IISALMI-lehti, kesä 2024

IISALMI

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Luvassa taas poppia ja piknikkiä n SIVU

Tässä lehdessä:

TE-uudistus antaa

uusia mahdollisuuksia

Nuoret ottivat Linkkurin

omaksi paikakseen

Olisiko sinulla ideoita viheraluejärjestelmään?

Monipuolista tukea lasten ja nuorten harrastamiseen

Julkinen

Puheenjohtajat TUUMAUSTAUOLLA

Iisalmi sai muutama kuukausi sitten uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kun Jukka Ryhänen aloitti tehtävässä Juho Pulkan seuraajana. Jukka on monille tuttu mies jo ennestään, onhan hän toiminut aiemmin muun muassa Iiden ry:n ja Iisalmen Yrittäjien puheenjohtajana. Yhteistyö Jukka Ryhäsen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Åhmanin kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin – vai mitä olette mieltä luettuanne puheenjohtajien dialogia tuumaustauolta?

Yhteistyökulttuuri Iisalmen kuntapolitiikassa, onko se dialogia vai debattia?

Jukka: Minun kokemukseni mukaan Iisalmen kuntapolitiikka tunnetaan yhteistyöhakuisuudestaan, jossa asioista keskustellaan rakentavasti. Puolueet eivät riitele, vaan käyvät tarvittavat keskustelut eri näkökulmista ennen päätöksentekoa. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, turvaudutaan äänestykseen. Tällainen toimintatapa varmistaa, että päätökset syntyvät demokraattisesti ja yhteisymmärryksen kautta, säilyttäen samalla kunnioituksen eri osapuolten välillä. Mitäpä mieltä sinä Kati olet asiasta?

Kati: Minun mielestä meillä Iisalmessa näinä kolmena valtuustokautena jolloin olen ollut mukana, on ollut erittäin hyvä yhteistyökulttuuri valtuustoryhmien ja virkamiesten välillä. Toki, aika ajoin yksittäisiltä luottamushenkilöiltä tulee omannäköistä debaattia, joka ei välttämättä aina ole rakentavaa yhteistyön kannalta, mutta se kuuluu asiaan. Mitenkäs sinä Jukka näkisit yhteisöllisyyden Iisalmessa?

Jukka: Yhteisöllisyys Iisalmessa on kantava voima, joka tekee kaupungista erityisen ja viihtyisän paikan asua. Kaupungin vahva yhteishenki ilmenee monin tavoin, kuten aktiivisina paikallisina yhdistyksinä ja monipuolisina tapahtumina. Iisalmelaiset ovat tunnettuja auttamisen halustaan ja sitoutumisestaan yhteisön hyvinvointiin. Erilaiset vapaaehtoistyöt ja talkootyöt ovat arkipäivää, ja niiden avulla pidetään huolta niin ympäristöstä kuin toisista ihmisistä.

Kaupungissa järjestettävät kulttuuri- ja urheilutapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja vahvistavat yhteisöllisyyden tunnetta. Iisalmen vilkas teatteritoiminta, kesäfestarit ja jääkiekkojoukkue IPK:n ottelut tarjoavat asukkaille mahdollisuuden nauttia yhdessäolosta ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Myös paikalliset yritykset tukevat aktiivisesti yhteisön toimintaa sponsoroimalla tapahtumia ja tukemalla järjestöjen ja joukkueiden toimintaa.

Yhteisöllisyys on Iisalmen vahvuus, joka tekee kaupungista elinvoimaisen ja houkuttelevan paikan elää. Yhteisön vahva tuki ja osallisuus luovat perustan, jonka varaan voidaan rakentaa kestävää ja onnellista tulevaisuutta kaikille kaupungin asukkaille. Kuinkas sinä Kati näet tämän asian?

Kati: Meillä Iisalmessa kaupungin strategiaan on kirjattu, että toimintaperiaatteisiimme kuuluu huolehtia asukkaidemme hyvinvoinnista ja vahvistaa koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mielestäni tämä on osoitus yhteisöllisyydestä kokonaisuudessaan.

Se, että yksilötasolla pidämme toisistamme huolta ja toimimme yhdessä, ei pelkästään riitä. Esimerkiksi seurojen vapaaehtoisten joukko luo yhteisöllisyyttä kaupungin eri tapahtumissa, ilman heitä ei monikaan asia toimisi. Eri seurat

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin ja naapurikuntien taajamiin.

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / Pohjolankatu 14

74101 IISALMI www.iisalmi.fi

Kati Åhmanin ja Jukka Ryhäsen yhteistyö on lähtenyt sujuvasti liikkeelle.

ja järjestöt tuo valtavasti eloa Iisalmen seudulle. Viimeisimpänä esimerkkinä IPK:n nousu Mestiksen mestariksi. Näissäkin voitonjuhlissa Iisalmessa ja koko seutukunnassa saamme kokea yhteisöllisyyden voimaa. Tämä on meille tärkeää ja se näkyy. Voitto teille ja ilo meille.

Kylissä yhteisöllisyys on aivan omaa luokkaansa. Kylät halutaan pitää elinvoimaisena ja erilaisiin yhteisiin tekemisiin ollaan totuttu. Kylät kuihtuvat ilman yhteisöllisyyttä ja kaupungilla on merkittävä rooli kylien tukemisessa päätöksiä tehdessä.

Puheenjohtajien näkemys: Ylä-Savon kuntien yhteistyölle positiivista peukkua.

Kati: Kuntayhteistyössä parempaan suuntaan ollaan menossa ja se on ainut oikea tie. On ollut aikoja, jolloin kaupunki ja kunnat pystyivät toimimaan enemmän itsekseen.

Tänä päivänä me tarvitsemme Ylä-Savossa toisiamme. Palveluita on karannut isompiin keskuksiin. Meillä Iisalmessa on seutukaupungin vastuut ja velvoitteet järjestää palveluita myös naapurikunnille. Perustimme vuosi kaksi sitten Ylä-Savon pyöreän pöydän tiivistääksemme yhteistyötä. Se on auttanut ja yhteisiä kannanottoja on viety useamman kerran eteenpäin valtiovallan suuntaan.

Myös uudessa Elinkeinoryhmässä olemme tiiviissä yhteistyössä alueen yrittäjien, oppilaitosten ja kaupungin kanssa. Pikkuhiljaa työ alkaa kantaa tulosta.

Jukka: Yhteistyö Ylä-Savossa on ollut perinteisesti vahvaa ja monimuotoista, ja se kattaa niin yrityssektorin kuin julkisen ja kolmannen sektorin toimijat. –Alueen yritykset ovat aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyöprojekteissa edistäen innovaatiota ja kestävää kehitystä. Paikalliset oppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa tarjoten koulutusta ja tutkimuspalveluja, jotka tukevat alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Lisäksi Ylä-Savon kunnat ovat yhdistäneet voimansa edistääkseen alueellista hyvinvointia ja palvelujen saatavuutta, luoden vahvan perustan yhteisöllisyydelle ja tulevaisuuden kehitykselle. Kunnat ovat muodostaneet yhdessä mm. vesi- ja jätehuollon, kirjastoverkko Rutakon kuin musiikkiopistonkin ja selvitämme parhaillaan miten tulevaisuudessa voimme tehdä entistä enemmän yhteistyötä.

Kati Åhman Iisalmen kaupunginvaltuuston pj. Jukka Ryhänen Iisalmen kaupunginhallituksen pj.

Päätoimittaja: Laura Koski, Iisalmen kaupunki

Painopaikka: Lehtisepät Oy/Varkaus

Painosmäärä: 22 500 kpl.

Jakelu: Suomen Suoramainonta

Sisällöntuotanto:

Iisalmen kaupunki

Savon Media Oy / Iisalmen Sanomat

Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy

Kannen kuva: Poppia ja piknikkä -tapahtuma houkuttelee kaupun- kilaisia Mansikkaniemelle.

Virpi Jukaraisen vieressä on puualustalle maalattu taulu Naistentalosta Iisalmessa. Siellä toimii Iisalmen kansainvälisyyspalvelut ja osa työllisyyspalveluista.

Uusia mahdollisuuksia TYÖLLISYYSPALVELUIHIN

Kunnat ja kaupungit vastaavat ensi vuoden tammikuun alusta lähtien TE-palveluista, jotka tähän saakka ovat olleet valtion vastuulla. Palvelu-uudistuksen päätarkoitus on nopeuttaa työllistymistä tasapuolisesti kaikilla alueilla. Pohjois-Savon alue haki Työ- ja elinkeinoministeriöltä poikkeusluvan hoitaa tehtävän Iisalmen, Kiuruveden, Pielaveden, Vieremän ja Sonkajärven alueella. Poikkeuslupa myönnettiin työssäkäyntialueen perusteella ja se mahdollistaa työllisyyspalveluiden toteuttamisen lähipalveluina työllisyysalueen kunnissa.

Iisalmen kaupungin työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö

Virpi Jukarainen kertoo uudistuksen tuovan työllisyys- ja kansainvälisyyspalvelut lähemmäksi käyttäjiä. Kyse onkin siis paran-

nuksesta, mitään ei olla viemässä täältä pois, päinvastoin. – Uudistuksen myötä joka kuntaan tulee palvelupiste, joten lähipalvelut säilyvät ja paranevat. Kunnan elinvoimapalvelut otetaan vahvasti mukaan työllisyyspalveluihin, joten samasta toimistosta tai läheisistä toimitiloista löytyvät jatkossa niin työllisyys-, kansainvälisyys- kuin elinvoimapalvelutkin, Jukarainen iloitsee.

Muutos tehdään mahdollisimman avoimesti. Valmistelutyöryhmissä ovat mukana kaikki kunnat. Ryhmiin on pyydetty jäseniä kuntien lisäksi

” toivovat,Yrittäjätettä työvoima ei karkaa alueelta pois.

TE-palveluista, ELY-keskuksesta sekä yh t eistyökumppaneita yrityksistä, oppilaitoksista ja kolmannen sektorin toi-

mijoista.

– Valmistelutyöryhmillä on tavoitteena saada palvelukehykset valmiiksi kesän aikana ja syksyllä hoidetaan käytännön asiat loppuun. Kun muutos valmistuu, henkilöasiakkaille, työnantajille ja maahanmuuttajille on omat palveluprosessit, Jukarainen toteaa.

Yrittäjät toivovat, ettei työvoima karkaa alueelta pois. Uudistuksen myötä oppilaitosyhteistyö on tiivistynyt entisestään ja erilaisia koulutusmuotoja suunnitellaan sekä työnantajien että työnhakijoiden tarpeista käsin.

– Ylä-Savossa tarvitaan lisää työvoimaa muualtakin kuin Suomesta. Kun tänne tulee työperäisiä maahanmuuttajia, heitä autetaan työja oleskeluluvissa sekä perheiden yhdistämisessä. Jos henkilö tulee muualta eikä hänellä ole työpaikkaa valmiina, autetaan häntä työnhaussa ja tehdään yhteistyötä koko

työllisyysalueella.

– Kuntien välinen maahanmuuttotyön ohjaus- ja neuvontapalvelu, josta Iisalmi vastaa, on jo olemassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos jossakin kunnassa tarvitaan apua maahanmuuttajan asioiden selvittelyssä, Iisalmesta menee kansainvälisyyspalveluiden työntekijä paikan päälle auttamaan. Kotouttamistyö jää edelleen kunnille itselleen, Jukarainen kertoo.

” Mielestäni muutos on mahdollisuus!

koituksena on saada työntekijöitä tälle alueelle.

– Elinvoiman säilyminen ja turvaaminen on erilaista täällä kuin esimerkiksi Kuopion alueella, sillä meillä on paljon maataloutta ja metalliteollisuutta. Ehkä teemme asioita hieman pienemmillä resursseilla, mutta laatuun se ei vaikuta, Jukarainen uskoo.

Kun Ylä-Savoon saatiin oma työllisyysalue, niin palveluista voidaan tehdä meidän alueemme näköistä.

– Yhteistyö ei ole keneltäkään pois ja oman alueen lisäksi teemmekin sitä paljon Kuopion, Keski-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun kanssa. Työ- ja elinvoiman turvaaminen on tehtävämme johtoajatus, tar-

Vaikka muutos on iso, henkilöasiakkaan kannalta palvelu ei muutu, se tulee vain lähemmäksi. Muutoksen jälkeenkin palvelu t arjotaan asiakkaan kotikielellä. – Mielestäni muutos on mahdollisuus! Muutoksen avulla saadaan työllisyyspalvelut yhdeksi osaksi yhdessä tekemistä ja yhdeksi osaksi kunnan peruspalveluja, Jukarainen kiteyttää.

Ylä-Savoa halutaan KEHITTÄÄ YHTEISVOIMIN

Kunnat ja kaupungit rakentavat nyt Ylä-Savossa entistäkin vahvemmin yhdessä tulevaisuutta: yhteistyölle ja edunvalvonnalle rakennetaan mallia

Kehittämissuunnitelmaa on päivitetty ja samalla haettu suuntaa tuleville vuosille. Alueen edunvalvontaan haetaan nyt uutta pontta.

Kehittämissuunnitelma pitää sisällään katsauksia niin yritysten, koulutuksen, työvoiman, palveluiden saatavuuden kuin monenlaisten muiden vetovoimatekijöiden näkökulmista.

Kunnat ja kaupungit painottavat johtajiensa mukaan suunnitelmassa paljolti samoja seikkoja.

Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen korostaa ihmisten ja yritysten toimintaedellytysten ja peruspalveluiden turvaamista.

– Keskittäminen ei ole ratkaisu. Tasapainoinen ja elinvoimainen

Pohjois-Savo on koko Suomen etu, Suomalainen korostaa.

Ylä-Savolla on jo merkittävää kilpailuetua vahvojen ankkuriyritystensä sekä toimivan kuntien ja oppilaitosten ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön ansiosta.

Yhteiselle kehittämistyölle tämä antaa Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaisen mukaan hyvän lähtökohdan.

Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mukaan suunnitelmassa on otettava huomioon erityisesti muuttuneen toimintaympäristön vaikutukset.

– Niin soteuudistus kuin TE-uudistus avaavat paljon uusia yhteistyön mahdollisuuksia, Rusanen sanoo.

Itä-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodasta johtuvista pakotteista ja vastapakotteista eniten.

– Aluetta pitää tukea investointien edistämisen ja infra- sekä tutki mus- ja kehit tämishankkeiden kautta.

On yhteisesti pystyttävä esittämään hyviä kohteita, joihin esimerkiksi EU:n resursseja voidaan kohdentaa, Suomalainen sanoo.

Juha-Pekka Rusanen, Simo Mäkinen, Mika Suomalainen ja Jarmo Ronkainen sanovat, että kunnat rakentavat yhteistyötä aiempaa vahvemmin.

tää turvata myös valtion ja EU:n toimin. Bioe nergiahankkeet ja bio-osaaminen pitää nostaa kehittämisen keskiöön.

Myös Ronkaisen mukaan yritysten investoin ti- ja toimintaedelly tyksiä on vahvistettava ja koulutuksen merkitystä on terävöitettävä.

vistää kaikilla aloilla siten, että lähipalvelut eivät vaarannu, Suomalainen arvioi.

” Yhteistyörakenteita luodapitäänyt.

– Osaajien kiinnostumisen herättäminen on tärkeää. Ylä-Savon vetovoimainen työmarkkina sekä saavutettavuus ovat tulevaisuudessa avainasioita.

– Edunvalvonnassa on kytkeydyttävä nykyistä tiiviimmin osaksi koko maakunnan edunvalvonnan kokonaisuutta, koska haasteet ovat koko maakunnassa samanlaisia.

Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen muistuttaa hänkin yritysten kasvuedellytysten tukemisen sekä oppilaitosyhteistyön kehittämisen tärkeydestä. Rusanen nostaa esiin myös infrastruktuurin kunnossa pitämisen muun hyvinvoinnin ja alueen houkuttelevuuden lisäämisen edellytyksenä.

” Keskittäminen ei ole ratkaisu.

– Ylä-Savon maatalous tuottaa noin kymmenen prosenttia Suomen maidosta ja lihasta. Tämä pitää tuoda voimakkaammin esille ja maatalouselinkeinon tulevaisuus pi-

– On tärkeää, että tiestö on kunnossa sorateitä myöten, Rusanen muistuttaa.

Alueelle tarvitaan kansainvälisiä osaajia, joten työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä. On tärkeää, että alueella viihdytään ja pitää kiinnittää huomio palveluihin ja myös pehmeisiin arvoihin.

Kuntien yhteistyötä voidaan tii-

– Kuntien talous on supistuvassa suppilossa. Yhteistyörakenteet pitää luoda nyt, kun kuntien talous on kohtuullisessa kunnossa. Pakon edessä kehittämistyö on vaikeampaa. Tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän tahtoa tarkastella yhteistyön mahdollisuuksia, Suomalainen sanoo.

Ylä-Savon kuntien yhteistyötarp eista on tehty kunnille kysely kevään aikana. Myös Ronkaisen ja Rusasen mukaan yhteistyötä on mahdollista tiivistää, kun siihen vain löytyy yhteinen tahtotila.

– Yhteistyön tiivistämisen edistämisessä on saavutettava win-win-tilanne, jossa kaikki tahot kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä, Ronkainen sanoo.

Yhteisiin tavoitteisiin voidaan päästä huolellisella suunnittelulla ja panemalla asioita toimeen.

– Ensin on luotava rehellinen tilannekuva kuntien taloustilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tulevaisuustyöhön pitää ottaa kuntalaiset, yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja muut asiantuntijat mukaan, Suomalai nen arvioi.

– Tavoitteiden on oltava konkreettisia, jotta niihin voivat sitoutua alueen asukkaat, yrittäjät ja yhteistyö kumppanit. Yhdessä

olemme enemmän, Rusanen alleviivaa.

Suomalainen korostaa tyisesti toimivien sosiaa li- ja terveyspalveluiden merkitystä keskeisenä elinvoimaisen kunnan tunnusmerkkinä.

– Ylä-Savon on yhdessä huolehdittava siitä, että jokaisessa kunnassa on sote-ase ma jatkossakin, Suomalai nen sanoo.

” Alue tarvitsee houkuttelevan tarinan, joka voisi poh- jautua alueen tun- nettuihin yrityksiin ja henkilöihin.

Hyvinvointialueen valtuusto päättää palveluverkosta 17. kesäkuuta.

– Toivon heille viisautta nähdä kokonaiskuva ja valoisa tulevaisuus tässä asiassa.

Yhteistyölle löytyy Rusasen ja Ronkaisen mukaan jo hyvinkin toimivia malleja. Ronkainen löytää useita esimerkkejä, kuten Savon ICT -palvelut Oy, joka laajentui puolen maakunnan kuntien ict-palvelujen tuottajaksi viime vuosien aikana. Ylä-Savon ympäristöpalvelut perustettiin vuonna 2023 (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Pielavesi) ja Pohjois-Savon lomituspalvelut järjestävät maatalouslomituspalvelut vuoden 2023 alusta lukien koko maakunnan alueella ja vuoden 2025 alusta aloittaa Ylä-Savon työllisyysalue, jossa ovat mukana Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

” Ylä-Savon maatalous tuottaa 10% Suomen maidostalihasta.ja

Lapinlahden kunnanjohtajan Henri Ruotsalaisen mukaan Ylä-Savon kehittämissuunnitel-

malla on hyvät lähtökohdat. Yhteistyötä tarvitaan.

– Yksittäisinä kuntina olemme liian pieniä ja toisaalta ihmiset käyvät töissä ja asioivat yli kuntarajojen, Ruotsalainen pohtii.

– Alue tarvitsee houkuttelevan tarinan, brändin, joka voisi pohjautua alueen tunnettuihin yrityksiin ja henkilöihin. Tarvitaan kiinnostavuutta, jotta alue koetaan houkuttelevana myös työvoiman saatavuuden kannalta tulevaisuudessa. Sonkajärven kunnanjohtaja Simo Mäkinen painottaa hänkin liikenne- ja viestintäinfraa eli alueen saavutettavuutta.

Mäkisen mielestä alue kaipaa yhteistä brändäystä houkuttelevuuden lisäämiseksi.

– Alueen tunnettuisuus pitäisi päivittää yhdenmukaiseksi. Tämä olisi mielestäni tärkeää pitkäjänteisen, tunnetun ja myönteisen seutukuvan kannalta.

Ylä-Savossa on pitkät perinteet hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä, joka lähtee luottamuksesta ja toisten arvostuksesta.

– Jatketaan tässä hengessä, Mäkinen kiteyttää.

Havainnekuva Iisalmeen suunnitellusta Uudesta Tietotalosta, joka tulisi vanhan Postitalon paikalle.

Iisalmen Teollisuuskylällä on JUHLAN AIKA

Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.

Juhlaa vietetään 16. elokuuta kulttuurikeskuksessa ja silloin julkistetaan myös Vuokko Nissisen kirjoittama historiikki.

50 vuodessa teollisuusala on kokenut isot muutokset ja Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n roolikin on muuttunut.

Yhtiöllä on nykyään muun muassa hanketoimintaa, joka keskittyy erityisesti uuteen tietoon ja teknologiaan pohjautuvan liiketoiminnan tuottamiseen ja edistämiseen.

Vireillä ovat neuvottelut Uuden Tietotalon toteutumisesta kaupungin paraatipaikoille torin viereen.

Uudeksi Tietotaloksi on tarkoitus remontoida Postitalona tunnettu kiinteistö.

– Haemme toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita sijoittumaan Uuteen Tietotaloon, elinkeinojohtaja Terho Savolainen kertoo. Hän toimii työnsä ohessa Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtajana.

Nykyinen rakennus on elinkaarensa päässä ja kunnostuksen tavoitteena on tehdä kiinteistöstä modernien vaatimusten mukainen, tasokas toimisto- ja asuinrakennus.

– Tiloihin voisi sijoittua yksittäisten pk-yritysten toimitiloja eri aloilta tai

”Haemme toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita sijoittumaan uuteen Tietotaloon.

tarvittaessa jonkun isomman toimijan laajemmatkin tarpeet voidaan vielä huomioida, Savolainen kuvailee. Toimisto- ja liiketilaa on alustavissa suunnitelmissa noin 2500 neliötä ja asuntoja 1300 neliötä.

– Uusi Tietotalo palvelisi monenlaisessa muussakin käytössä, vaik-

kapa etätyötä tai muuta liikkuvaa työtä tekevien toimistotiloina suunnitellussa ensimmäisen kerroksen kahvilatilassa.

Teollisuuskylän omistuksessa on tällä hetkellä neljä teollisuuskiinteistöä ja kaksi toimistokiinteistöä. Kaupunki omistaa yhtiön lähes kokonaan (97,75) prosenttia ja Iisalmen yrittäjät ry 2,25 prosenttia. Ensimmäiset hallit rakennettiin

Uuden Tietotalon on ajateltu tarjoavan muun muassa moderneja ja tasokkaita toimistotiloja.

vun alussa selvittänyt teollisuuskylän perustamisen mahdollisuutta. Hän toimi yhteyshenkilönä ministeriöihin. Iisalmeen saatiin lopulta maan neljäs teollisuuskylä Kajaanin, Lieksan ja Rovaniemen ohelle.

Teollisuuskylän tehtävänä oli alkuun lähinnä toimitilojen rakennuttaminen. Toimivilla halleilla saatiin tulemaan muualta yrityksiä Iisalmeen ja innostettiin alalle uusia yrittäjiä. Ensimmäiset teollisuushallit valmistuivat vuonna 1975 MKT-Tehtaille, Valo-Sähkölälle ja Atlas Copcolle (nyk. HANZA Mechanics OY). Vuonna 2016 Teollisuuskylän omistukseen siirtyi Suomivalimon kiinteistö, joka on yhtiön viimeisin hankinta.

Parkatin alueelle, mutta nykyään yhtiön omistamia kiinteistöjä on myös Peltosalmella ja keskustassa, kuten torin laidalta löytyvä Tietotalo, eli entinen Postitalo ja Pohjolankadun Naistentalo. Vuonna 1974 perustetun yhtiön syntymisen taustalla vaikutti silloinen aluepolitiikka, jossa tavoiteltiin teollistumisen mahdollisuuksia muuallekin kuin kasvukeskuksiin.

Aloitteen tekijöinä oli muun muassa silloinen kaupunginjohtaja Matti Saastamoinen, joka oli jo 1970-lu-

– Kiinteistökantaa on vuosien varrella myyty asiakasyrityksille neuvotteluiden kautta. Viime vuosina myös joistain kiinteistöistä on luovuttu julkisilla huutokaupoilla. Näin voimavaroja voidaan kohdistaa paremmin uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, Savolainen kertoo. Ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Saastamoinen, ja hänen jälkeensä seuraava kaupunginjohtaja Martti Harju Nykyään Iisalmen Teollisuuskylän hallituksen puheenjohtaja on Pertti Pitkänen

Kansainvälisyystyöryhmäläisiä sekä yhdysvaltalaisia vieraita

”Mä selviän, mä pärjään,mä pystyn” LISÄÄ

Matkailu avartaa ja antaa it seluottamusta omasta selviy tymisestä. Reissussa ollessa myös kielitaito kohentuu ja erilaiset kulttuurit tulevat tutummiksi. Selviääkin, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia, vain tavat ja kulttuurit eroavat toisistaan.

KANSAINVÄLISYYTTÄ

han. Kumppanuuskoulu

” Italiassa nuoret aloittavat viisi vuotta kestävät lukio-opinnot jo 13-vuotiaina.

– Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun Niskasen Heidin kanssa teimme kansainvälisyyssuunnitelmaa vuonna 2020 ja haimme Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitusta. Saimme akkreditoinnin eli seitsemän vuoden rahoituksen ja nyt on kolmas hanke lopuillaan, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Annika Heikkinen kertoo.

Euroopan unionin rahoittaman Erasmus+ -ohjelman avulla Juhani Ahon koulun oppilaiden Italia-ryhmä on tutustunut monin eri tavoin italialaiseen kulttuuriin ja elämään. Syksyllä koulu haki Italia kerhoon oppilaita. Kerho perustettiin, mukaan haki 35 oppilasta, joista reilut 20 oli aktiivisia.

– Kerho oli kaikille avoin ja heti alussa sovittiin, että 20 halukasta pääsee oppilasvaihtoon mukaan, täsmentää Annika Heikkinen

Kerhossa tehtiin erilaisia projekteja, joiden avulla tutustuttiin maa-

Liceo

Torricelli-Ballardini

Italian

Faenzasta oli löytynyt jo aiemmin netissä tapahtuvan eTwinning-toiminnan kautta, ja sieltä kävi kuusi opettajaa marraskuussa tutustumassa Juhani Ahon kouluun ja Iisalmeen. Opettajat majoittuivat hotellissa. Käynti kantoi hedelmää ja yhteistyö tiivistyi. – Oppilaita opettajineen saapui Italiasta helmikuussa Iisalmeen. Nämä vierailut toteutetaan yleensä kotimajoituksina. Huhtikuussa iisalmelaiset tekivät vastavierailun Italiaan. Täältä menevä nuori majoittui sen nuoren kotiin, joka oli ollut hänen kotonaan vierailulla. Näin syntyi myös ystävyyssuhteita ja vierailujen väli oli lyhyt, Annika Heikkinen toteaa.

Iisalmesta Italian matkalla oli parikymmentä nuorta sekä ohjaajina kieltenopettaja Nina Tolvanen ja erityisopettaja Sinikka Rannanheimo

Oppilaista yksi Italian reissulla mukana ollut on yhdeksäsluokkalainen Miina Kettunen

– Mielestäni kulttuurierot ovat selkeät. Italiassa nuoret aloittavat viisi vuotta kestävät lukio-opinnot jo 13-vuotiaina. Ruoka-ajat siellä ovat erilaiset ja tarjolla on paljon pitsaa ja makeita herkkuja.

– Nuoret viettävät paljon aikaa ystäviensä kanssa myös viikolla yömyöhään. Muutenkaan siellä ei olla niin kellon päälle, pieni myöhästely on paremminkin elämäntapa. Opiskelu perustuu paljolti itsenäisyyteen kuten meilläkin, mutta oppikirjat he joutuvat ostamaan itse, Miina kertoo huomioistaan. Hän ihastui italialaiseen isäntäperheeseensä ja heistä tuli ystäviä.

– He olivat huolehtivaisia ja ottivat minut hyvin huomioon. Koti oli tavallinen ja kotoisa. Vanhemmat eivät osanneet juu rikaan englantia, mutta se on yleistä siellä. Kaupunki, Faenza, jossa olimme, menetti vuosi sitten paljon koteja tulvissa, joten se näkyi siellä vielä.

Italiassa lukiolaiset opis kelevat politiikkaa ja talout ta, Suomessa aineen nimi on

yhteiskuntaoppi.

– Monet nuoret eivät siellä olleet kiinnostuneita noista omista aineistaan, mutta kun kerroin heille meidän yhteiskuntaopista ja sen avulla opittavista vaikuttamismahdollisuuksista, he tykkäsivät. Italiassa on myös enemmän erilaisia lukioita tieteen ja taiteen puolella. Täältä veisin heille meidän yhteiskuntaopin opinnot ja tänne toisin taiteen moninaisuuden lukioihin, Miina kertoo.

Italian reissulla iisalmelaiset tutustuivat useisiin museoihin ja taidenäyttelyihin sekä tietenkin ruokakulttuuriin.

– Parasta reissussa olivat ihmiset.

”kielenEnglannin taito ei ole siellä yhtä hyvä kuin meillä.

Yhtenä päivänä käytiin rannalla ja pelattiin erilaisia pelejä. Englannin kielen taito ei siellä ole niin hyvällä tasolla kuin meillä. Vaatimustasona on kuitenkin, että pormestarin ja varapormestarin on osattava englantia, Miina kertaa matkan kokemuksia. Ihmiset ovat kuitenkin saman-

laisia kaikkialla, tavat ja kulttuuri vain eroavat toisistaan.

– Reissu oli avartava ja päällimmäiseksi jäi tunne varmaan kaikille mukana olleille nuorille, että mä selviän, mä pärjään, mä pystyn, Nina Tolvanen kiteyttää.

Juhani Ahon koulussa on ollut monenlaisia kansainvälisyyskerhoja. Viime lukukaudella oli Saksan ja Puolan kerhot, tällä kaudella Italian kerho. Tämän lukuvuoden aikana on opettajavierailuja ollut Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Italiasta ja Yhdysvalloista. Vierailevien opettajien avulla oppilaat saavat kielitaitoa eri kautta ja se taas herättää kipinän kehittää omaa kielitaitoa lisää ja halun tutustua muihin kulttuureihin.

Haastattelun aikaan huhtikuussa paikalla olivat yhdysvaltalaiset Fulbright-opettajat Dawn Oler Chicagosta ja Teresa Butler-Doran San Franciscosta. Englannin ja ruotsin opettaja Heidi Niskanen tutustui heihin ollessaan syksyllä Fulbright-stipendiaattina Yhdysvalloissa.

– Tämän kevään aikana kahdeksan henkilökunnan jäsentä lähtee Erasmus+ -hankkeen osarahoittamille kursseille ympäri Eurooppaa, Heidi Niskanen iloitsee.

koulun portailla. Ylärivissä Dawn Oler (vas.), Miina Kettunen, Annika Heikkinen ja Teresa Butler-Doran. Alarivissä Heidi Niskanen (vas.), Sinikka Rannanheimo ja Nina Tolvanen.

vapputunnelmissa

Tiimityö toimii ja opetus sujuu OPPILAIDEN TARPEET KESKIÖSSÄ

Yhdessä opitaan, opetellaan, kukin omalla tahdillaan. Niin myös opetetaan. Näin voisi tiivistää Edvin Laineen inklusiivisen koulun erityisen mallin. Yhteistyöhön opetuksessa oli myös opettajien ja koko henkilöstön opeteltava.

– Otavan koulu ja Keskustan koulu toimivat aina vuoteen 2005 asti erillisinä kouluina, joissa oli voimakkaasti omat erilliset erityis- ja yleisopetuksensa, rehtori Minna Taipale kertoo.

Tuona vuonna koulut yhdistettiin. Inklusiivinen toimintakulttuuri on kehittynyt vuosien saatossa niin, että nykyään lapset aloittavat koulunkäynnin yhteisissä luokissa saman katon alla.

– Samalla olemme muodostaneet aikuisista luokkakohtaiset tiimit. Kuhunkin tiimiin kuuluvat erityisluokanopettaja, koulunkäynninohjaajia ja luokanopettaja.

Koulussa on 240 oppilasta ja henkilökuntaa 50, joista opettajia on 22 ja koulunkäynninohjaajia 23. Erityisopettajia on seitsemän.

– Kaikkea koordinoidaan ja yhdessä kehitetään toimintaa edelleen. Tiimityön etu on, että kaikkien voimavarat, osaaminen ja erityistaidot saadaan kaikkien oppilaiden käyttöön, Taipale sanoo.

vaksi ja positiivinen pedagogiikka on voimavarana.

Luokanopettaja Anne Blek ja erityisluokanopettaja Ninni Vaarasuo ovat jo kokenut inklusiivisen koulun työpari.

– Työurallani alkoi uusi nousu perinteisenä opettajana toimimisen jälkeen. Olin ollut opettajana luokassa aiemmin pääasiassa yksin, suunnitellut ja toteuttanut kaiken yksin.

– Se t oi tietysti oman vapauden, mutta oli välillä myös kuormittavaa. Yhteistyö toi uudenlaista sisältöä työhön ja se tukee myös työssä jaksamista, Blek sanoo. Lasten kanssa on ylipäätään hyvä, että on useampi aikuinen pohtimassa asioita. Myös huoltajien kanssa mietitään usein yhdessä tilanteita. Yhteisillä tunneilla on monenlaisia etuja, kuten se, että lapset oppivat olemaan toinen toistensa tukena. Lapset oppivat yhdessä. Oppilaan yksilöllisyys pystytään huomioimaan ja opetuksen eriyttäminen on helpompaa.

” Yhteistyö toi uudenlaista sisältöä työhön.

Toimintakulttuuri on vähitellen kehittynyt jousta-

– O petuksen ratkaisuissa on tehty paljon myös kokeiluja, käytetty luovuutta apuna ja otettu käyttöön se, mikä toimii.

Inklusivisen koulun yhdessä oppiminen opet-

” Yhdessänenoppimiopettaa suvaitsevaisuutta.

taa suvaitsevaisuuteen.

– Erilaisuuteen opitaan alusta pitäen. Kiusaamista ei juuri ole. Välitunneilla ja tunneilla lapset toimivat ja leikkivät yhdessä, samalla kehittyvät vahvat kaveritaidot, tiimiläiset kuvailevat.

Vanhemmilta on tullut paljon toimivasta yhteistyöstä kiitosta.

– Erityisesti siitä, että jokainen lapsi saa omatahtisesti edetä omalla vauhdillaan.

Iisalmen kaikissa kouluissa toteutetaan joustavan esi- ja alkuopetuksen VIRTA-opetusta.

Joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutetaan ryhmissä ja yhteisiä tunteja on noin kymmenen viikossa.

Minna Taipale, Mari Ellola, Anne Blek ja Ninni Vaarasuo keväisissä

Edvin Laineen koululla.

Linkkurista tuli

NUORTEN OMA PAIKKA

” Ollaan nyt ihan ottipaikalla, tänne on helppo tulla.

Nuorisotila Luukun ovi käy ja nuoria saapuu vähitellen paikalle. Avarassa tilassa on pöytiä, tuoleja, sohva ja biljardi pöytä.

Pojat pelaavat, toiset rupattelevat pöytien ääressä. Joku viihtyy omassa rauhassaan lueskelemassa.

– Tänne on mukava tulla koulun jälkeen, Ylä-Savon ammattiopis toa käyvät nuoret kertovat.

” Jos et tiedä mistä aloitat, aloita Ohjaamosta.

– Ihan vaan tapaamaan kavereita ja odottelemaan bussia, Matias Keyriläinen sanoo.

Luukuksi nimetty nuorten oleskelutila löytyy keskeltä kaupunkia, linja-autoasemarakennuksen keskeltä. Yleiselle odotusaulalle on varattu oma tilansa talon eteläpäädystä.

– Linja-autoasemasta alkoi kehkeytyä yhteinen nuorten paikka vähitellen, nuorisotyön koordi-

naattori Tarja Immonen kertoo. Luukku avautui vuoden 2018 vappuna ja sen jälkeen monet muutkin nuorten palvelut ovat siirtyneet saman katon alle.

Luukun vieressä Linkissä ohjaajat järjestävät erilaista ohjelmaa, askartelusta kokkaamiseen ja leffailtoihin.

– Nuorten omia ideoita kuullaan ohjelmien suunnittelussa. Ohjaamon siirtyminen Pohjolankadulta samaan yhteyteen on osoittautunut sekin hyväksi ratkaisuksi. Samoin kuin Etsivän nuorisotyön tilojen tulo saman katon alle.

– Ollaan nyt ihan ottipaikalla, tänne on helppo tulla, Immonen kiittää.

– Nuoret saavat täällä hyvin monenlaista tukea ja apua ja samalla

talo tarjoaa paljon mahdollisuuksia harrastaa ja mahdollisuuden myös vain olla ja oleilla vapaasti. Talosta löytyy myös äänieristetty smartblock -huone rauhallista työtilaa tarvitsevalle.

Ohjaamosta on moni nuori löytänyt ratkaisuja päästä elämässä eteenpäin.

Eri alojen asiantuntijat käyvät Ohjaamossa säännöllisesti ja ellei vastauksia nuoren tilanteeseen löydetä heti, hänet ohjataan sinne, mistä löytyy.

– Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka. Slogan kuuluu ”Jos et tiedä, mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta”, Immonen sanoo.

Etsivä nuorisotyö siirtyi linja-autoaseman tiloihin toiminnan siirryttyä Iisalmen kaupungille INTRYltä.

Iisalmen Etsivä nuorisotyö jalkautuu myös Vieremälle.

– Toiminnalle on suuri tarve. Tavoitamme paljon nuoria, joilla on vaikeuksia vaikkapa kouluun lähtemisen kanssa. Nuorilla on mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, sosiaalista arkuutta ja ahdistusta, monenlaisia ongelmia, Minna Lappalainen kertoo.

– Vapaaehtoisuus on tärkeää, nuorta autetaan aina vain, jos hän itse sitä haluaa, Lappalainen sanoo.

– Nuoria autetaan monin eri tavoin, aina hoitokontaktien järjestämi-

sestä asunnon etsimiseen, tai vapaa-ajan tekemisten keksimisessä. Pyritään rohkaisemaan ja osallistamaan heitä.

” Nuorten omia ideoita kuullaansuunnittelussa.ohjelmien

Etsivän nuorisotyön parissa työskentelee Minna Lappalaisen lisäksi Noora Liuska ja Tuija Heikkinen Myös Kuoppa on nuorille tarkoitettu tila. Kuoppa sijaitsee Lumakeskuksen alakerrassa. Nuorten palveluissa kesäkausi on aktiivista Twist-kesätyöjaksojen aikaa. – Tänäkin vuonna Twist-kesäpesteissä työelämän pelisääntöjä opettelee noin 116 nuorta kaikkiaan 16 ryhmässä, Immonen kertoo.

Kesäfestareita synnytellään RAKKAUDESTA LAJIIN

Tuorein tulokas Iisalmen kesäfestareista, MadFest syntyi alunperin ajatuksesta tarjota festarikävijöille hyvää ruokaa.

Samu Ikonen ryhtyi puolisonsa Roosa Ikosen kanssa kiertämään tapahtumissa festariruokaa myyvän Madfest smokers -yrityksensä kanssa pari vuotta sitten.

– Saimme hienoa palautetta ja lähdimme kehittelemään ideaa.

Minulla oli ollut pitkään haaveena järjestää itse musiikkitapahtuma, Samu Ikonen kertoo.

Haave sai potkua jo vuoden 2016 kesän pestistä, kun Ikonen oli mukana Tahkon musiikkitapahtuman taustajoukoissa.

– Sain olla mukana rakentamassa Scorpionsille esiintymislavaa ja sieltä lavan takaa katsellessa tuli vahva ajatus, että tällaista haluan tarjota ihmisille.

Ensimmäinen rock- ja metallimusiikkiin painottunut MadFest järjestettiin kesällä 2023 Runnin kylpylän maisemissa.

Huippuluokan artistien saanti onnistui hyvin.

– Oli meillä mukana tuuriakin. Kun edellisenä syksynä aloimme etsiä esiintyjiä, alkukesälle ei vielä monellakaan ollut varauksia.

Tapahtuma sai innostuneen vastaanoton ja tänäkin kesänä 5.–6. heinäkuuta Iisalmessa esiintyy pitkä liuta genren bändejä Beast in Blackista Turmion Kätilöihin, mukana myös paikallinen rockbändi Kätfish. Tällä kertaa esiintymispaikaksi löytyi Paloisvuoren liikunta-alue, jossa ei aiemmin ole kesäfestareita pidetty.

– Paikka on mitä mainioin festivaali-areenaksi. Lähelle järjestyi myös karavaanareille ja telttailijoille hyvä majoitusalue, Ikoset iloitsevat.

IRINA

Mansikkaniemellä vietetään taas elokuisena sunnuntaina iloista Poppia ja piknikkiä -tapahtumaa. Yleisön toiveesta tämän kesän tapahtumaan on luvassa muun muassa Irinan keikka. Koko perheen kesäinen puistofestari sai alkunsakin alunperin yleisön toiveesta. Iisalmen kaupunki järjesti osallistavan budjetoinnin määrärahan käytöstä kyselyn asukkaille muutama vuosi sitten.

– Kysyimme millaisia kulttuuriin liittyviä unelmia ihmisillä on ja vastauksista selvästi eniten kannatusta sai maksuton ja piknik-henkinen ulkoilmakonsertti, kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Ma-

Tapahtuma on tänä vuonna ikärajaton, mistä aiheutuu omat järjestelynsä.

– Alueelle rakennetaan aidatut anniskelualueet ja järjestysväkeä tarvitaan enemmän.

” Saimme hienoa palautetta ja lähdimme kehittelemään ideaa.

MadFest- festivaalin ensimmäinen kerta Runnilla toteutui paljolti talkoovoimin. Niin tänäkin kesänä. Talkooporukkaa kootaan haun kautta ja yhteydenottoja on tullut ympäri Suomea. Urheiluseurat ovat myös halukkaita olemaan mukana.

– Palkkiona on tietysti vapaa pääsy kaksipäiväiseen t apahtumaan. Osa tulee sen vuoksi, mutta on mukana myös ihan vain pelkästä auttamisen halusta tulevia.

Runnirockin tarina alkoi vuonna 2013 Runnin kylpylän maisemista. Tiettyä nostalgiaa tullaan kokemaan tänä kesänä, sillä tuolloin lavalle noussut Eppu Normaali esiin-

tyy jälleen Iisalmessa Luuniemen kentällä. Vetonauloja ovat myös muun muassa Portion Boys, Eini ja Neljä ruusua.

– Luuniemi on hyvä paikka isolle tapahtumalle, sieltä tuskin muualle lähdemme, järjestäjät Sami Repo ja Toni Hujanen sanovat. Tapahtumaa on järjestetty alusta asti yhtenäisenä jatkumona, välivuotta ei koitunut edes koronapandemiasta. 9.– 10. elokuuta järjestettävästä Runnirockista odotetaan taas hyviä kävijälukuja.

Seuraavan vuoden tapahtuman järjestelyt aloitetaan lähes heti edellisen päätyttyä jälkeen.

– Melkeinpä koko vuosi menee ja

Samu Ikosen haave kesäfestivaalin järjestämisestä Iisalmessa on toteutunut. Uutena paikkana on tänä kesänä Paloisvuoren urheilukentän maisemat.

itse asiassa nyt ovat jo käynnistyneet myös vuoden 2025 neuvottelut. Festivaalialueen rakentaminen aloitetaan pari viikkoa ennen tapahtumaa.

– Yksi viikko kerätään tavaraa, toinen rakennetaan putkeen ja lopuksi puolisen viikkoa puretaan, Repo tiivistää. Talkooporukkaa oli takavuosina useita kymmeniä, mutta ajat ovat nykyään muuttuneet.

– Teemme yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Puhdasta talkootyötä, tekijöitä, jotka ihan huvikseen olisivat mukana on ihan yksittäisiä. Urheiluseurojen työhön on oltu tyytyväisiä. Homma sujuu sovitusti ja urheilijat ovat riskiä väkeä, jaksavat nostella, kannella ja urakoida.

– Yhteishenki on aina hyvä. Porukat juhlivat yhdessä aina tapahtuman päätyttyäkin, ottavat rennosti. Myös Repo ja Hujanen kertovat, että motivaatio löytyy tekemisen ilosta.

– Ei tätä ainakaan rahan kiilto silmissä tehdä!

Tykätään itsekin käydä tapahtumissa ja halutaan, että tällä alueella on ihmisille tarjontaa. Tuodaan oma kortemme kekoon alueen hyväksi.

Kesäfestareita Iisalmessa: MadFest, Paloski, 5.– 6.7. Oluset, Luuniemi, 12.–13.7. RunniRock, Luuniemi, 9.–10.8.

rin kertoo.

Ryhdyttiin etsimään tapahtumalle sopivaa paikkaa ja sellaiseksi osoittautui Mansikkaniemen idyllinen kesäteatterin ja Juhani Ahon museon miljöö. Mansikkaniemellä aiempina vuosina järjestetty Country & Blues -festivaali oli myös aikanaan suosittu ja alue osoittautui hyväksi valinnaksi myös uudelle tapahtumalle.

Lämppäriksi tapahtumaan on tulossa Piela, joka on vuonna 2019 perustettu suomenkielistä poprock-musiikkia soittava yhtye.

Bändin juuret ovat vahvasti Pohjois-Savossa. Yhtye on julkaissut

tähän mennessä useita singlejä ja yhden albumin. Hiljattain julkaistu Mantra -single huomioitiin muun muassa Spotifyn toimesta heidän omille ”New Music Friday Finland” ja ”Suomi-Indie tänään” soittolistoille nostoina.

Aiemmin bändin musiikkia on soinut radiossa ja televisiossakin. Yhtye on päässyt mukavasti myös keikkailun makuun ja soittanut keikkoja muun muassa Kuopiossa ja Helsingissä. Piela on yhtä kuin Reetta Karhunen (laulu & akustinen kitara), Niilo Salo (basso ja taustalaulu), Joonas Penttinen (sähkökitara) ja Mitro Matsi (rummut).

Ajankohdaksi valittiin elokuu, jolloin isoimmat kesäfestarit ovat jo ohi. Kahdella ensimmäisellä kerralla sääkin on suosinut ja Poppia ja piknikkiä on kerännyt paljon kävijöitä – viime vuonna noin 1300.

– Poppia ja piknikkiä on todella osunut maaliinsa. Siitä on tullut yhteisöllinen hyvän mielen tapahtuma niin lapsiperheille kuin kaiken ikäisille, Marin iloitsee.

Osallistuvan budjetin määrärahaa ei alun jälkeen enää ole ollut järjestelyihin käytettävissä, mutta koska tapahtuma sai

niin hienon vastaanoton, se on nyt sisällytetty kaupungin perusbudjettiin.

– Poppia ja piknikkiä on maksuton ja suht esteetön hieno kesäinen tapahtuma, jossa on jokaiselle jotakin.

– Se on haluttu järjestää osallistavana edelleen ja myös artisteista on kysytty kaupunkilaisten toiveita, Marin kertoo.

Esiintyjäkyselykin kiinnosti, vastauksia tuli noin 800.

– Myös uusia oheisohjelmia ja alueen palvelutarjontaa tapahtuman ajaksi kehitetään paraikaa lisää.

Poppia ja piknikkiä, Mansikkaniemi, 18.8. klo 15–18.

Piiparinmäen tuulivoimapuisto Pyhännän ja Kajaanin välillä käynnistyi vuonna 2020. Kuva: Martti Koponen.

Vuorimäen tuulivoimahanke ON VAHVASSA MYÖTÄTUULESSA

Vuorimäen tuulivoimaloiden alue sijaitsee Ruotaanmäestä itään Pielaveden ja Kiuruveden kuntarajojen läheisyydessä. Lähellä on myös Kotajärvi, mutta tuulivoimala-alue ei rajoitu vesistöön. Vuorimäen alueelle on Iisalmen keskustasta matkaa noin 15 kilometriä. – Tuulivoimalahanke lähti liikkeelle joulukuussa 2020, kun kaupunginhallitus käsitteli ABO Wind Oy:ltä tulleen hakemuksen tuulivoimaloiden alueen rakentamiseksi metsäalueelle Vuorimäen ympäristöön. Koko kaupungin yleiskaavassa Vuorimäki on esitetty tuulivoimaloiden alueena. Vuonna 2021 aloitettiin Vuorimäen osayleiskaavan valmistelu ja maaliskuussa 2022 alkoi suunnitelman teko. Kun tehdään kaavaa, silloin kaivataan vuorovaikutusta ja niinpä pidettiin yleisötilaisuus ja pyydettiin kannanottoja ja lausuntoja yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja ympäristövaikutusten arvioitisuunnitelmasta. Ennen tätä

Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikkö Sari Niemi tuntee Vuorimäen osayleiskaavan.

pidettiin seurantaryhmän kokous. Seurantaryhmään kuuluvat tärkeät sidosryhmät sekä esimerkiksi metsästysseurat sekä kyläyhdistyksiä, kertoo kaavoituspäällikkö Sari Nie-

” Keväällä 2023 lähetettiin asukaskysely lähistöllä asuville.

Helmikuussa 2022 tekninen lautakunta hyväksyi Vuorimäen tuulivoimayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman (YVA). Joulukuussa 2023 kaupunginhallitus hyväksyi Iisalmen yleiskaavaluonnosten kaksi kappaletta ja ne olivat nähtävillä tammi-helmikuussa 2024.

Vuoden 2023 aikana on järjestetty seurantaryhmän kokous ja

mi hankkeen alkuhetkistä. Hanke lähti etenemään. Koko hankealueen kokonaispinta-ala on noin 2170 hehtaaria. Alueelle pystytettiin tuulisuutta mittaava masto, joka kerää tietoa alueen tuuliolosuhteista. – Kaavavalmisteluprosessi on tehty läpinäkyvästi ja kuntalaisten kanssa on vuorovaikutettu useaan otteeseen. Kaavaluonnoshan on sellai nen, että siihen voi vielä vaikuttaa ja YVA-selostuksen pohjalta arvioida suunnitelmaa, toteaa Sari Niemi.

pyydetty arvioita alueen asukkailta, metsästysseuroilta, kyläyhdistyksiltä, vapaa-ajan asuntojen omistajilta jopa naapurikuntien puolelta, koska hankkeella on vaikutuksia myös naapurikuntien asukkaisiin. – Keväällä 2023 lähetettiin asukaskysely viiden kilometrin säteellä kaava-alueesta tai kilometrin etäisyydellä mahdollisista sähkönsiirtoreitistä asuville ja loma-asuntojen omistajille. Kyselyn yhteenveto tehtiin viime vuoden heinäkuussa. Näiden kommenttien ja asiasta tulleiden kannanottojen pohjalta päädyttiin tekemään kaksi eri kaavaluonnosta, joista toisessa on 17 tuulivoimalaa ja toisessa 24. Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin 27, 24 ja 17 tuulivoimalan vaihtoeh-

doista. Myös 0-vaihtoehto oli arvioinnissa mukana eli se, että hanketta ei toteuteta. Tammikuussa oli yleisötilaisuus, jossa uudet kaa valuonnokset esiteltiin. Tapahtumassa oli paljon porukkaa niin paikan päällä kuin nettiyhteydellä. Tämän lisäksi halusimme vielä keskustella osallisten kanssa ja toukokuussa järjestimme ylimääräisinä sekä etäyhteydellä pidettävän että paikan päälle saapuneille erilliset työpajaillat. Tällä pyritään varmistamaan se, että kaikki halukkaat saavat asiasta äänensä kuuluville, näin haluamme palvella ihmisiä, kertoo Sari Niemi.

Teemailloissa on käsitelty sähkönsiirtoa, tuulivoimaloiden vaikutusta ihmisiin, maa- ja metsätalouteen sekä virkistyskäyttöön. Huolenaiheina ovat nousseet esille tuulivoimaloiden ääni ja välke, vaikutus luontoon ja eläimistöön sekä maisemaan. Positiivisina asioina on nähty sähkön

”

Kaikki halukkaat saavat asiasta äänensä kuuluville.

riittävyyden turvaaminen, puhdas ja ympäristöystävällinen energia ja torjuntakeino ilmastonmuutosta vastaan. Kun toukokuun työpajojen selvitys on tehty, valmistuu yhteenveto tämän vuoden kesäkuussa. Tämän jälkeen valittu suunnitelma eli kaavaehdotus asetetaan vielä kuukaudeksi nähtäville ja siinäkin vaiheessa on mahdollista esittää muistutuksia. Tuulivoimaalueen perustaminen on aina pitkäkestoinen prosessi ja se kestää valmisteluineen vuosikausia. Jos kaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2025 alussa, eikä siitä valiteta, niin rakentaminen voisi alkaa sen jälkeen. Vuorimäen tuulivoimaloiden alue on liitettävissä Savon Voima Verkko Oy:n omistamaan Iisalmi-Kiuruvesi voimajohtoon.

Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää

PIENILLÄKIN VALINNOILLA

Pienilläkin valinnoilla on iso merkitys. Mitä useampi tekee ekologisia valintoja, sitä isompi vaikutus.

Logiikka on kaikille selvä, mutta moniko tulee ajatelleeksi, että vaikkapa ihan vain oleilemalla luonnossa enemmän, tulee jo tehneeksi yhdenlaisen ilmastoteon.

” Ilmastotekoja on vaikkapa lähipalvelujen käyttäminen.

– Kun luonto tulee tutuksi ja läheiseksi, alkaa paremmin ymmärtää, miksi sitä kannattaa suojella ja tehdä esimerkiksi kestäviä kulutusvalintoja luonnonvarojen säästämiseksi, ilmastokoordinaattori Kirsi Savolainen sanoo. Hän toimii projektipäällikkönä Pohjois-Savon SISU hankkeen Iisalmen toteutuksessa. Hanke on jatkoa alueella aiemmin toteutetuille Kierre ja KESTO -ilmastohankkeille.

– Hankkeessa toteutetaan tänä vuonna ilmastotekoihin kaikkia kannustava Ilmastosisua arkeen! -kampanja, Savolainen kertoo. Myös koululaiset ja opiskelijat ehtivät mukaan marraskuun lopulle asti kestävään kampanjaan.

” Kampanjan kannustimena on myös palkintoja.

– Taustaorganisaation Sitran elämäntapatestin avulla jokainen voi laskea oman hiilijalanjälkensä. – Testin tulosten perusteella voi jatkaa valitsemalla testin ehdottamista ilmastoteoista esimerkiksi kol-

mesta viiteen itselle sopivaa tekoa. Samalla voi ilmoittautua mukaan SISU-hankkeen kampanjaan, Savolainen kannustaa.

Ilmastotekoja ovat vaikkapa vaihtaminen yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen, lähipalveluiden suosiminen, ruoan tähteiden hyödyntäminen, kierrätys, kestokassin käyttö kauppareissuilla, veden ja sähkön maltillinen käyttö jne. Ilmastosisua arkeen! kampanjaan osallistuja raportoi seurantalomakkeella oman hiilijalanjälkensä muutoksen ja kertoa miten ilmastoteot ovat lopulta onnistuneet. – Seurantaa varten jaetaan eri puolilla kaupunkia ja hankekuntien tapahtumissa myös ilmastotekokortteja, joiden avulla voi tarkkailla omia arjen ilmastotekojaan. Kampanjan kannustimena on myös palkintoja. Pääpalkintona on kahden hengen majoitus kahdeksi yöksi hotelliin Tahkolle. Arvonnassa on myös kaksi museokorttia ja kymmenen kahden hengen leffalippupakettia pohjoissavolaiseen elokuvateatteriin.

Pohjois-Savon SISU-hankkeeseen pääsee tutustumaan osoitteessa pohjoissavonsisu.fi/ilmastosisuaarkeen

Tutustu tarkemmin F

Hannele Kelavuori ja Petri Himanen tutkivat kaupungintalon käytävällä olevaa pienoismallia Iisalmen keskustasta1930-luvulta. Paljon on maisema muuttunut tuolta ajalta.

Viheraluejärjestelmän uudistukseen

KAIVATAAN MIELIPITEITÄ

” Tarvitaan lähellä kotia olevia ulkoiluja virkistysmahdollisuuksia.

Luonto on koko ajan auki, se ei sulje oviaan eikä siitä nauttimiseen tarvitse varata lippuja ennakkoon. Tämän jokaiselle tärkeän henkireiän vuoksi kaupunki pitää sen puolia, että ulkoilureitit, liikunta-alueet ja puistot säilyvät jokaisen käytössä, että ihmiset ja eläimet voisivat paremmin. – Uuden viheraluejärjestelmän strategiaa tehdään kesän aikana ja tarkempi luonnos valmistuu syksyyn mennessä. Näissä vaiheissa työtä esitellään ja kaupunkilaisilla on mahdollisuus siihen vaikuttaa. Työ valmistuu kokonaisuudessaan vuoden loppuun mennessä. Odotamme todella paljon kannanottoja, koska niiden perusteella saamme käyttäjiltä tietoa eri alueilta ja pys-

tymme ottamaan kaupunkilaisille tärkeät asiat huomioon, kertoo viher- ja liikunta-aluepäällikkö Petri Himanen. Kesän aikana tehdään Iisalmen taajama-alueen viheraluejärjestelmän uudistusta. Ensimmäinen viheraluejärjestelmä laadittiin 20 vuotta sitten. Nyt päivitetään tämä laaja-alainen suunnitelma, joka linjaa mm. miten jatkossa viheralueita kehitetään ja siinä otetaan huomioon esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita. Asukkaiden mielipiteitä toivotaan, kun suunnitelman luonnos valmistuu syksyyn mennessä.

Käyttäjille on tärkeää, missä kunnossa liikuntapaikat ja ulkoilureitit sekä puistikot ovat. Kun ongelmista kommentoidaan, silloin niiden kehittämiseen voidaan vaikuttaa.

– Kaupunkiorganisaationa meidän tehtävämme on luoda tiloja,

joissa kaupunkilaiset viihtyvät. Monet viheralueet, ulkokuntosalit ja esimerkiksi satama ovat tällaisia paikkoja. Kyseiset paikat myös kuluvat ja roskaantuvat muita nopeammin, aiheuttaen kuluja. Tästäkin huolimatta meidän tulee olla tyytyväisiä, koska olemme onnistuneet luomaan kaupunkilaisia palvelevan kohteen, toteaa Himanen.

– Myös taajama-alueella tarvitaan lähellä kotia olevia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, koska monet paikat voivat olla esimerkiksi ikäihmisille ja liikuntaesteisille liian kaukana, tuumaa asema kaava-arkkitehti Hannele Kelavuori.

Uuden suunnitelman avulla halutaan panostaa tulevaisuuteen. Luonto ja sen monimuotoisuus ovat tärkeitä elementtejä ihmisten elämässä. Luonto, puut, pensaat

ja viheralueet muun muassa sitovat epäpuhtauksia ja antavat tuulensuojaa sekä ovat eläimille tärkeitä. Viheralueet toimivat myös veden imeytyspintana, asfaltoidut alueet eivät tässä tarkoituksessa toimi.

– Nollasta ei aloiteta, vaan kehitetään sitä vanhaa. Iisalmen taajamassa on esimerkiksi kolmisenkymmentä leikkipuistoa. Yhteiset paikat tehdään niiden käyttäjille käytettäviksi. Meillä on erilaisia viheralueita moniin tarkoituksiin ja myös paljon alueita, joita voisi hyödyntää enemmänkin, toteaa Petri Himanen.

” Meidän tehtävä on luoda tiloja, jooissa kaupunkilaiset viihtyvät.

Kaupunkilaisten asioihin vaikuttamismahdollisuudesta kertoo hyvin esimerkiksi se,

että kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä kärkiehdokkaaksi tulleen näköalatornin rakentaminen Paloisvuorelle sai työryhmän kannatuksen toteutettavaksi ideaksi. Nyt näköalatorni on jo suunnitteluvaiheessa. – Kun liikuntapaikoista tehtiin kehityssuunnitelma, tuli siihen yli 300 kommenttia. Kommentoijina oli kuntoaan huoltavia, lapsiperheitä ja aikuisia. Periaatteenamme on, että mitä voidaan parantaa edelliseen nähden, se pyritään parantamaan. Palaute on todella tärkeää, sen avulla pystymme toimimaan käyttäjälähtöisesti. Kaikista vaaranpaikoista pitäisi myös ilmoittaa, jotta voimme reagoida oikea-aikaisesti, kiteyttää Petri Himanen. Tämän vuoden aikana kannattaa osallistua viheraluejärjestelmätyöhön, josta lisätietoja löytyy Iisalmen kaupungin nettisivuilta www.iisalmi.fi/viheraluejarjestelma

Yhdessä MATKAILUA MAAILMALLE

Pohjois-Savon Matkailuun kuuluu parikymmentä maakunnassa toimivaa matkailuyritystä ja Pohjois-Savon kunnat, paitsi Joroinen ja Varkaus, jotka voivat halutessaan liittyä vielä mukaan samoin kuin halukkaat yrityksetkin.

-Pohjois-Savon Matkailun perustaminen on pitkän valmistelun tulos. Keskustelu lähti yhdessä Kuopion kaupungin ja Kuopio-Tahkon Markkinointi Oy:n kanssa, koska maakunnista oli tihkunut tietoa yhteisen markkinoinnin tarpeellisuudesta. Kehittämisessä meni kaksi ja puoli vuotta ja mietittiin, onko yhteistä tahtotilaa riittävästi. Pohjois-Savo on ollut aikaisemmin ainut maakunta Suomessa, jolla ei ole ollut matkailussa maakunnallista yhteistyötä. Matkailijat eivät näe maakunnan rajoja, vaan koko maan, he kulkevat vain läpi tai jäävät tietyksi ajaksi, toteaa Pekka Vihma Yritysten ja kuntien yhteinen organisaatio auttaa mahdollistamaan kansainvälisen matkailun toimintaedellytykset. Ylä-Savo ja Pohjois-Savo ovat liian pieniä maailman matkailumarkkinoilla yksinään. Nyt tukena ovat Lakeland ja Visit Finland ja niiden verkos-

tojen avulla alueen ääni saadaan paremmin kuuluviin.

-Hiljaa huutaminen ei kuulu kuin lähelle, isosti huutamalla eli suuremmalla yhteistyöllä saamme paljon enemmän aikaan. Meillä on hallituksessa mukana edustajia niin kunnista kuin yrityksistäkin ja kokoonnumme eri puolilla aluetta. Tarkoituksena on edistää kansainvälisen matkailun lisäksi alueellista matkailua ja yritysten välistä yhteistyötä sekä olla esillä kansainvälisissä matkailutapahtumissa maailmalla. Maakunnan yksi suurin valtti on luonto ja sen moninaisten muotojen hyödyntämiseen matkailussa tarvitaan alalle myös hyvin tuotteistettuja matkailupalveluita, laatua ohjelmapalveluihin sekä koulutusta kansainvälisen matkailun tarpeisiin, toteaa Pekka Vihma.

Huhtikuussa oli Pohjois-Savon ensimmäinen maakunnallinen Matkailuparlamentti Tahkolla, jonka avasi Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari. Tilaisuuteen osallistui yli 100 henkilöä ja sen aikana saatiin kuulla laajasti tasokkaita esityksiä matkailun eri osa-alueilta.

Pohjois-Savon matkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Vihma.

- Lähtölaukaus uuden organisaation toiminnalle haluttiin nopeasti ja toimitusjohtaja Hanna Tiitola aloitti tehtävässään 13.5. Työkokemusta kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin johtotehtävistä hänellä on jo 20 vuotta. Uuden organisaation käyntiin saanti on kestävyyslaji, jossa ensimmäinen vuosi on organisointia, toinen tuotteistusta ja kolmantena vuotena

Pohjois-Savon matkailu Oy, hallitus yritys/ja elinkeinon edustajat: Pekka Vihma, Tahkon Kehitys Lauri Suutarinen, Kuopio-Tahko Markkinointi Anna Hämäläinen, Osuuskauppa PeeÄssä Elena Chiksoeva, Lapland Hotels Kuntaedustajat: Terho Savolainen, Iisalmi (Ylä-Savo) Anu Häiväläinen, Kuopio (Kuopion seutu) Lari Tiikasalo, Tervo (Savo Grown toiminta-alue ja Leppävirta)

Pekka Vihma: Pitkän linjan strategi ja hallitusammattilainen, edelleen useita hallituksen puheenjohtajuuksia Yhteistyötä yli 60 yrityksen kanssa

saadaan tuloksia. Pohjois-Savon matkailu Oy on jo hyvällä alulla, sillä olemme saaneet muutamia tarjouspyyntöjä Espanjasta, iloitsee Pekka Vihma. Pohjois-Savossa ei ole isoja matkailukeskuksia Tahkon lisäksi, mutta meillä on paljon pieniä, hyviä kohteita. Pohjois-Savon matkailu tarjoaa pienyrityksille mahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille, mutta

yritys itse tekee sen konkreettisen työn eli asiakaspalvelun. - Pitää muistaa, että asiakaslähtöisyydestä kaikki lähtee. On oltava kärkituotteet, omissa nurkissa pyörimällä ei kehitystä tapahdu, yhteistyö on ainoa vaihtoehto, kiteyttää Vihma. Kunnat omistavat Pohjois-Savon Matkailu Oy:stä 75 prosenttia ja alueen yritykset 25 prosenttia.

”ODOTAN RENTOA MEININKIÄ” Koeasukkaaksi kesälääkäri

Kokeilusta kestosuosikiksi kehittynyt Iisalmen koeasumisen kampanja houkutteli tänäkin vuonna runsaasti hakijoita ympäri Suomen. Hakemuksista selviää, että nuoria osaajia on onnistututtu houkuttelemaan kesätöihin niin teollisuuden kuin palveluidenkin työtehtäviin, mikä on erittäin myönteinen uutinen Iisalmen osaajavetovoiman kannalta.

Hakijoiden joukosta viralliseksi koeasukkaaksi kesälle 2024 valikoitui Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa lääketiedettä opiskeleva Alina Ruhanen, jonka työpaikkana toimii Iisalmen sairaala.

Koeasumiskampanjassa päästään näin ensimmäistä kertaa seuraamaan terveydenhuollossa työskentelevän nuoren osaajan kokemuksia Iisalmessa asumisesta, työskentelystä ja vapaa-ajan vietosta.

–Seudullamme on nyt ja tulevaisuudessa tarvetta sosiaali- ja terveysalan osaajille, kuten Alinan kaltaisille nuorille lääkäreille. Onkin hieno mahdollisuus päästä Alinan koeasumiskesän kautta näyttämään, mitä Iisalmi tarjoaa niin vapaa-ajan kuin urankin kannalta, iloitsee Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen. –Teemme mielellämme yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa Iisalmen ja Ylä-Savon rekrytointien edistämiseksi. Uskomme, että tekemämme brändimarkkinointi lisää houkuttelevuutta myös hyvinvointialueen avoimiin tehtäviin. Tuomme esille pehmeitä vetovoimatekijöitä ja laajaa työpaikka- ja koulutustarjontaa, ja korostamme näin mahdollisuuksia löytää myös puolisolle työpaikka, jos terveydenhoitoalan osaajan perheen muuttopäätös olisi jäämässä siitä kiin ni, kertoo Iisalmen kau pungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Iisalmeen muuttanut Alina pääsi muutossa normaa lia helpommalla, sillä hän tä odotti Ysaon sisustusalan artesaaniopiskelijoiden sisustama Petterinkulman koeasunto täysin valmiina – vain henkilökohtaiset tavarat tuoda mukanaan.

kanssa.

” Seudullamme on nyt ja tulevai- suudessa tarvetta sosiaali- ja terveysalan osaajille.

Näin energian voikin suunnata uuteen työhön perehtymiseen ja kesäkotikaupunkiin tutustumiseen.

Kesälääkäri rentoutuu vapaa-ajalla liikunnan ja kiireettömän oleilun parissa

Kesän 2024 koeasukas, neljännen vuoden lääketieteen opiskelija Alina Ruhanen ei ole ensimmäistä kertaa töissä Iisalmessa, sillä hän työskenteli jo edellisenäkin kesänä lääkäriharjoittelijana kaupungissa. Alina on kotoisin Tampereen seudulta, mutta opiskelupaikkakunnallaan Kuopiossa hän on asunut vuodesta 2020 saakka, joten savolaisuus on jo tullut tutuksi. –Ennen muuttoa en tien

” Koeasuminen Iisalmessa tarjoaa myöskesälääkärinvirkeämmän potilaille kollegoille.ja

nyt Pohjois-Savosta tai Kuopiosta oikeastaan mitään. Nyt muutama vuosi myöhemmin olen tulossa toista kertaa kesätöihin Iisalmeen, tarkemmin ottaen Iisalmen sairaalaan, jossa olin myös viime kesän lääkäriharjoittelijana, kertoo Alina Ruhanen ja jatkaa: –Tänä vuonna, kun oikeudet riittävät, hakeuduin samaan paikkaan ensimmäisiin lääkärin töihini. Viime vuonna saikin ajella Kuopio-Iisalmi-väliä kerran jos toisenkin, joten kun sain kuulla, että Iisalmi hakee koeasu-

kasta kesäksi, päätin heti tarttua mahdollisuuteen. Koeasuminen Iisalmessa tarjoaa myös virkeämmän kesälääkärin potilaille ja kollegoille!

Alina kertoo vapaa-aikansa kuluvan opintojen ohella myös kilpacheerleading -treeneissä ja Oliver-kissaa rapsutellessa. –Kesältä Iisalmessa odotan töiden alkamisen lisäksi lämpimiä kelejä, uusia lajikokeiluja, torijäätelöitä, uimarantoja ja ihan vaan rentoa meininkiä! Ja vaikka savon murre ei ehkä vielä ole täysin hallussa, olen kuitenkin oppinut ymmärtämään sitä - ainakin melkein!, kuvailee Alina iloisen odottavia tunnelmiaan.

–Tulemme tarjoamaan Alinalle mahdollisuuden päästä nauttimaan niin liikunta- kuin kulttuuriharrastuksista ja rennoista hetkistä kaupungin kesätapahtumissa ja -teatterissa. Kiireneutraalissa Iisalmessa haluamme nostaa esille tasapainoisen arjen merkitystä ja kaupungista löytyviä runsaita elämyksiä vastapainoksi työlle, jossa varmasti välillä tulee kiireisiäkin hetkiä, kertoo Laura Koski.

Seuraa koeasukas-Alinan elämää Iisalmessa Instagramissa @koeiisalmi -tilillä! Lisätietoa kampanjasta www.iisalmi.fi/koeiisalmi

Tutustu tarkemmin: iisalmi.fi/koeiisalmi

Iisalmen koeasukas Alina Ruhanen muuttaa Iisalmeen Oliver-kissansa

By Iisalmi -agentit soluttautuvat

OPISKELUKAUPUNKEIHIN

Iisalmen kaupunki ja By Iisalmi -yritys- ja oppilaitoskumppanit lanseerasivat toukokuussa uudenlaisen markkinointikampanjan, jossa he hakivat Iisalmelle agenteiksi nuoria, aktiivisia some- ja verkostovaikuttajia. Kesäkuun aikana hakijoiden joukosta valitaan tositoimiin pääsevät agentit, jotka tulevat elo-lokakuun aikana suorittamaan erilaisia Iisalmeen ja alueen yrityksiin liittyviä tehtäviä omissa opiskelukaupungeissaan. Agentit jakavat tehtäväsuorituksista sisältöä somessa tarjoten Iisalmelle uudenlaista näkyvyyttä.

Iisalmella on ollut tapana viestiä ja markkinoida alueesta oivaltavasti kokeillen – tavoilla, joita kuntamarkkinoinnissa ei ole aiemmin nähty. – Pienen kaupungin on uskallettava käyttää rohkeasti uusia, oivaltavia tapoja herättää kiinnostusta erottuakseen massasta”, kuvailee Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen –Agenttien avulla Iisalmi tulee tutuksi ympäri Suomen opiskelija-

verkostoissa. Somessa ja muissa omissa sosiaalisissa verkos toissaan aktiivisten nuorten rekrytointi on kustannustehokas ja taatusti jotain uutta tuova tapa kommunikoida suoraan kohderyhmän eli nuorten osaajien kanssa, heille luontevalla tavalla, määrittelee Laura Koski, joka koordinoi By Iisalmi -brändiverkostoa ja -markkinointia Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelijana. – Olemme työstäneet yhdessä By Iisalmi -verkoston kanssa alustavia agenttitehtäviä työpajoissa, ja nyt kesäkuun aikana sovimme tarkemmista tehtäväannoista, joita agentit syksyllä pääsevät suorittamaan, jatkaa Laura Koski. Yksi agentiksi valitsemisen ehto on aktiivinen sisällöntuotanto ja seuraajakunta somessa, vaikka Iisalmi ei hakenutkaan jo ennestään koko kansan tuntemia vaikuttajia, vaan tavallisia, ennakkoluulottomia ja innostuneita nuoria, jotka ovat

” Pienen kaupungin uskallettavaon käyttää rohkeasti uusia tapoja.

kiinnostuneita Iisalmen ihmeistä ja joihin muiden samanikäisten on helppo samaistua. Mikro- ja nanovaikuttajuus ovat markkinoinnissa nousevia trendejä ja aito, ei liian tuotettu sisältö kiinnostaa yhä enemmän. Nähtäväksi jää, millaisia

someviraaleja tulevan syksyn By Iisalmi -agentit onnistuvat luomaan.

Tutustu By Iisalmi -agentit -kampanjaan www.iisalmi.fi/byiisalmiagentit -sivulla.

iisalmi.fi/byiisalmiagentit

Iisalmen kaupungin verkkosivusto uudistuu

Avaamme uudet, saavutettavat ja käyttäjäystävälliset verkkosivut kesäkuussa 2024 osoitteessa www.iisalmi.fi

Ihmeisen perhe

Ma i Maajussi

Marko ja Minna Muu aja

Kiia Koululainen

Tutustu tarkemmin:

Iisalmen IHMe

Lasten ja nuorten

INNOSTAA HARRASTAMAAN HARRASTUKSET

Lasten ja nuorten mahdollisuuksiin harrastaa on Iisalmessa paneuduttu huolella.

Kaupungissa on luotu Iisalmen IHMe harrastamisen malli, joka sai tunnustusta viime talvena Pohjois-Savon Urheilugaalassa.

IHMe on luotu lasten ja nuorten parissa toimivien tiiviillä yhteistyöllä.

Lasten toiveita on kuultu ja palkin non perusteissakin kiiteltiin sitä, että toiminnassa on myös erityislapset huomioitu.

” IHMe korostaa monipuolista harrastustoimintaa.

Taustalla on valtakunnallinen, koko Suomen harrastamisen malli ja Iisalmi on ollut mukana hankkeen pilotoinnista, keväästä 2021 lähtien. OKM:n tukeman hank keen tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

Jokaisella Iisalmen peruskoululla on oma IHMe-harrastuslukujärjestyksensä. Toiminta on avoinna kaikille ja oppilas voi osallistua ryhmiin henkilökohtaisen avustajan, tukihenkilön tai aikuisen harrastuskaverin kanssa.

Tärkeä osa toimintaa on etsivä harrastustoiminta, jonka tavoitteena on löytää ne lapset ja nuoret, joilla ei ennestään ole yhtään harrastusta. Osassa IHMe-ryhmiä on osallistujille tarjolla maksuton välipala.

IHMe korostaa monipuolista harrastustoimintaa, jota toteutetaan laajassa yhteistyössä koulujen, sidosryhmien sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa, liikuntasuunnittelija Elina Juntunen sanoo. Kiitosta saa erityisesti kaikkien toimijoiden välinen sujuva yhteistyö.

– Iisalmessa tavoitellaan myös aktiivisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ennestään ole yhtään harrastusta. Etsivää harrastustyötä tekee esimerkiksi yläkoulun koulunuorisotyöntekijä, Juntunen kertoo.

Nuoret ovat ottaneet hyvin vastaan muun muassa kaupungin tarjoaman 5-9.luokkaisten nuorisopassin. Nuorisopassilla tarjotaan maksuttomia harrrastusmahdollisuuksia ja etuja vapaa-aikaan. Nuorisopassilla pääsee mm. maksutta uimaan tai kulttuurikeskuksen esitykseen. Fredo-mobiilisovellus on nuorisopassin kaltainen toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu hyvinvointia tukeva äppi. 1.–4. -luokkalaisille on tarjolla maksuton käynti uimahalli Saukossa perjantaisin klo 14–16.

Maksuttomia liikuntamahdollisuuksia on myös muita: Jalkapallo- ja liikuntahallia voi varata maksutta iisalmelaisten lapsiperheiden käyttöön. Vähävaraisten kulttuurin ja liikunnan harrastamista tuetaan vuoden alussa käyttöön otetulla Kaiku-kortilla. Kulttuurin pariin ja muihin liikuntaelämyksiin on mahdollista hakea kirjastosta lainattava kausikortti. Iisalmessa jokaiselle peruskoululaiselle myös annetaan käyttöön kannettava tietokone tai iPad, jotka mahdollistavat myös osallistumisen digiharrastuksiin. Näitä ovat esimerkiksi Minecraft Esport -harrastukset, joihin oppilaat osallistuvat koulupäivän jälkeen kotoa.

ETUSIJALLA

Aleksi Timonen ja kymmenvuotias Eemeli-poika ovat vaihtaneet arkipäivän työstä ja kouluhommista vapaalle.

On vuorossa yhteinen reissu Iisalmen liikuntahallille, jossa odottavat salibandy-seura FBI:n juniorijoukkueen harjoitukset.

Eemeli on jo kokenut pelaaja. Isä toimii nuorten joukkueessa yhtenä valmentajana ja harrastus aloitettiin viitisen vuotta sitten yhdessä.

– On tämä kivaa. Pelasin ensin pihapelejä kavereiden kanssa ja sitten lähdin tänne, Eemeli kertoo.

– Meillä on harjoitukset kahdesti viikossa. Täällä on samoja kavereita mukana ja on tullut uusiakin. Joukkueessa on 17 pojan porukka ja osin harjoituksia pidetään yhdessä toisen joukkueen kanssa.

– Yhteisiä harjoituksia on pidetty muutenkin, muun muassa taekwondo- ja judoseurojen kanssa, Aleksi Timonen kertoo.

Myös IPK:n kanssa on katsottu, onko lätkäpelaajista säbä-vastusta.

– Yhteistyötä tehdään ja kannattaa tehdä, Timonen sanoo.

Iisalmessa toimii kymmenittäin lapsille ja nuorille harrastuksia tarjoavia seuroja ja järjestöjä.

Kaupunki tarjoaa ti loja ja tukee talou dellisesti erilaisin avustuksin. Kolmannen sektorin työ on arvokasta ja se halutaan turvata myös tulevaisuudessa, vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen ja liikuntasuunnittelija Elina Juntunen sanovat. Kaupungin sivistys- ja hyvinvointitoimialan vuosibudjetista 354 000 euroa suunnataan sosiaalija terveysjärjestöjen, potilas- ja yleishyödyllisten järjestöjen, kulttuurijärjestöjen sekä nuoriso- ja liikuntajärjestöjen tukemiseen. Tilastoennuste kuitenkin kertoo, että lasten ja nuorten määrä alueella vähenee lähivuosina. Toiminnan kuihtumista halutaan ehkäistä kehittämällä seuratoimintaa ja etsimällä lisää uusia yhteistyön mahdollisuuksia.

” Pelasin ensinkavereidenpihapelejä kanssa ja sitten lähdin tänne.

ta ja kehittämisen tarpeita. Kyselyyn vastasi Iisalmessa 28 seuraa. – Pääosin seurat ovat kasvattajaseuroja, toiminnan päätavoitteena olevan lasten ja nuorten kasvattaminen liikunnan ja urheilun avulla, Partanen kertoo. Useimmissa toiminta perustuu talkootyöhön. Vapaaehtoistyön osuus on merkittävää, lähes 70 prosenttia.

Lähes 60 prosentilla on käytössä kaupungin omistamat tilat, mutta monilla on myös omia tai yksityisiltä vuokrattuja tiloja. – Olosuhteisiin, tilojen laatuun ja palveluihin, myös kaupungin tarjoamiin, ollaan kaiken kaikkiaan selvästi melko tyytyväisiä, Partanen toteaa.

Iisalmessa ja lähikunnissa toteutettiin hiljan erityisesti liikunta- ja urheiluseuroille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin monipuolisesti seurojen toiminnan nykytilannet-

Palkittu seura on toiminut Iisalmessa jo vuodesta 1945 lähtien. Seuran tärkeimmät arvot ovat luotettavuus, ilo, yhteisöllisyys ja menestyminen. Jäseniä on nykyisin noin kaksi sataa. Turvallisessa ja innostavassa seurassa jokainen voi kokea onnistumisen iloa ja saada uusia ystäviä.

Matias Nissinen ja Alina Turunen toimivat Iisalmen Uimareiden lasten ryhmien ohjaajina sunnuntaiaamuisin. Molemmat ovat olleet ohjaajina kohta kolme vuotta. – Ohjaan kahta ryhmää, toinen on 7–9 -vuotiaille ja toinen 9–11 -vuotiaille tytöille ja pojille. Ohjelmaan kuuluu uinnin opettamista, tekniikkaa, käännöksiä ja starttien harjoittelua. Mukana on tietenkin leikkimistä, koska kyseessä ovat lasten ryhmät. Itseäni ei vesi ole pelottanut, koska tutustuin siihen

Harjoitusvuorojen riittämättömyys nousee etenki jääseurojen osalta esille. Kaupungin avustus- ja tukipolitiikan nykyiseen toimintamalliin ollaan pääasiassa tyytyväisiä (81%).

elementtiin jo vauvauinneissa, Matias Nissinen kertoo.

Alina Turunen ohjaa vielä pienempiä eli 4–6 -vuotiaita ja 7–9 -vuotiaita.

– Ryhmässä on yhteensä noin 10 lasta ja se jaetaan sitten vielä kahtia. Mukana on aina kaksi aikuista ohjaajan lisäksi. Vanhemmat tuovat lapset ryhmään ja me jatkamme sitten siitä. Jos on arempi lapsi

Aleksi Timonen käy poikansa Eemelin kanssa FBI:n harjoituksissa Iisalmen liikuntahallilla kahdesti viikossa

–

Tuen jakamisen pohjana on pisteytysjärjestelmä, jonka pisteytyksessä korostetaan ennen muuta alle 18-vuotiaiden määrää ja toiminnan laatua. Isoimmat toimijat saavat sen perusteella myös isoimmat tuet. Huoliakin seuroilla on. Harrastajien jäsenmäärän väheneminen on yksi niistä – vain noin 20 prosent-

tia arvioi, ettei osallistujien väheneminen huoleta.

– Myös liian vähäisen liikunnan yleistyminen huolettaa, samoin seurojen toiminnasta liian aikaisin pois putoavat nuoret, Juntunen kertoo.

– Vapaaehtoisten toimijoiden väheneminen samoin kustannukset

pohdituttavat – yleinen kustannustason nousu käy muutenkin perheiden kukkarolle ja samalla harrastuksiin menevä raha koetaan isona.

Tulevaisuuden haasteisiin ei kuitenkaan tällä hetkellä nähdä laajemmin vastauksena kaupungissa toimivien seurojen toiminnan yh-

ILOA ELÄMÄÄN

kyseessä, voi vanhempi olla ensimmäisellä kerralla kannustamassa mukana, Alina Turunen kertoo.

Nuoret ohjaajat ovat innostuneita ja sitoutuneita työhönsä. Sunnuntaiaamujen valmennustunnit eivät tunnu raskailta, koska tekeminen on mieluista ja antaa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Nuoria ohjaajia kannustetaan ja tuetaan tehtävässä, arvostavaan yhteisöön on mukava sitoutua ja ottaa vastuu omasta tekemisestä.

– Tulee hyvä mieli, kun lapsi oppii uutta. Se kohentaa myös ohjaajan itsetuntoa, huomaa, että on osannut tehdä oikein. Tämän harrastuksen kautta olen saanut paljon ystäviä ja kavereita, Matias iloitsee.

Ohjaajat ennättävät uintiohjauk-

sien ja nuorten kilpauin tiryhmään kuulumisen lisäksi harrastaa muutakin. Matias soittaa kitaraa, on mukana vapaapalokunnassa ja käy myös kuntosalilla. Alinan harrastukset ovat enem män liikuntapainotteisia ja kuntosalilla tulee käydyksi kolmesti viikossa.

” Saukkouimahallissa on paljonuintiryhmiäerilaisia vauvasta vaariin.

kokonaisuudessaan positiivista ja kannustavaa, täällä arvostetaan kaikkia. Jokaisen tekeminen on arvokasta. Osallistumme seurana lähialueiden kilpailuihin, Arajärvi kiteyttää.

Tiina Arajärvi kertoo, että heillä on tosi paljon nuoria ohjaajia. – Järjestämme yhteisiä valmentajailtoja ja leirejä kauden aikana. Yhteiset illat ovat hyviä, siellä kehittyy yhteisöllisyys ja koulutuksissa opitaan uusia asioita ja kerrataan entisiä. Valmentajilla on hyvä porukka ja yhteishenki. Ilmapiiri on

– Voitimme maaliskuussa poikien 4x50 metrin viestiuinnissa kultaa Oulussa pidetyissä Hauki-Uinneissa, Matias iloitsee.

Olympiakomitea myönsi joulukuussa 2023 Iisalmen Uimareille Tähtimerkit lasten- ja nuorten-, sekä aikuisten toiminnasta. Se on todella hieno saavutus. Lisäksi

” Kouluarvosanana voisi kahdeksikko olla aika lähellä.

distämisiä.

Sen sijaan kuntien välistä yhteistyötä oltaisiin selvästi valmiita lisäämään.

Kaupungin ja seurojen välisen yhteistyön voi kyselyn perusteella sanoa kaiken kaikkiaan olevan toimivaa.

– Kouluarvosanalla voisi kahdeksik-

ko olla aika lähellä, Partanen toteaa. Liikunnan olosuhteiden ja palveluiden kokonaisarviossa Iisalmi sijoittui yhdentoista muun kunnan vertailussa suht samalle tasolle –yleisarvosanaksi tuli 7,8. Parhaimman arvosanan sai vertailussa Naantali (8,4). Iisalmen kanssa samaan lukemaan ylsivät Lohja ja Mikkeli.

tammikuussa Iisalmen Uimarit sai Olympiakomitean 1000 euron kannustinstipendin lasten ja nuorten tähtiseuratoiminnasta.

– Saukko-uimahallissa on paljon erilaisia uintiryhmiä ikäjakaumalla vauvasta vaariin. Tänä keväänä alkoi aikuisten alkeiskurssi. Monilla aikuisilla, jotka eivät osaa uida, voi olla taustalla veden pelko. Aikuisten alkeiskurssi lähteekin siitä, että uskaltaa tulla veteen. Kyselemme yleisöltä toiveita ja nyt syksyllä on uutena alkamassa perheuintiryhmä ja lasten kilpailuryhmä, Arajärvi vinkkaa.

Kuorolaulu on kuin

ELÄMÄN SUOLA

Kuorolaiset harjoittelevat aktiivisesti keskiviikkoiltaisin Kauppis-Heikin koululla. Virkeä naiskuoro laulaa moniäänisesti perinteistä ja uudempaa naiskuoromusiikkia. Kuoron taiteellisena johtajana tahtipuikkoa heiluttaa Anne Pohjoisaho.

Iisalmen Kalevalakuoro on jo yli 80-vuotias. Vuonna 1943 kuoro aloitti Lottakuorona ja parin vuoden kuluttua se siirtyi Iisalmen Kalevalaisten Naisten alaisuuteen. Vuodesta 1950 lähtien kuoro on kulkenut nimellä Iisalmen Kalevalakuoro.

– Ikäjakaumamme on suunnilleen 25 ja 60+ välillä. Meillä ei kuitenkaan ole mitään tarkkoja ikärajoja. Meillä on hyvä porukka ja uudet jäsenet otetaan heti avosylin vastaan ja he kotiutuvat helposti joukkoomme, kuoron taiteellinen johtaja Anne Pohjoisaho kertoo. Hän on koulutukseltaan musiikinopettaja ja laulanut Iisalmen Kalevalakuorossa vuodesta 2012. Kuoron taiteellisena johtajana on jo neljä kautta takana.

- Kuoroon liittyminen toki sitouttaa, mutta tämä harrastus myös antaa osallistujalleen todella paljon. Harjoittelemme konsertteihin ja teemme myös yksityisiä keikkoja jonkin verran. Mielestämme ohjelmistostamme löytyvät esitykset vaikka kirkosta kapakkaan, Pohjoi-

Anne Pohjoisaho on Iisalmen Kalevalakuoron taiteellinen johtaja.

saho tuumaa.

– Olen ihan untuvikko tässä kuorossa, liityin vasta tammikuussa. Kannatti liittyä, olen viihtynyt hyvin, tämä on todella hieno porukka. Huomasin, että tällainen kuoro on olemassa ja tuttavani Kati Kallio houkutteli mukaan. Kolme tuntia voi keskittyä vain lauluun ja unohtaa kaiken muun, kertoo Lappeenrannasta lähtöisin oleva, Kuopion kautta Iisalmeen rantautunut Emma Hirvonen

Kati Kallio puolestaan on jo konkarikuorolainen, sillä hänellä tulee kalevalakuorolaisuutta täyteen tulevana syksynä 20 vuotta.

–Nuorena lau loin musiik kiluokkien kuoroissa. Iisalmen Kalevalakuoron hallituksessa olen ollut mukana koko ajan, Kati Kallio toteaa. Sinikka Kauhanen puolestaan kertoo laulaneensa kuoroissa jo 35 vuotta. – Jossakin vaiheessa olin mukana peräti kolmessa eri kuorossa.

” Uudet jäsenet otetaan hetivastaan.avosylin

Pian on lupa laulaa!

Kiuruvedellä soi kuorolaulu 14.–17.7.2024. Iskelmäviikko ja Suomen Naiskuoroliitto tarjoavat yhteistyössä kuorolaulukonkareille ja aloittelevillekin laulun harrastajille upean mahdollisuuden laulaa yhdessä. Lupa laulaa! -tapahtuman toinen osio on tarkoitettu naisille, joilla on kokemusta kuorolaulusta. Sopraanot ja altot kehittyvät ja heittäytyvät kuorolaulun lumoon Laulun iloa! -leirikuorossa Jennifer Moirin johtamana.

Toinen osio taas on tarkoitettu kaikille kuorossa laulamisesta kiinnostuneille. Ei tarvitse kuulua mihinkään kuoroon eikä edes tietää äänialoista mitään voidakseen osallistua Caravan-sekakuoroon Maria Aution johdolla.

Ainutlaatuisissa kuorotansseissa yleisö pääsee laittamaan jalalla koreasti kuorojen ja lauluyhtyeiden säestyksellä maanantaina 15.7. Kuorojen yhteiskonsertista voi nauttia IskelmäAreenalla keskiviikkona 17.7. heti avajaisten jälkeen, kun Laulun iloa!- ja Caravan-kuoro esiintyvät. Saman päivän iltana kirkkokonsertissa rauhoitutaan kuuntelemaan kaikkia osallistuvista kuoroista ja laulajista muodostettua suurkuoroa. Myös Iisalmen Kalevalakuoro esiintyy molemmissa konserteissa.

Kuoroharrastus antaa terveyttä, tulee vastapainoa kaikelle muulle ja se myös parantaa muistia, Kauhanen sanoo.

Iisalmen Kalevalakuoro, samoin kuin Iisalmen Mieslaulajat ja Projektikuoro – Händel, kuuluvat kaikki Iisalmen kansalaisopiston alaisuuteen. Kansalaisopiston piireistä

Kalevalakuoro harjoittelee Kauppis-Heikin koululla viikoittain.

Latu houkutteli JO PIENENÄ TYTTÖNÄ

Vilma Ryytyn uraa hiihtäjänä on Iisalmessa seurattu jo vuosia tiiviisti. 23-vuotias Iisalmen Visan kasvatti on saavuttanut ammattilaistason ja edustaa Suomea huippujen mukana kansainvälisillä areenoilla.

Tuoreimpiin ja tähän astisen uran isoimpiin saavutuksiin kuuluu hienosti sujunut viime kausi.

– Tavoite toteutui, pääsin hiihtämään kolmetoista maailmancupin hiihtoa. Tuntui hyvältä, että pääsin murtautumaan kärkihiihtäjien mukaan joukkueeseen, Ryytty kertoo.

– Hyvä saavutus oli myös talven Rukan kisojen 20 kilometrin vapaan kisan sijoitus. Olin silloin ensimmäistä kertaa maailmacupissa top 30:ssä.

Menestys kertoo tason kovasta noususta ja treenien oikeasta suunnasta.

Aiemmilta vuosilta menestystä on tullut myös, kuten toissa talven nelossija aikuisten SM-hiihdoissa ja useita nuorten SM-mitalisijoja sitä ennen.

Ammattiurheilijana Ryytyllä on alkamassa kolmas vuosi ja tavoitteet ovat edelleen korkealla – Suomen ja maailman parhaaksi.

Tulevan talven päätähtäin on Trondheimin MM-kisojen vapaan hiihtotavan 50 kilometrin matkassa. Ja tietysti taas maailmancupin kisoissa menestyminen.

Koti on nykyään Vuokatissa, jossa hän asuu puolisonsa ja valmentajansa Roope Haapakankaan kanssa.

– Treenaaminen on se, mistä motivoidun eniten. Itseni kehittäminen on selkeästi minun intohimoni. Haluan keksiä uusia tapoja, miten tulla paremmaksi, vahvistaa osaamista ja karsia heikkouksia, Ryytty pohtii. Edellisen kauden tavoitteet on tarkoitus ylittää ja saavuttaa uutta.

Arki kotimaisemissa kulkee tiukalla treenaamisen tahdilla.

– Käytän päivät treenamiseen. Aamulla herään, lähden treenaamaan, päivällä koetan palautua ja iltapäivällä ovat taas treenit vuorossa.

Talvikausi täyttyy kisoista ja sitä kestää marraskuun lopulta huhtikuulle.

– Pidin tänä keväänä kahden viikon breikin ja matkustelin, Ryytty kertoo.

Lepoa ja rentoutumista on välillä oltava.

– Minulla se on paljon oleskelua kotona. Tykkään sisustaa kotia, siivoilla ja valokuvata, sellaista kaikkea pientä mukavaa tekemistä.

Iisalmessa asuu edelleen mummo, ja myös muutamia kavereita. Heidän luonaan Ryytty vierailee silloin

” Kun itse tietää oman tasonsa, voi asettaa tavoitteet sen mukaan.

Iisalmen innoittama

Vilma Ryytyn koti on nykyään Vuokatissa, missä hän asuu ja harjoittelee puolisonsa ja valmentajansa Roope Haapakankaan kanssa.

tällöin. Vanhemmat muuttivat urheilijatyttären mukana Vuokattiin. Muistot Iisalmen lapsuus- ja nuoruusvuosista ovat hyviä.

– Ensimmäisen kerran olin sukset jalassa olohuoneen matolla jouluna vähän alle parivuotiaana. Siitä on ihan kuvatodistekin.

Ensimmäiset “treeninsä” hän hiihti joulupukin tuomilla suksillaan kodin lähellä kaupungin rannassa. – Minulle on kerrottu, että opet-

telin sinnikkäästi. Muilta lapsilta saattoi päästä välillä itku, mutta minä en kuulema itkenyt ikinä, Ryytty nauraa.

Liikunnallisessa perheessä oli tapana harrastaa monipuolisesti. Isä Jarmo Ryytty menestyi aikanaan kansallisen tason hiihtokisoissa ja äidillä Katri Ryytyllä on taustaa telinevoimistelusta ja taitoluistelusta.

– Harrastin itsekin monia lajeja, yleisurheilua, tanssia, suunnistusta,

Katso lisää iisalmi.fi sekä FB, IG, LinkedIn, Twitter ja YouTube – ikonit.

uintia, jalkapalloa, lentopalloakin kokeilin. Intoa olisi riittänyt vaikka mihin, mutta hiihtoa priorisoin jo ala-asteikäisestä, Ryytty kertoo.

Iisalmen harrastustarjontaa hän kehuu, mahdollisuuksia kokeilla lajeja oli paljon ja hiihtoa ajatellen latuverkostot hyviä ja monipuolisia.

– Vielä yläasteikäiseksi asti Iisalmen maastot antoivat riittävästi haastetta. Myös rullahiihtäminen onnistui hyvin.

Ensimmäiset hiihtokisansa hän hiihti silloisen lapsuuskotinsa maisemissa Pörsänmäessä. – Matka oli ehkä sata metriä. Voitin kaikki, pojatkin! Kipinää on riittänyt siitä pitäen.

– En oikeastaan koskaan ole erityisesti päättänyt ryhtyä kilpaurheilijaksi. Menestyminen on vienyt mukanaan. Aloin vähitellen pärjätä kovemman tason hiihtäjille ja se motivoi. Hiihdosta on tullut osa minua. Nuorempana yksi haaste oli ylittää myös pettymyksen tunne. – Olin pitkään vain voittanut. Kun sitten ensimmäisen kerran hävisin, se olikin iso shokki. Mutta kun hävisin muutaman kisan, tuli tunne, että haluan vain hiihtää uudestaan.

Menestys tuo helposti paineita, mutta Ryytty ei sellaisia pohdi. – Kun itse tietää oman tasonsa, voi asettaa tavoitteet sen mukaan. Jos ei ole voinut hiihtää tasoaan vastaavasti, se on tietysti pettymys, mutta vuosien varrella olen aika hyvin onnistunut pysymään tavoitteissani.

Elämänmakuisia elämyksiä

Iisalmi

Karjalanpiirakka on herkullinen raja-karjalaisten evakkojen tuoma perinneruoka. Opi piirakan rypytystekniikka piirakkamestarin johdolla. Pajan toteutuspaikka on Hotel Golden Dome, joka edustaa sisustukseltaan bysanttilaista kulttuuria ja jossa ortodoksisuus näkyy vahvasti. Päiväkahvit piirakoita syöden. Muistoksi mukaan piirakkapulikka ja reseptit.

Savusaunan lempeyttä koko keholle

Savusaunan pehmeissä löylyissä rentoutat mieltä ja kehoa välillä pulahtaen puhtaan Koivujärven aaltoihin nauttien auringonlaskun säteistä. Varaa oma savusaunavuoro järven rannalla sijaitsevan laadukkaan mökin varaamisen yhteydessä.

KATSO LISÄÄ iisalmijatienoot.fi

Väärnin Pappila

Lapinlahti

Suomalaisen musiikin kahvikonsertti

Koe tunnelmallinen kahvikonsertti historiallisessa pappilamiljöössä. Ammattimuusikot esittävät mm. Jean Sibeliuksen ja Oskar Merikannon musiikkia. Kuulet esitettävistä kappaleista ja säveltäjistä mieleenpainuvia tarinoita. Pianolla ja viululla soitettavat sävelet täyttävät salin, kuuletko kuinka ne kertovat tarinaa?

Yhteisiä hetkiä Metsäkartanolla

Tuo tiimisi, perheesi tai ystäväsi keskelle upeinta erämaaluontoa ja majoitu yö viihtyisässä lomahuoneistossa: hyvää ruokaa, hauskoja lajikokeiluja ja puusaunan lämmitystä.

Nähtävää ja kokemista

”...syrjään

Ruukin tupa

Jyrkän kylä, Sonkajärvi

Luonnonläheistä majoitusta

Luonnonläheinen ja upea kohde alueella, jossa pääsee nauttimaan kaikista neljästä vuodenajasta. Hiili ja Miilu mökeissä onnistuu myös laadukkaat kokous- ja koulutustilaisuudet. Valokuituyhteys takaa, että etäyhteydetkin toimivat moitteettomasti. Ympäröivä luonto tarjoaa upean mahdollisuuden liittää päivään myös virkistävät happihyppelyt.

Harjun Navetta

Vieremä

Kokousta ja juhli Harjun Navetalla

Harjun Navetta on modernin tyylikäs juhlatila keskellä kauneinta maalaismaisemaa. Meillä järjestät kokoukset, tiimipäivät, illalliset ja perhejuhlat 15–45 henkilölle. Autamme tarvittaessa tarjoiluiden järjestämisessä.

5-tien varrella

suuren maailman valtatieltä ja sen ihmisvirralta.”

Näin kirjoitti aikoinaan Juhani Aho kirjassaan Papin rouva, sen ensimmäisessä luvussa. Ylä-Savo ja Rautavaara ovat järvien, soiden ja metsien maata, usein myös erämaata. Kaukana suurten kaupunkien hälystä. Siellä kulkija pääsee rauhoittumaan ja kokemaan savolaisen palvelun. Ylä-Savossa luonto kutsuu reiteille seikkailemaan ja rentoutumaan.

Pohjois-Savossa on koottu eri teemoista kuusi erilaista kulttuurireittiä, jotka kulkevat yli kuntarajojen. Jokaisella reitillä on noin seitsemän pysähdystä. Lisäksi on koottu lyhyempiä kuntien sisäisiä reittejä, joiden aiheena on mm. taide, pyöräily tai melonta.

Kuuden kulttuurireitin teemat

Juhani Ahon matkassa -reitti kertoo, mikä merkitys tällä synnyinseudulla oli hänen kirjalliseen tuotantoonsa. Luonto puhuttelee -reitti vie mm. Uuranholin rotkoon sekä ihastelemaan Paljakanvuorelle maisemaa. Kirkot kertovat Ylä-Savossa omaa tarinaansa, ja mikä merkitys heillä on ollut alueen ihmisten elämässä. Luovasti maisemassa -reitillä kohdataan muun muassa Halosen taiteilijan suvun jäsenet ja paikallisen kirjailijan ajatuksia. Koljonvirta virtaa ajassa taaksenpäin, ja se vie kulkijan aikojen taakse Suomen sodan aikaan. Vesi loi uutta -reitti katsoo taaksepäin seudun teollistumisen ihmeen alkujuurille ja rautaruukki aikaan.

Reitit:

www.outdooractive.com, hakusana kulttuurimatkailureitit

www.iisalmijatienoot.fi, Näe ja koe, Outdooractive-reitit

Iisalmi ja tienoot neuvonta & Tourist Info palvelee Karhun Kellarissa Kauppakadulla Iisalmessa. Neuvonta, esitteet ja kartat, Ponsse Collection ja IPK:n fanituotteet. Kauppakatu 13, 74100 Iisalmi p. 044 9874 100, kellari@ipk.fi

Tästä suoraan reiteille!

JUHANI AHON JÄLJILLÄ

– Väärnin Pappilan sanoin

Kirjailija Juhani Aho (1861-1921) oli Suomen oman kielen ja kulttuurin kivijalan tärkeitä rakentajia. Hänen kotiseutunsa kohteista pidetään Ylä-Savossa huolta. Syntymäpaikka Väärni on rakkaudella kunnostettu pappilamiljöö. Lapinlahden Asemalta voi nousta junaan kuin Rautatien Matti ja Liisa ikään. Juhani Ahon museossa Koljonvirran rannoilla voi melkein nähdä pellavapäisen pojan, josta kertoon hänen lastu Ensimmäinen onkeni. Iisalmen keskustassa voi tervehtiä kansalliskirjailijaksi kasvaneen kirjailijan patsasta. Vieremällä Kyrönniemen pappilan luonnonkauneus kertoo, mistä Ahon rakkaus metsiin oli peräisin.

Tervetuloa siis Juhani Ahon jalanjäljille!

Toivottaa Minna Kettunen kirjailija, yrittäjä Väärnin Pappila

Hotel Golden Dome

Rautavaara

Metsäkartano

Pielavesi Villa Kirmakka