saattaa tuntea itsensä turhaksi ja ulkopuoliseksi.

Isyys ei tunnu isyydeltä, jos sitä ei pääse jo heti ensimetrien jälkeen täysillä toteuttamaan. Fiilis on kuin ostaisit uuden auton, mutta ratin taakse ei olisi asiaa kuukausiin.

Täysimetyksen aikajakso on kuitenkin lyhyt ihmisen – niin lapsen kuin vanhempienkin – elämässä. Isä ei oikeasti jää mistään paitsi. Ei mistään. Oma isäni oli kiireinen yrittäjä, edelleenkin yrittäjä, mutta vähemmän kiireinen. Isäni ei ole minulle ainoatakaan vaippaa vaihtanut, eikä minua kertaakaan syöttänyt. Kun olin pieni lapsi, isäni lähti aamulla töihin ennen kuin heräsin ja saapui kotiin, kun olin menossa nukkumaan. Yhteiset hetkemme rajoittuvat viikonloppuihin. Äitini kuoleman jälkeen tilanne muuttui.

Isästä tuli läsnäoleva isä – koskaan ei ole liian myöhäistä.

Saatan toistaa itseäni, mutta koen tarpeelliseksi muistuttaa aina toisinaan varsinkin tuoreita faijoja siitä, että kuinka tärkeää on antaa lapselle ja äidille varhaisvaiheessa se oma aika. Se on lyhyt aika. Ei mene kauan, kun on isän vuoro ja se vuoro kestää niin kauan kuin elämää riittää.

Heikki Leppimäki

Teksti on julkaistu alunperin helmikuussa 2015 kirjoittajan Facebook-päivityksenä, josta se lähti kiertämään sosiaalista mediaa.

Imetysuutisia 1/2015 23

Doula

toimii yhteistyössä imetystuen kanssa

TEKSTI JA KUVA PAULIINA KYLÄ-UTSURI-RIPATTI, KUVAKOLLAASI TEIJA LAMMI

Mitä yhteistä on doulalla ja imetystukiäidillä? Kumpikaan ei vaihda lamppua. He voivat neuvoa äitiä ja perhettä ja tukea heitä ratkaisuissaan, mutta jokainen äiti vaihtaa lampun, miten itse haluaa ja oikeaksi tavaksi kokee. Doulalla on mahdollisuus päästä näkemään perheen ensihetkiä myös imetyksessä.

Imetysuutisia 1/2015 24

– Riippuu ihan äidistä, miten ja mitä imetyksestä jutellaan. Toisille imetys on itsestään selvää, ja he ovat itsekin jo tutustuneet aiheeseen. Toiset taas heräävät koko imetysaiheeseen vasta, kun doula ottaa sen puheeksi. Monet ovat luottavaisin mielin imetyksen onnistumisen suhteen, ja doula voi antaa vielä lisää tietoa. Se on jo oikein hyvä yhdistelmä tulevaa imetystä ajatellen, Reeta kertoo. Äidin ajatusten suuntaaminen imetykseen on usein helpompaa kuin saada puoliso ajattelemaan imetystä ja omaa osuuttaan ja osaansa imetyshetkissä ja imetystukijana jo odotusaikana. Reeta kertoo yleensä antavansa puolisolle faktaa selkeässä muodossa luettavaksi.

Doula on koulutettu synnytystukihenkilö, joka toimii äidin ja perheen tukena ennen synnytystä, synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Hän antaa henkistä ja fyysistä tukea sekä tietoa äidin omista lähtökohdista ja toiveista riippuen. Doula voi olla synnytyksessä mukana puolison tai muun tukihenkilön lisäksi tai kahdestaan äidin kanssa. Doulalla on tilaisuus puhua äidin kanssa myös tulevasta imetyksestä ja kysellä äidin toiveita imetykseen liittyen.

– Äidit eivät usein ajattele imetystä, ellei siitä erikseen muistuta, sillä lähestyvä synnytys vie kaikki ajatukset. Doulalla onkin mitä parhain tilaisuus herätellä äitiä ajattelemaan imetystä jo raskausaikana, sanoo doularyhmä Omadoulaan kuuluva hämeenlinnalainen Reeta Lahtinen. Hän on sekä imetystukiäiti että doula. Kiinnostus imetykseen heräsi esikoisen pikkuvauva-aikana ja Reeta kävi paikallisessa imetysryhmässä.

Palon doulatoimintaan sytytti toiveiden mukaan mennyt kuopuksen synnytys, jossa oli mukana doula.

Mukana ensihetkissä Tärkeimmiksi doulan alueiksi imetyksessä Reeta kokee luonnollisesti ensipäivät ja varhaisen vuorovaikutuksen imetyksen tukena. – Puhun toisen päivän tyypillisestä tiheästä imusta ja että se on hetkellistä. Muistutan, että vauvan on parasta olla iholla, rinnalla, lähellä äitiä, ja koetan sanoittaa vauvan viestejä ja käytöstä ja niiden merkitystä. Reeta kertoo äideille imetystukiryhmästä jo raskausaikana ja suosittelee ryhmässä käymistä ennen synnytystä: näin paikka ja tukiäidit ovat jo tuttuja, ja kynnys mennä käymään myös vauvan synnyttyä on matalampi.

Millä tavalla doula sitten voi konkreettisesti auttaa äitiä imetyksessä vai loppuuko hänen tehtävänsä synnytykseen? – Doula on usein mukana ensi-imetyksessä. Sairaalasta riippuen doulalla saattaa olla samat vierailuajat kuin puolisollakin. Doula voi myös käydä synnytyksen jälkeen perheen kotona, jos perhe näin toivoo, ja tällöin voidaan keskustella myös imetyksestä.

Reeta on käynyt sekä doulille et-

Imetysuutisia 1/2015 25

tä imetystukiäideiksi haluaville tarkoitetut imetyksen perustietokurssit.

Sisällöltään kurssit ovat lähes samanlaisia, mutta doulakurssit järjestetään yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Kurssiin on myös lisätty Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton osuus imetyksen ensihetkistä ja siitä, miten perhettä siinä tilanteessa voi parhaiten tukea.

Varsinaisia doulakoulutuksia on eri laajuisia, ja doulana voi toimia joko vapaaehtoisena tai ammattilaisena.

Suomessa doulakulttuuri on selvästi nousussa: sekä doulapyyntöjen että koulutettujen doulien määrä kasvaa koko ajan.

Sekä doula että tukiäiti lähtevät äidin ja perheen tavoitteista ja tukevat toivotulla matkalla, kulkevat vierellä. Parhaimmillaan doula ja tukiäiti muodostavat yhdessä terveydenhuollon kanssa kattavan polun, jota kulkemalla on hyvät mahdollisuudet saada apua, tukea ja tsemppausta silloin, kun niitä tarvitsee. Tavoitteena on auttaa äitiä ja perhettä saamaan imetyskokemus ja imetystaival, joita voi hymy huulilla muistella vielä keinutuolissakin.

Kuinka monta doulaa tarvitaan vaihtamaan lamppu?

Doula ei itseasiassa vaihda lamppua. Doula voi rohkaista vaihtamaan lampun tavalla, joka kullekin parhaiten sopii. Hän voi keskustella erilaisista lampunvaihtotavoista ja auttaa kehittelemään lampunvaihtosuunnitelmaa. Doula voi tarjota tukea ja rohkaista koko prosessin ajan alusta loppuun joka askeleella. Lamppu on kuitenkin jokaisen oma ja jokaisella on tapansa vaihtaa se. o

Kirjoittaja on Imetyksen tuki ry:n hämeenlinnalainen tukiäiti

Yhdistys & Uutiset

Ystävällisin terveisin, Lotta Viinikka Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Yhteystiedot: lotta.viinikka@imetys.fi p. 044 5225 032 www.imetys.fi

Imetysuutisia 1/2015 26

KUVA HEINI KETT

Aloitin Imetyksen tuen toiminnanjohtajana tammikuun loppupuolella. Ensimmäiset viikot ovat nyt takana, ja täytyy sanoa, että järjestön toiminta on mainiossa vauhdissa! Imetystukikontaktien määrä jatkaa kasvuaan, kursseista tulee paljon kyselyitä ja uusia jäseniä riittää. Erityisen aktiivista toiminta on sosiaalisessa mediassa, Facebook-ryhmissä keskustelut ovat käynnissä välillä lähes kellon ympäri. Suuri kiitos hienosta ja aktiivisesta toiminnasta kuuluu vapaaehtoisille, joita Imetyksen tuen piirissä on pian yli 200.

Ennen Imetyksen tuen toiminnanjohtajan tehtävää toimin pitkään tasa-arvokentällä. Työskentelin useita vuosia naisten asemaa ja sukupuolten tasa-arvoa edistävän feministisen järjestön Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä. Olen myös ollut luottamustehtävissä muissa järjestöissä, esimerkiksi politiikan kentällä toimivan Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKISin hallituksessa, sekä asiantuntijatehtävissä tasa-arvoon liittyvissä toimielimissä eri ministeriöissä.

Työskentely tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta ja keskittyminen naisten asemaan on ollut työelämäni punainen lanka. Imetyksen tuen toiminnanjohtajan pesti sopii siihen jatkoksi hyvin. Asiantunteva vertaistuki erilaisissa imetystilanteissa on erinomainen käytännön keino vahvistaa naisten voimavaroja.

Minulta on kysytty, mikä on feminismin suhde imettämiseen. Feminismiä on monenlaista, ja tyhjentävää vastausta on vaikea antaa. Tässä kuitenkin pari ajatusta.

Feminismille on ominaista irrottautua vallitsevista valtarakenteista ja nostaa tärkeäksi asioita, joita on pidetty toisarvoisina, koska ne ovat kuuluneet naisten elinpiiriin. Imetysmyönteisten asenteiden edistäminen on juuri tällaista työtä.

Imetyksen kannalta keskeinen feministinen näkökulma on myös naisten ruumiillisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, mikä osaltaan linkittyy naisen päätökseen imettää – tai olla imettämättä. Sama ajatus löytyy Imetyksen tuen toimintaperiaatteista: tukea annetaan kaikenlaiseen imetykseen ja tavoitteena on, että jokainen äiti voisi imettää toivomansa ajan.

UNEN

Uusi toiminnanjohtaja Lotta Viinikka esittäytyy:

Yhdistys & Uutiset

Kun aloitin alkuvuodesta 2014 Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtajana, oli Itussa hyvä tekemisen meininki. Monia kursseja oli käynnissä ja suunnitteilla, uusia tukiäitejä oli tulossa mukaan toimintaan ja vanhat tukiäidit olivat aktiivisesti mukana. Uurastus on jatkunut pitkin vuotta ja se näkyy: koulutuksia on järjestetty ennätysmäärä, tukipyyntöihin on vastattu ennätysmäärä ja vertaistuen näkökulmasta vuosi oli kaiken kaikkiaan ennätysmäisen aktiivinen. Haluan nostaa esiin muutamia vaikuttavimpia saavutuksia vuoden varrelta, jotta niistä pääsevät iloitsemaan myös muut.

Imetyksen tuen tukitoiminnan piirissä oli vuoden aikana yli 15 000 ihmistä – lähes puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Imetystukea annettiin eri tukimuotojen kautta noin 9000 imettävälle perheelle.

Jokainen tukitoiminnassa mukana ollut voi olla syystäkin ylpeä itsestään ja muista kanssa-tukijoista!

Kurssirintamalla on ollut vilkasta: vuonna 2014 järjestettiin peräti 12 peruskurssia. Kurssimäärän kasvussa näkyy selvästi, että ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan ja syventämään tietämystään imetysasioista.

Tukiäitien iloiseen joukkoon on löytänyt yhä useampi uusi tukiäiti, mistä iloitsemme koko toimiston voimin. Tukiäitejä on nyt noin 190, kun vuoden 2014 alussa määrä oli 140. On hienoa, että uusia aktiivisia ihmisiä on saatu vanhojen ja kokeneiden rinnalle. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden myös ajatusten ja kokemusten jakamiseen puolin ja toisin, ja näin uuden oppimiseen.

Facebook on noussut merkittävimpien tukikanavien joukkoon. Vuoden 2014 aikana Imetyksen tuen FB-ryhmän jäsenmäärä kasvoi 4000 jäsenellä ja sama kasvava suunta näyttää jatkuvan. Kasvu edellyttää myös vastuuta: yhteiset pelisäännöt, keskustelun asiallisuus, vertaistuen laadukkuus, muiden huomioiminen – kaikki nämä ovat asioita, joihin tulee kiin-

KUVA HEINI KETTUNEN

Vuosi 2014 oli Imetyksen tuessa kasvun aikaa

nittää huomiota entistä enemmän keskustelijoiden joukon kasvaessa yhä suuremmaksi ja moninaisemmaksi.

Kaikkeen edellä mainittuun tarvitaan palkatun henkilökunnan lisäksi vapaaehtoisia. Imetyksen tuessa on hieno ja sitoutunut vapaaehtoisjoukko, joka mahdollistaa vertaistuen ulottumisen yhä laajemmalle. Kiitos jokaiselle työpanoksestanne!

On ollut etuoikeus päästä seuraamaan aitiopaikalta Imetyksen tuki ry:n toimintaa. Yhdistyksellä on ainutlaatuinen toimintakenttä eikä vertaistuen merkitystä voi liiaksi korostaa. Toivon, että hieno työ jatkuu yhtä upeasti kuin tähän asti ja että kasvukäyrä on vuoden 2014 kaltainen.

Jatkan yhtä kokemusta rikkaampana Itusta eteenpäin. Jatkossa minut löytää asiantuntijatehtävistä Suomen UNICEFista – saa olla yhteyksissä lapsiasioihin liittyen tai muutenkin!

Aino Sarkia toiminnanjohtaja 2014

Imetysuutisia 1/2015 27

Yhdistys & Uutiset CHRISTINA PÖNKKÖ JA ANNA GROUNDSTROEM

Innolla kohti kehittämistyötä

Imetyksen tuen uusi koulutuskoordinaattori on vantaalainen Niina Mäkinen. Hän on koulutukseltaan kätilö ja työskennellyt aikaisemmin lapsivuodeosastoilla HUS:ssa. Lämmin ja taitava Niina on myös yhdistyksen pitkäaikainen tukiäiti ja kouluttaja.

– Kipinä imetyksen edistämiseen syttyi esikoiseni odotusaikana kolmetoista vuotta sitten. Valmistuin kätilöksi vuonna 2008 ja Imetystukiäitikurssille tulin pari vuotta myöhemmin saadakseni mielekästä puuhaa myös kahden nuorimmaisen kanssa kotona vietettyihin vuosiin. Kurssin aikana perustimme imetystukiryhmän, joka toimii vieläkin Helsingin Malminkartanossa.

Tukiäititoiminnan vahvuuksiksi Niina nostaa hyvän yhteishengen ja tuen laadukkuuden. Uuden, näyttöön perustuvan tiedon omaksuminen ja hyödyntäminen on tukiäitien keskuudessa aktiivista.

– Olen niin ylpeä meidän tukiäideistämme. Suomessa imetyksen vertaistukijoilla on kaikkein kattavinta tietotaitoa imetyksen koko kaaresta. Imetystukiäitiys antaa paljon ammatillisestikin, joten olen mainostanut toimintaamme myös terveydenhuollon ammattilaisille.

Terveydenhuollossa työskentelevien, etenkin lääkäreiden imetyskoulutus olisi Niinan mukaan tärkeää saada kattavammaksi.

Hän on itse kouluttanut HUS:n kätilöitä kohtaamisesta ja imetysluottamuksen vahvistamisesta. Seuraavaksi koulutus pidetään Turun seudun terveydenhuollon toimijoille.

Työssään koulutuskoordinaattorina Niina pitää tärkeänä Imetyksen tuen nykyisten kurssien kehittämistä kouluttajaystävällisemmiksi. Myös Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen -ohjelman viimeinen askel, terveydenhoitoalan ammattilaisten ja vertaistuen yhteistyö, on vielä horjuva.

– Uskon, että työhistoriani ansiosta olen sopiva linkki näiden kahden tahon välille. Itussa, jos missä tiedetään, että innostus tarttuu!

Imetystukiryhmien kuulumisia Tukiäidin mietteitä Hämeenlinnasta Syyskuun kokoontumisessa havahduin yhtäkkiä kesken tapaamisen. Katsoin ympärilleni iloisesti juttelevia äitejä, rinnalla viihtyviä vauvoja, meitä melko runsasta tukiäitien joukkoa: täällä on hyvä olla, täällä on niin hyvä mieli myös tukiäidillä! Hämeenlinnan Imetysryhmä on vuosien aikana tullut monelle äidille arjen hengähdyspaikaksi, toiseksi olohuoneeksi, jossa kokoonnutaan kerran kuussa juttelemaan, kahvittelemaan ja näkemään toisia äitejä. Ensisijaisesti ryhmäämme tullaan tapaamaan toisia äitejä ja vaihtamaan kuulumisia. Monet kävijöistä ovat tulleet mukaan ensimmäisiä kertoja jo raskauden aikana, ja edelleen heidät nähdään lähes joka kuukausi. Mikään sisäpiiri emme ole, myös uusia kävijöitä tulee, jotkut käyvät kerran, jotkut hakevat tukea akuuttiin tilanteeseen. Ryhmä on hengähdys- ja vertaispaikka monille kävijöille. Tukiäidit odottavat itsekin joka kuukausi kokoontumista kovasti, aina sen jälkeen on hyvä ja voimaantunut olo. Kiitos kävijöillemme ja muille tukiäideille!

Pauliina Kylä-Utsuri-Ripatti Imetystukiryhmien tapaamiset ja tukiäitien yhteystiedot löydät osoitteesta imetys.fi/ryhmat

"PUMPPASIN MAITOA TYÖMATKALLA, KUN LAPSI EI OLLUT LÄSNÄ. PUMPATESSA HUOMASIN MAIDON OLEVAN VIHREETÄ JA MUISTIN, ETTÄ OLI TULLUT PÄIVÄN AIKANA SYÖTYÄ PALJON ERILAISIA SALAATTEJA. MAITO MAISTUI AIVAN RUCOLALLE JA AVOKADOLLE." TEKSTI JA KUVA JOHANNA SALMELA

Imetysuutisia 1/2015 28

Yhdistys & Uutiset

Vertaistuki huimassa nosteessa

Näkymiä vuodelle 2015

Yhä useampi lapsiperhe on löytänyt imetyksen vertaistuen.

Vuonna 2014 Imetyksen tuki ry:n tukiäidit kohtasivat eri tukimuotojen ja tapahtumien kautta yli 15 000 aikuista ja lasta.

Yhdistyksen Facebook-ryhmästä on muovautunut aktiivinen sosiaalisen median tukiryhmä. Sen jäsenmäärä on kasvanut reilussa vuodessa noin tuhannesta yli kuuteen tuhanteen ja keskustelu ryhmässä on erittäin vilkasta.

Tukiäidit tukivat viime vuoden aikana 8850 perhettä imetykseen ja vauva-arkeen liittyvissä huolissa. Koulutetulle imetyksen vertaistuelle on yhä enemmän kysyntää. Myös kiinnostus tukihenkilötoimintaa kohtaan on kasvanut ja olemme saaneet toivottaa tervetulleeksi kymmeniä uusia vapaaehtoisia. Uusia tukiryhmiä on perustettu muun muassa Helsinkiin, Kotkaan, Vaasaan ja Ylivieskaan.

Myös koulutustoiminnassa oli vipinää. Imetyksen tuki koulutti viime vuonna kursseillaan kaksisataa äitiä, doulaa ja tukiäitiä. Luku kertoo huimasta kasvusta, sillä vuonna 2013 Itun koulutuksiin osallistui 76 äitiä.

Koulutusyhteistyötä tehtiin Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin Imetys ilman stressiä -hankkeen kanssa. Hankkeen puitteissa koulutettiin doulia seitsemällä paikkakunnalla ja osallistuttiin Turussa ja Oulussa pidettyihin verkostotapaamisiin. Kurssipalaute on ollut kiittävää. Doulat ovat kokeneet kurssin tarpeelliseksi, ja yhteistyötä jatketaan myös kuluvana vuonna.

Lisätietoa koulutustapahtumistamme löytyy osoitteesta imetys.fi/koulutus

Myös kuluvana vuonna on alkamassa useita perustietokoulutuksia. Imetystukiäitikurssi käynnistyy Hämeenlinnassa, Turussa ja Oulussa.

Itu järjestää tukiäideilleen myös kaksi täydennyskoulutusta. Vuoden ensimmäinen tukiäitipäivä oli kevätkokouksen yhteydessä 28.3.2015 Helsingissä. Syyskokouksen yhteydessä 10.-11.10.2015 Oulussa on tarjolla kaksi päivää täydennyskoulutusta.

Kouluttajat kouluttautuivat Helsingissä Kouluttajien koulutusviikonloppua vietettiin Helsingissä tammi-helmikuun vaihteessa. Kouluttautumaan kokoontui lähes 30 tukiäitiä ja suloinen liuta pikkuväkeä. Viikonlopun koulutuksesta vastasivat kouluttajatukiäidit Niina Mäkinen, Kiia Aarnio ja Liisa Ansio sekä vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem.

Lauantaina käsiteltiin perustietokurssin sisältöä ja sunnuntaina puhuttiin tukiäitikurssista. Koulutus sisälsi innokasta keskustelua sekä käytännön harjoituksia aktiivisesta kuuntelemisesta, tuettavan kohtaamisesta, imuotteen ohjaamisesta ja tukipuhelimeen vastaamisesta. Viikonlopun ilahduttavinta antia oli kokemusten jakaminen, kun kokeneet tukiäidit välittivät omaa koulutusosaamistaan uusille.

Kouluttajien koulutus on vakiintunut nyt Imetyksen tuen vuosittaiseen koulutustarjontaan. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kouluttamisesta kiinnostuneet tukiäidit. Kouluttajana tukiäti voi toimia, kun kokemusta tukityöstä on takana kaksi vuotta.

Imetystukipuhelin 09 4241 5300

Imetysuutisia 1/2015 29

a i s i t u u Tiede

Koonnut: Outi Einistö, Christina Pönkkö

Äidinmaidon proteiini heikentää superbakteerien vastustuskykyä

KUVA DREA

MSTIME

Äidinmaidosta on löydetty erittäin tärkeä aine, Hamlet-proteiini, joka heikentää superbakteerien vastustuskykyä antibiooteille. Saman proteiinin on jo aiemmin havaittu tuhoavan tehokkaasti useita erilaisia syöpäsoluja. Poikkeuksellista aineessa on se, että se tuhoaa vain syöpäsolut eikä lainkaan terveitä kudoksia kuten osa nykyisistä syöpälääkkeistä.

Nyt on havaittu, että Hamlet näyttää tehoavan hyvin vastustuskykyisiin bakteereihin, joihin antibiootit eivät tepsi. Hamlet muuttaa bakteereita siten, että niistä tulee jälleen herkkiä antibiooteille. Osa bakteereista on nykyisellään muuttunut immuuneiksi antibiooteille eikä niitä pystytä nujertamaan nykyisillä antibiooteilla. Tällaisia ovat muun muassa vastustuskykyisimmät sairaalabakteerit.

Antibioottiresistenssi on nopeasti kasvava maailmanlaajuinen uhka sairaanhoidolle. Joidenkin lähteiden mukaan jo kymmenessä vuodessa voimme olla siinä tilanteessa, että mitkään antibiootit eivät tehoa tulehduksiin. Tähän asti antibioottiresistenssiä vastaan on taisteltu kehittämällä uusia antibiootteja. Hamletin myötä ongelmaa voidaan lähestyä toista kautta ja tehdä bakteereista jälleen antibiootteihin reagoivia.

Uudesta aineesta toivotaan ratkaisua uusien antibioottien kehittämiseen. Esimerkiksi synnynnäistä kroonista keuhkosairautta sairastavat lapset usein kuolevat, koska heillä saattaa olla antibiooteille niin vastustuskykyisiä bakteerikantoja, ettei heille ole lääkkeitä. Uusi Hamletiin perustuva lääke saattaisi auttaa heitä. Tällä hetkellä uutta lääkettä testataan eläimiin ja tavoitteena on, että sitä voitaisiin alkaa kokeilemaan ihmisiin kahden vuoden kuluessa.

Bröstmjölksprotein kan bli nytt vapen mot resistenta bakterier, Lundin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uutisarkisto.

Äidinmaidon vaikutus yleisimpiin lasten silmätulehduksiin Kalifornian yliopistossa kerättiin maitoa äideiltä ja testattiin maidon vaikutusta useisiin bakteereihin. Äidinmaidolla oli selkeää bakteerien kasvua rajoittavaa vaikutusta kolmeen bakteerityyppiin yhdeksästä testatusta: Neisseria gonorrhoeaeen, Moraxella catarrhalikseen ja Streptococcus viridans-ryhmän bakteereihin. Muiden bakteerien kasvuun äidinmaito ei vaikuttanut. Äidinmaidolla oli kuitenkin N gonorrhoeaeen yhtä suuri vaikutus kuin antibiooteilla.

N gonorrhoeae on yleisin vastasyntyneen silmän sidekalvontulehduksen aiheuttaja ja tästä voisi olla hyötyä etenkin kehitysmaissa. Muihin lasten silmätulehduksiin äidinmaidolla ei voitu katsoa olevan vaikutusta.

Justin T L Baynham, M Allison Moorman, Catherine Donnellan, Vicky Cevallos, Jeremy D Keenan. Antibacterial effect of human milk for common causes of paediatric conjunctivitis. British Journal of Ophthalmology 2013;97:377-379

Imetysuutisia 1/2015 30

Nepalin alkuperäiskansat aloittavat imetyksen varhain Etnisyys määrittelee voimakkaasti, miten äidit toimivat terveyskysymyksissä, joihin kuuluu myös lasten ruokkiminen. Nepalilaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että alkuperäiskansoihin kuuluvat äidit aloittivat muita todennäköisemmin imetyksen vauvan ensimmäisen elintunnin aikana. Alkuperäiskansan naisista suurin osa on köyhiä, ja äiti saattaa aloittaa imetyksen varhain, koska se on ainoa tapa ruokkia vauvaa.

Mielenkiintoista tutkimuksessa oli, että merkittävä osuus terveydenhuollon yksiköissä synnyttäneistä naisista ei aloittanut imetystä tunnin sisään synnytyksestä, vaikka se tilastollisesti lisäsi imetyksen aloittamisen todennäköisyyttä. Myös terveydenhuollon piirissä synnyttävät äidit tarvitsevat tukea ja kannustusta WHO:n vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti.

Imetyksen aloittaminen tunnin sisällä synnytyksestä vähentää vastasyntyneiden kuolleisuutta 19-22 prosentilla. Tämä on erityisen tärkeää köyhissä maissa, joissa esiintyy myös tartuntatauteja. Aikainen imetyksen aloittaminen suojaa vauvaa ripulilta ja lisää täysimetyksen kestoa, mikä taas puolestaan edesauttaa pidentämään synnytyksien väliä ja parantaa täten äidin hyvinvointia.

Etelä-Aasiassa varhainen ensi-imetys ei juurikaan toteudu. Luvut vaihtelevat Pakistanin 9 prosentista Intian 36 prosenttiin. Nepalissa vastasyntyneiden kuolleisuus on pysynyt suhteellisen muuttumattomana viimeisen viiden vuoden aikana. On todennäköistä, että varhainen imetysohjaus on vaikuttanut tähän.

Vapaaehtoisten ja ammattilaisten tekemä imetysvalistus vähän koulutetuille, työttömille ja kotona synnyttäville naisille on hyödyllistä, jotta mahdollisimman moni äiti aloittaa imetyksen mahdollisimman varhain. Niin Nepalissa kuin muissakin maissa vertaistuen merkitystä ei voi vähätellä.

Adhikari et al., Factors associated with early initiation of breastfeeding among Nepalese mothers: further analysis of Nepal Demographic and Health Survey, International Breastfeeding Journal 2014, 9:21.

Sairaalassa annettu korvike lyhentää imetyksen kestoa Tutkimuksessa seurattiin vastasyntyneitä, joista osa sai sairalaassa pelkästään äidinmaitoa ja osa ainakin jonkin verran korviketta. Korviketta ensipäivinään saaneiden vauvojen imetys romahti merkittävästi kahdessa kuukaudessa. Kahden kuukauden jälkeen 33 % korviketta saaneista vauvoista ei saanut enää lainkaan äidinmaitoa, kun taas vain 10 % sairaalassa täysimettäneistä äideistä oli lopettanut imetyksen.

Mitä enemmän korviketta vauvoille annettiin sairaalassa, sitä epätodennäköisempää oli, että äidit jatkoivat täys- tai osittaisimetystä, senkin jälkeen kun äitien motivoituneisuuteen vaikuttavat tekijät poistettiin yhtälöstä.

Aikainen korvikkeen käyttö lähes kaksinkertaisti riskin käyttää korviketta ja lähes kolminkertaisti imetyksen päättymisen riskin kahden kuukauden ikään mennessä. Korvikkeen antotapa vaikutti myös imetyksen jatkumiseen. Pulloruokinta lisäsi imetyksen päättymisen todennäköisyyttä enemmän kuin muut ruokkimistavat kuten hörpyttäminen.

Tutkijoiden mukaan on tarpeen tukea äitejä alkuvaiheessa niin, että imetys käynnistyy hyvin ja korvikkeen tarve saadaan minimoitua. Kuitenkin joissakin tilanteissa korvike on lääketieteellisistä syistä tarpeen, ja täten on tarpeen tehdä jatkotutkimusta myös siitä, miten näissä tilanteissa tuetaan äitiä imetyksen jatkamisessa.

CJ Chantry, KG Dewey, JM Peerson, EA Wagner & LA Nommsen-Rivers. In-Hospital Formula Use Increases Early Breastfeeding Cessation Among First-Time Mothers Intending to Exclusively Breastfeed. J Pediatr. 164(6):1339–45.

Imetysuutisia 1/2015 31

Hoitava ja parantava rintasidos rikkoutuneille ja kipeille rinnanpäille.

Lisätietoa tuotteesta

www.nursicare.fi tai (09) 417 606 00, Steripolar Oy

NOSH

ET U N JOPA 4A 0 LAHJA € KORTT I

Ilahduta ystäviäsi varaamalla NOSH-kutsut ja ansaitse rahanarvoisia etuja!

Kutsuilla tutustut lastenvaatteisiin helposti kotonasi, ammattitaitoisen edustajan opastuksella.

Nosh on jo tuhansien vauvaperheiden paras ystävä.

Pehmeät luomupuuvillaiset vaatteet ovat turvallisia iholle, helppo pukea ja kätevien tuoteominaisuuksien ansiosta kasvavat lapsesi mukana. lue lisää: www.nosh.fi/KUTSUT

Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka puhuu imetyksestä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista.

Imetyksen lohtukirjaan uskaltaa tarttua, vaikka oma imetys olisi rikkonut kaikki toiveet, normit ja säännöt.

Kirjan hinta on 25 euroa. Tilaukset itu@imetys.fi.

Imetyksen lohtukirja on myös luettavissa maksutta sähköisesti osoitteessa http://issuu.com/imetyksentuki Imetyksen lohtukirja on syntynyt järjestöyhteistyönä Esteetön Imetys -projektissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Mukana on ollut Imetyksen tuki ry ja kaksitoista kansalaisjärjestöä: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Leijonaemot ry, Mielenterveyden keskusliitto, ProMama ry, Refluksilapset ry, Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry.

Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio.

Imetysuutisia 1/2015 33

Imetykse lohtukirjan

KESTOVAIPPATUOTTEET

Villahousut ovat mukavimpien kestovaippojen salaisuus.

Hyvä olo näkyy.

Tutustu valikoimaan ja osta:

Uusi kuvasto ilmestynyt!

ruskovilla.fi

Imetysuutisia 1/2015 34

Sunoduca-reppu Ma

MaM-jokasä ä kantotakki n

for your growing needs

sikki!

Uurrtuiwuells-!

Ca ivyö kombituk

Valikoimistamme löydät tuotteet odotusaikaan, imetykseen ja lempeään lastenhoitoon. Kestosuosikkejamme ovat Manduca-kantoreput, selkävaivoja ehkäisevät Carriwell-tukivyöt, for your growing needs

s KoalaAmazona atto riippum

Uutu

!

Palilkkaairtituuettut

us!

Ei-so keng lmittava änna t uhat

Gee ivit imetysli

innovatiiviset MaM-kantovaatteet ja vauvojen Amazonas-riippumatot. Huippu-uutuuksiimme kuuluvat joustavat SHOEPS-kengännauhat, joita ei tarvitse solmia. Meiltä saat myös

liina

MaM-vesi

okskillea! u l a j o n su sit lap KorkeTiLA-aurinkola Ki E

www.mamidea.co

Haluatko jälleenmyyjäk

si? Ota yhteyttä!

Lisätietoja: p. 09 411 0850 info@mamidea.com

facebook.com/M aM

m

Design

Mand kanto ucaliina

mm. kaikki Carriwell-imetysliivit, laadukkaat MaM-kantoliinat, kestävät ja lapsen herkkiä silmiä erinomaisesti suojaavat lasten Ki ET LA -aurinkolasit, luomupuuvillaiset Manduca-kantoliinat – ja paljon muuta. Tervetuloa tutustumaan verkkokauppaamme: www.mamidea.com

Imetysuutisia 1/2015 35

Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry