MOT Joensuuhun
JATKUU SIVULTA 3.
Helsingin satamassa ennätysvilkas vuosi, Tallinnan liikenne jatkaa kasvuaan Viron liikenteen kasvun myötä niin Länsiterminaali kuin koko Länsisatamakin jäi auttamattomasti liian pieneksi ja ahtaaksi. Laivapaikkojen määrä aiheutti kapasiteettiongelmia ja yhä kasvavat asiakasmäärät puurouttivat liikenteen. Mäki korostaa, että Länsisataman kehittäminen on ollut koko tämän vuosikymmenen projekti. Siihen on satsattu 100 miljoonaa euroa. Nyt alkaa olla jo valmista. Uusi Länsiterminaali 2 avattiin helmikuun lopulla. Samalla otettiin käyttöön uusi laituri, jossa on uudet laivapaikat molemmin puolin terminaalia. Uusi laituri ja terminaali sijaitsevat vanhasta terminaalista suoraan merelle päin noin 500 metriä. Laivat pystyvät nyt tulemaan laituripaikoilleen nopeasti, kun ahtaaseen satama-altaaseen ei tarvitse enää peruuttaa pitkää matkaa.
Lyhyemmät siirtymiset Myös matka uuden terminaalin ja laivan välillä lyhenee huomattavasti, yli 500 metristä lyhimmillään 50 metriin. Alkuvaiheessa uutta laituripaikkaa käyttää TallinkSiljan upouusi Megastar ja muut yhtiön Tallinnan laivat. Näillä näkymin Eckerö Linen m/s Finlandia alkaa liikennöinnin uudelta paikalta kesän alussa. Liikenne jatkuu myös vanhasta terminaali 1:stä. Eli matkustajien kannattaa olla tarkkana, kummasta terminaalista laiva oikeasti lähtee.
SEN TOIMINTA jatkuu kauppa-
Uusi Länsiterminaali 2 on aivan meren äärellä, isoista ikkunoista ja terassilta avautuu näköala suoraan merelle.
Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Mäki voi seurata työhuoneensa ikkunasta Olympiaterminaalin liikennettä.
Liikennejärjestelyt ovat pitkän aikaa olleet Länsisatamassa muutosten alla. Jatkossa raitiovaunu- ja bussipysäkki tulee ihan uuden terminaali 2 eteen. Pitkäaikainen parkkialue pysyy nykyisellä paikallaan. Mäki korostaa, että muutoksia ajoväyliin on tulossa vielä jonkun aikaa. Tarvittaessa tilanne kannattaa tarkistaa aina Helsingin Sataman kotisivuilta www.portofhelsinki.fi.
Helsingin Sataman kehitystyön painopiste siirtyy Länsisataman jälkeen Hernesaaren risteilysatamaan. Sinne aletaan rakentaa uutta laituria korvaamaan parin vuoden päästä käytöstä poistuva Melkin laituri Jätkäsaaressa. Hernesaaressa on nykyään laituripaikat kahdelle suurelle risteilyalukselle, joten jatkossa suurten risteilylaivojen satamatoiminta kyetään keskittämään yhteen satamanosaan. Koko Hernesaaren aluetta kehitetään viihtyisämmäksi, onhan se Helsingin ja koko Suomen käyntikortti kansainvälisille risteilyvieraille. ”Teollisuushalleja tullaan purkamaan ja tilalle tulee viihtyisä asuinalue toreineen ja puistoineen. Edustava näyteikkuna, joka luo maastamme positiivista mielikuvaa”, painottaa Kimmo Mäki.
Qatar Airways tuo syksyllä Dreamlinerit Helsinkiin Qatar Airways aloitti Helsingin lennot viime lokakuussa Airbus 320 -koneilla. Syyskuussa se vaihtaa reitille Boeing B787 Dreamliner -koneet. Kevään ja kesän aikana yhtiö aloittaa bisnesluokan uudistukset. RUOTSISSA SUUREMPA AN
122 lisäpaikkaa Vielä syksyyn asti Helsingin liikennettä operoidaan 132-paikkaisella Airbus 320 -koneilla, missä istuimet ovat bisnesluokassa 2-2 käytävän molemmin puolin ja economyluokassa 3-3. 254-paikkaisessa Dreamlinerissa konfiguraatio on 1-2-1 bisnesluokassa ja economyluokassa 3-3-3. Bisnesluokassa on 22 istuinta ja economyssä 232. Kaikilla istuimilla on oma televisioruutu ja WiFi-yhteys. Bisnesluokan istuimet liukuvat kokonaan makuuasentoon.
4
tieteiden laitoksella Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksena. Joensuussa koulutetaan MOT:n siirtymisen myötä myös matkailumarkkinointiin ja -johtamiseen erikoistuneita kauppatieteiden maistereita. Kaksivuotisen maisteriohjelman tarkoituksena on kouluttaa matkailuliiketoiminnan osaajia luonto- ja hyvinvointimatkailuun, matkailun kestävään kehitykseen ja tieto- ja viestintäteknologioihin. Lisätietoja uef.fi/mot.
Matkatoimistoalalle uusi monivuotinen työehtosopimus Vientialat määrittelevät palkankorotukset
aamu-, ilta-, yö- ja lauantailisiä”, Höök selvittää.
Matkatoimistopalkkoihin ei vuonna 2017 tule lainkaan yleiskorotusta. ”Vuosina 20182020 palkkoja korotetaan helmikuun alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään vuosittain. Yleiskorotuksen prosentti määritellään neljän verrokkialan – teknologia-, kemian-, metsä- ja paperiteollisuuden yleiskorotusten keskiarvona. Taulukkopalkkojen lisäksi korotukset koskevat myös
Työajat pohdittavaksi AKT ja Palta ovat sopineet myös asettavansa työryhmän selvittämään ja uudistamaan tes:in työaikaa koskevia määräyksiä. Sen on määrä saattaa työnsä valmiiksi syyskuuhun 2018 mennessä. Mikäli työaikamääräysten uudistamisesta löytyy osapuolten välillä yhteisymmärrys, toteutetaan lisäksi ylimääräinen 0,6 prosentin palkankorotus.
Hernesaari kehittyy
Lentoaika Dohaan alle kuusi tuntia
koneeseen siirtymiseen meni yli vuosi, Suomessa 11 kuukautta. ”Kysyntä on ollut kovaa siitä lähtien, kun avasimme Helsingin-reitin viime vuonna”, kertoo Christian Deresjö, Qatar Airwaysin Skandinavian, Suomen ja Baltian maajohtaja. ”254-paikkainen B787-kone lisää Qatar Airwaysin nykyistä päivittäistä kapasiteettia Helsingin-reitillä 92 prosenttia.” Dreamliner tulee Helsingin liikenteeseen 16. syyskuuta.
Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen toiminta siirtyi vuoden 2017 alusta Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle.
JATKUU SIVULTA 3.
Syyskuun puolivälistä alkaen Qatar Airways lentää Helsinkiin Dreamlinereilla.
Uuden Dreamlinerin myötä myös lentoaika lyhenee. Nyt Helsinki-Doha lento kesää 6 tuntia 25 minuuttia, uudella konetyypillä alle 6 tuntia.
Stopover Dohassa Suurin osa Helsingin lennon matkustajista jatkaa matkaansa Dohasta eteenpäin, mutta hinnat sallivat myös pysähdyksen joko meno tai paluumatkalla. Mikäli matkustaja haluaa tehdä stopoverin Dohassa, voi Qatar Airwaysin sivujen kautta anoa ilmaista Qatar Transit Visaa jopa 96 tunnin pysähdykselle. Suomen kansalainen saa viisumin myös lentokentältä 25 US dollarin hintaan. Qatar Airways tarjoaa myös STPC (Stopover For the Purpose of Connection) – yöpymisen yli kahdeksan ja alle 24 tunnin vaihdoille, jos nopeampaa yh-
teyttä ei ole tarjolla. Edullisimmissa varausluokissa palvelu on maksullinen. Kaikissa alle 24 tunnin pysähdyksissä matkatavarat poletoidaan suoraan lopulliseen kohteeseen eikä niitä saa ottaa Dohassa ulos.
Uudistuva bisnesluokka Qatar Airwaysin bisnesluokkaa tullaan keväästä alkaen uudistamaan. Yksi bisnesluokan suosituimmista kotiin viemisistä on ollut bisnes- ja ensimmäisessä luokassa jaettava pyjama. Vuoden alusta sen toimittajaksi on valittu The White Company. ”Helsinki-Dohan lennon ollessa alle kuusi ja puoli tuntia pyjamaa ei jaeta, mutta itseään voi hemmotella ”Service on Demand”-palvelulla. Tämä bisnesluokan palvelukonsepti tarkoittaa käytännössä sitä, että ruokailla voi silloin kun se itselle sopii. Matkan voi vaikka aloittaa syömällä jälkiruoan ja elokuvan jälkeen syödä pääruoan”, muistuttaa Qatar Airwaysin Helsingin toimistosta Senior Sales Executive Pia Dinan.
JATKUU SIVULTA 3.
Suomi ei pysy mukana muiden Pohjoismaiden vauhdissa Kasvava elinkeino Ministeri Lintilä korosti matkailun merkitystä nopeimmin kasvavana elinkeinona ja merkittävänä työllistäjänä. Hallituksen toimenpiteet pienyrittäjien tukemiseksi auttavat myös matkailualan yrityksiä. Esimerkiksi vanhemmuuden kustannusten kevennys, Tekesin kautta haettava 5 000 euron arvoinen innovaatioseteli ja sukupolven vaihdokseen liittyvä verokevennys tuovat myös matkailualan yrittäjille helpotusta ja taloudellista hyötyä. Myös arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys helpottaa pienen yrittäjän kassavirran hallintaa.
#lomahaaste Ministeri Lintilä käynnisti messuilla myös kotimaanmatkailun kampanjan Löydä Suomesi, joka toimii somessa avainsanalla #lomahaaste. Kampanjan avulla innostetaan suomalaisia lisäämään yksi kotimaan matka juhlavuoden aikana. "Jos jokainen suomalainen tekee tänä vuonna yhden kotimaanmatkan aikaisempaa enemmän, se kasvattaa Elinkeinoministeri m a t k a i l u n Mika Lintilä. kokonaiskysyntää arviolta 800 miljoonaa euroa. Uusia työpaikkoja syntyisi sen myötä jopa 7 000", sanoo ministeri Lintilä seminaarissa. Ministeri Lintilä kertoi itse tekevänsä tuon yhden ylimääräisen matkan Kalajoelle, ja haastoi mukaan myös matkailumessujen seminaarin paneelikeskusteluun osallistuneet kansanedustajat mukaan kampanjaan. Kampanja on osa Suomi 100 -juhlavuotta.
Tienvarsimainontaa Kansanedustajat pohtivat paneelikeskustelussa keinoja, joilla Suomen saama huomio muutettaisiin euroiksi. Sari Essayah kertoi, että matkailuyritysten löydettävyyttä on
Lintilän haaste: Tee tänä vuonna yksi kotimaanmatka enemmän.
parannettu purkamalla tienvarsimainontaan liittyvää säätelyä. Essayahin mielestä myös työhön liittyvä, paikallinen sopiminen auttaisi sesonkiluonteista yritystoimintaa. Sari Multala panostaisi luontomatkailun luokitteluun ja jokamiehenoikeuksien tuotteistamiseen.
Yhteispohjoismaista markkinointia Ville Skinnari painotti panostamista yhteispohjoismaiseen matkailumarkkinointiin, joka antaisi Pohjoismaille mahdollisuuden nousta yhdeksi maailman kärkituotteeksi. Myös investoinnit kulkuyhteyksiin ja saavutettavuuteen toisivat Skinnarin mukaan Suomelle lisää vetovoimaa. Antti Kaikkonen korosti keskustelussa Suomen saamaa kansainvälistä huomiota ja painotti sen hyödyntämistä markkinoinnissa. Kaikkonen toivoi matkailuyrittäjiltä ripausta riskinottokykyä ja trendin aallonharjalla toimimista.
Tulo tuplaantunut Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Nina Vesterinen esitteli seminaarissa matkailusta saatavan tulon määrää ja Suomen haasteita muihin Pohjoismaihin verrattuna. "Vientiin rinnastettava matkailutulo on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Bruttokansantuotteesta matkailun osuus on 2,5 prosenttia eli hieman enemmän kuin metsäteollisuuden osuus. Ala työllistää noin 140 000 henki-
löä, erityisesti nuoria", kertoi Vesterinen.
Pohjoismainen osuus pieni Suomen osuus pohjoismaahan saapuvista matkailijoista on kuitenkin vain noin yhdeksän prosenttia. Myös matkailuorganisaatioiden rahoitus on noin kolme kertaa pienempi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuosina 2008-2016 Ruotsi on panostanut matkailuun 27 miljardia euroa, Norja 40 miljardia euroa ja Suomi noin 10 miljardia euroa. Vesterinen ynnäsi myös taloudellisen hyödyn, joka matkailun 10 prosentin kasvusta saataisiin: 600 miljoonaa vientiin rinnastettavaa tuloa, 7 000 työpaikkaa ja 80 miljoonaa arvonlisäveroa.
Kilpailukyky pohdinnassa Työ- ja elinkeinoministeriön asettama matkailun kilpailukykyä pohtiva yhteistyöryhmä onkin asettanut kärkiaiheiksi matkailumarkkinointiresurssien vahvistamisen, matkailun digiloikan, matkaketjujen tehostamisen ja sääntelyn purkamisen. Viranomaistyöskentelyssä on työryhmän mukaan tarvetta muuttaa asenteita. Matkailun eri toimialojen edustajista koostuvan ryhmän päätavoitteena on koota ja priorisoida matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi hallituksen puolivälitarkasteluun 2017 sekä seuraavaan hallitusohjelmaan 2019.
2 • 2017 MARCH