IISALMI-lehti, syksy 2023

Julkinen tiedote

IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

IISALMI

i t h e l –

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Syksy

2023

Mоoa multitaskauksele!  SIVUT 14

Tässä lehdessä: Osaajille riittää kysyntää

Dorica Kiiskiselle Iisalmi

Ylä– Savon alueella

on nyt uusi kotikaupunki

 SIVU 3

 SIVU 6

Lapset saavat yksilöllistä

Makkaralahdelta

opetusta eri ikäisinä

liigan ykkösketjuun

 SIVUT 4– 5

 SIVUT 16– 17

2

Kaiken takana о osaaminen –ja meistä jokainen о osaaja!

Osaaminen mahdollistaa kaiken toiminnan niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Ajatus on yksinkertainen ja jonkun mielestä naivi, mutta siitä näkökulmasta nyt osaamista pohdin.

Hyvin usein osaaminen mielletään vain osaksi työelämää ja kunnan elinvoimaa. Se on kuitenkin vain yksi osa laajaa osaamisen kenttää. Toki työelämässä ja yrityksissä onkin valtavasti osaamista – ja kenties joskus osaamista puuttuukin. Emme välttämättä osaa havainnoida tarvittavalla kunnioituksella sitä, kuinka kaikessa arkiympäristössämme on valtavasti osaamista: Omassa henkilökohtaisessa elämässä, työelämässä tai vapaa– ajalla harrastusten parissa. Osaamiseen on siis mahdotonta olla törmäämättä arjessa ja jokainen saa tarttumapintaa sen eri ulottuvuuksiin päivittäin.

Huomionarvoista on, ettei osaamisessa aina ole kyse ihmisen koulutuksesta tai ammatista, sillä osaamista syntyy kaikista elämän eri osa– alueilla kertyneistä tiedoista ja taidoista läpi elämän.

On tärkeää huomata, että osaaminen ei sido meitä ainoastaan työelämään vaan elämän jokaiseen vaiheeseen ja erilaisiin rooleihin, joissa kulloinkin toimimme niin perhe– elämässä, ystäväpiireissä tai erilaisissa harrastejoukoissa. Tulemmeko noteeranneeksi näitä eri roolien toimintojamme osaamiseksi?

Tästä valtavasta, eri elämän osa– alueille jakautuvasta osaamisesta rakentuu myös ihmisten ja ympäristömme kokonaishyvinvointi. Esimerkiksi Iisalmen kaupunkia tai

Osaamise a ja kaupungi a о kyse meistä kaikista.

Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ylä– Savoa ei olisi koskaan rakentunut ilman osaamista – niin politiikan kuin yhteistyönkin vinkkelistä katsoen.

Kannustankin meistä jokaista silloin tällöin havainnoimaan, mitä kaikkea osaamista näemme ympärillämme, ihan lähellä ja ihan joka päivä. Joka aamu heräämme kodissa, joka on syntynyt omalla tai perheen osaamisella. Joku on aikanaan rakentanut talon tai kiinteistön, joku perheessä tai palvelua tarjoavissa yrittäjissä omaa osaamista sen huoltamiseen vuodenaikoina. Tuhannet nippelit kodinkoneissa ja – tekniikassa ovat nekin jonkun osaamisen luomuksia.

Kodin piirissä tärkeää on myös naapurusto.

Oma naapuristoni esimerkiksi on yhteisö, jossa on hyvä henki. Osaamme olla toisiamme kohtaan kunnioittavia, sekin on osaamista. Naapurustosta katse

siirtyy laajemmin kaupunkiympäristöön: Kaikki täällä toimii yks yhteen, tiet ja liikenne eli kaupunki– infrastruktuuri. Ihailen puistoja ja kukkaistutuksia, nekin on taidolla ja osaamisella suunniteltu, istutettu ja hoidettu.

Kaupungilla näkee, miten perhepäivähoitajat kuljettavat lapsia turvallisessa, hallitussa jonossa leikkipuistoon, ja ikäihmisten hoitajat työntävät pyörätuoliavusteisesti liikkuvia asiakkaitaan kauniissa syyssäässä.

Olisiko sinusta siihen, olisiko sinulla tarvittavaa osaamista – oletko huomannut arvostaa näitä osaajia? Entäpä koulut ja kaikki oppilaitokset: voi sitä osaamisen määrää, mitä rakennusten seinät pitävätkään sisällään!

Arjessa käytämme monien eri yritysten palveluita, kampaamoja, ravintoloita ja kauppoja. Näissä yrityksissä asiakaspalvelijat antavat parasta osaamistaan meidän käytettäväksemme. Sairaalassa ja terveydenhuollossa saamme kohdata hoitajia ja lääkäreitä, joiden osaaminen konkretisoituu koskettavalla ja kriittisellä tavalla, kun pääsemme tai joudumme potilaiksi. Entäpä päivittäin käyttämiemme tilojen puhtaus ja siisteys?

Ilman siistijöiden osaamista ja säännöllistä työtä tilat ja ympäristö olisivat aivan toisen näköisiä.

Ilman kaikkea tätä osaamista kaupunkiamme ei olisi.

Osaamisessa ja kaupungissa on kyse meistä kaikista: Ammattilaisista, tekijöistä, konkareista, kyvykkäistä aloittelijoista ja harjoittelijoista, oppijoista, mestareista, maakareista, huolehtijoista. Kyse on sinusta ja minusta – me jokainen osaamme paljon.

O iminen osaksi arkielämää Oletko miettinyt, että ihmisenä olemme kaikki saman arvoisia, muttemme koskaan saman taitoisia.

Tämä sanonta liittyy osaamiseen, joka on sitä, että hallitsemme sellaiseen asian, joka mahdollistaa jonkun halutun toiminnan. Osaamista voidaan kutsua myös taidoksi. Lähestytäänpä asiaa muutaman kysymyksen ja vastauksen kautta.

Miksi on tärkeää, että jokin taito osataan mahdollisimman hyvin?

Jotta voimme oppia jotain, tarvitsemme aluksi vision siitä, mitä halutaan osata. Se syntyy usein ideasta, että halutaan oppia tekemään jotain, joka auttaa isomman kokonaisuuden hallitsemisessa.

Jos oppijalta puuttuu idea siitä, miten uusi osaaminen auttaa kokonaisuutta, erilaiset taidot ovat vain irrallisia asioita ilman suurempaa merkitystä.

Millainen on sinun mielekäs arki?

Osaamisen kartuttaminen tarvitsee tuekseen elämänhallintaa niiltä osin, kuin elämä yleensä on hallittavissa.

Elämänhallintahan on ihmiselämän eri osa– alueiden esim. ajatusten, tekojen, halujen hallintaa. Tavoitteena pitää olla, että elämä pysyy hallinnassa, vaikka tulisi vastoinkäymisiäkin.

Kun et valmis uuden o imisele, aina löytyy joku, j ta voit o ia uuden taidо.

Kari Riihola Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

Mitä teet ja mikä on tekemisten aikataulu?

Jotta ihminen voi oppia, tarvitaan myös itsenäisyyttä, joka syntyy silloin, kun ihminen pääsee itse päättämään asioistaan. Jokaisen tulee miettiä, kuinka oppiminen toteutetaan, sillä oppimistapoja ja oppimisen paikkoja on hyvin monenlaisia.

Sitäkin kannattaa miettiä keneltä ottaa oppia vastaan. Aristoteles sanoi aikoinaan ”Opettaja saapuu vasta, kun oppilas on valmis. Ja oppiminen voi alkaa vasta, kun opettaja poistuu”.

Toisin sanoen: Kun olet valmis uuden oppimisille, niin aina löytyy joku, jolta voit oppia uuden taidon. Ja varsinainen oppiminen tapahtuu vasta sitten, kun itse alat käyttää tuota uutta oppimaasi taitoa.

Käytätkö kykyjäsi oppimisesi apuvälineenä?

Oppimisen aikana tarvitaan kaikkia niitä kykyjä ja taitoja, joita on opittu aiemmin. Oppiminen sujuu mielekkäästi, kun pääsee käyttämään aiemmin opittuja taitoja oppimispolun aikana.

Oppimisen edetessä tarvitaan siis peili, käytäntöön soveltamista, joka kertoo, kuinka osaaminen lisääntyy.

Kannattaa soveltaminen aloittaa siitä minkä jo osaa ja pitää perusasiat mielessä. Sen jälkeen omaa osaamista voi pienin askelin lisätä ja edetä kohti mestarillista osaamista. Silloinkin pitää vielä muistaa että, osaamisesta on eniten hyötyä, kun sillä palvellaan muita.

Iisalmi mahdollistaa osaamisen kartuttamisen hyvin monella eri elämänalueella. Kuntalainen löytää kaupungista mahtavat puitteet esimerkiksi ihmisenä kasvamiseen, ammatilliseen osaamiseen ja fyysisen kunnon kehittämiseen.

Mitä meiltä täältä Iisalmesta ei osaamisen kartuttamiseen löydy, voidaan käydä hakemassa maailmalta varsin nopeasti eri tavoin.

Osaamisen kartuttaminen ja erilaiset taidot ovat omista teoista kiinni. Ja teot muodostavat henkilökohtaisen karman.

Ja karma puolestaan määrittää sen, onko päiväsi pimeä vai kirkas.

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin ja naapurikuntien taajamiin.

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi Kannen kuva: LIVE– Iisalmen henkiolökunta on antanut monoa Multitaskaukselle.

Päätoimittaja: Laura Koski, Iisalmen kaupunki Painopaikka: Lehtisepät Oy/Varkaus Painosmäärä: 28 500 kpl.

Jakelu: Suomen Suoramainonta

Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki Savon Media Oy / Iisalmen Sanomat

Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy

iisalmi.fi

3

Kari Puumalainen, Jarmo Ronkainen ja Jukka Hyvönen istuivat yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten osaajapulaan voidaan alueella vastata.

Osaajia tarvitaan ENTISTÄ ENEMMÄN Osaajista on jo Ylä– Savon seu- erilaisia arjen ammattilaisia, jos Hyvönen pohtii. dulla pula. Uusia työntekijöitä tarvi- näiden kaltaiset työt eivät enää taan jatkossakin entistä enemmän, kiinnosta. niin teollisuudessa hitsaajista kuin Kaikilla aloilla kehitys etenee koneasentajista, sosiaali– ja terve- vauhdilla. ysalalla hoitoväestä, psykologeista, – Hyvä kysymys on myös, mistä puheterapeuteista opetusalalla niin yrityksissä ja muissa työyhteisöissä opettajista kuin varhaiskasvattajis- otetaan aika siihen, että pysytään kehityksen perässä. ta, toimistotyöntekijöistä...

Tekoäly, robotiikka ja digiteknoLuettelo on pitkä, pohtivat Iisalmen yrittäjät ry:n puheenjohtaja logia tuovat toisaalta myös paljon Jukka Hyvönen, Ylä– Savon am- positiivista mukanaan. matillisen koulutuskuntayhtymän – Työhön tulee uutta mielekkyytjohtaja, rehtori Kari Puumalainen tä, kun rutiinit jäävät pois. Esimerja Iisalmen kaupunginjohtaja Jar- kiksi ikääntyvien hoidossa tekniikmo Ronkainen. ka tulee olemaan isossa roolissa.

– Tulevaisuudessa lähes kaikki alat kohtaavat saman haasteen. Edessä Osaajapulaa on helpotettava on ennen muuta iso kysymys, mis- uudelleen koulutuksella ja erilaitä saadaan megatrendeihin, kuten silla täsmäkoulutuksilla. vihreään siirtymään, tekoälyyn, di– On kyettävä houkuttelemaan giteknologiaan ylipäänsä tekijöitä myös ulkomailperehtyneitä ammatta, pöydän ympärillä Mistä tilaisia, Puumalainen pohditaan. saadaan sanoo.

– On myös mieTulevaisuudestittävä, miten kädentaitojen tarjota heilsa myös perinosaajia ja teisempien amle esimerkiksi erilaisia arjen mattien taitajista hyvä asunto ja voi olla pulaa. a a ilaisia. sellaiset olosuh– Mistä saadaan käteet, että perhe voidentaitojen osaajia ja si muuttaa mukana,

”

– Kotouttamiselta vaaditaan paljon. Halussa asettua tänne, erot eri kansallisuuksien ja alojenkin välillä ovat isoja, Ronkainen arvioi.

Tulevaisuuteen varaudutaan nyt muun muassa hiljan perustetun Yhessä– osaamisverkoston turvin. Ylä– Savon ammattiopiston koordinoimaa yhteistä foorumia rakennetaan paraikaa. Mukana on laaja edustus maakunnan oppilaitoksia, kuntia, yrityksiä ja muita toimijoita.

Toimintaa käynnistetään vaiheittain ja yhteistyö on jo alkanut teknologiatoimialalla Kestech– osaamiskeskittymän kautta.

Siinä palveluntuottajina toimivat Ylä– Savon ammattiopisto, Savonia– ammattikorkeakoulu sekä Itä– Suomen yliopisto.

– Vastaavia palvelukokonaisuuksia rakennetaan asteittain ja tänä syksynä käynnistyy maatalousalan sekä logistiikka– alan verkostojen toiminta, Puumalainen kertoo.

Kyse on ekosysteemin lailla toimivasta verkostosta.

– Ensiksi tehdään seudullista ennakointityötä, joka tuottaa ajanta-

iisalmi.fi

saisen tilannekuvan sopimuskumppaneiden alueen osaamis– ja ulkopuolelle.

Ylä– Savo muista tarpeisNeljänneksi huota, Puumalainen mio keskitetään о alu na avaa. yrityksiin, jotka hyvin Työtä tehtoimivat sekä asiakkaina että dään yhteishali a a. työssä useiden yhteistyökumppatoimijoiden, kuneina. ten maakuntaliiton, – Yritysten tarpeet ely– keskuksen sekä ohjaavat koko verkosennakointihankkeiden ton toimintaa, Puumalainen kiteyttää. kautta.

”

Seuraavaksi perustetaan yh- Yhessä– toiminnan kaltainen teinen avoin kumppanuuspöytä.

– Tehtävänä on tuoda yhteen elinkeinoelämän, kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten osaajia keskustelemaan tilannekuvan pohjalta ja samalla luomaan yhteistä visiota eteenpäin.

Kolmannessa vaiheessa luodaan palveluntuottajien asiantuntijaverkosto. Jos asiantuntijuutta ei löydy omalta alueelta, se haetaan muualta.

Palveluntuottajien tulee vahvistaa sopimuksin, että he ovat osa verkostoa.

– Luottamus ja avoin tiedon jakaminen ovat tärkeitä periaatteita, yrityskohtaista tieto ei voi luovuttaa

verkostoitunut yhteistyö on Ronkaisen mukaan paras ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin.

– On tärkeää saada kaikki osapuolet tunnistamaan haasteet, mahdollisuudet ja yritysten todellinen tarve. Tämä on edellytys sille, että alueemme huippuyritykset Olvista ja Genelecistä alkaen myös pysyvät kilpailun kärjessä, Ronkainen toteaa.

Verkoston yhteistyöltä voi myös odottaa tulosta.

– Ylä– Savo on alueena hyvin hallittavissa, joten mahdollisuudet onnistua ovat hyvät, Ronkainen sanoo.

4

Virta ohjaa lapsen YKSILÖLLISEN OPPIMISEN TIELLE Lapset asettuvat omalla tahdillaan piiriin, rauhoittuvat ja kuuntelevat.

Kangaslammin koulun opettaja Päivi Ålander– Kaurala opastaa alkuun. Kitaran säestyksellä lauletaan reippaasti. Vauhtia otetaan laulamalla ensin “da– da– daa– daa!”

Lapsista osa on tullut aamupäivän tunneiksi esiopetukseen, osa heistä on alkuopetuksessa ensimmäisellä luokalla. Yhteisiä tunteja lapsilla on monessa muussakin aineessa.

– Lapsen ehdoilla edetään niin, että hän saa tehdä asioita omien valmiuksiensa ja oppimispolkunsa mukaisesti, varhaiskasvatuksen esiopetuksen toimintayksikön johtaja Hanna Kauppinen kertoo.

Iisalmessa jatkuu tänä syksynä esi– ja alkuopetuksen yhteistyö eli VIRTA– toiminta.

Yhteistyö lähti liikkeelle jo viime vuonna pilottihankkeena, johon saatiin valtionavustus.

Hanke toteutettiin, koska katsottiin, että esiopetuksen ja ykkös– kakkos – luokkien olennaisin tehtävä on varmistaa, että oppilaalla on riittävät oppimisvalmiudet.

Esi– ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyön onnistumisella on arvi- Ykkösluokkalaiset Rasmus ja Jussi opettelevat ompelua käsityötunnilla. oitu olevan tärkeä merkitys lapsen koko elinikäisellä oppimispolulla.

VIRTA– toiminta on hankkeen päätyttyä lähtenyt Kauppisen mukaan hyvin liikkeelle.

– Varhaiskasvatuksen opettajien, luokanopettajien ja erityisopettajien yhteistyönä voidaan suunnitella joustavia oppimisen käytäntöjä ja kohdentaa lapsille moniammatillista ja yksilöllistä tukea, Kauppinen taustoittaa.

Opettaja Johanna Heikkinen on iloisesti yllättynyt, miten hyvin yhteiset tunnit ovat sujuneet.

– Yhteistyö on sujuvaa, näin saam- Musiikkitunnille osallistuu sekä esiopetuksen että alkuopetukHanna Kauppinen laulaa musiikkitunnilla lasten mukana. me tuettua kutakin oppilasta oman sen lapsia yksilöllisen taitotasonsa mukaisesti, Heikkinen sanoo. jossa erillisissä tiloissa toimiva esi– Palviainen kertoo. o.

VIRTA– toiminta Iisalmessa VIRTA Samaa mieltä on varhaiskasvatuk- ja alkuopetus tekevät säännöllistä nen Kau Seuraava yhteinen sai vuonna 2022 Joustavan esi– ja alkuopeYhteis– Kaupunki sen opettaja Anne Lammi. yhteistyötä eli toimivat yhteistoi- tapaaminen on kuuutu tuksen pilotointiin valtionavustuksen. työnä voidaan Opetukseen on saatu tehoja ja- mintamallin mukaisesti. kauden kuluttua, H Hanke jatkuu käytännön toteutuksena syksystä suu itela kamalla vastuut opettajien kesken.

Kangaslammin koulun ykkösluok- jolloin vuoros2023.

Työparit ja tiimit toimivat hyka kävi ensimmäisellä sa on päiväkoPilotit käynnistettiin, koska katsottiin, että ne luoj stavia vin yhteen. vierailullaan Palois- din lasten vieraivat vahvan opintopolun alun, mikä tukee myöhemo imisen ten päiväkodissa. lu Kangaslamminn p opintojen sujumista.

– Yhdessä katsomme, pää – Teimme luon- koululla.

Iis mitä kullakin tunnilla esi– ja alkuopetuksen yhteistyö on nimelkäytäntöjä. Iisalmessa Leikki voidaan toteuttaa, totaidetta ja VIRTA – toiminnassa assa tään VIRTA. о tämän Lammi sanoo. tutustuimme ovat käytössä esiopetukk K on pedagogisesta yhteistyöstä, jossa tavoitteena Kyse lähimetsään. sen opintokokonaisuudet, jousta- on 6–8– vuotiaan lapsen yksilöllisen oppimistahdin ja kypsymisen ikäisilä Iisalmessa esi– Vierailu oli vat heterogeeniset pienryhmät, tahdin turvaaminen pedagogiikan valinnan ja yhteistyön kautta. tärkeä ä ja alkuopetuksen hienoa vaih- monipuoliset oppimisympäristöt Toimintamalli tukee perustaitojen yksilöllistä oppimista. osa a. yhteistyö on joko telua ja antoi- ja oppimismenetelmät. – Leikki Nivelvaiheen yhteistyötä kehitetään ja yhteisiä käytäntöjä rakenjoustavaa esi– ja alsaa puolin ja toi- on tämän ikäisillä tärkeässä osas- netaan jatkuvasti. kuopetusta tai toimintaa, sin, opettaja Jaana sa, Kauppinen sanoo.

Malli perustuu opetussuunnitelmiin.

”

”

iisalmi.fi

5

Katja Koskela löysi kutsumusammattinsa varhaiskasvatuksessa työskenneltyään aikoinaan Iisalmen Montessori– päiväkodissa.

Yhde ä saadaan paljо aikaiseksi LASTEN JA PERHEIDEN PARHAAKSI Lasten iloiset äänet kantautuvat dä, miten yleiset varhaiskasvatuk- toimii omilla saroillaan ja tekee taa perheille. ulkoa sisälle. Montessoripäiväkodin tunnelmallisessa miljöössä opetus– ja leikkivälineet ovat hyvässä järjestyksessä omilla paikoillaan.

Varhaiskasvatusjohtaja Katja Koskela istahtaa pöydän ääreen.

On jo muutama vuosi siitä, kun Koskela viimeksi oli päiväkodin arjessa mukana.

– Täällä minä aikoinaan innostuin ensimmäisen kerran työstä lasten ja perheiden parissa, Koskela huokaa haikeutta äänessään.

Montessoripäiväkodissa varhaiskasvatuksessa on omat periaatteensa.

– Toiminnallisuus, osallisuus, toisen arvostava kohtaaminen ja oppiminen herkkyyskausien mukaisesti.

– Kaikkeen liittyy vahvasti myös tunnekasvatus, kiusaamisen ehkäiseminen sekä erilaisuuden ja moninaisuuden arvostus.

Viime aikoina hän on saanut näh-

sen opetussisällöt ovat tulleet lähelle Montessori– menetelmän lähtökohtia.

– Kaiken taustalla on humanistinen ihmiskäsitys, positiivisuus ja vahva usko siihen, että jokainen meistä tekee täällä parhaansa.

Juuri näiden asioiden omaksumiseen opetuksessa tähdätään, Koskela kuvailee.

Hän on ollut viime vuosina vahvasti mukana viemässä eteenpäin Iisalmen varhaiskasvatuksen kentän uudistuksia yhdessä muiden, kuten Perheentalo – yhteistyön toimijoiden kanssa.

– On ollut se ajatus, että kaikki, jotka ovat lasten kanssa tekemisissä ovat samalla asialla – olipa kyse sitten myös järjestöistä tai mistä tahansa yhteisöistä. Kaikki tekevät työtä lasten ja perheiden hyväksi.

– Ei ole järkevää, että jokainen

päällekkäistä työtä, järkevämpää on tehdä yhdessä. Toteutetaan tehokasta palveluohjausta niin, ettei perheitä tarvitse pompotella paikasta toiseen toimintojen perässä, Koskela puhuu.

Yhteisten toimintojen löytämiseen ei välttämättä tarvita isoja rahoja.

– Ennen kaikkea tarvitaan sitä, että kaikki ymmärtävät toisiaan ja jaetaan yhteinen näkemys.

Koskela oli mukana perustamassa Kohtu – kohtaamisen tukemisen työryhmää, jossa lähdettiin pohtimaan monitoimijaisen yhteistyön toteuttamista.

– Lasten ja perheiden tueksi kootaan yhteen kaikki tahot, jotka heidän kanssaan työskentelevät.

Kohtaamispaikaksi löytyi Liikennepuisto, jossa ryhdyttiin järjestämään maksutonta avointa toimin-

iisalmi.fi

– Siitä on tullut kovin suosittua ja samalla se tarjoaa monille yksin arkeaan viettäville isille ja äideille paikan tavata toisiaan.

Koskelan varhaiskas-

”

tytään hyvissä ajoin tarjo-

perheille oikeanPystytään amaan laista tukea. hyvi ä ajoin Koskela kiittää myös viime vuosina hyvin tarjoamaan Iisalmeen saatua perheile valtiontukea, jonka turvin on voitu oikeanlaista palkata lisäresurssia tukea. esimerkiksi päiväkotien

vatusjohtajuuden aikana on laitettu alulle myös avoimen varhaiskasvatuksen kuntakokeilu.

Siinä yksi varhaiskasvatuksen opettaja työskentelee Perheentalon työntekijänä.

– Hän on mukana erilaisissa toiminnoissa ja tarjoaa oman vahvan pedagogisen osaamisensa ryhmille.

Työntekijältä voi myös varata aikoja, jos vanhemmilla on asioita, joihin he kaipaavat opastusta.

– Kyse on ennaltaehkäisevästä varhaiskasvatustyöstä, jossa pys-

pienryhmien ohjaustyöhön.

– Varhaiskasvatuksessa tehdään myös vahvaa yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa. Moni opiskelee työn ohessa tai täydentää tutkintoaan ja hankkii pätevyyden vaativaan työhön.

Tulevaisuudessa häämöttää jo uudistus, jonka mukaan vähintään kaksi kolmasosaa päiväkodin ammattilaisista on oltava varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja.

– Tätä koulutusta kehitämme nyt yhteistyössä paikallisen oppilaitoksen kanssa.

6

Dorica Kiiskiselle ja hänen perheelleen Iisalmi on nyt uusi mieleinen kotikaupunki. ”Ihmiset täällä ovat tosi ystävällisiä”, hän sanoo.

Lasten kan a työskentely ON IHANAA ” Iisalmeen maailmalta muuttavien lun kautta hän opiskeli ensin suojoukossa on monenlaisia osaajia, niin korkeasti koulutettuja kuin arjen ammattien taitajia.

Yksi korkeakoulutetuista on Tansaniasta Suomeen vuonna 2017 tullut Dorica Kiiskinen.

Hänen siskonsa oli jo aiemmin muuttanut maahan ja asui Tampereella. Dorica tuli hänen luokseen ja sai työtä au pairina.

Siitä alkoi tarina, joka johti lopulta siihen, että Suomesta, Iisalmesta asti löytyi myös puoliso ja sen myötä kokonaan uusi elämä.

Työ lasten parissa on kiinnostanut Doricaa aina ja niinpä hän oli jo kotimaassaan Tansaniassa valmistunut yliopistosta lastentarhanopettajaksi.

Sikäläinen tutkinto ei kuitenkaan riittänyt koulutusta vastaavan työn saantiin Suomessa. Oli opiskeltava ja hankittava suomalaisen järjestelmän mukainen pätevyys.

Maahanmuuttajapo-

”

men kielen ja hakeutui myös töihin.

– Ensimmäinen työni oli Montessori– päiväkodissa ryhmäavustajana ja myöhemmin lastenhoitajana, iloinen Dorica kertoo.

Kieliopinnot sujuivat ja nykyään suomi sujuu hyvin.

– Päiväkotilapset ovat olleet hyviä opettajia, Dorica nauraa.

Tutkintonsa täydennysopinnot hän suoritti Tampereen yliopiston maahanmuuttajataustaisille tarkoitettuina JOVAP– pätevöitymistopintoina. Kandidaatin tutkinto valmistui viime keväänä.

Samoihin aikoihin mullistui elämä muutenkin, sillä perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi.

– Työskentelen nyt Paloisten päiväkodissa varhaiskasvatusopettajana vuoden määräaikaisella työsopimuksella, Dorica iloitsee.

Kokemukset erityisesti Iisalmesta ovat olleet vain positiivisia. Rasis. tista kohtelua hän ei ole kokenut.

Iisalmesta löytyi pu iso ja kokоaan uusi elämä

Osala о tul aan korkeak lutus, osala ei k lutusta lainkaan.

– Kaikki ihmiset ovat olleet tosi ystävällisiä täällä.

Ulkomailta tullaan työn, opiskelun tai perheen yhdistämisen perusteella.

– Yhteydenotot ovat meillä selvästi lisineet, tulijoita on koko ajan enemmän, maahanmuuttotyön asiantuntija Ulla Piippo sanoo.

Kuluneen vuoden aikana lähtömaita ovat olleet muun muassa Egypti, Israel, Kosovo, Englanti, Ukraina ja Venäjä.

– Taustanaan heillä on valtava kirjo eri tasoisia koulutuksia, yleensä kaikilla työn takia tulevilla on oman alansa tutkinto, Mirja Iskanius kertoo.

iisalmi.fi

Kiintiöpakolaisina huma- oppisi kieltä ja kulttuuria ja saisi

nitaarisin perustein seudulle on viime vuosina tullut ihmisiä Syyriasta, Eritreasta ja viimeksi Afganistanista – vuosittain 20– 25 henkilöä.

– Osalla on tullessaan korkeakoulutus, osalla taas ei koulutusta lainkaan, pakolaisten palveluohjaaja Anni– Erika Ylönen kertoo.

– Moni päätyy kotoutumiskoulutuksen jälkeen ammatillisiin opintoihin ja työelämään, kukin integroituu täkäläiseen yhteiskuntaan omaa polkuaan.

Maahanmuuttajan osaamisen tasosta pyritään heti asiakkuuden ensivaiheissa ottamaan huolella selvää.

– Ensimmäiseksi selvitetään aina tulijan kielitaito, kuntakokeilun kotoutumisen asiantuntija Anne Haaksluoto kertoo.

– Haastattelu on tärkeä ja keskustelut käydään aina niin, että tulkki on mukana, Iskanius sanoo.

– Moni aloittaa mielellään ensin työt sisääntuloammatissa, jotta

turvattua toimeentulonsa.

Maahanmuuttajien tukena on laaja palveluverkosto, josta saa tietoa alkaen lasten päivähoidosta tai kouluun pääsystä Kelan rooliin ja työvoimapalveluihin.

Palvelut ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.

– Monenlaisia verkostoja tarvitaan, jotta kotoutuminen onnistuu. Ihminen tarvitsee viihtyäkseen myös ystävyyssuhteita.

Sopeutumiseen työpaikoilla vaaditaan molemminpuolista luottamusta.

Maahanmuuton asiantuntijat toivovat myös työnantajilta avointa asennetta.

– Rohkeutta tarttua yhdenvertaisina myös ulkomaisiin osaajiin, Iskanius kannustaa.

Asiantuntijoihin kannattaa myös ottaa yhteyttä.

– Ulkomaalaisen työllistämistä on mahdollista tukea monin eri keinoin, Haaksluoto sanoo.

7

Virpi Jukaraisesta о tulut TYÖLLISTÄMISEN AMMATTILAINEN Naistentalolta löytyy nyt myös myös IisalmesesVirpi Jukaraisen työhuone.

Hän aloitti tänä vuonna Iisalmen kaupungin uudessa työllisyys– ja kansainvälisyyspäällikön tehtävässä.

Jukarainen on työskennellyt aiemmin pitkään seurakunnan diakonia– ja nuorisotyössä.

Iisalmeen hän palasi työskenneltyään neljä ja puoli vuotta Sonkajärven työllisyyskoordinaattorina.

Maahanmuutto– ja pakolaispalveluiden ja työllisyyspalveluiden yhdistymisellä ennakoidaan uudistusta, jolla muodostetaan Ylä– Savon yhteinen työllisyysalue. Uudistus tulee voimaan vuoden 2025 alussa.

– Työllistämisen vastuu siirtyy valtiolta kuntiin ja Ylä– Savon yhteistä aluetta rakennetaan Iisalmen, Sonkajärven, Vieremän, Pielaveden ja Kiuruveden yhteisenä palveluna.

– Tavoite on, että kaikissa kunnissa säilyvät lähipalvelut jatkossakin, Jukarainen valottaa.

Uudistukseen valmistaudutaan

”

sa yhteisen tii-iTavoite о, min rakentae ä kaiki a misella.

– Kanku i a säilyvät sainvälilähipalvelut syyspalvelut ovat jatkosakin. luonteva osaa työllistämispalpalveluiden kokonaisuutta ja yhä tärkeämpi sellainen jatkuvasti pahenevan työvoimapulan vuoksi, Jukarainen sanoo.

– Jotta myös maahan muuttavat osaajat saataisiin pysymään alueella työvoiman vahvistajina he tarvitsevat työpaikan ohella monia muita palveluita.

Yhteistyöllä ja edessä olevalla uudistuksella Jukarainen näkee paljon mahdollisuuksia.

– Muuttuva yhteiskunta tuo haasteita, joihin meidän on kyettävä löytämään ratkaisuja.

Virpi Jukarainen työskentelee työllisyys– ja kansainvälisyys – palveluiden päällikkönä.

Anni– Erika Ylönen, Katja Hukkanen, Nina Väätäinen, Anne Haaksluoto, Mirja Iskanius, edessä Virpi Jukarainen ja Ulla Piippo työskentelevät Pohjolankadun Naistentalolla.

iisalmi.fi

8

Vihreä siirtymä OSAKSI ARKEA Kiertotalous tai vihreä siirtymä saattavat kuulostaa monen pk– yrityksen arjessa kaukaisilta käsitteiltä.

Termit pitävät kuitenkin sisällään paljon muuta kuin jätteiden kierrätystä – selkeitä, käytännössä toteutettavia asioita, joiden avulla yrityksessä on löydettävissä keinoja ympäristökuormituksen pienentämiseen ja hiilijalanjäljen vähentämiseen.

Paraikaa käynnissä olevassa Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois– Savoon – hankkeessa etsitään yritysten kanssa yhdessä oikeita tapoja luoda kullekin kiertotalouteen pohjaava liiketoimintamalli.

Taustalla on Suomen asettama hiilineutraaliuden tavoite vuoteen 2035 mennessä.

Käytännön esimerkki teollisesta tuotannosta avaa kiertotalouden ideaa.

– Koneen osan vikaantuminen ei tarkoitakaan laitteen vaihtamista uuteen, vaan vian ilmaantuminen on jo suunnitteluvaiheessa otettu huomioon niin, että viallinen osa on helposti korjattavissa, hankkeen projektipäällikkö Raimo Hämäläinen Ylä– Savon ammattiopistosta kertoo.

Kiertotalouden liikeideassa tuotteen elinkaari on pitkä ja tuotteen lisäksi yritys voi myydä asiakkaalle siihen liittyvää palvelua.

– Toteutuessaan kiertotalouteen pohjaava liikeidea muuttaa yrityksen toimintatapaa voimakkaasti.

Silloin ei enää pyritä pääsemään eroon tuotteesta myyntitilanteessa, vaan nähdään se osana kokonaisuutta, johon kuuluu lisäpalveluita. Samalla muutos luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, Hämäläinen sanoo.

ottaa selvää uusista mahdollisuuksista. Hankerahan avulla pystytään nyt ensimmäistä kertaa jakamaan käytännön tietoa ja opastusta Pohjois– Savossa, Hämäläinen kiittää.

Hankkeessa annetaan yrityksille laaja valikoima työkaluja, joiden avulla kukin yritys pääsee viemään ympäristövastuullisuuttaan eteenpäin.

Kiertotaloustaidoille on iso tarve erityisesti pk– yrityksissä – eikä vain Pohjois– Savossa. Globaalisti alle kymmenen prosenttia tuoteuista luonnonvaroista käytetään uudelleen – Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei välttämättä riitä resursseja

Yritykset hyödyntävät hankkeen resursseja kukin omien tarpeidensa mukaan.

Mukana on yritysten omia pilotteja, joissa kehitetään toiminnan yksittäistä osa– aluetta. Monella keskeisin tarve on tosin kouluttautuminen oman hiilijalanjälkilas-

kennan parissa. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus osallistua ympäristövastuullisuuden koulutustilaisuuksiin.

– Koulutuksessa erityisesti tehdään selkoa aihepiirin termiviidakosta aina viherpesusta vihreään siirtymään, Hämäläinen kertoo.

– Tavoitteena on selkeyttää toiminta niin että siitä tulee yritykselle tarkoituksenmukaista, tukee sen liiketoimintaa ja muodostuu luontevaksi osaksi yrityksen toimintatapaa.

Mukana on Ylä– Savosta pääasiassa valmistavan teollisuuden yrityksiä, mutta koko Pohjois– Savon alueella myös kunnallisia toimijoita, kuten jätehuoltoyrityksiä.

Ilmastotavoi t SISULLA KUNTOON Ilmastotekoja juurrutetaan kunnissa käytännön arkeen maakunnallisen SISU– hankkeen avulla.

Hiilineutraaliuden tavoitteet tarkoittavat käytännössä pieniä ja suuria päätöksiä, tekoja ja asennemuutosta.

Iisalmeen jo valmistellussa ilmastosuunnitelmassa muistutetaan näistä – kuten harkinnasta kuluttamisessa, lähiruoan suosimisesta, energian säästämisestä, työmatkoilla siirtymisestä autoilusta pyöräilyyn tai jalkapatikkaan.

Pohjois– Savon kuntien yhteisessä hankkeessa on mukana viisitoista kuntaa. Iisalmen kaupungin osatoteutuksessa ovat mukana Iisalmen lisäksi Kiuruvesi, Lapinlahti ja Sonkajärvi.

Yhteistuumin ponnistellaan nyt käytäntöön jo aiemmin Kesto– hankkeessa kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä.

– Yhtenä tavoitteena on luoda maakunnallinen ilmastokoordinaattori– toimintamalli, jonka kautta yhteistyö ja kokemusten vaihto kuntien ja seutujen välillä helpottuu, Iisalmessa hanketta vetävä projektipäällikkö Kirsi Savolainen kertoo.

Päätavoitteena hankkeessa on saada kuntien ilmastosuunnitelmien tavoitteet ja toimet juurrutettua kuntien tehtävissä päivittäiseen työhön.

– Merkittävimpiä niistä ovat energiansäästöön, liikkumiseen ja esimerkiksi hankintoihin sisällytettävät ratkaisut, jotka on tarkoitus saada mukaan myös

kuntien päätöksentekoon ja talousarvioihin.

Seuranta ja mittaaminen ovat tärkeässä roolissa.

– Tärkeää on, että käytännön toimet tulevat niin työntekijöille kuin kuntalaisille nähtäviksi ja helposti seurattaviksi. Tätä varten on tarkoitus hankkia digitaalinen alusta ilmastotyölle, johon seurantatiedot on jokaisella toimialalla helppo kirjata ja josta hiilineutraaliustavoitteen toteutumista on selkeää seurata.

Hankkeessa pureudutaan maakunnallisesti tiiviissä yhteistyössä muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen.

– Se tarkoittaa esimerkiksi sääolosuhteiden muutoksiin varautumista, miten ne tulisi ottaa huomioon

Kirsi Savolainen luotsaa SISU– hanketta. vaikkapa rakenteissa, lämmitys– ja jäähdytyslaitteissa tai hulevesijärjestelmissä.

Myös terveyteen ja maatalouteen liittyviin seikkoihin kiinnitetään huomiota.

– Jotta käytännön tekojen juurruttaminen voisi onnistua tarvitaan myös tehokasta viestintää, siinä käytetään somea, kuntien omia viestikanavia, tapahtumia ja tiedottamista, Savolainen toteaa.

Urbact– verkostosta UUTTA VIRTAA Mitä Iisalmen olisi hyvä tarjo- – Tulevaisuuden ratkaisuja haetaan ta, jotta alue houkuttelisi ja löytyisi työpaikoille uusia osaajia? Miten kaupunkia ja sen palveluita tulisi kehittää? Mitä kaupungin ohella erilaiset yhteisöt, yritykset ja hankkeet voisivat yhdessä tehdä, jotta seutu kehittyisi suotuisasti?

Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia eurooppalaisten kaupunkien yhteisessä Urbact– ohjelmassa.

Iisalmi lähti tänä vuonna mukaan ohjelman “Residents of the Future – Tulevaisuuden asukkaat ” – verkostohankkeeseen, jossa paneudutaan erityisesti alueiden veto– ja pitovoimatekijöihin.

Mukana on kymmenen kaupunkia Euroopan eri laidoilta.

kaupunkibrändin kehittämisestä sekä digitaalisuuden ja vihreän siirtymän mahdollisuuksista. Uusia ideoita ja vaikutteita toivotaan nyt löytyvän, elinkeinojohtaja Terho Savolainen sanoo.

Yhteisissä tapaamisissa pureudutaan pintaa syvemmälle.

– Residents of the Future – projektissa mukana olevien kaupunkien edustajat kokoontuivat syksyllä Kroatiassa, projektikoordinaattori Mari Kuosmanen kertoo.

– Alkuun lähdetään pienillä pilotoinneilla. Paikallisten toimintaryhmien on määrä muodostua kaupunkien toimialoista, yrityksen, Ylä– Savon Veturin ja oppilaitosten edustajista.

Ensin on määriteltävä pito– ja vetovoiman ongelmakohdat ja pyrittävä pääsemään juurisyihin.

– Pohditaan vaikkapa mitä laajempia ilmiöitä väen vähenemisen taustalta löytyy. Liittyvätkö ne esimerkiksi elämänlaatuun liittyviin asioihin tai johonkin muuhun.

Projekti kestää seuraavat kaksi vuotta, jona aikana toimintaryhmät kokoontuvat säännöllisesti.

Suunnitelmissa on esimerkiksi koulutustarpeisiin ja asumiseen liittyviä teemakokouksia.

– Monia ideoita on jo virinnyt, kuten miten hyödyntää vaikkapa Ii-

iisalmi.fi

Urbact– verkoston kokoontumisessa olivat mukana Terho Savolainen ja Mari Kuosmanen. salmeen mahdollisesti tulevaa Tietotaloa, joka voisi houkutella tänne uudenlaista diginomadi – työntekijäjoukkoa, Savolainen visioi.

Kokemuksia Iisalmen kehittämi-

sen mahdollisuuksista halutaan myös käytännön tasolla ja projektin paikalliseen toimintaryhmään on kutsuttu mukaan myös asukasedustajia.

9

Yrittäjyysopettaja Kaisa Aalto ja projektipäällikkö Mervi Huurinainen tekevät varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ulottuvaa yrittäjyyskasvatuspolkua.

Yri äjyys tutuksi LAPSILLE JA NUORILLE Lapset ja nuoret saavat täjyys voisi näyttäytyä kaupungin Iisalmen kouluissa ja varhaiskas- pienimmille. Se käy etenkin leikin vatuksessa tietoa yrittäjyydestä, kautta, Huurinainen sanoo. ja tähän on tulossa lisää keinoja.

– Kesällä jalkauduimme liikenneNiitä tuo käynnissä oleva Yrittä- puistoon, ja pidimme siellä pistetjyyskasvatushanke TULevaisuuden tä. Osuuskauppa PeeÄssä lahjoitti OSaajat eli Tulos, jonka piirissä ra- päiväkodeille välineitä kauppakennetaan varhaiskasvatuksesta leikkeihin. toiselle asteelle ulottuvaa yrittäTekeillä on esi– ja alkuopetuksen jyyskasvatuspolkua. käyttöön väritys– ja puuhakirja, ja – Ajatus on, että teemme näky- isommat oppilaat voivat osallistua väksi, mitä yrittäjyyskasvatus voi sen tekoon. Osallisuus toteutuu olla, paikallisesti, matalalla kynnyk- hankkeessa myös siten, että kousellä. Teemme ideapankin. Kaikkea luilta ja päiväkodeilta on kartoiei tarvitse käyttää, vaan ottaa sel- tettu, millaisia apuvälineitä yrittälaista, mikä kullekin sopii, kertovat jyyskasvatuksen tueksi toivotaan. hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö Mervi Huurinainen Yrittäjyyskerhoja on alakouluja yrittäjyysopettaja Kaisa Aalto. laisten tavoin myös yläkoululaisille, Alakoululaisille on esimerkiksi al- ja meneillään on TET– harjoittelun kanut pikkuyrittäjien kerhoja, joissa eli työelämään tutustumisen keideoidaan omia yrityksiä hittäminen. Yläkoulussa ja ja voidaan tehdää yritoisella asteella voi valita toise tysvierailuja. Kereryrittäjyysopintoja. yrit hojen vetäjinä onn Tulos– hanke on järI o– nuoria iisalmejestänyt innovaativatiisuus laisyrittäjiä. oleirin ja tapahtuо yksi mia, joissa alueen – Osanottajia on mukayritykset ja oppilaihankk n vasti. tokset esittäytyvät tavoi eista.

Parhaillaan jja yritykset voivat tarmietitään myös, s, jota esimerkiksi kesäjo millä keinoin yrittyöpaikkoja. Yhteistyötyöp

”

kumppanina on muun muassa Nuorten en Tulos– hanke Ku eiksi Yrittäjyys ja Ta-lous ry.

8/2022–7/2023. haluavat Rahoittajina Ylä– Savon Veturi ry ja Olvi– sääHankkeesyritykset tiö, hallinnoijana Iisalmen kaupunki. sa aloitetaan Tavoitteena luoda ja vakiinnuttaa Iisalmeen myös kumvoivat o aa yrittäjyyskasvatuspolku, jotta hankkeen miyrittäjyyttä, meihin jälkeen kaupungissa on yrittäjyyskasvatukselle Huurinainen ja yhtey ä. malli ja resurssit.

Aalto kertovat.

Osatavoitteita: Jokainen oppilas osallistuu – Kummiyrityksenä senä ainakin yhteen yritysesittelyyn tai – vierailuun, toimimisesta kiinnostujokaiselle koululle saadaan kummiyritys, yrittäneet yritykset voivat ottaa meihin jyysopintoja valitsevien oppilaiden ja opiskeliyhteyttä. Kummiyrittäjyys voi olla joiden määrä kasvaa, yrittäjyysasenne kasvaa sentasoista, mihin yrityksen rahkoululaisilla ja henkilöstöllä. keet riittävät, pienimuotoistakin, Yrityksiä toivotaan mukaan yhteistyöhön. esimerkiksi vierailuja puolin ja toiYrittäjyyskasvatus edistää positiivista suhsin tai vaikka pieni projekti, jossa tautumista opiskeluun, työhön, yrittäjyyteen työstetään hävikkipaloista uutta. ja elämässä menestymiseen ja opettaa niihin Innovatiivisuus on yksi hankkeen liittyviä taitoja. Tärkeää on kokeileminen ja tavoitteista. tekemällä oppiminen.

Yrittäjyyskasvatuksen kautta tavoitellaan alueelle tulevaisuuden osaajia. Yritysyhteistyöllä voidaan tuoda nuorten tietoon alueen mahdollisuuksia ja edesauttaa, että sillä muun muassa innovaatiolei- mutta sen tuomien käytäntöjen on vaikka nuoret lähtisivät muualle rillä idätellyt iisalmelaisnuorten tarkoitus jatkaa senkin jälkeen, ja opiskelemaan, he saisivat opis- yritysideat ovat menestyneet val- toive on, että resursseja on esimerkeluaikanakin kytköksiä yrityksiin takunnallisissa kilpailuissa, Huu- kiksi päivittää materiaaleja, Huurija ehkä palaisivat alueelle töihin. rinainen ja Kaisa Aalto iloitsevat. nainen ja Aalto sanovat.

Kahdeksasluokkalaiset menestyi– Toivottavasti yhteistyöyrityksetIisalmessa on jo saatu hyviä vät taloustietokilpailussa. kin näkevät tarpeen jatkaa, jotta Hanke jatkuu ensi heinäkuuhun, saataisiin tulevaisuuden osaajia. tuloksia nuorten yrittäjyydessä,

”

iisalmi.fi

10

Iisalmi opiskelijoiden silmin: YHTEISÖLLINEN, TURVALLINEN JA LEPPOISA Lukiolaiset Emma Nousiainen lutyö tasoittavat toisiaan, komja Liisa Loimalahti arvotavat harrastusmahdollisuuksia. Molemmat laulavat Nuorisokuoro Allegrossa, lisäksi Liisa soittaa kitaraa ja Emma viulua. Liisa sa on myös partiossa Kororvenkävijöissä.

– Harrastukset tuovat sisältöä elämään. Paljon olisi jäänyt kokematta ja oppimatta ilman niitä, tuumaa Emma.

– Harrastukset ja kou-

”

mentoi Liisa.

Molempien mielestä Iisalmi on pieni, mutta silti täällä on paljon kaikkea, ravintoloita, erialojen yrityksiä ja lyhyet vvälimatkat. Myös turvallisuus on tärtu keää.

– Tapahtumia enemmän, suuremman kaupungin sykettä jja fiilistä välillä kaipaisi, kommenka toi Liisa.

K lu ja ha astukset tasoi avat toisiaan.

– Julkinen liikenne saisi toimia paremmin, paikallisliikenne loppuu jo neljän maissa, harmittelee Emma.

Ylä– Savon ammattiopistossa (YSAO) kokin opintoja suorittava Juuso Niskanen ja logistiikkapuolella yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi opiskeleva Aaro Winter asuvat kauempana keskustasta maaseudun puolella ja arvostavat sitä. Molempien suunnitelmissa on pysyä Iisalmessa.

– Metsästän metsäkanalintuja, villisikaa, karhua hirveä peuraa ja jänistä eli melkein kaikkea. Lähes koko suku metsästää, joten mi-

Emma Nousiainen ja Liisa Loimalahti arvostavat turvallisuutta.

Aaro Winter ja Juuso Niskanen uskovat löytävänsä töitä Iisalmesta valmistumisen jälkeen.

nutkin se harrastuss on tajia. Veera Tiainen tajia imaissut mukaansa, a, opiskelee liiketaop Kaikki at loutta ja Siiri Vaitoteaa Juuso.

Salilla usein lähihoivalmiita au amaan, nikainen treenaava Aaro tajaksi. tilat at hyvät ja kaipaisi enem– Iisalmi on män nuorisosopivan kokoirauhaliset. paikkoja. nen kaupunki ja – Yläkouluikäisillee hharrastuksia löytyy on jotain, mutta sellailaimoneen makuun. Itmo nen matalan kynnyksen k selleni ll tärkein on ratpaikka, joka olisi auki iltaisastus. Luonto ja ihmiset sin ja viikonloppuisin, olisi varmasti täällä ovat parasta, kertoi Veera. hyvä, tuumaa Aaro.

– Meillä koko perhe harrastaa lenSavon ammattiopistosta (Sakky) topalloa, ulkoilua ja koirien kanssa valmistuu merkonomeja ja lähihoi- olemista. Uskon, että täältä löytyy töitä valmistumisen jälkeen, miettii Siiri.

Kummallakaan heistä ei ole haluja muuttaa Iisalmesta minnekään.

He arvostavat yhteisöllisyyttä ja etenkin sitä, että oppilaitokseen tullessa ei jäänyt yksin, heti sai kavereita.

Savoniassa opiskelevista neljästä nuoresta aikuisesta kolme on sairaanhoitajan monimuotokoulutuksessa ja he kulkevat koulupäivisin Iisalmessa Kuopion suunnalta, Ikaalisista kotoisin oleva sosionomiopiskelija Wilma Bruun asuu opiskeluajan Iisalmessa.

– Täällä kampus on ainakin mukavampi kuin Kuopiossa. Kaikki ovat valmiita auttamaan, tilat ovat hyvät ja rauhalliset, opettajat mukavia ja ryhmät pieniä. Iisalmi vaikuttaa mukavalta kaupungilta siltä osin, kun olen siihen ennättänyt tutustua, kertoo Tapani Salovesi.

– Ei liian iso eikä liian pieni, siistiäkin täällä on. Jos tänne jotain kaipaisin, niin enemmän opiskelijakulttuuria ja tapahtumia kaupungin ja baarien kanssa. Koska asun opiskeluajan täällä, olen ennättänyt jo hyvin tutustua kaupunkiin. Bussi– ja junaliikenne kaipaisivat kyllä lisää vuoroja, miettii Wilma Bruun.

– Arvostan yhteisöllisyyttä, kampus on sopivan pieni, tänne ei eksy, tuumailee Anu Sivonen.

Miia Väänänen saattaisi tulla tänne töihinkin valmistumisen jälkeen.

– Täällä ei tunne olevansa yksin.

Kyllä tämä on yhteisöllisyyden Iisalmi, kiteyttää Tapani.

”

Anu Sivonen (vas.), Wilma Bruun, Tapani Salovesi ja Miia Väänänen kehuvat Iisalmen Savonian kampusta.

Veera Tiainen ja Siiri Vainikainen aikovat jäädä pysyvästi Iisalmeen.

iisalmi.fi

11

Kaupungi a о tarj a SATOJA HARRASTUKSIA Tiia Pitkänen ei ole koskaan muotoillut keramiikkaa eikä harrastanut laulamista, mutta on menossa tunneille. Riikka Korolainen ei ole soittanut pianoa eikä käynyt pianokonserteissa, mutta soittamisen alkeet tulevat tänä syksynä tutuiksi, ja hänet nähdään Torstaiklassisten yleisössä.

Heittäytyminen ja uuden kokeileminen on tehty helpoksi Elämäni kunnossa By Iisalmi -ohjelmassa, johon 70 hakeneen joukosta valittiin kaksi onnellista. He saavat käyttää kaupungin liikunta- ja kulttuuritarjontaa kaksi kuukautta maksutta ja valikoida sieltä mieleisiään harrastuksia.

He kertovat kokemuksistaan omalla tyylillään sosiaalisen median tileillään, ja heitä voi seurata myös kaupungin somekanavissa ja verkkosivuilla. Tämän toivotaan kannustavan muitakin kokeilemaan uusia harrastuksia ja välittävän tietoa Iisalmen kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuuksista.

– Haluamme rohkaista iisalmelaisia kokeilemaan uutta kulttuuri- ja liikuntaharrastustemme parissa.

Uskomme, että tällaiset aidot ja elämänmakuiset kokemukset tavallisten kaupunkilaisten kertomana välittävät tietoa muille asukkaille innostavalla ja samaistuttavalla tavalla, kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin kertoo.

Riikka Korolainen on valinnut musiikkiharrastusten lisäksi kuntosalilla käyntiä, englannin tunteja, kulttuurikeskuksen konsertteja ja kaupungin historiakierroksen. Kaupungin liikunnanohjaaja Juho Ruotsalainen laati kuntosaliohjelman ja opasti liikkeiden tekemisessä.

Korolainen tekee viikonloppuisin osa-aikatyötä myyjänä ja hoitaa arkipäivät kotona vuoden ikäistä nuorimmaistaan. Kolme vanhempaa lasta ovat kouluikäisiä. Äidin liikunta- ja kulttuuriharrastukset ovat jääneet vähäisiksi, ja siksi hän halusi jotain uutta ja erilaista arkeen.

– Toivon, että saisin tästä ohjelmasta kipinän liikuntaan, hän sanoo.

Parempi lihaskunto toisi kokonaisvaltaisesti paremman olon mutta auttaisi myös töissä.

– Kassalla istuminen ottaa niska-hartiaseutuun ja jos työvuoro on osastolla, silloin ollaan koko päivä jalkojen päällä.

Englannin kielen hän haluaa putsata ruosteesta, koska työssä tulee välillä tilanteita, että asiakkaalle pitäisi puhua englantia.

Tiia Pitkäsen vapaa-aika on

Saukkokorttia näyttämällä ohjelmaan valitut pääsevät valitsemiinsa harrastuksiin. mutta kun vain lähtee rohkeasti mukaan, kehittyminen antaa buustia jatkaa, hän sanoo.

Iisalmea he pitävät pienenä ja kotoisana kaupunkina, jossa on hyvä kasvattaa lapsia. Harrastusmahdollisuudet, peruspalvelut ja palvelut lapsiperheille ovat hyvät.

– Yleensä kun suunnittelen konserttiin tai muuhun kulttuuritapahtumaan lähtemistä, ajattelen ensimmäiseksi Oulua tai Helsinkiä. Nyt olen huomannut, että Iisalmessakin on tarjontaa, Tiia Pitkänen sanoo.

Riikka Korolainen sai kuntosaliohjelman ja opastuksen liikkeiden suorittamiseen Elämäni kunnossa

By Iisalmi -ohjelmassa. kulunut viime vuosina Hänellä on luvaslasten kuljettamisessa sa keramiikan ja Aika harrastuksiin, mutta laulutuntien nyt he ovat jo sen lisäksi hispaljо aan ikäisiä, että päätoriakävely nykyisin sevät kulkemaan Mansikkaitse. Juniorina niemellä, i a oi aan hän pelasi kymlukuvalja neti ä! menen vuotta akmennusta tiivisesti jalkapalloa, kirjastossa ja mutta aikuisiällä hänelkonsertteja. Lilä ei ole ollut säännöllissäksi hän aikoo tä harrastusta. Pitkänen on käydä kuntosalilla, asunut Iisalmessa 15 vuotta, mutta uimassa ja kuntonyrkkeilemässä. kaupungin harrastustarjonta ei ole Lista kuulostaa hengästyttävältä, mutta Tiia Pitkänen huomauttaa, tullut hänelle kovin tutuksi.

– Koska en ole viettänyt täällä että aika riittää, koska osa tekelapsuuttani ja nuoruuttani, en ole misistä on kertaluonteisia, joten kasvanut siihen, mitä Iisalmessa yhdelle viikolle ei kerry kovin paljon menoja. voi harrastaa.

”

Tiia Pitkänen ja Riikka Korolainen heittäytyvät tänä syksynä monenlaiseen uuteen, kun kaupungin harrastustarjonta on heille avoin. He odottavat innolla muun muassa pianonsoittoa, konsertteja, kuntosalikäyntejä ja englannintunteja.

iisalmi.fi

– Toivon, että saisin tästä ohjelmasta säännöllisyyttä liikuntaan ja että jokin nyt kokeilemani harrastus jäisi pysyväksi.

Tiia Pitkäsen työ on toimistotyötä, joten liikunta vapaa-ajalla tekee hyvää.

– Konsepti mahdollistaa heittäytymisen ja uuden kokeilun. Muuten helposti miettii sitä, että harrastusmaksu menee hukkaan, jos ei tykkääkään uudesta tekemisestä ja se lopahtaa.

Harrastukset antavat iloa, energiaa sekä henkistä ja fyysistä voimaa.

– Syksy ei ole suosikkivuodenaikani ja toivon, että pääsisin harrastusten avulla hyppäämään pimeän ajan yli. Kun on joka viikolle jotain uutta ja kivaa, syksyn ankeus ei ehkä silloin saa otetta, Riikka Korolainen miettii.

– Lisäksi tulee uusia tuttuja, ja harrastaminen on usein yhteisöllistä.

Aika paljon ollaan nykyisin omissa oloissaan ja netissä. Harrastuksessa pääsee yhteen samanhenkisten kanssa, Tiia Pitkänen toteaa.

Ohjelmaan valitut toivovat, että saisivat omilla kokemuksillaan madallettua muiden kynnystä harrastuksen aloittamiseen.

– Monesti pysytään siellä, mihin on totuttu ja mitä on löydetty, Tiia Pitkänen sanoo.

Myös Riikka Korolainen toivoo, että voisi kannustaa muitakin harrastamaan.

– Voi olla ihan rapakuntoinenkin,

Idea Elämäni kunnossa By Iisalmi -ohjelmaan lähti kaupungin työryhmästä, jossa keksitään uusia tapoja markkinoida kaupungin palveluja.

– Päämäärämme on edistää kulttuurin ja liikunnan ristiinpölytystä ja luoda ihmisille mielekästä arkea.

Emme halunneet tarjota perinteistä kunto-ohjelmaa vaan lähdimme elämäni kunnossa -ajatuksesta. Jotta ihminen voisi olla elämänsä kunnossa ja elää täyttä elämää, hän tarvitsee erilaisia elämyksiä sekä kulttuurin että liikunnan puolelta, Sanna Marin kertoo.

Ohjelmaan haluttiin valita henkilöitä, jotka eivät ole aktiiviliikkujia tai -harrastajia, vaan kaipasivat potkua harrastuspuolelle. Valituilta toivottiin kiinnostusta sekä kulttuuriin että liikuntaan ja heittäytymisvalmiutta.

Sometaidot olivat tärkeässä osassa, koska valitut viestivät kokemuksistaan omissa somekanavissaan.

Tiian ja Riikan harrastuskokeilut jatkuvat marraskuun loppuun.

Heidän kokemuksiaan voit seurata Instagramissa tileillä @donitsitytto @_tiia_tuulia_ sekä kaupungin Instagramissa @cityofiisalmi ja Facebookissa @Iisalmenkaupunkicityofiisalmi.

Tutustu Iisalmen kiireettömiin ja hyvää tekeviin harrastusmahdollisuuksiin osoitteessa www.iisalmi.fi/ elämänikunnossa ja seuraa somessa #elämänikunnossa #byiisalmi #elämänikunnossabyiisalmiohjelma.

12

Näiden vaiheiden kautta kaavoitus etenee.

Mоia aska u aa

VOIKO KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAA Iisalmen kaupunginhallitus on päättänyt syksyllä 2020, että Iisalmeen tehdään tuulivoimakaava.

Vuorimäen osayleiskaavasta oli ensimmäisen kerran tieto 2021 kevään kaavoituskatsauksessa. Nyt tuulivoimahanke on aloitusvaiheen jälkeen luonnosvaiheessa.

– Lähetimme viime keväänä yli 450 asukaskyselykirjettä ja saimme vastauksia 196 kappaletta. Vaihtoehtona oli rakentaa 24 voimalaa, mutta rinnalle otettiin myös toinen suunnitelma 17 voimalasta, kaavoituspäällikkö Sari Niemi kertoo.

Kriittisimmin suhtautuivat alle kahden kilometrin säteellä asuvat ja loma-asuntojen omistajat.

– Tekninen lautakunta ei ole vielä kaavaluonnoksia käsitellyt, joten Kaavoituspäällikkö Sari Niemi ison kartan ääressä. asiaan voi vaikuttaa, jos tekninen lautakunta ja kaupunginhalti säilytettiin ja niil- kyään tulee kuitenkin olla erityisen litus ne hyväksyvät. Ne tä osin kuin näin huolellinen verkkojulkisuudessa esitellään yleisötilaiei voitu tehdä, henkilötietojen osalta. TarkoitukOn suudessa ja asetetaan turvattiin kul- semme on, että kaikki kansalaiset julkisesti nähtäville, keminen saavat asioista tiedon ja halutesote ava kertoo Sari Niemi. r a n n a n saan pystyvät vaikuttamaan, Niehu i n yleinen Yleisölle järjessuuntaises- mi sanoo. tettävistä keskusti sen läheiIisalmen kaupunki julkaisee aina hyöty. telutilaisuuksista asuisyydessä. kevättalvella helmi-maaliskuussa nalueiden kaavoitus – Peltomäen Iisalmen Sanomien välissä Elinvoikiinnostaa enemmän kuin alue taas on mainen seutukaupunki -liitteessä osoitettu maa- kaavoituskatsauksen. Liite löytyy teollisuusalueen asemakaava. kunnallisesti mer- myös netistä ja sitä on saatavilla – Esimerkiksi Makkaralahden kittäväksi kiertotalouskeskuk- paperisena kaupungin talon asiaasemakaavatilaisuudessa 2013 oli seksi. Tätä merkintää ei poistettu kaspalvelusta. paikalla noin 120 henkilöä, mutta yleiskaavaehdotuksesta, vaikka Vuodesta 2017 asti on ollut vireillä teollisuustonttien laajentamista osa maanomistajista sitä vastusti. koko kaupunkia koskeva Iisalmen koskevassa Ratapellonkadun ymyleiskaava, jossa myös Vuorimäen päristön asemakaavan muutosKangaslammin hautausmaan alue on ollut mukana. On pidettilaisuudessa vain pari henkilöä, etelänpuoleisen alueen asuina- ty erilaisia työpajoja, järjestetty toteaa Niemi. lueeksi muuttamista Lepokankaan- nettikyselyjä kaupunkilaisille ja – Kaikessa ei aina voi tulla vas- tien eteläpuolella ei hyväksytty tutkittu yleiskaavaa, joka koskee taan, vaan on otettava huomioon koska yksityishenkilö vastusti, sil- koko Iisalmea. yleinen hyöty. Tästä esimerkkeinä lä se kuuluu pohjavesialueeseen. ovat rantareitti ja Peltomäen alue. Sinne ei voi rakentaa eikä haudaEri tarpeisiin on erilaisia kaa– Makkaralahden alueella vuonna ta vainajia. voja. Yleiskaava ohjaa asumisen, 2013 rantareitti haluttiin pitää yhKaavoitusratkaisuihin voivat asuk- palvelujen ja työpaikka-alueiden tenäisenä virkistysalueena, joten kaat aina vaikuttaa. sijoittumista sekä liikkumista Iisalkädenvääntöä syntyi omarantaisista – Toimintamme on täysin läpinä- men alueella kaupunkistrategiaa ja ei-omavaraisista rantaosuuksista kyvää siinä vaiheessa, kun kaava kunnioittaen. Asemakaava puomaanomistajien kesken. Rantareit- käynnistyy ja työtä tehdään. Ny- lestaan kohdistuu taajama-aluee-

”

iisalmi.fi

Kuvassa punaisella rajattu alue osayleiskaavassa on alustavasti merkitty Vuorimäen tuulivoimahankkeelle.

seen ja osayleiskaava rajattuun sa ollut mittakaavavirhe, toteaa osaan Iisalmen kaupungin alueista. Sari Niemi.

– Kun kaava aloitetaan, silloin Kun kaavan aloitus- ja luonnostehdään osallistumis- ja arviointi- vaiheesta on päästy eteenpäin, suunnitelma ja kuullaan mielipiteitä. tehdään kaavaehdotus. Vielä Kun kaava etenee luonnosvaihee- siinä vaiheessa yleisö voi vaiseen, luonnoksia tehdään yleensä kuttaa asiaan ja antaa kaavaan kaksi ja ne asetetaan nähtäville muistutuksia. Ehdotusvaiheen kahdeksi viikoksi tai kuukaudek- kaavaratkaisu viedään nähtäville si, Niemi kertoo. lain mukaan 30 vuorokaudeksi.

Tässä vaiheessa on mahdollista – Tästä esimerkkinä voin kervaikuttaa siihen, kumman luon- toa, että Savon Voima halusi noksen suunnittelua jatketaan vai sähkönsiirtolinjan Peltomäen ja tehdäänkö kahden luonnoksen Sonkajärven välille. Asia oli toyhdistelmä. Sitten tehdään yh- della niin tärkeä, että koko kauteenveto, käydään mielipiteet läpi pungin yleiskaava meni siltä osin ja kaavoittaja punnitsee ja pohtii uusiksi ja uudelleen nähtäville, sekä selvittää luonnosratkaisuja toteaa Niemi. ja mielipiteitä.– Aina kuullaan ja Seuraavana vaiheena on kaavan selvitetään, voiko miehyväksyminen. Tekninen lipidettä huomioida. lautakunta ohjaa kaaEsimerkiksi Hanhivan valmistelua ja lolammen ampupullisesti kaupungin AIna marata-alueen hallituksen ja valkuulaan ja yleiskaavastuuston jäsenet sa yksityisen selvitetään, voiko päättävät kaavan henkilön miehyväksymisestä. mielipide ä lipide vaikutti Näin demokratia ja alueen varatoteutuu. Tämän hu ioida. usta pienennettiin jälkeen hyväksytty ja korjattiin kaavaskaava voi tulla voimaan.

”

13

Verkkosivut uudistuvat KÄYTTÄJIÄ AJATELLEN Iisalmen kaupungin verkkosivusto uudistuu talven aikana, ja uudet sivut on tarkoitus julkaista kevään 2024 aikana. Uudistuksen tavoitteena on tuoda kaupungin tarjoamia palveluita ja asiointikanavia paremmin asukkaiden saavutettavaksi sekä tehdä sivustosta houkuttelevan näköiset ja kiinnostavat myös ulkopaikkakuntalaisille sivustolla surffaileville.

Tärkeinä painopisteinä uusien sivujen toteuttamisessa ovat saavutettavuus ja käyttäjäystävällisyys.

Sivuston halutaan palvelevan yhdenvertaisesti kaikkia käyttäjiä ja huomioivan erilaisia tarpeita. Sivusto suunnitellaan tarjoamaan sivuston käyttäjille mahdollisimman mukava käyttökokemus.

Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäasiantuntija Tanja Väisänen näkee sivuston uudistuksen jo myös lähes välttämättömänä toimenpiteenä kaupungin verkkoviestintään liittyen.

– Nykyisen verkkosivuston teknologia ei enää vastaa nykypäivän tar-

peita, ja uudistuksen myötä tekninen käyttöliittymä päivittyy asianmukaisesti tähän päivään, Väisänen kertoo. – Uusi sivualusta mahdollistaa paremman käyttämisen niin puhelimella, tietokoneella kuin tabletillakin. Myös se on saavutettavuutta, että sivustoa voi käyttää eri tavoilla.

Saavutettavuus pyritäänkin huomioimaan kaikessa suunnittelussa ja testaukset tulevat olemaan tärkeässä roolissa saavutettavuuden varmentamisessa. Kaikki verkkosivukäyttäjät hyötyvät saavutettavista sisällöistä.

– Sisällöntuottajina sitoudumme yhdessä saavutettavuuden parantamiseen viestinnässämme ja sivuston ylläpidossa, Väisänen toteaa. – Alussa, kuten yleensäkin tällaisten uudistusten myötä, voi sivustolla olla ajoittain teknistä korjailutarvetta, joten toivomme sivuston käyttäjiltä kärsivällisyyttä kevään 2024 aikana.

Uusi verkkosivusto suunnitellaan käyttäjälähtöisesti. Suunnittelutyön pohjana käytössä on iso määrä dataa, jota kaupunki on kerännyt

vuosien ajan eri mittarein ja tutkimuksin. n. – Olemme saaneet et erilaisin käyttäjätutkimuksin kerättyä arvokasta tietoa kävijöiden mieltymyksistä, ja meillä on jo nyt hyvä vä käsitys siitä, mitkä asiat nykyisillä sivuillamme toimivat ja minkä suhteen on kehitettävää, Väisänen kertoo.

Kaupungin verkkosivut palvelevat monia eri käyttötarkoituksia.

Ne ovat kuntaviestinnän tärkein kanava, jossa kaupunki tiedottaa esimerkiksi uusista päätöksistä ja julkaisee asialistoja ja pöytäkirjoja.

Asukkaat pääsevät sivuston kautta myös itse vaikuttamaan. Osallistumismahdollisuudet halutaankin esittää uudella sivustolla kiinnostavalla tavalla.

Kaupungin palvelut muodostavat yhden suurimmista kokonaisuuksista verkkosivustolla. Lisäksi sivut tarjoavat myös markkinoinnillisen näkökulman, ja sivujen kautta ha-

Sivuston käyttö mobiililaitteilla on yleistynyt.

Yli 60 % verkkosivukävijöistä käyttää iisalmi.fi-sivustoa älypuhelimella. Kahden viimeisen vuoden aikana mobiilikäyttäjien määrä on kasvanut jatkuvasti. lutaankin viestiä kaupungistamme houkuttelevalla ja kaupungin brändityötä mukailevalla tavalla. Sivuston toivotaan kiinnostavan myös muuttoaikeita omaavia ulkopaikkakuntalaisia, joille Iisalmi voisi olla potentiaalinen uusi kotikaupunki.

Myös kaupungin uutiskirje uudistui syksyllä 2023. Lue ja tilaa uutiskirjeitä iisalmi.fi/uutiskirje.

Iisalmen kaupungin verkkosivuston löydät osoitteesta iisalmi.fi ja ajankohtaisia uutisia pääset seuraamaan osoitteessa iisalmi.fi/ajankohtaista.

14

14

Otetaan sujuvasti YKSI ASIA KERRALLAAN Iisalmen kaupungin ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa Monoa multitaskaukselle -valmennuksessa työssä kuormittumiseen on tartuttu tehokkaasti.

Live Iisalmessa toive valmennukseen mukaan lähtemisestä tuli henkilöstöltä, palvelupäällikkö, fysioterapeutti Jonna Heimonen kertoo.

Mukana on viiden eri ammattiryhmiä edustavan työntekijän tiimi.

– Valmennuksen antia jalkautetaan koko työyhteisön hyväksi, Heimonen sanoo.

Aivoterveyteen ja kognitiiviseen ergonomiaan kiinnitetään nyt uudella tavalla huomiota niin työyhteisön sisällä kuin asiakkaiden kohtaamisissa ja ohjauksessa.

Kiireestä kärsii keskittymiskyky ja syntyy tunne, että olisi kyettävä enemmän ja nopeammin.

– Silloin keskeyttää toisenkin työn usein ajattelemattomasti, sosionomi Tuula Kettunen kuvailee.

– Digitaalisuus työssä kuin työssä kasvaa koko ajan ja tuo muutospainetta. Tähän on hyvä kiinnittää ajoissa huomiota.

Kuormittavan multitaskauksen torjuntaan on nyt saatu työkaluja.

– Työtään voi suunnitella etukäteen ja rauhoittaa tilanteita, työfysioterapeutti Riitta Kettunen sanoo.

– Tietoisuus kognitiivisen ergonomian tärkeydestä on tullut uudella tavalla esiin. On tärkeä tiedostaa, että ihmisen tiedon käsittelykyky on rajallinen, fysioterapeutti Sanna Kauppinen sanoo.

Sekin auttaa, että työtä voi tehdä välillä hiljaisessa tilassa.

Valmennus on opettanut tarkastelemaan työn tekemisen rakenteita.

– Oman työn priorisointi on hyvä muistaa. On myös tärkeä huolehtia oman työn toimivasta tauottamisesta, sairaanhoitaja Riitta Komulainen pohtii.

– Organisaatiomme tehtävänä on tukea asiakkaiden kuntoutumista, meidän työntekijöiden on hyvä olla mieluummin askel edellä.

Osaamisen Paikassa tarvitaan sujuvaa aivotyötä

Jonna Heimonen, Riitta Komulainen, Jaana Virkkunen, Sanna Kauppinen, Tuula Kettunen ja Riitta Kettunen olivat mukana tekemässä ”Kiireneutraali”-taulua

Jotta Iisalmen seudulla voidaan tulevaisuudessakin luoda ja kehittää uutta huippuosaamista, tulee asukkaiden ja osaajien voida hyvin: hyvinvoivat ammattilaiset kykenevät luoviin innovaatioihin ja aikaansaavuuteen.

Osaamista vahvistetaan paitsi jatkuvalla kouluttautumisella myös kiinnittämällä huomiota elämän tasapainoisuuteen niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Osana Kiireneutraali Iisalmi -tavoitteitaan Iisalmi toteuttaa Työterveyslaitoksen kanssa Monoa multitaskaukselle -kampanjaa, jossa asiantuntijavalmentajan avulla sujuvoitetaan aivotyötä. Sujuvan aivotyön myötä työn laatu ja tuloksellisuus sekä työntekijöiden hyvinvointi vahvistuvat. Mukana valmennuksessa ovat Ponssen, Normetin ja Live-säätiö Live Iisalmen työyhteisöryhmät.

- Monoa multitaskaukselle -valmennus pohjautuu Työterveyslaitoksen vankkaan osaamiseen ja tutkittuun tietoon. By Iisalmi -lupauksen mukaisesti teemme yhdessä tekoja, jotka lisäävät seutumme vetovoimaa ja hyvinvointia. Kun viestimme teoista, joilla kehittämme työelämää yhdessä yritystemme kanssa, voimme samalla vaikuttaa osaajavetovoimaan myönteisesti, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

Kampanjan aikana tuotetaan myös Monoa multitaskaukselle -työkirja, joka tarjoaa monotaskauksen käytännön tietoutta ja harjoitteita kaikkien saataville. Työkirjan julkistus ja valmennuksen tulosten esittely ovat osa By Iisalmi -seminaarin ohjelmaa.

Osallistuji- digitalisaation myötä. kentää suoriutumista vaativissa Sekin en myötä On tullut uusia ohjelmia, tietotehtävissä, vaikuttaa työn laatuun Tutustu ” valmen- järjestelmiä ja työskentely pai- ja on aivoille hyvin kuormittavaa. tarkemmin au aa, e ä  nuksen nottuu tiedolla työskentelyyn ja – Monitekeminen on suositeltaherätajattelutyöhön. vaa silloin, jos toinen tekeminen työtä voi tehdä t ä m i ä – Ajattelutyössä keskittyminen on on rutiininomaista.

Tärkein keino estää kuorajatuk- tärkeää ja keskeytykset sekä mohiljaise a sia on jo nitekeminen kuormittavat ihmisiä. mitusta on keskittymiT e tila a.

Ponssella Monoa jaettu myös Työpaikoilla on herätty ja keinoja nen yhteen asiaan ”yhde multitaskaukseen -valmuulle henki- kuormituksen vähentämiseen kai- kerrallaan. – Torä mennukseen osallistuu 15 löstölle sisäisis- vataan, Monoa multitaskaukselle jumiseen auttaa tekoja, jotka hengen erilaisten toimintojen sä palavereissa. -valmentaja, Työterveyslaitoksen myös viestintä– Meillä työhyvinvointi on sydä- aivotyövalmentaja ja kehittämis- välineiden ajoitedustajista koottu ryhmä. lisäävät – Mukaan lähteneet ovat tehneet men asia ja haluamme jatkuvasti päällikkö Tiina Heusala sanoo. tainen sulkeminen valmennukseen liittyvän kyselyn ja kehittää työ- ja toimintatapojamMultitaskaus voi houkutella aja- tai hiljentäminen seutu e osallistuneet valmennustilaisuuk- me, Kojola sanoo. tuksella, että se lisää tehokkuutta. ja viestintäkanavien siin, ryhmän edustaja Tanja Kojola – Tutkimusten mukaan tilanne viesteihin vastausajoisUseilla työpaikoilla on huomatvet oimaa. tu, että työ on muuttunut paljon on kuitenkin päinvastoin. Se hei- ta sopiminen.

Ponsselta kertoo.

iisalmi.fi

15

Elinympäristönä MAAILMAN PARAS! Yksi By Iisalmi -seminaarin puhujista, tulevaisuus- teen, tällä yhdistelmällä on vetovoimaa. tutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava tuo Iisalmeen hyviä uutisia ja uskoa positiiviseen tulevaisuuteen.

Hänen mielestään pieni, suomalainen kaupunki vaikkapa Iisalmi - saattaa olla elinympäristönä maailman paras ”keksintö”, - Kaupunkirakenne muuttuu enemmän ihmisläheisemmäksi ja luontoa kunnioittavaksi. Tuottavuus irtoaa seinistä ja ihmiset hakeutuvat asumaan itselleen mieluisaan ympäristöön.

Halava sanoo, että suuntaus on nähtävissä myös maailman metropoleissa, joissa tehdään muutosmatkaa autokaupungeista ihmisten kaupungeiksi.

- Pieni, monipuolinen kävelykaupunki elinympäristönä alkaa näyttäytyä elämisen laatuna.

Tulevaisuustutkija katsoo suomalaistenkin kuntien ja kaupunkien tulevaisuuteen ja elinvoimaan luottavaisin mielin.

- Pärjätäkseen kuntien ja kaupunkien kannattaa rakentaa vahvaa oman kaupungin identiteettiä ja profiloitua sille ominaisimpiin asioihin.

Esimerkiksi Iisalmi pyrkii maailman kiireneutraalimmaksi kaupungiksi.

- Kiireetön elämäntyyli on yhdistettävissä aikaansaavuu-

Ilkka Halavalla on puheenvuoro By Iisalmi -seminaarissa 8. marraskuuta. Hän aikoo pohtia mm. kiireettömyyden saavuttamisen keinoja yhdessä seminaariväen kanssa. Hän ei kuitenkaan halua etukäteen paljastaa aiheestaan ja esityksestään tämän enempää.

Ilkka Halavaa pidetään yhtenä Suomen suosituimmista puhujista ja neuvonantajista. Hän on ollut mukana lukuisissa yksityisen ja julkisen sektorin kehityshankkeissa Suomessa ja ulkomailla jo 30 vuoden ajan.

Paitsi tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja, Halava on myös Prime Frontier Oy:n ja Future Works Oy:n toimitusjohtaja. Ensin mainittu yritys on hänen omansa ja toisessa hän on perustajaosakkaana seitsemän muun osakkaan kanssa.

Halavan aihepiirit ovat yksi Suomen laaja-alaisimmista kattaen teemat työn murroksesta oppimisen vallankumoukseen, tulevaisuuden kuluttajasta elinkeinorakenteen kehittämiseen ja modernin yhteisörakentamisen kysymyksistä asumisen tulevaisuuteen.

Pieni ” kaupunki

alkaa näy äytyä elämisen laatuna.

Ilkka Halava on yksi Suomen suosituimmista puhujista.

TEEMANA Osaaminen ja hyvinvointi – tärkein pääomamme.

BY IISALMI -SEMINAARI

8.11.2023

Iisalmen kulttuurikeskus klo 8.30 - 14.30 Tervetuloa inspiroitumaan osaamisesta ja hyvinvoinnista

By Iisalmi –seminaariin! Seminaari kokoaa yhteen Iisalmen seudun elinvoimasta ja vetovoimasta kiinnostuneita toimijoita aina opiskelijoista elinkeinoelämän ja kuntavaikuttamisen konkareihin saakka.

Yhdessä teemme ihmeitä!

Tarjoamme ohjelman ja kahvit ennakkoon ilmoittautuneille veloituksetta, lounas on omakustanteinen.

Ilmoittaudu 2.11.2023 mennessä!

Etkö pääse livenä paikalle?

Seuraa LIVEstreamia iisalmi.fi/byiisalmiseminaari Ilmoittaudu streamikatsomoon samalla sivulla.

#byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä #kiireneutraali #byiisalmiseminaari #monoamultitaskaukselle #elämänikunnossa

iisalmi.fi/byiisalmiseminaari

ILMOITTAUDU!

16

Makkaralahdelta ja Iisalmessa reilut 51 vuotta sititten syntynyt Sami Kauhanen muis--

Koeasuminen k ku aa NUORIA OSAAJIA Kokeilusta kestosuosikiksi muodostunut koeasumisen kampanja toi tänäkin vuonna Iisalmeen lukuisia nuoria osaajia työskentelemään ja asumaan kesän ajaksi. Julkisuuteen Koe Iisalmi! -kampanjasta nousee täysin ilmaiseen koeasumiseen valittujen koeasukkaiden kokemukset: Tänä vuonna kampanja seurasi Marokosta Helsingin kautta Iisalmen varhaiskasvatuspalveluihin työskentelemään muuttaneen Reetta Sojakan sekä terveysviestintäyrittäjän etätyöskentelyä ja lomailua yhdistäneen Workcation -koeasukas Saara Närän kokemuksia.

Monipaikkaisen työskentelyn ja itsensä työllistämisen lisäännyttyä Iisalmessa päätettiin tarjota koeasumista myös yrittäjille ja muille etätyötä tekeville Spa Hotel Runnin kanssa toteutettuna Workcation -kokeiluna.

– Monet, kuten minäkin, etsivät workcationeilta uusia ympäristöjä ja ennen kaikkea rauhaa keskittyä olennaiseen eli omaan työhön. Iisalmen seueudun vahvuutena onn mielettömän upea luonto, luonnon konkreettinen läheisyys ja sen tarjoama rauha, Närä kuvailee Iisal-men vahvuuksia.

– Näen myös, että Iisalmen seudulla on sopivasti tekemistä ja elämyksiä vastapainoksi työnteolle, mutta alue tarjoaa myös väljyyttä ja rauhaa sitä haluavalle.

Pääkaupunkiseudulla tarjontaa on niin paljon ja jopa liikaa, että rauhassa oleminen ja työhön keskittyminen on vaikeampaa.

asua kesän ajan veloituksetta Petterinkulman vuokrakodissa, nousee Iisalmen kiireneutraalius vahvuutena esille.

– Kesäni Iisalmessa oli merkittävä ja koin sisimmässäni ajatusmaailman muutoksia. Olen pitänyt itseäni kovin cityihmisenä, mutta menneen kesän myötä koen ehdottomasti kaipaavani rauhaa ja luonnonläheisyyttä arkeeni, Sojakka kertoo.

– Iisalmessa arkeen mahtui enemmän vapaa-ajan aktiviteetteja ja olemisen rauhaa, sillä asiat olivat yksinkertaisesti lähempänä toisiaan. Nautin suunnattomasti laajasta tarjonnasta ja luonnosta. Olin yllättynyt kuinka paljon kaikkea ihanaa tekemistä kaupungista löytyi.

Sojakan ja Närän lisäksi Koe Iisalmi!

-kampanja tarjosi edullista koeasumista Petterinkulman solukodeissa useille nuorille osaajille.

Kesätyöntekijöinä seudulla asuneiden kokemuksia selvitettiin myös kyselyllä, jonka mukaan jokainen jonk heistä tunsi voivanhe sa Iisalmessa hyvin tai melko hyvin – se synnyttää uskoa siihen, että Iisalmi on nuorten oosaajien kannalta . hyv hyvä paikka rakentaa elämää. e Koeasumisen mahdollisuudet nostetaan jälleen tammikuussa 2024 osaksi seudun kesätyöpaikkojen markkinointia.

– Kampanjan koukku, ilmaisen asuminen ja harrastaminen, on kaikkien seudulla toimivien yritysten vapaasti hyödynnettävissä osana omaa rekrytointimarkkinointiaan, muistuttaa Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

Tutustu tarkemmin

Iisalmen ”seudun



Kauhanen kävi yläasteen Juhanin Ahon koulussa sekä lukion Iisalmessa. Jalkapallo kulki jääkiekkoharrastuksen kanssa rinta rinnan aina C-junioreihin saakka, kunnes hän päätti panostaa enemmän jääkiekkoon.

Kaudella 1991–92 Kauhanen pelasi IPK:n edustusjoukkueessa II divisioonassa, jonka jälkeen hän meni armeijaan. Seuraavalla kaudella hän kiekkoili Kajaanin Hokin paidassa II divisioonaa ottelu verran.

16 ottelun Ta – Tarkoituksenani oli olla armeijassa kahdeksan kuukautta, ja pelata kausi Hokissa. Armeijaura alkoi kuitenkin kiinnostamaan, pel ja menin lopulta RUKiin. Loppupalvelukseni vietin Haminassa.

– Armeijaura alkoi tuntumaan tosi kivalle ajatukselle. Kävin keväällä 1993 kadettikoulun pääsykokeissa, ja pääsinkin sisään. Keväällä 1994 IPK:n valmentajana ollut Hynysen Vesa soitti minut vielä pelaamaan loppukaudelle. Pelasin sinä keväänä IPK:ssa vielä kymmenen ottelua.

Valmistuttuaan kadettikoulusta Kauhanen joutui tiukan puntaroinnin eteen, mitä elämässään jatkossa tekee?

K – Kadettikoulun jälkeen palveluspaikakseni olisi tullut Ivalo.

Se ei oikein siinä vaiheessa sopinut sen hetkiseen elämäntilant lanteeseeni.

Kävimme neuvotteluja mahdollisuudesta siirtää palveluspaikkaa, mutta emme löytäneet yhteisymmärrystä.

Kasvoin ” talin töihin

iltaisin ja viikоlo uisin k lun ohela.

vahvuutena о miele ömnän upea luоto

Myös perinteisemmässä koeasumisessa, jossa nuori osaaja saa

Iisalmen i oi ama

taa, että hänen nuoruudessaan oli paljon harrastuksia, ja hän eli hyvin liikunnallista elämää.

– Luonnonjäällä pelasimme jääkiekkoa. Kortteliliigassa oli joukkueet koostettu asuinalueiden mukaan, ja ne olivat nimetty automerkkien n mukaan. Muistan edelleen, kuinka Kanankaan montun pukuhuoneessa oli kamiina miina hieman lämpöä tuomassa. Tekojään tulo oli aikanaan kova juttu, Kauhanen muistelee.

Jääkiekon ohella raviurheilu on tullut jo pienestä pitäen tutuksi. Kauhasen perheessä on Samin lapsuudesta asti ollut aina hevosia.

– Asuimme ensin Makkaralahdessa omakotitalossa.

Siihen aikaan meillä ei ollut omaa tallia, vaan hevoset olivat hajallaan. Ainakin Vornasen Rapilla ja Laukkasen Heikillä oli meidän hevosia hoidossa.

– Kun olin neljännellä luokalla, muutimme asumaan Ylemmäisille. Samalla muutin myös koulua Kilpijärveltä Kirkonsalmelle. Hevoset olivat kotipihassa, ja alkoivat tulla jo nuorena kiinteänä osana elämääni mukaan. Kasvoin tallin töihin iltaisin ja viikonloppuisin koulun ohella.

iisalmi.fi

17

Yle

äisiltä UNELMA-AMMATTIIN

Jaakiekkoliiton toimitusjohtajana nykyisin työskentelvä Sami Kauhanen on aloittanut jääkiekkoharrastuksen kotikaupungissaan Iisalmessa, mutta tie kiekkomaailman huipulle ei ole kulkenut pelkkää jääkiekkopolkua. Matkalla hän on työskennellyt monissa eri tehtävissä.

Kauhanen palasi takaisin kotiin Iisalmen Ylemmäisille, ja aloitti työt Dahlia-tallilla veljensä Jukka-Pekan kanssa.

– Tallin toiminta oli lähtenyt kasvamaan vuonna 1992 saavutetun Jexpress Dahlian UET Grand Prix´n voiton jälkeen. Mietimme, että jos kahdestaan tätä työtä tehdään, niin asiakaskuntaa täytyy laajentaa entisestään.

– Jukka-Pekka valittiin maan pääradan Vermon ratavalmentajaksi, ja minä pyöritin Vermon tallin toimintaa loppuvuodesta 1998 aina 2003 vuoden loppuun.

Sami Kauhanen on ohjastajaurallaan ajanut 2 721 starttia totosijoin 279–285–239, ja palkintorahoja hevosenomistajille yli 730 000 euron edestä.

– Pärjäsin hyvin, mutta lopullisen läpimurron tekemiseen olisin tarvinnut kansainvälisen tason hevosen.

Minulla oli tavoitteet asetettu korkealle.

– Aloin siinä vaiheessa miettiä, että taskussani on korkeakoulututkinto, ja jos haluan tehdä elämässäni vielä jotain muuta, niin oli viimeinen aika tehdä muutos.

Vuoden 2004 alussa Kauhanen valittiin totopelien järjestämisestä ja markkinoinnista vastaavan Fintoton myyntipäälliköksi.

Fintotosta Kauhanen siirtyi Veikkauksen palvelukseen noin kymmeneksi vuodeksi, jossa hän toimi

muun muassa vedonlyöntijohtajana.

– Siinä vaiheessa työuraani aloin tuntea, että minun teki mieli työskennellä urheilun parissa.

Kauhanen aloitti raviurheilun kattojärjestön Suomen Hippos ry:n toimitusjohtajana 1. syyskuuta 2020. Pesti jäi kuitenkin odotettua lyhyemmäksi, sillä Kauhanen kertoi eroavansa vuoden 2021 lopulla.

– Hippoksessa minulla oli hieno paikka, ja ajatuksena oli työskennellä siellä pidempään.

Minulle avautui kuitenkin mahdollisuus toimia Suomen kiinnostavimman lajin eli jääkiekon parissa.

Pian Hippoksesta eroamisen jälkeen tiedotettiin, että Kauhanen on valittu Helsingin Jokereiden toimitusjohtajaksi.

– Maanantaina aloitin työt Jokereissa, ja torstaina syttyi Ukrainan sota. Päivääkään en saanut sitä työtä tehdä, mitä menin Jokereihin tekemään. Enemmänkin aikani Jokereissa oli kriisinhallintaa. Se oli iso oppimisprosessi minulle.

koliiton toimitusjohtajaksi.

– Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa elämässäni, että olen saanut työskennellä kahden minulle rakkaan lajin parissa.

Jos urheilun parissa haluaa työskennellä, niin en tiedä parempaa paikkaa kuin nykyinen positioni.

– Jääkiekkoliitossa on motivoitunut henkilöstö. Talous on kaksien kotikisojen jälkeen hyvässä kunnossa, mikä mahdollistaa asioiden viemistä eteenpäin. Tämä on myös hyvin kansainvälinen työ, joten kaikkea sitä, mitä työltäni haluankin. Koen olevani nyt unelma-ammatissani.

Kauhasen arki on hektistä, mutta hän pyrkii edelleen vierailemaan Iisalmessa niin usein kuin mahdollista.

– Kesäisin on enemmän aikaa käydä tapaamassa Iisalmessa lähisukulaisia ja kavereita. IPK Golf on sellainen tapahtuma, jonka aikaan haluan Iisalmessa vierailla.

Siellä näkee vanhoja pelikavereita, Kauhanen toteaa.

Maanantaina ”aloitin työt

Jokerei a ja torstaina alkoi Ukrainan sota.

Hyville johtajille löytyy aina kysyntää. Kauhanen valittiin vuoden 2022 heinäkuussa Suomen Jääkiek-

iisalmi.fi

18

18

Pörsänmäen ja La etelän kylät TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ Pörsänmäki on noin 30 kilometriä Iisalmen keskustasta lounaaseen ja kuului aikaisemmin maalaiskuntaan. Kylä on saanut nostetta Pörsänmäen Nuorisoseuran teatterin näytelmistä useiden vuosien ajalta ja laajaa tunnettuutta myös Jaakko Tepon kappaleista Pörsänmäen tango sekä Pamela. Tango kertoo tansseista Pörsänmäen seurantalolla ja Pamela puolestaan Tepon haaveksimasta uisteluretkestä Pörsänjärvellä.

Pörsänmäki ja Lappetelä ovat tavallaan yhtä kylää.

Asukkaita niissä on yhteensä noin 200 ja koululaisautot vielä kulkevat. Pölönmäen valkovuokkoalue on ihana nähtävyys keväisin. Vaikka kyläkoulu ei ole enää toiminnassa, sen läheisyyteen tehty Lappetelän lähiliikunta-alue hienoine tenniskenttineen on ahkerassa käytössä.

-Tenniskentän pohjalle ajoimme talkootyönä paksun kerroksen kiviä, koska kentän alusta oli viisto, piti se saada tasaiseksi, korotusta tuli pari kolme metriä kaikkiaan. Nyt kenttä on suorassa kuin pöytälauta, kommentoi Risto Loiva.

Tenniskenttä on edelleen kyläläisten käytössä ja siitä pidetään hyvää huolta. Koska pohjatyöt on tehty huolella ja eristäviä maakerroksia on kokojärjestyksessä suurimmasta pienimpään, on kenttä käytettävissä myös sadesäällä.

-Olin Jouni Tikkasen kanssa suunnittelemassa tenniskenttää ja tenniksen opettaja Ari Suikkanen Iisalmen tenniskerhosta piti meille oppitunnit, joissa oli runsas osanotto. Hain kentän rakentamiseen KK-tukea ja saimme sen. Mieheni Erkki Korhonen huoltaa kenttää, toimii ikään kuin kenttätalkkarina.

Tenniskentällä voi pelata kuka haluaa sillä ehdolla, että jokainen siivoaa jälkensä, kertoo Pörsänmäen Nuorisoseuran sihteeri Jaana Korhonen.

-Kyläläisten kokoontumispaikkana toimiva seurantalo on rakennettu 1923 yhteistyössä Maamiesseuran ja Nuorisoseuran kanssa. Kun Maamiesseura loppui, jäi toiminta Nuorisoseuralle, kertoo Pörsänmäen Nuorisoseuran puheeneenjohtaja Kaija Saarela.

”Seurantalо kahviо kahvion seinillä on lukuisia kunseinilä о niakirjoja, jotka osoittavat kyläläisten aktiivisuutta monenlailukuisia siin harrastuksiin. Vaikka kylä on syrjässä keskustan humusta, siellä ku iaon edelleen monenlaista toimintaaa kirjoja. asukkaiden kesken. Seurantaloa käyYli 100-vuotiaan seurantalon

tetään erilaisten juhlien pitomaikkana. kkana Esimerkiksi syksyisin Markku Juntusen hirviseurue, Pörsänmäen Erä ja Lappetelän Erä ja Luonto järjestävät yhdessä hirvipeijaiset.

-Se on syksyn kohokohta. Sitten tärkeä toimija meille on Nuorisoseuran alajaostossa toimiva taiteellinen kyläteatteri Sujo Pyssymäentien varressa, sen esityksissä täällä käy paljon ihmisiä, tuumaa Kaija Saarela.

-Useina vuosina oli lasten kesäleirejä. Nyt viime kesänä 4H-yhdistys järjesti seurantalolla kesäleirin ja siihen osallistui paljon lapsia, kertoo seuran sihteeri Jaana Korhonen.

Pienellä kunnostuksella käyttöön saisi tenniskentän vieressä olevan beach volley -kentän sekä koulun lähelle tehdyn valaistun lumilautailumäen aloittelijoille. Myös Pölönmäen näköalatorni kunnostettuna olisi hyvä vetonaula.

Kerran kuukaudessa seurantalossa on ikääntyneille viriketapahtumia, Kauneimmat joululaulut laule-

Risto Loiva ja Kaija Saarela 100-vuotiaan Pörsänmäen seurantalon edessä.

taan ja kyläkirkkokin järjestetään muutaman kerran vuodessa.

Lisäksi Lounais-Iisalmen Kylät ry, johon kuuluvat Pörsänmäki, Lappetelä, Mankko, Kotikylä ja Nerohvirta järjestävät rosvopaisti- ja kalailtoja.

-Nuoria asukkaita tänne kaivattaisiin ja asfalttitie koko kylän läpi ihan Pielavedentielle asti, tuumaa Risto Loiva kylän kohentamistarpeista.

iisalmi.fi

Jaana Korhonen esittelee tenniskentän tasoitusharjaa.

19

Kirkоsalmen länsira ala о IDYLLINEN PUUTARHAKYLÄ Kirkonsalmen länsirannalta löytyy Iisalmen Puutarhakylä. Rannan tuntumassa oleva mökkisikermä on vähän kuin piilossa. Aivan alueen vieressä asuu Erkki Rytkönen ja Puutarhakylässä mökin omistava Pertti Vepsäläinen kertovat kuulumisista.

-Kun vuokrasimme tontin 2019, oli mökkien piirustuksista valittavana isompi tai pienempi mökki.

Pinta-alat olivat vakiot, mutta sisätilat sai tehdä sellaiseksi kuin halusi. Lasten ollessa pieniä vietimme täällä perheen kanssa lomat, lapsilla oli paljon kavereita ja kaikki viihtyivät hyvin. Lapset ovat jo muuttaneet kotoa pois ja käymme täällä enimmäkseen vaimoni kanssa yhdessä ja tietenkin Taavi-koira on aina mukana. Lapset käyvät täällä nykyisin kavereiden kanssa viikonloppuja viettämässä, kertoilee Pertti Vepsäläinen.

Puutaiteilija Erkki Rytkösen puusta veistämät eläinhahmot näkyvät talon pihapiiristä Porovedentielle.

Puutarhatien alussa nököttää pöllöveistos kannon nokassa ja toivottaa Puutarhakylään menijät tervetulleiksi.

-Rupesin rakentamaan aan taloani 1999 ja muutttamaan pääsimme seuraavana vuonna. Kun ensimmäisen kerran täällä Puutarhakylässä kävelin, tarttuivat kumisaappaat savivelliin. Nyt täällä on kivan näköistä ja pääsee äsee liikkumaan hyvin. Kevyen liikenteen väyläkin on saatu ja se näkyy olevan ahkerasti käytössä. Olen paljon mukana Puutarhakylän touhuissa, vaikka en ihan sen porttien sisäpuolella asukaan, kertoilee Erkki Rytkönen.

Yhteistyö ”kaupungin

kan a sujuu erin aisesti.

Alkuaikoina Puutarhakylässä oli paljon tekemistä. Talkoita oli paljon, koska tekemistä oli alueen kanssa enemmän, mutta viime vuosina normaalit kunnostukset ja nurmikoiden leikkaaminen ovat riittäneet alueen kunnossa pitämiseen.

-Yhteistyö kaupungin kanssa sujuu erinomaisesti ja yhdessä kylän asukkaiden kanssa olemme kunnostaneet aluetta raivaamalla pusikoita, laajentamalla nurmialueita ja teimme tänne myös hyvän hiekkarannan alueen laiturin viereen, muistelee Pertti Vepsäläinen.

Puutarhakylän toiminta on jonkin verran hiipunut alkuvuosien innostuksesta. Vanhemmat asukkaat miettivät myymistä, kun mökeissä on huolehtimista ja yhteisiä

Erkki Rytkönen ja Pertti Vepsäläinen Taavi-koiran kanssa Iisalmen Puutarhakylässä. alueita on hoidettavana eikä enää oikein jaksa.

-Periaatteena on, että pidetään alue siistinä ja kunnossa, mutta ei tehdä siitä numeroa. Se tekee, joka pystyy, ennättää ja osaa, yhteisöllisyys on vahvasti mukana kaikessa mitä teemme. Uusia asukkaita on tullut, mutta vaihtuvuus on aika vähäistä. Tosin tonttejakin on vielä vapaana, jos haluaa tehdä itselle mökin. Tämä alue on todella hieno, aivan järven rannassa ja veneellä keskustaan pääsee alle kymmenessä minuutissa, kertoo Vepsäläinen.

Kesäaikaan, kun mökeissä on enemmän asukkaita, järjestetään yhteisessä kerhotalo Suvelassa pitsa-, karaoke- ja käsityöiltoja. Viime heinäkuun lopussa alueella oli Avoimet ovet -tapahtuma, jolloin useisiin mökkeihin pääsi tutustumaan ja alueella vierailikin paljon kiinnostuneita ihmisiä.

Vepsäläisten mökillä on ensim-

mäinen Puutarhakylään rakennettu ulkosauna, jonka yhteydessä on myös pieni, erillinen nukkumatila ja toisessa päässä kesäkeittiö.

-Tämä mökki on perheelleni kakkoskoti, täällä on kaikki samat mukavuudet kuin kotonakin, Joulut vietämme aina täällä, terassille ikkunoiden eteen laitamme joulukuusen. Mökeistä osa on talviasuttavia, mutta niissä ei saa asua ympäri vuoden. Täällä maaseudun rauhassa etelän kiireet jäävät taakse ja sydän ja sielu lepäävät, kiteyttää Pertti Vepsäläinen.

Puutarhakylässä on tontteja 47.

Alue on vuokrattu kaupungilta 30 vuoden sopimuksella. Tonttien koko on 300-400 neliötä ja vuokra noin 200 euroa vuodessa. Mökin rakentanut saa halutessaan myydä mökkinsä ilman kaupungin lupaa.

Katso lisää iisalmi.fi sekä FB, IG, LinkedIn, Twitter ja YouTube – ikonit.

”Täälä о kaikki samat mukavuudet kuin kotоakin.

iisalmi.fi

Elämänmakuisia elämyksiä

Karjalanpiirakka on herkullinen raja-karjalaisten evakkojen tuoma perinneruoka. Opi piirakan rypytystekniikka piirakkamestarin johdolla.

Pajan toteutuspaikka on Hotel Golden Dome, joka edustaa sisustukseltaan bysanttilaista kulttuuria ja jossa ortodoksisuus näkyy vahvasti. Päiväkahvit piirakoita syöden. Muistoksi mukaan piirakkapulikka ja reseptit.

Suomalaisen musiikin kahvikonsertti

Luonnonläheistä majoitusta

Koe tunnelmallinen kahvikonsertti historiallisessa pappilamiljöössä. Ammattimuusikot esittävät mm. Jean Sibeliuksen ja Oskar Merikannon musiikkia. Kuulet esitettävistä kappaleista ja säveltäjistä mieleenpainuvia tarinoita. Pianolla ja viululla soitettavat sävelet täyttävät salin, kuuletko kuinka ne kertovat tarinaa?

Luonnonläheinen ja upea kohde alueella, jossa pääsee nauttimaan kaikista neljästä vuodenajasta. Hiili ja Miilu mökeissä onnistuu myös laadukkaat kokous- ja koulutustilaisuudet. Valokuituyhteys takaa, että etäyhteydetkin toimivat moitteettomasti. Ympäröivä luonto tarjoaa upean mahdollisuuden liittää päivään myös virkistävät happihyppelyt.

Metsäkartano

Villa Kirmakka

Savusaunan pehmeissä löylyissä rentoutat mieltä ja kehoa välillä pulahtaen puhtaan Koivujärven aaltoihin nauttien auringonlaskun säteistä. Varaa oma savusaunavuoro järven rannalla sijaitsevan laadukkaan mökin varaamisen yhteydessä.

KATSO LISÄÄ iisalmijatienoot.fi

Harjun Navetta

Rautavaara

Pielavesi

Savusaunan lempeyttä koko keholle

kajä

Jyrkän kylä, Son

Lapinlahti

Iisalmi

Karjalanpiirakkapaja

Ruukin tupa rvi

Väärnin Pappila

Hotel Golden Dome

Vieremä

Yhteisiä hetkiä Metsäkartanolla

Kokousta ja juhli Harjun Navetalla

Tuo tiimisi, perheesi tai ystäväsi keskelle upeinta erämaaluontoa ja majoitu yö viihtyisässä lomahuoneistossa: hyvää ruokaa, hauskoja lajikokeiluja ja puusaunan lämmitystä.

Harjun Navetta on modernin tyylikäs juhlatila keskellä kauneinta maalaismaisemaa. Meillä järjestät kokoukset, tiimipäivät, illalliset ja perhejuhlat 15–45 henkilölle. Autamme tarvittaessa tarjoiluiden järjestämisessä.

IISALMI • KIURUVESI • LAPINLAHTI • RAUTAVAARA • SONKAJÄRVI • VIEREMÄ

Nähtävää ja kokemista 5-tien varrella ”...syrjään suuren maailman valtatieltä ja sen ihmisvirralta.”

Näin kirjoitti aikoinaan Juhani Aho kirjassaan Papin rouva, sen ensimmäisessä luvussa.

Ylä-Savo ja Rautavaara ovat järvien, soiden ja metsien maata, usein myös erämaata. Kaukana suurten kaupunkien hälystä. Siellä kulkija pääsee rauhoittumaan ja kokemaan savolaisen palvelun. Ylä-Savossa luonto kutsuu reiteille seikkailemaan ja rentoutumaan.

Pohjois-Savossa on koottu eri teemoista kuusi erilaista kulttuurireittiä, jotka kulkevat yli kuntarajojen. Jokaisella reitillä on noin seitsemän pysähdystä. Lisäksi on koottu lyhyempiä kuntien sisäisiä reittejä, joiden aiheena on mm. taide, pyöräily tai melonta.

Kuuden kulttuurireitin teemat Juhani Ahon matkassa -reitti kertoo, mikä merkitys tällä synnyinseudulla oli hänen kirjalliseen tuotantoonsa. Luonto puhuttelee -reitti vie mm.

Uuranholin rotkoon sekä ihastelemaan Paljakanvuorelle maisemaa. Kirkot kertovat Ylä-Savossa omaa tarinaansa, ja mikä merkitys heillä on ollut alueen ihmisten elämässä. Luovasti maisemassa -reitillä kohdataan muun muassa Halosen taiteilijan suvun jäsenet ja paikallisen kirjailijan ajatuksia. Koljonvirta virtaa ajassa taaksenpäin, ja se vie kulkijan aikojen taakse Suomen sodan aikaan. Vesi loi uutta -reitti katsoo taaksepäin seudun teollistumisen ihmeen alkujuurille ja rautaruukki aikaan.

Reitit:

www.outdooractive.com, hakusana kulttuurimatkailureitit ZZZ LLVDOPLMDWLHQRRW ȴ Näe ja koe, Outdooractive-reitit Tästä suoraan reiteille!

SHOP

Iisalmi ja tienoot neuvonta & Tourist Info palvelee Karhun Kellarissa Kauppakadulla Iisalmessa. Neuvonta, esitteet ja kartat, Ponsse Collection ja IPK:n fanituotteet.

Kauppakatu 13, 74100 Iisalmi p. 044 9874 100, kellari@ipk.fi

24/7

JUHANI AHON JÄLJILLÄ – Väärnin Pappilan sanoin Kirjailija Juhani Aho (1861-1921) oli Suomen oman kielen ja kulttuurin kivijalan tärkeitä rakentajia. Hänen kotiseutunsa kohteista pidetään Ylä-Savossa huolta. Syntymäpaikka Väärni on rakkaudella kunnostettu pappilamiljöö.

Lapinlahden Asemalta voi nousta junaan kuin Rautatien Matti ja Liisa ikään. Juhani Ahon museossa Koljonvirran rannoilla voi melkein nähdä pellavapäisen pojan, josta kertoon hänen lastu Ensimmäinen onkeni. Iisalmen keskustassa voi tervehtiä kansalliskirjailijaksi kasvaneen kirjailijan patsasta. Vieremällä Kyrönniemen pappilan luonnonkauneus kertoo, mistä Ahon rakkaus metsiin oli peräisin.

Tervetuloa siis Juhani Ahon jalanjäljille!

Toivottaa Minna Kettunen kirjailija, yrittäjä Väärnin Pappila

Lisää tietoa tienoista

www.iisalmijatienoot.fi @iisalmijatienoot #iisalmijatienoot #iisalmiregion