IISALMI-lehti / kevät 2023

n

Julkinen tiedote

Ihmisiä n Innostusta n Hyvinvointia n Elinvoimaa n

IISALMI

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

i t h e l Kevät

2023

Uusi uimahalli Saukko otettiin ilolla vastaan! n SIVUT 4-5

Tässä lehdessä: Iisalmessa arvostetaan

Iisalmi lomittaa koko

liikuntaa ja kulttuuria

Pohjois-Savon alueella

n SIVU 3

n SIVUT 12-13

Kulttuurikeskus monien

Tarinareitit kutsuvat

harrastusten keskus

matkailijat Ylä-Savoon

n SIVUT 6-7

n SIVU 17

2

Hyvinvointia ei ole ilman elinvoimaa Kevät on yksi inspiroivimmista vuodenajoista.

Nähdään, miten päivät pitenevät ja jää enemmän aikaa puuhasteluun valoisaan aikaan. Tuntuu kaukaiselta se aika, jolloin korona sulki koko Suomen ja maailman.

Meillä ihmisillä sisäinen kiinnostus omaan hyvinvointiin tulee yleensä jonkun henkilökohtaisen tai globaalin herätyksen kautta. Maailman rauha on pahasti järkkynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan tulee väistämättä mieleen, miten elämä, ihmisyys ja yhteiskunta ylipäätään toimivat. Hyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus.

Pienen ihmisen elämässä liikkuminen ja ravinto ovat tärkeitä peruspalasia, samoin mieli ja ihmissuhteet - kuinka ne toimivat ja millainen on hyvinvointi tässä hetkessä. Kun tekee itselle mieleisiä asioita, voi sitä kautta löytää merkityksen elämään, oli sitten kyse työstä tai harrastamisesta.

Pakolla tekeminen ei tue hyvinvointia ja kannattaakin kuunnella sisintään: Se mistä saat energiaa, se näkyy sinusta ja heijastuu myös toisiin ihmisiin. Iisalmi tarjoaa loistavat edellytykset kaikenlaiseen hyvinvointiin, loput on itsestä kiinni.

Mutta meillä kuntapäättäjillä on paljon muutakin huolehdittavana. Tänään haluan esittää kysymyksen omalle rakkaalle kotikaupungilleni, kuinka hyvin sinä voit?

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana huomioin hy-

Meidän on seutukuntana toimittava vahvassa yhteistyössä.

Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

vinvoinnin taustalla vahvasti myös elinvoiman – etenkin seutukaupunkivetovoiman.

Ministeritasolla seutukaupungeilta odotetaan vahvaa roolia alueiden kehittämisessä ja talouskasvun vauhdittamisessa. Myös meidän seudullamme tarvitaan monenlaisia konkreettisia yhteistyötoimia, olemmehan yhtä suurta työssäkäyntialuetta ja seutukaupunki palvelee myös naapurikuntiamme ja seudulla asuvia ihmisiä.

On tärkeää pohtia, mikä merkitys on oman alueen, oman seudun lähipalveluilla. Iisalmella seutunsa keskuskaupunkina on suuri vastuu seudullisista lähipalveluista ja sen täytyy näkyä edunvalvonnassa ja yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Haluamme varmistaa, että sekä julkiset terveydenhuollon lähipalvelut kuten sairaala ja työterveyshuolto,

että kaupalliset palvelut eli monipuolinen yritysverkko säilyy katukuvassamme ja arjessamme.

Meidän on seutukuntana toimittava vahvassa yhteistyössä, ja Iisalmi seutukaupunkina on tässä yhteistyössä tärkeässä roolissa edistämässä koko seudun elinvoimaa ja hyvinvointia.

Hyvinvointia ei ole ilman elinvoimaa. Jokaisen

meistä tuleekin edistää sitä omalta osaltaan. Julkisen sektorin toimijoilla, kuten kuntien ja kaupunkien johdoilla, on nyt hyvinvointialueiden aloitettua entistäkin vahvempi rooli elinvoiman ja ennalta ehkäisevän sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä. On syytä suunnata kaikki tarmo niiden edistämiseen – uskon, että tuloksia syntyy, kun näin toimitaan.

Olemme jo kokoontuneet näiden asioiden merkeissä yhteen Ylä-Savon pyöreän pöydän äärelle ja alkuvuodesta perustetussa Iisalmen elinkeinoryhmässä. Se on hyvä alku. Meidän täytyy saada houkuteltua seudullemme uusia yrityksiä ja asukkaita.

Vetovoimaa rakennetaan niin merkittävien kansainvälisten vientiyritysten kuin erinomaisten hyvinvointipalveluidenkin kautta, unohtamatta kaupallisia palveluja.

Kenties nämä vetovoimatekijät voisivat näkyä entistä vahvemmin myös keskustan katukuvassa, muistuttaen ja oivalluttaen niiden pariin niin paikallisia kuin vierailijoitakin!

Hyvinvointi on monen tekijän summa Henkilökohtaiset panostukset hyvinvointiin eivät mene koskaan hukkaan. Sama pätee kunnan panostuksista siihen, että kuntalaisilla on hyvät edellytykset ylläpitää hyvinvointia ja näin ollen voida hyvin.

Toiminta-ajatuksena meillä Iisalmessa on huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja vahvistaa koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Viime vuonna päivitetyssä kaupunkistrategiassamme nouseekin esiin hyvin aktiivisen hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen.

Onkin hyvä todeta heti alkuun, että hyvinvointi nähdään kaupungissamme tärkeänä, kuten muualtakin tästä lehdestä voit lukea.

Iisalmessa hyvinvoinnista huolehtiminen ei jää pelkäksi strategiapuheeksi. Konkreettisista teoista voidaan mainita esimerkiksi investoinnit liikuntaolosuhteiden parantamiseen.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Iisalmen kaupunki onkin panostanut reilut 20 miljoonaa euroa liikuntapaikkoihin.

Mukaan mahtuu Kankaan liikunta-aluetta, uimahallia, Paloisvuorta ja niin edelleen. Lisää panostuksia on myös tulossa.

Eikä pelkästään panostukset liikuntatiloihin

Hyvinvointi nähdään kaupungissamme tärkeänä.

Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

osoita hyvinvoinnin huomioimista. Kulttuuripalveluitamme on kehitetty jatkuvasti ja edellytyksiä osallistua erilaisiin kulttuurimenoihin on kaupungissamme kattavasti.

Myös viime valtuustokauden alussa toimensa aloittanut hyvinvointijaosto alleviivaa sitä, että hyvinvoinnin edistäminen nähdään päätöksenteossakin merkittävänä.

Hyvinvoinnin edistäminen tulee vielä nousemaan entistä suurempaan arvoon, kun sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin edistämisen tehtävät ovat kuntien vastuulla.

Asioita on siis tehty, jotta jokainen iisalmelainen voi pitää hyvinvoinnistaan huolta. Valmista ei kuiten-

kaan ole, joten tälle vuosikymmenelle onkin asetettu suuntaviivoja, jotta Iisalmessa voidaan mahdollisimman hyvin.

Tulevaisuudessa tarjoamme entistä monipuoli-

sempia ja saavutettavia vapaa-ajan palveluita, mikä kannustaa kuntalaisia edistämään hyvinvointiaan omatoimisesti myös jatkossa, olkoon se liikuntaa, kulttuuria tai jotain siltä ja väliltä.

Jatkamme toimivan, viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön kehittämistä ja rakentamista eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden.

Iisalmen tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa saavutettavan palvelurakenteen, missä lähin liikuntapaikka alkaa kotiovelta.

Liikuntareitit, ulkoilualueet ja muutenkin viihtyisä ympäristö houkuttelevat kuntalaisia liikkumaan.

Hyvinvointi on monen tekijän summa ja kun-

nan tulee tehdä osansa siinä, että jokaisella kuntalaisella ovat mahdollisuudet edistää omaa hyvinvointiaan. Ketään ei kotoa voi pakottaa liikkeelle.

Ovesta ulospäästyä kuitenkin liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet tulee tehdä mahdollisimman houkutteleviksi. Tähän me Iisalmessa pyrimme.

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin ja naapurikuntien taajamiin.

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi Kannen kuva: Iisalmen uusi Uimahalli Saukko on jo löytänyt innokkaan käyttäjäkuntansa.

Uutta uimahallissa ovat muun muassa hyppytornit.

Päätoimittaja: Laura Koski, Iisalmen kaupunki Painopaikka: Lehtisepät Oy/Varkaus Painosmäärä: 28 500 kpl.

Jakelu: Suomen Suoramainonta

Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki Savon Media Oy / Iisalmen Sanomat Tuottaja: Tarja Tikkanen

Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy

iisalmi.fi

3

Liikunta ja kulttuuri tuovat HYVINVOINTIA IISALMELAISILLE Kun kaupunginjohtajan per-

he muutti kymmenisen vuotta sittavalla, myös uusina liikunta-alueina ten Oulusta Iisalmeen kaupungin ja kokoontumistiloina. liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen – Uudet koulut vankistavat entimonipuolisuus yllätti positiivisesti. sestään asukkaiden kokemaa yh– Monenlaiseen harrastamiseen on teisöllisyyttä.

Iisalmessa hyvät mahdollisuudet ja tilanne on vain parantunut, Jarmo Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Ronkainen sanoo.

Pekka Partanen sanoo Iisalmen paLiikunta- ja kulttuuripalveluissa on nostuksen kulttuuriin ja liikuntaan saatu paljon aikaan. Mukana on kaukestävän hyvin myös valtakunnallipungin tukemana iso joukko seuroja sen vertailun. ja järjestöjä.

– Kaupunki saa valtiolta hyvinvoinSaukko-uimahalli valmistui keväälnin ja terveyden edistämiseen noin lä ja kulttuurikeskuksen mittava re400 000 euroa, mikä on valtakunnalmontti etenee. lisesti keskimääräistä enemmän suh- Pekka Partanen, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.

– Molemmat ovat isoja ja tärkeitä Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja. teessa asukaslukuun, Partanen avaa. hyvinvointitekijöitä varsinkin nyt, Kunnan roolin vahvistumiseen hykun kunnan rooli hyvinvointiuudisvinvoinnin edistäjänä varauduttiin tuksen myötä muuttuu. Investoinperustamalla muun muassa uusi tiohjelmasta näkee, että asukkaiden hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattarpeet vauvasta vaariin on otettu torin toimi. Hänen tehtävänään on huomioon. huolehtia muun muassa siitä, että yh– Voi puhua hyvinvointi- ja viihtyteistyö hyvinvointialueen ja alueen vyyspalveluista, ja niillä on merkitjärjestöjen kanssa toimii. tävä rooli kaupungin pito- ja vetoMyös viime syksynä tehty päätös voimatekijöinä, Ronkainen arvioi. siirtää järjestöjen avustukset kauKeväällä julkaistu Kuntaliiton tapunginhallitukselta sivistys- ja hyloustutkimus kertoo, että Iisalmesvinvointilautakunnan päätettäviksi sa viihdytään. Sen mukaan noin 80 saa kiitosta. prosenttia iisalmelaisista kokee yh– Muutos oli tarpeen, sillä nyt kenteisöllisyyttä. Olosuhteisiin ollaan tän kokonaisuus nähdään selkeämsuht tyytyväisiä.

Tiina-Liisa Liukkonen, sivistys- ja hyvinvointilaumin, Partanen sanoo.

Sanna Marin, kulttuuripalvelupäällikkö.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan takunnan puheenjohtaja.

Osa avustuksista jaetaan nyt myös puheenjohtaja Tiina-Liisa Liukkosopimuspohjaisina ja vastikkeelKulttuurikeskus on talo, jonka sen mukaan kaupungissa on myös lisina, mikä tuo toiminnoille jatseinien sisälle mahtuu paljon.

Yhteistyöllä onnistuttu säilyttämään tasapaino kuvuutta.

– Sen olemassaololla on kulttuurin ja liikunnan välillä. Mo– Toimijoita on, kaiken kaikvaltava merkitys. Remontin ja yhdessä lempiin on satsattu. kiaan lautakunnalla on tänä myötä on luvassa kulttuuritekemisellä on Väen väheneminen tuo haasteenvuonna käsiteltävänään yli keskuksen uusi tuleminen, sa siihen, miten nykyinen taso saasata avustushakemusta, Marin visioi. täällä pitkät daan pysymään.

Partanen kertoo.

Hän iloitsee myös julkisen perinteet.

– On etsittävä keinot, jotta yhä Kehittämissuunnitelmat, kutaiteen kehityksestä. useampi osallistuisi tarjolla oleviin ten hiljan valmistunut Iisalmen – Kaupungissa on tehty merpalveluihin ihan päiväkoti-ikäisisliikuntaolosuhteiden kehittämiskittäviä satsauksia muun muassa tä alkaen. suunnitelma ja Ylä-Savon kävelynprosenttitaiteen avulla.

Iisalmea voi Liukkosen mukaan ja pyöräilyn kehittämisohjelma luoKulttuurikasvatuksella on tärkeä hyvin tituleerata koulukaupungiksi. vat hyvää pohjaa jatkaa eteenpäin. sijansa hyvinvoinnin kivijalkana. IiOpetustunteja on lakisääteistäkin – Lasten määrän vähetessä on jatsalmessa on parhaillaan menossa runsaammin.

Kirsi-Tiina Ikonen, sivistys- ja hyvinvointitoimialan kossa suunnattava entistä tiiviimmin sekä varhaiskasvatuksen että pe– Korona-aika osoitti, että digival- toimialajohtaja. alueelliseen, kuntarajat ylittävään rusopetuksen kulttuurikasvatusmiudet ovat hyvät. Tämä voisi olla toimintaan, Partanen arvioi suunnitelmien päivitys. – Niiden vahvuustekijä tulevaisuudessa, Liuk- tamisessa yhdistysten kanssa avulla jokainen iisalmelainen lapsi konen arvioi. toimii meillä hyvin ja se on Järjestöjen ja seurojen vireä saa mahdollisuuksia tutustua kultMonikansallisuuden lisääntyessä huomioitu kansallisellakin toiminta on myös kulttuurin vahtuuriin ja kokea taide-elämyksiä, Ylä-Savossa opetuksen järjestäminen muillakin tasolla. vuus. Kolmannen sektorin toiMarin sanoo. kielillä on Liukkosen mukaan oma Yhdistykset ja seurat mivuudesta on pidettävä väKoivukujabiennaali on Marinin muonnistuutaan, haasteensa. saavat kaupungilta korkimäärän vähetessä erityisen kaan hieno esimerkki siitä, miten taikun uskomme vausta ja kaupunki puohyvä huoli, kulttuuripalvelude-elämykset voidaan tuoda lähelle Sivistys- ja hyvinvointitoimialan lestaan laadukkaita, asianpäällikkö Sanna Marin sanoo. asukkaita ja helposti kohdattaviksi. itseemme. toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen tuntevia palveluita. Ollaan – Kuntien on oltava tukena, että Tänä kesänä on kaupungin järjeskiittää Iisalmessa käyttöön otet- win-win -tilanteessa. yhteistyö jatkuu ja tiivistyy. tämän Koivukujabiennaalin vuoro ja tua koululaisten IHME -harrastaMyös Elämäni kunnossa -konMarin näkee, että entistä enemesillä tulee olemaan ammattilaistaimisen mallia. septi on Ikosen mukaan hyvä malmän on kehitettävä pop up -tyypteilijoiden teoksia.

– Se antaa jokaiselle lapselle hy- li, jossa rakennetaan uusiakin toipisiä tapoja luoda uutta.

Harrastajien järjestämä Taide kuuvät harrastamisen mahdollisuudet, mintatapoja yhdistäen liikuntaa ja – Eritoten nuoret toimivat mieluu kaikille -näyttely koivukujalle on Ikonen sanoo. kulttuuria. luummin siten kuin sitoutumalla vuorossa seuraavana vuonna, jos – Yhteistyö harrastusten toteutKoulut luovat hyvinvointia monella perinteisiin yhdistyksiin. järjestäjätaho löytyy.

”

”

iisalmi.fi

4

Saukko hurmaa LAPSET JA AIKUISET Iisalmen uuden uimahallin, Valvomossa Saukon lasten kahluualtaassa käy aurinkoisena kevätpäivänä iloinen vilske.

Sisarukset Mila, Mijo ja Minja polskivat yhdessä. Vettä suihkuavat hauskat koristeet houkuttelevat. Äiti Merita Javanainen seuraa pientensä touhuja vieressä.

– Olemme nyt tutustumassa Saukkoon ensimmäistä kertaa ja vaikuttaa kyllä tosi hienolta, Javanainen sanoo.

– On valoisaa ja avaraa ja pukuhuoneissakin hyvin tilaa.

Samaa sanoo Mari Eskelinen, joka on viereisessä matalassa opetusaltaassa lastensa Hugon ja Magnuksen kanssa.

Saukon valmistumista odotettiin perheessä jo innolla.

– Meillä on aina ollut tapana käydä lasten kanssa paljon uimassa ja aika monta kertaa lapset jo kyselivät, että joko sinne uuteen pääsee!

– Olimmekin sitten heti jo maaliskuun koeuinnissa mukana, Eskelinen kertoo.

Lapsille ehti vanhakin uimahalli tulla tutuksi, sillä molemmat kävivät siinä vauvauinnissa.

Eskelistä houkuttelee myös syksyllä käynnistyvät allasjumpat.

– Kuntosaliakin toivon pääseväni vielä käyttämään. Onhan tämä nyt todella hieno paikka ja iso parannus entiseen.

Lapsia ja nuoria asiakkaita uu-

sista altaista houkuttavin on uusi hyppyallas. Hyppytornista voi hypätä kolmesta metristä tai ponnahduslaudalta metrin korkeudelta.

– Hyppypaikat eivät vain voi ihan koko ajan olla vapaasti avoinna, kos-

ollaan tarkkana. Päivi Roivaisella ja Katja Huttusella on seurattavana nyt lähes tuplasti enemmän valvontakameroiden kuvia kuin entisessä uimahallissa.

Uuden ” suunnittelussa

nähtiin yhtenä keskeisenä periaatteena esteettömyys.

Iisalmen uusi uimahalli Saukko

Valmistui keväällä 2023 ja avautui yleisölle 3.4.2023 Kustannukset noin 14 miljoonaa euroa.

Kokonaispinta-ala 5000 neliötä.

Tavoitellaan noin 180 000 käyttäjää vuodessa.

Henkilökuntaa noin 10.

Yritykset: Kahvio ja fysioterapeutti.

Tiloissa myös liikuntapalvelujen toimisto ja hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin työpiste.

Valmistui keväällä 2023.

Allasosastossa: 6-ratainen kuntouintiallas, monitoimiallas, lasten opetusallas, hyppyallas, erillinen poreosasto ja pienten lasten kahluuallas.

Liikuntasali, kuntosali, kokoustilat.

Saunat: naisten ja miesten saunat, höyrysaunat, kaksi erillistä tilaussaunaa. n n n n n n n n n

n n

ka tornia käytettäessä sitä käytettäessä valvojan on aina oltava paikalla, uinninohjaaja Katja Huttunen ja liikunnanohjaaja Päivi Roivainen kertovat.

Hyppyaltaan tilannetta seurataan

ja sen mukaan toimitaan, miten valvonta pystytään järjestämään.

Asiakkaat ovat tilanteen hyvin ymmärtäneet.

– Jokainen halukas sinne kyllä varmasti uimahallikäynnillään hyp-

Saukon uimahallirauha

Iisalmen Saukko-uimahallissa jokaiselle on tilaa liikkua omana itsenään ja oman kehon tarpeisiin vastaten – saukkomaisella leikkisyydellä, uteliaisuudella ja liikkeessä pitävällä innostuksella. Lisäksi tässä laumassa kaikille annetaan ihmeen hyvät mahdollisuudet olla elämänsä kunnossa. Jotta kaikki voisivat nauttia liikunnan ilosta ja iloisista kohtaamisista, Saukko julistaa uimahallirauhan.

Saukon uimahallirauhan julistus

Meitä on kaikenkarvaisia tapauksia, kaikki ainutlaatuisia yksilöitä. Jaamme yhteisen kauniin reviirin, jossa kaikille on tilaa ja rauhaa temmeltää.

Lähestymme lajitovereita aina sympatialla ja kiltteydellä.

Tutkimme uteliaina ympäristöä työntämättä kuonoamme liian lähelle muita. Annamme lajitovereiden leikkiä arvostelematta heitä.

Suhtaudumme toisten kolhuihin ja kommelluksiin kunnioittavasti. Pidämme lajitovereita pinnalla kannustamalla heitä myös elämän ristiaallokossa.

Teemme sopivasti tuttavuutta, mutta emme nuuski muiden asioita.

Suljemme myös itsemme pehmoiseen halaukseen aina tarvittaessa. n

n n

n

n n

Tutustu tarkemmin: iisalmi.fi/uimahalli

pimään pääsee, Roivainen sanoo.

Allasosaston työntekijöille uusi, paljon entistä suurempi uimahalli on merkinnyt isoja muutoksia työympäristöön ja toimintatapoihin.

Vanhassa uimahallissa altaita oli neljä, nyt niitä on kuusi.

– Samoja toimintoja kuin aiemminkin on myös uudessa, nyt vain omissa altaissaan, Huttunen kertoo.

– Valvonnan kannalta tilanne on nyt paljon entistä parempi. Valvomo on nyt korkealla ja näkyvyys altaille on hyvä. Uutta tekniikkaakin on, kuten useampia valvontakameroita.

Erilaiset altaat toivat uusia entistä monipuolisempia mahdollisuuksia myös ohjattujen tuntien järjestämiseen.

Uimahalliuudistus Halli ” hyväksyttiin

oli kaupungin suunnitelmissa jo yli vuoajan. kuntarahoituksen sikymmenen Alkuperäinen yhteiskunnallisen suunnitelma oli peruskorjata nyrahoituksen kyinen halli. Kuntopiiriin. kartoituksessa selvisi kuitenkin, että korja-

iisalmi.fi

usaste olisi ollut korkea, peräti 89 prosenttia, joten uuden rakentaminen osoittautui mielekkäämmäksi.

Uuden suunnittelussa nähtiin yhtenä keskeisenä periaatteena esteettömyys ja siinä tehtiin yhteistyötä Iisalmen Vammaisneuvoston kanssa.

Uusi halli on energiatehokas ja käytössä on muun muassa aurinkosähköjärjestelmä.

Uimahallin katsotaan olevan tärkeä panostus asukkaiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Sillä ajatellaan olevan merkittävä rooli koko alueen elinvoimaisuuden säilymisessä.

Uimahallin kävijämäärä on kult-

tuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partasen mukaan asetettu 180 000 vuositasolle.

– Pääsiäislauantai oli uimahallihistorian ennätys. Kello 11– 18 oli yhteensä 1300 asiakasta, Partanen kertoo.

– Asiakkaat pääsevät tutustumaan ja nauttimaan kevään ja kesän aikana omatoimisesti uusista palveluista. Joitakin ohjattuja toimintoja käynnistetään loppukeväästä, mutta pääsääntöisesti ohjatut toiminnot käynnistetään syksyllä 2023.

Hallissa tehdään vielä kevään ja kesän aikana joitakin esille tulleita toiminnallisuuteen liittyviä parannuksia, joten joissakin palveluissa saattaa olla katkoksia.

– Uuden uimahallin merkitys alueen asukkaiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn tulee olemaan merkittävä. Saukko tukee kaiken ikäisten ihmisten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä, edistää terveyttä ja lisää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

– Hallin investointi hyväksyttiinkin paljolti näillä perusteilla kuntarahoituksen myöntämän yhteiskunnallisen rahoituksen piiriin, Partanen kertoo.

5

Mila, Mijo ja Minja leikkivät lasten altaassa äidin, Merita Javanaisen kanssa.

Uinninohjaaja Katja Huttunen on iloinen uusista hienoista työtiloistaan.

Yhteiskunnallinen rahoitus Iisalmen uuden uimahallin rakentamiselle myönnettiin yhteiskunnallista rahoitusta. Sitä voi saada investointihankkeille, joilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja yhteisölleen.

Periaate on, että investoinnin tulee edistää yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.

Hankkeiden soveltuvuuden yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen ehtoihin arvioi puolueeton asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Altaissa mahtuu nyt hyvin uimaan.

iisalmi.fi

6

Aikuisena aloittaminen EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ Nuottiviivasto on tiheänään soi- elämä olisi vain arkista puurtamistettavaa. Hienosti taittuu vaativa teos myös orkesterin niiltä jäseniltä, jotka eivät ole vielä kovin pitkän linjan soittajia. Osa on aloittanut harrastuksen aikuisena.

Terja Söderlund soitti alttoviulua lapsena ja nuorena, ja aloitti uudestaan noin kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen.

– Luulin, että olisi jo myöhäistä jatkaa.

Soittoharrastus on tuntunut aikuisena erilaiselta.

– Nuorena oli isot paineet, että pitäisi osata ja sitä mietti, olenko tarpeeksi hyvä. Aikuisena harjoittelun merkityksen osaamiseen on ymmärtänyt paremmin.

Söderlund käy soittotunneilla kotikunnassaan Pielavedellä ja orkesteriharjoituksissa Iisalmessa. Hän kiittää tasokasta opetusta ja sitä, että Ylä-Savon musiikkiopisto antaa opetusta eri kunnissa.

Harrastus antaa paljon, on itseilmaisua ja kädentaitoa.

– Se on henkireikä. Orkesteriharrastus on yhteisöllistä ja erilainen ikkuna musiikin maailmaan. Välillä pääsee seuraamaan läheltä ammattimuusikoiden työtä.

Harrastus kannustaa itsestä huolehtimiseen ja liikuntaan, sillä silloin jaksaa paremmin soittaa, Söderlund sanoo.

– Koko ajan saa opetella uutta, ja nöyryyttähän se opettaa, kun mitään ei saa ilmaiseksi.

Kulttuuriharrastuksista ei pitäisi säästää, Söderlund sanoo.

– Kulttuurin kautta saa kokemuksia, elämyksiä ja oivalluksia, jottei

ta. Soittaessa saa ilmaista tunteita, kun soitetaan suloisesti, vihaisesti, hiljoo ja kovvoo.., se tekee hyvää.

Kouluissa pitäisi olla enemmän taito- ja taideaineita.

Musiikkiharrastus kannattaa

aloittaa vielä aikuisenakin, kannustaa myös musiikkiopiston viulunsoitonopettaja ja orkesterin jousisoittajia harjoittava Marjo Suhonen.

Orkesterissa pääsee soittamaan muiden kanssa ja saa tavoitteita, mikä voi motivoida harrastuksessa.

Soitettavaa voidaan katsoa kullekin oman tason mukaan.

Meneillään olevassa orkesteriprojektissa pääsee jopa soittamaan saksalaisten ja italialaisten yhteistyöoppilaitosten orkesterilaisten kanssa, kun soittajat eri maista harjoittelevat ensin tahoillaan ja sitten kokoonnutaan yhteen viimeistelemään teosta. Ohjelmistossa on muun muassa Jean Sibeliusta.

– Musiikin kieli yhdistää.

Orkesterilaisten lisäksi kult-

tuurikeskuksen katon alla musiikista nauttivat jo saman päivän aikana lukuisat muut musiikinharrastajat.

Alma Vinni, 15, soittaa pianoa ja laulaa. Pianotunnit hän aloitti kakkosluokkalaisena ja halusi reilut kolme vuotta sitten aloittaa myös laulutunnit, sillä on tykännyt laulaa pienestä pitäen.

Mieluinen harrastus on tärkeä, ja tuo hyvää oloa, Vinni sanoo. Harrastusta hän aikoo jatkaa mahdollisimman pitkälle. Soitettavaksi ja laulettavak-

Alma Vinni soittaa pianoa ja laulaa. Edessään hänellä on Coldplayn Yellow -kappaleen nuotit.

Terja Söderlund (2. vas. käy musiikkiopistolla viulutunneilla ja soittaa orkesterissa, joka on jousikokoonpanolla nimeltään Ylä-Savon Sinfonietta. Jousia harjoittaa Marjo Suhonen. Tällä kertaa harjoituksiin pääsi pienempi määrä soittajia.

si hänelle kelpaavat monet musiikin lajit, se tuo vaihtelua.

– Aina pitää kaikkea kokeilla.

Esiintymiskokemusta on tullut koulusta ja musiikkiopiston esiintymisistä. Pianoesiintymiset jännittävät laulua enemmän.

– Tunne sen jälkeen, kun on uskaltanut mennä lavalle, on ihan paras.

na ja johtaa lapsikuoro Allegrettoa.

Tutkimukset vahvistavat musiikin monet hyödyt lapsen kehitykseen.

– Vauvamuskarissa näkee, miten paljon yhteismusisointi vaikuttaa ja kuinka nopeasti vauvojen taidot kehittyvät. Jo muutaman tunnin jälkeen ilme kirkastuu, ja he saattavat vilkuttaa, kun tuttu laulu alkaa. Lähes kaikki vauvat tykkäävät tanssimisesta.

Bergman-Vatasen tuntuma musiikkiopistoon on pitkä, alkaen lapsuudesta huilunsoiton oppilaana.

– Ihailin huilunopettajaani ja ajattelin, että jospa minäkin joskus voisin...

Tähän päivään mennessä musiikki on tuonut paljon hienoja kokemuksia.

Ihan pienimmät musiikinharras-

tajat, vauvat, saapuvat muskariin.

– Musiikki tuo iloa, on mukava harrastus ja yhdistävä tekijä, kun siinä on sosiaalinen puolikin, sanoo muskarin opettaja Laura Bergman-Vatanen.

Hän toimii Ylä-Savon musiikkiopistossa myös huilunsoitonopettaja-

Kirjastosta voi lainata jopa LIHASHUOLTOVASARAN

Kirjastosta on tullut paikka, josta saa lainaan paljon muutakin kuin kirjoja: kausikortteja uimahalliin, Torstaiklassiset-konsertteihin ja Iisalmen Peli-Karhujen peliin, soittimia, pelejä, porakoneen, verenpainemittareita, ompelukoneen ja saumurin, liukuesteitä sekä lihashuoltovasaran, muun muassa, kertoo Iisalmen kaupunginkirjaston vastaava kirjastonhoitaja Minna Koukkari. Toki uudemmat lainattavat ovat kirjoihin verrattuna edelleen pieni vähemmistö kirjaston aineistosta.

Kirjastot ovat laajentaneet tarjontaansa kävijöiden tarpeita kuulostel-

len ja seuraten maan kirjastokenttää: mitä muihin kirjastoihin on tullut.

– Kirjastojen tarjonta vaihtelee.

Vieremällä esimerkiksi on myös lumikenkiä ja Rautalammilla metallinetsimiä. Seutulainauksen kautta aineistoa voidaan siirtää jonkin verran, joten kaikissa kirjastoissa ei tarvitse olla kaikkea. Meille voidaan tilata aineistoa muista Rutakko-verkon kirjastoista.

Siihen, mitä kirjaston valikoimiin voidaan ottaa, vaikuttaa esimerkiksi tila: mitä mahtuu hyllyyn. Lainattavien tavaroiden on myös oltava kestäviä ja sellaisia, joita kaikki voi-

vat käyttää.

Osa on saatu lahjoituksena, kuten energiankulutusmittari ja infrapunalämpömittari Savon Voimalta. Energia-asiat ovat olleet pinnalla, kun väki on seurannut hintojen kehitystä.

Aineistojen lainauksella kirjastojen tavoite on mahdollistaa eri palveluita ja niihin tutustumista myös heille, joilla ei ole mahdollista niitä ostaa.

– Lainaukseen liittyy myös ekologisuuden ja kestävyyden näkökulma.

Jos tarvitsee laittaa vain yksi ruuvi seinään, ei välttämättä kannata sen takia ostaa porakonetta.

Kirjastosta voi lainata kangaskas-

iisalmi.fi

sin, jos kirjakassi unohtuu kotiin.

Sähköiset e-aineistot ovat laa-

jentuneet kirjastoissa.

– Viime vuonna hankimme lainattavaksi etäkäyttöiset aikakauslehdet, joita voi lukea kotoa käsin kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.

Edelleen käytössä ovat e-kirjat ja e-äänikirjat, samoin kotona voi katsoa suoratoistettavia elokuvia ja kuunnella musiikkia. Aineistolinkit löytyvät rutakko.verkkokirjasto. fi-sivulta.

Kirjaston tiloissa on puolestaan luettavissa sähköisesti laaja vali-

– Konsertit, projektit, matkat... Ne ovat valtavia elämyksiä. Ja joka tunti sitä yrittää tarjota pieniä elämyksiä.

Oppiminen tuo iloa.

Iso merkitys on myös henkilökohtaisella opetuksella, Bergman-Vatanen sanoo.

– Siinä on aikuisen keskittynyt jakamaton huomio, joka on monelle nuorelle ja lapselle arvokas tässä kiireisessä maailmassa.

– Musiikki voi olla ilmaisukeino, jossa voi puhaltaa ulos pahatkin fiilikset.

Vuosien mittaan musiikkiopiston tarjontaan on tullut lisää vapaavalintaisuutta.

– Jokaisen henkilökohtaista opintopolkua voi räätälöidä enemmän.

Lapsille ” järjestetään

avointa toimintaa, kuten LukuSaukko ja lukukoira.

koima Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä.

– Tämä palvelu on ollut varsin suosittu.

Sukututkija voi kirjastossa pe-

rehtyä moniin asiakirjoihin kuten rippikirjoihin.

Vanhoja Iisalmen Sanomia ja Sal-

7

Käsityöluokassa syntyy UNELMIA JA ONNELLISUUTTA Iisalmen kansalaisopiston luokas- Käsilaukkua ompeleva Marjatta sa kulttuurikeskuksella on tekeillä mitä kauneimpia käsitöitä. syntymässä on muun muassa nahkainen käsilaukku, isokokoinen kangaskassi, tilkkukengät, vanhojentanssiaispuku ja lierihattu.

Tekijät ovat yhtä mieltä, että käsityökursseilla käyminen tekee ihmiselle paljon hyvää.

– On kiva nähdä muita ja jutella. Kun näkee, mitä muut tekevät, voi saada ideoita, sanoo Annu Kaislaluoto.

– Täällä on samanhenkistä seuraa ja tosi kiva opettaja, joka ei anna luovuttaa.

Opettajalla on paljon uusia vinkkejä tekemiseen, kurssilaiset kertovat.

– Hän tuo kurssille esimerkiksi itse tehtyjä mekkoja ja takkeja, joista innostumme tekemään omia versioita.

Muutoinkin kurssilaiset kuvailevat opettajaansa ihanaksi.

Käsityökurssilla rakentuu unelmia, käsityönopettaja Annemaarit Ålander hymyilee. Sitä on suunnittelu, kun mietitään, mitä haluttaisiin tehdä. Onnea on sekin, että tunteet ovat tekemisessä vahvasti mukana.

Ongelmanratkaisukyky kehittyy. Käsityö aktivoi tekijäänsä joka vaiheessa, näppäryys kehittyy.

Käsityö edistää myös kurssilaisen sosiaalisuutta, muun muassa, kun valmista työtä esitellään toisille ja yhdessä ihastellaan aikaansaannosta, Ålander lisää.

– Jos sattuu peruuttamaton virhe, otetaan luovuus käyttöön ja voidaan yhdessäkin ideoida erilaisia vaihtoehtoja.

Kumpulainen kertoo päiväkurssin lisäksi käyvänsä myös muilla kansalaisopiston käsityökursseilla.

– Olen viikonloppukurssien suurkuluttaja ja käsityöfriikki. Kotona neulon ja ompelen.

Vieressä surisee ompelukone Maija Vidgrenin tehdessä kassia tyttären lähettämistä tilkuista. Aiemmin on jo syntynyt hattu ja pikkulaukku, ja kotona on tilkkupeitto.

Viikonlopun kestäviä kursseja käsityöläiset pitävät intensiivisinä.

– Mukavaa porukkaa ja saa hyviä ideoita, kun ihmiset tekevät monenlaista.

Tekemisen monipuolisuus on totta päiväkursseillakin.

Viikonloppukurssit sopivat myös esimerkiksi työssäkäyville, Ålander lisää.

metarta voi lukea kirjaston uudella mikrofilmiskannerilla ja vuosikertakirjoista.

Kirjastossa on myös mahdollisuus digitointiin, eli esimerkiksi vanhojen VHS-kasettien sisällön taltiointiin nykylaitteilla luettavaan muotoon.

– Elokuun Ihmeiden illassa paikalla on aivokirurgi Juha Hernesniemi.

Häneltä ilmestyi viime vuonna Aivokirurgin muistelmat -teos. Siihen on vieläkin yli 50 varausta.

Muitakin tapahtumia kuin lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyviä kirjastossa on, esimerkiksi maksuttomia konsertteja musiikkiosastolla.

Lisäksi kirjastolla on lakisääteinen tavoite aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistämisestä. Iisalmen kirjaston Kirjastosta kansalaiskanava -hankkeessa on järjestetty erilaisia demokratiateemaan liittyviä tapahtumia, kuten Iisalmen kaupunginvaltuustossa vaikuttavien puolueiden kanssa yhteistyössä suunniteltu eduskuntavaalitapahtuma.

– Näissä on syntynyt hyvin vuoropuhelua, ja olemme saaneet kokemusta myös tällaisten tapahtumien järjestämisestä.

Kirjastossa järjestetään myös

erilaisia tapahtumia, joista monet liittyvät kirjastoille perinteisesti miellettyihin tehtäviin, lukemisen ja kirjallisuuden edistämiseen. Lasten kirjailijavierailuissa tehdään yhteistyötä koulujen kanssa.

– Lapsille järjestetään myös avointa toimintaa kuten Luku-Saukko.

Uuden uimahallin nimikkosaukko harrastaa aktiivisesti lukemista ja kävi pitämässä lapsille satuhetken.

IpanaIisalmi järjestetään syys- ja talvilomalla. Lukukoira käy kuukausittain, ja lukemiseen voi varata ajan.

Pirjo Marin on tehnyt tilkkukengät. Kurssia opettaa Annemaarit Ålander. Taustalla Marjatta Kumpulainen, Maija Vidgren ja Anna Kiiskinen.

Ulkopuolisesta saattaa näyttää, hojentanssijalle löytyi kurssilla sovi- Samalla tehdään kotoutumistyötä, että käsityöt ovat jopa liian hienoja käytettäviksi. Myös Pirjo Marinin edessä pöydällä olevat tilkkukengät sietäisi laittaa näytille vitriiniin.

Marin aikoo kuitenkin ottaa ne käyttöön.

– Ne tulevat jalkojen koristeeksi.

– Täällä on ollut kyllä mukava olla, Marin sanoo kurssista.

Anna Kiiskinen otti mieluisaksi tavoitteeksi tehdä tyttärentytär Eevalle vanhojentanssipuvun. Tämä unelma sai alkunsa kansalaisopiston kevätnäyttelystä, jossa oli vanhojentanssipuku näytillä.

– Hän ompeli itse vähän, ja mummollekin jäi tekemistä.

Asian kruunasi, kun tulevalle van-

tuksessa käydessä joutilas vannealushame, jonka hän saa käyttöön.

– Käsitöiden kautta syntyy myös yhteisiä muistoja sukupolvien välille, Pirjo Marin summaa.

Kansalaisopiston tarjonta on

laaja. Se järjestää myös kursseja erityisryhmille ja muun muassa kehitysvammaisten Meijän bändiä sekä laulattaa ikäihmisiä palvelutaloissa, kertoo Iisalmen kansalaisopiston ja Ylä-Savon musiikkiopiston rehtori Tapani Lakaniemi.

Kansalaisopiston alla toimii jalkapalloporukka Koheltajatkin.

– Siinä tuetaan kansanterveystyötä, autetaan liikuttamaan porukoita.

Koheltajat on nimittäin varsin kansainvälinen porukka! Äskettäin käynnistyivät ukrainalaisten suomen ja englanninkielen kurssit. Kotouttamisryhmille suomenopetusta on päivittäin.

– Kansalaisopisto on sillä tavalla kaikkien oppilaitos. Eskarilaiset esimerkiksi käyvät vuosittain tekemässä savityön. Heidän arjessaan se on odotettu kurssi, ovat tosi innoissaan, kun tulevat.

– Järjestämme myös järjestysmiesja ensiapukursseja.

Kansalaisopistolla on paljon kursseja, jotka jatkuvat vuodesta toiseen. Tämä on tärkeää, jotta väki

Ryhmistä kirjastolla

voi jatkaa aloittamiaan harrastuksia, kuten kieliä tai käsitöitä, Lakaniemi sanoo.

– Toisaalta tarvitaan uusia tuulia, ja niitä joka vuosi jonkin verran on.

Toivomuksia pyritään kuulostelemaan ja palautetta huomioimaan.

Edellytyksenä kurssien toteutumiselle on, että saadaan ryhmä kasaan.

Jos se syntyy, uusi ryhmä voidaan perustaa jopa kesken vuotta.

Uutta kurssia toivottaessa on apua, jos ehdottajat ovat koonneet jo valmiiksi riittävästi osallistujia. Näin sai alkunsa esimerkiksi hopeatyöpaja.

Samoin apua on, jos ryhmälle on ehdottaa tai jo tiedossa opettaja.

– Ihan yhden kurssin pitäjäksikin voi tarjoutua. Joskus talentit jäävät piiloon, kun mietitään esimerkiksi, kuka voisi opettaa portugalia.

– Jos kurssi ei ensimmäisellä yrityksellä toteudu, sitä voidaan kokeilla myöhemmin, Lakaniemi kertoo.

Ensi talven tarjontaan ehtii vielä kertoa ehdotuksia. Niitä voi antaa kansalaisopiston verkkosivuilla tai ottamalla muutoin yhteyttä.

– Uusi opas lähtee painoon juhannukselta.

Koronan tuoman eristysajan jäl-

keen on erityisesti näkynyt ihmisten ilo palata ryhmiin, jossa voi tavata ihmisiä, Tapani Lakaniemi sanoo.

– Pyrimme aktivoimaan kuntalaisia.

Siinähän on tämän toiminnan idea ja merkitys. Aktiivinen ja motivoitunut kuntalainen viihtyy elämässä muutenkin, ja ehkä sosiaaliturvalasku on pienempi.

tämänhetkisissäkin tiloissa kovassa käytössä, ja oleskelutiloille on tarvetta.

– Kirjastot ovat kansalaisten olohuoneita. Nykyisin ei ole kovin paljon tällaisia kaikille avoimia maksuttomia tiloja, joihin voi tulla vapaasti oleskelemaan. Kirjastossa käydään paljon opiskelemassakin, ja ne ovat monille tärkeitä sosiaalisia tiloja, joissa tapaa ihmisiä.

Tiloista toivotaan monikäyttöisiä, Koukkari sanoo, ja yhteiskäyttöisiä.

Silloin voisi paremmin miettiä, millaista yhteistä voisi enemmän järjestää esimerkiksi kansalaisopiston ja musiikkiopiston kanssa.

”Kirjastot ovat

kokoontuu aikuisten lautapeliporukka ja Päivänpolttavat-juttutupa, jossa rupatellaan ajankohtaisista asioista ja uutisista.

– 24. toukokuuta kello 17 on vielä tulossa toivottu aikuisten kirjakahvila, jossa tarjoillaan lukuvinkkejä kahvikupposen kera.

kansalaisten olohuoneita.

Kulttuurikeskuksen tuleva

Vastaava kirjastonhoitaja Minna Koukkari toivoo, että kirjastot olisivat monikäyttöisiä.

iisalmi.fi

peruskorjaus tuo toiveita, että kirjastolle saadaan monipuolistuneita toimintoja vastaavat tilat ja tekniikka nykyvaatimusten tasolle. Nykyisin on tarvetta esimerkiksi tilaisuuksien striimaukselle, jotta niitä voidaan seurata myös etänä.

Pelihuone ja tutkijanhuone ovat

8

Hyvä olo on pieniä ARJEN PALASIA JA TASAPAINOA Mitä oikeastaan ihmisen hy-

vinvointi parhaimmillaan tarkoittaa, tätä pohtii Iisalmessa vuoden alkupuolella uudessa pestissään kaupungin hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorina aloittanut Hanna Holopainen.

– Mielestäni se tarkoittaa tasapainoista arkea, joka tuo merkityksellisyyden tunteen. Se koostuu pienistä paloista. Joillekin siihen kuuluu työ, toiselle opiskelu, jollekulle vaikkapa vapaaehtoistyö, Holopainen sanoo.

– Tasapaino on tärkeää. Jokaisella on mahdollisuus luoda mielekäs elämän kokonaisuus, ja on hyvä pysähtyä kuuntelemaan mitä siihen haluaa kuuluvan. On osattava ottaa aikaa myös levolle ja joutenololle.

Jotta Iisalmessa voitaisiin luo-

da asukkaille hyvät edellytykset rakentaa mielekästä elämää, tarvitaan paljon monenlaista tietoa päätöksenteon taustaksi. Sitä varten kuntiin on nyt perustettu hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattoreita.

– Hyvinvointiuudistuksessa kunnille jäi vahva, lakiin kirjattu vastuu asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisestä.

– Tehtävä tarkoittaa kaikessa laajuudessaan kaikenlaisen hyvinvointitiedon koordinointia, tiedon hakemista, koostamista ja raportointia.

Tietoa on tarjolla paljon, eri ta-

soista ja eri tahoilla. Uutta tietoa tuotetaan jatkuvasti. Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin tehtävänä on pysyä kartalla ihan vaikkapa kouluterveyskyselyn tuloksista ja raportoida tieto eteenpäin.

Kaikista kunnista kerätään vuosittain päivittyvää tietoa kunnan toimista väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä väestön hyvinvointia mittaavia tulosindikaattoreita.

– Tietojen perusteella kunnat pisteytetään ja kullekin kunnalle lasketaan sen mukaisesti niin sanottu HYTE-kerroin, joka puolestaan määrittelee kunnille tulevan hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen tarkoitetun kannustinrahan.

Iisalmen luvut ovat hyviä, Pohjois-Savon kuntien vertailussa keskimääräistä parempia. Iisalmen vertailuluku on 75, kun se esimerkiksi Kuopiossa on hieman alempi 72.

Iisalmessa vuotuinen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettu kannustinraha on tällä hetkellä noin 400 000 euroa, jota ei ole korvamerkitty.

– Tehtävänäni on pitää kunkin toimialan päättävät elimet ajan tasalla, jotta asioita osattaisiin viedä eteenpäin asukkaiden hyvinvointi

Hanna Holopaisen työpiste sijaitsee Saukko-uimahallissa. ”Liikunta on yksi mieluisimmista harrastuksistani ja Iisalmessa siihen on hyvät mahdollisuudet, hän sanoo.

Kuka?

Hanna Holopainen Syntynyt Kuopiossa, 31-vuotias.

Valmistunut Itä-Suomen yliopistosta terveystieteiden maisteriksi vuonna 2016 Iisalmen kaupungin hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori.

Aloitti tehtävässä hyvinvointiuudistuksen tultua voimaan kaupunkiin perustetussa uudessa toimessa vuoden 2023 tammikuussa.

Työskennellyt aiemmin: Pohjois-Savon liikunta ry, MLL Järvi-Suomen piiri ry, Hyvä mieli ry/Kuopion kriisikeskus.

Perheeseen kuuluvat puoliso ja koira.

Harrastaa lenkkeilyä, ulkoilua ja kuntosalia. n n n

n

n

”Kaupunki tuntui houkuttelevalta ja tutun savolaiselta.

n

n

n

huomioivalla tavalla, Holopainen määrittelee.

Tehtävään kuuluu lisäksi ke-

hittää järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä.

– Tarkoitus on etsiä myös uudenlaista kontaktipintaa erilaisten toimijoiden kanssa.

Yhteistyö on tiivistä myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa.

– Iisalmi kuuluu muun muassa valtakunnalliseen Terve kunta -verkos-

toon, jonka kautta tuodaan uusia hyvinvoinnin käytäntöjä, Holopainen kertoo.

Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin tehtävänä on luonnollisesti ottaa huomioon kaiken ikäiset iisalmelaiset “vauvasta vaariin”.

– Teen sitä työtä käytännössä auttamalla ja muistuttamalla toimijoita, että he jakavat tietoa ja käytänteitä omilla toimialoillaan.

Kuopiolaisesta Holopaisesta iisalmi.fi

tuli uusi iisalmelainen alkuvuodesta.

– Kaupunki tuntui houkuttelevalta ja tutun savolaiselta. Olemme täällä puolisoni kanssa hyvin viihtyneet, luonto on lähellä ja harrastusmahdollisuuksia on paljon, liikuntaa monipuolisesti harrastava Holopainen sanoo.

Hänen työuransa tausta on järjestötehtävissä, viimeksi hän työskenteli Kuopion kriisikeskuksen Yksinäisyystyö Pohjois-Savossa -hankkeessa.

Pohjois-Savon HYTE-kertoimet Iisalmi 75 Joroinen 69 Kaavi 33 Keitele 62 Kiuruvesi 58 Kuopio 72 Lapinlahti 66 Leppävirta 65 Pielavesi 62 Rautalampi 54 Rautavaara 38 Siilinjärvi 68 Sonkajärvi 68 Suonenjoki 54 Tervo 52 Tuusniemi 44 Varkaus 68 Vesanto 60 Vieremä 57 Keski-arvo 59,21053 HYTE-kerroin: Kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.

Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen.

9

Historia ulottuu 1600-luvulle KIRKONKYLÄSTÄ KIRKONSALMI Asumisen vuosikymmenet Iisalmen Kirkonkylällä on liian suppea rajaus koko Kirkonkylän ajanjaksosta – vuosikymmenten sijasta pitäisi mieluummin puhua asumisen vuosisadoista, niin pitkä historia Iisalmen kirkonkylällä on.

Iisalmen pitäjä perustettiin vuonna 1627. Kuningas Kustaa II Aadolf oli jo kymmenkunta vuotta aiemmin määrännyt Viipurin piispaksi Olavi Elimauksen ja käskenyt tätä etsipään uusille kirjoille sopivia paikkoja.

Elimaeus määräsi, että Kuopion pitäjän pohjoisin osa on muodostettava omaksi Iisalmi-nimiseksi kirkkopitäjäksi.

Ensimmäinen kirkko tuolle mantereen puolelta matalahkolle, mutta vesistön puolelta korkealle kunnaalle nousi vuonna 1627 .

Palaneen ja sittemmin liian pieneksi rakennetun kirkon jälkeen järjestyksessään kolmas kirkko valmistui samalle mäelle vuonna 1779. Ja palvelee edelleen seurakuntalaisia.

Kirkonkylä on siis alun perin kuninkaallisen seurakunnan maita. Alueella asui seurakunnan maata viljelleitä torppareita, joita olivat muiden muassa Lindmanit, Bovellanit, Jauhiaiset ja Kastarit.

Suomensodan aikaisessa kartassa

nykyisen terveyskeskuksen kohdalle on piirretty yksi torppa, Vanhapiha.

Pänninsaaren pohjoispään kohdalla ovat ilmeisesti Kettulan torppa ja lähempänä kirkkoa Peltolan ja Sirviön torpat. Se on sitä kirkonkylää, jonka ympärille rakentui Iisalmen maalaiskunnan keskus 1800-luvulla.

Siellä, missä oli ihmisiä, oli myös palveluja. Vuoden 1920 pitäjänkartassa on jo selvä merkki kaupankäynnistä, sillä karttaan on merkitty Putkola. Sillä paikalla aloitti jo 1800-luvun lopulla toimintansa Kärkkäinen&Putkonen Oy:n kauppahuone, jolla oli maantien poskessa kaksi pienoista aittapuotia.

Tällaisena kirkonkylä säilyi sotiin saakka. Sotien jälkeen kirkonkyläläisten kauppa-asiat ja ruokaostok-

Tutustu tarkemmin: Youtube/iisalmenomakotiyhdistys

Ilmakuva Kirkonsalmesta 1970-luvun alusta osoittaa, että vielä silloin alue oli enimmäkseen peltomaata. set hoidettiin Kellbergin kaupalla ja 1960-luvulla oli Huttusen Ainon ja Paavon pitämä sekatavara- ja lihakauppa Huttusten päärakennuksen päädyssä, sitä jatkoi myöhemmin kauppias Pulkka.

Kaupunkiin päin kuljettaessa löytyivät Lihakunnan teurastamon omistamalla sekatavara- ja lihakauppa, joka sijaitsi teurastamon yläpuolella, likimain maalaiskunnan paloasemaa vastapäätä. Lisäksi nykyisen meijerinkadun kulmauksessa sijaitsi myös Laaksosen kauppa, jota Putkinotkoksi kutsuttiin.

Kirkonkylän aluetta alettiin raken-

taa sotien jälkeen 1940-luvun lopulla. Valtakunnan asutusasianosaston päällikkönä toiminut Veikko Vennamo osoitti rajakarjalan siirtolaisille ja rintamamiehille rintamamiestontteja

Manne, Hanna, Taava, Hugo ja Walto Torniainen asuvat rintamamiestalossa Kirkonsalmella.

myös seurakunnalta lohkotuille maille.

Näin esimerkiksi rintamamiestalot alkoivat nousta Kirkonsalmentien päähän - ensimmäiset jo heti 1940-luvun lopulla.

Vuonna 1952 haluttiin kaupungin rakennussuunnitelmaa laajentaa, ja pian se kattoi koko Kirkonkylän alueen. Sen jälkeen taloja alkoi nousta lisää. 1950-luvun aikana edellisen jatkeeksi kohti kaupunkia nousi lisää rintamamiestaloja molemmin puolin Kirkonsalmentietä.

Vuonna 1958 astui voimaan rakennuslaki, joka poisti kaupunkien ja maalaiskuntien välillä olleet aikaisemman eroavaisuudet.

Sen jälkeen Kirkonsalmentien varrella olevat kerrostalot rakennettiin 1960-luvulla, samoin koko Kirkonsalmentien varsi 1960- ja 1970-luvuilla.

1980-luvulla Rantalan Pappilan itä-

Jorma Kärkkäinen osti Beetlehemistä omakotitalon, jossa häntä viehätti eniten sijainti.

iisalmi.fi

puolella olleet pellot kaavoitettiin ja rakennettiin.

1980-1990-luvujen vaihteessa kaupungin vuokrataloyhtiö Petterinkulma rakensi lisää kerrostaloja ja opiskelija-asuntoja Kirkonsalmentien alkupäähän.

Vuosituhannen lopulla Kirkonsalmen alue alkoi olla jo täyteen rakennettu. Siellä täällä on edelleen muutama tontti, lisäksi uudisrakentamista on edelleen noussut vanhojen rakennusten tilalle.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen rakentaminen siirtyi vesistön vastarannalle, minne kaupunki kaavoitti Kirkonsalmen länsirannan alueen vuonna 2009.

Mutta olipa oma koti kummalla puolen salmea tahansa, kirkonkyläläiset ja kirkonsalmelaiset tietävät kyllä,

mikä on Iisalmen paras paikka asua.

Vaikka koulu on siirtynyt Mansikkaniemelle ja tontti annettu kaupalliseen käyttöön, on Kirkonsalmi säilyttänyt viehätyksensä asuinalueena.

Oman erityispiirteensä alueelle antaa se, ett vaikka vuosikymmeniä on eletty useita, Iisalmen kirkonsalmella asuu edelleen niitä kirkonkylän lapsia, jotka asuvat edelleen lapsuutensa maisemissa.

No, minnekäpä sitä kukaan kotoaan lähtisi. Varsinkin jos koti on niin hienolla alueella kuin Iisalmen Kirkonsalmi.

Teksti on osa Iisalmen Omakotiyhdistyksen Asumisen vuosikymmenet -videosarjan Kirkonsalmen videon käsikirjoitusta. Video valmistui syksyllä 2022.

Sirkka Tuovinen on asunut Iisalmessa eri puolilla, mutta Kirkonsalmi on mieleisin.

10

Kylätaloon on jäänyt monia muistoja.

Runnintupa on monien tapahtumien pitopaikka, Anne Risulainen ja Mervi Väyrynen kertovat.

Liikuntaa voi harrastaa sisällä ja ulkona, miten sattuu mieli tekemään. Pingispöydän äärellä Mervi Väyrynen ja Anne Risulain

Runnilaiset viihtyvät ja ovat YLPEITÄ KOTIKYLÄSTÄÄN Vihreästä puutalosta lähellä kylpylää ja kartanoa on tullut yksi kylän sydämistä.

Vanha työväentalo on kunnostettu ja Runnintupa on ahkerassa käytössä pitkin vuotta.

Erityisesti sen hyvin varustettu kuntosali on ollut tervetullut liikkujille. Talossa on hyvä järjestää myös tilaisuuksia ja tapahtumia mukavissa entisaikojen tunnelmissa.

Aikoinaan tanssipaikkanakin olleessa rakennuksessa on tallella aikansa jälkiä, kuten pieni lippuluukku, johon ovat kävijät raapustaneet aikojen saatossa omat puumerkkinsä.

Runni tunnetaan ehkä Iisalmen muita kyliä paremmin

myös muualla Suomessa. Terveyslähteen viereen, luonnonkauniille paikalle aikoinaan nousseella kylpyläkartanolla on pitkä historia.

Nykyään kylpylä on vireä turistikeskus, jossa myös oman kylän väki käy virkistäytymässä.

– Siellä on mukava käydä vaikka päiväkahvilla tai syömässä, kesäaikaan ihanalla terassilla, kyläyhdistyksen aktiivit, tuore puheenjohtaja Mervi Väyrynen ja Anne Risulainen kertovat.

Runnilaisuudessa on molempien mielestä jotain erityistä. veilla oli pitkä lista ideoita tulevista tempauksista ja pie– Suurimmalla osalla täällä asuvista ovat juuret syvällä alueella ja ihmiset ovat juuristaan ylpeitä, naiset pohtivat.

Heille itselleenkin on tullut tavaksi muualla maassa liikkuessa kertoa olevansa kotoisin ensin “Runnilta”, vasta sitten “Iisalmesta”.

– Meillä on täällä vahva yhteishenki, tehdään paljon yhdessä kaikenlaista. Nyt, kun vihdoin korona-ajasta päästiin, on taas into päällä, Väyrynen kertoo.

Tapahtumia on alettu suunnitella ja toteuttaa. Pian alkavan kesän isoihin tapahtumiin kuuluu ennen muuta MadFest -rockfestivaali, joka tuo kesäkuun alkupäivinä rock- ja metallimusiikin faneja ympäri Suomea.

Isoja musiikkitapahtumia on pidetty ennenkin aina takavuosien jazz-festivaaleista alkaen.

– Uutta isompaa musiikkijuttua on toivottu ja onneksi nyt sellainen on luvassa.

Tulevaan kesään kuuluu myös kansallinen triathlon -kisa.

Sekin järjestetään kesäkuussa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa Runnilla.

Keväällä pidetyssä kyläyhdistyksen kokouksessa aktii-

iisalmi.fi

nemmistä tapahtumista. Toteuttamista lähdettiin vähitellen kypsyttelemään.

– Meillähän ei muuta olekaan kuin ideoita, joita toteuttaa, puheliaat Väyrynen ja Risulainen nauravat.

Väyrynen on asunut Runnin Paaslahdessa jo 34 vuotta.

– Heti, kun näin Paaslahden järvimaiseman ensimmäisen kerran, ajattelin, että nyt tultiin kotiin. Silloin ei ollut vielä edes kesä, Kiuruvedeltä perheineen muuttanut Väyrynen muistelee.

Paaslahden Reittulan Riihestä kehkeytyi vähitellen Väyrysen ja kyläläisten kanssa yhteistyössä yksi Ylä-Savon tärkeistä kesäteatterikeskuksista.

– Teatteri on elänyt viime vuosina hiljaiseloa, mutta uutta on taas kehitteillä, Väyrynen kertoo.

Risulaisen perhe muutti Iisalmesta nelisen vuotta sitten.

Heille kävi samoin kuin Väyrysille.

– Olimme etsineet kotitaloa muualtakin Iisalmesta, mutta täältä se löytyi, ja kylä tuntui heti ihanalta, Risulainen kertoo.

11 TUTUSTU IISALMEN KYLIIN Iisalmen kylien verkkosivuilla osoitteessa www.iisalmi.fi/kylät pääset tutustumaan Iisalmen elinvoimaisiin kyliin. Sivuilta löydät kyläkohtaiset esittelyt ja tietoa kylien historiasta. Pääset sivujen kautta myös tutustumaan kyläyhdistysten toimintaan sekä löydät kyläyhdistysten yhteystiedot.

Kylien kehittämisen ja säilymisen tukemiseksi on perustettu vuonna 2014 ensimmäistä kertaa järjestäytynyt Kyläneuvosto. Sen tarkoituksena on mm. edistää Iisalmen kylien elinkelpoisuutta ja paikallista kulttuuria, asukkaiden hyvinvointia, alueen palveluiden säilymistä sekä kehittää kylien vakinaisten sekä kesäasukkaiden viihtyvyyttä.

Tietoa Kyläneuvoston toiminnasta sekä yhteystiedot löydät iisalmi.fi/ kylät-sivulta.

Tervetuloa tutustumaan Iisalmen kyliin!

Tutustu tarkemmin: iisalmi.fi/kylat

nen.

IISALMESSA ON PARASTA:

Iisalmessa on hyvä elää -

ASUKKAAT OVAT TYYTYVÄISIÄ Turvallinen, viiihtyisä, hyvä elää, luonnehtivat iisalmelaiset kotikaupunkiaan Taloustutkimuksen teettämässä kuntatutkimuksessa.

– Kokonaiskuva on hyvinkin positiivinen, sillä iisalmelaiset ovat keskiarvoa tyytyväisempiä asuinpaikkaansa ja sen palveluihin verrattuna muihin tutkimuksessa mukana olleisiin kuntiin, Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen iloitsee.

Iisalmen tulos on keskiarvoa selvästi parempi muun muassa arjen asioiden hoitamisessa, vapaa-ajan tekemisessä, palveluissa, somenäkymisessä ja verotuksessa.

Keskitasosta Iisalmi jää lähinnä

Runnilla on ollut myös vilkasta urheilutoimintaa.

Molemmissa perhekunnissa käydään töissä muualla, mutta matka ei ole pitkä Iisalmeen, Kiuruvedelle sen enempää kuin Vieremällekään.

– Ehkä ihan alkuajat olivat pientä kulttuurishokkia kaupungissa kerrostalossa asumaan tottuneelle, mutta ympäröivä rauhallisuus ja öinen tähtitaivas veivät mennessään, Risulainen sanoo.

– Puutarhallekin on vähän enemmän tilaa kuin kerrostaloasunnon parvekkeella, hän nauraa.

– Ja pieni kyläkoulu on lapsille ihan parasta.

Matka ” ei ole pitkä

Iisalmeen, Kiuruvedelle eikä Vieremällekään!

terveyspalveluissa.

– Ja vaikka arvosanan perusteella kriittisimpiä asioita ovat vetovoimaisuus ja viestintä, silti niihinkin ollaan sangen tyytyväisiä.

Savolainen luonnehtii, että Iisalmella on useita strategisia vahvuuksia.

– Ihmisten hyvinvoinnin tunne on tärkein, mutta vahvuuksina voidaan pitää myös luottamusta tulevaisuuteen, viihtyisyyttä, turvallisuuden tunnetta sekä sitä, että lasten ja nuorten on hyvä kasvaa Iisalmessa.

Savolainen toteaa, että hyvästä tuloksesta huolimatta selvin kehittämisen kohde on kunnan vetovoimaisuuden lisääminen.

– Iisalmen mainetta ollaan tuotu

Iisalmen ” NPS-luku on

+23, eli selvästi korkeampi kuin kunnissa keskimäärin.

jo esille hyvillä somekampanjoilla ja sitä työtä jatketaan. Se on myös pitovoimatekijä. Myös palveluiden laajuuteen tulee kiinnittää huomiota Savolainen on tyytyväinen myös suositteluhalukkuuteen. Iisalmen NPS-luku on +23 eli selvästi korkeampi kuin kunnissa keskimäärin.

– Jopa yli 40 prosenttia vastanneista on valmis suosittelemaan Iisalmea asuinpaikaksi.

Luku on paljon parempi kuin monilla muilla kunnilla.

Myös poismuuttoa pohtivien osuus on pienempi kuin kunnissa keskimäärin. Vapaa-ajan asukkaat puolestaan ovat jopa tyytyväisempiä kesäkuntaansa kuin vakituiset asukkaat.

– Mökkiläiset arvostavat myönteisimpinä erityisesti hyvinvoinnin tunnetta ja palvelutasoa.

Mökkiläiset ovat hyvin tyytyväisiä myös vapaa-ajan tekemiseen.

Kylällä on asukkailleen paljon tarjottavaa.

– Kyläkauppaa meillä ei enää ole, kun Reijo Komu lopetti pitkän kauppiasuran jälkeen kauppansa, mutta kyläläisiä palvelee todella hyvin varustettu Sourunsalon kaupan myymäläauto.

– Kirjastoautokin käy ja maaseutupali yltää nykyään meille asti, naiset luettelevat.

Koulun maisemissa on lähiliikunta-alue ja Neulatammella on vesiliikuntapaikkoja.

– Lähiruokaa on omasta takaa Pesolan ja Tyrmyn tiloilta.

Kaunis, rauhallinen ja viihtyisä kylä houkuttelee uusiakin tulijoita.

– Jos taloja myyntiin tulee, ne yleensä tekevät nopeasti kauppansa.

iisalmi.fi

Iisalmelaiset arvostavat, että luonto on lähellä.

12

Lomittaja antaa maatalousyrittäjille KULLANARVOISTA APUA Maatalouslomittaja Ari Roivai-

sen työpäivä Niko ja Hanna Mähösen lypsykarjatilalla Maaningan Tuovilanlahdessa on alkanut seitsemän aikaan aamulla.

Roivaisen aamun tehtäviin on kuulunut muun muassa tarjoilla apetta karjalle.

Roivaisella on noin viisi eri paikkaa, missä hän käy lomittamassa.

Toiminta-alueena on pääosin Maaninka, Pielavesi ja Siilinjärvi.

– Jos tulee sairaustapaus, niin sitten olen lähtenyt päivän varoitusajalla, Roivainen kertoo Tila on Roivaiselle tuttu, sillä ensimmäisen kerran hän on käynyt siellä lomittajan tehtävissä jo vuonna 2010.

Hanna Mähösen mukaan suurin osa lomittajista on Pohjois-Savon lomituspalvelun työntekijöitä. Pohjois-Savon lomituspalvelua hallinnoi Iisalmi. Roivainen on lomittajana poikkeus, sillä hän toimii lomittajana yrittäjäpohjalta. Suurin osa lomittajista on jonkun kaupungin, kuten Iisalmen palveluksessa.

Haastattelupäivänä Roivainen lomitti Niko Mähöstä, joka oli isyysvapaalla. Vastaavasti kun Hanna Mähönen oli äitiysvapaalla, Roivainen lomitti häntä.

– Ari on siinä mielessä harvinainen lomittaja, että hän pystyy meitä molempia lomittamaan. Yleensä on niin, että meitä lomittaa eri henkilö, Hanna Mähönen kertoo.

Jos Mähösille tulee täysin uusi lomittaja, joka ei tunne karjaa ja koneita, hänet perehdytetään päivän tai kahden perehdytysjaksolla.

Lomittajista on pulaa valtakun-

nallisesti. Lomittajia jää eläkkeelle, eikä uusia ole tullut sitä mukaa tilalle.

Vuoden alusta lomitusalue muuttui koko Pohjois-Savon kattavaksi.

Hymy on herkässä Ari Roivaisella (vas), Niko Mähösellä, Hanna Mähösellä, Olli Pekkarisella, Otto Siikalahdella ja Emilia Juntusella. Vaunussa nukkuu Pekko-poika.

Aiemmin Iisalmi kuului Ylä-Savon lomituspalveluun ja Maaninka Sydän Savon lomituspalveluun.

– Ei ole huono asia, että tuli isompi lomitusalue. Nyt lomittajan tulo ei katso kuntarajoja, Hanna Mähönen sanoo.

Aiemmin esimerkiksi Lapinlahti ei ollut samaa aluetta Maaningan kanssa, joten sieltä ei olisi voinut tulla Mähösille lomittajaa.

– Meiltä ei ole Lapinlahden rajalle kuitenkaan pitkä matka. Aiemmin esimerkiksi Pielavesi ja Iisalmi

olivat eri aluetta. Kun hallintoa on keskitetty, saattavat lomittajan työmatkat jopa lyhentyä, Hanna Mähönen selventää.

Roivainen asuu muutaman kilometrin päässä Mähösten tilalta. Viime vuonna hän muun muassa ajoi Pielaveden Vaaraslahteen lomittamaan. Yhdensuuntainen matka on noin 50 kilometriä Roivaisen kotoa.

– Uskon, että nyt Kiuruvedeltä käy siellä enemmän lomittajia, hän arvelee.

Lomittajalla on yleensä kaksiosainen

työpäivä ja työaika vaihtelee noin 4–10 tuntia riippuen tilan tarpeesta.

Lomitus auttaa maatalousyrit-

täjää työssä jaksamisessa.

– Jos ei olisi lomituspalveluita tai vuosilomia, niin tilanne olisi hankala, Hanna Mähönen sanoo.

Maatalousyrittäjillä on oikeus 26:een vapaapäivään vuodessa, jolloin pitäisi saada lomitusapua. Lisäksi sijaisapulomitusta järjestetään sairaslomien ja esimerkiksi vanhempainvapaiden ja äitiyslomien ajalle.

Mähösillä on 280 lehmää ja toistasataa vasikkaa ja hiehoa. Työntekijöitä on isäntäpariskunnan lisäksi neljä.

Tilalla on neljä lypsyrobottia. Koneistaminen jättää aikaa muille töille.

– Robotti pyörii 24 tuntia vuorokaudessa. Robotti on mahdollistanut yksiosaiset työpäivät, Niko Mähönen kertoo.

Jos tilalla ei olisi robottia, tapahtuisi lypsäminen aamuin ja illoin.

TEKOÄLY TULKITSEE PELTOLOHKON TUKIKELPOISUUDEN Tukea hakevien maatalousyrit- vittaessa paikalla käyden. Syksyllä täjien viljelytoimenpiteitä seurataan tulevana kesänä satelliittien avulla myös Ylä-Savossa. Järjestelmän ajatus on, että tekoäly, johon on muutaman vuoden ajan syötetty tietoja, tulkitsee satelliittikuvien perustella esimerkiksi, onko pelto peltoa vai jotakin muuta.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) katsoo korvauskelpoisuuden.

– Jos kuva on tekoälyn mielestä epäilyttävän näköinen, niin sen jälkeen kuvan tulkitsee ihminen tar-

tarkastellaan ely-keskuksen ja yhteistoiminta-alueiden yhteistyössä maataloustoimintaa; havaitaanko esimerkiksi ilmoitettua kasvia tai onko peltolohkolla tehty niittoa tai muuta sellaista, mitä lohkolla ilmoitettu kasvi vaatii, Ylä-Savon maaseutupalveluiden johtaja Eero Pulkkinen sanoo.

Viljelijä tekee selvityksen paikkaan sidotun valokuvan avulla Vipu-mobiilin kautta, joka on ladattavissa älypuhelimeen sovelluksena.

– Se on vasta muistutus, ei valvontaa.

Pulkkinen kertoo, että näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos viljelijä on joltain tietyltä lohkolta unohtanut tehdä niiton.

– Sellaista on tullut vastaan, että työmieheltä on yksi lohko jäänyt niittämättä. Pinta-alat saattavat olla isot.

Aiemmin valvonta tapahtui satunaisotantana.

Jos viljelijällä ei ole älypuhelinta, palvelun voi ostaa asiantuntijalta.

– Valtaosa ei saa muistutuksia, koska viljelytoiminta tapahtuu niin kuin se on ilmoitettu. Jos selvityspyyntöön ei vastaa mitenkään, niin silloin tuki

iisalmi.fi

hylätään kyseiseltä lohkolta.

Tiedot kuvista menee ely-keskukselle ja maaseututoimistoon. Pohjois-Savossa on kolme yhteistoiminta-aluetta. Pulkkisen vastuualueena on Iisalmi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä. Alueellinen viranomainen on Pohjois-Savon ely-keskus.

Pulkkinen kertoo, että viljelijöillä on ollut koko ajan käsitys, että peltojen seuranta olisi tapahtunut satelliittien avulla jo vuodesta 1995 lähtien.

– Mutta se alkaa vasta nyt. Seuranta on pakollinen koko EU:ssa.

Iisalmi on ollut maatalouden

sähköisessä asioinnissa edelläkävijä.

– Valtakunnan ensimmäisen sähköisen tukihakemuksen viljelijä jätti Iisalmessa vuonna 2005.

Pulkkinen sanoo, että 1980-luvulla silloinen Iisalmen kaupungin apulaiskamreeri Jorma Väänänen kehitteli konekielisen tiedonsiirron peltojen pinta-alalisistä pankin järjestelmään.

– Ne tulivat Iisalmessa maksuun muutamaa päivää ennemmin kuin muilla naapurikunnissa.

13

Bertta-koira pärjäsi TERVEYSTARKASTUKSESSA

Bertta-koira on päässyt pieneen

terveystarkastukseen eläinklinikalle Iisalmessa. Kunnaneläinlääkäri Virpi Ryhänen kuuntelee sitä stetoskoopilla. Hyvältä kuulostaa. Bertta malttaa hienosti istua tutkittavana.

Ryhänen on viikolla osan päivistä töissä klinikalla koiria, kissoja ja muita pieneläimiä hoitamassa, ja osa on suureläinpäiviä, joihin kuuluu esimerkiksi käyntejä maatiloilla ja talleilla, karjaa ja hevosia hoitamassa.

– Tämä jako selkeyttää työntekoa. Suureläinpuolella käyntejä ei ole niin helppoa aikatauluttaa kuin pieneläinpuolella, kun hoitoja voi olla enemmän kuin alun perin oli tiedossa. Potilaita voi olla kerralla kymmeniä.

Tämän vuoden alusta entis-

ten Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän kuntien eläinlääkintähuoltoa on järjestänyt Iisalmen kaupunki, Pohjois-Savon hyvinvointialueen aloitettua. Iisalmen kaupunki järjestää vastuukuntaperiaatteella yhteistoiminta-alueen ympäristöterveyspalvelut ja ympäristönsuojelupalvelut, ja eläinlääkintähuolto kuuluu ympäristöterveyspalveluihin.

Käytännössä eläinlääkäripalvelut toimivat alueella entiseen tapaan.

Muutoksena on, että klinikkamaksut otettiin vuoden alussa käyttöön jokaisessa toimipisteessä, kun ne aiemmin perittiin vain Iisalmessa.

– Kevään aikana voimaantuleva eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa klinikkamaksun perimiseen. Tämä oli meillä muutoinkin suunniteltu asia jo sillä perusteella, että kun kaikki vastaanotot ovat nyt uusittuja ja asianmukaisia, on oikeudenmukaista periä klinikkamaksut kaikilla vastaanotoilla. Tosin klinikkamaksut ovat muualla osin pienempiä kuin Iisalmessa, koska vastaanottojen varustelutaso ja tarjottavat palvelut ovat suppeampia.

Kunnaneläinlääkäri Virpi Ryhänen ja Bertta-koira.

Eläin” lääkärin

inhalaatioanestesialaitteistot. Lisäksi Iisalmessa ja Kiuruvedellä on röntgenit, kertoo ympäristöterveydenhuollon päällikkö Aili Heikkinen Iisalmen kaupungin ympäristöterveyspalveluista.

toimipisteitä on aiempaan Alueen asukkaat voivat käyttää tapaan minkä tahansa vastaanoton palvelu- vat nykyisin ja. Iisalmen kaupunki veloittaa asi- joitakin töitä, neljä. akkailta muun muassa vastaanotto-, joita aiemmin rokotus-, kuvantamis- ja laboratori-

tekivät eläinlää-

perivät tehdyistä toimenpiteistä kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaiset toimenpidepalkkiot.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan kukin kunta vastaa eläinlääkintähuollon tilakustannuksista oman kuntansa osalta. Varsinaiset eläinlääkintähuollon toimintakulut jaetaan 50-prosenttisesti asukasluvun ja saman verran maidontuotantotilojen lukumäärän suhteessa.

vat maidosta hormonipitoisuuksia.

Kun tilakoot ovat kasvaneet, tiloilla on näkynyt enemmän ”lastentarhailmiötä”, Ryhänen kuvaa. Kun eläinryhmät ovat isompia, virussairaudet leviävät herkemmin isoon joukkoon eläimiä.

– Tätä on kuitenkin opittu hyvin hallitsemaan, ja esimerkiksi olosuhteisiin kiinnitetään paljon huomiota, kun ymmärretään, miten ne vaikuttavat eläinten vastustuskykyyn. Myös rokotusten merkitys sairauksien ehkäisijänä on hyvin oivallettu.

Viitisentoista vuotta sitten punkit eivät vielä olleet Ylä-Savossa

Eläinlääkärin toimipisteitä on olaitemaksut. Kunnaneläinlääkärit kärit, kuten mittaaalueella aiempaan tapaan neljä: Iisalmessa Ylä-Savon eläinklinikka, Kiuruvedellä Hingunniemellä toimintansa aloittanut Kiuruveden eläinklinikka sekä Sonkajärvellä ja Vieremällä kunnaneläinlääkäreiden vastaanotot. Iisalmessa sijaitseva eläinklinikka rakennettiin vuonna 2005, ja muissa kunnissa on äskettäin uusitut tilat. Sonkajärvellä ja Vieremällä muutettiin uusiin toimitiloihin kesällä 2021 ja Kiuruvedellä tämän vuoden helmikuussa.

– Kaikissa toimipisteissä pieneläimille voidaan tehdä nukutusta vaativia toimenpiteitä, mutta Iisalmen ja Kiuruveden eläinklinikoilla on myös

Virpi Ryhänen on työskennellyt alalla vuodesta 1995, josta Iisalmessa kesästä 1997. Joitakin muutoksia on vuosien varrella ehtinyt tulla.

Tiloilla robotit esimerkiksi hoita-

iisalmi.fi

Iisalmi vastuukuntana ympäristöterveys- ja ympäristönsuojelussa - toimipisteitä on useita

Iisalmessa työskentelee neljä kunnaneläinlääkäriä ja kolme eläintenhoitajaa. Ylä-Savon eläinklinikka on samalla Ylä-Savon ammattiopiston opetusklinikka, ja yksi eläintenhoitaja toimii myös ammatinohjaajana.

Kiuruvedellä työskentelee kolme kunnaneläinlääkäriä, kaksi valvontaeläinlääkäriä ja yksi eläintenhoitaja. Kiuruveden eläinklinikan naapurina toimii yksityinen hevosklinikka Pohama, mikä mahdollistaa, että yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkärit voivat hoitaa hevosta pakkopilttuussa hevosklinikan puolella silloin, kun se on vapaana. Tällöin asiakkaalta peritään 40 euron klinikkamaksu, joka tuloutetaan Pohamalle.

Vieremällä työskentelee kaksi kunnaneläinlääkäriä ja kolmena päivänä viikossa eläintenhoitaja. Sonkajärvellä työskentelee kaksi kunnaneläinlääkäriä, joista toinen käy kahtena päivänä viikossa Vieremällä.

Sonkajärvellä eläintenhoitaja työskentelee kahtena päivänä viikossa.

juurikaan riesana, mutta nykyisin niitä alkaa ilmaantua jo heti kevään edetessä.

Muutos on myös se, että nykyisin lemmikkejä tuodaan aiempaa enemmän muista maista, ja niiden mukana voi tulla sairauksia. Ne voivat eritteiden välityksellä levitä paikallisiin

eläimiin, ja osa voi tarttua ihmisiin.

– Jos eläimen aikoo ottaa muualta, on hyvin tärkeää ottaa selvää, mitä sairauksia voi tulla ja miten niitä voi hoitaa.

Sairauksiin voi esimerkiksi olla hoitoa, mutta hoito voi olla elinikäinen ja hyvin kallis, Ryhänen kertoo.

14

14

Kiireneutraali Iisalmi -kampanja kannustaa vahvistamaan Iisalmi ” on yrittäjä-

sukupolvien rakentama kaupunki.

Alueemme ainutlaatuinen ihmeidentekijöiden yhteisö – yritykset, oppilaitokset, yhdistykset, Iisalmen kaupunki ja ihmiset niiden takana– rakensivat By Iisalmi markkinointija yhteistyöverkoston mahdollistamaan Iisalmen alueen kasvua ja kukoistusta myös tulevaisuudessa.

By Iisalmi on näkyviä tekoja yhteisen hyvän eteen.

Työskentelemme yhdessä kaupunkimme puolesta niin, että se tunnetaan nyt ja tulevaisuudessa ihmeitä tuottavana, hyvinvoivien ihmisten ja yritysten yhteisönä, jossa arvostus ruokkii posi-

tiivista onnistumisen kierrettä.

Tämä yhteistyön voima herättää muualla kiinnostusta, ja moni kyselee sen rakennuspiirustuksia.

By Iisalmi -brändin allekirjoituk- ratkaisee haasteet, vaan täällä tar- keasti uusia asioita, joilla kaupunsessa luvataan ”Emme odota ihmeitä.

Teemme niitä.” Se tarkoittaa, ettei Iisalmessa odoteta, että joku muu

tutaan itse toimeen.

Iisalmelaiseen tapaan yhteisön jäsenet keksivät ja toteuttavat roh-

kilaisten elämästä tehdään vieläkin parempaa, oli kyse sitten ihmisten, yritysten tai luonnon hyvinvoinnista.

Reetta ja Saara testaamaan

IISALMEN IHMEITÄ ihmeellisten vuosien parissa juuri Iisalmessa verrattuna pääkaupunkiseutuun.

Petterinkulma Oy:n viihtyisään

Iisalmen kaupungin ja By Iisalmi

–verkoston Koe Iisalmi! -koeasumisen kampanja herätti tänäkin vuonna runsaasti kiinnostusta ja hakijoita oli ympäri Suomea.

Iisalmi saakin kesäkuun alussa sarjassaan jo viidennen virallisen koeasukkaansa, kun varhaiskasvatuksen opettaja Reetta Sojakka Helsingistä muuttaa kaupunkiin työskennelläkseen kesän ajan Iisalmen kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa. Nyt on ensimmäinen kerta, kun koeasukas on julkisen sektorin palvelukseen pestautunut osaaja – Sojakan kautta päästään seuraamaan, millaista on työ lapsuuden

kaksioon Makkaralahdelle muuttavan Reetan some-viestinnän kautta päästään kurkistamaan siihen, millaista on työskennellä varhaiskasvatuksessa kaupungissa, jossa kasvatukseen ja opetukseen on monin tavoin panostettu. Reetta saa varhaiskasvatuksen opettajana työskennellä eri päiväkodeissa iisalmelaislasten parissa, joten aitoja kohtaamisia on koeasukkaalla varmasti tiedossa. Jo ennen Reetan asettumista Iisalmeen on @koeiisalmi -Instagram-tilissä mielenkiintoista seurattavaa, sillä tuttuun tapaan Ylä-Savon ammattiopiston sisustus- ja restaurointialan artesaaniopiskelijat remontoivat ja sisustavat koeasunnon tulevan iisalmelaisen mieltymykset huomioiden.

Samalla he saavat työelämäkokemus-

ta ja viestintäosaaminenkin karttuu – Iisalmessa ja tieluontevasti projektin myötä. noilla on paljon kohteita, joissa Täysin uutta koeasumisen la- leppoisa ymjia edustaa Workcation #ByIisalmi päristö ja vaik-kokeilu, jossa sosiaalisen median kapa erilaiset yrittäjänä työskentelevä terveys- hoidot ja eläviestinnän asiantuntija Saara Närä mykset tuovat yhdistää työn ja vapaa-ajan asumal- työpäivän lola viikon ajan Spa Hotel Runnissa. maan virkistystä.

Workcation-kokeilu nostaa Saara Ajatuksemme on, Närän kokemusten kautta esille että kokeilun myötä ne monet mahdollisuudet, joita Ii- tällaiset seudultamme salmessa on tarjolla hänen kaltaisil- löytyvät loman ja työn yhleen monipaikkaista työtä tekeville distävät palvelut ja mahdollija yrittäjille. Teemana koeasumises- suudet tunnettaisiin paremmin, ja sa on tänä vuonna kiireneutraalius kenties myös yritykset innostuvat eli hyvinvointi, joka syntyy työn ja kehittämään uusiakin tuotteita ja palautumisen tasapainosta. markkinointia tälle kasvavalle kohderyhmälle, joka voi tehdä työtään Iisalmen kaupungin markki- melkein mistä vain paikasta käsin, nointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski kertoo.

Koski kertoo, että workcation-kokeilu houkutteli hakijoiksi etenkin Terveystieteiden maisteri Saayrittäjiä ja itsensä työllistäjiä. Mo- ra Närä kertoo, että workcation, eli nelle heistä työn ja vapaa-ajan yh- loman ja työn yhdistäminen, kiehdistävä workcation onkin tarpeen, too myös ilmiönä. sillä usein pitkä, yhtäjaksoinen loma – Ajattelen, että Workcationin ei ole mahdollinen. kaltaista työnteon pitäisi olla joka

iisalmi.fi

päivä. Sellaista, että työpäivään mahtuisi palautumista ja rentoutumista lisääviä elementtejä jatkuvan puurtamisen ja raatamisen sijaan.

Työ on keskeinen osa elämää ja siten hyvinvointia, ja tällä hetkellä työ uuvuttaa ihmisiä enemmän kuin koskaan. Sen vuoksi on mietittävä uusia, joustavampia tapoja tehdä työtä, jotta meillä olisi pitkiä työuria vielä tulevaisuudessakin.

– Workcation voi olla yksi ratkaisu palauttavampaan, lempeämpään ja rennompaan työntekoon, pohtii Närä.

15

ARJEN TASAPAINOA Iisalmi on yrittäjäsukupolvien rakentama kaupunki, jossa menestys on syntynyt rohkeudesta, kekseliäisyydestä ja tinkimättämästä osaamisesta.

Menestyksestä kertovat muun muassa monet maailmanluokan vientituotteet, joita seudullamme valmistuu.

Menestystä vaalitaan kaupungissa myös panostamalla koulutukseen ja varhaiskasvatukseen – laadukas kasvatus ja opetus takaavat parhaan alun lapsille ja nuorille.

Harrastusmahdollisuudet niin kulttuurissa kuin liikunnassakin ovat tärkeitä, sillä ilman niiden tarjoamaa aktiivista palautumista ja sosiaalisia kohtaamisia ei elämä olisi yhtä rikasta ja hyvinvoivaa.

Lisäksi lähellä avautuva luonto järvineen, metsineen ja jokineen on Iisalmen vahvuus.

Harvassa paikassa palvelut, upeat uramahdollisuudet ja luonto kohtaavat yhtä vaikuttavasti.

Iisalmen tavoitteena on olla Suomen houkuttelevin seutukau-

punki. Houkuttelevuutta kehittäessä tarkastelukulma kannattaa avata kauempaa, katsoa jopa kansainvälisestä vinkkelistä.

Mitkä asiat ovat niitä aitoja vahvuuksia, jotka voivat houkutella kaupunkiimme uusia osaajia, uusia yrittäjiä – synnyttää uutta, kestävää kasvua?

Kenties meille jo tavanomaisiksi muuttuneet asiat, joita yllä on kuvattu, ovatkin jollekulle toiselle houkuttelevaa luksusta, jotain, josta haaveilla. Jotain, jonka vuoksi

tehdä iso päätös ja muuttaa Iisalmen seudulle.

Kun tämänhetkisiin vahvuuksiin lisätään tulevaisuuden visio olla maailman ensimmäinen kiireneutraali seutukaupunki, syntyy myös uudenlaista tulevaisuususkoa.

Arjen kuormitus, liialliseksi koettu kiire ja niistä syntyvä pahoinvointi ovat globaaleja ilmiöitä, joihin Iisalmen vahvuuksista käsin on mahdollista tehdä myönteisiä muutoksia.

Lyhyet välimatkat, hoitava luonto, matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet, kasvollisesti johdetut vastuulliset, kansainväliset yritykset välittävällä yrityskulttuurilla ja jo olemassa oleva yhdessä kehittämisen, oppimisen ja aikaansaamisen malli – eräänlainen ekosysteemi – ovat Iisalmen tavoitteleman hyvinvointi- ja kiireneutraaliusihmeen ainesosaset.

Tehdään yhdessä kaupunki,

jossa menestys syntyy arjen tasapainosta ja hyvinvoinnista.

Tule mukaan tekemään Iisalmesta

maailman ensimmäistä kiireneutraalia seutukaupunkia!  Ilmianna oman työyhteisösi työhyvinvointiteko  Vinkkaa kiireneutraalista palvelusta  Lue Tositarinoita kiireneutraaliudesta -ystäväkirjaa ja nappaa vinkit omaan arkeesi  Kerro oma tositarinasi kiireneutraaliudesta ja inspiroi muita löytämään uusia palautumisen mahdollisuuksia  Nauti Kiireneutraali Iisalmi -soittolistan biisivalikoimasta  Vinkkaa muuttajalle Muuttajan kiireettömyyslahjasta ja auta häntä löytämään kiireneutraali Iisalmi  Seuraa somessa #byiisalmi #kiireneutraali -tekoja ja postaa omat kiireneutraaliusoivalluksesi  Seuraa Kiireneutraali Iisalmi -liikennemerkkien ohjeita: muista pysähtyä, muista nauttia elämästä!

Tutustu Kiireneutraali Iisalmi -kampanjaan ja tule mukaan yhteisiin tekoihin

iisalmi.fi/kiireneutraali

16

Mohammed Janagi on Kyösti Kokkoselle tuttu kuljettaja. Kokkonen hurauttaa Maaseutupalilla kaupunkiin asioille ainakin kerran viikossa.

Monelle tarpeellinen Pali hakee KYYTILÄISET KUTSUSTA Tikankosken sillan maisemissa nä. Minä tätä palia käytän ihan jo mies seisoo pysäkillä. Huhtikuinen aurinko porottaa. Kyösti Kokkosella on asiaa kaupunkiin.

Kokkonen nousee Maaseutupalin kyytiin ja tutun kuljettajan, Mohammed Janagin kanssa vaihdetaan tervehdykset.

– Eikö nyt kyytiin muita tullutkaan, Kokkonen kysyy Janagilta.

Tällä kertaa ei, mutta joskus matkakumppaneita on ollut samalta suunnalta useampiakin.

– On tässä ollut melkein bussi täyn-

senkin takia, että palvelu säilyisi, Kokkonen kertoo.

Tällä kertaa on asiaa sairaalalle laboratoriokokeisiin. Toisinaan kyydille on tarvis kauppa-asioiden vuoksi.

– Kyllä varsinkin vanhoja ja huonokuntoisia varten on hyvä tämmöinen palvelu olla, Kokkonen sanoo.

Maaseutupalin ohella hän käyttää myös tavallisia linja-autovuoroja tarvittaessa.

– Paluukyydin odotus voi joskus olla meille vanhoille liian pitkä.

Linja-autovuorolla pääsen sitten vähän aikaisemmin takaisin kotiin, Kokkonen kertoo julkisen liikenteen käytöstään.

Janagille työ paliauton kuljettajana on mieleen.

– Tässä saa mukavasti jutella ihmisten kanssa ja tahti on rauhallinen, hän kertoo.

Suomenkieli sujuu savoksikin murtaen kahdeksan vuotta sitten maahan muuttaneelta Janagilta hienosti.

Maa” seutupalikin siirtyi kutsuohjaukseen maaliskuun alussa.

– Ihmisiltä saa paljon positiivista palautetta palikyydistä. Kyllä se on monelle varsinkin täällä maalla asuvalle todella tarpeen.

Palveluliikenteen Pali-autot

palvelevat iisalmelaisia nyt entistä paremmin, kun Maaseutupalikin siirtyi kutsuohjattavuuteen maaliskuun alussa.

– Se tarkoittaa sitä, että Maaseutupali ei aja enää tiettyä reittiä vaan kyytiä keskustaan tarvitseva voi soittaa Palin hakemaan läheltä kotiovea, Iisalmen kaupungin hankinta- ja logistiikka-asiantuntija Lassi Väänänen esittelee.

Auton reviirikin laajeni, koska ajot eivät ole sidottuja enää tiettyihin reitteihin.

– Maaseutupali liikennöi vuorotellen 5-tien itäisillä ja läntisillä kylillä.

Muutoksen toivotaan nostavan Maaseutupalin käyttöastetta ja edesauttavan maaseudulla asumista.

– Kutsuohjauksella vältetään myös turha tyhjänä ajaminen, kuten reit-

iisalmi.fi

tiajossa saattoi käydä. Näin myös palveluntuottajan kannattavuus paranee, päästöt vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee, toteaa Väänänen.

Kaupunkipali puolestaan

on toiminut kutsuperiaatteella jo useamman vuoden.

Väänäsen mukaan Kaupunkipalin käyttöaste on erinomainen.

– Päivittäin kymmenet iisalmelaiset käyttävät Kaupunkipalia. Se liikennöi päivittäin vuorotellen pohjoisella ja eteläisellä kaupunkialueella.

Palipalvelu on tarkoitettu kaikille asukkaille. Matkasta peritään joukkoliikennetaksan mukainen maksu.

Matka maksetaan käteisellä, pankkikortilla tai matkakortilla.

Kuljetuspalvelussa on otettu huomioon erityisesti vanhusten ja toimintarajoitteisten tarpeet. Kaupunkipali on matalalattiamallia, joten pyörätuolin lisäksi esimerkiksi lastenrattaat on helppo saada kyytiin.

Maaseutupalissa on vastaavasti

Pali” palvelu

on tarkoitettu kaikille asukkaille.

pyörätuolinostin.

– Pali-auto noutaa asiakkaan tarvittaessa kotiovelta saakka ja kuljettaa suoraan palvelujen äärelle. Kuljettaja myös auttaa tarvittaessa autoon nousemisessa ja poistumisessa.

Kaupunki on tehnyt Pali-liikennöinnin hankintasopimuksen Mika K. Niskanen Oy:n kanssa. Sopimus on voimassa optiovuosineen 28.2.2028 saakka.

17

Tarinareitit KUTSUVAT TUTUSTUMAAN Ylä-Savo luottaa kulttuuriin,

luontoon ja hiljaisuuteen matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle.

Yhtenä, uutena houkuttimena ovat tarinareitit, jotka julkaistiin toukokuun alussa Outdooractive.com-sivustolla.

– Sivustolta löytyy kaikkiaan kuusi reittiä, joissa on kussakin kuusi-seitsemän käyntikohdetta Ylä-Savon kuntien alueella sekä Rautavaaralla, Kestävää kasvua Ylä-Savon matkailuun -hankkeen projektipäällikkö Kirsi Piirainen sanoo.

Tarinareittien tekeminen oli yksi

hankkeen toimenpiteistä. Sivustoon pääsee tutustumaan maksutta.

Reittien kohteissa ovat mukana Iisalmi ja tienoot -ryhmän noin 35 matkailualan yritystä ja toimijaa, jotka ovat Piiraisen mukaan kiinnostuneita nimenomaan vastuullisesta matkailusta.

Piiraisen mielestä Ylä-Savossa on todella vahva kulttuuriperintö, joka ei ole vain taideteoksia.

– Se on myös vanhoja rakennuksia, perinteitä, tapahtumia, kuten esimerkiksi Eukonkanto. Meillä on todellakin monipuolinen ja rikas kulttuuriperintö, jota ehdottomasti kannattaa hyödyntää matkailussa.

Piirainen toteaa, että on tutkittu tosiasia, että suurin osa matkailijoista on juuri kulttuurista kiinnostuneita niin Suomessa kuin maailmalla.

– Kukaan ei tule paikkakunnalle pelkän majoituksen takia vaan jonkun kiinnostavan kohteen tai tapahtuman vuoksi. Ja tullessaan matkailija käyttää paikkakunnan palveluja, ostaa ruokaa, majoittuu, ostaa pää-

Emmi Tikkanen ja Anu Kemppainen odottavat illan asiakkaita Iisalmen kulttuurikeskuksessa sijaitsevassa Ravintola Tillyssä, joka on yksi tarinareittien kohteista. sylippuja ja niin edelleen.

Piiraisen mielestä tarinareitit

ovat vahva lisä koko Pohjois-Savon matkailulle.

– Voisi ajatella, että esimerkiksi

Kuopiossa ja Tahkolla yöpyjät voisivat tehdä retkiä meidän tarinakohteisiimme.

Verkkosivuston lisäksi tarinareittejä markkinoi myös Iisalmi ja tienoot -ryhmä.

– Muutakin markkinointia on mietinnässä. Tärkeintä on, että matkailumarkkinointi ei lopu hankkeen päättymiseen.

Tarinareitit hyödyntävät muun muassa Juhani Ahoa, Halosten taiteilijasukua, kirkkoja, Koljonvirran historiaa ja luontokohteita, kuten Uuranholia.

Yksi tarinareitin yrityskoh-

Juhani Ahon jalanjäjillä -reitillä pääsee käymään muun muassa kirjailijan kesämökillä.

de on Ravintola Tilly Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Ravintola liittyy Juhani Ahon jalanjäljillä -reittiin.

– Meillä on kehitteillä Viettelys-niminen leivos, joka kertoo tarinaa Juhani Ahon rakkaudesta vaimonsa Vennyn sisareen Tillyyn, Emmi Tikkanen Ravintola Tillystä sanoo.

Myös Ravintola Tillyn kotisivuilta löytyy taustaa Ahon ja Tillyn suhteesta.

Tikkasen mielestä tarinareitit ovat hyvä idea matkailun edistämiseksi.

– Ja ruokaelämykset ovat olen-

iisalmi.fi

Ylä-Savon tarinareitit: Juhani Ahon jalanjäljillä -reitilllä selviää, mikä merkitys synnyinseudulla oli hänen kirjalliseen tuotantoonsa. Aho oli myös kalamiehiä!

Kalastuselämykset odottavat matkailijaa.

Luonto puhuttelee -reitillä koetaan mm. Uuranholi ja Paljakkavuori.

Kirkot kertovat, mikä merkitys niillä on ollut alueen ihmisten elämässä. Kirkkojen kauniit yksityiskohdat ihastuttavat.

Luovasti maisemassa -reitillä kohtaat mm. Halosen taiteilijasukua ja pääset Lapinlahden Taidekadulle ja Väärnin pappilaan.

Koljonvirta virtaa ajassa taaksepäin Suomen sodan aikaan. ”Vesi loi uutta” -reitillä mennään Ylä-Savon teollistumisen ihmeen alkujuurille ja rautaruukkiaikaan.

Kestävää kasvua Ylä-Savon matkailuun -hankkeelle on myönnetty Pohjois-Savon liiton EAKR:n ja Ylä-Savon seuturahan rahoitus. Hanke päättyy 30.8.2023.

Tutustu tarkemmin:

nainen osa elämysmatkailua, jota nämä tarinareitit edustavat. Siksi haluamme kehittää tarinaan liittyvän leivoksen.

Tullessaan matkailija käyttää paikkakunnan palveluja, ostaa ruokaa, majoittuu, ostaa pääsylippuja ja niin edelleen.

18

18

Jelppari jeesaa, KUN ON KYSYTTÄVÄÄ Alkamassa on Kaveri-tunti Juhani

Oppilaat ”innostuivat

Ahon koululla. Oppilaat asettuvat mukavasti luokan lattialle levitettyjen korttien ympärille.

Koulunuorisotyöntekijä Marjo-Riitta Kumpulainen ohjaa. Mukana ovat myös sosionomi-opiskelija Iiris Ollilainen sekä alakouluilta vieraileva koulunuorisotyöntekijä Emma Rönkkö.

– Peli menee niin, että katsotaan mitä kortissa lukee. Kun se on jotain negatiivista, mietitään, mikä olisi sen positiivinen pari, Kumpulainen opastaa.

Kaveri-tunti tyttöjen ja poikien ryhmille on järjestetty opettajien toiveesta, koska on pantu merkille, että oppilailla on ollut kynnystä tulla juttuun keskenään.

– Kokeillaan tätä ryhmäytymistä yhdessä näin, Kumpulainen kannustaa.

Nuoret ovat mukana juonessa.

Koulunuorisotyöntekijät ovat

jo tulleet osaksi Juhani Ahon yläkoululaisten sekä Mansikkaniemen ja Kangaslammin alakoulujen arkea.

Oppilailla on ollut uusia aikuisia kasvoja, joiden hihasta ottaa kiinni, kun kysyttävää koulupäivän aikana ilmaantuu.

– Sellaista asiaa ei olekaan, mitä meiltä ei voisi kysyä, Kumpulainen kiteyttää.

Iisalmeen vakituiseksi koulunuorisotyöntekijäksi keväällä nimitetty Kumpulainen ja hankkeen kautta samaa työtä alakouluilla tekevä Rönkkö liikkuvat siellä, missä lapset ja nuoret ja järjestävät heille monenlaista yhteistä tekemistä.

Koulunuorisotyöntekijän itsenäis-

tuottamaan myös koulun omaa lehteä. sa aletaan haastaa aikuisia.

– Siinäkin tarvitaan opastusta ihan perusasioista, toisen kunnioittamisesta ja empatiasta.

Kumpulainen tekee työtä ylä-

Koulu” nuorisotyön-

Meeri Peltonen, Pipa Ruotsalainen, koulunuorisotyöntekijä Emma Rönkkö, sosionomiopiskelija Iiris Ollilainen, Ida Saarelainen ja koulunuorisotyöntekijä Marjo-Riitta Kumpulainen pelasivat peliä, jossa muun muassa annettiin positiivista palautetta vieruskaverille.

tekijän itsenäistä tointa ei aiemmin suunnatun Yhteinen askel -hank- ohjatulle toiminnalle ja neuvonnalle Iisalmessa keen parissa. on. Jo alakouluikäisillä on haasteita Taustalla on tavoite löytää uu- vuorovaikutuksessa, 5.–6. -luokkatunnettu. tä tointa ei vielä aiemmin Iisalmen kouluissa tunnettu.

Kumpulainen päätyi vakituiseen tehtävään toimittuaan aiemmin Mitä Kuuluu -koulunuorisotyöhankkeessa. Rönkkö puolestaan toteuttaa tehtävää tällä hetkellä pienemmille

sia toimintatapoja ehkäistä lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

– Lasten kanssa opetellaan ennen muuta sosiaalisia ja tunnetaitoja ja kaveritaitoja, Rönkkö kertoo.

Tehtävään kuuluu olla mukana koulupäivän arjessa ja samalla ohjata lapsia harrastustoimintaan.

– Kokemukseni on, että tarvetta

laisten kanssa työskentelevä Rönkkö pohtii.

Uudenlaisia haasteita ovat tuoneet myös ryhmäytymiset maahanmuuttajanuorten kanssa.

– Helposti käy niin, että syntyy erillisiä ryhmiä ja maahanmuuttajanuoret jäävät keskenään, Rönkkö kertoo.

Kuudesluokkalaiset ovat iässä, jos-

a a tt u a i m i i t Ankkuri UUDELLE TIELLE Tiimissä toimivat poliisit Tuomas Hyvönen ja Aleksi Hartikainen,

sairaanhoitaja-päihdetyöntekijä Tiina Tahvanainen ja nuorisotyöntekijä Mirva Mykkänen. Joukkoon kuuluu myös sosiaaliohjaaja, mutta paikka on toistaiseksi täyttämättä.

– Tarkoitus on puuttua varhaisessa vaiheessa esimerkiksi nuoren rikolliseen tai muuten luvattomaan toimintaan, ennaltaehkäistä sitä ja edistää hyvinvointia, Mykkänen kertoo.

– Puutumme matalalla kynnyksellä myös vaikkapa koulukiusaamistapauksiin tai holtittomaan päihteiden käyttöön, jotta kierre saataisiin poikki.

Tarve on Mykkäsen mukaan ilmeinen ja töitä tiimillä riittää.

– Yhteydenottoja tulee paljon, ihan päivittäin niin poliisilta rikosasioista, sosiaalipuolelta, kouluilta, vanhemmilta tai nuorilta itseltään vaikkapa kiusaamisesta ja eritoten somekiusaaminen on viime aikoina vain kasvanut.

– Hankaluuksiin ajautuvat ovat noin 12–17 -vuotiaita, joskus nuorempiakin ja joukossa on niin tyttöjä kuin poikia, Mykkänen kertoo.

Ankkuritiimissä otetaan nuoresta koppi ja harkitaan, mikä on viisain jatkotoimi.

– Joskus riittää, että nuori käy kerran poliisin juttusilla, toiselle sairaanhoitajan tapaaminen on tärkeä päihdeongelman vuoksi.

Ankkuritiimin apu ei ole pitkäkestoista, vaan idea on, että isommissa ongelmissa nuorelle katsotaan jokin jatkosuunnitelma.

Toiminta on Mykkäsen mukaan vaikuttavaa.

– Aika tehokkaasti asioihin päästään puuttumaan ja harvemmin samat nuoret päätyvät tiimiin uudestaan. Toki on heitäkin, joilla ongelmat kasaantuvat, mutta monelle käynti vaikkapa poliisin puheilla on riittävä herätys.

Ankkuritiimin työhön kuuluvat myös muun muassa kouluvierailut ja erilaiset puhujatilaisuudet.

Ankkuritiimissä sairaanhoitaja- päihdetyöntekijän työpanosta on hiljan lisätty 40 prosentista 60 prosenttiin.

Mykkänen hyödyntää Ankkuritiimin työssään myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajan ammattitaitoaan.

Aika tehokkaasti asioihin päästään puuttumaan ja harvemmin samat nuoret päätyvät tiimiin uudestaan.

iisalmi.fi

koululaisten parissa ja tavoitteet ovat paljolti samat kuin alakouluilla.

– Vastaan koulun yhteisöllisestä työstä, tavoitteena on taata työrauhaa, ennaltaehkäistä kiusaamista ja auttaa opettelemaan kaverin kunnioittamista. Paras kaveri ei tarvitse kaikkien kanssa olla, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen, Kumpulainen sanoo.

Hänen työtehtäviinsä kuuluu myös ohjata harrastusten pariin Iisalmen IHME-harrastamisen mallin mukaan.

Hyvänä apuna on muun muassa Nuorisopassi, joka kannustaa kokeilemaan vaikkapa liikuntalajeja maksutta.

Suosituiksi ovat tulleet muun muassa Kumpulaisen kerran viikossa järjestämänsä “relax-välitunnit”, joissa oppilaat saavat rentoutua puolen tunnin ajan.

– Otetaan esiin tyynyt ja patjat ja tehdään vaikkapa mindfulness-harjoituksia. Oppilaiden päivät ovat usein niin täysiä iltojen harrastusmenojenkin takia, että rauhoittumishetki tulee tarpeeseen, Kumpulainen kertoo.

Oppilaat innostuivat Kumpulaisen aloitteesta tuottamaan myös koulun omaa lehteä. Juhani Ahon koululehti ilmestyi huhtikuussa jo viidennen kerran.

– Nuoret kirjoittavat lehteen myös asioista, joista muuten olisi ehkä vaikea puhua.

Koulunuorisotyöntekijän työpanoksen molemmat näkevät tärkeänä.

– Oppilailla on kovia suorituspaineita ja heiltä odotetaan niin paljon, moni nuori voi todella huonosti ja tukea he todella tarvitsevat.

Jelpparin tärkein ominaisuus on kohdata nuoret sellaisina kuin he ovat.

– Tapa, jolla kohtaat nuoren, se juuri on tämän työn punainen lanka, Kumpulainen kiteyttää.

19

Iisalmen Innoittama Pentti Koppinen on ikuistanut taideteokseksi myös Pohjolankadulla sijaitsevan Naistentalon rakennuksen.

Pentti Koppinen TARTTUI SIVELTIMEEN

Ensimmäinen akvarelli puuta- hat puutalot -kirjan lonäkymästä syntyi nelisen vuotta sitten, kun Pentti Koppinen kokeili ikuistaa pensselillä ja väreillä Haukiniemenkadun syksyistä ruskamaisemaa.

Maalaus syntyi valokuvan pohjalta niin kuin Koppisen muutkin työt.

– Olen valokuvannut koko ikäni, aiheet vaihtelevat lapsista matkakuviin ja moneen muuhun. Valokuva sopii hyvin akvarellimaalauksen taustaksi, myös Iisalmen Kameraseuran aktiiveihin kuuluva Koppinen kertoo.

Kameraseuran piirissä hän oli mukana muun muassa toteuttamassa vuonna 2013 julkaistua Valon kosketus -teosta.

Kun Koppinen julkaisi somessa

ensimmäisiä Iisalmen puutaloakverellejaan, kannustusta alkoi tulla ja maalauksia alkoi syntyä. Lopulta häneltä toivottiin näyttelyä, joista ensimmäinen toteutui kolme vuotta sitten.

Innostus johti lopulta myös Van-

Iisalmi on ollut Sasyntymiseen. Teokvonlinnassa syntyVanhoissa sen kuvatekstit neelle Koppiselpuutaloissa laati toimittaja le kotikaupunki Elina Rikkilä 12-vuotiaasta Koppinen näkee ja kirjasta synasti. jotain, jota harvoin tyi puutalojen – Isän työn kohtaa uudemmassa perässä tänne historian kautta mukava pieni aikoinaan muuarkkikatsaus Iisalmen timme. tehtuurissa. historiaan.

Taiteilijan ura houNoin tuhat kirjaa on kutteli jo teini-iässä, lähtenyt maailmalle, Kopmutta suoranaisesti taipinen kertoo. teilijaksi hän ei päätynyt – löytyi kuiTällä hetkellä akvarelleja on myyn- tenkin ammatti, jossa luovuutta päänissä Kahvila Hillassa ja tuotto menee si hyvin hyödyntämään. Koppinen hyväntekeväisyystyöhön Unicefille. päätyi silloisen Iisalmen Osuuskaupan somistajaharjoittelijaksi.

Vanhoissa puutaloissa Koppinen Somistajan tehtävistä hän eteni näkee jotain, jota harvemmin koh- lyhyessä ajassa mainospäälliköksi taa uudemmassa arkkitehtuurissa. ja suoritti työn ohessa alan opin– Vanhoissa rakennuksissa on visu- not silloisessa Markkinointi-insaalista kauneutta, jossa silmä lepää. tituutissa.

Sääli, että kaupungista on aikanaan – Taiteen tekemistä harrastin niinä taloja hävitetty, mutta on tietysti aikoina välillä enemmänkin, kävin niinkin, että arvot muuttuvat aikojen muun muassa taiteilija Osmo Monsaatossa, Koppinen pohtii. ton opissa kansalaisopistossa ja yksi työni oli näyttelyssäkin mukana.

”

Katso lisää iisalmi.fi sekä FB, IG, LinkedIn, Twitter ja YouTube -ikonit.

iisalmi.fi

– Se oli maalaus Paul McCartneysta ja Iisalmen kaupunki osti työn näyttelystä, Koppinen muistelee 1980-90 -luvun aikoja.

Työura vei vauhdilla eteenpäin

elämään ja sen kehitykseen.

– Iisalmi on oikein hyvinvoiva kaupunki, ja se on menestyvän elinkeinoelämän ansiota. Isot yritykset menestyvät ja työllistävät.

ja taideharrastus jäi pitkäksi aikaa Koppinen sanoo viihtyneenvähemmälle. Koppinen päätyi perus- sä Iisalmessa aina hyvin. Työelämä tamaan oman mainosalan yrityksen imaisi tiiviisti mukaansa ja Iisalmi vuonna 1991. Yrityksensä hän möi ja tarjosi myös yrittäjänä luontaiset jäi eläkkeelle vuonna 2011. mahdollisuudet mennä eteenpäin.

– Työurani oli mielenkiintoista aiTaideharrastukselleen hän antaa kaa. Näin mainos- ja media-alan ison eläkepäivinään edelleen pajon aikaa. muutoksen käsillä tekemisestä tieto- Puutaloaiheet ovat tallella ja niihin kone-aikaan. Olen aina ollut tekno- hän soveltaa nyt uusia tekniikoita. logiasta kiinnostunut – Olen tehnyt aiheista puuja ala on tarjonnut piirroksia ja paraikaa teen paljon mahdollipahvigrafiikkaa, joka on suuksia toimia eräänlaista syväpainoIisalmi on myös innoKatsotaan oikein hyvinvoiva tekniikkaa. vaattorina, nyt tässä, tuleeko Koppinen vielä uusia näytkaupunki. Se on sanoo. telyitä. menestyvän Työ tarKoppisen teoksiin elinkeinoelämän josi tietynvoi tutustua hänen laisen näkövanhatpuutalot-fi -siansiota. alapaikan myös vustollaan. kaupungin talous-

”

Elämänmakuisia elämyksiä

a Väärnin Pappil

Hotel Golden Dome

Ruukin tupa rvi ajä

Jyrkän kylä, Sonk

Lapinlahti

Iisalmi

Karjalanpiirakkapaja

Suomalaisen musiikin kahvikonsertti

Karjalanpiirakka on herkullinen raja-karjalaisten evakkojen tuoma perinneruoka. Opi piirakan rypytystekniikka piirakkamestarin johdolla.

Pajan toteutuspaikka on Hotel Golden Dome, joka edustaa sisustukseltaan bysanttilaista kulttuuria ja jossa ortodoksisuus näkyy vahvasti. Päiväkahvit piirakoita syöden. Muistoksi mukaan piirakkapulikka ja reseptit.

Koe tunnelmallinen kahvikonsertti historiallisessa pappilamiljöössä. Ammattimuusikot esittävät mm. Jean Sibeliuksen ja Oskar Merikannon musiikkia. Kuulet esitettävistä kappaleista ja säveltäjistä mieleenpainuvia tarinoita. Pianolla ja viululla soitettavat sävelet täyttävät salin, kuuletko kuinka ne kertovat tarinaa?

Luontoelämys meloen ja vaeltaen

Tämä upea luontoretki vie teidät meloen Kiltuajärven kautta Haajaisten järvelle, jossa yövytte idyllisessä, kelohirsisessä saunallisessa eräkämpässä, oman saaren rauhassa. Aamulla jatkatte meloen kiusalankankaalle, josta matka jatkuu vaeltaen takaisin Ruukin Tuvalle. Melonta n.15km. Vaellus n.15km.

Metsäkartano

Villa Kirmakka Pielavesi

Harjun Navetta

Rautavaara

Savusaunan lempeyttä koko keholle

Vieremä

Yhteisiä hetkiä Metsäkartanolla

Savusaunan pehmeissä löylyissä rentoutat mieltä ja kehoa välillä pulahtaen puhtaan Koivujärven aaltoihin nauttien auringonlaskun säteistä. Varaa oma savusaunavuoro järven rannalla sijaitsevan laadukkaan mökin varaamisen yhteydessä.

Tuo tiimisi, perheesi tai ystäväsi keskelle upeinta erämaaluontoa ja majoitu yö viihtyisässä lomahuoneistossa: hyvää ruokaa, hauskoja lajikokeiluja ja puusaunan lämmitystä.

KATSO LISÄÄ iisalmijatienoot.fi

Kokousta ja juhli Harjun Navetalla Harjun Navetta on modernin tyylikäs juhlatila keskellä kauneinta maalaismaisemaa. Meillä järjestät kokoukset, tiimipäivät, illalliset ja perhejuhlat 15–45 henkilölle. Autamme tarvittaessa tarjoiluiden järjestämisessä.

IISALMI • KIURUVESI • LAPINLAHTI • RAUTAVAARA • SONKAJÄRVI • VIEREMÄ

Ikimuistoiset tapahtumat

Iisalmi

Iisalmi

Sonkajärvi

9.-10.6.2023

8.-11.6.2023

30.6.-1.7.2023

7.-8.7.20223

MadFest

Lain§uojattomat

Eukonkannon MM-kisat

Oluset

Iisalmi

Iisalmi

Kiuruvesi

12.-16.7.2023

21.-22.7.2023

Iskelmäviikko

Runnirock

Koljonvirta teatteri

klo 18 Iisalmen tori

SHOP

IPK - Sauna - Golf Megazone -Videopelit Ponsse Shop - Iisalmi Info

IPK - Sauna - Golf Iisalmi ja tienoot neuvonta & Tourist Info palvelee Megazone -Videopelit

Karhun Kellarissa Kauppakadulla Iisalmessa. Neuvonta, esitteet ja kartat, Ponsse Collection ja IPK:n fanituotteet.

Kauppakatu 13, 74100 Iisalmi p. 044 9874 100, kellari@ipk.fi

6.7.-12.8.2023

24/7

Iisalmi

Vieremä

5.5. | 27.5. | 23.6. | 21.7. | 18.8.

Vieremän ravit

Lisää tietoa tienoista

www.iisalmijatienoot.fi

KAJAANI KUUSAMO

OULU ROVANIEMI

SUKEVA VIEREMÄ

KOKKOLA

SONKAJÄRVI NURMES

KIURUVESI IISALMI

Ponsse Shop - Iisalmi Info

RAUTAVAARA

@iisalmijatienoot #iisalmijatienoot #iisalmiregion

LAPINLAHTI PIELAVESI

JYVÄSKYLÄ

KEITELE

KUOPIO HELSINKI