2025-4 Ikkunapaikka – Window Seat, June 2025

WINDOW SEAT

Tilaa myös matkailuammattilaisen uutiskirje sähköpostiisi

Finnair Visa –päivittäisillä ostoilla kohti uusia seikkailuja

Maksamalla Finnair Visa -luottokortilla täällä ja kaikkialla maailmassa, saat turvaa ja joustoa samalla kun keräät Avioksia matkakassaasi jokaisella ostoksella.

Hae korttia: finnair.fi/visa

Finnair Visa -luottokortit myöntää Aktia Pankki Oyj.

Finnish Travel Galaa juhlitaan Messukeskuksen Siipi 101-juhlatilassa perjantaina 31.10.2025. Gaala tarjoaa ikimuistoisen illan sekä kotimaisille että kansainvälisille vieraille.

Vuodesta 2017 asti järjestetty Finnish Travel Gala kokoaa matkailualan ammattilaiset yhdessä vieraidensa kanssa palkitsemaan toimialan parhaimmistoa. Suomi on täynnä matkailualan helmiä, ja me haluamme saada ne valokeilaan!

FINNISH TRAVEL GALA

OTTAA VASTAAN EHDOKKAITA

30.6. SAAKKA

Gaalassa jaetaan palkinnot yhdeksässä yleisessä ja kahdessa ammattilaisten valinta -kategoriassa.

Nimeä siis omat suosikkisi ehdolle kategorioihin viimeistään 30.6.

YLEISET PALKINTOKATEGORIAT OVAT

Vuoden matkatoimisto/matkanjärjestäjä

Vuoden ryhmä-/kiertomatkanjärjestäjä

Vuoden kuljetusyhtiö

Vuoden majoitusliike

Vuoden kansainvälinen matkailumaa

Vuoden kotimainen vierailukohde/nähtävyys

Vuoden markkinointikampanja

Vuoden vastuullinen toimija

Vuoden matkailuvaikuttaja

AMMATTILAISTEN VALINTA -ERIKOISKATEGORIAT

Vuoden bisnespartneri

Vuoden matkailuammattilainen

TULE MUKAAN JUHLAHUMUUN

Illalliskorttien myynti tähän vuoden odotetuimpaan juhlaan on käynnissä!

Illalliskortteja myydään pyöreisiin 10 hengen pöytiin. Halukkaat voivat ostaa oman privaatti-pöydän.

Illalliskorttien hinnat ovat seuraavat

5.5.–30.6. EARLY BIRD -HINTA

190 € (+ alv) per henkilö

1.7.–31.8. NORMAALIHINTA

210 € (+ alv) per henkilö

1.9.–> LAST MINUTE -HINTA

230 € (+ alv) per henkilö

Ilmoittautumisjärjestelmään kirjatut illalliskorttitilaukset ovat sitovia.

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan kanssamme!

OSTA ILLALLISKORTIT JA ASETA

EHDOKKAAT OSOITTEESSA FINNISHTRAVELGALA.FI

Entä jos Suomi todella eläisikin matkailusta?

Oma

maa mansikka. Kesän Ikkunapaikan numero on omistettu kotimaanmatkailulle ja kaikelle sille, mitä Suomella on tarjottavanaan.

Matkailun kokonaiskysyntä Suomessa on miljardiluokkaa. Ala on valtava työllistäjä ja sen BKT-vaikutus on tuntuva. Tilastokeskuksen matkailutilinpidon mukaisia lukuja tämän lehden sivulla 5. Uskallan sanoa, että jokainen Ikkunapaikan lukija on matkailun talousvaikutuksiin kiinteästi sidoksissa. Tuottajana tai kuluttajana – tai tyypillisesti molempina. Pidetään siitä kiinni, ja rakennetaan lisää kestävää kasvua.

Kuten Scandicin Laura Tarkka sivulla 6 sekä SMAL:n Lotta Manner sivulla 10 peräänkuuluttavat, juuri nyt on tärkeää pitää toimialan ääni kuuluvilla ja yhtenäisenä. On osoitettava päättäjille, että matkailun kaikilla osa-alueilla tehdään töitä määrätietoisesti ja tietäen, mitä kaikkea hyvällä työllä on mahdollista saavuttaa. Jo nyt jokaista matkailueuroa kohden Suomeen jää tuntuvasti myös muita toimialoja hyödyttäviä johdannaisvaikutuksia.

Mutta mitä alkaneelta kesältä uskaltaa konkreettisesti odottaa? Neljä visit-organisaatiota eri puolilta Suomea kertoo sivulla 4 ennusteitaan kauden alkaessa. Tunnelma on kaikkialla varovaisen optimistinen –koetut vuodet ovat selvästi opettaneet, että hyviäkään näkymiä ei uskalleta pitää itsestään selvinä.

Vaikka teemana on tässä numerossa kotimaa, emme luonnollisesti unohda ulkomaita

Kestävällä tavalla tehty matkailun kasvu voi tuoda Suomeen valtavasti hyvää.

Haastattelussa

Visit Tampereen Jari Ahjoharju. s. 17

Matkailu on Suomessakin miljardibisnes. s. 5

Thaimaan uusi viisumiohjelma helpottaa etätöitä. s. 13

tai matkailun muita osa-alueita. Sivulla 12 kerrotaan Itä-Viron kiinnostavista kohteista ja sivulla 13 Albanian nousukiidosta. Juuri lehden painoonmenoviikolla vietämme Linnanmäellä sarjan toista Ikkunapaikka Inspiration -tapahtumaa, jossa Amadeus Finland kertoo matkailun megatrendeistä. Kuulumiset tapahtumasta jäävät painoaikataulun johdosta vasta seuraavaan lehteen.

Ikkunapaikan seuraava numero ilmestyy syyskuussa ja silloin teemana on matkailumarkkinointi. Syyskuussa on tiedossa jo kolmas Ikkunapaikka Inspiration – ja lisäksi jotakin aivan uutta liikematkustuksen saralla. Näistä lisää uutiskirjeissämme. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi alla olevan QR-koodin kautta. Kirje on maksuton ja ilmestyy joka perjantai.

Matkailun yhteiskunnallista merkitystä tuo esiin tänä kesänä myös Suomi-Areenan matkailupäivä 26.6.2025. Järjestäjinä on kahdeksan suurta toimijaa, joilla yhteisvoimin on mahdollisuus saada koko alan ääni kuuluviin. Nähdään Porissa!

Riikka Krenn päätoimittaja riikka.krenn@ikkunapaikka.fi

Finnair luottaa pohjoisen ulottuvuuden tuomaan kasvuun. s. 11

Varovainen toiveikkuus leimaa alkaneen kesän odotuksia

Kotimaan matkailuammattilaiset ovat varovaisen toiveikkaita kesän 2025 suhteen.

Erityisesti tapahtumat keräävät runsaasti matkailijoita tänäkin kesänä.

Katja Lehtinen

ALKUVUOSI ON ollut kotimaan matkailussa monessa kaupungissa hiljaisempi jakso, mutta kesä näyttää jo paremmalta. Huhtikuusta eteenpäin kotimaan matkailussa on ollut nähtävissä elpymistä.

Kesä on kotimaan matkailun vilkkainta aikaa, eikä alkanut kausi tuo tähän poikkeusta. Visit Porin, Visit Jyväskylä Regionin, Turku Archipelagon sekä Lappeenrannan ja Imatran alueen Go Saimaan edustat kertovat, että tapahtumien osalta ainakin jokaisessa näistä kohteista on kiireistä. Esimerkiksi Suomen luonto ja pyöräreitit vetävät vahvasti matkailijoita puoleensa. Kansainvälisen matkailun toivotaan vilkastuvan ja kotimaan matkailuun on panostettu vahvasti.

Hartiavoimin töitä

Visit Jyväskylä Regionin matkailujohtaja Susanne Rasmus kertoo, että viime vuoteen verrattuna kotimaa tulee

hiukan perässä, mutta kansainvälisessä matkailussa on ollut alkuvuonna yli 30 prosentin kasvu. ”Nyt saamme tehdä hartiavoimin töitä ja kesä näyttää suhteellisen vilkkaalta. Olemme siis varovaisen toiveikkaita sen suhteen, että kesä tuo kasvua alueelle. Yleensä kesäkauden matkailu tuo alueelle noin sata miljoonaa euroa matkailutuloja”, Rasmus kertoo.

kasvua tuli edellisvuoteen kuusi prosenttia”, Visit Porin brändija kumppanuuspäällikkö Tiina Lehtonen kertoo.

Myös Itä-Suomessa odotetaan varovaisen optimistisesti kasvua.

vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty kaupunkifestivaali.

Turun alueelle matkailijoita vetävät musiikki sekä ruoka. Turun Rockfest kesäkuussa on Suomen suurin rock-musiikin festivaali, joka siirtyi Hyvinkäältä Turkuun. Ruisrock, Down By The Laituri sekä Kesärauha-musiikkitapahtuma Turun Linnapuistossa vetävät paljon ihmisiä alueelle.

”Viikolla 22 järjestettävät Turun ruokaviikot ovat tärkeä tapahtuma samoin kuin Logomon terassikesä livemusiikkeineen. Naantalin Muumimaailma tuo matkailijoita alueelle ja Turun Taiteen talossa on nähtävissä suuri Barbie-näyttely elokuun alkuun saakka”, Kukkohovi kertoo.

Itä-Suomessa vetonauloina toimivat puolestaan moottoripyöräkilpailu Imatranajo sekä Imatra Big Band Festival eli IBBF-festivaali. Lappeenrannan juhlaviikot tuovat alueelle paljon tapahtumia.

”Uutuuksiakin meillä on luvassa, kuten Saunafestivaali. Lisäksi nostaisin esiin Lappeenrannan cityravit, Musta ja Valkoinen -teatterifestivaalin sekä Lappeenrannan viinijuhlat”, Vehviläinen sanoo.

Luontoreitit sekä

pyöräily vetävät

Suomen luonto kiehtoo kesämatkailijoita ja kaupungeilla on useita vaihtoehtoja tarjolla luontomatkailuun. Turku Archipelagon suurin vetonaula on Saariston rengastie, jossa sesonki kestää syyskuun loppuun.

”Alkuvuo si on ollut kotimaan matkailun osalta alavireistä, mutta kesällä uskomme pääsevämme takaisin kasvuvauhtiin. Kesän matkailutulon arvioimme lähentelevän 200 miljoonaa”, viestittää Turku Archipelagon toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi

Porissa matkailu on yöpymisten näkökulmasta lähtenyt kevään myötä kasvusuuntaan.

”Odotamme kesästä viime vuoden kaltaista. Tuolloin kesä-elo kuun tulos matkailun yöpymisissä oli 7,7 miljoonaa euroa ja

”Olemme panostaneet voimakkaasti kotimaanmatkailuun ja meillä on monia vetovoimaisia tapahtumia. Tarkkaa ennustetta kesän osalta ei ole, mutta vuositasolla välitön matkailutulo on noin 200 miljoonaa euroa Etelä-Karjalassa,” Go Saimaan johtaja Katja Vehviläinen sanoo.

Vetovoimainen tapahtumakesä

Kesän tapahtumia riittää runsaasti ympäri Suomen ja ne vetävät matkailijoita puoleensa. Porissa jatkavat perinteiset Pori Jazz sekä Suomi-Areena, jotka ovat kansainvälisiä matkailijoita eniten kaupunkiin vetäviä tapahtumia.

”Meillä on upeita festivaaleja, kuten Aito Iskelmä, jossa on lavatanssejakin tarjolla. Porin Taidemuseo on taas auki remontin jälkeen ja siellä on upea Teemu

Tyypillinen kesäkausi tuo Jyväskylän alueelle sata miljoonaa euroja matkailutuloja ja Turkuun kaksisataa miljoonaa.

Muurimäen pukunäyttely”, Lehtonen mainitsee. Myös Porisphere tuo matkailijoita alueelle.

Jyväskylän suurin vuosittainen kansainvälinen tapahtuma on heinä-elokuun vaihteessa järjestettävä Secto Rally Finland -rallitapahtuma. Se tuo Jyväskylän sataman alueelle sekä Paviljongin kisakeskukseen valtavasti kävijöitä.

”Viime vuonna rallien tulovaikutus alueelle oli yli 19 miljoonaa euroa ja tapahtumasta raportoitiin 261 000 kävijäkokemusta”, Rasmus summaa.

Keski-Suomi on kesällä täynnä tapahtumia ja tulossa on myös Jyväskylän kesän 70-vuotisjuhlavuosi. Heinäkuun alussa järjestettävä tapahtuma on Pohjoismaiden

”Kansainvälisiä matkailijoita meillä on noin 15 prosenttia. Eurooppalaiset saapuvat vasta loppukesästä lomailemaan. Merelliset elämykset suoraan keskustan alueelta ovat ehdottomasti Turun alueen suurimpia vetonauloja”, Kukkohovi kertoo.

Porin ykköskohde luonnossa on Yyteri, jonne avattiin kesällä 2024 uusi vierailukeskus. Lehtonen kertoo Yyterin tuovan erityisesti lapsiperheitä alueelle.

Jyväskylän seudulla sijaitsevat luontomatkailijaa houkuttelevat Pyhä-Häkin, Leivonmäen sekä Konneveden kansallispuistot. Niihin pääsee kesällä 2025 Jyväskylän keskustasta lähtevillä Outdoor Express -bussikuljetuksilla, jotka palvelevat hyvin myös kansainvälisiä matkailijoita.

Go Saimaan Vehviläinen kertoo, että luonto kiehtoo myös heillä.

”Toivomme kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvavan erityisesti Saksasta, Sveitsistä, Hollannista sekä Italiasta. Heinäkuussa järjestettävä Saimaa Cycle Tour on houkutellut yhä enemmän kansainvälisiä osallistujia alueelle”, Vehviläinen summaa.

Matkailukesälle 2025 odotetaan hyvää kasvuvauhtia. Erityisesti tapahtuma-ala on nyt aktiivisena eri puolilla maata ja monenlaiset festivaalit tuovat nostetta matkailuun.

Matkailun kokonaiskysyntä

16,6 miljardia euroa

Suomen bruttokansantuotteesta 2,4 prosenttia syntyy matkailusta ja ala työllistää 5,3 prosenttia työvoimasta.

Ikkunapaikka

SUOMEN MATKAILUKYSYNTÄ oli Tilastokeskuksen arvion mukaan 16,6 miljardia vuonna 2024. Kysyntä ylitti niukasti vuoden 2019 kokonaiskysynnän 16,5 miljardia. Ulkomaiset matkailijat jättivät Suomeen vuonna 2024 arviolta 60 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kotimaanmatkailuun käytetyt eurot puolestaan vähentyivät arviolta 380 miljoonaa euroa. Suomalaisen ulkomaanmatkailusta kotimaahan jäi 160 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Luvut perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan matkailutilinpitoon, joka on tehty Visit Finlandin toimeksiannosta, sekä Tilastokeskuksen arvioon matkailukysynnän kehityksestä vuonna 2024. Matkailutilinpito kokoaa yhteen matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset kansainvälisesti vertailukelpoisessa viitekehyksessä.

”Ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli vuonna 2024 arviolta 28 prosenttia matkailun kokonaiskysynnästä. Osuus on kasvanut nopeasti pandemiavuosien jälkeen mutta vuoden 2019 osuuteen, 34 prosenttiin kokonaiskysynnästä on vielä matkaa. Euro -

määräisesti ulkomainen kysyntä on vielä 16 prosenttia jäljessä vuoden 2019 tasosta”, Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen summaa.

Vastaavasti kotimaisen matkailukysynnän (72 %) osuus on viime vuosina pienentynyt korona-ajan huippulukemista mutta se on edelleen vuoden 2019 tasoa (66 %) huomattavasti korkeampi.

”Matkailu on globaalisti kasvuala. Matkailutoimialojen kasvunäkymät Suomessakin perustuvat ulkomaisen kysynnän kasvuun kotimaan matkailun ollessa jo lähellä maksimiaan. Kestävää kasvua haetaan ennen kaikkea

ulkomaisten matkailijoiden viipymää ja rahankäyttöä kasvattamalla”, Wakonen jatkaa.

Matkailualan työllisyys elpynyt

Matkailutoimialat työllistivät 146 600 henkilöä eli 5,3 prosenttia koko työvoimasta vuonna 2023. Puolet työllisistä oli ravitsemustoiminnassa, joka neljäs henkilöliikenteessä ja noin joka kymmenes majoitustoiminnassa. Urheilu-, virkistys-, kulttuurialat sekä matkatoimistot työllistivät loput 14 prosenttia.

Matkailun ydinpalvelut majoitus- ja ravintolapalvelut sekä henkilöliikenne ovat riippuvaisia matkailusta ja matkailijat muodostavat merkittävän osan niiden kysynnästä. Yhdestä ulkomaisesta matkailueurosta jopa 74 senttiä kohdistuu näihin ydinpalveluihin. Muihin tuotteisiin ja palveluihin kuten ostoksiin, kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalveluihin sekä polttoaineisiin ulkomaisesta matkailueurosta kohdistuu noin 26 senttiä.

HUOLIMATTA SIITÄ, että matkailuja ravintola-alalla on ollut jo koronan alusta alkaen vaikeita aikoja, yritykset ovat investoineet runsaasti. Uusia hotelleja on rakennettu ympäri Suomea. Erityisen ilahtunut olen suomalaisten ravintoloiden erittäin korkeasta tasosta. Korkealaatuisia, käsityövaltaisia keittiömestarivetoisia ravintoloita on perustettu ympäri Suomea. Yritykset ovat kehittäneet myös monipuolisia ohjelma- ja elämyspalveluita, joiden asiakkaat ovat vielä nykyisin pääosin ulkomaalaisia. Suomalaiset eivät ole vielä tottuneet maksamaan niistä. Ilmaiset jokaisen oikeudet ovat is-

kostuneet syvälle suomalaisten mieleen.

Suomen kesämatkailun infrastruktuuri on erinomaisessa kunnossa. Suomalaiset ovat perinteisesti matkustaneet kesällä paljon ulkomaille kotimaan sijaan. Myös omalla tai tuttavien mökeillä vierailu kesäisin on yleistä. Kesäsuomalaiset ovat edelleen tee se itse -väkeä.

Maksullisten palvelujen käyttäminen kotimaassa on vielä vähäistä verrattuna siihen, miten paljon suomalaiset käyttävät rahaa erilaisiin palveluihin ulkomaanmatkoillaan. Siihen on useita syitä. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että Suomen hintataso on

korkea verrattuna kesän suosikkikohteisiin esimerkiksi Välimeren maissa.

Valitettavasti Suomen hallitukset ovat niiden kokoonpanosta riippumatta lisänneet matkailu- ja ravintola-alan kustannuksia. Alan palvelujen verojen taso on sietämätön ravintolaruokaa lukuun ottamatta. Verojen kireys yhdessä yleissitovista työehtosopimuksista aiheutuvien velvoitteiden kanssa nostaa matkailu- ja ravintolapalvelujen hinnat korkeiksi verrattuna suomalaisten ulkomaisiin suosikkimatkakohteisiin. Suomalaisen matkailijan hintamielikuva hämärtyy tämän takia. Veroja alentamalla ja sään-

Matkailu tukee kansantaloutta ja palveluvientiä Suomen bruttokansantuotteesta 2,4 prosenttia syntyy matkailusta. ”Matkailun osuus Suomen bkt:stä oli korkeimmillaan huippuvuonna 2019, jolloin osuus oli 2,8 prosenttia. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomen matkailun bkt-osuus on lähes tasoissa Ruotsin (2,6 %) kanssa. Norjassa (4,2 %) ja erityisesti Islannissa (8,3 %) matkailun bkt-osuus on ollut huomattavasti korkeampaa ennen pandemiaa”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Ossi Nurmi kertoo.

Matkailu on kolmanneksi suurin palvelujen vientierä. Matkailun osuus oli kaikesta viennistä viisi prosenttia ja 14 prosenttia palveluiden viennistä vuonna 2024. Matkailua edellä olivat televiestintä ja tietotekniikkapalveluiden vienti sekä muut liike-elämän palvelut.

Kotimainen matkailukysyntä kohdistuu ulkomaista enemmän muihin tuotteisiin ja palveluihin. Kotimaisesta matkailueurosta 46 senttiä kohdistuu näihin ja 54 senttiä matkailun ydinpalveluihin.

telyä purkamalla luotaisiin mahdollisuuksia hintojen alentamiselle ja kotimaanmatkailun hintakilpailukyvyn parantumiselle. Heikko taloustilanne on vähentänyt suomalaisten rahankäyttöä kulutukseen. Odotukset kesämatkailulle ovat kuitenkin lupaavat, koska markkinakorkojen aleneminen kahden prosentin tuntumaan jättää asuntovelallisille enemmän rahaa kulutukseen. Myös kevään ja kesän aikana tulevat ostovoimaa tukevat palkankorotukset parantavat suomalaisten ostovoimaa. Kotimaa tarjoaa paljon elämyksiä matkailijalle. Se tuo myös kipeästi kaivattuja tuloja valtiolle ja kunnille.

Timo Lappi

Toimitusjohtaja

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 2,4 prosenttia.

Näkökulma: Laura Tarkka

Katse Helsingin matkailuun!

Päättäjien, poliitikkojen sekä matkailutoimialan on tärkeää toimia yhdessä.

MAAT TUNNETAAN pääkaupungeistaan. Pääkaupungeilla on matkailussa erityinen merkitys, ne toimivat kansainvälisinä portteina koko alueelle, tuovat suurimmat matkailuvirrat ja muodostavat matkailijoille ensivaikutelman maasta.

Helsinki ja Suomi tarjoavat kansainvälisille matkailijoille laadukkaan infrastruktuurin, monipuolisia kulttuurikohteita sekä turvallisen ja toimivan kaupunkiympäristön. Helsingissä yhdistyvät luonto, kulttuuri, taide, historia sekä merellisyys ja saaristo.

Isot kansainväliset matkailijavirrat ovat keskittyneet muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin.

Hotelliyritykset, ravintolat ja lukuisat matkailutoimijat ovat panostaneet merkittävästi vastatakseen matkailijoiden toiveisiin. Siitä huolimatta isot kansainväliset matkailijavirrat ovat keskittyneet muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin, kuten Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Tapahtumat, kon-

sertit, urheilukilpailut ja kongressit tuovat alueille runsaasti matkailijoita, jotka käyttävät palveluita monipuolisesti.

Tärkeää on saada isot tapahtuma-areenat käyttöön ympärivuotisesti myös Helsingissä.

Scandic uskoo Helsinkiin ja Suomeen. Olemme tuoneet uusia kansainvälisiä matkustajia kiinnostavia hotelleja Helsinkiin. Lisäksi uudistamme useita hotellejamme ympäri Suomen vastaamaan paremmin vieraidemme odotuksia.

Miten tulevaisuudessa kiinnitämme

Tullin uusi kuvantamislaite

kansainvälisten matkailijoiden huomion?

Päättäjien, poliitikkojen sekä matkailutoimialan tulee ryhtyä yhdessä toimeen ja löytää mahdollisuuksia sekä panostaa markkinointiin ja myyntiin. Yhteisillä ponnistuksilla ja kannustimilla voimme kiriä muiden pohjoismaiden pääkaupunkien rinnalle.

Laura Tarkka

COO Scandic Suomi ja Eurooppa Helsingin matkailun neuvoa-antavan työryhmän puheenjohtaja

paljastaa kehonsisäiset huumeet

Maailmalla vastaavanlaisia kuvantamislaitteita on käytössä eri maiden tulliviranomaisilla.

Ikkunapaikka

TULLI ON ottanut käyttöön ensimmäisen henkilönkuvantamislaitteensa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Laitetta käytetään kansainvälisen matkustajaliikenteen valvonnassa, kun matkustajan epäillään salakuljettavan kehonsisäisesti esimerkiksi huumeita.

Alkuvuoden aikana kuvantamislaitteen avulla on paljastunut jo viisi tapausta, joissa matkustaja on yrittänyt tuoda maahan kehonsa sisällä huumausaineita. Uusi valvontalaite tehostaa Tullin matkustajatarkastuksia ja säästää sekä Tullin että matkustajan aikaa.

”Uusi valvontalaite on tärkeä apuväline työssämme huumausaineiden salakuljetuksen paljastamiseksi”, sanoo Tullin valvontaosaston johtaja Samy Gardemeister Vartalonkuvantamislaitetta

käytetään matkustajaliikenteen valvonnassa tukena tilanteissa, joissa matkustajan epäillään todennäköisin syin salakuljettavan jotain kiellettyä kehonsisäisesti.

Tyypillisesti kehonsisäisesti salakuljetetaan kovia huumausaineita. Yleisin kehonsisäisesti salakul-

jetettu huumausaine on kokaiini.

Sekä Tullin että matkailijan aikaa säästyy

Uuden valvontalaitteen avulla säästetään sekä tullitarkastajien että kuvattavan matkailijan ai -

Lyhyesti

Hotellien kanne Booking.comia vastaan

HOTELLIYHDISTYKSET KANNUSTAVAT jäseniään liittymään yleiseurooppalaiseen oikeudenkäyntiin Booking.comia vastaan. Kanne perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioon, jonka mukaan Booking.comin pariteettiehto rikkoi EU:n kilpailulainsäädäntöä. Myös suomalaishotellit ovat oikeutettuja vaatimaan vahingonkorvausta. Kannetta tukevat HOTREC, alan eurooppalainen edunvalvontajärjestö sekä sen yli 25 jäsenenä olevaa kansallista alan järjestöä, MaRa mukaan lukien.

Spain Talks Kööpenhaminassa

ESPANJAN MATKAILUTOIMISTON Spain Talks -foorumi järjestetään tänä vuonna Kööpenhaminassa 16.9.2025. Tapahtuma kokoaa yhteen Espanjan ja Pohjoismaiden matkailualan toimijat keskustelemaan ratkaisuista kohti kestävämpää matkailua. Tapahtuman yhteydessä jaetaan myös Spain Talks Awards -palkinnot.

EU:lle matkailustrategia

EUROOPAN UNIONI on käynnistänyt ensimmäisen matkailustrategiansa valmistelun. Strategian tavoitteena on vastata alan haasteisiin kriisinkestävyyttä parantaen ja vahvistaa Euroopan asemaa globaalissa kilpailussa. Strategian tueksi kerätään alan toimijoiden mielipiteitä euroopanlaajuisella kyselyllä.

kaa, kun kuvantaminen voidaan tehdä lentoasemalla sairaalaan siirtymisen sijaan. Valvontalaite tuo myös taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä.

”Aiemmin olemme joutuneet kuljettamaan henkilöt kuvattavaksi lentokentän ulkopuolelle.

Se on vienyt resurssejamme pois muusta tullivalvonnasta, koska yhtä kuvattavaa kohti on tarvittu kaksi tullitarkastajaa useaksi tunniksi”, kertoo Tullin toiminnasta Helsinki-Vantaan lentoasemalla vastaava tullipäällikkö Mika Pitkäniemi.

”Nyt pystymme tunnistamaan kehonsisäiset salakuljettajat jo tullitarkastuksessa ja kohdentamaan jatkovalvontatoimet vain heihin.”

Tehokkailla valvontalaitteilla on myös ennalta ehkäisevä vaikutus, kun kiinnijäämisen riski kasvaa, jatkaa Pitkäniemi. Tarvittaessa Tulli voi myös tuoda satamista matkustajia kuvattavaksi Helsinki-Vantaalle.

Alkuvuoden aikana laitteella on tehty viisi havaintoa, ja ne ovat nyt Tullin rikostutkinnassa.

Tapauksista tiedotetaan mahdollisesti esitutkintojen valmistuttua.

Ensimmäinen Suomessa

Tulli on Suomessa ensimmäinen lainvalvontaviranomainen, joka on ottanut käyttöön vartalonkuvantamislaitteen. Ulkomailla vastaavanlaisia laitteita on käytössä jo monien muiden maiden tulliviranomaisilla.

Tullin kuvantamislaite ei ole terveydenhuollon laite, vaikka sen toiminta perustuu röntgensäteilyyn. Laitteen tuottamassa läpivalaisukuva näyttää pehmytkudoksen, luut ja mahdolliset vierasesineet.

Sen henkilöön kohdistuva säteilyannos on noin tuhat kertaa pienempi kuin terveydenhuollon vastaavissa laitteissa. Annos vastaa säteilyä, jolle matkustaja altistuu normaalissa lentokorkeudessa yhden tunnin kestoisen lentomatkan aikana. Varsinainen kuvantaminen kestää vain noin kymmenen sekuntia. Kuvattavan ei tarvitse riisua vaatteitaan kuvantamista varten. Laitteen hankintahinta oli noin satatuhatta euroa, josta Euroopan unionin Tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline Customs Control Equipment Instrument (CCEI) rahoitti 80 prosenttia.

Kuinka Helsinki voisi kiinnittää kansainvälisten matkailijoiden huomion, kysyy Scandicin COO Laura Tarkka.

Yleisin kehonsisäisesti salakuljetettu huumausaine on kokaiini. Uusi laite on paljastanut useita salakuljetustapauksia heti alkuvuoden aikana.

TULLI

Kolmen miljoonan euron kasvuohjelma Itä-Suomeen

Visit Finlandin toteuttaman ohjelman tavoitteena on kansainvälisen matkailun kasvu itäisessä Suomessa.

Ikkunapaikka

PERINTEISESTI VAHVASTI kotimaisen matkailun ja venäläisten matkailijoiden varaan rakentunut alue on joutunut etsimään viime vuosien kriisien vuoksi uusia kohderyhmiä ja keinoja kansainvälisen matkailun kasvattamiseksi.

Visit Finlandin käynnistämä Itäisen Suomen kestävän matkailun kasvuohjelma tarjoaa matkailuyrityksille konkreettisia keinoja uusien markkinoiden tavoittamiseen, erityisesti keskieurooppalaisten matkailijoiden houkuttelemiseen. Samalla rakennetaan koko Suomen matkailun kasvua.

"Itäisestä Suomesta löytyy upeita matkakohteita, mutta alueen vähäinen tunnettuus on kasvavan kysynnän este. Ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakuntien matkailun alueorganisaatioiden kanssa, mutta erityisesti matkailuyritysten aktiivisuus on ratkaisevassa roolissa", sanoo ohjelman projektipäällikkö Susanna Markkola Visit Finlandilta. Kasvuohjelman toimenpiteitä ovat muun muassa tutustumismatkat alueen matkailutarjontaan sekä kansainväliselle medialle että matkanjärjestäjille, myyntitapahtumat kohdemarkkinoilla, markkinointikampanjat, kestävän matkailun klinikat, matkailualuekohtaiset kestävän matkailun valmennukset ja mal-

Alueen matkailuyritysten omalla aktiivisuudella on tärkeä rooli kasvuohjelman onnistumisessa.

lit kiinnostavuuden ja tunnettuuden sekä matkakokemuksen seurantaan.

"Kansainvälisessä matkailussa menestyminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Tämä ohjelma on tärkeä askel kohti itäisen Suomen aseman vahvistamista Suomen matkailukartalla", toteaa Tuula Kokkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Itäisen Suomen kestävän matkailun kasvuohjelman rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto työ- ja elinkeinoministeriön osoittamasta alueiden kestävän kasvun rahoituksesta.

Kasvuohjelman toteutusalueeseen kuuluvat Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.

Suomi-Areena pureutuu matkailun potentiaaliin

Matkailupäivän järjestäjinä toimivat yhteistyössä alan suuret toimijat Finavia, Finnair, MaRa ry, SMAL, S-ryhmä, Viking Line, Visit Finland sekä VR.

SUOMI-AREENA JUHA-MATTI TENHUNEN

keskustelun keskiöön.

Mitä järkeä on matkustaa ruuhkaisiin ulkomaan kohteisiin?

OLEN MELKEIN 20 VUOTTA tutkinut matkailijoiden käyttäytymistä. Ihmeellisintä on, miten liikamatkailusta kärsivät kohteet kuten Barcelona, Venetsia ja Kanariansaaret jaksavat aina vain kiinnostaa. Tänäkin kesänä tuhannet suomalaiset valitsevat ne määränpääkseen. Miksi ihmeessä?

Selitystä voidaan lähteä hakemaan montaa kautta. Ehkä kohteet ovat tuttuja ja turvallisia. Nämä kohteet ovat brändejä, joiden lupaus tunnetaan: aurinkoa Kanarialla, kulttuuria ja nähtävyyksiä Barcelonassa, romantiikkaa Venetsiassa. Ennakoitavuus on tärkeää, jos loma-aika on kortilla ja halutaan varmistaa onnistunut kokemus.

Menemme sinne, minne muutkin

Sosiaalinen media tekee tehtävänsä. Instagram täyttyy kuvista ikonisten nähtävyyksien ääreltä, luoden tunteen paikoista, jotka on vain pakko nähdä. Matkailuyritykset markkinoivat niitä valtavasti, ja lentoyhtiöt tarjoavat kilpailukykyisiä hintoja. Ruuhkaisissa kohteissa on myös erinomainen infrastruktuuri. Majoitusvaihtoehtoja riittää ja palveluita on tarjolla omalla kielellä. Tämä madaltaa kynnystä lähteä, etenkin kokemattomalle matkailijalle. Ehkä kyse on ihmisen lajityypillisestä käyttäytymisestä: menemme sinne, minne muutkin. Suositut paikat ovat suosittuja juuri siksi, että ne ovat suosittuja. Joidenkin teorioiden mukaan ilmaisemme asemaamme yhteiskunnassa kulutuksemme, eli siis myös matkakohteen valinnan, kautta.

Miksi matkailija valitsee ruuhkaisen kohteen?

Unelma saa sivuuttamaan ongelmat

Varmaan useimmat ovat tietoisia liikamatkailun varjopuolista: tungoksesta, hintojen noususta ja ympäristökuormituksesta. Silti unelma täydellisestä lomasta tietyssä ikonisessa paikassa on niin voimakas, että nämä ongelmat sivuutetaan. Näillä kohteilla on toki kiistattomat ansionsakin. Ne ovat suosittuja syystä. Niiden historiallinen ja kulttuurinen merkitys, luonnonkauneus tai tunnelma vetävät puoleensa.

Eihän siinä välttämättä ole mitään järkeä, mutta matkailussa ei kannata järkeen ja logiikkaan jäädä jumiin. Ehkä näissä kohteissa vain on taikaa mitä missään muualla ei ole. Loppupeleissä kyse on siitä, että matkailijoista tuntuu, että näissä kohteissa kannattaa käydä, kaikesta huolimatta.

Juho Pesonen

Ikkunapaikka

SUOMEN SUURIN yhteiskunnallinen keskustelufestivaali, Suomi-Areena, järjestetään Porissa 24.–27.6.2025. Festivaalin teemana on tänä vuonna kasvu: kuinka rakennetaan tulevaisuuden Suomi? Suomen matkailun valtavaa potentiaalia käsitellään festivaaliohjelmassa matkailupäivänä torstaina 26.6.2025. Aiheina ovat muun muassa matkailu elinkeinona, kasvun ja kestävyyden yhteensovittaminen sekä se, millainen kuva Suomesta syntyy tänne tuleville ja kerta toisensa jälkeen palaaville matkailijoille. Matkailupäivän juontavat Matti Rönkä ja Merja Mähkä

Kaiken maailman matkailudosentti tarkastelee matkailuliiketoiminnan ajankohtaisia tapahtumia Ikkunapaikan uutena vakiokolumnistina. Juho Pesonen toimii matkailuliiketoiminnan professorina Itä-Suomen yliopistossa.

Tilaa uutiskirje!

Joko sinulle tulee Ikkunapaikan ilmainen viikkokirje? Viikkokirje kokoaa matkailualan tuoreimmat tapahtumat uutiskoosteeksi joka perjantai. ikkunapaikka.fi/tilaa-uutiskirje

VISIT FINLAND / JULIA KIVELÄ

Restonomista on moneksi

Aarreaitta odottaa löytäjäänsä – kirjallisuusmatkailu Suomessa

KIRJALLISUUTTA ON yhdistetty matkailuun ja kulttuurielämyksiin jo useiden vuosisatojen ajan. Kirjallisuusmatkailu tarkoittaa käytännössä sitä, että vieraillaan kaupungeissa ja paikoissa, jotka liittyvät kirjailijoiden elämään, heidän teoksiinsa tai niistä tehtyihin sovituksiin, kuten elokuviin tai sarjoihin.

Kirjallisuusmatkailun muita muotoja ovat kirjailijatapaamiset ja vierailut kirjallisuuspuistoihin ja -festivaaleihin sekä kirjakauppoihin. Kirjallisuusmatkailun suosio on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Isossa-Britanniassa Harry Potterin Studio Watfordissa, Jane Austeniin liittyvät kohteet Bathissa ja Shakespeare Stratford-upon-Avonissa houkuttelevat vuosittain valtavia määriä kävijöitä.

nostettu yhdeksi tulevaisuuden kehittämisteemaksi. Aihetta syvennettiin juuri kansainvälisessä työpajassa, jossa pohdittiin kirjallisuusmatkailun tilaa Suomessa ja etsittiin yhteisiä eurooppalaisia kehittämislinjoja.

Työpajan tuloksena Haaga-Helia tuottaa yhteistyössä Porton ammattikorkeakoulun kanssa kulttuurimatkailuun keskittyvän opintojakson, jossa kirjallisuusmatkailu on erityisessä roolissa. Kurssilla tehdään yhteistyötä alueellisten visit-organisaatioiden kanssa uusien kirjallisuusmatkailutuotteiden luomiseksi.

Suomesta puuttuu kirjallisuusmatkailustrategia

Tutkimus: yli kaksi kolmesta suomalaisesta aikoo lomailla kotimaassa

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista aikoo lomailla kesällä Suomessa.

Ikkunapaikka

VIIMEVUOTISEEN TAPAAN kotimaan kaupungit ovat lomakohteista suosituimpia. Tutkimuksen mukaan 43 prosenttia vastaajista aikoo lomailla kaupunkikohteissa. Myös ruokamatkailun kasvu jatkuu, sillä yhtä moni vastaaja kertoo suosivansa ruokakohteita ja ravintoloita.

Perinteisempi luonto- ja mökkilomakaan ei unohdu. Moni suosii edelleen lähimatkoja (38 %), omalla mökillä vietettyä aikaa (35 %) ja luontokohteita (32 %).

Matkoja suunnitellaan ahkerasti useampiin lomakohteisiin: 42 prosenttia vastaajista kertoo vierailevansa tänä kesänä vähintään kahdessa eri kohteessa ja lähes joka neljäs (23 %) aikoo matkustaa kolmeen tai useampaan lomakohteeseen.

syy Suomessa matkailulle. Nyt neljännes vastaajista koki kotimaanrakkauden jopa lisääntyneen entisestään kuluneen vuoden aikana”, kertoo Suoma ry:n puheenjohtaja Susanne Rasmus Merkittävin syy kotimaan valintaan on helppous – näin sanoo yli puolet (58 %) vastaajista. Muita syitä ovat turvallisuus (38 %), kotimaanmatkailun edullisuus (32 %) ja tiukka taloudellinen tilanne (28 %) sekä kotimaasta löytyvät kiinnostavimmat kohteet (23 %). Myös ilmasto vaikuttaa. Jo lähes neljännes kokee Suomen kesän muuta Eurooppaa miellyttävämmäksi.

On aivan eri asia kulkea kirjan maisemissa kuin vain lukea sitä.

Kirjallisuuden voima matkailun edistäjänä Suomessa

Kirjallisuusmatkailu edistää kirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämistä ja mahdollisesti jopa herättää kiinnostusta kirjallisuuteen. Samalla matkailijoilla on mahdollisuus syventää yleissivistystään ja saada mieleenpainuvia elämyksiä.

Kirjan lukemisen sijaan on aivan eri asia kulkea sen maisemissa, maistaa romaanissa mainittua ruokaa, olla osa kirjan tai kirjailijan tapahtumapolkua tai osallistua teemalliseen tapahtumaan.

Suomessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia kirjallisuusmatkailun saralla. Esimerkiksi luontomme tarjoaa oivan alustan kirjallisille elämyksille: Lönnrotin keruumatkojen reitit, Tove Janssonin saaristo tai vaikka Eeva Kilven runomaisemat. Nuorempia matkailijoita voisivat kiinnostaa dekkareiden maailmat ja mysteerit.

Kirjallisuusmatkailu kasvuun – kohti kansallista ja eurooppalaista yhteistyötä Haaga-Heliassa kirjallisuusmatkailu on

Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda kirjallisuusmatkailulle laajempia kehittämismalleja hankkeiden kautta. Suomesta puuttuu kansallinen kirjallisuusmatkailustrategia, joka yhdistäisi alueelliset toimijat, matkailutuotteet sekä kirjallisuuden tuottajat niin, että matkailija löytäisi yhdestä portaalista koko maan kirjallisuuselämykset.

Toisena pitkän tähtäimen tavoitteena siintää yleiseurooppalainen kirjallisuusmatkailun verkosto. Tässä vertailukohtana voisi toimia ERIH (European Route of Industrial Heritage), jonka toimintamalleja voisi soveltaa kirjallisuusteemaisten matkailureittien rakentamiseen.

”Jo viime vuoden tutkimuksen pohjalta todettiin kotimaanrakkauden olevan yksi

Kirjallisuusmatkailun kehittämisessä tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä.

Kirjallisuusmatkailun kehittämisessä tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä: kuntien, matkailutoimijoiden, kulttuurilaitosten, kirjailijoiden, kustantajien ja yksityisten yrittäjien yhteisiä panostuksia. On aika kirjoittaa kirjallisuusmatkailu näkyväksi osaksi Suomen matkailun tarinaa.

Rilla Engblom Vastuullisen matkailun lehtori

Antti Petteri Kurhinen Vastuullisen matkailun lehtori

Restonomista on moneksi -palstalla tarkastellaan Haaga-Helian restonomikoulutuksen ajankohtaisia tapahtumia sekä teemoja koulutuksen ja opiskelijoiden näkökulmista. Kolumnin kirjoittajat työskentelevät Haaga-Helian restonomikoulutuksessa.

“Helppouden ja turvallisuuden lisäksi suomalaiset arvostavat kotimaassa matkaillessaan vapauden tunnetta, paikallista ruokaa ja kulttuuria sekä ystävällistä palvelua. Maailman epävarmuuden keskellä moni kaipaa lomaltaan huolettomuutta ja mielenrauhaa – sen kotimaa pystyy myös tarjoamaan”, Rasmus sanoo.

Jo 350 000 suomalaisella

Museokortti

Kymmenessä vuodessa Museokortista on kasvanut koko kansan kulttuuri-ilmiö, joka kytkeytyy yhä useamman suomalaisen vapaa-ajan matkoihin.

Ateneumin taidemuseo äänestettiin kaikkien aikojen suosikkimuseoksi Museokortin 10-vuotisäänestyksessä. Äänensä antoi yli 17 300 kortinhaltijaa.

Ikkunapaikka

MUSEOKORTTI JUHLI toukokuussa 10-vuotista taivaltaan. Aktiivinen Museokortti löytyy tällä hetkellä lähes 350 000 suomalaisen taskusta.

Museokortti on vaikuttanut laajasti museoiden kävijämääriin, talouteen ja merkitykseen yhteiskunnassa. Museokortilla on tehty yli 13 miljoonaa museokäyntiä, ja kortin tuottamat tulot museoille ovat nousseet lähes sataan miljoonaan euroon.

"Museokortti on muuttanut kulttuurin

kuluttamisen tapoja, tuonut uusia yleisöjä museoihin ja tehnyt museoista entistä merkityksellisemmän osan ihmisten arkea", sanoo Museokortti-toiminnasta vastaavan FMA Creations Oy:n toimitusjohtaja Pekka Impiö

Museokortin myyntituloista vähintään 75 % palautetaan museoille, ja loput käytetään järjestelmän ylläpitoon sekä museoiden yhteismarkkinointiin. Museokortti-järjestelmässä ei ole ulkopuolisia edunsaajia – kaikki hyöty jää museoalalle. Yhtiön omistaa museoiden edunvalvontajärjestö Suomen museoliitto ry.

Tule mukaan

Aurinkorannikon Syysmessuille Fuengirolaan!

AURINKORANNIKON

Etsitkö tehokasta tapaa tavoittaa suomalaiset Aurinkorannikolla ja kasvattaa liiketoimintaasi ostovoimaisessa kohderyhmässä? Aurinkorannikon Syysmessut ovat paras paikka esitellä tuotteitasi ja palveluitasi alueen asukkaille, kausivieraille ja muille yrityksille – kasvokkain, lämpimässä ja hyväntuulisessa tunnelmassa.

MIKSI MUKAAN?

• Kasvatat tunnettuuttasi arvostetuissa suomalaisissa Olé-medioissa

• Tapaat potentiaalisia asiakkaita

• Verkostuidut muiden yrittäjien kanssa

• Voit esitellä uutta tuotetta tai palvelukonseptia ja tehdä suoraa myyntiä

• Saat messuosastosi kalustettuna ja omalla kuvaseinäkkeellä valmiiksi asennettuna

Olipa kyseessä asumiseen, matkailuun, hyvinvointiin, asiointiin tai ruokailuun liittyvät palvelut, Syysmessut kokoavat Aurinkorannikon parhaat toimijat ja innokkaat messuvieraat saman katon alle.

KIINNOSTUITKO?

HEIDI ROIKONEN

heidi@olenet.es, (+34) 635 764 679

MARIA LARJASTO

OLÉ-LEHTI TAVOITTAA ESPANJASSA ASUVAT

JA MAASTA KIINNOSTUNEET SUOMALAISET!

Skannaa QR-koodi ja tilaa Olé-digilehti 12 kk:n kestotilauksena, (11 numeroa) + pääsyn laajaan lehtiarkistoon. Nyt vain 56 € (norm. 71 €). Tarjous on voimassa 31.8.2025.

maria@olenet.es, (+34) 626 622 247

Varaa osastosi ajoissa ja varmista näkyvyytesi!

SMAL

Suomen

kilpailukyky

houkuttelevana matkakohteena edellyttää yhteistyötä

SUOMEN KILPAILUKYKYYN houkuttelevana matkakohteena vaikuttavat monet asiat, kuten verotuksen taso naapurimaihin nähden, alueiden saavutettavuus, ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, työperäisetn maahanmuuton rajoitukset sekä Visit Finlandin rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset. Nämä teemat tekevät myös Suomeen suuntautuvan matkailun keskustelusta moninaisen. Matkailu puhuttaa sekä mediassa että kahvipöytäkeskusteluissa, mutta valokeilaan pääsevät usein aiheet, jotka käsittelevät kotimaanmatkailua ja maailmalta Suomeen suuntautuvaa incoming-matkailua.

Koko matkailualan edunvalvontajärjestönä SMAL tekee aktiivisesti töitä Suomeen suuntautuvan matkailun edistämiseksi. Tätä työtä tekee erityisesti SMALin

Suomi-johtokunta. Suomi-johtokuntaan kuuluu incoming-yritysten edustajia, joilla on vuosikymmenten vankka kokemus juuri tämän sektorin työstä. Viime aikoina Suomi-johtokuntaa on puhuttanut erityisesti DMC-yritysten asema Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisessä. DMC-yritykset suunnittelevat ja hallinnoivat matkapalvelukokonaisuuksia, jotka tarjoavat matkailijoille räätälöityjä elämyksiä. Suomessa DMC-yritykset toimivat tärkeänä linkkinä kansainvälisten matkanjärjestäjien, matkailijoiden ja paikallisten palveluntuottajien välillä. DMC-yritysten osaaminen, verkostot ja rooli kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemisessa Suomeen ovat siis erittäin merkityksellisiä tekijöitä matkailun ekosysteemissä.

Viime vuosina DMC-yritysten

toimintaan haasteita ovat tuoneet marginaaliverotuskäytännöt, sillä suomalainen DMC-yritys on heikommassa asemassa pohjoismaisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Tästä syystä alan toimijat korostavat yhteistyön merkitystä ja uusien toimintamallien kehittämistä matkailun kasvun tueksi. SMAL onkin syventänyt yhteistyötään Visit Finlandin, SUOMAn, alueorganisaatioiden sekä muiden matkailualan sidosryhmien kanssa.

Yhteistyö näkyy SMALin toiminnassa useissa eri tapahtumissa. Porin SuomiAreenalla järjestetään ensimmäistä kertaa matkailupäivä 26.6. SMAL on tapahtumassa mukana yhdessä muiden matkailualan kärkitoimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että paikalle saadaan entistä enemmän päättäjiä, kuten kansanedusta -

Haluatko

DMC-yritysten rooli matkailun ekosysteemissä on merkityksellinen.

jia ja yritysjohtajia sekä mediaa. Myös vuonna 2024 ensimmäistä kertaa järjestetty incoming-matkailuun keskittyvä seminaari saa jatkoa syksyllä. Seminaari järjestetään NH Collection Grand Hansassa 17.9. Tämän vuoden seminaarin pääteemoja ovat DMC-yritysten rooli ja hinnoittelu. Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä, rohkeita ratkaisuja ja alan toimijoiden yhteis -

tä tahtotilaa. DMC-yritykset ja muut incoming-sektorin toimijat ovat avainasemassa Suomen-matkailun kilpailukyvyn vahvistamisessa kansainvälisillä markkinoilla. Matkailuala on dynaaminen ja nopeasti muuttuva, mutta yhdessä voimme rakentaa kestävää kasvua, houkutella uusia matkailijoita ja varmistaa, että Suomi säilyttää paikkansa kiinnostavana ja helposti saavutettavana matkakohteena. SMAL ja alan toimijat kutsuvat kaikki mukaan keskusteluun ja kehitystyöhön. Luodaan yhdessä ratkaisuja, jotka tukevat Suomen matkailun kasvua ja kansainvälistä houkuttelevuutta.

Lotta Manner

Jäsenpalvelu- ja tapahtumakoordinaattori

Suomen matkailualan liitto ry SMAL

tavoittaa aktiivisimmin matkailevat suomalaiset?

Rantapallo.fi yleisö koostuu suomalaisista, jotka ovat uteliaita, elämyshakuisia ja valmiita investoimaan vapaa-aikaansa – niin kotimaassa kuin maailmalla. He etsivät jatkuvasti uusia ideoita, kokemuksia ja mahdollisuuksia nauttia elämästä.

TÄSSÄ MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ SIITÄ, MITÄ YHTEISTYÖ RANTAPALLON KANSSA VOI TARJOTA:

✔ Rantapallon uutiskirje tavoittaa noin 100 000 suomalaista tilaajaa, joista jopa 30 % avaa viestit. Tämä tarkoittaa jopa 30 000 potentiaalista lukijaa viestillenne!

✔ Rantapallon tehokkaasti hakukoneoptimoidut artikkelit tarjoavat kumppaneille arvokkaita linkityksiä, jotka tukevat pitkäkestoisesti näkyvyy ä hakukoneissa.

✔ Rantapallon avulla voit myös kasvattaa omaa uutiskirjeen tilaajien määrää kilpailujen ja arvontojen avulla. Kampanjan avulla voi kerätä jopa 5 000–10 000 tilaajaa muutamassa viikossa.

✔ Kaikki Rantapallon sisällöt käsittelevät vapaa-aikaa, matkailua ja elämyksiä – siksi display-mainontanne näkyy aina brändinne arvoihin sopivassa, laadukkaassa kontekstissa

Mainostamalla Rantapallossa sinun brändisi saa näkyvyyttä juuri, kun he mie ivät seuraavaa matkaansa. Räätälöimme sinulle sopivimman kokonaisuuden, joka voisi sisältää esimerkiksi bannerit, advertoriaalit, teemakuukaudet tai uutiskirjeet.

Oli tavoi eenne si en kasva aa tunne uu a, kerätä asiakasdataa tai parantaa omaa löyde ävyy änne – me voimme au aa!

Milla Himberg

milla.himberg@rantapallo.fi +358 40 047 8100

Rantapallo.fi – Paras tapa tavoi aa suomalaiset matkaajat!

Kolin kylähotelli on portti kansallispuistoon

Kolin kansallismaisema on lähes synonyymi suomalaisuudelle: jylhä, hiljaisuudessa viihtyvä ja rehellisesti oma itsensä. Kolin kylähotelli sopii erityisen hyvin perheille ja luonnosta nauttiville lomailijoille.

KOLIN TOIMIJAT odottavat vilkasta matkailukesää. Hiljaisuus, henkeäsalpaavat maisemat, kulttuuri- ja hyvän olon ohjelmat sekä laadukkaat luontoelämykset kuljettavat kävijän syvälle suomalaiseen sielunmaisemaan.

Break Sokos Hotel Koli Kylä avautui kaksi vuotta sitten ni-

mensä mukaisesti Lieksaan Kolin kylälle, kansallispuiston retkeilyreittien tuntumaan. Se sopii erityisesti lapsiperheille ja luonnosta nauttiville lomailijoille, sillä sijainti on ulkoilijan näkökulmasta mainio – ja mikä parasta, hintataso edullisempi kuin Kolin huipulla Break Sokos Hotel Kolilla.

Luontopolkujen tunnelma jatkuu hotellissa, jonka sisustukseen on haettu inspiraatiota Kolin eri vuodenajoista. Nelikerroksisessa kylähotellissa on 130 huonetta, kaksi ravintolaa, ohjelmapalvelutoimisto, oma tislaamo ja tyylikäs saunaosasto. Kylähotellin jokaisessa huo -

Finnairilla uskotaan pohjoisen ulottuvuuden vetovoiman kasvuun

Finnair tarjoaa tulevana talvena ennätysmäärän viikkovuoroja kaikkiin kolmeen Lapin kohteeseen.

Riikka Mahlamäki-Kaistinen

FINNAIR LENTÄÄ noin sataan kohteeseen ympäri maailman. Kaukokohteiden lisäksi lentoyhtiöllä on vahvaa tarjontaa pohjoisen suuntaan. Se on myös maailman ainoa lentoyhtiö, joka tarjoaa kattavat yhteydet Lappiin vuoden jokaisena päivänä.

”Lennämme Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon tänä kesänä jopa yli 50 viikkovuoroa”, Finnairin globaalista myynnistä vastaava johtaja Jenni Suomela toteaa. Hän kertoo, että Finnairilla nähdään tänä vuonna lähes kaikilta markkinoilta vahvaa kasvua Suomeen, Helsinkiin ja Lappiin.

Uusia kohteita ja lisälentoja

Suomela arvelee pohjoisten kohteiden luonnon ja elämysten hou-

Koli on inspiroinut lukuisia taiteilijoita, ja huipulla seisoessa ymmärtää, miksi nämä maisemat ovat saaneet niin monen taiteilijan tarttumaan siveltimeen ja kynään.

neessa mahtuu majoittumaan 3–4 henkeä. Saatavilla on myös huonepareja, joissa yhteinen eteistila yhdistää kaksi huonetta. Kaikki huoneet on varusteltu kuivauskaapeilla sekä venyttelyyn ja leikkiin sopivilla puolapuilla. Sähköautoilijat voivat ladata autonsa hotellilla.

Livemusiikkia,

kesätansseja ja grilli-iltoja

Hotellin ravintola Tervaskannossa tarjoillaan rehtejä ruoka-annoksia pastoista Pielisen kuhaan ja paikallisen Haukiniemen tilan pihvilihalla täytetyistä burgereista talon signature-annoksiin eli leikkeisiin. Kahvila-baari Puronmutkassa nautiskellaan leivonnaisia ja juomia, tarjolla on myös valikoima retkieväitä.

Kylähotellin tiloissa on myös

The Helsinki Distilling Companyn tislaamo, jossa tislataan pohjoiskarjalaisista marjoista makunsa

nä kesänä kolmasti viikossa. Kesäksi 2026 kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa viiteen lentoon viikossa.

”Ilmoitimme myös hiljattain aloittavamme kesällä 2026 lennot toiseen Pohjois-Norjan kohteeseen, Altaan, jonne tulemme lentämään Kittilän kautta viisi kertaa viikossa.”

Kesällä 2026 Finnair lentää myös viisi kertaa viikossa Helsingistä Rovaniemen kautta Tromssaan. Suomela kertoo, että tähän asti tätä niin sanottua kolmiolentoa on operoitu vain talvisin.

Edellä mainittujen kohteiden lisäksi Finnairin pohjoisen kohteita ovat Oslo ja Bergen, joihin lennetään ympäri vuoden, sekä Trondheim, joka kuuluu kesäkauden lentoihin. Ruotsin ja Tanskan kohteista Tukholmaan, Göteborgiin ja Kööpenhaminaan on ympärivuotiset lennot. Visbyhyn ja Billundiin lennetään kesäkaudella. Reykjavik kuuluu Finnairin reitistöön läpi vuoden, mutta kapasiteettia kasvatetaan ensi talvelle.

Pohjoinen kotimaisten matkaajien kohde

saavia juomia. Kesällä nautitaan livemusiikista, tansseista ja grilli-illoista.

PKO:n tavoitteet ovat korkealla

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) on tehnyt viime vuosina historiansa suurimmat investoinnit matkailuun. Kolin kylähotellin lisäksi myös Nurmeksen Break Sokos Hotel Bomba ja Joensuun Original Sokos Hotel Kimmel ovat saaneet näyttävät kasvojenkohotukset.

”Matkailuun on sijoitettu kaikkiaan 114 miljoonaa euroa. Pielisen altaan strategian tavoite on sama kuin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tavoite: tuplata maakunnan majoittujamäärä vuoteen 2030 mennessä”, kertoo PKO:n matkailukaupan toimialajohtaja Satu Näsärö

Kolin alue ei Näsärön mukaan ole vielä valmis, ja toiveissa onkin saada alueella lisää uusia yrittäjiä. Kasvua haetaan erityisesti kansainvälisistä matkailijoista. ”Kesäkauden asiakkaista suurin osa tulee kotimaasta. Teemme paljon toimenpiteitä myös kansainvälisen kasvun eteen. Etenkin alueen tunnettuuden tason nosto on meille selkeä tavoite”, sanoo Näsärö.

lähtöalue on Eurooppa. ”Olemme ilahtuneita myös kaukoliikenteen verkostomme kautta Lappiin tulevista asiakkaistamme ja toivomme näiden matkustajamäärien kasvavan tulevaisuudessa entisestään, Suomela sanoo.

kuttelevan matkailijoita yhä enenevissä määrin talven lisäksi myös kesällä. Finnair on lisännyt viimeisten vuosien aikana kapasiteettia ja

avannut uusia kohteita. Retti Norjan Bodøhön avattiin jo keväällä 2023. Tänä vuonna avattiin reitti Pohjois-Norjan Kirkkoniemeen, jonne lennetään Ivalon kautta tä-

Helsingin ja Lapin välisen liikennöinnin kuluttajat ovat pääosin suomalaisia. Kotimaisten asiakkaiden jälkeen seuraavaksi ison

Finnair on ainoa yhtiö, joka tarjoaa kattavat yhteydet Lappiin vuoden jokaisena päivänä.

Hän kertoo, että Suomi on aina Finnairin myyntikampanjoissa mukana keskeisenä kohteena. ”Panostamme myös monin eri tavoin tunnettuuden kasvattamiseen – sekä Suomen matkakohdeimagon vahvistamiseen että Finnairin brändin ja reittiverkoston tunnettuuden lisäämiseen.”

Pohjoisen reittiverkostoa operoidaan vaihtelevasti eri konetyypeillä ja kohteisiin lennetään sekä Finnairin lähiliikenteessä käyttämillä ATR- ja Embraer-koneilla että etenkin Euroopan liikenteessä käytettävillä Airbus 320 -laivaston koneilla.

Kaupallinen yhteistyö: Break Sokos Hotel Koli Kylä

Tänä kesänä luvassa on opastettuja retkiä, musiikki- ja kulttuurielämyksiä sekä hetkiä rentoutumiseen Kolin ainutlaatuisessa maisemassa.

Finnairin globaalista myynnistä vastaava johtaja Jenni Suomela sanoo, että pohjoinen houkuttaa nyt myös kesällä.

FINNAIR

Minne päädyt, kun lähdet

Tallinnasta itään?

Matka Viron itäisimpään pisteeseen taittuu Tallinnan satamasta vain kahdessa ja puolessa tunnissa. Reitin varrelle mahtuu paljon nähtävää.

Riikka Krenn

VIRON ITÄRANNIKKO on monelle suomalaiselle vielä tuntematonta territoriota, vaikka etäisyys pääkaupungista ei paljon poikkea Tartosta tai Pärnusta.

Itä-Viro tekee nyt aktiivista työtä suomalaisten houkuttelemiseksi veturinaan Itä-Virumaan matkailuverkosto. Verkoston toimintaa mahdollistaa EU-hanke. Ikkunapaikka kävi tutustumismatkalla Itä-Viron kohteissa – tässä kuusi poimintaa Tallinnasta itään.

Viron itäisin piste

Viron itäisin piste sijaitsee Narvan keskustan tuntumassa Narvanjokeen kuuluvalla niemekkeellä. Venäjä on vastarannalla vain kivenheiton päässä. Narvanjoki on täällä kapea ja vuolasvirtainen. Uiminen on kiellettyä, mutta kalastajia näkyy rannoilla kaupungin keskustassakin – ja jokunen visusti lähellä Viron puoleista rantaa pysyttelevä meloja. Noin kilometrin mittainen Narvan jokipromenadi on kaunis kävelyreitti, jonka varrelta avautuvat näkymät historiallisille linnoituksille joen molemmin puolin.

Narvassa jopa 95 % asukkaista puhuu venäjää äidinkielenään. Virossa on Suomen tapaan voimassa suositus välttää kaikkea matkustamista Venäjälle, mutta raja on täällä vielä auki. Venäjän puolelle pääsee halutessaan aivan Narvan keskustasta rajajoen ylittävää jalankulkusiltaa pitkin. Autot on jätettävä omalle puolelle.

Kreenholmin tehdasalue

Narvalainen Kreenholmin manufaktuuri oli 1800-luvulla hetken aikaa koko Euroopan suurin teollisuuskompleksi.

Puuvillatehdas oli tärkeä työllistäjä, alueen kansainvälistäjä ja kuin kaupunki kaupungin sisällä.

Sen arkkitehtuuri edustaa samaa brittiläislähtöistä, punatiilistä teollisuusarkkitehtuuria kuin Tampereen tehdasalueet. Kreenholmin tehdas toimi aina vuoteen 2010 saakka. Nyt jäljellä on kauniin rappioromanttinen tehdasalue, jota onneksi pyritään aktivoimaan tapahtuma- ja matkailukäyttöön. Opastettuja kierroksia järjestetään viikonloppuisin ja alueella on kesällä myös konsertteja.

Tehdasaluetta halkovat valtavat joenuomat, jotka ovat kuitenkin pääosin kuivina, sillä niiden virtausta säädellään Venäjän puolelta. Kun vettä tulee, kosket ovat koko Viron suurimmat lajissaan. On kuitenkin mahdoton ennustaa, pääseekö kävijä näkemään Kreenholmissa komeat kosket vai pelkät tyhjät uomat, sillä vuonna 2014 Venäjä yksipuolisesti lopetti aiemman käytännön juoksutusten ennakkoilmoituksista.

Narvanjoki on vuolaana virtaava rajajoki, jonka ylittävä silta yhdistää kaksi historiallista linnaketta: Hermanninlinnan Virossa ja Iivananlinnan Venäjällä.

Narva-Jõesuun hiekkaranta

Lähes kymmenkilometrinen hiekkaranta Narva-Jõesuussa on Viron pisin hiekkaranta – kyllä, pidempi kuin Pärnun ranta. Narva-Jõesuu itsessään on Narvan kainalossa valtaosan vuodesta hiljaiseloa elävä pikkukaupunki, mutta kylpylähotellien vieraat ja esimerkiksi kesän jazz-festivaalit tuovat sinne eloa. Ranta on leveä ja hienohiekkainen.

Sillamäe puuttui pitkään kartoista

Rantaa löytyy myös hieman lännempää Sillamäestä, mutta tämä kaupunki tunnetaan ennen kaikkea arkkitehtuuristaan. Sillamäen kaupunki on taustaltaan kalastajakylä ja entisajan lomakohde, mutta neuvostomiehityksen myötä se oli vuosien 1947–1991 ajan suljettu kaupunki. Salaperäisyyden taustalla oli kaupungin rooli Neuvostoliiton sotateollisuudessa: siellä jalostettiin uraania asetarkoituksiin. Nykyisin Sillamäe

Missä ammattilainen matkustaa

Mitä Suomen kesässä täytyy ehdottomasti kokea? Yksi Suomessa asuva ulkomaalainen ja kolme ulkomailla asuvaa suomalaista kertovat vinkkinsä kesän elämyksiin.

näkyy taas kartoissa ja toimii kuten mikä tahansa muukin virolainen pikkukaupunki. Jäljellä on kuitenkin tyylipuhdasta stalinistista arkkitehtuuria edustava keskusta. Kaupungin pääpromenadi Mere puiestee on näyttävin ja säilynein esimerkki tästä.

Viron kaivosmuseo vie maan alle ja avolouhoksille

Kohtla-Nõmmella sijaitsevassa Viron kaivosmuseossa oppaina toimivat entiset kaivostyöläiset, jotka tuntevat työn kuin omat taskunsa. Maan alla voi tutustua kaivoksen työkaluihin ja tunnelissa pääsee ajamaan myös aidolla kaivosjunalla.

Kaivosmuseo tunneleineen on elämyksellinen kohde, mutta vielä astetta isommaksi elämyksen nostaa kierros alueella sijaitsevalla Aidun avolouhosalueella. Adrenaator-yritys järjestää sinne vauhdikkaita safareita maastoajoneuvoilla. Avolouhos suljettiin vuonna 2012. Nykyisin sen kilometrejä pitkät kanaalit ja niiden väliset harjanteet muodostavat erikoisen ympäristön, jossa luonto valtaa tilaa teollisuudelta.

Valasten putous

Itä-Virumaan nähtävyyksiin kuuluu myös Viron korkein vesiputous. Valasten putous ryöppyää alas Ontikan rantatörmällä. Pystysuora rantatörmä on noin 50 metriä korkea ja vesi syöksyy vauhdilla alas jopa 33 metrin korkeudelta. Putousta voi ihailla joko ylhäältä katsellen tai polkua pitkin sen alapuolelle kulkien.

RAKASTAN SUOMEA! Kunnon puusauna järven tai meren rannalla on aina hyvä idea – etenkin virkistävään uintiin yhdistettynä. Ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevaa suosittelen lämpimästi suuntaamaan Järvi-Suomeen tai saaristoon. Siellä voi löytää yhteyden luontoon. Suomen kansallispuistot tarjoavat hienon tavan liikkua luonnossa vastuullisesti. Patikointireitit ovat hyvin hoidettuja. Itse suuntaan tänä kesänä Karhunkierrokselle Oulangan kansallispuistoon.

Julio E. Jiménez Novella, johtaja, Espanjan matkailutoimisto

KUN TULEN KESÄLOMALLE SUOMEEN, suuntaan ensimmäisenä Tampereelle. Pyynikin näkötornin maisemat ja tuoreet munkit, sitä ei voita mikään. Tampereella yhdistyvät täydellisesti luonto, kulttuuri ja rouhea tehdasromantiikka. Ensikertalaisen veisin Helsingin kesäterasseille. Porvoon mukulakivikadut, putiikit ja kahvilat tuovat vastapainoa pääkaupungille. Turun saaristo tai joku mökkipaikka Järvi-Suomessa. Siihen grilliruoka ja valurautaletut – niistä on suomalainen kesä tehty.

Satu Vänskä-Westgarth, Director of Product & Co-Owner, 50 Degrees North

KESÄLOMA SUOMESSA VIETETÄÄN pitkälti saarimökillämme Pielisellä. Se on Berliinin-kotiamme lähinnä oleva erämaajärvi. Mökiltä piipahdamme Savonlinnan Oopperajuhlille.

Ensi kertaa Suomeen tulevalle suosittelen Helsinki-Tampere-Turku -junareissua: Turussa historiaa ja saaristoa, Tampereella järvet ja saunat sekä Helsingissä kulttuuria ja ruokaa.

Olen tehnyt Suomen mat kailumarkkinointia 30 vuotta ja käynyt kaikkialla, mutta Raahe on vielä kokematta. Bucket-listallani on myös asuntolaiva Saimaalla.

Jyrki Oksanen, Head of DACH & Benelux, Visit Finland

RAKKAAT IHMISET OVAT meille Suomi-loman prioriteetti, sitten saaristo: lokkien huutelu, joutsenen siipien hakkaava ääni ja halkojen ritinä rantasaunalla. Ruotsalaiset ystäväni veisin mökkeilemään Jurmoon, Bengtskäriin tai Helsingin edustan saarille. Souturetki yöttömässä yössä, uusia perunoita ja graavilohta. Myös Saariston rengastie olisi hauska kokea, sen varrella on paljon hyviä ravintoloita. Haaveilen kesäretkestä Porvooseen. Yöpyisin Hotelli Runossa ja illallistaisin ravintola Vårissa.

Ulla Mäki, Director of Sales, Sabis Hotell & Möten

Kreenholmin tehdasaluetta esittelivät Itä-Viron matkailuverkoston markkinointipäällikkö Mikko Virta ja verkoston johtaja Kadri Jalonen

RIIKKA KRENN

RIIKKA KRENN

Albanian hurja historia on jättänyt jälkensä, maan luonto hurmaa kuitenkin kauneudellaan

Kapea salmi Joonianmeren pohjoisosassa yhdistää kaksi täysin erilaista matkakohdetta. Albanian eteläosassa sijaitsevan rantakohteen Sarandan ja Kreikan vehreän saaren Korfun.

SARANDAN RANNIKOSTA on viime vuosien aikana tullut varteenotettava vaihtoehto rantalomalle Välimerellä. Se on edelleen edullinen kohde ja sen tarjonta täyttää jo länsituristin toiveet. Lähin lentokenttä on Korfulla, ja kohteet yhdistämällä saa antoisan kahden kulttuurin loman.

Albania pysyi pitkään eristäytyneenä kommunismin ja diktaattori Enver Hoxhan hirmuhallinnon alla. Hoxhan kuoltua vuonna 1985 sosialismi alkoi murentua ja maa alkoi ottaa hapuilevia askelia kohti demokratiaa. Nyt katseet on suunnattu tulevaisuuteen ja kaikki kynnelle kykenevät haluavat osansa matkailun kasvavasta tulovirrasta. Sarandan rannikolla rakennusbuumi käy kuumana ja uutuuttaan hohtavia hotelleja nousee vieri viereen.

Albanian riviera

Sarandan kaupunkikuvaa hallitsee upea, palmujen reunustama rantapromenadi, joka erottaa kaupungin edustan pikkukivirannan ja ylös rinteitä kohoavan kaupungin. Reilun kilometrin pituisen promenadin varrella on pääosa ravintoloista ja osa hotelleista. Turistialue on levinnyt rantaa pitkin kohti etelää, jonne on valmistunut ja valmistumassa lisää hotelleja. Uutuuttaan hohtavien hotellien seassa näkyy siellä täällä rakennustorsoja, kun rahat eivät ole riittäneet unelman toteuttamiseen.

Ksamiliin, noin 15 kilometrin päähän Sarandasta, on syntynyt uusi turistialue. Kukkuloiden lomaan rakentunut kylä houkutte-

Gjirokasterissa aistii ottomaanien monisatavuotisen vaikutuksen. Viehättävän vanhankaupungin kaduilla on paljon kauppoja ja pieniä ravintoloita.

lee hienohiekkaisilla poukamillaan nauttimaan Joonianmeren kirkkaista vesistä. Edulliset hinnat vetävät puoleensa etenkin nuoria ja lapsiperheitä.

Muinaiset roomalaiset

Albanian historiaan ennen kommunismia ovat jättäneet jälkensä niin Rooman valtakunta, pitkä ottomaanien valtakausi kuin italialaisten miehityskausi 1900-luvun alussa. Rooman valtakunnan jälkiä kannattaa lähteä katsomaan maan eteläiseen kärkeen, Butrintin upeaan kansallispuistoon, joka on Unescon maailmanperintökohde. Sarandasta sinne ajaa alle tunnissa, mutta niemen kärjessä sijaitsevan, 7. vuosisadalta eaa alkujaan saaneen kaupungin raunioiden tutkimiseen kannattaa varata parikin tuntia. Alueella on eri aikakausilta säilyneitä merkkejä temppeleistä, kylpylöistä, suihkulähteistä sekä amfiteatteri.

nessä järvessä oleva sinistäkin sinisempi silmäke, josta pulppuaa lakkaamatta kirkastakin kirkkaampaa vettä. Silmäkkeen syvyyttä ei ole pystytty mittaamaan. Sukeltajat ovat laskeutuneet 50 metrin syvyyteen, mutta pohjaa ei ole pystytty määrittelemään. Blue Eye on yksi alueen suosituimmista nähtävyyksistä.

Sarandasta on alueen parkkipaikalle matkaa puolisen tuntia, ja siitä joko kävellen tai turistijunalla vielä reilu kilometri. Järven toista reunaa voi patikoida takaisin parkkipaikalle ylös alas kukkulan rinnettä kulkevaa pari kilometriä pitkää metsäpolkua pitkin.

Käteistä mukaan

Albanian hintataso on monissa asioissa vielä edullisempi kuin

Suomessa. Illallinen maksaa parinkympin kieppeillä, vesi euron ja olut pari euroa. Viini on sen sijaan kallista. Kaupoissa viinipullo maksaa pari kymppiä ja ravintoloissa lähes 40 euroa.

Ravintoloiden ruokalistoilta huomaan niin Italian kuin Kreikankin vaikutuksen, ja myös kalaa löytyy monista rantaravintoloista. Täällä on hyvä huomioida, että monissa ravintoloissa tupakointi sisätiloissa on vielä sallittu.

Autoilukaan ei ole halpaa sillä bensahinta on jopa 1,80 litralta. Tiet ovat hyviä ja autoilu on muutoin mukava tapa tutustua alueen nähtävyyksiin, mutta maaseudulla saa varoa lammaslaumoja ja etenkin hulluja paikallisia kuskeja, joiden ohituskulttuuri saa hien nousemaan otsalle.

Albanian rahayksikkö on lek ja kurssi helppo: sata lekiä vastaa yhtä euroa. Luottokorttia ei monessakaan paikassa hyväksytä.

Korfun kautta

Historiallinen kukkulakaupunki

Ottomaanien vaikutukset näkyvät hyvin Gjirokasterin kaupungissa, joka on myös Unescon maailmanperintökohde. Ottomaanit valtasivat kaupungin 1400-luvulla ja vanhan kaupungin rakennukset henkivät valloittajiensa tyyliä. Kaupunkia kutsutaan usein kivikaupungiksi, sillä talojen katot on taidokkaasti tehty liuskekivistä. Gjirokasterin mukulakivikaduille levittäytyvät kaupat ja pienet tunnelmalliset ravintolat kutsuvat viihtymään kaupungissa pitempäänkin. Kannattaa myös kiivetä kaupungin yläpuolella sijaitsevalle vanhalle linnoitukselle, mistä näkymä laaksoon ja sen takana kohoaville lumihuippuisille vuorille on huikea.

Sinistäkin sinisempi

Sininen silmä, Blue Eye, on pie -

Uusi viisumiohjelma helpottaa etätöitä Thaimaassa

Pitkäaikainen työskentely Thaimaassa on nyt mahdollista DTV-viisumilla.

DTV-viisumilla voi viipyä Thaimaassa jopa viisi vuotta.

Ikkunapaikka

THAIMAAHAN ON lanseerattu viisumiohjelma, jonka kautta myös suomalaisten on helpompi hakea viisumia pidemmäksi aikaa ja siten yhdistää työ ja loma.

Termit bleisure ja diginomadi ovat tulleet viime vuosina monille tutuiksi, kun yhä useammat yhdistävät työnteon ja lomailun ulkomailla. Thaimaan uusi viisumiohjelma Destination Thailand Visa (DTV) on maan matkailuviranomaisten mukaan suunnattu erityisesti diginomadeille ja muille henkilöille, jotka haluavat työskennellä Thaimaassa tavallista lomaa pidempään.

Albaniassa on vasta kaksi lentokenttää, jotka sijaitsevat sen verran kaukana Sarandasta, että paras keino on mennä sinne Korfun kautta. Albanian ja Korfun pohjoisosan erottaa toisistaan kapea salmi. Hirmuhallinnon aikana moni koetti uida 3,6 kilometrin levyisen salmen yli päästäkseen pakoon vainoja. Partioveneet vartioivat salmea päivin öin, ja monen haave vapaudesta vaihtui vankeuteen.

Nyt Sarandasta pääsee Korfun pääkaupunkiin kantosiipialuksella puolessa tunnissa. Kahden erilaisen kulttuurin loman saa yhdistämällä nämä kaksi kohdetta. Korfulla on valittavana useampikin rantakohde tai sitten lomaansa voi viettää saaren pääkaupungissa, joka muistuttaa enemmän Italiaa kuin Kreikkaa. Olivathan venetsialaiset täällä lähes 400 vuotta ja jättivät jälkensä niin rakennuskantaan kuin keittiöönkin.

Pakettimatkoja Sarandaan tekee suurista matkanjärjestäjistä tänä kesänä vain Apollomatkat.

DTV-viisumia hakevan on täytettävä tiukat edellytykset, mutta sen jälkeen maassa voi oleskella vuosia ilman uutta prosessia. Hakijan on muun muassa osoitettava 500 000 Thaimaan bahtin eli noin 13 400 euron varallisuus sekä todistettava työllisyystilanteensa. Mikäli viisumi myönnetään, sillä voi oleskella maassa jopa viisi vuotta. Thaimaan viranomaisten mukaan ohjelma kuuluu maan strategiaan houkutella työvoimaa ja vahvistaa digitaalista taloutta.

150 maata Osakassa

Maailmannäyttelyyn odotetaan kaikkiaan 28 miljoonaa kävijää.

HUHTIKUUSTA AINA lokakuun puoleenväliin Japanin Osakassa käynnissä oleva maailmannäyttely kulkee teemalla "Designing Future Society for Our Lives". Suomi on mukana yhteispohjoismaisessa paviljongissa, jonka ennustettu vierailijamäärä on 1,7 miljoonaa. Viiden vuoden välein järjestettävän maailmannäyttelyn seuraava kohde on Saudi-Arabian Riad vuonna 2030.

Leena Aalto

Sarandan pikkukivirannan ja kaupungin erottaa palmujen reunustama rantapromenadi, jonne myös iltaelämä keskittyy.

LEENA AALTO

LEENA AALTO

Ympärivuotisen bisneksen takaamiseksi syntyi päätös golfkentän

Kahdeksan kesätärppiä Lahteen

perustamisesta

Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevan kokous- ja tapahtumahotelli Vanajanlinnan yrittäjät totesivat jo varhaisessa vaiheessa, että pelkästään talvikautena hyvin menestyvä konsepti tarvitsee rinnalleen jotain, millä saadaan bisnestä myös kesällä. Syntyi idea golfkentästä.

Leena Aalto ”

"MATKAMESSUILLA KUULIMME, että golfmatkailu jättää kymmenen kertaa muuta turismia enemmän rahaa. Siitä syntyi päätös, että Vanajanlinnan historialliseen ympäristöön tehdään kansainväliset standardit täyttävä golfkenttä." Vuodesta 1998 Vanajanlinnaa pyörittäneet Pekka Vihma ja Mika Walkamo tekivät Hämeenlinnan kaupungin kanssa vuokrasopimuksen yli 100 hehtaarin maa-alueesta ja kentän suunnittelutyö voitiin aloittaa, Kenttäsuunnittelijaksi saatiin yksi maailman arvostetuimmista golfkenttäarkkitehdeista, Tim Lobb, jonka kädenjäljen voi nähdä monilla maailman arvostetuimmilla kentillä.

Linna Golf 20 vuotta

Kentän suunnitteluvaiheessa järjestettiin Suunnittele reikä -kilpailu yhteistyössä Golf World -lehden kanssa. Sadoista ehdotuksista voittajaksi valittiin eteläafrikkalainen kenttäarkkitehtiopiskelija Dave Sampson, jonka suunnittelema 15. väylä toteutettiin sellaisenaan. Myöhemmin Sampson on suunnitellut muun muassa Rooman Ryder Cup -kentän. Linna Golf avattiin 20 vuotta sitten, ja se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi ympärivuotisen bisneksen saamiseksi. Kenttä liittyi heti Europa Tour -kenttäverkostoon, joka on tuonut Linna Golfille ja sen osakkaille monia etuja. Linna Golf toimii vuosittain isäntänä lukuisille yritystapahtumille ja kilpailuille, ja siellä pelataan vuosittain lähes 23 000 kierrosta. 1,7 miljoonan euron liikevaihdosta liki miljoona tulee yritystapahtumista, yhteistyösopimuksista sekä green fee -maksuista.

Palvelusta palkittu

Linna Golfin toimitusjohtaja Esa ”Essi” Honkalehto kiteyttää kentän arvostuksen kahteen ydinasiaan; palveluun ja kentän kuntoon. "Meillä on ollut onni löytää loistavia työntekijöitä. Olemme mukana 59Clubin mystery shopper -ohjelmassa, eli tiimiämme ja kentän kuntoa käy kesäisin kerran kuukaudessa arvioimassa mystinen henkilö, joka pisteyttää palvelun eri osa-alueita. Meillä on nyt pronssinen Bronze Flag -tunnustus, mutta tavoite on tietenkin kultaisessa tunnustuksessa. 59Clubin arvioijat käyvät myös kouluttamassa caddiemastereita ja klubiravintolan henkilökuntaamme", Honkalehto kertoo.

Linnunpönttöjä ja kukkaketoja

Linna Golf on hiljattain saanut kestävän kehityksen GEO-sertifikaatin, joka myönnetään tiukat kestävän kehityksen kriteerit täyttäville golfkentille. ”Käytännössä olemme vähentäneet lannoitteiden käyttöä yli 30 prosenttia ja muun muassa karheikkoja ei lannoiteta enää ollenkaan. Myös kastelualueiden supistamisen myötä olemme vähentäneet vedenkulutusta jopa puolella. Kenttä on pysynyt kuitenkin erinomaisessa kunnossa, nurmi on ikään kuin oppinut kasvattamaan syvemmät juuret ja hakemaan kosteuden ja ravinteet maasta. Näin siitä on tullut myös kestävämpi”, kertoo Honkalehto.

Ensi vuonna 2026 juhannuksen jälkeisellä viikolla Linnalla pelataan Euroopan miesten amatöörimestaruuskilpailu. Mukaan tulee 144 maailman huippuamatööriä kilpailemaan Euroopan mestaruudesta ja paikasta The Openissa.

Muutaman vuoden aikana kentän alueelle on laitettu 150 linnunpönttöä yhteistyössä Bird Life Suomen kanssa. Lintujen määrä ja lajikirjo on kasvanut ja linnut tukevat luonnollista tuholaistorjuntaa ja ilostuttavat pelaajia. Kentän laidoille on myös tehty 5 000 neliön verran kukkaketoja, ja tänä kesänä myös 15. väylän lammen ympärille tulee uusi kukkaketo.

Tulevaisuuden suunnitelmat

Kun Carl Johan Rosenlewin rakennuttama Vanajanlinna valmistui vuonna 1924, tilalle rakennettiin myös hulppea hevostalli, talousrakennuksia sekä talot kartanon työntekijöille. Golfkentän valmistumisen yhteydessä niihin rakennettiin majoitustiloja. Pian valmistuivat myös uudet paritalot harjoitusalueen läheisyyteen. Jo silloin suunnitelmissa oli rakentaa lisää majoituskapasiteettia väylien 4–8 väliseen metsikköön.

”Kaavoitusprosessi on nyt loppusuoralla, ja meidän on päätettävä viimeistään vuonna 2027 viedäänkö suunnitelmat loppuun ja aloitetaanko rakentaminen. Sinne on kaavoitettu 30–40 rakennuspaikkaa. Kaavoituksen mukaan sinne saa rakentaa vapaa-ajanasuntoja, jotka mahdollistavat myös pysyvän asumisen”, Honkalehto kertoo.

20. juhlavuoden kunniaksi kentälle on tehty uusia kukkaistutuksia ja range-alueelle on rakennettu lyöntikatos. Lisäksi kentän eri alueille on tehty pieniä ehostuksia, jotta pelipäivä olisi myös visuaalisesti entistä miellyttävämpi.

"Haluamme kannustaa myös nuoria hienon lajin pariin, ja juhlavuoden kunniaksi kaikki vuonna 2005 syntyneet ovat tervetulleita pelaamaan Linna Golfissa pyöreään 20 euron juhlahintaan", Esa Honkalehto sanoo.

Lahti sopii mainiosti kotimaanmatkailijan päiväretkikohteeksi – tai miksei yöpymiseenkin, sillä kaupungin keskustan Scandic Lahti City on juuri uusittu. Tässä kahdeksan tärppiä Lahden nähtävyyksille uudistuneesta kauppahallista perinteiseen hiihtomuseoon, jossa kesälomailijallekin on aina talvi.

5. Sibeliustalo

Ikkunapaikka

1. Upouusi Lahden kauppahalli

Täysin uudistunut Lahden kauppahalli hemmottelee bistrohenkisen ravintolansa kera herkkusuita ja kauppahallikulttuurin ystäviä. Kauppahallin myymälässä on tarjolla noin sadan pientuottajan tuotevalikoima.

2. Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva Mallasjuoman punatiilisessä vanhassa tehdaskiinteistössä sijaitsee elämyksellinen museo Malva. Interaktiiviset ja digitaaliset näyttelyt sekä taide-, muotoilu- ja julistesisällöt tarjoavat elämyksiä niin kulttuurin suurkuluttajille, lapsiperheille kuin ensikertalaisillekin. Saman katon alla toimivat myös Museokauppa, Kahiwa Coffee & Wine, Malskin Bistro ja Ant Brew Panimo-Pub.

3. Lanu-puisto

Lähella satamaa sijaitseva Lanu-puisto kätkee kävelyreitin varrelle yhteensä 12 taiteilija Olavi Lanun veistosta, sulautuneena osaksi luontoa. Lanun julkisia veistoksia on nähtävillä lisäksi ympäri Lahtea.

4. Lahden kaupunginteatteri

Kaupunginteatteri toimii arkkitehti Pekka Salmisen suunnittelemassa, vuonna 1983 valmistuneessa rakennuksessa, joka palkittiin Vuoden Betonirakenne -palkinnolla vuonna 1982 ja on edelleen yksi Lahden nykyarkkitehtuurin maamerkeistä.

Lahden Sibeliustalo on konsertti- ja kongressikeskus Lahden matkustajasatamassa, Vesijärven rannalla. Vuonna 2000 vanhan tehdasrakennuksen yhteyteen valmistuneessa rakennuksessa moderni puuarkkitehtuuri yhdistyy vanhaan lahtelaiseen teollisuushistoriaan.

6. Vesijärven satama

Vesijärven satamasta eli Lahden satamasta löydät useita kahviloita ja ravintoloita sekä viehättäviä käyntikohteita, jotka palvelevat ympäri vuoden. Vesijärven satamasta on Lahden torille vartin kävelymatka. Sataman uutuus on tyylikäs Piano by Kahiwa -ravintola.

7. Hiihtomuseo ja hyppyrimäen huippu

Laskettele vauhdikkaan hiihtohistorian äärelle ja leiskauta Betonin nokalta tyylikäs telemark. Hiihtomuseossa on aina talvi! Hiihtomuseon kokoelmissa on hiihdon, mäkihypyn, yhdistetyn ja ampumahiihdon sekä alppilajien historian ja nykypäivän aineistoa. Koko perheen suosikki on mäkihyppysimulaattori. Kesäaikaan myös Lahden suurmäen huippu on avoinna päivittäin.

8. Moottoripyörämuseo ja Ace

Suomen ainoa Moottoripyörämuseo sisältää yli sata moottoripyörää ja niihin liittyvää historiallista rekvisiittaa. Art deco -tyyliä edustava museo erottuu nuorekkuudellaan ja rockhenkisyydellään perinteisistä museoista. Moottoripyörämuseon yhteydessä toimii Ace Cafe Lahti, jonka terassilta on upea järvinäköala Vesijärvelle.

VANAJANLINNA

Kaupallinen yhteistyö: SaimaaHoliday Oravi

Oravi – Luonnonläheinen tukikohta Koloveden ja Linnansaaren välissä

Oravi on ainutlaatuinen kanavakylä keskellä Saimaan lumoavinta järviluontoa. Kylän arki elää luonnon rytmissä – monet paikalliset saavat elantonsa kalastuksesta, oppaana toimimisesta tai muusta luontoon liittyvästä työstä.

ORAVIN POIKKEUKSELLINEN sijainti kahden kansallispuiston, Linnansaaren ja Koloveden, välissä tekee siitä ihanteellisen tukikohdan järviluontoa arvostaville retkeilijöille. Oravi soveltuu mainiosti myös ryhmämatkailuun – olipa kyse kokouksesta, tyhy-päivästä tai luonnonläheisestä virkistysretkestä. Matkailijalle kaikki palvelut löytyvät kätevästi yhdestä osoitteesta: oravivillage.com. Alueen yrittäjät toimivat tiiviissä yhteistyössä tarjoten saumattoman kokonaisuuden retkistä majoitukseen.

Oravi tunnetaan erityisesti kalastajakylänä, Saimaan melontakeskuksena sekä norppamatkailun edelläkävijänä. Kokeneet järviluonto-oppaat vievät ryhmiä norpparetkille, joilla uhanalaista saimaannorppaa voi tarkkailla sen ehdoilla, luonnonrauhaa kun-

Makoisat yöunet luonnon sylissä – Oravin mökit tarjoavat rauhaa ja mukavuutta niin pienille kuin suuremmillekin ryhmille.

Yrityssalo tukee yrittäjiä ja kehittää alueen matkailua

Salon keskeinen sijainti ja hyvät yhteydet mahdollistavat sen, että alueella käy paljon päiväkävijöitä.

Riikka Mahlamäki-Kaistinen

MATKAILUTULOLLA MITATTUNA Salo on suurempi kohde kuin Naantali tai Hanko. Se on toki alueenakin näitä isompi, sillä vuoden 2009 kuntaliitosten myötä Saloon liittyi yhdeksän ympäristön pienempää kuntaa.

Saloon saapuvat matkustajat ovat pääsääntöisesti kotimaisia. Yöpyjien kokonaismäärästä noin 10–15 prosenttia on ulkomaalaisia ja näistä merkittävimmät lähtömaat ovat Saksa, Baltian maat ja Ruotsi.

Yksi Salon rustiikkisista kohteista on Matihildedalin kylä ja pieni ruukkiyhdyskunta entisen Mathildedalin rautaruukin ympäristössä Perniössä. Ruukkikylä on auki ympäri vuoden. Pääsesonki on kuitenkin pääsiäisestä syyslomille asti. Kylä tunnetaan myös talvikylänä, pääsiäiskylänä, kesäkylänä, sadonkorjuun ruskakylänä ja joulunaluskylänä. Kävijöitä on vuodessa noin 120 000.

Hallomäen siideritilalla paikalliset omenat tuottavat joka vuosi omanlaistaan aitosiideriä, joka on tehty käsityönä ja suurella sydämellä. Tilaa pyörittävät Mona Lahtinen ja Jarno Vesterinen

”Koranavuosina meno oli hullua. Helsingissä paikat olivat tyhjiä, mutta täällä jonotettiin”, toimintaa pyörittävä Krista Gustafsson sanoo. Ruukkikylän kulttuurimatkailukeskuksen idea on hänen äitinsä Tuula Gustafssonin peruja.

Oravin luonto-oppaat ovat sitoutuneet noudattamaan norppaystävällisen matkailun pelisääntöjä.

nioittaen. Safareita järjestetään toukokuusta syyskuuhun – paras aika norppien näkemiseen on toukokuu, jolloin ne viettävät aikaa rantakivillä karvaa vaihtaen. Kesällä retkiä tehdään myös auringonnousun ja -laskun aikaan, jolloin mahdollisuudet norpan bongaamiseen ovat parhaimmillaan. Vuonna 1997 Oraviin perustettiin kanoottivuokraamo, josta kasvoi Saimaan suurin melontakeskus. Nykyisin melontapalveluita tarjotaan sekä Oravissa että Kolovedellä. Tarjolla on opastettuja retkiä aloittelijoille ja kokeneemmille melojille – aina yön yli -vaelluksiin asti.

Kalastajille Oravi on nappivalinta: voit lähteä omatoimiselle retkelle tai varata oppaan avuksi. Kylän ravintolassa ja kaupassa on tarjolla paikallista järvikalaa – tuoretta, vastuullisesti pyy-

asiantuntija Yrityssalossa, joka kehittää Salon alueen kasvun edellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä.

Wiurilan kartanosta löytyy muun muassa hevosvaunu- ja kartanon kotimuseo, hevostallit ja golfkenttä. Kartanon isäntä Alexander Aminoff kertoo, että kartanoon järjestetään monenlaisia ryhmäkierroksia.

Kyyrä kertoo Salon olevan Suomen suurimpia maatalouskaupunkeja yritysten liikevaihdon mukaan laskettassa. Lähes kymmenen prosenttia Suomen lampaanlihan tuotannosta tulee Salon ja Someron alueelta ja Salossa tuotetaan paljon leipäviljaa, avomaavihanneksia, hedelmiä ja marjoja.

Jatkojalostuksen kautta Saloa voi syystä kutsua myös Suomen siiderikaupungiksi, siltä alueelta löytyy neljä aidon siiderin tuottajaa.

dettyä ja suoraan Saimaan aalloilta. Kalastuksen ystäville on luvassa myös tapahtumia: vuosittainen kalapäivä heinäkuussa ja uutuutena vuoden 2025 Saimaan satojuhla 12.–14.9., jolloin tarjolla on järvikalan lisäksi runsaasti villiruokaa lähiseudun antimista.

Retkipäivän jälkeen voi rentoutua juuri omien toiveiden mukaisesti. Oravissa majoitusvaihtoehtoja on moneen makuun – kodikkaista huoneistohotelleista laadukkaisiin vuokramökkeihin. Petipaikkoja kylässä riittää yli 230 matkailijalle.

YHTEYSTIEDOT

Kiramontie 27, 58130 Oravi puh. 044-274 7078 www.oravivillage.com

kiössä koko ajan, mutta asia toimii myös toisin päin: Ruoantuottajien kainalossa on matkailualan yrittäjät, sillä matkailua ei ole ilman ruokailua.”

Maatilojen suoramyyntiä tukee merkittävästi myös se, että alueella on paljon mökkiläisiä. Leipyölin tilan isäntä Antti-Jussi Räsänen kertoo, että ilmoitus myyntiin tulevasta ylämaan karjan lihasta ei ehdi pitkään olla esillä somessa, kun se on jo varattu loppuun.

Yrityssalo paikallisten tukena

Salo on lähiruokakohde

Yksi Salon erityisyys on kattava määrä tiloja, joilla on tuotteiden suoramyyntiä, majoitusta, itsepoimintaa ja monenlaista muuta ohjelmaa.

Henna Kyyrä on ruokaketjun

”Salossa on reilut 700 maatilaa ja noin 40 on suoratilapistettä, joista voi ostaa elintarvikkeita tuottajalta ilman välikäsiä”, Kyyrä kertoo ja esittelee karttaa, joka kokoaa maatalouden vierailukohteet yhteen.

”Lähiruoka on matkailun kes -

Yrityssalo auttaa muun muassa matkailualan toimijoita verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa ja kehittämään liiketoimintaansa, ”Usein yrittäjillä on niin paljon työtä perustehtävien pyörittämisessä, että me haluamme olla tukemassa heitä esimerkiksi kansallisten ja kansainvälisten trendien seuraamisessa”, Henna Kyyrä kertoo. ”Tekoäly ja sosiaalinen media menevät jatkuvasti eteenpäin ja me autamme yrittäjiä pysymään ajassa mukana ja tekemään sitä kautta heidän liiketoimintaansa kannattavammaksi.”

Salon, kuten niin monen muunkin kohteen haasteena on rajallinen kausi. Sitä on pyritty kasvattamaan muun muassa syksyisen Kurpitsaviikko-tapahtuman avulla. Kurpitsaviikoilla oli viime vuonna 250 000 kävijää.

Suubaltin hotellihemmon

lappusista syntyi

kirja värikkäästä

hotellibisneksestä Baltiassa

Laatikon pohjalle oli kertynyt pieniä paperilappuja ja muistiinpanoja kymmenen Baltian vuoden ajalta, ja alkoi iskeä pieni stressi, että tuleeko niistä koskaan mitään. Kun hotellista toiseen siirtyessä piti keksiä tekemistä kahdeksan kuukauden kilpailukieltoajalle, hotellinjohtaja Juha Mähönen sai pitkän projektin vihdoin maaliin.

Leena Aalto

JUHA MÄHÖSTÄ voi ansaitusti kutsua pitkän linjan hotellimieheksi. Ura hotellien parissa alkoi jo ennen armeijaikää Helsingin Käpylän Park hotellissa piccolona. Välillä Mähönen kävi armeijan ja opiskeli, ja eteni Parkissa vastaanottopäälliköksi.

”Parkin jälkeen pääsin vuonna 1988 avaamaan Strand Intercontinental -hotellia apulaisjohtajana. Se oli ensimmäinen hotellin avaus ja se oli kokemuksena niin mielenkiintoinen, että se koukutti jäämään alalle”, Mähönen kertoo.

”Seuraavaksi lähdin avaamaan SAS Royal hotellia, joka valmistui vuonna 1991.” Mähönen jäi sille tielle ja on avannut urallaan jo kahdeksan hotellia.

Vauhtia maailmalta

SAS Royal hotellin jälkeen lähes seitsemän vuotta vierähti ulkomailla, Argentiinassa ja Sveitsissä, vaimon työn perässä. Sielläkin Mähönen sulautui hotellipiireihin ja sekä opetti että opiskeli hotellibisnestä.

”Koska sveitsiläistä hotellikoulua ja hotellinpitoa pidetään kaikkialla maailman parhaana, halusin Sveitsissä töihin hotelliin. Siellä opin kuitenkin enemmänkin sitä, kuinka hotellia ei pitäisi johtaa ja kuinka asioita ei pitäisi hoitaa. Se oli hyvin mielenkiintoinen kokemus. Jos joskus vielä kirjoitan hotellielämästä, niin siitä kokemuksesta saa kirjan verran tarinaa”, Mähönen nauraa.

Vuosituhannen vaihtuessa perhe palasi Suomeen ja Mähönen meni töihin Marskiin. Pian Mähönen kuitenkin pakkasi taas laukkunsa ja lähti Vilnaan avaamaan norjalaisomisteista Reval Hotel Lietuvaa. Tällöin alkoi myös pienten lappujen ja muistiinpanojen kirjoittelu.

Yrmeää menoa

Juha Mähösen tuore teos Suubaltin päiväkirja avaa ”vain henkilökunnalle” -ovet, ja lukija pääsee kurkistamaan hotellien värikkääseen arkeen ja haasteisiin, ja siihen kuinka niistä selvitään.

neet ihmisten käytökseen.

”Palvelu oli parhaimmillaan eleetöntä, usein yrmeää ja joskus jopa vihamielistä.”

Mähösen mukaan hyvien työntekijöiden löytäminen uuteen hotelliin oli jokseenkin haastavaa.

”Palkkasin enemmänkin hyviä tyyppejä kuin hotellikokemuksen omaavia. Muun muassa lähikauppani harvinaisen ystävällinen ja hymyilevä kassaneiti pääsi meille töihin”, Mähönen kertoo. Rekrytointi, muutamia huteja lukuun ottamatta, onnistui niin hyvin, että hotelli oli pian tunnettu Vilnan parhaan palvelun hotellina.

Valtiovierailuja

Vanhan Lietuva hotellin muutostyöt kansainväliset normit täyttäväksi hotelliksi oli vaiherikasta aikaa. Niistä selvittiin ja hotelli avattiin toukokuussa 2003. Vuosituhannen alussa Liettua oli hyvin erilainen kuin nyt. Uudelleen itsenäistymisestä huolimatta, monet neuvostovallanaikaiset tavat olivat pintty -

Reval Hotel Lietuva oli Vilnan yksi suosituimmista kokous- ja konferenssihotelleista. Se sai järjestettäväkseen lukuisia tärkeitä tapahtumia, joiden aikana Mähönen tapasi vuosien aikana yli 20 valtionpäämiestä.

Uransa tähtihetkeksi Mähönen mainitsee kuningatar Elisabethin ja

prinssi Philipin vierailun. ”Vierailun päätteeksi sain henkilökohtaisen kutsun tapaamaan kuningatarta ja prinssiä. Pienen keskusteluhetken päätteeksi kuningatar Elisabeth ojensi minulle lahjapaketin, jonka vapisevin käsin ja kiittäen otin vastaan. Tuskin vieläkään olen toipunut osakseni saamastani huomiosta. Lahjapaketin sisältä löytyi hallitsijaparin omistuskirjoituksin varustettu valokuva. Toimistoni seinä sai siitä arvokkaan lisäyksen.”

Yhden ketjun loppu

Seitsemän vuoden ja neljän hotellin avausta myöhemmin Mähönen siirtyi Vilnasta Tallinnaan, Hotelli Olümpian johtajaksi ja Viron ja Pietarin aluejohtajaksi.

”Viro oli silloin toista maata kuin Liettua, jota usein kutsutaankin Baltian Italiaksi. Iloisten ja eläväisten liettualaisten jälkeen huomasin pian, ettei virolainen helposti näyttänyt tunteitaan”, Mähönen sanoo.

Tallinnassa kansainvälinen asiakaskunta vaihtui pääasiassa suomalaisiin.

Tuhkapilven jälkeen vuonna 2010 Reval-ketjun tarina loppui. Ketju myytiin ja brändättiin uudelleen. Meno muuttui ja jonkin ajan päästä Mähönen palasi Suomeen. Nyt vuosien kokemukset ovat siirtyneet kirjan kansien väliin.

Matkapojat / Elämys Tour Operators

Matkapojat Oy on nimittänyt Kati Laikko-Salosen myyntijohtajaksi 1.6.2025 alkaen. Laikko-Salonen on toiminut aiemmin Matkapoikien myyntipäällikkönä. Matkapojat Oy on nimittänyt Jussi Salosen Senior Advisoriksi päävastuualueena Matkapoikien ryhmämyynnin tuotteistaminen ja kehitystyö 1.6.2025 alkaen. Salonen on toiminut vuodesta 2007 Matkapoikien myyntijohtajana.

Viking Line Abp

Viking Line Abp:n hallitus on nimittänyt Marcus Risbergin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Risberg aloittaa tehtävässään viimeistään 1.1.2026. Marcus Risberg siirtyy tehtävään Destination Gotlandin toimitusjohtajan paikalta. Risberg seuraa tehtävässä Jan Hansesia , joka jää eläkkeelle 11 vuoden toimitusjohtajakauden ja 38 vuoden palveluksen jälkeen.

In memoriam

FINNAIRILLA PITKÄN uran tehnyt Sakari, Sakke, Romu on kuollut sairauskohtaukseen Tokiossa. Vuonna 1959 syntynyt Sakari Romu muutti perheensä mukana neljävuotiaana Japaniin, missä hän asui 11 vuotta.

Romu aloitti Finnairissa 1980-luvun alussa ensin keskuspaikkavaraamossa ja sitten Top Clubin palveluksessa. Japanin kieli ja kulttuuri olivat iso osa hänen persoonaansa, ja kun hänet vuonna 2009 nimitettiin Japanin myyntiyksikön päälliköksi, hän iloitsi päästessään takaisin henkiseen kotiinsa. Myöhemmin Romu toimi Philippine Airlinesin Japanin maajohtajana sekä Air Asia Japanissa ja Air Asia X-yhtiössä. Romu palasi Finnairin palvelukseen vuonna 2022, vastaten ensin Kiinasta, mutta koronarajoitusten vuoksi hänen asemapaikakseen tuli pian Intian Delhi. Sieltä hän siirtyi vuoden 2024 alussa takaisin Japaniin General Manageriksi. Eläkeikään Romu olisi päässyt tulevana syksynä.

Missä tahansa Sakari Romu kulki, hän oli kuin kala vedessä. Nuoruudessaan Japanissa hän oli imenyt itseensä erilaisten kulttuurien ja ihmisten aidon kunnioituksen. Hän oli vilpitön, positiivinen ja aina auttamassa apua tarvitsevia. Hän oli aina valmiina uusiin seikkailuihin. Sakarin innostavassa ja hauskassa seurassaan viihtyivät niin ystävät kuin työtoveritkin.

Ikkunapaikka ottaa osaa Sakarin perheen ja läheisten suureen suruun. Sakaria jäävät syvästi kaipaamaan suuri joukko ystäviä ja kollegoita vuosien varrelta.

Leena Aalto

Sakarin kollega Top Clubin ajoilta

Marcus Risberg Viking Line Abp

Kati Laikko-Salonen Matkapojat / Elämys Tour Operators

Jussi Salonen Matkapojat / Elämys Tour Operators

Sakari Romu

Matkailualan ihmisiä pintaa syvemmältä

Jari Ahjoharjun tie on vienyt eduskunnasta matkailualalle

Visit Tampereen toimitusjohtaja Jari Ahjoharju luotsaa Tampereesta Suomen parasta saunakohdetta. Yli kymmenen vuoden ajan hän on toiminut myös Joulupukkisäätiössä brändäten joulupukkia uuteen nousuun maailmalla.

Katja Lehtinen

VISIT TAMPEREEN Jari Ahjoharju on tehnyt pitkän uran matkailun parissa jo ennen nykyistä rooliaan.

”Sanoisin suurimman vahvuuteni matkailualalla olevan ominaisuuteni tulla kaikkien kanssa toimeen. Käskyttämällä ei voi johtaa”, Ahjoharju pohtii. Hän kiittelee, että matkailualalla työskentelevät ihmiset ovat poikkeuksetta mukavia niin kotimaassa kuin ulkomailla, eräänlaisia taiteilijoita. 60-vuotiaalla miehellä on takanaan yli 20 vuotta matkailualalla. Hän on työskennellyt muun muassa Finnairilla, Linda Linella ja Visit Finlandilla.

Eduskunnan avustajasta Joulupukkisäätiöön

Ahjoharju toimi muun muassa Kimmo Sasin avustajana eduskunnassa. Siellä työskennellessään hän sai puhelun, jonka aikana häntä kysyttiin Linda Linelle töihin. Ahjoharju hyppäsi mukaan matkailualalle, joka vei mennessään.

Koteja miehellä on kaksi, vakituisempi koti löytyy Espoon Haukilahdesta ja työasunto puolestaan Tampereen Laukontorilta.

”En ole hetkessä eläjä, vaan suunnittelen aika tarkasti tulevaisuutta ja olen kunnianhimoinen työelämässä. Tavoitteeni on saada Tampereesta maailman suosituin saunakohde.”

Suosikkisaunaansa Tampereelta hän ei osaa nostaa, jokaisessa on puolensa. Kunhan ei viskota tauotta löylyä.

Euroviisujen alla hänet nähtiin muun muassa tanssimassa Visit Tampereen videolla, jossa kannustettiin Tampereelta kotoisin olevaa Erika Vikmania . Joulupukkisäätiön asiamiehenäkin Ahjoharju on toiminut jo pitkään.

”MEKin eli nykyisen Visit Finlandin aikaan Joulupukkisäätiön asiamies sairastui ja päädyin tuuraamaan. Tuossa pestissä olen edelleen. Tavoitteemme on brändätä koko Suomea Joulupukin kotimaana, ei vain Lappia ja tuoda esiin lasten hyvinvointia sekä iloa ja yhteistyötä.”

Purjehdusta sekä passiongelmia

Paljon matkailevalle sattuu ja tapahtuu, niin myös Ahjoharjulle. Hän kertoo purjehtineensa 1990-luvun alussa ystävien kanssa Helsingin Kauppatorilta Barcelonaan ja reissu kesti lähes kolme kuukautta.

”Olimme kaikki eronneet parisuhteista ja meillä oli hauska reissu. Olimme esimerkiksi viisi yötä Amsterdamissa matkan aikana. Olihan se erilaista tuolloin purjehtia, kun matkasimme radiosuuntimien avulla ja laskimme, missä menemme”, rannikkolaivurikurssitkin käynyt mies kertoo.

Hän on myös onnistunut matkustamaan vuosia maasta toiseen passilla, joka ei ollut voimassa. Pekingistä Singaporeen siirtyessään hän huomasi passin olevan enää neljä kuukautta voimassa, kun vaatimus maahan tuloon on kuusi kuukautta. Hän sai väliaikaisen passin, joka ei ollutkaan voimassa jonkin erehdyksen vuoksi.

Asiaa ei huomannut kukaan, ennen kuin Helsinki-Vantaalle asennettiin automaattiset lukijat, jotka ilmoittivat, ettei passi olisi voimassa.

”Siinä oli taas hässäkkää, sain vauhdilla jälleen väliaikaisen passin kentältä”, Ahjoharju nauraa.

Ei kirkkoja aamukahdeksalta

Matkailijana Ahjoharju kertoo olevansa kaikkiruokainen. Vaimon kanssa tehdään kaupunkimatkoja, lasten kanssa suunnataan lämpimään uimaan. Kerran vuodessa lähdetään kavereiden kanssa golfaamaan Portugaliin ja Alppien laskettelureissu on myös perinne.

”Välillä on kivaa vain makoilla, matkailijana en painele kello kahdeksan aamulla tutkimaan paikallisia kirkkoja.”

Suurimmaksi saavutuksekseen hän nostaa kaksi tytärtään, joista toinen on juuri Oklahomassa opiskelijavaihdossa. Siellä Ahjoharjukin kävi vierailemassa keväällä.

”Kyllähän sitä katsoo vapaa-ajallakin matkailualaa hieman bisnesnäkökulmasta.

Millaista palvelu, siisteys, hintataso tai kestävyys ovat kohteessa. Meillä on Suomessa aivan huipputasolla esimerkiksi kierrätysasiat”, hän summaa.

Matkailun kolme vuosikymmentä

Ikkunapaikka on ilmestynyt jo 36 vuoden ajan. Kaivoimme kaapin kätköstä kesäkuun lehdet, jotka ovat ilmestyneet 30, 20 ja 10 vuotta sitten. Tervetuloa nostalgiatripille!

1995

Vihreät arvot kasvavat liikematkustuksessa. Yhä useammat yritykset suosivat palveluntarjoajia, jotka ottavat ympäristövaikutukset huomioon. Sveitsissä järjestetyssä EITBM-messuilla palkittiin muun muassa Hertz, joka vuokraa ainoastaan täysin lyijytöntä bensaa käyttäviä autoja.

Helsinkiin saapuu tänä vuonna 125 risteilyalusta. Se on hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta toisaalta alukset ovat entistä suurempia.

Finnair jatkaa tytäryhtiöidensä toiminnan selkeyttämistä, kun viime vuonna perustetun Finnair Travel Servicen alle kuuluvat jatkossa Aurinkomatkat, Finnmatkat ja Top Club.

Tallinnan Viru-hotellin kylkeen kasvaa uusi kauppakeskus. Itse hotellikin on kokenut melkoisen muutoksen uusien omistajien hallussa. Hotellinjohtaja Yrjö Vanhanen kertoo, että hotellihuoneista jo valtaosa on uusittu länsimaista makua vastaavaksi.

jattain Lufthansan omistukseen päätynyt Swiss tuo maksuttomat ruoat ja juomat takaisin lennoilleen sekä Copertlinesta, joka on lentänyt Suomenlahden yli jo viiden vuoden ajan.

2015

Englantilainen Hogg Robison on ostanut Bennettin. ”Me pidämme kauppaa erittäin myönteisenä asiana”, sanoo Bennettin toimitusjohtaja Arno Mattsson . ”Asiakkaidemme kannalta tämä on suuri etu”.

Finnair on uusimassa organisaatiotaan.

Yhtiöön palkattiin 11 uutta Account Manageria 750 hakijan joukosta. Uuden ryhmän ulkoisia tunnusmerkkejä ovat muun muassa reaaliaikaista myyntitietoa sisässään pitävät kannettavat mikrot, GSM-puhelimet sekä samanlaiset, huomiota herättävät autot.

2005

Töölön Matkatoimisto jätti toukokuussa konkurssihakemuksen. Jo tammikuussa oli paljastunut merkkejä väärinkäytöksistä, jopa kavalluksesta, mikä johti tutkintapyyntöön poliisille. Matkatoimistosta kolmanneksen omisti Pertti Hätinen , toisen kolmanneksen Pauli Kontala vaimonsa Paulan kanssa ja viimeisen kolmanneksen Hätisen ja Kontalan omistama Matto Grosso -yhtiö. Velkojien lukumääräksi arvellaan noin 10 000, joista suurimmat ovat Nordea rahoitus, IATA, Finnair ja Blue1. Töölöllä on Helsingin lisäksi maakunnissa kahdeksan toimistoa. Kun ovet sulkeutuivat, noin 230 työntekijää menetti työpaikkansa. Osaavia työntekijöitä on onneksi rekrytty muihin toimistoihin ahkerasti. Lehdessä kerrottiin myös muun muassa, että Kristina Regina aloittaa viiden päivän risteilyt Turusta Tallinnan kautta Pietariin, Katajanokalla järjestetään ensi vuonna City Break -kaupunkilomamessut, hil-

Airbnb:n voittokulku maailmalla huolestuttaa jo Suomessakin. Vaikka yhtiö kehottaa majoittujia rekisteröitymään ja rajoittamaan vuokraustoiminnan 90 päivään vuodessa, vain harva toimii niin. Suomessakin airbnb-majoitusten määrä kasvaa. Helsingissä niitä on jo tuhatkunta ja Turussa sekä Tampereella satakunta kummassakin.

Suomeen vuosi sitten rantautuneella online-matkatoimisto Travel Birdillä on jo kymmeniätuhansia uutiskirjeen tilaajia. Travel Bird julkaisee verkossa päivittäin 6 uutta tarjousta, jotka vaihtelevat kylpyläistä aurinkolomiin. Yhtiön mukaan 49 prosenttia matkailijoista ei tiedä minne menisi, ja Travel Bird karsii tarjontaa kuuteen vaihtoehtoon.

Lapin matkailun vetovoima kasvaa. Ulkomaisten matkailijoiden määrä rekisteröidyistä yöpymisistä talvikaudella on jo 57,5 %, eli noin 700 000 yöpymistä. Luku on hyvä, kun ottaa huomioon, että venäläismatkustajien määrä on tippunut viime talvesta noin puoleen. Lähes kaikissa Lapin kohteissa brittimatkustajien määrä on talvella suurin, toisena tulevat ranskalaiset.

Lapin yhteinen markkinointi- ja viestintätalo House of Lapland aloitti huhtikuussa toimintansa. Toimitusjohtaja Sanna Tarssanen iloitsee, että jatkossa Lappi on tavoitettavissa yhdestä osoitteesta.

Kämp Group ostaa Royal Ravintoloilta hotelli Havenin ja Fabianin sekä elokuussa avattavan Lilla Robertsin. Kaupan myötä ketjulla tulee olemaan jo yhdeksän hotellia. Huonekapasiteetti tulee olemaan 1 200 huonetta.

JARI AHJOHARJUN ALBUMI

Leena Aalto

1. Missä tapahtumapaikassa järjestetään Finnish Travel Gala 2025?

2. Mikä näistä kaupungeista sijaitsee Itä-Virossa, Venäjän rajalla?

3. Mikä hotelli on tämän singaporelaisen cocktailin synnyinkoti?

4. Minkä festivaalin ohjelmassa on tänä vuonna erityinen matkailupäivä?

5. Minkä kunnan alueella Koli sijaitsee?

6. Mikä on Kreikan suurin saari?

7. Mikä saarivaltio näyttää kartalla tältä?

8. Mitä tarkoittaa lyhenne DTV?

9. Mikä on Portugalin rahayksikkö?

10. Mikä on Maltan pääkaupunki?

11. Mikä on Dublinin lentoaseman koodi?

12. Minkä kaupungin skyline on kuvassa?

a) Messukeskuksessa

b) Finlandia-talolla

c) Hartwall Areenalla

a) Tallinna

b) Narva

c) Pärnu

a) Marina Bay Sands

b) Mandarin Oriental

c) Raffles

a) Ruisrock

b) Pori Jazz

c) Suomi-Areena

a) Rovaniemi

b) Lieksa

c) Jämsä

a) Kreeta

b) Rodos

c) Santorini

a) Uusi-Seelanti

b) Papua-Uusi-Guinea

c) Dominikaaninen tasavalta

a) Digital Thailand Visa

b) Destination Thailand Visa

c) Direct Thailand Visa

a) escudo

b) euro

c) peso

a) Lima

b) Ankara

c) Valletta

a) DUB

b) BUD

c) DBL

a) Kööpenhamina

b) Oslo

c) Reykjavik

Haluatko ilmoittaa Ikkunapaikassa?

Ikkunapaikka tavoittaa tuhansia matkailualan ammattilaisia.

• Painettu lehti ilmestyy kuudesti vuodessa

• Verkkouutisia jokaisena arkipäivänä

• Facebook, LinkedIn ja Instagram

• Viikoittainen uutiskirje

• Advertoriaalit ja natiivimainonta

• Tehokas kanava alan rekryilmotuksille

Tulevien lehtien aikataulut ja teemat

Jokaisessa Ikkunapaikan numerossa on kattoteema, jota käsitellään eri näkökulmista vakiopalstojen ja ajankohtaisaiheiden lisäksi.

Nro Varaukset Ilmestyy Teema

4 16.5.2025 13.6.2025 Kotimaanmatkailu ja Eurooppa

5 11.8.2025 5.9.2025 Matkailumarkkinointi

6 20.10.2025 14.11.2025 Kestävä matkailu

1 19.12.2025 14.1.2026 Trendit ja kaukokohteet

2 13.2.2026 13.3.2026 Ruokamatkailu

Parhaan tehon saavutat yhdistämällä näkyvyyttä sekä printissä että verkossa. Me viemme viestisi perille matkailun ammattilaisille.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! info@ikkunapaikka.fi

Ikkunapaikan uudet tilaushinnat

Ikkunapaikan tilaushinnat muuttuvat elokuussa 2025.

Muutoksen jälkeen yritystilauksen hinta on 85,00 € vuodessa. Virkailija-, eläkeläis- ja opiskelijatilauksen hinta on 40,00 € vuodessa. Pelkän digilukuoikeuden hinta on elokuusta alkaen 35,00 € vuodessa. Digilukuoikeus on henkilökohtainen ja sitä ei voi jakaa useamman henkilön kesken.

Hintamuutoksen taustalla ovat kasvaneet tuotantokulut ja erityisesti postitukseen liittyvät, jatkuvasti nousevat kulut. Uudet hinnat tulevat voimaan 1.8.2025 alkaen asteittain aina kunkin tilaajan uuden tilausjakson alkaessa.

Kiitos, kun tilaat Ikkunapaikkaa!

13. Kuinka monta vuotta Linnanmäen huvipuisto täyttää tänä kesänä?

14. Mikä on Turkin korkein vuori?

15. Minkä kaupungin alueeseen Mathildedal kuuluu?

a) 7

b) 75

c) 750

a) Ararat

b) Matterhorn

c) Annapurna

a) Raasepori

b) Lohja

c) Salo

• Näet oman tilauksesi tiedot kirjautumalla tilaushallintaan ikkunapaikka.fi-sivuston oikeasta ylälaidan sinisestä palkista löytyvän ”Kirjaudu”-linkin kautta.

• Käyttäjätunnuksesi on sähköpostiosoite, jonka olet antanut tilauksesi yhteydessä. Tarvittaessa saat uuden salasanan “Salasana hukassa” -linkkiä klikkaamalla.

• Mahdolliset muutokset tilaukseen tulee tehdä ensisijaisesti tilaushallinnan kautta.

• Ikkunapaikan tilausehdot kokonaisuudessaan löydät osoitteesta ikkunapaikka.fi/tilausehdot/.

Trivia

Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetty jen kirjoitusten ja/tai kuvien säilyttämisestä ja/tai palauttamisesta.

Ikkunapaikka on Suomen matkailualan liiton (SMAL), Pacific Asia Travel Associationin (PATA) ja Discover American Suomen osastojen toimialajäsen.

Levikkijakauma Matkatoimistovirkailijat 64 % Liikenneyhtiöt 11 % Toimitus ja markkinointi Päätoimittaja Riikka Krenn riikka.krenn@ikkunapaikka.fi Sofiankatu 4 C, 00170 Helsinki Puhelin 040 547 7682

Ulkoasu Juhana Mikkanen hello@juhanamikkanen.com

Mainonta Milla Himberg milla.himberg@ikkunapaikka.fi

Kirjapaino Printall AS ISSN 0786-7867

Viiperi

Mikkanen