Pohdin eräänä aurinkoisena syyspäivänä, miten kaupungin strategiassa mainitsemat arvot näkyvät kuntalaiselle arjen tasolla. Päätin lähteä kävelemään ja miettiä asiaa.
Ennen kuin avaan edes kotini oven, ajattelen pientä kotiani. Tämä on tärkeimpiä asioita mitä ihminen tarvitsee selviytyäkseen arjesta.
Pääsen suoraan kotioveltani kauniille rantaraitille, jota kaupunki on vuosi vuodelta rakentanut pidemmäksi.
Tänä vuonna saimme virransillan alle turvallisen reitin alittaa kaupunkia halkova pääkatu.
Matkallani näen kauniit puistomaisemat ja ihmisiä pyöräilemässä ja kävelemässä vastaan.
Takaani tulee kolme nuorta poikaa, enkä ymmärrä sanaakaan heidän puheesta, mutta olen iloinen siitä, että olemme saaneet Iisalmeen ulkomailta muuttaneita ihmisiä.
Kaupungin tulee huolehtia kaikkien asukkaiden hyvinvoinnista ja olen nähnyt, että hekin ovat kotiutuneet hyvin uuteen kotikaupunkiinsa.
Kansainvälisyys auttaa meitä näkemään itsemme osana tätä suurta maailmaa ja samalla ymmärtämään muita kulttuureja ja tapoja.
Tyytyväisenä jatkan matkaani auringosta nauttien ja pian ohitan muutaman vientiyrityksen tehtaan.
Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Höyryt nousevat piipusta ja niiden kuuluukin nousta. Näiden yritysten avulla olemme päässeet vaikuttamaan maailmalla, mutta se on vaatinut paljon rohkeutta.
Nämä maailmalta saadut kokemukset ovat tuoneet tullessaan ihmisille erilaisia työllistymis- ja uramahdollisuuksia, samalla vahvistaen seutumme kilpailukykyä ja vetovoimaa.
Kaikki yritykset ovat kaupungin dynamoita, jotka luovat uutta sekä tuovat kaupunkiimme elämää ja työpaikkoja. Iisalmessa kaikki saavat onnistua!
Ja taas matkani jatkuu ja ohitan kouluja ja kulttuurikeskuksen kirjastoineen. Näkyypä Rouva C ja
Irwinkin tulevan Iisalmeen pian. Kuten tiedätte, meillä kulttuuritarjonta on hyvin monipuolista.
Osaamista ja itsensä kehittämistä edistetään ja se taas luo omalta osaltaan hyvää arkea iisalmelaisille.
Reittini on nyt kulkenut niemennokasta lahdenpoukamaan, kunpa meilläkin lähdettäisiin uudelle tasolle tässä siltarakentamisessa.
Miettikääpä miten kiva olisi pyöräillä Lippuniemestä Makkaralahteen tai kaupunginsatamasta Kumpusaaren kautta länsirannalle? Kaupunki nousisi aivan uudelle tasolle pyöräilykulttuurissa. Rohkea avaus tämäkin.
Päätän kävelyni torin nurkalle, jään harmittelemaan sitä, että on sunnuntai, eikä mikään kahvila ole keskustassa auki, joten päätän ostaa take-a-waykahvin kioskilta ja istuudun samalla torille jututtamaan kuntalaista.
Kun kunnassa ollaan perillä kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta, on mahdollista tehdä tavoitteita ja päätöksiä, joilla on myönteiset vaikutukset kaikkien hyvinvointiin.
Iisalmessa arki on onnellista ja sujuvaa. Palvelut asukkaille tuotetaan tehokkaasti eri toimijoiden kanssa. Kaupungin kaikessa toiminnassa lähtökohtana ovat hyvinvoivat iisalmelaiset.
Iisalmi on juuri sopivan kokoinen kaupunki moneltakin kannalta, ja yksi harvemmin esille nouseva asia on liikunnan näkökulma.
Iisalmessa on helppoa ja vaivatonta harrastaa hyötyliikuntaa eri tavoin: kaupungin keskusta on tiivis, joten asiointi eri kaupoissa ja liikkeissä on helppo hoitaa niin, että auton jättää parkkiin vaikkapa Kirkkopuistoon.
Iisalmessa on mukavan paljon kerrostaloja ja monet iisalmelaiset asuvat hyötyliikuntapaikkojen vieressä, kun aina portaiden nouseminen on hyötyliikuntaa.
Eri kaupunginosista on sopiva kävely- tai pyörämatka keskustaan työpaikkoihin.
On vain yksilöstä itsestään kiinni, kuinka paljon harrastaa hyötyliikuntaa. Valitettavan usein pyrimme ajamaan autolla aivan kaupan oven eteen ja portaiden sijaan käytämme turhan usein hissejä.
Kaupungin keskustan alue on sopivan kokoinen ja meillä on erinomaisia liikuntareittejä, jotka usein alkavat lähes omalta kotiovelta. Kävellen, hölkkäillen tai pyöräillen on helppo lähteä liikkumaan eri puolille kaupunkia juuri sen pituiselle lenkille kuin haluaa.
Ja jos ei kevyen liikenteen väylät miellytä, keskustan ulkopuolelta löytyy useita maastoja, joissa voi liikkua luonnon helmassa. Sieltä löytyy mäkiä ylös ja alas, ja varmasti on vaihtelevia maastoja.
Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin ja naapurikuntien taajamiin.
Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi
Iisalmi kokoaan suurempi ja m ipu isempi liikuntakaupunki.
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Hyötyliikunnan lisäksi Iisalmessa on erinomaiset mahdollisuudet harrasteliikuntaan. Ei kovin monta sellaista urheilulajia löydy, joita Iisalmessa ei voi harrastaa. Ja kun ei mäkihypyn hurmaan Iisalmessa pääse, niin naapurikunnassa jo pääsee.
Iisalmessa on rakennettu lähiliikunta-alueita, urheilukenttiä ja on tasaisia kenttiä pallon pelaamiseen ja liukkaita jäitä jääurheiluun. On saleja ja halleja, joissa voi harrastaa.
Kolmannen sektorin panos Iisalmessa on äärimmäisen tärkeä, ja siitä kaikille seuraihmisille kuuluu iso kiitos: kaupunki on tehnyt olosuhteet, seurat ja yhdistykset järjestävät toimintaa.
Jälleen on vain yksilöstä itsestään kiinni, kuinka pal-
Päätoimittaja: Laura Koski, Iisalmen kaupunki
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino (Kajaani) Painosmäärä: 21 000 kpl.
Jakelu: Suomen Suoramainonta ja Posti
jon ja kuinka monta erilaista liikuntaharrastusta itselleen haluaa.
Unohtamatta tietenkään liikunta-alan yrityksiä, jotka täydentävät Iisalmen liikuntamahdollisuuksia omalta osaltaan erinomaisesti.
Eivätkä Iisalmen mahdollisuudet lopu hyötyja harrasteliikuntaan, kyllä täältä aika moni ponnistaa omassa lajissaan myös jopa Suomen huipulle.
Iisalmi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös tavoitteellisen kilpaurheilun harrastamiseen useissa eri lajeissa.
Iisalmi on tehnyt paljon arvokasta työtä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin eteen. Urheiluseuroja tuetaan, jotta niiden toimintamahdollisuudet säilyvät. Liikuntareittejä ja latureittejä rakennetaan ja ylläpidetään, jotta mahdollisuudet myös omaehtoiseen liikkumiseen ovat monipuoliset.
Usein sokeudumme omalle lähiseudullemme, kun olemme niin lähellä sitä. Jos työmatkallaan kävelee puiston ohi, oletko huomannutkaan, että siinä saattaa olla kuntoilulaitteita - ihan verovaroin hankittuna, juuri sinua varten?
Iisalmessa on helppoa olla elämänsä kunnossa. Iisalmi on kokoaan suurempi ja monipuolisempi liikuntakaupunki.
Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy
Kari RiiholaIisalme a arki elista ja sujuvaa.
Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla
Iisalmen Edvin Laineen oppilaat ovat oivaltaneet, kuinka omaan ympäristöön voi tehdä muutoksia –he tekivät vuonna 2019 kuntalaisaloitteen, joka johti katuremonttiin koulun edustalla.
Aloitteessaan oppilaskunta esitti, että Kirkonmäen kenttä saataisiin koulun välituntikäyttöön, henkilökunnan parkkipaikka siirrettäisiin pois koulun piha-alueelta ja että Savonkatu muutettaisiin kävelykaduksi koulun kohdalta.
Viime kesänä alueella tehtiin katuremonttia, ja nyt oppilaat ovat tyytyväisiä.
– Koulun piha on nyt monesti tyhjempi kuin ennen, koska niin monet oppilaat viettävät mieluummin välitunteja kentällä, oppilaskunnan edustajat kertovat monesta suusta.
Katuremontin yhteydessä Savonkatu katkaistiin koulun kohdalta autoliikenteeltä. Nyt kadun ylittäminen onnistuu turvallisesti, sillä mopot ja autot eivät voi ajaa siinä, missä piene koululaiset ylittävät kadun.
Myös rehtori Minna Taipale ja muut opettajat ovat muutokseen tyytyväisiä.
– Jossain vaiheessa villeimmillään koulun kohdalla oli mopojen kiihdytyskaista, kun ne hakivat vauhtia hypätäkseen Otavankadun kohdalla olleesta hidasteesta. Nyt liikenne on rauhoittunut, he kiittelevät.
Oppilaskunnan ideasta lähtenyt idea eteni aloitteesta valmiiksi noin kolmessa vuodessa. Aloite tehtiin vuoden 2019 syksyllä.
– Tämä on ollut hyvä esimerkki demokratian toiminnasta. Oppilaskunta on ollut tässä aloitteellinen ja saanut ison liikenneturvallisuutta parantavan muutoksen aikaiseksi, kertoo oppilaskuntaa ohjaava opettaja Anna-Maija Mansikkala.
” Samala kun k lulaiset lu at turvalista elinympäristöä, aloite osoitus siitä, e ä Iisalme a päätöksenteo a kaikki saavat istua.
Nykyajan koulussa opetellaan paljon yhteiskunnallisia asioita, ja aloitteen teko on erinomainen esimerkki kuntalaisvaikuttamisesta. Myös koululaisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa ja aloitteet kulkevat Iisalmessa omaa
nen ja lisuut aika o e mi neta aloitte
väylää pitkin päätöksenteossa. Samalla kun koululaiset luovat turvallista elinympäristöä, on aloite osoitus siitä, että Iisalmessa päätöksenteossa kaikki saavat onnistua.
Idean toteutuminen ja onnistuneen aloitteen tekeminen on poikinut jo uutta: parhaillaan kaupungin päätöksentekokoneistossa on menossa oppilaskunnan aloite, jossa ehdotetaan tehokkaampaa kierrätystä iisalmelaisille kouluille.
Myös tämä idea on lähtöisin oppilaskunnalta, jolta eivät ideat kovin
äkkiä lopu. Koulun omaksi toiminnaksi oppilaskunta on suunnitellut erilaisia teemapäiviä: listalla on Halloween-disko, sähkötön päivä, lemmikkipäivä, koululaukkupäivä ja monia muita.
– Teemapäivät ovat olleet mukavaa vaihtelua koulun arkeen. Lemmikkipäivänä meillä oli koululla lemmikkejä hamstereista hevosiin ja koululaukkupäivänä kirjoja kuljetettiin muun muassa kamera- ja aselaukuissa, Mansikkala kertoo.
Tuoreimpana ideana oppilaskunta
suunnitteli saman tien jo hyvänkielen päivää, jolloin rumat sanat olisivat kiellettyjä.
– Nykyajan nuoret ovat aktiivisia, kun heille annetaan mahdollisuus. Katuremontti oli kokonaisuudessaan hienosti onnistunut projekti, joka paransi liikenneturvallisuutta laajemminkin, Taipale kiittelee.
– Samalla se on rohkaissut oppilaita tekemään muitakin aloitteita. Tämä on paras tapa oppia kunnallista vaikuttamista, Anna-Maija Mansikkala kertoo.
Katuremontin jälkeen välituntialue laajeni kadun toisella puolella olevalle kentälle. Siellä on aiempaa enemmän tilaa välitunneilla pitämiseen. Siellä sopii tekemään vaikka ihmistunnelin, kuten oppilaan kadun avajaisissa tekivät. Edvin Laineen koulun oppilaskunnassa on aktiivisia nuoria. Oman koulun toiminnan lisäksi heillä on paljon ideoita, joista pääsevät hyötymään myös muut kaupungin asukkaat. Iisalmessa oman elinympäristön parantamisessa kaikki saavat onnistua.Ylä-Savon tulevaisuusfoorumin teemaksi oli tänä vuonna nostettu muun muassa kotoutuminen ja maahanmuuttajien työllistyminen.
Foorumissa otettiin kantaa eri näkökulmista kotouttamiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Monien mieliin hiipivä kysymys on, miten Ylä-Savon ja kunnat näissä pärjäävät.
Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen sanoo, että tulevaisuuteen pitää suhtautua positiivisesti. Hän uskoo, että Ylä-Savo pärjää monilla mittareilla ihan hyvin valtakunnallisessa vertailussa ja pärjää jatkossakin, vaikka sijainti ei olekaan paras mahdollinen.
– Iisalmi ei ole maakunnallisen keskuskaupungin välittömässä läheisyydessä, joten osaamisen ja osaavan työvoiman saanti on haaste.
Ronkaisen mukaan asiaa ei ratkaista yhdellä tai kahdella konstilla, vaan sitä pitää tehdä laajasti ja systemaattisesti. Myös yrityksillä on omia kanavia, ja kaupunki tukee niitä. Iisalmi haluaa vaikuttaa kansainvälisesti ja monipaikkaisesti. – Yritysten, kuntien, oppilaitosten, yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin sekä muiden järjestöjen kanssa pitää löytää yhteisiä ratkaisuja tä-
män haasteen selättämiseen.
Lapinlahden kunnanjohtaja Janne Airaksinen sanoo, että yksistään vetovoimaiset yritykset eivät riitä. Muutakin vetovoimaa pitää olla. Lisäksi Airaksinen näkee byrokratian vähentämisen yhtenä haasteena.
– Suomalaiset lupa-asiat ja järjestelmät ovat monimutkaisia. Se on nähty viime aikoina muun muassa ukrainalaisten työllistymisessä: monet viranomaiset vaativat omia kommervenkkejään, joten työhön pääseminen voi viedä kuukausia, vaikka tulija haluaisi aloittaa jo huomenna.
Pielaveden kunnanjohtaja Johanna Viita on samoilla linjoilla.
Hänen mukaansa Suomessa on jo nyt lukuisia ulkomaalaisia, jotka haluavat töihin, mutta eivät saa työlupaa.
Kuntien välinen yhteistyö on avain moneen kysymykseen, myös osaavan työvoiman saamiseen ja
maahanmuuttajien työllistymiseen.
Viita muistuttaa, että Iisalmi on mukana työllisyyden kuntakokeilussa. Pielavedellä puolestaan on hanke, jossa työntekijät ja työpaikat ovat onnistuneet löytämään toisensa.
– Jokaisella kunnalla on vahvuutensa. Näistä voitaisiin rakentaa yhteinen toimiva malli koko Ylä-Savoon, jolla saataisiin tekijät ja työpaikat paremmin kohtaamaan toisensa.
Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mielestä asian ytimessä ovat kunnat, yritykset ja oppilaitokset.
– Tällä kolmikannalla näitä pitää lähteä funtsimaan. Ammatillisten oppilaitoksen lisäksi myös peruskoulu ja varhaiskasvatus olisi hyvä saada mukaan.
– Ne voivat auttaa ulkomaisen työvoiman saatavuutta, kun tulijat näkevät, kuinka hyvin koko perhe voi kotoutua. Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen sanoo, että uskomalla itseemme ja hyvään yhteistyöhön Ylä-Savo voi pärjätä. Hänen mukaansa vieremäläi-
set yritykset ovat osoittaneet sen, että täälläkin voi pärjätä. – Ylä-Savossa onnistutaan, kun uskomme itseemme.
Meillä on paljon hyviä asioita ja hyvää yhteistyötä, meidän vaan pitäisi tuoda sitä vahvemmin esille ja kertoa ulospäin. Pitäisi saada aikaan positiivinen kierre, joka syntyy vain sillä, että kerromme positiivisia asioita ulospäin.
Suomalainen komppasi seminaarin avaussanat lausunutta ministeri Seppo Kääriäistä.
– Kääriäinen sanoi sen hyvin, että me jokainen olemme isossa roolissa, kun mietimme sitä, millaisen kuvan annamme omasta asuinalueestamme ulospäin.
Myös Sonkajärven kunnanjohtaja Simo Mäkinen korostaa jokaisen omaa vastuuta.
– Jokainen meistä tekee omalta osaltaan tulevaisuuden Ylä-Savoa tulevaisuuden yläsavolaisille, ovatpa he sitten syntyneet missäpäin maa-
ilmaan tahansa. Se pitäisi muistaa. Mäkinen mieluusti näkee myös alueen tiiviin yhteistyön menestystekijänä.
– Ylä-Savoa pidetään yhtenäisenä alueena. Keskinäisellä yhteistyöllä ja yhdessä tekemisellä on tällä pitkät perinteet, sen minä näen yhtenä isona vahvuutena.
Iisalmella ja Ylä-Savolla on hyvät mahdollisuudet onnistua, kun vaan tehdään yhteistyötä ja uskotaan itsemme, toteavat kuntajohtajat.
Ronkainen tuo esille myös asennemuutoksen, mitä Ylä-Savossa on jo tapahtunut. Iisalmi ei pelkää tehdä rohkeita avauksia ja tekoja.
Strategiansa mukaisesti Iisalmessa tuetaan Ihmisten ja kulttuurien moninaisuutta. Ketään ei jätetä yksin.
– Iisalmi ja Ylä-Savo ei ole takapajula, vaan pakolaisten vastaanottamisen myötä yläsavolaisten ihmisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat jo muuttuneet.
– Lisäksi Ylä-Savo on tiivis ja yhtenäinen työssäkäyntialue, jossa yhteistyöllä on paljon mahdollisuuksia kehittää toimintoja.
” Yläsav aisten asent t ulk alaisia kohtaan at jomuu un t.
” Työhön pääseminen voiviedä kuukausia, vaikka tulijahaluaisi aloi aa jo hu e a.
” Ylä-Savo a istuutaan, kun usk e its e.
”jaYhteistyölä yhde ä tekemiselä täälä pitkät perint t.Osaamisen ja osaavan työvoiman saanti on haaste. Työpaikkojan on jatkuvasti avoinna useilla eri aloilla.
Ministeri Seppo Kääriäinen sanoi seminaarissa, että oman alueen maineesta kannattaa pitää kiinni, koska sillä on iso merkitys, kun ihminen miettii muuttoa paikkakunnalle. Kukaan ei halua muuttaa alueelle, missä riidellään. Sen sijaan alue, jossa tehdään yhteistyötä, on kiinnostavampi. Oman alueen maineesta ja sen taustalla olevasta yhteistyökyvykkyydestä kannattaa pitää kiinni. Kääriäinen näkisi mielellään päättäjät, yrityskentän, oppilaitokset ja kolmannen sektorin yhteisen pyöreän pöydän ympärillä miettimässä, miten Ylä-Savoa koskevia asioita voitaisiin mahdollisimman hyvin ratkaista yhdessä.
Tiesitkö, että Iisalmen keskusta-alue on omassa kokoluokassaan Suomen kolmanneksi elävin?
Rambollin tekemässä keskusta-alueiden elävyysindeksien vertailussa Iisalmi saa 87,7 pistettä ja sijoittuu seutukaupunkien joukossa kolmanneksi.
– On mielenkiintoista huomata, että vaikka meidän keskustaa niin herkästi moititaan, sijoittuu se meidän kokoluokan kaupunkien joukossa mitalisijalle, toteaa elinvoimajohtaja Terho Savolainen Koko Suomen ykköstilalla paistattelee Kuopio, jonka saama pistemäärä on 94,7. Valtakunnan vertailussa Iisalmi on sijalla 31. Seutukaupunkien ykkösenä oleva Heinola saa 88,3 pistettä.
– Mitalisija tällaisessa tutkimuksessa on ihan hieno asia, sillä edelliskerralla vuonna 2021 olimme sijalla 41. Eteenpäin on siis menty, kertoo Savolainen.
olisi aivan keskustan alueella.
Parhaimmin Iisalmi pärjäsi liikuntapalveluiden indeksissaä.
Kategorian valtakunnallinen kärkikolmikko on Helsinki, Espoonlahti ja Mikkeli, neljäntenä tulee Iisalmi.
Liikuntapalveluissa huomioidaan lähiliikuntapaikat, kuntosalit, pallokentät ja uimahallit sekä -paikat.
– Tämä on hieno tulos ja varmaankin pitkälle sen ansiota, että liikuntapalveluja on keskitetty Kankaan alueelle, arvelee Savolainen.
Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partasen mielestä määrätietoista kehittämistyötä liikuntapalveluiden kehittämiseksi on tehty jo vuosia.
Kauppaneuvos Kalevi Hilli sanoi, että yrittäjien maailmassa Ylä-Savo on yksi yhteinen talousalue yli kunta- ja puoluerajojen. Miksi emme voisi katsoa kaikki yhdessä, että tuolla on meidän tulevaisuus, sitä kohti meidän pitää yhdessä mennä.
Hilli toivoi, että kunnat voisivat laatia yhteisen Ylä-Savon elinkeino-ohjelman. Sen ei tarvitse olla iso kasa paperia, vaan ihan vaan raamipaperi, jossa sanotaan, mihin me halutaan mennä.
Vertailussa selvitetään, millaisia palveluja keskusta-alueen asukkailla on 15 minuutin kävelymatkan päässä. Mukava vertailussa ovat kaupat ja palvelut, koulutus- ja terveyspalvelut, liikenteen ja liikkumisen palvelut, viheralueet, liikuntapalvelut ja kulttuuripalvelut.
– Tarkempia tietoja meilläkään ei ole, mutta todennäköisesti tuo liikkumisen osa-alue on meillä heikoin. Siihen tosin on tulossa muutoksia lähivuosina. Kaupungin omassa elinvoimaselvityksessäkin kehittämiskohteina esille nousivat pyöräteiden ja jalankulun helpottaminen keskustassa, Savolainen sanoo.
Jatkossa Iisalmi voi siis nousta indeksissään vielä korkeammalle, mutta Savolaisen mukaan se ei ole itsetarkoitus.
Kategorioittain katsottuna 70 pistettä on hyvä, kun lähes kaikki palvelut ovat 15 minuutin kävelymatkan etäisyydellä.
– Meidän pistemäärä ja kategoria on jo nykyisellään erinomainen (yli 85 pistettä), sillä lähes kaikki palvelut ovat alle kymmenen minuutin kävelymatkan etäisyydellä.
– Iisalmi on sopivan kokoinen kaupunki, jossa liikkumaan pääsee koti-ovelta ja rakennetut liikunta-olosuhteet ovat helposti saavutettavissa.
Markkinoinnin ja olosuhteiden kehittämisen painotuksina ovat olleet Kankaan liikuntapuisto ja Paloisvuoren liikunta-alue, jota tullaan myös jatkossa kehittämään erillisen kehittämissuunnitelman mukaisesti.
Liikuntaolosuhteiden kehittämiseen mukaan lukien kävely ja pyöräilyreitteihin on investoitu vuosina 2010 -2022 yhteensä noin 26 miljoonaa, suurimpina investointeina uusi uimahalli sekä koulujen liikuntasalit.
Lisäksi myös yksityiset yrittäjät ja järjestöt ovat investoineet omalta osaltaan liikuntaolosuhteiden kehittämiseen.
– Olemme rakentaneet jo useamman vuoden ajan yhden lähiliikuntapaikan vuodessa. Kaavoituksen keinoin on selvitetty optimaaliset sijainnit yhdyskuntarakenteessa, Partanen sanoo.
Maahanmuuttopäällikkö Lisbet Mattson sanoi, että monet palvelut, joita oppilaitokset, järjestöt ja kunnat tuottavat, ovat lisänä sille, mitä kotouttamislaissa vaaditaan. Ilman näitä lisäpalveluja ja vapaaehtoisten aktiivista toimintaa kotouttaminen olisi aika huonolla tolalla.
Mattsonin mukaan hyvät väestösuhteet ja rasismin ehkäisy, hyvän ja vastaanottavan ilmapiirin luominen on meidän jokaisen tehtävä, ei pelkästään kunnan tehtävä tai yksittäisen kunnan työntekijän tehtävä. On meidän kaikkien tehtävä, että täällä on hyvä olla. Hyvien väestösuhteiden luomisessa keskeisessä roolissa ovat järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt.
Vertailussa korkein kategoria on huippu, jossa lähes kaikki palvelut ovat alle viiden minuutin kävelymatkan päässä.
– Kyllähän me keskustaa koko ajan kehitämme ja pyrimme jatkuvasti luomaan edellytyksiä sillä, että mahdollisimman paljon kauppoja, palveluja ja työpaikkoja
Lähiliikuntapaikat ovat sijoitettu pääsääntöisesti koulujen yhteyteen. Lähiliikuntapaikkoja Iisalmessa yhteensä seitsemän, kävely- ja pyöräteitä 84 kilometriä. Uimarantoja keskustan alueella on neljä, lisäksi yksi talviuintipaikka.
Arkiliikkumista edistetään Partasen mukaan vahvasti suunnitelmakauden aikana syntyvän kävely ja pyöräteiden kehittämisohjelman ja sen toimenpiteiden kautta.
– Toki muutakin kehittämistä tapahtuu, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten liikkumiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Elämäni kunnossa -markkinointiteemalla tiivistään entisestään myös yhteistyötä kulttuurin ja liikunnan kanssa.
” Edelisen ke an vu a 2021 i e sijala 41. Et npäipn siis menty.
” Iisalmi kokoinensopivankaupunki, jo a liikkumaan kotipääselta.
Iisalmelaisissa kouluissa on opetettu yrittäjyyttä ja annettu yrittäjyyskasvatusta jo vuosien ajan, mutta tuoreimmassa hankkeessa yrittäjyyskasvatukseen haetaan uusia toimintatapoja.
Syksyllä alkanut TULOS (Tulevaisuuden Osaajat) -hanke kestää kaksi vuotta. Tavoitteena on rakentaa Iisalmeen yrittäjyyskasvatuksen polku, joka kestää läpi kouluajan. Siinä Iisalmi on ketterä edelläkävijä.
Projektipäällikkö Satu Suominen kertoo, että taustalla on idea siitä, että iisalmelaisten koululaisten ja yritysten välille syntyisi tiivis suhde, jotta nuoret opiskelujensa jälkeen palaisivat Iisalmeen ja Ylä-Savon töihin.
– Näin laajaa yrittäjyyskasvatusta ei aiemmin ole tehty. Kasvatus kun alkaa jo varhaiskasvatuksesta ja kestää lyseoon saakka.
Suomisen apuna hankkeessa oleva Juhani Ahon koulun opettaja Kaisa Aalto kertoo, että opetuksessa huomioidaan oppilaiden ikä. Yrit-
täjyyskasvatukseen kuuluu monia asioita, joiden ei heti edes arvaa olevan yrittäjyyskasvatusta.
– Varhaiskasvatuksessa se voi olla sitä, että leikitään kauppaa, ja yläkouluissa voi olla työharjoittelua ja lyseossa voidaan jo toteuttaa pienimuotoista yritystoimintaa kesätyönä, hän kertoo.
Yrittäjyystaitojen lisäksi myös ryhmätyötaidot ja monet arkiset asiat kuuluvat yrittäjyyteen, muun muassa sinnikkyys ja yritteliäisyys. Kaikki ei ole bisneksen tekoa.
– Hankeen aikana haluamme nostaa nuorten yrittäjyys-, innovaatio-, talous- ja työelämätaitoja vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita, Aalto perustelee.
Paikallisten yritysten kanssa halutaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Oppilaat voivat tehdä yritysvierailuja, mutta myös yritysten toivotaan vierailevan koululla kertomassa omasta toiminnastaan.
– Monille oppilaille tulee yllätykse-
nä se, kuinka kansainvälisiä yläsavolaiset yritykset ovat. Ja se, että työpaikoilla pitää oikeasti osata muun muassa vieraita kieliä. Tätä tietoisuutta voidaan kouluissa lisätä, Suominen sanoo.
Samalla kun yhteys oman paikkakunnan yritykseen syntyy, se voi tulevaisuudessa jalostua työharjoitteluksi, ensin yläkoulussa ja myöhemmin vaikkapa yliopistossa.
– Parhaimmillaan se johtaa siihen, että yritysten rekrytointimahdollisuudet parantuvat, Aalto arvelee.
Hankkeessa tavoitteena on houkutella kummiyrityksiä ja yksittäisiäkin yrittäjiä mukaan antamaan oma panoksensa koululaisten valistamisessa.
–Isoilla yrityksillä on tähän paremmat mahdollisuudet kuin pienil-
lä, mutta jokainen voi olla omalla tavallaan mukana. Haemme yrityksiä yrittäjäjärjestöjen kautta, mutta meihin saa olla yhteydessä myös suoraan.
alun perin tarpeesta, kun kaupungin yrittäjyyskasvatustiimissä pohdittiin jatkoa aiemmille hankkeille. Silloin huomattiin, että asioita tehdään usein hanke kerrallaan, jonka jälkeen toiminta hiipuu resurssipuutteiden vuoksi.
Kaupungin yritysneuvojana työskennellyt Heli Pironetti jakaa nyt kiitosta lyseon ja yläkoulun opettajille.
– He halusivat, että jatkossa Iisalmessa olisi sellainen yrittäjyyskasvatusmalli, jota voitaisiin toteuttaa hankkeen päättymisen jälkeenkin. Sillä tiellä Iisalmessa nyt ollaan.
Pironetti sanoo, että Iisalmi ja
Iisalmessa on tehty ilmastotyötä useiden vuosien ajan. Monessa kohtaa onkin yllätys, millä kaikella on vaikutusta ilmasto-ohjelmaan.
Kaupungin omassa ilmasto-ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että Iisalmi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päästöjen tulee laskea 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Iisalmessa ajatellaan pitkän aikavälin muutoksia ja huolehditaan luonnosta ja ympäristöstä.
Teknisen toimialan johtaja Kari Nissinen sanoo, että Iisalmi on jo hyvällä tiellä, sillä ilmastonmuutokseen kiinnitetään huomiota monella rintamalla.
– Reilun kymmenen vuoden aikana kokonaispäästöt ovat jo laskeneet 23 prosenttia. Tuo luku on vuodelta 2018. Suunta on hyvä ja olemme hyvässä vauhdissa, hän sanoo.
Esimerkiksi sähkölämmityksen päästöt ovat laskeneet vuoden 2007 tasosta yli 50 prosenttia. Kulutussähkön ja öljylämmityksen osuus pudonnut melkein puoleen.
–Vuosittain on tietenkin vaihtelua, koska joskus talvi on kylmempi kuin toisena vuonna. Lämmityksen osuus Iisalmen sähkönkulutuksesta on merkittävä. Sitäkin ollaan viemässä vähäpäästöisempään suuntaan.
Päästöjen vähentämistavoite otetaan kaavoituspäällikkö Sari Niemen mukaan huomioon kaikessa kaupungin suunnittelussa - myös päätöksenteossa. Jo aiemmin päätöksenteossa on huomioitu yritysvaikutukset, mutta nyt myös ilmastovaikutukset.
–Kaupunkisuunnittelussa päästöjen vähentäminen näkyy konkreettisesti myös siinä, että jalankulkureittejä ja työmatkapyöräilyä pyritään lisäämään.
Niemi kertoo, että esimerkiksi Mansikkaniemen koululla on monia ilmastopäästöjä vähentäviä vaikutuksia.
Koulu sijaitsee lähellä asutusta, joten liikennepäästöt vähentyvät. Lisäksi koulun katolla on aurinko-
paneelit, joten sähköä tuotetaan aurinkoenergialla. Ja koulurakennus lämmitetään maalämmöllä.
Myös sillä on vaikutuksensa, että Iisalmessa kaupat sijaitsevat siellä missä sijaitsevat.
–On aika yllättävää, että kaksi kolmasosaa iisalmelaisista asuu korkeintaan kolmen kilometrin päässä ruokakaupasta. Tällaiset asiat vaikuttavat kokonaisuuteen, kun kauppamatkat eivät ole pitempiä.
Myös ruokahävikki vaikuttaa kokonaispäästöihin.
–Iisalmessa on jo pitkään hyödynnetty hävikkiruokaa. Iisalmessa myös käytetään lähellä tuotettuja raaka-aineita, sillä kaupungin ruokapalveluiden lähiruoka-aste on lähes 20 prosenttia.
Koulujen ylijäämäruokaa on Iisalmessa myyty jo vuodesta 2018 lähtien. Mitä vähemmän ruokaa menee biojätteeseen, sitä pienempi on hävikki.
Hävikkiä pyritään pienentämään myös jätteiden lajittelua tehostamalla, jolloin jätteet saadaan te-
Satu Suominen ja Kaisa Aalto toivovat, että yrittäjyyskasvatuksella olisi vaikutuksia jopa tulevaisuuden rekrytointeihin.
Ylä-Savo tarjoavat hyvän maaston yrittäjyyskasvatukselle, kun alueella on monipuolista yrittäjyyttä eri kunnissa. Jos ja kun tänne halutaan hyviä yrittäjiä ja työntekijöitä, hyvä pohja voidaan luoda jo koulussa.
Kun oppilailta kysyttiin viime vuonna, mistä he kokevat saavansa eniten työelämää koskevia tietoja ja taitoja, vastaus oli koulu.
– Haluamme vahvistaa ja lisätä Iisalmen alueen elinkeinoelämän ja koulumaailman pitkäkestoista yhteistyötä. Sitä tällä hankkeella nyt rakennetaan, Suominen ja Aalto toteavat.
hokkaammin kiertoon.
Jätteiden lajittelu on yksi osa päästöjen vähentämistä. Kaupungin jätehuoltopäällikkö Piia-Reetta Kiljunen kertoo, että lähivuosina lajitteluvaatimukset Iisalmessa kiristyvät, sillä myös pakkaus- ja biojätteet tulee lajitella.
–Jo ensi kesänä aletaan kerätä pakkausjätettä laajemmin kotitalouksista. Biojätteen erilliskeräys laajenee Iisalmen taajamassa kaikkiin asuinkiinteistöihin vuoden 2024 kesällä, hän sanoo.
Taajamassa vähintään viiden asunnon kiinteistöissä tulee jatkossa kerätä biojäte, lasi-, kartonki-, ja muovipakkaukset sekä pienmetalli erikseen. Monissa taloyhtiöissä jo näin on tehty, mutta vaatimus laajenee.
Biojäte sen sijaan kerätään kaikilta asuiniinteistöiltä, myös omakotitaloista. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla.
–Uudet jätehuoltomääräykset ovat tulossa. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös jätteenkeräyksen uudistaminen, mutta siihen ei vielä oteta kantaa. Sen päätöksen tekevät päättäjät.
nsain set a uo
lä, mu m H alun
” Jos ja kun tä e halutaan hyviä yri äjiä jatyöntekijöitä, hyväpohja luodaan jok lu a.
Iisalmen uusi Uimahalli Saukko on hyvää vauhtia valmistumassa. Hyvää kannattaa odottaa ensi vuoden puolelle.
Uusi uimahalli on iso hyppy 2020-luvulle edellisen uimahallin jälkeen - olihan se rakennettu puoli vuosisataa sitten, viime vuosituhannella.
Uuteen uimahalliin investoiminen on erinomainen osoitus siitä, kuinka Iisalmessa huolehditaan asukkaiden hyvinvoinnista ja vahvistetaan koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa.
Uudessa uimahallissa kaikki on uutta. Nykyaikainen ja energiatehokas talotekniikka, valoisat ja avarat tilat, ja viihtyvyyttä jokaisessa kerroksessa. Yleisilmeeltään sisätilat ovat vaaleat.
Uimahallissa tärkein osa monien käyttäjien mielestä on tietenkin allasosasto.
Saukossa allasosasto on toteutettu asiakkaiden toivotusten mukaisesti. Halliin tulee kuusi allasta, kun niitä edellisessä oli neljä.
Aivan uutena altaana uuteen halliin tulevat hyppyallas ja vesihieronta-allas.
Hyppyaltaassa on kolmen metrin hyppytaso ja erillinen ponnahduslauta. Altaan sivulla on myös kaksi kiipeilyseinää, joissa voi kokeilla sormiensa pitävyyttä. Vesihieronta-altaassa voi hierottaa niskaa ja hartioita, selkää ja jalkoja.
Kun hyppyallas on erillinen, kuntouintiallas on pyhitetty kokonaan kuntouimareille ja vesijuoksijoille. Näin hyppääjien pärskeet ja roiskeet eivät häiritse kuntouintialtaan käyttäjiä.
Saukossa vesihierontalaitteet eivät häiritse myöskään monitoimialtaassa olevia, sillä vesihieronnalle ja lasten uimaopetukselle on omat altaansa.
Iisalmen uimahalli on aloittanut toimintansa vuonna 1974.
Monet iisalmelaiset ja yläsavolaiset nuoret ovat saaneet uimaoppinsa Iisalmen uimahallissa.
Uimahallissa on järjestetty myös monenlaisia tapahtumia, muun muassa hengenpelastusnäytöksiä.
Ison altaan ponnahduslauta on ollut nuorison, varsinkin poikien suosikkipaikka.
Uimahallin laajennusosa valmistui vuonna 1996.
Laajennuksessa uimahalliin tuli monitoimiallas, vesihierontapisteet sekä pienten lasten allas. Myös saunatilat lisääntyivät, kun perinteisen saunan rinnalle tuli höyrysauna.
Vanhan uimahallin kuntosalin yhteydessä oli aikoinaan painimatto.
Monitoimialtaan ja lasten ohjausaltaan lisäksi allasosastolla on matala pienten lasten kahluuallas.
Yksi merkittävä uudistus uudistuvassa uimahallissa on se, että kuntouintialtaassa ratoja on nyt kuusi aiemman neljän sijaan. Vaikka altaan pituus on edelleen 25 metriä, on leveyttä metritolkulla enemmän kuin vanhassa hallissa.
Kuntouintialtaan ja monitoimialtaan päädyissä kuvataitelija Tuula Lehtisen prosenttitaiteet lisäävät käyttäjien viihtyvyyttä. Pohjolankadun koivukujasta ideansa saaneet mosaiikkityöt tuovat mieleen kesäiset koivikot, joten ne varmasti luovat uuteen halliin hienon tunnelman.
Mosaiikkityöt muodostuvat isommista ja pienemmistä laatoista. Pienimmät ovat kooltaan vain muutaman sentin, kun taas isoimmat laatat parikymmensenttisiä.
Pukuhuoneet, saunat ja pesutilat on tehty vastaamaan 2020-luvun käyttäjien tarpeita.
Uudessa hallissa on periaatteessa kuusi erillistä saunaa - kaksi niistä on pieniä saunoja erityisryhmille.
Sekä miesten että naisten osastolla on kaksi saunaa: perinteinen ja höyrysauna.
Uimahallin aulaan tulee noin 40-paikkainen kahvio, jonka yhteydessä toimii myös lipunmyynti. Lisäksi uimahallissa on erillinen kokoustila, toimistotiloja sekä tila fysioterapiayrittäjälle.
Uimahallin toisessa kerroksessa on kuntosali, jossa on omat tilavat pukuhuoneet sekä erillinen ryhmäliikuntatila. Kuntosalin pinta-ala on 323 neliömetriä ja liikuntatilan 67 neliötä.
Omalla sisäänkäynnillä oleva kuntosali mahdollistaa laajat aukioloajat.
Uusi uimahalli Saukko avataan helmikuussa 2023.
Uuden uimahallin kuntouintialtaassa on kuusi rataa, kun nykyisessä niitä on neljä. Altaan pituus on edelleen 25 metriä. Altaan takaseinällä on prosenttitaidetta. Altaan syvyys vaihtelee 1,35 metristä kahteen metriin.
Isot mosaiikkityöt koostuvat erikokoisista laatoista.
Osa taideteosta on myös monitoimialtaan lasiseinä, jossa on kesäisiä vesipisaroita.
Tuula Lehtisen tekemässä taideteoksessa koivumetsässä on vuodenaikojen eri sävyjä.
Etualla lasten lasten kahluuallas, taustalla kuntouintiallas. Allasosasto on väriltään vaalea.
Toisen kerroksen kuntosalissa on suuret ikkunat ulos ja toimivat tilat kuntosalilaitteille.
Lasten kahluualtaan vieressä on syvä hyppyallas, jossa on kaksi kiipeilyseinää, kolmen metrin hyppytaso ja ponnahduslauta.
Tutustu tarkemmin: iisalmi.fi/uusiuimahalli
Mansikkaniemellä järjestetty Poppia ja piknikkiä -konsertti keräsi mukavan määrän kaupunkilaisia nauttimaan ilmaiskonsertista. Ensi vuodelle on suunniteltu samanlainan osallistavan budjetoinnin projekti.
Kaupungin kulttuuripalveluiden osallistavan budjetoinnin kokeilu sujui tänä vuonna enemmän kuin hyvin. Kesällä nuoriso sai oman tapahtumansa – Iisalmi Hoodsin ja loppukesällä Mansikkaniemellä nautiskeltiin piknikistä Petran ja Katri Ylanderin musiikin tahtiin.
Kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin on iloinen, että kokeiluvuosi sujuin hyvin. Samaa mieltä on myös Marja Kettunen kirjasto- ja kulttuuripalveluista.
– Saimme harvinaisen paljon suoraa palautetta heti tapahtumassa kävijöiltä. Näin spontaania ja iloista palautetta on harvoin saatu, he kertovat.
Työväentalolla järjestetty Hoods –tapahtuma keskittyi rap-musiikkiin. Esiintyjinä tapahtumassa olivat iisalmelaiset Pramatik ja LN Lege sekä valtakunnallistakin soittoa saanut ja kovassa nosteessa oleva Etta.
– Oli hienoa huomata paikan päällä, kuinka nuoret nauttivat tästä tapahtumassa. Se oli K-16, joten kohderyhmä nämä olivat nuoret ja nuoret aikuiset, Marja Kettunen kertoo.
Tapahtuma onnistui hyvin ja työväentalo oli paikkana nuorten mieleinen.
Toinen jo toteutunut tapahtuma
oli loppukesästä Mansikkaniemellä järjestetty Poppia ja piknikkiä, jossa esiintyjinä olivat Petra ja Katri Ylander.
– Puoli tuntia ennen alkua vielä jännitti, kun alue näytti lähes tyhjältä, mutta sitten alue täyttyi piknikille tulleista perheistä ja seurueista. Se oli todellinen hyvän mielen tapahtuma. Hyvä sää oli piste iin päälle, Marin kertoo.
– Koronan jälkeen tällaisille tapahtumille oli tilausta, he arvelevat.
Kokeiluvuoden budjetti oli 30.000 euroa, josta 10.000 euroa
oli LähiTapiolan lahjoitusta. Kaupunki haki määrärahan käytölle rohkeasti uusia toimintatapoja ja loi uusia ratkaisuja.
Kaupunkilaiset pääsivät itse päättämään. Ensin he ehdottivat, mitä summalla voisi järjestää ja seuraavaksi äänestettiin vaihtoehdoista mieluisinta.
Nuorten tapahtuma Hoodsit ja ulkoilmakonsertti voittivat. Kustannuksia näistä aiheutui hieman alle 20.000 euroa.
– Nuorille on tulossa vielä loppuvuoden aikana työpaja, lisäksi järjestämme vielä yhden kaikille kau-
Työväentalolla järjestetyssä Hoods –tapahtumassa esiintyvät iisalmelaiset Pramatik ja LN Lege sekä Etta.
punkilaisille suunnatun tapahtuman - tuomme vielä pimeään loppuvuoteen piristystä, Sanna Marin vihjaa.
Kulttuuripalveluissa kokemukset on kirjattu ylös ja tarkoitus on toteuttaa samanlainen osallistavan budjetoinnin projekti uudelleen ensi vuonna.
– Vaikka tämä on työläs projekti, niin lopputulos on niin palkitseva, että haluamme toteuttaa tämän uudelleen.
Ensi vuoden talousarviossa toteutukseen on varattu 20.000 euroa.
Kulttuuripuolella tietenkin toivotaan, että määräraha säilyy.
Osallistavan budjetoinnin toteutuessa kaupunkilaiset pääsevät taas
itse vaikuttamaan, kuinka määräraha käytetään. Lopputuloksena voi olla julkista taidetta jonnekin, se voi olla tapahtuma tai se voi olla konsertti. Alkuvaiheessa ehdotuksia ei rajata mitenkään.
Kun kysymyksessä on osallistava budjetointi ja osallistava tapahtuma, Marin ja Kettunen suunnittelevat myös sitä, että kaupunkilaiset voisivat itsekin olla suunnittelemassa ja toteuttamassa tapahtumaa.
– Erilaisten tapahtumien järjestämisessä on paljon sellaisia tehtäviä, joissa kaupunkilaiset voisivat itse osallistua myös toteutukseen. Silloin tavoite kaupunkilaisten osallistamisesta toteutuisi vielä paremmin ja pääsisimme toteuttamaan yhdessä.
” Näin sp taania jailoista palaute a harvoin saatu.
Kirjasto on parhaimmillaan paikka, jossa voi oppia jotain uutta. Erilaisten kirjojen lukeminen avartaa maailmankatsomusta ja tietokirjojen avulla voi hankkia uutta osaamista.
Mutta samalla kun maailma muuttuu, kirjasto seuraa kehitystä ja mukautuu ympäröivään maailmaan: jatkossa Iisalmen kirjastossa osaamisen kartuttaminen ei rajoitu pelkästään kirjoihin, vaan kirjastosta voi saada uutta tietoa ja uusia taitoja myös muilla keinoin – jopa etänä.
Iisalmen kirjastossa on aloitettu syyskuussa hanke, jolla kirjastosta kehitetään kansalaiskanavaa.
Kirjastonhoitaja Tuomo Lindfors kertoo, että Iisalmen kirjastossa on toteutettu aiemminkin muun muassa kirjailijavierailuja, jotka on striimattu kirjaston facebook-sivulle.
– Tämä hanke on luontevaa jatkoa tälle toiminnalle. Sen puitteissa sisältöjä tehdään huomioiden aikaisempaa paremmin kirjastojen lakisääteinen tehtävä demokratian ja sananvapauden edistäjänä.
– Sisällöt voivat olla yhteiskunnallisia keskusteluja, ajankohtaisia tee-
moja ja vaikkapa vaalipaneeleita, Lindfors kuvailee.
Striimaukset ja etäkatselun mahdollisuus ovat esimerkki siitä, että huomioidaan myös sellaiset kaupunkilaiset jotka eivät pääse paikalle. Ketään ei haluta jättää yksin.
Syyskuun alussa hankkeen hanketyöntekijänä aloittanut Kirsi Rautiola kertoo, että demokratiahankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä kirjastosta media ja kanava, jota kuntalaiset seuraavat.
– Kirjasto on nykyään enemmän kuin kirjojen lainaamispaikka.
Kirjasto on puolueeton ja neutraali matalan kynnyksen paikka, joka tarjoaa puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiselle, hän kuvailee.
Rautiolan mukaan jo ensimmäisten viikkojen aikana hankkeessa on verkostoiduttu ja saatu hyviä kontakteja. Tulevat tapahtumat ovat mielenkiintoisia.
– Meille on tulossa keskustelu- ja luentotilaisuuksia, joiden teemoina ovat muun muassa hyvinvointialue ja yläsavolainen kekriperinne. Lisäksi meillä on vieraita myös miesten viikolla ja mielenterveysviikolla. Haemme jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita.
Ensimmäinen hankkeen järjestämä tilaisuus oli Markus Leikolan kirjailijavierailu, jonka yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus Ukrainan tilanteesta. Keskusteltavaa riitti puolitoista tun tia.
– Se oli hyvä esimerkki siitä, millaisen foorumin kirjasto voi nykypäivänä tarjota, Rautiola kertoo.
Lindforsin mukaan tilaisuuksien striimaaminen eli suorat internetiin toteutetut lähetykset ovat jo tuttuja Iisalmen kirjastolle. Kirjailijavierailuja on välitetty etäkatsojille jo korona-pandemian aikaan.
– Tilaisuudet tulevat Facebookiin kaikkien nähtäville ja tarjoavat mahdollisuuden myös keskustella aiheesta. Tätä olemme tehneet jo vuosien ajan.
Jatkossa erilaisia tilaisuuksia kirjastossa voivat järjestää muiden muassa erilaiset järjestöt, yhdistykset, puolueet ja eri alojen asiantuntijat. Heitä kirjaston väki rohkaisee ottamaan yhteyttä tapahtumiin liittyen. Tässäkin on yksi Iisalmelle ominainen mahdollisuus tehdä ihmeitä yhdessä.
– Kirjaston rooli on järjestää tilaisuus, jossa voidaan keskustella jostain yhteiskunnallisesta aiheesta. Keskustelun lisäksi voimme järjestää myös striimauksen etäkatsojille ja tilaisuuden jälkeen jatkuvan keskustelun pohjaksi.
Syyskuussa alkanut Kirjastosta kansalaiskanavaksi –hanke kestää ensi vapulle saakka. Sen aikana Kirjastosta kansalaiskanava -hankkeen demokratia-tiimi ja Rautiola haluavat luoda toimintamallin ja työtavat, joiden mukaan samanlaisia tilaisuuksia voidaan järjestää myös hankeajan päätyttyä.
– Demokratia-hankkeita on aikaisemmin pilotoitu kirjastoissa Sitran rahoituksella. Kokeilujakson jälkeen Aluehallintovirasto myönsi erillisen hankehaun kautta rahoitusta useammalle demokratia-hankkeelle ympäri Suomea. Iisalmen lisäksi rahoitusta sai esimerkiksi Kuopion kaupunginkirjasto. Molemmissa hankkeissa on niin paljon yhteistä, että jos hakuaikaa olisi ollut enemmän, olisimme hyvin voineet miettiä yhteistä hakemusta.
Tuomo Lindfors ja Kirsi Rautiola toivovat striimausten lisääntyvän.on
Egyptiläinen Mohamed Elsayed tuntee kohta muutaman iisalmelaiskodin paremmin kuin omat taskunsa. Hän on aloittanut Iisalmessa tutkimuksen, jossa perehdytään talon sisäilman laatuun, lämpömukavuuteen, rakennuksen suorituskykyyn ja energianhalllintaan.
– Tutkimuksessa mitataan lämpötilaa, kosteutta, ilmavirtauksia ja sisäilman laatua. Tavoitteena on ymmärtää, miten esimerkiksi talon ilmanvaihto ja lämmöneristys toimivat, hän kertoo.
Elsayed kertoo, että tutkimuksen avulla voidaan havaita, millainen vaikutus esimerkiksi ikkunaremontilla tai lämmitysratkaisulla on sisäilmaan ja energiankulutukseen ja sitä kautta asumismukavuuteen.
– Kun vertaamme erilaisten talojen tuloksia, voimme toivottavasti havaita, millainen vaikutus eri asioilla on. Jos esimerkiksi joku harkitsee lämmitysjärjestelmän vaihtoa, voimme tutkimustuloksilla osoittaa, millainen vaikutus sillä on ollut aikaisemmassa kohteessa.
Tutkimuksen ydin on asumismukavuus ja luonnollisesti myös energiataloudellisuus. Yksi osa tutkimus-
ta on asukkaiden omat tuntemukset, mutta myös taloudelliset vaikutukset selvitetään.
– On luonnollista, että samat ratkaisut eivät sovi kaikkiin taloihin. Joka tapauksessa on tärkeää löytää toimivin ja kustannustehokkain ratkaisu jokaiselle, Elsayed kertoo.
Egyptiläinen Elsayed opiskelee tällä hetkellä Tampereen yliopistossa, jolle hän tutkimusta tekee. Tampe-
reelle hän on tullut Italian Venetsiasta, missä sikäläinen yliopisto tekee yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Iisalmeen hänet on houkutellut kollega Mari-Sohvi Miettinen, joka kuuli Elsayedin tutkimuksesta yliopiston kahvihuoneessa.
– Puoliksi huumorilla ehdotin, että meidän kotitalo Iisalmessa olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä talon rakenteet ovat niin poikke-
ukselliset. Ja täällä sitä nyt ollaan, Miettinen kertoo.
Iisalmen Touhulassa sijaitseva talo on rakennettu vuonna 1952 ja siinä on alun perin ollut puulämmitys. Nykyisin lämmitysenergia on maalämpö ja talossa on uusittu ikkunat ja tehty useita remontteja vuosikymmenten aikana. Seinärakenteet ovat harvinaiset, sillä niissä ei ole eristeitä.
Elsayedin mielestä Miettisten ta-
lon lisäksi haaveissa olisi löytää Iisalmesta sellainen talo, jossa on erilaiset rakenteet. Myös sellaiset talot kiinnostavat, missä kaikkia samanlaisia remontteja ei ole tehty. Silloin esimerkiksi rakennusten sisäilma ja energiataloudellisuus voisi olla erilainen kuin Miettisten kohteessa.
– Tavoitteena on löytää erilaisten remonttien välillä eroavaisuuksia. Sitten niitä voidaan vertailla.
Elsayed mittaa talojen energiatehokkuutta ja sisäilmaa joillakin mittareilla yhden kerran, mutta jotkut mittarit ovat paikallaan muutaman kuukauden.
– Mittareita meillä on sen verran, että voimme mitata samanaikaisesti kolmessa eri talossa. Mitä enemmän saamme dataa, sitä paremmin pystymme erilaisia kohteita vertaamaan, Elsayed sanoo.
Kaikki tutkimustulokset jäävät tutkimuksen jälkeen myös talonomistajan käyttöön. Näin niitä voi hyödyntää myöhemminkin.
Kun jumpassa on toistakymmentä osallistujaa, sählyvuorolla täydet joukkueet ja lentopallovuorollakin riittää pelaajia, niin mistä päin Iisalmea tuo kuvaus voisi olla?
Aika monesta, mutta kolmen pisteen vihjeenä sanotaan, että samalla alueella on 25 kilometriä latuverkostoa ja puolenkymmentä laavua. Ulkokuntoilulaitteita löytyy ja lisääkin on tulossa, talvella alueen jääpelit pelataan omassa kaukalossa.
Yhden pisteen vihjeenä vielä se, että alueella kulkee pitkät piuhat huippunopeaa valokuitua, joten internet-yhteydetkin pelaavat.
Nyt on jo helppo arvata, että kyseessä on tietenkin Hernejärvi, parinkymmenen kilometrin päässä Iisalmen keskustasta.
Yllättävän monipuolinen ja vilkas kylä, paikallisten asukkaiden mukaan talotkin tekevät kauppansa.
– Pari kuukautta taisi erään talon myyntiaika olla, ei sen pitempi. Näinä aikoina jossain on myyty pitempäänkin, tietää Eeva-Liisa Ålander, yksi hernejärveläisistä.
Vaikka Ålander ei ole syntyisin Hernejärveltä, häntä voi kyläläiseksi jo kutsua, kun on jo 20 vuotta Hernejärvellä asunut. Tietää jopa Esko Hukkasen kotitalon.
Syntyperäisiä hernejärveläisiä ovat sen sijaan Kari ja Jouko Laajalahti He tuntevat kylän kuin omat taskunsa. Samoin latuverkostot ja kaukalon laidat.
– Porukassahan täällä asioita tehdään. Ajetaan ladut ja jäädytetään kentät. Laavullekin riittää polttopuun tekijöitä, he kertovat.
Kyläläisten yhteisellä latuverkolla on siis mittaa peräti 25 kilometriä. Kaupunki tukee kyläyhdistystä, jonka nimissä ladut ajetaan talkoilla. Samalla ne pysyvät kunnossa myös koululaisille.
Hernejärvi on oiva osoitus siitä, kuinka Iisalmessa huolehditaan toisistamme, luonnosta ja ympäristöstä.
– Ennen täällä oli kuuluisa kolmiolatu, joka kulki Varpaselle, Nuorisoseuran talolle ja sieltä koululle.
Nyt meillä on neljän laavun hiihto: hiihdetään laavulta seuraavalle, Kari Laajalahti kertoo.
Paikalla olleen kolmikon lisäksi myös Hernejärven kyläyhdistys on aktiivinen.
– Heistä nyt ei kukaan päässyt paikalle, mutta heidän ansiotaan on monipuolinen toiminta. Paras kiitos siitä olisi kyläläisten aktiivinen osallistuminen jatkossakin järjestettyihin asioihin, kolmikko viestittää.
Syntyperäisillä hernejärveläisillä on joskus ollut toivomisen varaa nettiyhteyksissä, mutta kun sekin on nyt tuo valokuidun ansiosta kunnossa, toivomuslistassa on enää yksi asia.
– Kyläkauppa. Kun sellainen vielä Madesalmessa oli, sieltä sai yllättävän hyvin kaikkia ruokatarvikkeita. Lihaakin oli monipuolisesti. Mutta joku vuosi sitten kauppias sulki ovensa. Nyt on mentävä Sonkajärvelle tai yleensä Iisalmeen, Kari Laajalahti kertoo.
– Kauppa-auto ajaa kerran viikossa, mutta oma kauppa olisi tietysti iso asia. Ennen sai Madesalmen kau-
palta sahabensaakin, Jouko Laajalahti muistaa.
Vaikka kauppaa ei olekaan, kylä tuntuu silti yllättävän monipuoliselta ja vilkkaalta. Erikoiskalastusaluekin on.
– Tuohon Pitkäkoskeen istutetaan lohta ja taimenia silloin tällöin. Osa kaloista jää koskeen, mutta osa lähtee nousemaan virtaa pitkin yläjuoksulle. Ja arvaapa, ketkä siellä pitävät verkkojaan, miehet naurahtavat. Kylällä on maatalousyrittäjiä - luonnollisesti. Mutta myös muita yhden hengen yrityksiä: talkkaria, hierontaa, siivousta, konekorjausta, perhepäi-
vähoitoa ja monia muita.
– Aika paljon täällä on näitä yrityksiä. Mutta enimmäkseen kyläläiset käyvät kaupungissa töissä. Paikalliset yritykset ovat sellaisia, että itsensä työllistävät, Ålander tietää.
Mutta aktiivinen kylä on. Uusi liikuntahalli – Liikkis – on yksi kylän sykkivistä sydämistä. Koulun läheisyyteen vuonna 2015 valmistunut liikuntasali houkuttelee kyläläiset yhteisten harrastusten pariin. Tarjolla on jumppaa, lentopalloa, sählyä, sulkapalloa ja tietenkin padelia.
Iisalmen kylien verkkosivuilla osoitteessa www.iisalmi.fi/kylät pääset tutustumaan Iisalmen elinvoimaisiin kyliin. Sivuilta löydät kyläkohtaiset esittelyt ja tietoa kylien historiasta. Pääset sivujen kautta myös tutustumaan kyläyhdistysten toimintaan sekä löydät kyläyhdistysten yhteystiedot.
Kylien kehittämisen ja säilymisen tukemiseksi on perustettu vuonna 2014 ensimmäistä kertaa järjestäytynyt Kyläneuvosto. Sen tarkoituksena on mm. edistää Iisalmen kylien elinkelpoisuutta ja paikallista kulttuuria, asukkaiden hyvinvointia, alueen palveluiden säilymistä sekä kehittää kylien vakinaisten sekä kesäasukkaiden viihtyvyyttä. Tietoa Kyläneuvoston toiminnasta sekä yhteystiedot löydät iisalmi.fi/ kylät-sivulta.
Tervetuloa tutustumaan Iisalmen kyliin!
– Aika hyvin meillä käy porukkaa. Nuorimmat ovat pieniä lapsia ja vanhin osallistuja oli 84-vuotias, joka tosin muutti talveksi kaupunkiin jäätyään meidän lentopalloporukasta talvilomalle, Kari Laajalahti kertoo. Kyläläisten aktiivisuus luo lisää aktiivisuutta. Kun yhdessä tehdään, naapurit tulevat tutuiksi ja yhteishenki kylällä kasvaa.
– Kun vihdoin koronan jälkeen päästään taas tekemään ja touhuamaan, niin olisi kiva nähdä tapahtumissa enemmänkin uusia kyläläisiä. Tervetuloa mukaan vaan, Ålander kannustaa.
Kaupungin kyläsivujen lisäksi Hernejärven toiminnastalöytyy tietoa myös kyläyhdistyksen facebook-sivuilta.
Tutustu tarkemmin: iisalmi.fi/kylat
Hernejärveläiset Eeva-Liisa Ålander, Jouko Laajalahti ja Kari Laajalahti pitävät Hernejärveä erinomaisena asuinympäristönä, jossa on lähes kaikki tarpeellinen. Yhteishenkeä olisi vaikka muille jakaa.
”osoitusHernejärvisiitä, kuinka Iisalme a hu ehditaan toisista e, lu osta ja ympäristöstä.
Alueemme ainutlaatuinen ihmeidentekijöiden yhteisö – yritykset, oppilaitokset, yhdistykset, Iisalmen kaupunki ja ihmiset niiden takana – rakensivat By Iisalmi -markkinointi- ja yhteistyöverkoston mahdollistamaan Iisalmen alueen kasvua ja kukoistusta myös tulevaisuudessa.
By Iisalmi on näkyviä tekoja yhteisen hyvän eteen. Työskentelemme kaupunkimme puolesta niin, että se tunnetaan nyt ja tulevaisuudessa ihmeitä tuottavana, hyvinvoivien ihmisten ja yritysten yhteisönä, jossa arvostus ruokkii positiivista onnistumisen kierrettä.
By Iisalmi -brändin allekirjoitukses-
sa luvataan ”Emme odota ihmeitä. Teemme niitä.” Se tarkoittaa, ettei Iisalmessa odoteta, että joku muu ratkaisee haasteet, vaan täällä tartutaan itse toimeen.
Iisalmelaiseen tapaan yhteisön jäsenet keksivät ja toteuttavat rohkeasti uusia asioita, joilla kaupunkilaisten elämästä tehdään vieläkin parempaa, oli kyse sitten ihmisten, yritysten tai luonnon hyvinvoinnista.
By Iisalmi -allekirjoituksella signeeraamme yhteiset tekomme – kerromme sen alla asioista, jotka tekevät meistä uniikkeja ja tunnistettavia. Olemme
valinneet kulmakiviksemme meille tärkeät teemat: Maalla ja maailmalla – Iisalmessa ja sen lähitienoilla kiireetön elämänmeno yhdistyy kansainvälisiin menestystarinoihin.
Huolenpito – Tuemme ihmisten hyvinvointia kulttuurilla ja liikunnalla, ja huolehdimme luonnosta – se huolehtii meistä.
Rautainen yhteistyö – Iisalmen ihmeet syntyvät yhteisellä tahdolla, osaamiselle ja teoilla.
Jokainen iisalmelainen voi viedä oman kotiseutunsa viestiä maailmalle ja osallistua Suomen houkuttelevimman seutukaupungin rakentamiseen. Ihmeet tehdään yhdessä.
Tutustu tarkemmin iisalmi.fi/byiisalmi ja somessa #byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä
Koeasu Iisalmessa ja nauti elämästä luonnon ja kansainvälisten uramahdollisuuksien äärellä!
Kokeilusta kestosuosikiksi kehittynyt Iisalmen koeasumisen kampanja starttaa taas tammikuussa 2023.
Kampanjan perusidea on varsin yksinkertainen: seudulle kesätöihin tuleva nuori osaaja voi hakea Iisalmen koeasukkaaksi ja saada kesätyösuhteensa ajaksi ilmaisen asunnon Petterinkulma Oy:n vuokrakodista vastineeksi Iisalmen somelähettilään toimimisesta.
Täysin ilmaisen asumisen ja harrastamisen edut koko kesäkaudelle saa vain yksi muuttaja, mutta edullisia kesäkoteja Petterikulma Oy:n soluissa on tarjolla runsaammin.
Lisäksi vuoden 2023 uutuutena kampanjassa tulee olemaan Workcation #byiisalmi -sarja, jossa monipaikkaista työtä tekevä tai yrittäjänä toimiva voi yhdistää työn ja lomailun asumalla viikon ajan Spa Hotel Runnilla.
Runni tarjoaa rauhallisen ja inspiroivan ympäristön työskentelyyn ja vapaa-ajalle monipuolisia elämyksiä. Workcation -termi tarkoittaa eräänlaista etätyölomaa - ajanjaksoa, jolloin työskennellään etäyhteydellä miellyttävässä ympäristössä, jossa on mahdollista nauttia vapaa-ajasta omasta arjesta poikkeavassa ympäristössä.
Myös Workcation -koeasukas tulee toiminaan somelähettiläänä kertoen erityisesti työn ja vapaa-ajan yhdistämisen mahdollisuuksista Iisalmessa ja tienoilla.
koeasumisen kampanjaa on lähettilään varsinaisen asumisjakson lisäksi myös sitä edeltävä remonttija sisustusvaihe. Silloin Ylä-Savon ammattiopiston restaurointialan artesaaniopiskelijat remontoivat Petterinkulma Oy:n kampanjakäyttöön tarjoaman asunnon ja sisustavat sen valitun koeasukkaan mieltymyksiä kuunnellen.
Tämä uniikki vieraanvaraisuuden osoitus tuo esille myös paikallista koulutustarjontaa, osaamista ja yhteistyötä, jolla By Iisalmi -verkosto toteuttaa erilaisia bränditekoja.
Iisalmen arkkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski kertoo, että koeasumisen tarjontaa markkinoidaan tammikuusta maaliskuulle.
–Toivomme, että mahdollisimman moni seudun yritys hyödyntäisi edun lisäkoukkuna omassa kesärekrymarkkinoinnissaan.
Nuorille opiskelijoille syntyy Kosken mukaan aitoa lisäarvoa ilmaisesta tai edullisesta asumisesta kesätyöpaikkakunnalla.
– He voivat säilyttää vuokra-asuntonsa opiskelupaikkakunnalla ja kesätyöstä voi kerryttää säästöjäkin, kun asuminen ja harrastamien eivät kesällä niele joko lain-
kaan tai vain kohtuullisesti extraa.
Kampanjan uutuus, workcation-koeasuminen, tarttuu monipaikkaisen työn ja henkilökohtaisesta hyvinvoinnista huolehtimisen ilmiöihin.
– Meillä Iisalmen seudulla on oivat mahdollisuudet nauttia työn ja loman yhdistämisestä, sillä meillä on kiireetön ja luonnonläheinen ympäristö. Monipuoliset elämys- ja harrastus-
palvelut toteutetaan varsin kilpailukykyiseen hintaan.
– Ne tuovat vaikkapa hektiseen kaupunkiasumiseen kyllästyneelle kaivattua vaihtelua ja hölläämisen myötä syntyvää uutta luovuutta.
Koski sanoo, että Iisalmi kannus-
taa paikallisia yrityksiä vinkkaamaan tästä mahdollisuudesta yhteistyökumppanailleen.
– Varsinkin sellaisille, jotka voisivat olla potentiaalisia asettumaan pysyvämminkin seudulle yrittäjinä tai työntekijöinä.
Paremman työelämän puolestajapuhuja Aku Varamäki tulee By Iisalmi -seminaariin marraskuun alussa. Hän haluaa nostaa seminaarissa esille, kuinka arvokas hyvinvoiva työntekijä on työnantajalle.
Varamäki sanoo nostavansa esille asioita, joihin työpaikan johto voi vaikuttaa. Niitä ovat erityisesti psyykologiset perustarpeet.
– Minun lähestymistapani työhyvinvointiin on erilainen kuin monella muulla.
Varamäen mukaan moni ajattelee, että työhyvinvoinnilla ajatellaan oikeaa ergononomiaa tai keppijumppaa. Fyysistä hyvinvointia hänkin pitää tärkeänä.
– Kuitenkin esimerkiksi työn merkityksellisyys tai oppiminen ovat työyhteisössä niitä asioita, joihin johto voi suoraan vaikuttaa ja joilla on yhteys työntekijöiden hyvinvointiin, hän sanoo.
Suomalaisissa työyhteisöissä on usein arvellaan, miltä jokin asia työn-
tekijästä tuntuu.
– Paljon hedelmällisempää olisi jutella työntekijän kanssa ja kysyä häneltä itseltään, mikä työntekijän tekee hyvinvoivaksi.
Työssäjaksamisesta on puhuttu paljon, mutta Varamäki nostaa esille työssätylsistymisen.
– Jos ihminen tylsistyy työssään, silloin kaikki ei ole hyvin.
Varamäki sanoo, että ihmisen pitäisi päästä kokemaan työssään yhdessä tekemistä ja jos mahdollista, yhdessä onnistumista. Sen lisäksi olisi tärkeää, että ihmiselle on mahdollisuus oppia koko ajan uutta. Silloin on vaikea tylsistyä.
Yksi henkilökohtainen mittari voisi Varamäen mukaan olla myös työn merkityksellisyyden kokemus.
– Jos työntekijä ei osaa sanoa, mitä merkitystä hänen työllään on, se ei ole hyvä signaali.
Asiat ovat paremmin, jos työntekijä tietää, mitä merkityksellistä hän
By Iisalmi -seminaarissa kuullaan muun muassa Aku Varamäen ajatuksia siitä, kuinka työntekijöiden hyvinvointia voidaan parantaa.
tekee oman tiiminsä tai työnantajansa puolesta.
– Ihan parasta olisi, jos työnantaja saa työntekijän innostumaan ja
nauttimaan työstään. Hyvinvoivien työntekijöiden työpanos näkyy yrityksen taloudellisissa mittareissa, Varamäki vihjaa.
8.30 Ilmoittautuminen ja tervetulosmoothiet ja -kahvit
9.00 Seminaariohjelma Eino Säisä -salissa alkaa Avaussanat: Terho Savolainen, elinkeinojohtaja ja Juho Pulkka, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Iisalmen kaupunki
9.30 Shake up #byiisalmi Live- ja etäyleisöä osallistavaa ohjelmaa.
9.45 Mitä mielessä – Mieliteko! Liisa Pietikäinen muutosvalmentaja, Mieliteko-ohjelma.
10.15 Elämäni kunnossa! -taukovetreytystä keholle ja mielelle, Pekka Partanen, kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja ja Juho Ruotsalainen, liikunnanohjaaja, Iisalmen kaupunki.
10.30 Hyvinvointivalintoja ja -tekoja #byiisalmi: Maria Martikainen, hallituksen jäsen, Genelec Oy Kirsi Komulainen, henkilöstöpäällikkö, Normet Oy Katri Savolainen, CEO, Insinööritoimisto Savolainen Oy
11.05 Havaintoja hyvän elämän etsimisestä ja löytämisestä. Jukka Ryhänen, matkalla satavuotiaaksi oleva projektipäällikkö ja yrittäjä
11.30 By Iisalmi -tunnustus 2022 – yleisöäänestyksen voittajan julkistaminen ja uuden By Iisalmi -lähettilään esittely, Juho Pulkka, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki sekä Pihla Sallinen, 4H-yrittäjä, By Iisalmi -lähettiläs 2021
12.00 – 13.00 Lounastauko
Nauti Iltalypsyn lounaasta välittömässä tunnelmassa verkostoituen ja piipahda Elämäni kunnossa #byiisalmi -kiireettömyysloungen rentouttavassa miljöössä ottamassa hetki vain itsellesi!
LIVEstream iisalmi.fi/byiisalmiseminaari
#byiisalmiseminaari #byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä #elämänikunnossa
13.00 Seminaariohjelma Eino Säisä -salissa jatkuu Keynote puheenvuoro Katri Saarikivi, aivotutkija ja tiiminvetäjä Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.
14.00 Taukoliikuntaa pilates- ja hathajoogaohjaaja Minna Ruotsalaisen ohjauksessa.
14.15 Hyvinvointia työstä - näin luot kilpailuetua työntekijäkokemuksella. Aku Varamäki, työpäivämuotoilija, Workday Designers Oy
14.45 Tapahtuman päätössanat, Terho Savolainen ja Tiina Heikka
15.00 Leppoisat lähtökahvit ja mahdollisuus tutustua esittelypisteisiin 15.15 – 16.15 Kiireettömyysjooga: Viimeistele antoisa seminaaripäivä ja aloita kiireetön ilta hathajoogalla! Tarjoamme Elämäni kunnossa #byiisalmi -kiireettömyysjoogan livenä loungessa ja streamattuna etäosallistujille. Ohjaajana Minna Ruotsalainen / PilatesMinna Liikunta & Hyvinvointi
Aula- ja lämpiötiloissa voit tutustua esittelypisteiden inspiroivaan antiin, josta myös etäosallistujat pääsevät nauttimaan striimattujen livehaastattelujen muodossa.
Tarjoamme ohjelman ja kahvit veloituksetta 3.11.2022 mennessä ilmoittautuneille. LIVEstreamia voit seurata ilman ennakkoilmoittautumista.
Tapahtuman juontajana organisaatioshamaani, kuntamentori, Ihmeiden Iisalmen matchmaker Tiina Heikka
Tapahtuman musiikkielämykset tarjoaa Ylä-Savon musiikkiopisto
TEEMA
Vastuullisuus ja hyvinvointi vetovoiman lähteinä
OHJELMA
Katri Saarikivi Aivotutkija
Keynote
Iisalmi avasi keväällä Nelonen TV:n Iisalmen Diili-jakson yhteydessä vaikuttajahaun, jossa kaupungille haettiin seuturakkauden Amorin apulaisia – valovoimaisia somevaikuttajia, jotka ovat kiinnostuneita tutustumaan Iisalmeen ja tekemään sisältöjä kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista uraan ja vapaa-aikaan liittyen omille someseuraajilleen kohdennettuna.
Iisalmen matchmakerin tehtävät kiinnostivat somevaikuttajia, sillä hakemuksia tuli yhteensä 45. Tiukan karsinnan jälkeen Iisalmi päätyi yhteistyöhön kolmen keskenään hyvin erilaisen somevaikuttajakokoonpanon kanssa.
Syyskuussa kaupunkiin saapuivat seikkailemaan etenkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa suosittu viihteelliseen sisältöön profiloitunut Blokess, YouTuben haastevideoista tunnettu Siniverkkarimies seikkailijaperheineen sekä Diili-kisaajanakin tutuksi tullut organisaatioshamaani ja kuntamentori Tiina Heikka.
He kaikki heittäytyvät Iisalmen viestinviejiksi ja saivat aikaan uutta tunnettuutta ihmeistään tutulle Iisalmelle.
Sisällöntuotantoryhmä Blokessin Matti Roth ja Jussi Pulkkinen vierailivat muun muassa Ylä-Savon ammattiopiston kampuksilla ja opiskelijatapahtumassa, teki sketsin Jamppa Kääriäisen kanssa ja tutustuivat Olvi Oyj:n panimoon.
– Viikko Iisalmen Ihmeiden Iisalmessa on nyt ohi, mutta eiköhän tänne vielä palata. Onhan tämä Iisalmi hyvä paikka! Kuulemma Iisalmen ihmeiden selitys on se, että täällä on kaikkea tarpeeksi, muttei mitään liikaa. Varsinkaan turhaa kiirettä ja tärkeilyä. Jos tämänkaltainen elämäntapa kiinnostaa niin ei kun vaan nokka kohti Ylä-Savoa!, he totesivat Iisalmen viikkonsa jälkeen.
Tiina Heikalle kunnan kehittäminen on tuttua, sillä hän toimi viime vuoden loppuun asti Lapinjärven kunnanjohtajana ja tuli tunnetuksi erityisesti pienten kuntien puolesta puhujana.
Heikan mukaan Iisalmessa poikkeuksellista on tosi vahva sitoutuminen seutuun ja syvä arvomaailma.
– Arvopohja, josta juontuu se, että halutaan tehdä tosi asiakaslähtöistä työtä ja halutaan tuottaa todella hyvää laatua. Se näkyi joka paikassa, hän sanoo.
Kuntalehden haastattelussa Heikka kertoi itsekin tulleensa samaan päätelmään Iisalmen-vie-
railullaan.
– Se on myös omien päätelmieni tulos: Kunnan arvopohja kunnan toiminnassa on tosi vahva asia. Kun kaikki sitoutuvat siihen, pystyy tekemään isoja juttuja. Iisalmessa nähtiin Tiinan kuntakehittäjätausta mahdollisuutena synnyttää muutakin kuin perinteistä markkinointia ja somenäkyvyyttä, myös kehittämisideat otettiin vastaan.
Niistä tullaan kertomaan myöhemmin Iisalmen kymmenen ihmettä -artikkelikokonaisuuden yhteydessä.
Perhekanavaa YouTubessa pitävä Siniverkkarimies Tero Heikkilän viisihenkinen perhe tuli Iisalmeen tavoitteenaan tutkia, miten hyvän ympäristön kaupunki tarjoaa aktiiviselle lapsiperheelle, jossa on sekä varhaiskasvatus- että kouluikäisiä lapsia.
Siniverkkarimiehen perhe tutustui muun muassa Kangaslammin kouluun, perheystävällisiin yrityksiin, kuten Geneleciin ja Ponsseen ja nautti maaseudun rauhasta Haapaniemen Matkailussa.
Suosittu haastevideokin Iisalmessa syntyi: perhe jakautui blondien ja brunettejen joukkueisiin ja kisasi kulttuuri- ja liikunta-aktiviteettien parissa.
– Meillä oli etuoikeus tutustua Iisalmen kaupunkiin ja lähitienoisiin lapsiperheen näkökulmasta ja rehdisti voin todeta, että minusta tuli Iisalmi-fani!
– Jos me koko Suomessa jaksettaisiin puhaltaa yhtä hienosti yhteen hiileen, kuten Iisalmessa ihmiset tekevät omasta tittelistään riippumatta, meillä olisi asiat vielä paremmin.”, summasi Tero Heikkilä kokemustaan Iisalmen matchmakerina.
Kokonaisuudessaan Iisalmi pystyi tavoittamaan somevaikuttajien kautta haluamaansa yleisöä sisällöllä, joka puhuttelee juuri valittua kohderyhmää.
Iisalmen ydinviesti ei muutu, mutta se nostetaan esille eri kohderyhmille hiukan eri näkökulmista. Yhteinen ydinviesti on, että Iisalmessa on ainutlaatuisen hyvät mahdollisuudet elää merkityksellistä elämää luonnon, laadukkaiden palvelujen ja kansainvälisten uramahdollisuuksien äärellä.
Täällä on sellainen ihana lämpö ja ystävällisyys osana asiakaspalvelua. Se kelpaa kelle tahansa. Tarja Jeskanen, hotellinjohtaja, Original Sokos Hotel Koljonvirta
Viihtymispalveluilla ja esimerkiksi kulttuurilla on iso rooli siinä, että paikkakunnalla pysytään. Kulttuuripalvelut, vapaaajanviettomahdollisuudet, aktiivinen seuratoiminta, nämä kaikki ovat tärkeä osa paikkakunnan pitovoimaa.
Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki
Tämä on sellainen tiivis perheyhteisö. Raidatkin meidän logossamme kuvastavat Iisalmea. Ville Repo, toimitusjohtaja, Profile Vehicles Oy
Täällä on koti. Normet on aina ollut Iisalmessa. Olemme uskomattoman ylpeitä siitä, että yrityksemme kotipaikka on juuri Ylä-Savossa. Mark Ryan (Vice President, Equipment Offering & New Technology), Normet Oy
ARVOT
Jos teet yrittäjänä työtä, jolla ei ole arvopohjaa, särjet itsesi ja terveytesi jollakin tapaa. Laila Kämäräinen, yrittäjä, Keila- ja liikuntakeskus Liike
Välillä vaatii paljon rohkeutta sanoa asiat suoraan asiakkaalle. Mutta meidän on uskallettava puhua myös niistä asioista, jotka ovat asiakkaille tabuja. Tomi Niiranen, Business Controller, Equipment Business Line, Normet Oy
KULTTUURI
Tiina Heikka: Iisalmen ihmeitä etsiessäni löysin seuraavia, kaikissa keskusteluissani yhdistyviä seikkoja, ihmeitä, jotka tekevät Iisalmesta Iisalmen ja ovat minun näkemykseni mukaan Iisalmen menestyksen tekijöitä.
Päättäjät ymmärtävät täällä, että yritykset ovat kaupungin veturi. Jos yritys meiltä jotain pyytää, pyrimme siihen aina vastaamaan.
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
Asiat on hoidettava niin, että seuraavanakin pyhänä asiakasta hymyilyttää.
Antti Niskanen, yrittäjä, Pesolan Pihviliha Oy
LAATU
Emme ole halvin, mutta haluamme olla laadukkain ja innovatiivisin. Haluamme olla ambulanssien Ferrari. Ville Repo, toimitusjohtaja, Profile Vehicles Oy
Laatutason odotukset tulevat jo näistä paikallisista veturiyrityksistä, esim. Olvi ja Genelec ja heidän antamastaan esimerkistä. Kari-Matti Ruhanen, toimitusjohtaja, Savon Lasituote Oy
Asiakaslähtöisyys on menestyksemme avain. Haluamme olla lähellä asiakasta. Puhumme samaa kieltä ja toimimme samalla tasolla. Ratkaisemme asiakkaidemme ongelmia uudella tavalla, yhdessä.
Mark Ryan (Vice President, Equipment Offering & New Technology), Normet Oy
Täällä vallitsee valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden välinen yhteistyö ja arvostus. Kampittamisen halu puuttuu. Riitely on kuntalaisten verorahojen käyttämistä väärään paikkaan ja on selkeä imagohaitta. Täällä sitä ei tapahdu. Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki
Ei olisi ilman ELY-keskuksen myöntämää puolen miljoonan kehittämisrahaa ikinä saatu Smart Lucioita kehitettyä yksin omalla rahalla. Kari-Matti Ruhanen, toimitusjohtaja, Savon Lasituote OySavon Lasituote
Mikä on organisaatioshamaani Tiina Heikan löytämä 10. ihme, villi kortti?
Tutustu www.iisalmi.fi/iisalmen10ihmettä -sivulla Tiinan listaamiin ihmeisiin tarkemmin ja selvität myös villin kortin salaisuuden. Sivulla voit ilmiantaa lisää Iisalmen ihmeitä ja osallistua tuotearvontaan!
Iisalmen tienoon matkailussa ollaan taas ottamassa uutta kehitysloikkaa. Samaa Iisalmi ja tienoot –polkua on kuljettu määrätietoisesti jo puolenkymmentä vuotta, joskin itse toiminta alkoi huomattavasti aiemmin.
Viime vuosina toiminta on saanut lisää tuulta purjeisiinsa, kun toimintaa on organisoitu ja uusia matkailutoimijoita on liittynyt mukaan.
On syntynyt yhteinen verkkosivusto, jossa monilla matkailutoimijoilla on jo oma verkkokauppansa.
On saatu laajempaa diginäkyvyyttä verkossa, kun on vahvistettu yhteistyötä mainostoimisto Hurryn kanssa.
Kun toimintaan on oltu tyytyväisiä, on matkailutoimijoiden vauhti vain kiihtynyt. Nyt matkailutoimijat ovat hakemassa lisää oppia erilaisista työpajoista, joita on vuoden ajan toteutettu. Markkinointi- ja tapahtuma-asiantuntija Jarmo MIettinen on mielissään uusista tuulista, jotka matkailuyrityksissä nyt puhaltavat.
– Olemme saaneet mukaan erinomaisia matkailun yhteistyökumppaneita. Hurryn kanssa jatkamme edelleen mainostoimistoyhteistyötä, mutta sen lisäksi olemme saaneet mukaan Nordic Marketing Oy:n, Ellare Oy:n ja Kirsi Mikkolan Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:stä ensi vuodelle, Miettinen iloitsee.
Nordic Marketing on erikoistunut verkostojen ja yhteistyön virittämiseen. Sillä on osaamista jopa kansainvälisille markkinoille.
Ellare puolestaan on tuotteistamisen ja erilaisten reitistöjen suunnittelemisen ammattilainen, joten sen kautta yläsavolaiset yrittäjät saavat apua tuotteistamiseen.
Kirsi Mikkola on myös digitaalisuuteen perehtynyt markkinointialan ammattilainen, joka pystyy sparraamaan yrittäjiä nimenomaan digitaalisen näkyvyyden ja kaupan rakentamisessa.
– Kaikkien näiden ammattilaisten apu on nyt meidän jäsenten käytössä. Tässä on nyt mahdollisuuksia nousta ihan uusiin ulottuvuuksiin, Miettinen sanoo.
Iisalmessa tehdään töitä sen eteen, että pienilläkin yrityksillä olisi menestymisen edellytyksiä. Samalla haetaan uusia ratkaisuja
ja toimintatapoja. Työ on aloitettu jo syksyn aikana erilaisissa yrittäjien työpajoissa. Kaikkien työpajojen jälkeen, kun nykytilanne on kartoitettu, tavoitteena on yhdessä matkailutoimijoiden kanssa luoda yhteinen visio ja tavoite vuoteen 2025 saakka.
Parhaillaan Pohjois-Savossa rakennetaan myös maakunnallista yhteistyöverkostoa. Iisalmi on ehdottanut, että Iisalmi ja tienoot liittyisi yhtenä kokonaisuutena kehitteillä olevaan maakunnalliseen markkinointiyhteistyöhön.
Samaan aikaan uusia reittejä ja teemoja hahmotellaan myös Kirsi Piiraisen johtamassa hankkeessa, jossa haetaan kestävää kasvua Ylä-Savon matkailuun.
– Ylä-Savon alueella on paljon vahvuuksia, joista voidaan saada irti paljon enemmän kuin kuvitellaankaan. Kyselytutkimusten mu-
kaan muun muassa luonto, paikallisuus ja metsä ovat sellaisia, jota matkailijat arvostavat, mutta ehkä emme ole osanneet sitä markkinoida oikein.
Piirainen kertoo, että Ylä-Savoon ja Rautavaaralle on rakenteilla ydinreittejä, joista jokaisella on oma teemansa. Esimerkiksi Juhani Ahon reitti kuljettaa matkailijan Väärin pappilaan, Lapin-
lahden rautatieasemalle, Juhani Ahon patsaan kautta haudalle ja museolle, sekä vielä Kyrönniemeen ja Koirakoskelle savottakämppään.
Luontoteema kuljettaa Lapinlahden erikoismetsään, Paljakanvuorelle, Hällämönharjulle, Uuranholin rotkoon, Kiparille, Helvelinkattilaan ja Luontomuseoon. Lisäksi teemoja ovat Koljonvir-
ran taistelu, vesistöt, kirkot ja eri taiteilijoille luovuutta antaneet maisemat.
Teemojen yhteyteen tarvitaan Piiraisen mukaan matkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat palveluitaan ja tuotteitaan.
– Myös omien tuotteiden ja tarinoiden pitää olla kunnossa, ennen kuin kokonaisuudesta saadaan kunnolla hyöty irti. Tässä Ellare ja Nordic Marketing tuovat matkailuyrittäjille vahvaa osaamista ja haastavat omia ajatuksia, Piirainen sanoo.
Kulttuurireittien rakentaminen alkoi syksyllä ja jatkuu ensi vuoden puolella muun muassa valokuvauksilla, tuotepaketoinnilla ja -testauksilla.
Juhani Ahon teemalla on rakennettu Ylä-Savoon reitti, jonka varrella on paljon kirjailijan elämään liittyviä paikkoja.
Kyselyjen mukaan matkailijat arvostavat Ylä-Savossa luontoa, mutta ehkä pelkkä metsä ei riitä - luontoon pitäisi rakentaa myös aktiviteetteja.
Iisalmelaisella Kätfishillä menee hyvin. Viime kesänä bändi pääsi nousemaan Porissa Kirjurinluodolla lavalle, jossa ennen heitä esiintyi Cyan Kicks ja heidän jälkeensä Blind Channel.
– Tuo Porin Rock In The City –keikka oli aika siisti juttu. Ja muutenkin keikat ovat viime aikoina olleet isompia kuin aikaisemmin, bändi jäsenet Riko Rinnekangas ja Petu Partanen kertovat.
Kätfish tuli Iisalmessa suurelle yleisölle tutuksi lähes kolme vuotta sitten, kun Iisalmen kaupungin tilaama Haluun tehdä sun kaa ihmeitä -kappale julkaistiin.
Kaupungin tilausbiisi toi jäsenten mielestä hyvin nostetta Iisalmessa, missä bändin tuntee nyt aiempaa useampi. Omalta osaltaan kaupunki on siis auttanut bändiä ottamaan uusia askeleita menetyksen poluilla.
– Kyllä sillä sellainen vaikutus oli, ja ehkä se enemmän näkyy nimenomaan Iisalmessa. Olihan se kunnia-asia, että sellaista päästiin tekemään, he myöntävät.
Tuo By Iisalmi –biisi kuuluu edelleen bändin keikkasettiin.
– Tottahan toki, on se hyvä biisi ja varsinkin livenä se on kiva soittaa, kun siinä on tarttuva kertosäe ja se na-na-naanaa –kohta, sekin uppoaa yleisöön.
Kun Kätfish oli tehnyt By Iisalmi -kappaleen, poiki se heti muutamia uusia yhteydenottoja.
– Se toi muutamia uusia juttuja, muun muassa Iisalmen Peli-Karhujen maalibiisin teon.
– Ja tulihan meille muutamia kyselyi-
tä, josko olisimme tehneet enemmänkin tilausbiisejä, mutta halusimme keskittyä omaan tekemiseen taas, Partanen kertoo.
Bändillä oli jo ennen Iisalmen kappaletta varsin mukavan kokoinen kuulijajoukko eri puolilla Suomea. Oma fanijoukko on nyttemmin vain kasvanut.
Fanijoukolleen Kätfish on tarjonnut uutta kuunneltavaa sopivin väliajoin. Bändin omassa katalogissa on useita kappaleita, jotka ovat saaneet mukavasti soittoa.
Bändin normaali levytystahti on ollut pari singleä vuodessa. Haluun tehdä sun kaa ihmeitä ilmestyi 2020 samoin Ainutlaatuinen kusipää. Seuraavana vuonna ilmestyivät Baby Don’t Hurt Me ja Sä oot tähti.
Tänä vuonna Kätfish on löytänyt tuotannostaan uusia vivahteita, sillä singleissä Bye Bye BaBy ja varsinkin LOCO -kappaleessa bändi innostuu kuullostamaan ajoittain jopa rap-bandiltä. Kertosäkeet ovat tutumpaa Kätfish-meininkiä.
Lähes kolme vuotta sitten julkaistun kappaleen jälkeen vettä on virrannut Paloisvirrassa paljon. Tätä nykyä Aavee Tikkasen sijasta kitaraa bändissä soittaa Martti Koljonen. Bassoa bändissä soittaa Kristian Ruutala, joka on ollut mukana yhtyeen ensimmäisistä keikoista lähtien - välillä kiinni kitaran ja välillä basson kaulassa. – Kitaristin lisäksi ohjelmatoimisto on vaihtunut ja keikkamyyjä on vaihtunut. Ja olemme nykyisin eri kaupungeissa: Riko Iisalmessa, Kristian Kuopios-
sa, Martti ja minä Joensuussa, Petu Partanen kertoo.
Mutta keikkaakin on riittänyt. Tutuksi ovat tulleet Ruka ja Levi pohjoisessa, etelässä Lahti, Helsinki, Turku ja Pori. Onhan näitä.
– Parikymmentä keikkaa vuodessa. Se on ihan hyvä. Keretään tekemään musiikkiakin.
Uutta musiikkia bändi tekee tasaiseen tahtiin ja seuraava julkaisu on suunnitteilla vuoden vaihteen tienoille tai heti ensi vuoden alkuun.
Vielä syksyllä bändin jäsenillä ei itselläänkään ollut varmaa tietoa, millainen seuraavasta singlestä tulee.
– Nyt pari viimeistä kappaletta on ollut sellaisia, että niissä on vähän rap-vaikutteita. Ehkä seuraavassa sellaista ei ole, vaan siinä on jotain muuta.
– Meillä on onneksi sen verran erilaisia biisin alkuja jo laatikossa valmiiksi, että etsimme sieltä sopivia. Siellä on ihan potentiaalisia runkoja jo olemassa.
Lokakuun puolivälissä bändi kävi soittamassa studiosession Helsingissä ja seuraavana ohjelmassa olisi valita useista demo-kappaleista yksi, mitä lähdetään jatkojalostamaan lopulliseksi biisiksi.
Ennen kun kappale tavoittavat kuulijat, se käy vaihderikkaan matkan – muun muassa miksauksen, masteroinnin sekä levy-yhtiön levityksen läpi.
Sitä odottelemme.
” Olihan se ku ia-asia, e ä selaista päästiin tekemään.Katso lisää iisalmi.fi sekä FB, IG, LinkedIn, Twitter ja YouTube -ikonit.
uussa, t vä. siik
” Varsinkin livenä sitä kiva soi aa, kun siinä tar uva kertosäe.Petu Partanen, Riko Rinnekangas, Kristian Ruutala ja Martti Koljonen ovat päässeet jo vähän isommillekin lavoille Kätfishin kanssa.
