Iisalmen kaupungin tiedotuslehti Kevät 2025
Julkinen tiedote
KAUPUNKIPYÖRILLÄ LIIKKUMINEN
ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ
Tuleva kesä on jo seitsemäs, kun kaupunkipyörät kuuluvat katukuvaan.
Nyt pyöriä on 50 kappaletta ja niiden vuokrauspisteitä löytyy eri puolilta kaupunkia.
Matkailu- ja markkinointiasiantuntija Jukka Vattukallio kertoi kaupunkipyöriä tulleen kaupunkiin ensimmäisen kerran kesäksi 2019. Silloin aloitettiin varovasti 20 pyörällä.
Kaupunkipyörien käyttäjämäärät ja niillä tehdyt matkat ovat olleet kovassa kasvussa koko ajan. Viime vuonna uniikkeja käyttäjiä oli jo yli 550 ja ajettuja matkoja reilut 9000 kappaletta. Kaupunkipyörät mahdollistavat yhteistyössä Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä (YSAO), Savon ammattiopisto (SAKKY) ja Savonia-korkeakoulu.
- Toimisäätiö ylläpitää Kaakaun toimittamia pyöriä ja huolehtii, että ne ovat kunnossa ja niitä on vuokrauspaikoissa. Kaupunkipyörä vuokrataan Google Play- tai App Store -sovelluskaupasta ladattavan Donkey Republic -sovelluksen kautta. Sovellukseen liitetään maksukortin tiedot, joten kolikoilla ei tarvitse pelata. Pyörän voi vuokrata joko yhdeksi reissuksi tai kuukausimaksulla, ohjeistaa Vattukallio.
Ajomatkan jälkeen pyörä palautetaan mihin tahansa vuokrauspisteeseen, kadunvarteen sitä ei saa viskata.
”Pyörän vuokraus on turvallista”
Pyörien vuokrahinta riippuu käyttöajasta. Kuukausijäsenyys kannattaa ottaa käyttöön, jos tietää käyttävänsä pyörää paljon. Sovelluksen avulla näkee vapaana olevien pyörien sijainnit sekä avaa ja lukitsee valitun pyörän älylukon.
- Hienoa on myös se, että sama sovellus käy ympäri Eurooppaa kaikissa kaupungeissa, joissa on kaupunkipyörissä käytössä sama sovellus, vinkkaa Jukka Vattukallio.
- Pyörän vuokraus on turvallista. Jos ajokissa esiintyy ongelmia tai jos se varastetaan, asiasta pitää ilmoittaa sovelluksen kautta. Kaikki pyörät ovat samanlaisia, tavallisia polkupyöriä. Sähköavusteisia ne eivät ole. Itsekin käytän kaupunkipyöriä paljon työmatkoihin. Se on helppo aamulla ottaa käyttöön asuntoani lähellä olevasta vuokrauspisteestä ja jättää kaupungintalon edessä olevaan pisteeseen. Illalla taas sitten toisinpäin, kertoo Jukka Vattukallio.
Liikuntaharrastus on helppo aloittaa kaupunkipyörällä kokeilemalla, koska silloin ei joudu ostamaan omaa pyörää. Pyöräily on hyvä liikuntamuoto ja erinomainen vaihtoehto lyhyiden automatkojen sijaan. Ja onhan pyöräily edullista ja ympäristöystävällistä, puhumattakaan sen terveydellisistä vaikutuksista.
usein työmatkoihin.
Kiireneutraalit torikahvit
ke 18.6.2025 klo 17–19
Iisalmen torilla
∫ pullakahvit 150 ensimmäiselle
∫ uudet valtuutetut ja virkajohto jututettavissa
∫ kiireneutraali Iisalmi -tekoja: - huastelupenkin vihkiminen - liikennemerkkien lanseeraus - asennetarrojen jakaminen
∫ musiikkia, mutkatonta rupattelua
∫ kesätapahtumavinkkejä ja kevyttä iltatreeniä
∫ kesätyöntekijöiden Get Together Tutustu Mikorata-autoilija autoineen!Kiminkiin Lapsille mehua ja ilmapalloja
Tervetulloo!
iisalmi.fi/kiireneutraali
Jukka Vattukallio käyttää kaupunkipyöriä
Merkittäviä energiahankkeitaYMPÄRISTÖN HYVÄKSI
Iisalmessa viedään aktiivisesti eteenpäin useita ympäristöystävällisiä ja ajan myötä säästöä tuovia energiaratkaisuja.
Yksi isoimmista on Vuorimäen tuulivoimahanke, jonka kaavoituksen kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa.
Kaava sallii tuulivoimaloiden rakentamisen noin 2000 hehtaarin alueelle Iisalmen ja Pielaveden kuntarajan maisemiin.
- Kaavaprosessi onnistui hyvin, vaikka olikin pitkä, toimialajohtaja Kari Nissinen sanoo.
Voimala-alue sijaitsee noin 16 kilometriä Iisalmen keskustasta ja alunalkaen suunnitelmissa oli mukana vaihtoehto jopa 27 voimalan rakentamiseksi.
Kaavaa edistettiin vuorovaikutuksessa seudun asukkaiden kanssa ja voimaloiden määrä pudotettiin lopulta 16:een. Voimaloiden teho on noin viidestä kuuteen megawattia.
Hankkeen toteuttajana on ABO Energy Oy. Kaavasta on tehty valitus, joten aluetta ei päästä rakentamaan ennen kuin valitus on käsitelty hallinto-oikeudessa.
Toteutuessaan kyse tulee olemaan mittavasta, yli sadan miljoonan euron investoinnista.
- Tärkeää on, että kaava nyt sai valtuustossa selvän hyväksynnän. Alue on ainoa paikka Iisalmessa, joka on maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen osoitettu.
Vireillä on myös toinen tuulivoimahanke, jossa voimaloita on suunniteltu sijoittuvan Iisalmen kaupungin omistamalle Katajamäen tilalle, joka sijaitsee Kajaanin kaupungin alueella.
Kaavoitusprosessi alueella on vasta käynnissä ja kaava valmistunee syksyyn mennessä luonnosvaiheeseen.
Rajamäen aurinkovoiman osayleiskaavaa ollaan paraikaa laatimassa. Kunnanhallitus on hyväksynyt luonnoksen alkuvuodesta ja kaava on nyt nähtävillä ja kaupunkilaisten arvioitavana.
Tarkoitukseen on suunnitteilla noin 145 hehtaarin alue pääasiassa yksityisten omistamilla mailla nelisen
Iisalmessa tehdään aktiivisesti työtä ympäristöystävällisten energiaratkaisujen puolesta, Jarmo Ronkainen, Terho Savolainen ja Kari Nissinen kertovat.
kilometriä kaupungin keskustasta koilliseen. Hankkeen toimijana on Helios Nordic Energy Finland Oy. Kokonaisuus muodostuu kolmesta lähekkäin olevasta erillisestä alueesta. Paneelien tehoksi on suunniteltu sata megawattia.
Koko hankkeen arvo voi toteutuessaan olla 50 miljoonan euron luokkaa.
- Siinä itse paneeleiden osuus ei ole isoin, vaan rakentaminen. Siitä koituva hyöty on koko alueelle taloudellisesti merkittävä, kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen arvioi.
Pienempi hanke on Iisalmen Vesi -liikelaitoksella suunnitteluvaiheessa oleva aurinkopaneeleiden rakentaminen puhdistamon katolle.
- Laitos on kaupungin isoimpia sähkönkuluttajia, joten uudistuksella on tärkeää taloudellista merkitystä, Ronkainen sanoo.
Valmiin aurinkovoimalan sähköntuotto on noin 200 000 kw/vuosi,
sen biopolttoaineyhtiö Flying Forest Ltd:n uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantolaitoksen ja biopolttoaineiden tutkimuskeskuksen rakentaminen Soinlahteen.
- Kyse on maakunnallisesti merkittävästä, enimmillään jopa reilun miljardin luokan hankkeesta, Ronkainen ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen kertovat.
Pelkästään hankkeen suorat työllistävät vaikutukset ovat suuria. Tehdas käyttää materiaalinaan puuta, joten esimerkiksi puukorjuuketjun kautta työllisyysvaikutukset kertautuvat.
Myös koituvat verotulot ovat alueelle tärkeitä.
- Merkittävää on sekin, että kokonaisuuteen liittyy tuotannon ohella myös alan tutkimusta.
Yhtiöllä on käynnissä laitoksen esisuunnitteluprosessi yhteistyössä Devaltec LLC:n kanssa. Ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua tulevana syksynä.
- Suunnittelu on yhtiön mukaan edennyt hyvin aikataulussaan ja varsinainen rakentaminen alkanee parin vuoden kuluttua, mikäli kokonaisrahoituspaketti saadaan kasaan tavoitteiden mukaisesti.
mikä vastaa noin kymmenen prosenttia Vuohiniemen jätevedenpuhdistamon vuosikulutuksesta.
Pieni, mutta myös tärkeä energiahanke on Peltomäen ympäristöpuistoalueelle rakennettava akkuvarasto. Myös siinä toimijana on Helios Nordic Energy Oy.
Lupa on myönnetty teholtaan 0,5 gigawatin nykyaikaiselle akkuvarastolle. Akkuihin perustuvia järjestelmiä otetaan nykyään käyttöön taajaan ympäri Suomea. Akkuvarastolla voidaan varastoida energiaa esimerkiksi sähkön ylituotannon aikana ja purkaa sitä käyttöön myöhemmin tarpeen mukaan.
Marjahakaan on suunnitteilla kaasuajoneuvoille tarkoitettu tankkausasema. Toimijana hankkeessa on ST1. Tontti asemalle on jo varattu, mutta rakentaminen odottaa lupaprosessin valmistumista.
Vihreän siirtymän hankkeista kokonaan omaa luokkaansa on brittiläi-
Flying Forestin uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannon taustalla on EU:n tavoite hiilineutraalista lentoliikenteestä vuoteen 2050 mennessä. Sen välitavoitteeksi on asetettu päästövähennys 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Iisalmessa on jo pitkään toteutettu aktiivisesti vihreän siirtymän tavoitteita ja koko Ylä-Savossa ollaan monessa mukana.
- Kun Iisalmen tuuli- ja aurinkovoiman ohella naapurikunnissa toteutetaan myös biokaasulaitoshankkeita, kokonaisuudessa on paljon potentiaalia, Ronkainen sanoo.
- On hyvä, että alueella on useita uusiutuvan energian kanavia, sillä ne tuovat houkuttelevuutta, investointeja ja kilpailuetua koko seutukunnalle. Bio- ja puhtaan siirtymän energiaan keskittyvän klusterin syntymiselle on alueella hyvät mahdollisuudet.
- Meneillään on mielenkiintoinen vaihe. Uusiutuvat energiamuodot herättävät myös paljon vastustusta ja keskustelua, joka läntisessä Suomessa on jo käyty. Täälläkin sama keskustelu on nyt käytävä.
Iisalmessa investoidaan suuresti. Pari vuotta sitten valmistui uusi uimahalli, jossa tilastoitiin viime vuonna yli 200 000 vesiliikunnan ystävää. Tänä kesänä alkaa kulttuurikeskuksen uudistamis- ja peruskorjaus, jonka 30 miljoonan kokonaiskustannusarvio jakaantuu kolmelle vuodelle. Jäähalli/monitoimiareenan suunnittelu ja toteutus ajoittuu vuosille 2027-2029 ja siihen on budjetoitu 6,8 miljoonaa.
- Investointisuunnitelma on osa kaupungin talous- ja toimintasuunnitelmaa. Investointisuunnitelma valmistellaan ja hyväksytään viideksi vuodeksi eteenpäin, talousja toimintasuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Voimassa oleva ja hyväksytty investointisuunnitelma on aina valmistelun pohjana talous- ja toimintasuunnitelman laadinnassa. Suunnitteluun vaikuttavat aina erilaiset tarveselvitykset sekä kaupungin yleinen taloustilanne, kuten verot, valtionosuudet sekä yleinen kustannusten kehitys, kertoo talousjohtaja Eeva Suomalainen
Investointisuunnitelma ja siihen liittyvät taloudelliset laskelmat valmistellaan yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimialan sekä taloushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Talouspäällikkö Leena Miettinen vastaa investointisuunnitelman valmisteluun liittyvästä laskennasta. Leenan vastuulle kuuluvat myös teknisen toimialan talouden suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin liittyvät asiat sekä käyttöomaisuuskirjanpito.
- Marssijärjestyshän on se, että me valmistelemme esityksen, lautakunnat ja kaupunginhallitus käsittelevät sen ja viimeiseksi asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Päätöksenteko tapahtuu siten normaalin kuntademokratian mukaisesti, täsmentää Eeva Suomalainen. Teknisen ja ympäristötoimialan toimialajohtaja Kari Nissinen toteaa, että pitkän aikavälin suunnittelu on todella tärkeää investoinneissa.
- Esimerkiksi katuverkon korjaussuunnitelma on tiedossa vuoteen 2030 asti. Hätätapaukset ovat sitten tietenkin asia erikseen ja ne hoidetaan heti, toteaa Nissinen.
Talousosaamisella
Leena Miettinen ja Eeva Suomalainen tutkivat Iisalmen keskustan pienoismallia ajalta, jolloin rautatie meni Olville asti.
HYVINVOINTIA KAUPUNKILAISILLE
Hyvällä talousosaamisella ja pitkän tähtäimen investointisuunnitelmalla varmistetaan kaupunkilaisten hyvinvointia. Kaupungin elinvoimaisuus parantuu kulttuuriin, liikuntaan ja viheralueisiin tehtävillä investoinneilla.
”Kaupungin talous on vakaalla pohjalla”
pohjalla, koska taustalla on 12 ylijäämäistä vuotta. Nyt tilanne on se, että kaventuva tulopohja ei riitä kattamaan kasvavia menoja ja isoja investointeja. Lisäksi kaupungin talouteen vaikuttaa edelleen vuonna 2023 tehty sote-kiinteistöjen lunastus kuntayhtymältä. Sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen tapahtuu tänä vuonna, summailee Eeva Suomalainen.
on ollut Iisalmen kaupungin talousjohtajana jo kahdeksatta vuotta ja kuntasektorin kokemusta häneltä kertyy peräti 12 vuotta. Hän vastaa yhdessä teknisen ja ympäristö -toimialan kanssa investointisuunnitelmien valmisteluista.
- Kaupungin talous on vakaalla
Iisalmessa investoidaan asukasta kohti vuosittain keskimäärin enemmän kuin koko maassa. Kaikki asukkaat saavat nauttia esimerkiksi
Rakennushankkeet kuuluvat Kari Nissisen toimenkuvaan.
liikenteeseen ja liikunta- ja viheralueisiin tehtävistä satsauksista. Talousjohtaja Eeva Suomalainen
- Terveys, koti ja perhe ovat minulle tärkeimmät. Vaativaa työtä ei jaksa tehdä, jos nuo asiat eivät ole kunnossa. Täällä työyhteisössä meillä ovat asiat hyvin, kielteistä palautetta ei yleensä tule. Päätöksenteko sujuu ja töissä on luottamuksen ilmapiiri, asioiden valmistelu on laadukasta. Minulle herkkua on se, kun hankala ongelma on saatu ratkaistuksi ja lopputulos on vähintään tyydyttävä, summaa mieltymyksiään talousjohtaja Eeva Suomalainen.
Yksi kauneimmista retkikohteista sijaitsee Mansikkaniemen pohjoisrannoilla.
Suunnitelmaan sisältyy myös Ouluntien puolelta alueelle johtava näyttävä porttirakennelma, joka toisi Mansikkaniemelle ilmettä ja lisää huomiota.
Paitsi Mansikkaniemeä, Ouluntien eteläpuoleista aluetta on tarkoitus tulevaisuudessa kohentaa muun muassa rakentamalla nykyiselle peltoaukealle Mansikkaniemen tapahtumien aikaan käyttöön otettava pysäköintialue.
Myös Koljonvirran sillan alittavaa ja etelän puolelle jatkuvaa rantareittiä on määrä kunnostaa. Reitillä avataan näkymää vesistöön ja sillan lähelle kunnostetaan oleskelupaikka.
Mansikkaniemi sai uudisrakennuksen, kun sen liepeille valmistui koulurakennus. Kuva:Kaisla Rahkola.
TAPAHTUMIEN
KESÄ
Mansikkaniemellä vietetään tänäkin vuonna vilkasta kesää. Juhani Ahon museolla on perusnäyttelyn ohella muun muassa lastentapahtuma tiistaina 24. kesäkuuta.
Perinnepäivää vietetään sunnuntaina 27. heinäkuuta ja elokuun lopulla, sunnuntaina 31. 8. alueen valtaa Elotori.
Kaupungin kulttuuripalvelut vastaavat tä-
näkin kesänä kaupunkilaisten toiveisiin ja järjestää Poppia ja piknikkiä -tapahtuman sunnuntaina 17. elokuuta.
Pääesiintyjänä on Sara Siipola Koljonvirta Teatterin maalaiskomediasarja huipentuu Mansikkaniemen kesäteatterissa näytelmällä Turvetta ja timantteja!
Näytelmätrilogian viimeinen osa tuo lavalle
maisemassa ovat perinteet läsnä.
Heikki Luoman ja Jukka Mäkisen kirjoittaman ja koko Suomen rakastaman TV2:n maalaiskomediasarjan hulppean finaalin.
Ensi-ilta on 3.heinäkuuta ja esityksiä nähdään ajalla 5.7.–9.8.25
Ylä-Savon Nuorisoseurojen perinteisten Maakuntajuhlien pääjuhla on Mansikkaniemellä sunnuntaina 24.elokuuta.
Kuva: Kaisla Rahkola
Idyllisessä
Kuva: Caroline Moinel.
Juhani Ahon koti kertoo taiteilijan elämäntarinaa museon kävijöille kesäisin. Kuva: Caroline Moinel.
Teoksen valmistumisen vaiheisiin liittyy Matilaisella työläitäkin muistoja.
Kymmeniä tuhansia tonneja painavan kiviveistoksen materiaaleja jouduttiin kuljettamaan Oulaisista paikan päälle Simonniemelle useita kuorma-autolastillisia.
- Oli erittäin kylmä alkukevät ja tuulisella paikalla vietin useita viluisia tunteja työn edistymistä seuratessa.
Hänen kiviveistämöä varten tekemänsä luonnokset monikerroksisesta ja – osaisesta teoksesta olivat matkalla vaurioituneet, joten teoksen rakentaminen oli haastava urakka ja vei odotettua enemmän aikaa.
Teos symbolisoi Olvin tuotantoa,erästä voimallisimmista teollisuudenhaaroista vuosikymmeniin.
- Ennen kaikkea se on symboli yrittäjyyden ja oluenpanon muistomerkki, sanoo Matilainen.
Yksi kaupunkilaisille tutuimmista lienee Iisalmen kulttuurikeskuksen sisäänkäynnin edustalla vuonna 2001 paljastettu ”Pikarijäkälät” veistoskokonaisuus.
Se on kaupungin Matilaiselta tilaama teos, jonka nimi viittaa Iisalmelaislähtöiseen runoilija Helvi Juvoseen ja hänen tunnettuun runoonsa ”Pikarijäkälä”, jonka pohjalta teos rakentui.
- Pikarijäkälät on kunnianosoitus iisalmelaisille taiteilijoille, etenkin runoilija Helvi Juvoselle.
Teos on valmistettu Ristijärven harmaasta graniitista ja dioriitistä.
- Olen siinä kuvannut ihmisen elämänkaarta kolmen eri symbolistisen hahmon kautta.
Lapsuus ja nuoruus ovat osista pienin ja samaa dioriittia on kes-
Pikarijäkälät-veistos
ki-ikää kuvaava osa, vanhuus on kuvattu harmaassa graniitissa.
- Kun syvennyin kehittelemään teosta, tutustuin Juvosen tuotantoon ja olen siitä lähtien kokenut hänen luontoaiheiset runonsa erityisen läheisinä, Matilainen kertoo
Ehkä mieleenpainuvin työprosessi Matilaiselle itselleen on ollut Iisalmen kulttuurikeskuksen lämpiöön sijoitettu pronssiin valettu tilaustyö, elokuvaohjaaja, professori Edvin Laineen rintakuvana toteutettu muistomerkki.
- Valmistin teosta Helsingin Meilahdessa Vuokkolan ateljeessani. Professori Laine oli Erkki-isäni hyvä lapsuuden ystävä; Kankaan poikia kummatkin.
puhelinta oli vähän aikaa hiljaista, sitten kysyttiin minkälaisena mallina professori istuu. Edviniä kysymys huvitti ja hän jyrisi, että päämallina vain, mutta en minä päätänikään voi ottaa pois, olenhan juuri saanut tunnustuspalkintorahan ja olen vilustunut, joten pitääkö minun saamani rahat käyttää sairauskuluihin.
- Malli-istuntojen jälkeen olin muutaman viikon Berliinissä kivisymposiumissa ja kun tulin sieltä takaisin, sain tulla lämpimään ateljeehen; kaupungin rakennusvirasto oli laittanut ateljeeni lämpöeristeet kuntoon: tästä kiitos Edvin Laineelle !
on”Pikarijäkälät kunnianosoitus iisalmelaisille taitelijoille.”
Mallinsa hän muistaa huumorintajuisena, lämpimänä ihmisenä ja vaikuttavana persoonana.
- Hän tuli ateljeeseeni usein suoraan teatterilta ”täydellä höyryllä”. Ateljeeni ja samalla asuntoni oli vanha rakennus, jossa ei ollut kunnollista lämmitystä eikä juoksevaa vettä.
- Laine oli viluissaan ja paleli siinä mallina istuessaan ja ihmetteli samalla, miten minä itse tarkenen siellä. Vastasin, että huonosti, kun tämä rakennus on tällainen ”lato”.
Siltä istuimelta hän soitti Helsingin kaupungin rakennusvirastoon. Puhelinkeskustelu meni suurinpiirtein seuraavasti: Minä olen professori Edvin Laine. Istun mallina kuvanveistäjä Anu Matilaisen ateljeessa ja minä palelen. Toisessa päässä
Työ oli valmis vuonna 1987, oli Edvin Laine itsekin paikalla patsaan paljastustilaisuudessa Raatihuoneella.
- Iisalmen Kuvalippaassa kansalaisjuhlassa Edvin Laine piti puheen, tapansa mukaan käytti voimasanoja ja kehui ”Kylläpä Anu teki hyvän työn”.
Vain kaksi vuotta juhlavan patsaan paljastustilaisuuden jälkeen siirtyi Edvin Laine ajasta ikuisuuteen 84 vuotiaana.
- Sain Edvin Laineen omasta toivomuksesta tilaisuuden suunnitella hänen ja vaimonsa Mirjamin hautamuistomerkin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Myös Iisalmen vanhalta hautausmaalta löytyy useilta haudoilta Anu Matilaisen veistotaidetta.
Anu Matilaisen suurista julkisista veistoksista mainittakoon myös
Olvin synty on osa kaunista rantamaisemaa tehtaiden äärellä.
säveltäjä Toivo Kuulan kolme metriä korkea pronssipatsas Helsingin Taivallahdessa meren äärellä Toivo Kuula-puistossa.
Patsas paljastettiin 1988, sen oli tilannut Matilaiselta Toivo Kuula-Seura ry, joka myöhemmin lahjoitti patsaan Helsingin kaupungille.
Vesantolaisten osuustoimintayritysten toimesta Anu Matilainen suunnitteli Vesannon kirkon vierelle jykevän kiviveistoksen ”Kaskikivet”. Veistos paljastettiin heinäkuussa 1987, se oli ”Kunnianosoitus menneiden sukupolvien työlle ja rohkaisuna tuleville sukupolville”.
- Rautavaaran uuden kirkon kolmiosaiseen puiseen alttarireliefiin sisältyy minulle elämyksellisiä talvisia muistikuvia matkatessani joitakin kertoja Helsingistä ja Iisalmesta Rautavaaran uudelle kirkolle, jonne olin suunnitellut ja työstänyt alttarireliefin Meilahden ateljeessani; sakraalitaideteos ”Korven Kristus” valmistui Rautavaalle vietäväksi vuonna1982.
- Tilannekomiikkaa kyläbaarissa: kävin myöhemmin isäni ja tuttavani kanssa Rautavaaran kirkolla ja pois lähtiessä poikkesimme läheiseen baariin, jossa istuskeli paikallista väkeä turinoimassa.
Tuttavani kysyi eräältä isännältä mitä mieltä olette uudesta alttarityöstä? ”Hyvä peli vaekka onnii naesen tekemä” kuului napakka suora palaute.
Anu Matilaisen taideteoksia on paitsi Iisalmessa myös eri puolilla Suomea lukuisissa julkisten yhteisöjen kokoelmissa kuin myös yksityisissä kokoelmissa.
Anu Matilainen on ollut vuodesta 1975 muun muassa Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen .
kuvaa Helvi Juvosen runon teemaa.
Lentoon lähtö -teoksessa linnut ovat valmiina omalle matkalleen.
ALKUKOTI NÄKYY TAITEESSA AINA
JOLLAIN TAVALLA
Kaarina Kaikkosen tie taiteilijaksi kulki mutkan kautta, mutta loppu on historiaa. Iisalmi on aina jollain tavalla läsnä Kaikkosen teoksissa.
Iisalmella on ikuisesti pysyvä paikka taiteilija Kaarina Kaikkosen sydämessä. Iisalmessa syntynyt ja nuoruutensa viettänyt Kaikkonen on tehnyt merkittävän, edelleen jatkuvan uran kuvanveistäjänä niin kotimaassa kuin Suomen rajojen ulkopuolellakin.
- Hyvää kuuluu. Paljon on projekteja menossa. Kesäkuussa töitäni on esillä kahdeksassa näyttelyssä, Kaikkonen sanoo.
Hän arvelee, että iisalmelaisuus näkyy varmasti jollain tavalla taiteessaan.
- Kaikki luovuus on täällä minuun kasvanut ja monet asiat syntyvät lapsuuden kokemuksista ja muistoista. Ne varmasti ovat teoksissa läsnä.
Kaikkosen tie taiteilijaksi alkoi mutkan kautta. Lukion jälkeen ammattihaaveena oli tutkijan ura.
- Olin lukiossa hyvä matematiikassa, fysiikassa ja biologiassa. Ajattelin, että lääketieteellinen fysiikka olisi Kuopion korkeakoulussa ala, jota alan opiskella. Ja sinnehän minut valittiin.
Kaikkonen muistelee ajatelleensa, että kun syöpään ei vielä ollut parantamiskeinoja, hänestä tulee se, joka asian ratkaisee.
- Vähän liioittelen ehkä, mutta jotenkin niin minä ajattelin, että pitää parantaa maailma, tehdä jotain hyödyllistä ihmisille, Kaikkonen hymyilee.
Hän arvelee ajatuksen ihmisten pelastamisesta kummunneen isänsä kuolemasta, joka oli Kaikkoselle traumaattinen kokemus.
Lääketieteellisen fysiikan opiskelu vaihtui kuuden vuoden jälkeen taidealaan.
Loppu onkin historiaa. Kaikkosen taideteoksia löytyy ympäri maailmaa.
- Huomasin jossain vaiheessa, että
Kaarina Kaikkosen teos "I would love to blossom" on esillä kappelissa Ranskan Grenoblessa. Kuva: Veera Lipasti.
Kaarina Kaikkosen teos ”For Dust You Are and to Dust You Shall Return” on esillä ensi syksyyn asti Dauphinois-museossa Ranskan Grenoblessa. Kuva: Veera Lipasti.
ei minusta ole tutkijaksi, ei minulla ole sellaista pikkutarkkaa luonnetta. Olen liian suurpiirteinen. Tai olisin sitten ollut huolimaton tutkija, Kaikkonen naurahtaa.
Ehkä jotain tutkijaluonnetta Kaikkosella kuitenkin on. Kaikkosen teokset ovat usein suuria, joten teoksia on suunniteltava hyvin monesta eri näkökulmasta aina käytännön pystytystöistä ja lupaprosesseista lähtien.
- Se on ongelmanratkaisua. On kiehtovaa, kun on paljon ongelmia ratkaistavana. Kun ongelmat on ratkaistu, se ei olekaan enää niin jännää.
Taiteilijan työn tulokset ovat aina julkisia ja mielipiteitä teoksista on yhtä monta kuin on katsojaakin. Kaikkonen hymähtää, että joskus katsojilla on mielipide teoksista jo ennen kuin ne ovat edes valmiita.
- Muistan hyvin, kun sain tehtäväksi suunnitella mäkihyppääjä Matti Nykäsen muistomerkin. Sehän haukuttiin jo etukäteen ihan lyttyyn. Muistan muistomerkin paljastustilaisuudessa, kun kaksi miestä supattelivat keskenään, että herranjumala, sehän onkin aika hyvä, Kaikkonen sanoo huvittuneena.
”Monet asiat syntyvät lapsuuden kokemuksista”
KOIVUKUJALLE MUUTAKIN KUIN BIENNAALI
Koivukujabiennaali ilostuttaa jo viidettä kertaa Iisalmen Pohjolankadun pitkää koivukujaa 1. heinäkuuta – 3. elokuuta.
Koivukujabiennaalin kuraattoreina tänä vuonna ovat iisalmelaislähtöiset taiteilijat Kaarina Kaikkonen ja Heli Ryhänen
Biennaalin teemana on ”Totta vai Satua?”. Näyttelyssä on mukana 10 suomalaista kuvanveistäjää. Biennaalin teokset kertovat unelmista, haaveista, huolista, ilon hetkistä ja yhteiskunnallisista pohdinnoista.
- Viedään taide ulos ihmisille. Toivon, että Koivukujabiennaali tuo ihmisille ymmärrystä ja hyväksyntää, että kulttuuripuolellakin on merkitytä kaupungin
hyvinvoinnille ja kasvulle, Kaikkonen sanoo. Koivukuja on lisäksi Kaikkoselle tärkeä paikka nuoruusajoilta.
- Tyttölyseolla ollessa tultiin aina kartsalle kävelemään, Kaikkonen hymyilee.
Kaikkonen näkisi Pohjankadun koivukujalla mieluusti myös paljon muutakin käyttöä kuin vain biennaali.
- Siinä voisi olla vaikka kerran viikossa tai kuukaudessa katukirppis. Siinä samalla voi jutella ihmisten kanssa ja viettää aikaa rennosti. Jotain ryhmäliikuntaakin voisi olla, johon ohikulkijat saisivat liittyä. Talvella vaikka kaiken kansan lumiukkotalkoot, sehän olisi hauska.
Kerttu, Ronja ja Pihla löysivät mieluista lukemista kirjastosta. Seurakunnan kerholaiset käyttävät kirjastoa ahkerasti.
Iisalmen sydämessä
KULTTUURIN KESKUS UUDISTUU
Kirjaston lastenosastosta on tullut jo seurakunnan kerhossa käyville Kertulle, Ronjalle ja Pihlalle tuttu paikka.
– Käymme täällä lasten kanssa aika usein. Katsellaan kirjoja ja lainataan uutta lukemista, kerhonohjaajat Pia Jauhiainen ja Mervi Holmakari kertovat.
Kevät toi kerholaisille niin kuin kaikille kulttuurikeskuksen kävijöille uuden tilanteen. Talon ovet sulkeutuivat mittavan peruskorjaus- ja uudistamishankkeen ajaksi ja avautuvat jälleen kolmen vuoden kuluttua.
Seurakunnan kerhossakin on mietitty monen muun tavoin, miten välivuosina kirjojen lainaaminen onnistuu.
Keinot keksitään, ohjaajat sanovat.
Kirjaston evakkotilana toimii alkavan kesän alusta lähtien liikekiinteis-
tö Pohjolankadun ja Kankaankadun risteyksessä ja kaikille muillekin talon toiminnoille on omat väliaikaisratkaisunsa löydetty.
Esimerkiksi tapahtumat järjestetään nuorisotalolla, kansalaisopiston kurssit siirtyvät pääosin kouluille, musiikinopetus ja bänditoiminta Edvin Laineen koululle, kuvataidekoulu Kauppahallille ja muu kuvataide Lyseolle.
Isossa peruskorjaus- ja uudistamishankkeessa tärkeänä tavoitteena on säilyttää rakennuksen kulttuuriperintö ja arkkitehtoninen ilme.
– Samalla sen toiminnallisuutta ja turvallisuutta parannetaan vastaamaan nykypäivän tarpeita, insinööri
Sami Antikainen ja rakennusarkkitehti Minna Voutilainen kertovat.
Rakennuksen suojeltu ulkonäkö
ei muutu, mutta sisätiloissa tapahtuu paljonkin.
– Alkuperäinen arkkitehtoninen ilme pyritään silti säilyttämään myös sisätiloissa.
Vuosina 2025–2027 toteutettava hanke on mittava projekti, jonka kustannusarvio on lähes 29 miljoonaa euroa.
tilaa, joka voi toimia tarvittaessa myös aula- ja lämpiötilana, Antikainen kertoo.
Pohjakerroksen toiminnallisuutta parannetaan uusilla tilaratkaisuilla laajasti.
”Uusitut tilat taipuvat moneen”
Rakennustyöt on tontilla jo aloitettu työmaan perustamisella ja rakennuksen tyhjentämisellä sekä purkutöillä.
– Merkittävin rakenteellinen muutos tulee olemaan sisäpihan kattaminen. Se luo monikäyttöistä lisä-
Kokonaan uutta on muun muassa pohjakerrokseen tuleva Black Box -tapahtumatila. Se on mitoitettu noin 50 henkilölle, ja on varustettu liikuteltavalla teleskooppikatsomolla ja nykyaikaisella esitys- ja äänitekniikalla.
Salitilat, kuten Eino Säisä -sali ja Karl Collan -sali, säilyvät nykyisen kokoisina, mutta niiden tekniikkaa ja akustiikkaa päivitetään vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.
Rakennukseen tulee uusi tarkkaamotila, jota on kehitetty Genelec Oy:n kanssa. Tarkkaamon kautta pystytään ohjaamaan talon läpileikkaavaa ääniarkkitehtuuria.
–Yhteistyössä Genelecin kanssa kulttuurikeskukseen toteutetaan innovatiivinen äänijärjestelmä, joka tarjoaa ainutlaatuisen elämyksen kävijöille.
Talotekniikka rakennuksessa on käyttöikänsä päässä, joten se uusitaan kokonaisuudessaan. Taloon tulee uusi ilmanvaihto-konehuone, joka sijoittuu rakennuksen pohjoispäätyyn.
– Tavoitteena on kaiken kaikkiaan terve rakennus, jossa käytetään elinkaariedullisia ja energiatehokkaita ratkaisuja, Antikainen ja Voutilanen kertovat.
Suunnittelua on ohjannut periaate rakennuksen monikäyttöisyydestä.
– Tarkoitus on, että kulttuurikeskus on mahdollisimman monipuolisesti kansalaisten käytettävissä vielä pitkälle tulevaisuuteen, kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin ja sivistys- ja hyvinvointialan toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen sanovat.
Pelkästään moderni ääni- ja valotekniikka avartavat niin salien kuin uuden Black Box -esitystilan käyttö-
Uuteen tilaan tuleva iso portaikko toimii tarvittaessa pienimuotoisten esitysten katsomona.
mahdollisuuksia.
–
Uutta tilaa voi hyödyntää niin nukketeatteri- kuin tanssiesityksissä, huoneteatterin tai pienimuotoisempien konserttien esityksissä.
Avara, kaikki kerrokset yhdistävä tilaratkaisu, jossa on otettu käyttöön katettu sisäpiha, luo valoisan kokonaisuuden, joka taipuu monenlaisiin uusiinkin käyttötarkoituksiin.
– Uusi tekniikka laajentaa salien käyttömahdollisuuksia myös erilaisiin kongressi- ja muihin tapahtumin, ja valoisaa atriumia ja Blakc Boxia
voi käyttää vaikkapa niihin liittyvien tilaisuuksien järjestämiseen.
Monikäyttöisyyden idea toteutuu muun muassa kerroksia yhdistävissä "jättiportaissa" ja niiden hyödyntämisessä.
Niitä voi käyttää esimerkiksi pienimuotoisempien, aulassa pidettävien tapahtumien tai esitysten katsomona.
Alakertaan sijoittuu muun muassa lasten ja nuorten oleskelutila ja samalla se tarjoaa esimerkiksi kirjaston käyttäjille rauhallisenoleilupaikan.
Rakennuksen läpi avattava, valoisa tila saadaan aikaan muun muassa ottamalla käyttöön rakennuksen sisäpiha.
– Valoisaan alakertaan sijoittuu myös uusi taidenäyttelytila, joka sekin on eri tavoin muunneltavissa, Marin kertoo.
Talossa on haluttu säilyttää sen perinne monia toimintoja yhdistävänä ja erilaisten käyttäjien yhteisenä keskuksena.
– Niin, että siellä jatkossakin voi konserttikäynnillä pistäytyä vaikkapa kirjastossa tai vanhemmat voivat lasten muskaritunnin aikana tutustua taidenäyttelyyn, Kirsi-Tiina Ikonen sanoo.
Kun eri palvelut ovat saman katon alla, se mahdollistaa yhteisen ideoinnin myös talon toimijoiden, kirjaston, musiikki- ja kansalaisopiston kesken.
– Yhteistyötä voidaan jatkossa syventää yhä enemmän, Sanna Marin sanoo.
Seuraa Iisalmen kulttuurikeskuksen uudistusta verkkosivuilla: iisalmi.fi/uudistuvakulttuurikeskus
Tutustu tarkemmin
Paljon tekoja PÄÄSTÖT PIENIKSI
Kaupunki on monin eri keinoin onnistunut vähentämään kasvihuonepäästöjä viimeisen lähes parinkymmenen vuoden aikana.
Tuoreet laskelmat kertovat, että vuoden 2007 jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet lähes puolella eli 47 prosenttia jo vuoteen 2003 mennessä.
Hyvä kehitys jatkuu. Asukaslukuun suhteutettuna Iisalmen luvut ovat pienempiä verrattuna esimerkiksi Pohjois-Savon keskiarvoon.
- Suurimmat päästölähteet ovat liikenne, maatalous ja lämmitys ja näissä erityisesti kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet merkittävästi.
Etenkin liikenteen suhteen tarvitaan vielä päästöjä vähentäviä ratkaisuja, ilmastokoordinaattori Kirsi Savolainen kertoo.
Maataloudesta koituviin päästöihin ei kaupunki suoraan voi juuri vaikuttaa muuten kuin painottamalla viestinnässä ilmastotavoitteita.
Ilmastosuunnitelman toteumaraporttiin viimeisimmältä valtuustokaudelta vuosina 2021-2025 on raportoitu noin 60 eri kokoista ilmastotoimenpidettä.
- Kaikki eivät välttämättä ole suuria, nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä tulokseltaan merkittäviä, mutta pitkällä aikavälillä ja laajasti toteutettuna pienemmätkin teot ovat merkittäviä.
Järeimpiä toimia ovat esimerkiksi kaupungin toimitiloilla energiajärjestelmän muutokset, kun aurinkopaneeleja on otettu käyttöön ja ylipäätään pyritty lisäämään uusiutuvaa energiaa, niin sähkösopimuksessa kuin esimerkiksi lämpöpumppuja asentamalla.
- Pienempiä toimia ovat esimerkiksi erilaisten pesuaineiden vaihtaminen ekologisiin, paperitulosteiden vähentäminen, valojen sammuttaminen ja se, että ruokahuollossa pestään vain täysiä pesukoneellisia, Savolainen kuvailee.
Kestävän energian muotoihin siirtymisen ohella suurempia tavoitteita ovat myös esimerkiksi kevyen liikenteen olosuhteiden muokkaaminen
niin, että houkutus jättää auto kotiin kasvaisi.
Kaupunkipyöräjärjestelmää on viety eteenpäin vuosi vuodelta, pyöriä on käytössä nyt noin 50. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa on laajennettu. Pyörät ovat hyvin löytäneet käyttäjänsä Iisalmessa.
Kevyenliikenteen väyliä on rakennettu lisää ja väylien olosuhteita pyritään edelleen parantamaan.
”Iisalmen päästöt ovat pienentyneet merkittävästi”
Joukkoliikennettä ja logistiikkaa kehitetään asukkaita paremmin palveleviksi myös ilmastotavoitteiden kannalta.
Ilmastotavoitteita toteuttaa sekin, että kaupungin työntekijöiden käyttöön on hankittu viisi sähköautoa.
- Yksi merkittävä muutos on vastikään tehty päätös käyttää kaupungin työkoneissa biodieseliä.
Työntekijöiden etätyömahdollisuuksia on myös lisätty.
Päästövähennyksiä tavoitellaan myös liikenneväylien talvihoidon kilpailutuksessa, jossa otetaan huomioon muun muassa kaluston ikä.
Kulttuurikeskuksen peruskorjauksessa huomioidaan RTS-ympäristöluokitus - mikä tarkoittaa, että koko prosessissa taloudesta, energiaratkaisuihin ja terveellisyyteen täytetään tietyt vaatimukset rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Pienilläkin ratkaisuilla on merkitystä etenkin pitemmällä aikavälillä, ilmastokoordinaattori Kirsi Savolainen sanoo.
Rakentamisessa yleisesti huomioidaan aina puurakentamisen mahdollisuus, josta yhtenä esimerkkinä Mansikkaniemelle hiljan valmistunut koulu.
Kierrätys on yksi keinoista, jota toteutetaan erityisesti infrarakentamisessa ja katujen ja ympäristöjen hoidossa.
Soinlahden teollisuusalueelle on saatu ympäristölupa betonin vastaanotolle. Betonia on mahdollista jatkossa käyttää uudelleen muun muassa katujen kunnostustöissä.
Puuta, kuten puisia pylväitä uusiokäytetään muun muassa ympäristörakentamisessa ja ulkoilureiteillä. Maa-aineksia kierrätetään peruskorjauskohteissa.
Vesihuoltoon liittyen asukkaita, erityisesti nuoria koululaisia kasvatetaan vastuulliseen vedenkäyttöön.
Hulevesien hallinta taas on tärkeä toimenpide ilmastonmuutokseen
Iisalmen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on oikean suuntainen.
sopeutumisen osalta, kun sademäärät kasvavat.
- Ilmastovaikutukset on tarkoitus saada olennaiseksi osaksi kaupungin kaikkea päätöksentekoa, Savolainen painottaa.
Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on kirjattu myös Iisalmen kaupunkistrategiaan.
Ilmastotekojen vaikuttavuutta on arvioitu yhteisesti 15 pohjoisavolaisen kunnan kesken EAKR-rahoitteisessa SISU (Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon)-hankkeessa.
- Tavoitteena oli tarkastella millä ilmastoteoilla on suurin päästövähennyspotentiaali ja mitkä teoista ovat taloudellisesti kannattavimpia suhteessä tähän potentiaaliin, Savolainen kertoo.
Vaikuttavuusarvioinnissa kehitettiin myös laskuri, joka auttaa jatkossa toimenpiteiden kuntakohtaisten päästö- ja talousvaikutusten arvioinnissa.
- Sen avulla voi selvittää esimerkiksi mikä merkitys on kouluissa lisättävällä kasviruokapäivällä.
Kaksi kasvisruokapäivää viikossa vähentäisi 3000 oppilasjoukolla päästöjä vuodessa 75,6 tCO2-ekv ja siitä kertyisi noin 26 000 euron säästö koulun vuosittaiseen ruokabudjettiin.
Katso lisää Iisalmen ilmastoteoista ja vaikuttavuudesta osoitteessa: www.iisalmi.fi/ymparistovastuullisuus
Museoamanuenssi Taina Sormunen istahti vilja-aitan rappusille kertomaan tulevista muutoksista.
Kotiseutumuseon UUDET NÄYTTELYT
KUTSUVAT
seinillä. Vilja-aittaan astutaan kivirarapulta, kuten ennen vanhaan. Pihapiirissä uutta elämää odottavat vielä navetta, savusauna, paja, hiilikoju, lato, luhtiaitta, venevaja, kaksi aittaa sekä huussi, joka ei enää ole käytössä. Mitähän niistä löytyy sitten tulevina vuosina.
Riihi, talli ja vilja-aitta Ylä-Savon kotiseutumuseon pihapiirissä saavat uuden elämän museon avautuessa yleisölle 15.5.
Näyttelyuudistus Ylä-Savon kotiseutumuseossa alkoi pari vuotta sitten ja viime vuonna valmistuivat uudistetut näyttelyt niin museon yläkertaan kuin uudistettuun kellarikerrokseen. Kotiseutumuseon pihapiiriin kuuluu kaikkiaan 15 autenttista rakennusta. Niistä kolme saa nyt tänä keväänä uuden elämän.
Vuonna 2017 Iisalmen Iirannalta, Ihalan tilalta siirretyn riihen oven takaa avautuu tietolaari kylvöstä puintiin.
- Riihessä kerrotaan myös kuvin ja tekstein maanmuokkauksesta ja kylvöstä. Myös risukarhi ja muutkin alaan kuuluvat välineet tulevat siellä tutuiksi. Seinille tulee 80 senttiä korkeita tauluja ja niiden viereen
selitystekstit sekä tuon ajan esineistöä, vinkkaa museoamanuenssi
Taina Sormunen
Pihapiirin rakennuksista uusin on talli. Se on saatu lahjoituksena Ylemmäisen
Vesalasta ja siirretty museolle 2023. Alun perin rakennus on sijainnut kantatila Ylemmäisen Sirviössä ja sen on rakentanut “Kirvesmies Mikkonen” 1900-luvun taitteessa.Talli on pitkä rakennus, joka jakaantuu väliseinällä. Toisessa osassa voisi kuvitella olevan hevo-
sen ja toisessa erilaiset työvälineet, reet, länget ja suitsiniput.
- Tallissa on esillä metsätyöt ja puurakentaminen. Lisäksi on esineistöä ja kuvia, joissa hevonen on mukana metsätöissä.
”Pihapiirin rakennuksista uusin on talli”
Kuvia tulee myös erilaisista puuntyöstökaluista, kertoo Taina Sormunen.
Jo vuonna 1972 museolle Iirannan Ihalasta siirretty vilja-aitta on kolmas kevään uutuuskohteista. Siellä on esillä viljan käsittelyyn liittyviä työkaluja ja esineitä sekä tietenkin isoja kuvia teksteineen
Museo muuttunut viihtyisäksi Ylä-Savon kotiseutumuseon näyttelyuudistuksen tutkimus ja suunnittelu aloitettiin vuonna 2021 ja museonäyttelyn pystytys 2023. Viime keväänä valmistui päänäyttely muun muassa kestikievarina toimineeseen savutupaan ja kellari valalettiin jo museota rakennettaessa ja avautui yleisölle 1963. Nyt uudistetun kellarin vitriineissä olevat esineet ja tiedotteet kertovat asutuksen tulemisesta Iisalmeen aina toiseen maailmansotaan saakka. Juuri ennen alakertaan johtavia rappusia on esillä myös säätyläiskoti hienoine kalusteineen. Alakerran näyttelyä voi helposti itse ohjata valopöydän kuvien ja vihjeiden avulla ja saada näin lisätietoa asioista. Alakerran uutuuksiin kuuluu myös pimiö, jossa tarinat kerrotaan tarinan ja Ahti Rytkösen ottamien kuvien avulla. Pimiössä kuluu helposti 20 minuuttia katsellen ja kuunnellen.
Yläkerran savutuvassa avautuu upea talonpoikaistupa pitkine seinänvieruspenkkeineen, kangaspuineen ja valtavine uunineen. Kun pöydällä olevan tupakirjan sivuja kääntelee, alkaa kuulua kuhunkin tapahtumaan sopivia ääniä. Äänissä eletään eri vuodenajat läpi, syksyllä vietetään kekriä, kesällä juhannusta, keväällä on kinkerit ja talvella tehdään puhdetöitä.
Ylä-Savon kotiseutumuseon perusnäyttelyuudistus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa ja se on toteutettu Olvi-säätiön Asutus ja elämisen ehdot Ylä-Savossa 1500-1900 -tutkimushankkeen rahoittamana. Museon pihapiirin rakennuksiin koottavien näyttelyiden toteutus jatkuu tulevina vuosina.
Talli on Kotiseutumuseon uusin rakennus, se on kasattu 2023.
”Joitakin uusia ulkoilureittejä on esitetty.”
VOIMAA ARKEEN VIHERALUEISTA JA VESISTÖSTÄ
Iisalmen kaupungin viheraluejärjestelmän päivitys on tekeillä. Päivityksen yhtenä tarkoituksena on lisätä luonnon ja virkistysalueiden käyttömahdollisuutta kaiken ikäisille asukkaille. Päivitys koskee kaikkiaan noin 3330 hehtaaria, josta 630 hehtaaria on vesialuetta. Aikaisempi viheraluejärjestelmä on vuodelta 2004.
Asemakaava-arkkitehti Hannele Kelavuori kertoo, että viheraluejärjestelmän päivittämistarpeen taustalla on tarve muun muassa huomioida aikaisempaa järjestelmää kokonaisvaltaisemmin luonnon monimuotoisuuden tukeminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Uusi suunnitelma kattaa keskustan ruutukaava-alueen sekä sitä ympäröivät taajama-alueet.
Luonto on kaikille tärkeä osa kaupunkiympäristössäkin, esimerkiksi sen terveydellisistä hyödyistä saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa. Niinpä haluamme, että alueet ja reitit ovat kaiken ikäisten mahdollisimman hyvin saavutettavissa. Luonnon mo-
nimuotoisuuden tukeminen, virkistystarpeiden huomiointi, muuttuviin olosuhteisiin varautuminen, reitistöjen jatkuvuus sekä viheralueiden kytkeytyminen toisiinsa ovat tärkeimpiä päivityksen kohteita. Näin edistetään reitistöjen jatkuvuutta, toteaa Hannele Kelavuori.
Suurimpia taajaman läheisiä virkistysalueita ovat Paloisvuori, Saunaniemi ja Poskilampi. Ohenmäen eteläosassa on monimuotoista metsäluontoa. Työssä hyödynnetyssä metsien monimuotoisuusarvioinnissa huomioidaan mm. ikärakenne, lahopuupotentiaali ja metsäalueiden kytkeytyneisyys eli liittymisen muihin metsä- ja suojelualueisiin.
Viheraluejärjestelmän päivityksessä esitetään lisättäväksi esimerkiksi katupuukatuja keskustan alueelle ja nurmikoita muutetaan sopivissa kohdin luonnonniityiksi. Myös joitakin uusia ulkoilureittejä on esitetty. Asuinalueilla virkistysalueet ovat tärkeitä, koska ne muun muassa edistävät hyvinvointia ja tuovat viihtyisyyttä, kertoo Kelavuori.
Viheraluejärjestelmän päivityksen yhtenä strategisena teemana on vesi ja vesistön ranta-alueet, sijaitseehan Iisalmen keskusta Poroveden ja Paloisjärven välissä. Ilmastonmuutos saattaa tuoda mukanaan myös tulvariskejä, joten rantojen viherrakentaminen on tärkeää.
Rannan läheisyydessä asuvat yleensä haluavat hyvät näkymät vesistöön. Silti kasvillisuus rannalla on kuitenkin hyvä asia, sillä kasvillisuus hidastaa sekä tulvan nousua järveltä maalle että hulevesitulvien valumia maalta järveen. Vyöhyke toimii myös tehokkaasti ravinteiden pidättäjänä ja auttaa siten parantamaan veden laatua, toteaa Hannele Kelavuori. Ilmastonmuutoksen myötä kesät kuumenevat ja sateet lisääntyvät eivätkä aina talvisinkaan tule lumena. Näin ollen haihduttavia pintoja tarvitaan lisää. Puut varjostavat ja haihduttavat vettä. Haihdutus sitoo lämpöä ja viilentää näin ilmaa ympärillään. Päivityssuunnitelmassa panostetaan kasvillisuuden laatuun, määrään, kerroksellisuuteen ja luonnonmukaisuuteen sekä läpäisemättömien pintojen vähentämiseen.
Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:n tekemän analyysin ja asukasosallistamisen pohjalta viheraluejärjestelmän päivityksen keskeisiksi teemoiksi nousivat vesi maisemassa, monimuotoiset ja saavutettavat kaupunkimetsät sekä kulttuurihistorialliset kerrostumat.
Asemakaava-arkkitehti Hannele Kelavuori nauttii kevään tulosta.
UPEITA ULKOLIIKUNTAPAIKKOJA AIVAN KESKUSTAN TUNTUMASSA
Iisalmen keskustan tuntumassa on runsaasti eri lajeihin soveltuvia ulkoliikuntapaikkoja, uimarantoja ja lisäksi kaksi koirapuistoa.
Kun viher- ja liikuntapäällikkö Petri Himanen luettelee Iisalmesta löytyviä liikuntapaikkoja, tulee kuulijalle melkein hengästynyt olo, niin paljon tarjontaa on. Täällä voi harrastaa vaikka mitä.
- Paloisvuoren eli kotoisasti Paloskin talviulkoilualueen kehittämissuunnitelmista ovat kiinnostuneita myös ympäristökunnat Vieremä, Sonkajärvi ja Kiuruvesi. Iisalmi on panostanut paljon alueen infraan sekä rakenteisiin ja lumitykitykseen. Uusi mattohissikin on rinteeseen saatu. Osallistuvan budjetoinnin ideoista alkanut näköala torni on nyt valmis ja 16.5. vietetään sen avajaisia, tuumaa Petri Himanen.
tekniikka. Haukiniemeltä taas löytyvät sekä luonnon- että tekonurmet jalkapallopeleihin sekä kenttä peach volleyn pelaajille.
- Kangaslammilla on kaksi jalkapallonurmea, skeittiparkki, frisbeegolfrata ja peach volley kenttä. Frisbeegolfradat löytyvät myös Paloskilta, Peltosalmelta ja Ohenmäestä.
”Uusi mattohissikin on rinteeseen saatu.”
kunnossa ja se otettiin 21.4. pelikäyt töön. Siellä katsomon lankkuja on uusittu ja tulevana kesänä uusitaan valonheittäjät led-valoiksi. Jääkiek kokoulu jatkuu jäähallissa kesäkuun alkuun saakka ja sinne tulee junio reita kouluttamaan nykyinen HIFK:n valmentaja,
taan jäähallin viereen ulkokaukalo ja se asennetaan syyskuun loppuun mennessä. Parkourpuisto urheilu hallin ja skeittiparkki jäähallin lä heisyydessä muodostavat omine toimintoineen urheilupuiston, yn nää Himanen.
ja jalkapallostadionilla on kah deksan juoksurataa sekä luon nonnurminen jalkapallokenttä. Sankariniemelle saadaan vielä kuluvan kevään aikana uusi ääni
Jos osallistuvan budjetoinnin ideaäänestyksen voittaa frisbeegolfrata keskustan pohjoispuolelle, se voidaan rakentaa Jordanin tausmetsikköön. Näiden lisäksi monien koulujen pihoilla on heittopaikkoja. Mansikkaniemelle koulun yhteyteen, rannalle Metsäpirtin taakse, on tehty pallokenttä ja se on kaikkien käytössä kouluajan ulkopuolella.
Ulkokuntosaleja löytyy
lukuisia. Haukiniemellä on uusittu välineet, Soinlahden koulun yhteyteen valmistuu kesän aikana. Peltosalmelle valmistui viime kesän aikana ulkokuntosali, Paloisvuorella on kaksi, joista parhaiten varustettu on portaiden alapäässä.
- Uimarantoja löytyy peräti 17, ja niistä on tehty PK:n kanssa siivoussopimus. He myös ilmoittavat, jos jotakin on mennyt rikki. Kaupunginrantaan tulee uinninvalvonta myös tänä kesänä.
Hanhilammen ammuntakeskus tarjoaa puitteet monipuoliselle ampumaharrastukselle. Sarjakortteja voi ostaa Saukko uimahallin kassalta. Ampumarata on talvella ahkerasti ampu-
mahiihtäjien käytössä. Uusimpana tulokkaana ammuntakeskukseen valmistuu kesän aikana proctical-rata eli niin sanottu monttu.
Koirapuistot löytyvät Savipellolta ja Paloisvuorelta. Savipellon koirapuistossa on eri osastot pienille ja isoille koirille. Paloisvuorella sijaitseva on pienempi ja yksiosastoinen metsäpuisto.
- Se on mahdollista muuttaa myöhemmin myös kaksiosastoiseksi. Lisäksi Ratapellolla jalkapallohallin vieressä on koirien koulutuskenttä, vinkkaa Petri Himanen.
Pikkuinen, kolmevuotias pomeranian Tapsa kirmaa iloisesti Savipellon kentällä Petri Himasen valvonnassa.
Petri Himanen toi poikansa Tapsakoiran Savipellon koirapuistoon.
Rakentamislaki MUUTOS ON ISO
Vuoden alusta voimaan tullut uusi rakentamislaki on iso muutos aiempaan.
- Rakentajan kannattaa nyt ehdottomasti olla yhteydessä rakennusvalvontaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, rakennustarkastaja Jarno Repo kannustaa.
Eniten kysymyksiä on herättänyt uuden lain mahdollisuus rakentaa ilman rakentamislupaa alle 30 neliön ja alle 120 kuution mitat täyttävä rakennus - vaikkapa pihasauna tai muu talousrakennus.
Laki sallii paljon, mutta pitää sisällään hyvinkin monimuotoisia poikkeamia.
- Tärkeintä on aina varmistaa muun muassa, että kyseisellä kiinteistöllä ei ole muita rajoitteita, joiden mukaan rakentaminen ei ehkä olekaan sallittua, Repo sanoo.
Esimerkkinä hän avaa tilannetta vaikkapa maatilalla, jossa haluttaisiin uusi sauna pellon reunaan.
- Vaikka rakennus täyttää lain mukaiset mitat ja määritelmät, alueelle rakentamisen saattaakin estää kaava, jossa suunniteltu sijoituspaikka kuu-
luukin maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen alueeseen.
Lähtökohtaisesti uuden rakennuksen tulee sijoittua maankäytön puolesta soveltuvalle rakennuspaikalle ja kiinteistöllä on oltava jäljellä rakennusoikeutta.
Uudessa laissa on käytännössä yhdistetty saman pykälän alle aiemman maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia käytäntöjä.
RAKENTAMISLUPA
Jarno Repo toivoo rakentajilta hyvissä ajoin yhteydenottoja. Uudessa rakentamislaissa on vielä monella opettelemista.
Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää edelleen rakentamislupaa, jos kohde on:
1. asuinrakennus.
2. kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus.
3. kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos.
4. yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä.
5. vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu.
6. vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite.
7. energiakaivo.
8. erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.
- Lainsäätäjän tarkoitus on ollut keventää lupaprosessia, mutta samalla rakentajan omaa vastuunkantoa edellytään enemmän kuin ennen. Kyselyjä uudesta tilanteesta on Revon mukaan tullut iisalmelaisilta rakentajilta jonkin verran.
- Se on hyvä asia. Neuvoja ja opastusta annetaan mielellään, Repo sanoo. Katso aiheesta lisää: iisalmi.fi/rakennusvalvonta
Katso esimerkki
Oma koti läheltä vesistöjä, latuja ja lenkkipolkuja IISALMESSA ON TARJOLLA UPEITA
Iisalmessa liikkuva on voinut huomata eri puolilla kaupunkia kylttejä, joissa ilmoitetaan vapaista omakoti-, rivi- tai kerrostalotonteista.
Kyltit herättelevät uuden kodin suunnittelijoita ja rakentajia.
– Kun näkee kyltin, kannattaa tarttua tilaisuuteen, kaupungin tonttimarkkinoinnista vastaava kiinteistöinsinööri Sirkku Eloranta sanoo.
Kaupungin vapaista tonteista kertovat kiinnostuneille niin paikan päällä Iisalmessa, kuin muualla maassa vaikkapa messuilla myös kiinteistösihteeri Karoliina Kärnä ja toimitusinsinööri Iiro Kämäräinen
Asuintonttien kysyntä on viime vuosien laman seurauksena jonkin verran hiipunut, joten haettavia tontteja, niin uusia kuin aiemmin valmistuneita on hyvin vapaana. Tällä hetkellä koko kaupungin alueelta löytyy
noin sata vapaata haettavana olevaa asuintonttia.
– Vaikka tonttikysyntä ollut hiljaisempaa, on kuitenkin rakennettu katuja tulevaisuuden tarpeisiin, Eloranta sanoo.
Jos kyltti tien varressa on herättänyt innostuksen, iisalmi.fi/tontit -sivuilla kannattaa vierailla.
– Kaupungin verkkosivujen karttapalveluista löytyvät tiedot kuvauksineen haettavista kohteista, Eloranta kertoo.
Eniten omakotitalon paikkoja löytyy Pihlajaharjusta, jossa niistä on yhteensä 36.
Ihkauusia tontteja on Pihlajaharjun eteläpuoleisella alueella uusien katujen varsilla kaikkiaan kaksitoista.
Uusia tontteja on myös Lippuniemessä, jossa haettavana on yhteensä
kymmenen tonttia. Myös Ohenmäestä, Kirkonsalmen länsirannalta ja keskustan tuntumasta löytyy useita tontteja.
Iisalmi houkuttelee elinkeinoelämää ja niinpä liike- ja teollisuustonttien kysyntä on pysynyt vilkkaampana.
Kiinnostus on ollut vakaata ja liiketontteja on myös luovutettu. Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi Peltomäki, jossa kiinnostusta tonteista on ollut niin paljon, ettei vapaita tontteja tällä hetkellä ole haettavana.
Liike- ja teollisuustontteja on kuitenkin tarjolla muun muassa Parkatin maisemissa ja Marjahaassa.
- Yritystonttien lisäksi vapaita rivi- ja kerrostalotontteja sekä palveluasumiseen soveltuvia tontteja on niin keskustassa kuin muillakin alueilla, Iiro Kämäräinen kertoo.
Kirkonsalmen länsirannalta löytyy paitsi asuintontteja, myös kaunis Puutarhakylä, joka on suunniteltu viihtyisäksi ja yhteisölliseksi vapaa-ajan ympäristöksi kesäasumiseen.
Alueella on tarjolla mökkipalstoja luonnonkauniissa ympäristössä veden äärellä.
- Jos haaveilet omasta kesäpesästä ja perunamaasta, niin Puutarhakylä on loistava mahdollisuus yhdistää kaupunkiasumisen helppous ja mökkeilyn mutkattomuus, Karoliina Kärnä vinkkaa.
Tutustu tontteihin
Arvosta päätäsi – SUOJAA SE KYPÄRÄLLÄ
Konsta Sarvela pyöräilee noin 40 tuntia kuukaudessa. Kunto on palautunut ja maantiellä vauhti voi kiihtyä jopa 35 kilometriin tunnissa.
”Talvella pyöräkin tarvitsee nastat”
Näkyvyys liikenteessä, riittävät suojavarusteet, ajotaito, liikennesääntöjen noudattaminen ja pyörän kunto ovat tärkeitä asioita kaikille pyöräilijöille.
Visan pyöräilyjaoston puheenjohtaja Konsta Sarvela haluaa kannustaa iisalmelaisia pyöräilemään kauppareissuja, työmatkoja, harrastematkoja ja ihan vain huvikseen.
Täällä pyöräily on todella vähäistä verrattuna esimerkiksi Espanjaan. Olin siellä pääsiäisenä pyöräilemässä ja huomasin, että siellä pyöräily on turvallisempaa kuin täällä, vaikka ajajia oli paljon enemmän. Pyöräilijöitä huomioivia liikennemerkkejä oli paljon ja siellä jopa raskas liikenne kunnioitti pyörällä ajavaa henkilöä. Espanjassa onkin käsittääkseni laki, joka edellyttää, että autoilijoiden on pidettävä puolentoista metrin etäisyys pyöräilijään.
Konsta Sarvela painottaa muutamia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon pyöräillessä.
Ajotaito on todella tärkeä, ja sitä kannattaa harjoitella ennen kuin lähtee liikenteeseen pyörän kanssa. Pyörässä pitää olla kunnon valot ja ajajalla riittävästi heijastimia ja ehdottomasti kypärä päässä. Pyörään on mahdollista laittaa myös tutka taakse. Omassa tutkassani on 300 metrin lukualue, sen avulla kuulee ja näkee takaa tulevan liiken-
teen ja välttyy yllätyksiltä. Liikennesääntöjä on noudatettava eikä katua ei saa ylittää mistä sattuu. Lisäksi pyörän täytyy olla kunnossa, se on muistettava huoltaa, pelkkä tieto, että renkaissa on ilmaa, ei riitä. Sähköpyörissä on tutkittava myös jarrupalat ja -levyt, koska ne kuluvat niissä nopeammin.
”Katua ei saa ylittääsattuu.”mistä
Käyttötarkoitus kannattaa miettiä pyörää ostaessa, sillä ajokkeja löytyy nykyisin monenlaisiin tarpeisiin.
Jos pistäytyy vain lähikaupassa pyörällä, riittää yksinkertaisempi malli. Jos taas haluaa harrastaa aktiivisesti, kannattaa satsata laadukkaaseen kulkupeliin. Esimerkiksi läskipyörä soveltuu kaikenlaiseen ajoon niin kaduilla kuin sorateillä ja metsäpoluillakin. Se on kevyt ja siinä on leveät renkaat. Sorateillä läskipyörä on paljon parempi kuin kapearenkainen pyörä. Myös ajokeli kannattaa huomioida. Talvella pyöräkin tarvitsee nastat. Pyörän voi ostaa myös käytettynä, hyvän pyörän voi saada itselleen edullisemmin. Kun lapsi opettelee ajamaan pyörällä, on aikuinen vastuussa valvonnasta ja suojavarusteista.
Mielestäni kuitenkin järkevästi, turha paapominen ei ole hyväksi. Itse opin ajamaan eskariaikaan, pyöräni oli käytetty ja siinä oli joku hevosen kuva, mutta ei se mikään jopo ollut. Taidon kasvaessa sain ala-asteella ollessa Tunturin, jossa oli etujousitus seitsemän takavaihdetta. Kypärän käyttö ei ollut oikein mieluista, mutta sain itse valita sporttisen mallin ja sitä käytin. Lukioaikaan omistamassani pyörässä oli vaihteita jo reippaasti enemmän. Kymmenisen vuotta meni sen jälkeen ajamatta, mutta nyt harrastus on virinnyt uudelleen. Minulla on viisi pyörää, joita käytän eri tarkoituksiin. Yksi on nimeltään Kaupunkiruoska, jonka voi huoletta jättää parkkiin.
Konsta Sarvela kannustaa vanhempia huomioimaan lapsen mieltymykset pyörän ja kypärän suhteen, sillä itsevalitut ovat mieluisempia.
Vaikka nuori ei itse arvostaisikaan omaa turvallisuuttaan, läheiset voivat arvostaa sitä päätä, jota kannattaa kypärällä suojella, kiteyttää Konsta Sarvela.
Mansikkaniemen koulu ja Juhani Ahon museo sijaitsevat vain kivenheiton päässä toisistaan. Oppilaat ovatkin päässeet tutustumaan museoon ja erityisesti kirjailijaan hauskassa kesänäyttelyprojektissa, jossa myös aikojen takainen elämä tuli käsin kosketeltavan lähelle.
Toukokuussa museossa avautui oppilaiden lukuvuoden aikana valmistamien teosten näyttely, joka on esillä aina elokuun loppuun asti.
Projektissa olivat mukana kaikki viitosluokkalaiset, yhteensä 45 oppilasta. Lapset saivat itse valita millä tekniikalla ja mistä aiheesta työnsä toteuttaisivat.
- Me tutustuttiin Juhani Ahon kirjoittamaan "Siihen aikaan kun isä lampun osti" -lastuun, ja päätettiin toteuttaa askartelutyönä lastussa kuvattu päre ja öljylamppu, Emma, Enni, Inka ja Olivia kertovat.
Askartelemalla syntyi myös Helmin, Elisabetin, Ellan ja Pihlan teos, jossa he ovat kuvanneet lastun eri kohtauksia rakentamalla pienoismalleja ihmishahmoineen.
- Tässä isä on juuri kertomassa äidille, että hän aikoo lähteä ostamaan lamppua, Helmi kuvaaa omaa työtään.
Yksi ryhmistä toteutti podcastin, jonka voi näyttelyssä kuunnella mobiilisti QR-koodin kautta.
- Olemme siinä kaikki äänessä ja haastattelimme myös muita koululaisia, Olivia, Milka ja Jonni kertovat.
Ilona puolestaan piirsi lyijykynäpiirroksena taitavan kuvan öljylampusta.
Taustatyötä lapset tekivät myös vierailemalla paikan päällä museossa.
- Tuli mieleen, että pitäisi kyllä hetki totutella että osaisi sellaisessa nykyään asua, ei olisi edes sähkö-valoa eikä sisävessaa, oppilaat pohtivat.
Juhani Aho on tavalla tai toisella ollut aiemminkin kaikille lapsille ainakin nimenä tiedossa.
Nyt kotikaupungin kuuluisa kirjailija ja kaukainen 1800-luvun aikainen elämä tuli heille monellakin tavalla tutuksi.
Projekti on innostanut oppilaita opettaja Niina Riepon mukaan kovasti. Kokonaisuus liittyy koulussa kaikilla opetusasteilla toteutettavaan yrittäjyyskasvatukseen, jossa muun muassa tutustutaan erilaisiin ammatteihin.
Historiaa lähellä: "SIIHEN AIKAAN KUN ISÄ LAMPUN OSTI"
Siihen liittyen museoamanuenssi Taina Sormunen vieraili koululla kertomassa omasta työstään.
Museon kesänäyttelyprojekti toteutui yhdessä koulun, kaupungin kulttuuritoimen ja museon kanssa. Tunnit kuuluivat viitosluokkalaisten historianopetukseen ja samalla siinä toteutui nykyopetuksen monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) tavoitteita.
- Mansikkaniemen koulussa MOK järjestettiin tammikuussa, jolloin koko koulu tutustui Mansikkaniemen alueeseen, sen historiaan ja alueella vaikuttaneisiin ihmisiin, Rieppo kertoo.
Ahon kertomus öljylampusta valittiin oppilaiden näyttelyn aiheeksi, koska siinä kuvastuu osuvasti tuon ajan iso yhteiskunnallinen muutos.
Museon kokonaisuuteen näyttely tuo Taina Sormusen mukaan mukavasti uudenlaista näkökulmaa.
- On hauska nähdä, miten lapset käsittelevät aihetta ja mikä näkemys heillä on Ahon lastusta.
Oppilaiden valmistama näyttely on myös luonteva osa museon tavoitteita huomioida lapsiyleisö entistä paremmin esimerkiksi eMuseo-alustalle tulevan verkko-oppaan avulla.
- Sen kautta oppilaat pääsevät tutustumaan Ahoon jo ennen varsinaista museovierailua, Sormunen kertoo.
Juhani Ahon museossa lasten työt ovat esillä pihan vaihtuvien näyttelyiden aitassa ja sinne niin kuin muihinkin aittarakennuksiin on kävijöillä vapaa pääsy.
Emma,Enni, Inka ja Olivia esittelevät yhdessä askartelemiaan pärettä ja öljylamppua.
Ilona piirsi taitavan lyijykynäpiirroksen Ahon lastun öljylampusta.
Helmi, Elisabet, Ella ja Pihla poimivat lastusta kohtauksia ja valmistivat ne pienoismalleiksi.
