IISALMI-lehti, syksy 2019 by Iisalmen kaupunki

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Iisalmi

-lehti Syksy

IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

2019

Tässä lehdessä: Lapset uuteen kouluun ja pyörällä töihin

 SIVU 4

Iisalmi tarjoaa häät – hääparihaku käynnissä Töihin puun ja raudan menestysyrityksiin Digitaalisuus – luonteva osa koulupäivää

  SIVU 6-7

 SIVU 10-11  SIVU 15

Kohta 50-vuotias Uusi Iisalmi syntyi 50 vuotta sitten. Suurempi maalaiskunta ja pienempi kaupunki muodostivat ”Suur-Iisalmen” vuoden 1970 alusta lähtien. Vuoden 2020 alussa olisi aihetta pienimuotoisiin 50-vuotismuisteluihin, arvioihin yhteennivoutumisesta ja myös tulevaisuuden sihtailuun. Siinä se menisi uudenvuoden juhlimisen seassa. Päätökset kuntien yhdistymisestä tehtiin käytännössä yksimielisesti niin maalaiskunnan kuin kaupunginkin valtuustoissa. Maalaiskunnan päätökseen liitettiin pari eriävää mielipidettä. Puoli vuosisataa sitten tehty päätös onnistui, vaikka epäilyjäkin esitettiin. Yhdistymissopimuksessa korostettiinkin kunnallisten palvelujen turvaamista koko kaupungin alueella. Se heijasteli tärkeintä tavoitetta: koko Iisalmesta ja kaikista iisalmelaisista on pidettävä tasapuolisesti huolta. Ei tuo kirjaus ole menettänyt merkitystään nyt, kun siirrymme 2020-luvulle. Kuntaliitoksen hetkellä Iisalmi oli pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki. Ykkössijaa mainostettiin, ja siitä otettiin irti myönteistä julkisuutta. Vuodelta 1970 peräisin olevassa Ylä-Savo esitteessä oli runollinen ote: ”Idyllisen Ylä- Savon helmi on sen sydämessä kiihkeästi pamppaileva Iisalmen kaupunki savolaisine toreineen ja kauppahalleineen.” Iisalmella ja koko Ylä- Savolla on nykyään myönteinen julkisuuskuva. Paljon parjattu ”etelän metiakin” raportoi kaupunkimme ja seutumme asioista ja tapahtumista yllättävän tiheästi myönteisillä arvioilla - jopa myönteisemmin kuin paikalliset. Kunnan kuva muodostuu monista tekijöistä. Erityisesti menestyvät yritykset, uteliaisuutta herättävät tapahtumat, mielenkiintoiset henkilöt ja omintakeinen yleisilme määrittelevät tunnettui-

Iisalmi on Suomen menestyneimpiä seutukaupunkeja. Seppo Kääriäinen Ministeri suuden ja maineen. Näistä muodostuu niin pitokuin vetovoimakin.

Maine ja tulevaisuus tehdään itse ja yhdessä. Totta kai kaupunkimme ongelma on sama kuin lähes kaikilla alueilla: väki vähenee ja vanhenee. Mutta olennaista onkin, annetaanko valitusvirrelle ylivalta vai ponnistellaanko yhdessä ehomman tulevaisuuden puolesta. Ei elämä lopu meneillään olevaan murrokseen. Iisalmi on Suomen menestyneimpiä seutukaupunkeja. On hieno asia, että Rinteen hallitus on tunnustanut seutukaupunkien merkityksen koko Suomen taloudelle ja alueelliselle tasapainolle. Kansainvälisillä markkinoilla menestyvät iisalmelaisyritykset ovat tehneet Iisalmelle ja Ylä-Savolle kaiken päälle uskomattoman vaikuttavaa mainosta. Iisalmen ja kaikkien seutukaupunkien näkökulmasta kaksi asiaa nousee ylitse muiden: yhtäältä saavutettavuus ja liikenneyhteydet ja toisaalta koulutuspaikat. Näissä seutukunnalla on oikeus vaatia valtiovallalta tasavertaista kohtelua. Eikä työ näiden alueellisten tasa-arvotavoitteiden puolesta pääty milloinkaan, oli maassa millainen hallitus tahansa. Keskittyminen on väkevä, mutta

ei voittamaton virta. Hetkellisistä takaiskuista ei pidä lannistua eikä juuttua niiden märehtimiseen, syyttelyistä puhumattakaan. Yhteyksien valtakunnan päätöksentekijöihin täytyy olla liukkaassa kunnossa. Se onkin ollut historiassa yksi iisalmelaisen ja yläsavolaisen vaikuttamisen tavaramerkki. Mutta olennaista on tunnistaa se, että tulevaisuuden avaimet ovat Iisalmella itsellään. Usko tulevaisuuteen, luottamukseen perustuva yhteistyö maakunnan sisällä ja hyvät yhteydet tasavallan vaikuttajiin takaavat menestyksen paremmin kuin äänekkäinkin valitusvirsi.

Yhä tärkeämmäksi on muodostunut kaupungin yleisilme nimenomaan yhteistyön näkökulmasta. Reilu yhteistyö vie paremmin perille kuin riiteleväisyys. Ja se on iisalmelaisten itsensä käsissä. En tarkoita elotonta yksimielisyyttä. Eri mieltä oleminen on eri asia kuin riitely. Aito yhteisymmärrys perustuu avoimiin keskusteluihin ja sovittelukykyihin. Neuvonpidoilla on löydetty useimmiten yhteisymmärrys. Iisalmen poliittinen kulttuuri on terveellä pohjalla. Sitä kannattaa vaalia. Palaan 50 vuoden takaiseen. Muistan, kun meikäläiseltäkin - silloiselta lukujaan viimeistelleeltä opiskelijalta- kyseltiin pääkaupungissa, mistä johtuu kotiseutuni päättäjien yhteistyökykyisyys. Sittemmin Iisalmi ja Ylä-Savo on mainittu toistuvasti paljon puhuvana esimerkkinä seutukunnan yhteistyön voimasta ja siihen perustuvista saavutuksista. Olisiko paikallaan 50 vuoden kokemusten valossa yhdessä pohtia kunnianhimoisempaa yhteistyötä ? Ainakin aika kyselee sellaista. Ja mahdollisuuksiakin on.

Usko ja luotto tulevaisuuteen on kova Väki vähenee meillä Pohjois-Savossa, mutta miten käy lopulta pitojen? Tätä tutusta sanonnasta johdettua kysymystä olen pohtinut viime aikojen väestöennusteiden ja -trendien myötä. Jos suunta ei muutu, vähenee väki yksistään Pohjois-Savossa vajaalla 20 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Tahti on siis noin tuhat asukasta vuodessa. Ylä-Savo ja Iisalmi eivät ole erillinen saareke, jota trendit eivät koettelisi. Väkiluvun alenemaa vastaan tehdään meillä kovasti töitä. Visionamme Iisalmessa on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030. Tavoite on täysin saavutettavissa ja Iisalmi sijoittuikin keväällä 2019 tehdyssä seutukaupunkitutkimuksessa sekä veto- että pitovoiman saralla kärkikymmenikköön. Kaupunki tekee osansa alueen veto- ja pitovoiman eteen, jotta asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat kohdillaan. Jo nyt Iisalmessa esimerkiksi koululaiset saavat keskimääräistä enemmän opetusta, ja pyrimme muutenkin rakentamaan lapsimyönteistä ilmapiiriä. Vaikka ilmapiiri on suotuisa, ei meillä, kuten ei muuallakaan, lapsia synny entiseen malliin. Kehitystä voi luonnehtia nopeaksi ja dramaattiseksi.

Iisalmen kaupunki tekee parhaansa, että kuntalaisille taataan mahdollisuudet elää ja viihtyä. Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Yksi syy syntyvyyden alenemaan on muuttuneiden asenteiden lisäksi nuorten epävarmuus tulevasta, mikä muun muassa nostaa ensisynnyttäjien keski-ikää. ”Millenniaalit ovat varovaista sukupolvea, ja se näkyy myös suhtautumisessa vanhemmuuteen”, pohti tutkimusprofessori Anna Rotkirch 13.10. Helsingin Sanomissa. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö epävarmuutta olisi ennenkin ollut. Nykyaikaa leimaa kuitenkin uudella tavalla pyrkimys elämän eri osa-alueiden optimointiin ennen perheen perustamista. Vaikka tasa-arvo ei maassamme ole täydellinen, on

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI

Jakelu iisalmelaisiin kotitalouksiin, naapurikuntien taajamiin sekä Kuopion ja Siilinjärven alueelle.

PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi

Suomessa naisten asema kuitenkin maailman kärkeä. Tästäkin huolimatta syntyvyys alenee meillä jyrkimmin, ja tämä luo paineita erityisesti tulevaisuuden julkiseen talouteen, joka kuntasektorilla jo nyt näyttää sakkaamisen merkkejä. Yksin Pohjois-Savossa tehdään miinusta noin 90 miljoonan euron lottopotin verran, kuten Savon Sanomat 10.10. havainnollisti.

Vaikka jättipotteja ei Iisalmen seudulle ole hetkeen tullut, ovat alueemme vahvat yritykset olleet suuriakin lottovoittoja parempia osumia seudullemme. Kun huippuyritykset tarjoavat työtä ja toimeentuloa sekä Iisalmen kaupunki tekee parhaansa, että kuntalaisille taataan mahdollisuudet elää ja viihtyä, pitäisi alueellamme olla veto- ja pitovoimaa. Usko ja luotto tulevaisuuteen onkin kova. Kaupungin lokakuussa alkanut markkinointikampanja viestii tätäkin sanomaa. Väestöennusteet näyttävät Iisalmenkin osalta karuilta, mutta teemme parhaamme, että ennusteet eivät kävisi toteen. Uskallankin väittää, että meillä pidot paranevat myös siinä tapauksessa, että väkiluku kasvaisi. Emmekä odota täällä ihmeitä, me teemme niitä.

Päätoimittaja: Laura Koski Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino (Kajaani) ja Lehtisepät (Pieksämäki) Painosmäärä: 21 000 + 22 000 Jakelu: Jakelumasters ja Savon Jakelu Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki ja Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy

Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen sanoo, että paikkakunnalla on aloitettu jo vuosia sitten työ imagon vahvistamiseksi ja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi.

Uskomme parempaan huomiseen Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen haluaa pyyhkiä pöytää jokunen viikko sitten julkitulleilla väestöennusteilla. Hän on joskus kuullut sanonnan “vale, emävale ja tilasto.” Ronkainen haluaa muistuttaa, että kyseessä on trendiin perustuva ennuste, joka laaditaan edellisten vuosien toteutumien perusteella. – Ennuste on tehty sen pohjalta, mitä Iisalmessa on aiemmin tapahtunut. Se ei välttämättä ole ollenkaan sama kuin tulevaisuus, hän sanoo. Iisalmessa on jo muutaman vuoden ajan tehty paljon töitä kaupungin imagon parantamiseen. Oma kampanjointi ja uusien asukkaiden houkuttelu alkoi jo reilut kolme vuotta sitten, kun By Iisalmi -työ aloitettiin. – Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä jo pitkään. Iisalmen tunnettavuus on varmasti viime vuosina lisääntynyt ja mielenkiinto Iisalmea kohtaan on kasvanut. Oikeastaan olemme edelläkävijöitä, sillä jotkut seudut havahtuvat tilanteeseen vasta nyt. By Iisalmi –markkinoinnin ydin ovat yritykset ja niiden työvoiman tarve. Ronkainen on monta kertaa kuullut kollegojensa vähän kateellisina toteavan, että harvalla seudulla on varaa pistää markkinoinnissa pöytään niin hyvä työllistäjiä kuin Olvi, Ponsse ja kansainvälisiä

Iisalmelaiset tiedostavat oman iisalmelaisuutensa ja ovat nykyisin ylpeitä kotikaupungistaan. osaajia tarvitseva Genelec. – Jos markkinoisimme vain Koljonvirtaa ja puhdasta luontoa, viestimme hukkuisi samanlaisten joukkoon ja ehkä häviäisimme kisan isolle nähtävyyspaikoille ja Lapille. Mutta kun meidän kärkinä ovat yritykset, osaajien tarve ja työpaikat, sanomamme on erilainen.

By Iisalmi -työ on Ronkaisen mukaan tuloksekasta. Yhteistyö yritysten kanssa on ollut toimivaa ja markkinoinnin tarve jatkuvaa: Iisalmessa on kuukaudesta toiseen avoinna noin 250 työpaikkaa koko ajan. – Me markkinoimme oikeastaan työpaikkoja, asuminen tulee siinä sivussa. Siksi uskomme, että tämä tie toimii. Ja siksi ainakin minä haluan uskoa siihen, että vanhoihin tietoihin perustuvat ennusteet eivät meidän kohdaltamme toteudu. Ronkainen uskoo, että myös Ii-

salmen identiteetti on kasvanut. Iisalmelaiset tiedostavat oman iisalmelaisuutensa ja ovat nykyisin ylpeitä kotikaupungistaan. – Aina näin ei ole ollut. Olemme onnistuneet lisäämään Iisalmen elinvoimaisuutta ja seudun identiteettiä. Kun Helsingin Sanomat ja valtakunnalliset talouslehdet kirjoittavat meistä, olemme oikealla tiellä. Ronkainen muistuttaa, että Ponsse on rekrytoinut viime vuosien jatkuvasti lisää, samoin muut kärkiyritykset. Ja kun kärkiyrityksillä menee hyvin, se ruokkii koko Ylä-Savon alueen alihankkijaverkostoa. – Ylä-Savo on viennissä edelleen Pohjois-Savon kärjessä.

Iisalmi on kiinnostava paikkakunta monien työssäkävijöiden mielestä. Ronkainen muistuttaa, että esimerkiksi kuopiolaisia käy päivittäin töissä Iisalmessa ja vastaavasti iisalmelaisia käy Kuopiossa. Kodin ja työpaikan välistä matkaa tahkoaville Iisalmi haluaa tuoda esille arjen helppouden ja asumisen mukavuudet. Puhumattakaan siitä, että luonto oikeasti on lähellä. – Meillä asiointimatkat ovat lyhyitä. Töihin, kauppoihin ja ennen kaikkea harrastuksiin on helppo

kulkea. Harrastavien lasten vanhemmille Iisalmi on juuri sopivan kokoinen. Ronkainen tietää, että useat Iisalmessa työssä käyvät kuopiolaiset ovat lopulta päätyneet muuttamaan Iisalmeen. Kahden tunnin päivittäisen ajomatkan voisi ainakin lapsiperheissä käyttää mielekkäämminkin. – Kun erilaisista trendeistä puhutaan, niin yksi nouseva trendi on se, että vapaa-ajan arvostus nousee. Lyhyet työmatkat lisäävät vapaa-aikaa, sehän on selvä, Ronkainen sanoo.

Iisalmen vetovoimaisuus näkyy Ronkaisen mukaan juuri nyt katukuvassa. Kaupungin keskustaan on jälleen nousemassa uusia kerrostaloja. Samaan aikaan Paloisjärven rantaan rakennetaan rivitaloja ja keskustaan torin laidalle rakennetaan palveluasuntoja. – Iisalmessa ei ole vuosikausiin rakennettu yhtä paljon kuin tänä ja ensi vuonna. Kaupunkiin valmistuu ennätysmäärä asuntoja, hän sanoo. Kerros- ja rivitalojen lisäksi myös omakotitarjonta Iisalmessa on herkullinen. Valmiiden omakotitalojen lisäksi myös tonttivaran-

toa on monipuolisesti eri puolilla kaupunkia. – Omakotitalon voi löytää tai rakentaa varttitunnin päähän torilta. Se on sellaista luksusta, jota monissa kaupungeissa kadehditaan. Ronkainen tietää myös, että usein asumiskustannukset ovat korkeita. Siihenkin Iisalmi on varteenotettava vaihtoehto.

Ronkainen tietää, että varsinkin lapsiperheille arjen sujuvuus ja helppous on iso asia. Sen lisäksi Iisalmessa otetaan huomioon asumisen trendit. – Lapsiperheet arvostavat helppoa arkea, mutta vapaa-ajan arvostus on muutenkin nousussa. Iisalmessa hiihtolenkille pääsee melkeinpä kotiovelta ja harrastustarjonta on yllättävän laajaa. Kuopiossa on KuPS ja KalPa, mutta iisalmelaisseurat tekevät tiivistä yhteistyötä molempien seurojen kanssa, jos intoa tai taitoa riittää liigatasolle saakka. – Jos iisalmelainen tarvitsee jotain mitä täällä ei ole, on Kuopioon vain tunnin ajomatka. Näin nopeita välimatkoja ei suuressa maailmassa ole, Ronkainen vertaa.

Lapset uuteen polkupyörällä Iisalmi tarjoaa meille tällä hetkellä erinomaisen ympäristön. Vaikka työmatka ei ennenkään ollut kuin vajaan puoli tuntia, on se nyt vielä lyhyempi. Lapsiperheelle on tärkeää, että on aikaa olla lasten kanssa.

Iisalmelaiset Merja ja Juhani Niiranen tiesivät viime keväänä, mitä olivat Iisalmesta hakemassa. Vuosikausien pendelöinti kodin ja työpaikan välillä sai lapinlahtelaispariskunnan miettimään Iisalmeen muuttamista ja kriteerit olivat selvät. – Lapsille pitää olla terve ja puhdas koulu ja meidän pitää päästä pyörällä töihin, Merja Niiranen luettelee. Juhani laskee ajaneensa kodin ja työpaikan välillä viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikkiaan 132 000 kilometriä. – Työmatka kesti ennen lähes puoli tuntia, mutta jatkossa vain kymmenen minuuttia, hän sanoo. Hieman Lapinlahden taajaman ulkopuolella asunut pariskunta aloittaa talonrakentamisen marraskuussa, mikäli rakennusluvat ja muut paperiasiat järjestyvät sopivassa aikataulussa. Uuden talon tulisi olla valmis ensi kesän loppupuolella Linkinniemen ja Lippuniemen välimaastoon, mistä he lopulta tonttinsa ostivat. Kymmenen vuotta sitten Lapinlahdelle omakotitalon rakentanut pariskunta valitsi tuolloin asuinpaikakseen Lapinlahden, koska Iisalmessa ei vielä silloin ollut imua. Juhani on kotoisin Iisalmesta ja Merja Varpaisjärveltä, mutta opiskellut aikoinaan Iisalmessa.

– Kun täältä lähdimme opiskelemaan Ouluun, ei Iisalmeen palaaminen tullut mieleenkään, he myöntävät. Kun opinnot päättyivät kymmenen vuotta sitten, Siilinjärven ja Kuopion suunta tuntui houkuttelevammalta - siksi he rakensivat talon Lapinlahdelle, mistä olisi Kuopioon lyhyempi matka. – Lisäksi Merjan toinen työpaikka oli silloin jo Varpaisjärvellä, joten Lapinlahdelta oli lyhyt matka sinne, Juhani perustelee. Merja työskentelee edelleen osa-aikaisesti Varpaisjärvellä, mutta tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut etätyön tekemisen myös Iisalmesta.

Nyt tilanne on kuitenkin se, että molemmat ovat kulkeneet töissä Iisalmessa jo vuosikaudet. Kahdella autolla saman välimatkan ajamisen mitta tuli täyteen. – Viime talvena katselimme ensin myynnissä olleita omakotitaloja sekä tonttitarjontaa. Noin kymmenen vuoden ikäisiä taloja oli myynnissä useita, samoin sitä vanhempia. Me kuitenkin haimme uudempia. Myöskään tonttitarjonnasta ei sopivaa löytynyt. Noin tuhannen neliön tontteja oli tarjolla useita eri puolilla kaupunkia, mutta Niiraset hakivat isompaa. – Meidän kriteereinä oli saada lapset Kauppis-Heikin tai Kangaslammin kouluun ja itselle sopivan

Merja ja Juhani Niiranen löysivät tontin mukavalta paikalta Iisalmesta: Juhanin lapsuudenkotiin on vain 700 metrin matka, joten paluumuuttajilla on sosiaalinen verkosto lähellä.

lyhyt työmatka. Siksi ensimerkiksi Ohenmäki ja Partala tippuivat vaihtoehdoista pois, he kertovat. Nyt oman kodin rakentaminen Iisalmeen on jo alkanut. Tontilla on päästy jo tositoimiin ja haaveista on tulossa totta. – Iisalmi tarjoaa meille tällä hetkellä erinomaisen ympäristön. Vaikka työmatka ei ennenkään ollut kuin vajaan puoli tuntia, on se nyt vielä lyhyempi. Lapsiperheelle on tärkeää, että on aikaa olla lasten kanssa, Niiraset sanovat. – Työmatkassa säästö ei meille ole niin iso, mutta enemmän hyödymme lyhyistä välimatkoista sitten, kun lapsia aletaan kuljettaa harrastuksiin. Silloin lyhyet etäisyydet ovat kullanarvoinen asia, he iloitsevat.

Tonttitarjontaa riittää Ylä-Savon paikkatietopalvelusta löytyy hyvin ajantaisainen tieto vapaista tonteista.

Iisalmen alueella riittää halukkaille omakotirakentajille tontteja useiksi vuosiksi. Kaavoitettuja tontteja on tarjolla lukusia ja suuressa osassa on kunnallistekniikka valmiina, vain rakentajat puuttuvat. Kaupungin kaavoituspäällikkö Sari Niemi iloitsee, että myös tonttireserviä on kymmenittäin, mikäli jo olemassa oleva tonttivaranto täyttyy.

– Iisalmessa on aika mukava tilanne. Vaikka emme pystykään tarjoamaan järvenrantatonttia kaupungin keskustassa, niin melkein kuitenkin. Pihlajaharju on yksi lähivuosien merkittävä alue. Tällä hetkellä siellä on vapaana vajaat kymmenen tonttia, mutta ensi kesänä alkaa kunnallistekniikan rakentaminen alueen laajennukselle. – Pihlajaharjuntietä jatketaan ja

sen varteen tulee seuraavassa vaiheessa parikymmentä uutta tonttia, Niemi sanoo. Vapaita omakotitontteja löytyy tällä hetkellä myös Partalasta ja Kirkonsalmen länsirannalta, Pihlajaharjusta ja Ohenmäestä. – Myös Peltosalmella on valmiita tontteja, joten aika tasaisesti eri puolilta kaupunkia löytyy. Jos pelkästään sijaintien perusteella katsottaisiin, niin ponsselaisille

kouluun, omalle työpaikalle

tulevinakin vuosina sopivia tontteja olisi Partalassa ja Pihlajaharjussa, Normetin väelle Peltosalmella ja Ohenmäessä. Pihlajaharjun lisäksi tulevia vuosia ajatellen tonttireserviä on myös Partalassa, Veturitallinrannassa ja Ohenmäessä sekä yksityisomistuksessa olevassa Venakkoniemessä. – Tonttitilanne Iisalmessa on hyvä, sillä suurin osa tonteista

sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Iisalmessa on mahdollisuus niin kaupunkimaiseen kuin maaseutumaiseenkin asumiseen.

Omakotitonttien koot vaihtelevat pienistä isompiin. Näppärän kokoisia, tuhannen neliön molemmin puolin olevia tontteja on runsaasti, mutta myös lähes parin tuhannen neliön tontteja

on eri puolilla kaupunkia. Omakotitonttien lisäksi Niemi iloitsee myös kaupunkirakentamisesta. Pitää mennä ajassa kauas taaksepäin, jotta keskustassa on näkynyt yhtä paljon korkeita nostureita kuin nyt. – Virranpuiston kerrostalot ovat osoitus siitä, että myös keskusta-asuminen kiinnostaa. Myös Veturitallin rannassa pienker-

rostalot ja rivitalot viestivät sitä samaa. Kaupungissa on nyt rakennusvauhti päällä ja uusille asunnoille tarvetta. Torin nurkalle on lisäksi nousemassa Vetrean ja Petterinkulman yhteishankkeena palvelutalo ikäihmisille. Vilkkaan asuntorakentamisen lisäksi Iisalmessa on

monipuolinen reservi myös teollisuustonteille. – Teollisuustonteissa Soinlahti on meidän ykkösalue, siellä on jo infraa valmiina. Vanhan viitostien varrella olevilla tonteilla on myös erinomaiset liikenneyhteydet, Niemi vihjaa.

VOITA UNELMIEN HÄÄT IISALMESSA Tässä ne ovat – ikimuistoisen ihmeelliset, intiimit häät, joista olet aina unelmoinut. #LoveByIisalmi tarjoaa sinulle elämäsi hääjuhlat, joista ei läheisyyttä, intiimejä elämyksiä ja mediajulkisuutta puutu. Tarjolla on upea hääillallinen ja uniikki ohjelma maailman pienimmässä ravintolassa, Ravintola Kuapissa, Lucia-Lasipaviljonki hääparin ja -vieraiden käyttöön hääillaksi, unohtumaton hääyö hääparin valitsemassa Iisalmi ja tienoot -kohteessa, mittatilaustyönä suunnitellut huomenlahjat molemmille sekä Olvin hääparille nimikoimat oluet (palkintojen arvo yhteensä n. 2 000 €).

SANO TAHDON JA ILMOITTAUDU KILPAILUUN OSOITTEESSA

IISALMI.FI/LOVEBYIISALMI

#LoveByIisalmi – tekoja rakkauden puolesta Iisalmi on yhteisö, jossa rakkaus voittaa kaiken. Meille asukkaidemme onnellisuus on sydämen asia. Siksi teemme joka päivä tekoja yhteisömme hyvinvoinnin ja huomisen eteen. Jotta sinä voisit rakastaa ja olla rakastettu – Iisalmessa.

 IISALMI HOUKUTTELEE HÄILLÄ: Rakkaus on parasta pitovoimaa! Iisalmen visiona on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki 2030. Yhä kiihtyvässä kaupungistumisen trendissä Iisalmi tunnistaa muutosajureita, joihin se kokee voivansa vastata omilla vahvuuksillaan. Suurempien kaupunkien hektisen elämän vastapainoksi seutukaupunki Iisalmi tarjoaa ihmisenmyötäistä elämää yhteisöllisessä ilmapiirissä. Iisalmessa ihminen voi olla yhtä aikaa maalla ja maailmalla – hellässä, rakastettavassa pikkukaupungissa ja kansainvälisen uran pyörteissä. Tuodakseen esille pehmeämpää puoltaan ja muistuttaakseen, kuinka monella tavalla hyvä paikka rakkaudelle, parisuhteelle ja perheelle Iisalmi onkaan, on kaupunki By Iisalmi -kumppaneineen lanseerannut #LoveByIisalmi -kampanjan. Kampanjan koukkuna on intiimit hääjuhlat Ravintola Kuapissa – ne tarjotaan täysin ilmaiseksi yleisöäänestyksen voittavalle parille. – Häät ovat perinteikäs sitoutumisen riitti ja symboli tulevaisuususkolle. Toki pariskuntien tilanteet ovat kirjavia, mutta yhä tänäänkin moni perustaa perheen ja hankkii lapsia sitouduttuaan parisuhteeseen – eli kenties LoveByIisalmi -kampanja onnistuu rohkaisemaan myös lasten hankintaan!, toteaa Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Hiät Kuapissa ideoitiin Pitovoimatyöpajassa

Iisalmen kaupunki järjesti osallistuvan budjetoinnin toteutuksena Pitovoimatyöpajan kesällä 2019. Mukaan oli kutsuttu kaupungin toimialojen edustajia, asiakkaita ja yritysten edustajia. Työpajassa ideoitiin tekoja, joilla vahvistetaan Iisalmen pitovoimaa. Työpajassa syntyikin monia hyviä ideoita, joista parhaat valittiin jatkojalostukseen. #LoveByIisalmi –kampanja jalostui ideasta, jonka nimi oli ”Hiät Kuapissa”. – Hiät Kuapissa viettävä hääpari voi tunnettujen laulunsanojen ja suositun hashtagin tavoin todeta olevansa todellakin pienissä häissä! Ainutlaatuiseksi tilanteen tekee se, että intiimistä tilasta huolimatta hääpari tulee saamaan osakseen mediajulkisuutta ja yhteisön antamia lahjoja, muistuttaa Laura Koski. Pitovoima on puhuttanut jo jonkin aikaa Iisalmessakin: vetovoiman ja uusien asukkaiden houkuttelun lisäksi myös nykyisten asukkaiden sitoutumisesta kotiseutuunsa pitää huolehtia. – Pitovoimaan liittyy tunne siitä, että paikka on omannäköinen ja siellä on hyvä olla. Pitovoima on tulevaisuususkoa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia – niitä pitää olla erilaisille ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa. Iisalmessa on huippuyritysten tarjoamien työmahdollisuuksien lisäksi virkeä järjestökenttä, huipputasoiset vapaa-ajan palvelut sekä korkealuokkaista kulttuuritarjontaa – uusimpana kärkenä kansainvälinen Iisalmi Jazz Festivaali. Perheiden kannalta ei voi jättää mainitsematta laadukasta ja määrällisesti laajaa perusopetustamme, johon panostaminen on meillä arvovalinta. Vauhdikas digiloikka ja investoinnit oppimisympäristöihin ovat myös konkreettisia tekoja lasten hyväksi, toteaa Terho Savolainen.

Iisalmen #LoveByIisalmi –kampanjan kohderyhmää ovat seudulla asuvat pariskunnat ja myös seudulta kotoisin olevat, syystä tai toisesta pois muuttaneet parit. Hääjuhlat ovat jokaiselle tärkeä ja unohtumaton tapahtuma - paikka, jossa juhla vietetään, jää varmasti ikiajoiksi positiivisena muistona mieleen. Etenkin pois muuttaneille Iisalmi toivoo välittävänsä kampanjan kautta kutsuvaa viestiä: Olette tervetulleita katsomaan, olisiko synnyinseutu paikka, jossa voisi lähteä rakentamaan perhe-elämää! LoveByIisalmi –kampanjaan voi ilmoittautua mukaan 15.11. Kampanjaan voi ilmoittautua mukaan marraskuun puo- mennessä osoitteessa www.iisalmi.fi/lovebyiisalmi liväliin saakka. Ennen joulua julkistetaan parit, joiden joukosta yleisö valitsee vetoavimman rakkaustarinan. Voittajapari palkitaan intiimeillä hääjuhlilla ja monilla muilla paikallisilla houkutuksilla. – Rakkaus-teema innosti yhteistyökumppaneitamme tarjoamaan hääparille ainutlaatuisia palkintoja. Olvi tarjoaa valitulle parille nimikoidut oluet, Savon Lasituote antaa Lucia-Lasipaviljongin juhlaväen käyttöön ja paikallinen Taksi By Iisalmi hoitaa hääparin kuljetukset. Huomenlahjoistakaan ei tarvitse hääparin hätäillä, sillä Anna’s Darlingin korumuotoilija suunnittelee sekä sulholle että morsiamelle uniikit lahjakorut – tietysti yhdessä heidän kanssaan, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointija viestintäsuunnittelija Laura Koski. Hääyön viettoon voittajapari pääsee valitsemaansa Iisalmi ja tienoot -hääkohteeseen. Romanttiset kohteet on esitelty kampanjasivulla, joten myös muut häistä haaveilevat parit saavat tietoa seudun tarjonnasta. Iisalmi onkin jo saanut vihiä, että etenkin aiemminkin kansainvälisessä matkailumediassa noteerattu Kuappi voisi kiinnostaa myös kansainvälisiä hääturisteja.

Mrs & Mr LoveByIisalmi saavat iisalmelaisyhteisöltä lahjoja, kuten Olvin puhtaasta paikallisesta pohjavedestä valmistamat nimikoidut oluet.

Vapaa-ajallaan Mari Holopainen tykkää käydä muun muassa taidenäyttelyissä.

Kiireetön ja yhteisöllinen elämä veti pitemmän korren Puoli vuotta sitten Mari Holopaisen työmatka oli lyhyt. Matkaa oli viisi kilometriä ja aikaa kului 20 minuuttia. Syyskuusta alkaen hänen työmatkansa kestää edelleen 20 minuuttia, mutta matka on paljon pitempi – peräti 20 kilometriä. – Elämä Sonkajärven Sonkalahdella on nyt kiireettömämpää, stressittömämpää ja ennen kaikkea yhteisöllisempää, hän sanoo. Ex-Jyväskyläläinen Holopainen aloitti syyskuussa Future Savo -hankeen projektipäällikkönä Iisalmessa. Hän on siis tavallaan nykyisen työantajansa markkinoinnin uhri. – Huomasin jo viime keväänä Future Savon Hei rakas, muu-

tetaanko Savoon -kampanjan. Hanke oli myös viime talvena esillä Rekry&Työelämä -messuilla Jyväskylässä, joten se oli minulle tuttu.

Muutto Jyväskylästä Sonkajärvelle ei ollut Holopaiselle kulttuurishokki, sillä hän on lähtöisin Sonkajärveltä. Hän muutti takaisin kotipaikkakunnalleen ja tarkalleen ottaen takaisin omaan lapsuudenkotiinsa. Naapurit ovat tuttuja jo lapsuudesta, kylänraitilla tulee silloin tällöin vastaan entisiä koulukavereita ja niin edelleen. – Vaikka palasin tuttuun ympäristöön ja osin tuttujen ihmisten keskelle yli 20 vuoden tauon jäl-

Kun haluaa vaikkapa konsertteja, näyttelyjä tai jonkun rock-keikan, Iisalmessa on tarjontaa, ja sekin on niin lähellä.

keen, oli kaikki se vieraanvaraisuus ja tervetulleeksi toivottaminen silti yllätys. Savolaisten kanssa on helppo tulla toimeen, koska he ovat niin avoimia ja ihmisläheisiä. Myös täällä työpaikalla olen huomannut saman, hän kertoo. Työpiste sijaitsee nyt Iisalmen Kauppahallissa. – Ylä-Savossa välimatkat ovat lyhyitä. Iisalmesta on parikymmenen minuutin matka Sonkajärven lisäksi myös Lapinlahdelle ja Vieremälle, joten sujuva työmatka on luksusta moneen muuhun paikkakuntaan verrattuna. Täällä on helppoa käydä töissä, hän sanoo. Entisenä sonkajärveläisenä, nykyisenä paluumuuttajana hän on mielissään elämänmuutoksesta. – Täällä todellakin kokee elämisen vapautta. Siitä kertoo Future Savon verkkosivujen nimikin. Se on todella osuva, Holopainen sanoo. Jyväskylään verrattuna elämä Sonkajärvellä on toisenlaista. Kyläkeskukseen on alle kilometrin matka. Siellä on

kauppa, pankki ja kirjasto parisadan metrin päässä toisistaan. Harrastukset ovat keskittyneet koulukeskukselle ja jäähalliin. Sinnekin on kotoa vain 500 metriä. – Kun haluaa vaikkapa konsertteja, näyttelyjä tai jonkun rock-keikan, Iisalmessa on tarjontaa, ja sekin on niin lähellä.

Paluumuuttajana Holopainen on juuri sitä kohderyhmää, jota Future Savo -hankkeessa pyritään löytämään. Työn perässä Savoon muuttavia työntekijöitä. Omalla kohdallaan Holopainen alkoi pikku hiljaa etsiskellä uusia työmahdollisuuksia viime keväänä, kun työtä Jyväskylän ammattikorkeakoululla oli kertynyt jo kahdeksan vuotta. Mahdollisia työpaikkoja kartoittaessa hän kävi useilla rekrysivuilla sekä olemisenvapaus.fi-sivustolla. – Tuo sivusto oli mielenkiintoinen, kun siellä on työpaikkojen lisäksi muutakin sisältöä. Siellä on hienosti keskitettynä kaikki tämän alueen työpaikat ja linkit vievät suoraan yritysten sivuille. Ponssen ja Olvin kaltaiset suuryrityksen Holopainen tiesi jo en-

nalta, mutta sivustolla on paljon sellaista, mitä ei heti tullut ajatelleeksi. – Esimerkiksi teknologiayrityksissäkin löytyviä markkinointija hallintotehtäviä. Sieltä löytyi paljon työpaikkoja itselleni uusista ja yllättävistäkin yrityksistä.

Future Savon syksy on sujunut Holopaisella ja muullakin projektiväellä uutta suunnitellen. Henkilövaihdoksiakin on tullut, joten projekti saa uutta virtaa talveksi uuden projektityöntekijän liittyessä joukkoon. – Olemme edellisvuoden malliin mukana messuilla Rekry, työelämä ja koulutusmessuilla Jyväskylässä 21. tammikuuta ja yliopiston Pestipäivillä Oulussa tammikuun 30. päivänä, lisäksi suunnittelemme uusia vetovoimaan liittyviä kampanjoita ensi keväälle, Holopainen kertoo. Future Savo ottaa talven ja kevään aikana työn alle myös kansainvälisen rekrytoinnin. – Ulkomailta rekrytoimisesta kiinnostuneiden yritysten yhteydenotot otamme ilolla vastaan.

Työllistämishankkeessa oli ytyä yllin kyllin! Reilun kahden vuoden aikana 425 ihmistä töihin ja 167 koulutukseen. Työllistymisen mahdollisuuksia käyty läpi 650 henkilön kanssa. Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon ammattiopiston yhteisen YTYÄ-hankkeen numerot ovat sellaisia, että niitä kelpaa luetella. Projektipäällikkö Tiina Juutinen sanoo, että alkuperäiset tavoitteet ylittyivät reilusti. – Aluksi toiminta-aikaa oli reilun vuoden verran, tavoitteena oli löytää töitä sadalle henkilölle ja saada toiset sata erilaisiin koulutuksiin, joiden jälkeen henkilöt työllistyisivät. Molemmat tavoitteet paukkuivat nopeasti yli. Vuoden jatkohanke tuli enemmän kuin tarpeeseen. Lopulta nelinkertaiset saavutukset osoittavat, että uudenlaisille työllistämisen malleille on tarvetta. Juutisen mukaan hankkeen erinomaiset tulokset kertovat puolestaan. Alkuperäisenä tavoitteena oli löytää työntekijöitä teknologiateollisuuteen, jossa työvoimatarve oli suurta. – Avainasemassa onnistumisen kannalta oli, että alueen yrityksillä oli avoimia työpaikkoja, joihin tarvittiin tekijöitä. Toinen merkittävä asia oli, että asiakkaamme olivat motivoituneita henkilöitä, jotka halusivat löytää työ- tai opiskelupaikan. Kolmanneksi ratkaisevaksi asiaksi Juutinen nostaa osaavan, ammattitaitoisen ja motivoituneen hankehenkilöstön, jolla oli omakohtaista kokemusta alan vaihtamisesta ja erilaisista työsuhteista. He tiesivät mistä puhuivat. – Kaikkein tärkeintä oli, että työskentelimme tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirkkaana tavoitteena oli asiakkaan työllistyminen, ei tilastojen kaunistelu ja kaavakkeiden täyttäminen. Jo heti alussa karsimme byrokratian minimiin, hän sanoo. YTYÄ! – Ylä-Savossa on työtä, tuli hankkeen nimenä monelle työttömänä olleelle tutuksi parin vuoden aikana. YTYÄ! oli näkyvillä messuilla, lehti-ilmoituksissa, internetissä, facebookissa ja ties missä, lukuisat kesätapahtumat ja kauppakiertueet mukaan lukien. – Yksi tärkeä periaate oli se, että olemme näkyvillä, markkinoimme hanketta työttömille, alanvaihtajille sekä työnantajille. Siinä me onnistuimme. Aktiivinen näkyvyys oli Juuti-

Markkinointi- ja viestintäasiantuntija Jesse Korolainen, projektipäällikkö Tiina Juutinen ja projektityöntekijä Terhi Lappalainen onnistuivat tekemään enätyksellisen hyvää työtä YTYÄ-hankkeessa.

Yksi tärkeä periaate oli se, että meidän piti olla näkyvillä. Meidän piti markkinoida itsemme työttömille ja uutta työtä etsiville. Siinä me onnistuimme. Olimme aktiivisia ja menimme sinne missä ihmiset olivat. Emme jääneet toimistoon odottamaan. sen mukaan tärkeää, he menivät sinne missä ihmiset olivat. – Emme jääneet toimistoon odottamaan. Yksi onnistuneen toiminnan salaisuuksista oli aktiivinen työn markkinoiminen. Hanketyöntekijät onnistuivat tekemään itsensä ja hankkeen palveluja näkyviksi ja tavoittamaan asiakkaat. Hyvällä ihmistuntemuksella ja rohkealla asenteella he saivat paljon aikaan. – Emme kangistuneet kaavoihin ja tuttuihin toimintatapoihin virastotyöstä puhumattakaan. Teimme ratkaisuja nopeasti ja saatoimme olla jo saman päivän iltapäivällä esillä torilla, jos tilanne sen salli, Juutinen kertoo. Hankkeeseen ohjautui oma-aloitteisesti reilusti yli puo-

let kaikista asiakkaista. Se kertoo siitä, että positiivinen viesti kiiri kauas: YTYÄ!:ssä saadaan tuloksia aikaiseksi. Yhteydenpito asiakkaiden kanssa oli monipuolista ja nykyaikaista. – Asioita selvitettiin asiakkaiden toiveiden mukaisesti faceto-face tapaamisilla, sähköpostilla, puhelimitse, WhatsAppilla.

YTYÄ!-hankkeen asiakastyö keskittyi henkilökohtaiseen palveluun, jossa osaamisen ja voimavarojen tunnistaminen sekä motivointi olivat keskiössä. – Teimme tiivistä yhteistyötä mm. kuntien, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Jokaiselle asiakkaalle tehtiin koulutus- ja

työllistymispolut yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, Juutinen kertoo. Oppilaitosten rooli oli tärkeä osaamisen lisäämiseksi ja henkilön työllistymiseksi. Lyhytkoulutusten kautta moni asiakas löysi uuden alan ja yritykset saivat työntekijöitä.

Nyt YTYÄ hanke on päättymässä, mutta hyvää ja tuloksellista toimintaa ei lopeteta. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti reilu viikko sitten, että vastaavanlainen toiminta saa jatkoa heti vuoden vaihteen jälkeen. – Tästä toimintamallista on ollut

paljon hyötyä. Olemme käyneet kertomassa toiminnastamme työministeriössä, jossa hanke on noteerattu. Juutinen korostaa, että ilman yläsavolaista yhteistyötä tulokset eivät olisi yhtä hyviä. – Kunnat ovat olleet vahvasti tukemassa toimintaa. Myös alueen yritysten hyvä tilanne ja työvoiman tarve on ollut äärimmäisen tärkeää. Paras onnistuminen meille on ollut se, että yritys on saanut uuden työntekijän ja työnhakija on saanut töitä.

Iisalmelainen Normet on maailmanlaajuisesti toimiva yritys, jossa voi tehdä kansainvälisen uran. Yhtiö hakee jatkuvasti osaavia työntekijöitä ja palkkaisi heidät mieluiten Iisalmeen, mikä on yhtiön laiteliiketoiminnan pääpaikka.

Normet kaipaa osaajia kansainvälisille urille Iisalmelainen kaivos- ja tunnelilaitteita valmistava Normet Oy kamppailee jatkuvasti työvoiman saatavuuden kanssa. Omaa koulutusta on parhaillaan käynnissä, mutta sekään ei riitä yritykselle, jonka kasvuvauhti on ollut viime vuosina kova. Normet on yli kaksinkertaistanut laiteliiketoimintansa liikevaihdon ja tuotantokapasiteetin reilun kahden vuoden aikana. Peltosalmella on töissä tällä hetkellä yli 450 osaajaa, mutta lisää tarvitaan varsinkin sähkö- ja automaatio-osastoille. Viimeisen reilun kahden vuoden aikana yhtiöön on palkattu yli kaksisataa uutta työntekijää. Laiteliiketoiminnan johtaja Kari Hämäläinen houkuttelee Normetille uusia tekijöitä, joita kiinnostaisi kansainvälinen ura globaalissa yrityksessä, joka on ydintuotteissaan globaalisti teknologia- ja markkinajohtaja.

– Enemmänkin olisi varmaankin palkattu, jos olisi tulijoita, mutta niitä vaan ei meinaa löytyä. Meillä on jatkuva tarve muun muassa suunnittelijoista, sillä olemme peräti kolminkertaistaneet oman tuotekehitysosaston viimeisen kolmen vuoden aikana. Normetilla on toimintaa 40 toimipisteessä eri puolilla maailmaa. Hämäläisen mainitsema kansainvälinen ura ei ole tuulesta temmattu ajatus. Eikä myöskään yhtiön kasvu - Suomen ulkopuolella työskentelee jo yli tuhat henkeä.

Peltosalmen Nurkkalan alueella luodaan parhaillaan perustuksia uudelle laajennukselle. Yhtiön uusi testausrata ja lähettämöhalli nousevat talven aikana nykyisen tehtaan eteläpuolelle. – Kyseessä on lähes viiden miljoonan euron investointi. Vaikka meillä on tuotantoa Chilessä, Kiinassa ja Intiassa, meidän pää-

Iisalmessa on kova tarve osaaville työntekijöille. Tuotekehitys ja suunnittelu halutaan pitää lähellä tuotantoja, jotta eri osastojen väliset synergiat saadaan parhaiten hyödynnettyä. Kari Hämäläinen. paikka on ja pysyy Iisalmessa. Siksi nimenomaan Iisalmessa on kova tarve osaaville työntekijöille. Tuotekehitys ja suunnittelu halutaan pitää lähellä tuotantoja, jotta eri osastojen väliset synergiat saadaan parhaiten hyödynnettyä. – Olemme jatkuvasti tehostaneet tuotantoamme ja uudet tilat mahdollistavat sen jatkossakin. Lisäksi voimme tarvittaessa laajentaa toimintaamme nykyisellä alueella, koska kaupunki on hankkinut omistukseensa lisämaata. Normetin tulevaisuuden nä-

kymät ovat niin hyvät kuin globaaleilla markkinoilla toimivalla yrityksellä vain voivat. Makrotalouden asiat kuten markkinatilanne, USAn ja Kiinan kauppasota ja metallin maailmanhinnan heilahtelut toki tuovat osaltaan epävarmuutta ja vaikuttavat kysynnän määrään ja syklisyyteen.

Tulevaisuuden suurin haaste on kuitenkin edelleen se osaavan työvoiman saanti. Normetilla on suunnittelutoimintaa Oulussa, Kuopiossa ja Espoossakin, mutta mieluiten Hämäläinen näkisi avaintyöntekijät Iisalmessa. – Iisalmi on meidän globaalin laiteliiketoiminnan pääpaikka, mutta toki avainhenkilöt mat-

kustavat ympäri maailmaa tiiviisti tapaamaan asiakkaita ja tukemaan paikallisia tiimejä. Iisalmea Hämäläinen kuvaa upeaksi ja luonnonläheiseksi kaupungiksi, missä kaikki peruspalvelut ovat erinomaisessa kunnossa. Siksi hän vähän ihmettelee, miksi high-tech-työ ei houkuta työntekijöitä Iisalmeen. – Olen asunut useissa eri maissa. Sveitsissäkin, mitä pidetään erittäin laadukkaana asuinmaana. Siellä on lehmiä ja lampaita lähes kaupungin laitamilla, joten ei maaseudun läheisyys ole ollenkaan huono asia. Kun asiaa Etelä-Suomesta katsoo, niin Iisalmen luonnonläheisyys on vain plussaa!

Soinlahdesta suureen maailmaan Iisalmen Soinlahdessa parikymmentä vuotta sitten toimintansa aloittanut Lunawood on yksi erinomainen esimerkki iisalmelaista osaamisesta. Yrityksenä se ei ehkä ole yhtä tunnettu kuin Olvi ja Ponsse, mutta kun yrityksen tuottamasta lämpöpuusta menee ulkomaille 95 prosenttia, on se jo erinomainen saavutus. Alallaan Lunawood on tällä hetkellä markkinajohtaja ja Soinlahden tehdas on maailman suurin lämpöpuun tuotantolaitos. Yhtiön markkinointijohtaja Maija Masalin kertoo, että yhtiön kasvu on ollut jatkuvaa. Viime vuonna liikevaihdon kasvu oli noin kymmenen prosenttia, mutta sitä aiemmin kahtena aikaisempana vuotena 2016-2017 yritysoston ansiosta kasvuprosentti oli yhteensä 50. – Viime vuonna Iisalmen tehtaalle tehtiin mittavat satsaukset, kun sinne investointiin kolme uutta uunia. Se oli massiivinen investointi, Masalin kertoo. Iisalmessa oleva maailman suurin lämpöpuun tuotantolai-

Iisalmessa sijaitseva maailman suurin lämpöpuun tuotantolaitos tuottaa lämpöpuuta noin 90 0000 kuutiota vuodessa ja tarvitsee alati uusia tekijöitä. tos tuottaa lämpöpuuta noin 90 000 kuutiota vuodessa. – Meidän toinen tuotantolaitoksemme vuotuinen tuotantomäärä on noin 50 000 kuutiota. Iisalmi on siis meidän suurin tuotantoyksikkömme. Yhtiö hakee jatkuvasti uusi työntekijöitä. Lisää työvoimaa tarvitaan ennen kaikkea myyntiin ja markkinointiin, mutta myös tuotantoon Iisalmeen. Viime vuonna yhtiöön palkattiin kymmenkunta uutta työntekijää.

– Lunawoodin Iisalmen tehtaan kapasiteetin käyttöasteen kasvu tulee lähivuosina näkymään monipuolisina rekrytointitarpeina tuotannon työntekijöiksi ja erilaisisiin toimihenkilötehtäviin. Esimerkiksi viimeisimpänä Lunawoodin tuotehallinnassa on ollut avoinna tuotespesialistin paikka, jossa mahdollinen työntekopaikka on Iisalmi, kommentoi Lunawoodin operatiivinen johtaja Matti Lehmuskorpi. Viime vuonna toteutetun investoinnin jälkeen Soinlahden

tehtaan tuotantokapasiteetti riittää tällä hetkellä hyvin ja mahdollistaa myös tuotantomäärän lisäämisen tulevaisuudessa. Yhtiössä varaudutaan jatkuvaan kasvuun ja katseet on suunnattu ulkomaille.

Yrityksen ensimmäisinä toimintavuosina se keskittyi aluksi terassimateriaaleihin. Siitä yhtiö on kehittynyt jättiharppauksin. – Terassit ovat meille edelleen tärkeä loppukäyttökohde, mutta painopisteemme on siirtynyt

dekoratiivisiin pintoihin, rakennusten ulko- ja sisäverhouksiin. Olemme tällä hetkellä globaali markkinajohtaja ja siksi haemme kasvua maailmalta, Masalin, kertoo. Lunawood on yksi yläsavolainen menestystarina vailla vertaansa. Eikä sille näy loppua, kun yhtiö on niin vahvasti investoinut Iisalmeen. – Meille on tärkeää korkeatasoinen raaka-aine, jota onneksi saamme kotimaisilta sahoilta. Kotimainen, tarkoin valikoitu ja laadukas sahatavara on meille yksi kilpailuetu maailmalla, Lehmuskorpi sanoo Lunawoodin toinen tuotantolaitos sijaitsee Kaskisissa Länsirannikolla. Iisalmen sijainti hieman pohjoisemmassa ja idemmässä on yhtiön kannalta hyvä. – Iisalmen sijainti on erinomainen, kun Itä- ja Pohjois-Suomessa on runsaasti sahateollisuutta. Me käytämme kotimaista puuta ja ensisijaisesti laadukasta latvatukkia. Sitä meille toimittaa tällä hetkellä noin 25 sahaa eri puolilta Suomea, Lehmuskorpi kertoo.

Iisalmen seudulla valmis kasvualusta yrittäjille Iisalmen seudulla kansainväliseen menestykseen kasvaneiden kärkiyritysten ja tinkimättömyydellä tekemiseensä suhtautuvien pienyritysten kokemuksista, osaamisesta ja asenneilmastosta on muodostunut paikallinen perintö. Se ruokkii halua onnistua yhdessä. Yrittäjyyden ja elinkeinojen osalta puhutaan jopa yhteistyön ylivoimasta. Seudun yritysverkostoon haetaan jatkuvasti uusia toimijoita ja yrityksiä. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä Iisalmen kaupunki on saanut kiitosta yritysystävällisyydestään: vahva perusinfra, osaavia ihmisiä ja asiantuntevat matalan kynnyksen palvelut yrityksille takaavat kitkattoman lähdön sekä jo toimiville alueelle sijoittuville yrityksille että toimintaansa vasta aloittaville yrityksille. Etenkin uusille, alueen ulkopuolelta tuleville potentiaalisille yritystoimijoille on tuotettu esittelyvideoita, jotka kiteyttävät seudun tarjoamat mahdollisuudet. Videoilla paikallisen yrityskentän arvostetut keulahahmot kertovat kokemuksistaan ja tuovat oman näkökulmansa siihen, mitä seutu voisi tarjota uusille yrittäjille. Lisäksi iisalmelaista yrittämisen kasvualustaa on kuvitettu animaatiovideolle, jonka kuvituksesta on vastannut paikallinen kuvataiteilija Petteri Tikkanen.

Iisalmelaisen kuvataiteilija Petteri Tikkasen piirtämä Yrittäjä seikkailee uudessa animaatiovideossa. Video on katsottavissa osoitteessa www.iisalmi. fi/invest

Iisalmen päiväkotien lapsille järjestettiin lokakuussa metsäretki Sikokallion maastoon. Toimintapäivän aikana lapset pääsivät tutustumaan luontoon ja luonnossa liikkumiseen eri tavoin. Yksi ohjaajista oli Iisalmen Ladun varapuheenjohtaja Pirjo Koponen.

Lapset liikkeelle Iisalmessa Iisalmessa on tehty jo vuosikymmenien ajan töitä lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen edistämiseksi. Yhtenä erinomaisena esimerkkinä tästä on kouluikäisten sporttaritoiminta, jossa kouluikäiset lapset ja nuoret kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen. Sporttaritoiminnalla on pitkät perinteet, sillä se on aloitettiin Iisalmessa jo 15 vuotta sitten. Tänä syksynä liikuntakasvatus on ulotettu 4-5 vuotiaisiin kaupungin ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa oleviin lapsiin. Pitkäaikaista yhteistyötä liikuntapalvelujen, varhaiskasvatuksen ja liikuntajärjestöjen kanssa on esikoululaisten välillä on tehty jo useita vuosia. Esimerkiksi päiväkotien välistä jalkapallon Eskari Cupia on pelattu Iisalmessa jo lähes 30 vuotta! Juhlavuosi on edessä ensi keväänä. Viime keväänä aloitettiin uusi

Lapset liikkeelle Iisalmessa -hanke, jonka kohderyhmänä ovat kaikki iisalmelaiset päiväkodit. Sen aikana päiväkotien lapset pääsevät tutustumaan erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle lisätään koulutuksen kautta mm. valmiuksia lisätä lasten liikkumista arjessa ja liikkumisen merkitystä lasten kehittymiselle. Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen iloitsee uudesta hankkeesta, jonka vaikutukset voivat ulottua kauas. – Hanke käsittää julkisen varhaiskasvatuksen lisäksi myös yksityiset päiväkodit. Käytännössä tavoitamme tällä hankkeella lähes kaikki kaupungin päiväkoti-ikäiset lapset. Hanke on heti saavuttanut suosiota ja osoittanut, että sille on tilausta. Hankkeessa ovat mukana myös paikalliset urheiluseurat, joten suosio on taattua.

– Jalkapalloseurat ova vieralleet päiväkodessa ja päiväkotien lapset ovat päässeet tutustumaan liikuntaseura Otteen tiloihin, Sankariniemen urheilukenttään ja viimeisimpänä Sikokallion majalla luontoretkelle, Partanen kertoo.

Toivomme, että liikuntaharrastus tulee elämäntavaksi mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle. Sillä lisätään isosti terveyttä ja hyvinvointia!

Talven aikana lapset pääsevät tutustumaan myös jäähallin luisteluharrastuksiin sekä erilaisiin liikuntamuotoihin liikuntahallissa. Siellä tutustumiskohteena ovat erityisesti salibandy sekä kamppailulajit. Partanen uskoo, että erilaisiin liikuntapaikkoihin tutustuminen innostaa lapsia ja perheitä liikkumaan samoissa tiloissa uudelleen. Perheillä onkin ollut mahdollisuus Iisalmessa lautakunnan päätöksen mukaisesti varata ilmaiseksi liikuntatiloilta ja -alueilta ilmaisia vuoroja vakiovuorojen ulkopuolelta. – Hankkeen avulla lapset saadaan tutustumaan sellaisiin liikuntamahdollisuuksiin, jotka muuten saattaisivat jäädä kokeilematta.

Jos liikuntaharrastus tutustumiskäynnillä syttyy, se on hyvä asia, Partanen toivoo.

Ilman tiivistä yhteistyötä urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen kanssa kaupunki ei pystyisi samanlaista toimintaa järjestämään. Esimerkiksi lokakuun alussa päiväkodeista yli 200 lasta tutustui Sikokallion majalla luonnossa liikkumiseen. Iisalmen Ladun kanssa toteutetussa liikuntapäivässä oli erilaisia tehtävärasteja, joissa lapset pääsivät liikkumaan luonnossa ja tutustumaan metsään. Iisalmen Ladun varapuheenjohtaja Pirjo Koponen kertoo, että Ladun toiminnasta merkittävä osa on luonnossa kulkemista, ei suinkaan pelkkää hiihtämistä. – Luonnossa liikkuminen on meille iso asia. Siksi on tärkeää,

että jo lapsena opitaan arvostamaan luontoa ja liikkumaan siellä. Kaupungin Lapset liikkuu Iisalmessa -hanke tukee mm. kaupungin strategista tavoitetta, että kaikilla iisalmelaisilla lapsilla ja nuorilla olisi vähintään yksi harrastus. Lisäksi tavoitteena on tarjota lapsille monipuolisia liikuntaelämyksiä ja madaltaa osallistumista liikuntatoimintaan. Kaupungin ohjattu toiminta kattaa nyt lapset ja nuoret päiväkodeista yläasteelle saakka. – Tietenkin toivomme, että liikuntaharrastus tulee elämäntavaksi mahdollisimman monelle nuorelle ja että liikuntaharrastus kestää läpi elämän. Sillä lisätään isosti terveyttä ja hyvinvointia, Partanen uskoo.

Jääkiekkouutinen kirjastosta Iisalmen Peli-Karhut ja Iisalmen kaupunki ovat tehneet sopimuksen. Kyseessä ei ole kuitenkaan pelaajasopimus, vaan lukusopimus. Sopimuksen kesto on yksi pelikausi ja sisältää option kauas tulevaisuuteen. Peli-Karhujen toiminnanjohtaja Jarmo Ylisipola sanoo, että sopimukseen oli helppo päästä, kun syksyn tryout-ilta vakuutti seurajohdon. – Tulimme koko joukkueella kirjastoon ja kirjasto yllätti meidät täysin. Kirjasto on todella monipuolinen ja viihtyisä ajanviettopaikka. Meillä monilla oli aivan vanhentunut mielikuva, Ylisipola kertoo. Ensiviisiitti Iisalmen kirjastoon sai aikaan sen, että Peli-Karhut teki kirjaston kanssa sopimuksen koko kauden kestävästä laajasta yhteistyöstä, joka koskee joukkueen johtoakin. Jo lokakuussa oli yhteinen lähtölaukaus, jossa Mestisjoukkueen päävalmentaja Niko Härkönen kertoili omista lukutottumuksistaan ja pelaajat olivat kirjastossa mukana pelaamassa erilaisia pelejä.

Jatkoa seuraa marraskuussa, kun Peli-Karhujen edustuksen pelaajat kertovat kirjaston lätkäillassa omista lukutottumuksistaan ja illan aikana katsotaan vielä lisää jääkiekkoa. Peli-Karhujen ja kirjaston sopimus jatkuu myös ensi vuoden puolelle, jolloin suunnitelmissa ovat omat tapahtumansa ystävänpäiväviikolle ja hiihtolomaviikolle.

Kirjasto oli tutustumiskäynnillään olleille Peli-Karhuille miellyttävä kokemus. Kirjasto kun on nykyään kirjahyllyjen lisäksi lukuja pelipaikka sekä oleskelutila, jossa voi jopa koota palapelejä. Ylisipolan mukana osa pelaajista jämähti tutustumiskäynnin aikana kirjaston penkkiin tiukasti. – Eihän niitä meinannut edes pois saada, hän naurahtaa. – Kirjasto oli monelle pelaajalle monipuolisuudessan tosi hieno yllätys ja ihan jotain muuta kuin he osasivat odottaa. Eikä käynti varmastikaan jäänyt viimeiseksi, hän arvelee. Nyt IPK ja Iisalmen kirjasto aloittavat haastekampanjan, jossa Instagramin ja Facebookin avulla

#byiisalmi #ipklukuhaaste #karhutkirjastossa #iisalmenkirjasto #MeolemmeIPK #IPKedustus haastetaan ja kannustetaan muitakin ihmisiä tarttumaan kirjaan ja lukemaan. Kun hästägit ovat kohdallaan, lukukauden päätteeksi arvotaan osallistujien kesken lukuisia palkintoja. – IPK haastaa kenet tahansa lukemaan lokakuun puolivälistä runkosarjan loppuun mennessä mahdollisimman monta kirjaa. Lukuvinkit jaetaan kuvana tai videona somessa, Ylisipola kertoo.

Ennen Peli-Karhujen kanssa tehtyä yhteistyösopimusta kirjastolla oli mietitty lukemisen edistämistä jo pitkään. Kaupungilla on meneillään Lukukuntoon -hanke, joka tavoitteena on kokeilla uusi toimintatapoja, joilla lukemista voidaan edistää. Tavoitteena on järjestää erilai-

Tulimme koko joukkueella kirjastoon ja kirjasto yllätti meidät täysin. Kirjasto on todella monipuolinen ja viihtyisä ajanviettopaikka. sille kohderyhmille tapahtumia, joissa osallistujia kannustetaan lukemaan. – Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki, mutta yhdessä Peli-Karhujen kanssa kohderyhmänä ovat varsinkin nuoret pojat, kertoo vastaava kirjastotoimenjohtaja Tuija Sirviö-Lappalainen.

IPK:ta voisi kysyä yhteistyöhön. Neuvottelut sujuivat nopeasti ja jääkiekkojoukkueen sisällä lukeminen on jopa yllättävät suosittua ajanvietettä. – Pitkien pelimatkojen aikana on kellä mitäkin puuhaa, mutta yksi suosituimmista on lukeminen, Ylisipola kertoo.

Nuorille pojille esikuvat ovat tärkeitä ja nimenomaan Peli-Karhujen edustuksen pelaajat ovat hyviä esimerkkejä ja esikuvia. Kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin kertoo, että Peli-Karhujen kaltaista esikuvaa on mietitty keväästä alkaen, kun hankepäätös tuli. – Alun perin mietimme yksittäisiä urheilijoita, mutta lopulta nousi esille kokonainen joukkue. Olimme lautakunnan opintomatkalla, kun lautakunnan puheenjohtaja Marko Kyyriäinen ehdotti, että

Kirjastoväki uskoo, että Peli-Karhut pystyvät innostamaan nuoria poikia lukijoiksi. Samaa mieltä on Ylisipola. – Kun vaan saamme poikia tulemaan kirjastoon, he varmasti innostuvat nähdessään,mitä kaikkea täällä on, Ylisipola uskoo. Kampanjan aikana kirjaston asiakkaat voivat myös lainata kolmea kausikorttia IPK:n kotipeleihin kirjaston asiakaspalvelusta. Kortteja ei voi varata, eikä niitä saa uusia. Laina-aika on viikon verran.

Perttu Pölönen ravistelee ja tarjoaa ahaa-elämyksiä By Iisalmi -seminaarin keynote -puhuja Perttu Pölönen lupaa, että seminaarissa on tarjolla paljon ajatuksia. – Haluan herätellä ja ravistella yleisöä. Isona teemana on ajatella asioista hieman toisin kuin olemme arjessa tottuneet, samalla hyvin vahvasti tulevaisuuteen peilaten, hän sanoo. – Haluan tarjota kuulijoille uusia ajatuksia ja ennen kaikkea ahaa-elämyksiä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pölönen on kouluttautunut säveltäjäksi Sibelius-akatemiassa ja tuli opiskeluaikanaan tunnetuksi keksimällä sävelkellon, joka voitti Euroopan suurimman tutkimuskilpailun. Sibelius-akatemian jälkeen hän on opiskellut NASAn yhteydessä olevassa tulevaisuusyliopistossa Singularity Universityssä Kaliforniassa. Hän on tottunut katsomaan

Tulevaisuudessa haastaja ei ehkä olekaan nykyinen kilpailija, vaan haaste voi tulla oman ja tutun toimialueen ulkopuolelta. asioita hieman eri näkökulmasta kuin mihin olemme tottuneet.

Pölönen ajattelee asioista rohkeasti ja poikkitieteellisesti. Kaikki ei aina ole sitä mitä näyttää. Hänen vahvana aihepiirinä on disruptio, josta hän puhuu mielellään. Disruptio on markkinoilla tapahtuva muutos, jonka aiheuttaa jokin uusi innovaatio. Siitäkin Pölösellä riittää monta tarinaa, joista voimme oppia. – Kaliforniassa ollessani opin kertomaan asioista esimerkkien kautta, jopa rautalangasta

Perttu Pölönen luennoi By Iisalmi -seminaarissa.

vääntäen. Kerron siis disruptiostakin ymmärrettävästi niin, että kuulijat saavat uutta ajateltavaa. Pölönen valottaa tulevaa puheen-

vuoroaan vihjaamalla, että tulevaisuuden haasteet eivät ole sellaisia kuin suurin osa yrityksistä sen ajattelee.

Onko Iisalmen seudun vetovoimaisuus sinulle tai yrityksellesi tärkeää? Uskotko inspiroitumisen voimaan? Janoatko uusia kumppanuuksia ja verkostoja?

- KAIKKEA TÄTÄ KOET BY IISALMI –SEMINAARISSA.

OHJELMA 8.30 9.00 9.20 10.00

BY IISALMI –SEMINAARI feat. Iisalmi ja tien t IISALMEN KULTTUURIKESKUS

TO 14.11. 2019 KLO 8.30 - 16.00 TEEMA

Kasvu

11.00 11.30

12.00 13.00

14.00 14.30

15.15 15.55

Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit Seminaarin avaus – elinkeinojohtaja Terho Savolainen KASVUPUHETTA #byiisalmi: Kolme kasvun casea seudulta. MENESTYSTARINA Genelec Oy: ”Arvot kasvun taustalla” Maria Martikainen, omistaja, hallituksen jäsen. TEKOJA #byiisalmi: Oddy Inc.in haaste yhteisölle By Iisalmi –tunnustus 2019: yleisöäänestyksen voittajan julkistaminen Lounas verkostoituen Keynote: Keksijä, yrittäjä, säveltäjä, Perttu Pölönen ”Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista.” Kahvit verkostoituen Kasvua matkailuun, kasvua matkailusta. Lakeland Finland, Teija Neuvonen. MATCHMAKING By Iisalmi & Iisalmi ja tienoot Päätössanat, elinkeinojohtaja Terho Savolainen $IWHU (YHQW %\ ΖLVDOPL <ULW\VWUHɝW Luo uusia kumppanuuksia ja uutta kasvua!

– Tulevaisuudessa haastaja ei ehkä olekaan nykyinen kilpailija, vaan haaste voi tulla oman ja tutun toimialueen ulkopuolelta. Esimerkkinä hän mainitsee musiikkiteollisuuden: äänilevyjen valmistajien haastajiksi tulivat tietokoneet ja mp3-soittimet, eivät toiset levy-yhtiöt. – Maailmassa on paljon tällaisia tarinoita. Käyn seminaarissa läpi useita esimerkkejä useista eri yrityksistä, joissa ulkopuoliset vaikutteet ovat mahdollistaneet muutoksen. Pölönen tietää, että By Iisalmi -seminaarin yleisö on monipuolinen. Siksi se on vuoden puhujana vuonna 2017 palkitulle Pölösellle mieleen. – Uskon, että tuollaisen yleisön kanssa syntyy herkullisia tilanteita ja tarinat kertovat puolestaan. Iisalmen tilaisuudesta tulee varmasti hyvä show, Pölönen uskoo.

PUHUJAVIERAINA mm. keksijä, yrittäjä

PERTTU PÖLÖNEN Genelec Oy:n

MARIA MARTIKAINEN

Uu a!

After Event –tapahtuma:

BY IISALMI –YRITYSTREFFIT heti seminaarin jälkeen

14.11. klo 16 – 18

Tutustu Yritystreffit –sovelluk seen ja rekisteröidy maksuttoma an tapahtumaan osoitteessa

www.iisalmi.ﬁ/ yritystreﬃtbyiisalmi Huomaathan, että seminaar iin ja Yritystreffeille vaaditaan erilli set ilmoittautumiset.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 4.11.2019 mennessä www.iisalmi.fi/byiisalmiseminaari

Jorma Patronen seuraa Vertti Rytkösen ja Remu Kokkosen työtä. Taustalla digitutor Tiina Kauppinen käy tehtävää läpi Eemeli Hermanoffin kanssa.

Tietotekniikka osana koulupäivää Iisalmelaisissa kouluissa ruutuvihko ei ole historiaa, eivätkä iPadit ja läppärit tulevaisuutta: ne ovat jo nykypäivää. Erilaiset tietokoneet ovat jo mukana opetuksessa kouluissa kaikilla luokka-asteilla. Iisalmen kaupungin digiloikkaa on tehty jo pari vuotta, kun kaupunki sai Olvi-Säätiöltä ja A.E. Aminoﬃn rahastolta tukea digiloikan ensimetreille. Kolme vuotta sitten aloitettu digiloikka on nyt edennyt jo ensiaskeleita pitemmälle. Tietokoneet ovat nykyisin vahvasti mukana koulujen opetuksessa, olipa koulu iso taikka pieni. Runnin koulun rehtori Jorma Patronen kertoo, että tänä syksynä viimeisetkin oppilaat saivat

henkilökohtaiseen käyttöönsä laitteen. Iisalmessa perusopetuksessa oppilaista 1-4-luokkaisilla on iPadit, viitosesta ysiluokkalaisiin kannettavat. – Tietotekniikka ovat mukana monin paikoin sujuvasti muun opetuksen rinnalla. Sen käyttö vaihtelee luokka-asteen ja teemojen mukaisesti, Patronen sanoo.

Runnilla tietokoneet eivät ole ihan jatkuvassa käytössä, mutta useita kertoja viikossa kuitenkin. Tietokone on Patrosen mukaan hyvä apuväline. Patronen kertoo, että esimerkiksi historian opetuksessa koululla kokeiltiin järjestelyä, jossa oppilaat saivat perehtyä aiheeseen ja kirjoittaa siitä tiivistelmän kannettavillaan.

– Näin he tutustuivat historiaan ja kirjoittaessaan joutuivat sisäistämään sen ehkä paremmin kuin pelkästään lukemalla. Samalla opittiin Wordin käyttöä ja kirjoitustekniikkaa, Patronen kertoo. Alakoulun viitos- ja kuutosluokkalaiset käyttävät koulutehtävien tekemisessä hyödykseen muun muassa Excelin taulukkolaskentaa sekä Powerpointia. Oppilaiden käytössä on monipuolinen O365-ohjelmisto. –Digitaalisuus on hyvänä apuna opetuksessa. Opetuksesta tulee monipuolisempaa, kun myös tietokoneita voidaan hyödyntää, Patronen sanoo. Patrosen mukaan kaikkien asioiden opetuksessa tietotekniikka eivät välttämättä auta. Joskus vanha menetelmä on tehokkaampi.

– Vaikka se saattaa vähän oudolta kuulostaa, niin vanha kunnon liitutaulu on edelleenkin tehokas opetusväline, hän kertoo. Patrosen apuna Runnin koululla digiopetuksessa käy Tiina Kauppinen, yksi Iisalmen kaupungin digitutoreista. Digitutoriksi on Iisalmessa nimetty kolme opettajaa, joista kaksi toimii alakouluilla luokanopettajien apuna oppitunneilla.

Tutoreiden ja opettajien ohjeena on pedagoginen ICT-suunnitelma, jossa edetään sivistys- ja hyvinvointilautakunnan hyväksymän mallin mukaisesti. Toimintasuunnitelman lisäksi opettajat ovat tehneet ICT-opetuksen kalenterin, jossa jokaiselle luokkatasolle on määritelty

omat tavoitteet. Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käyttö alkaa jo ihan pienimmistä koululaisista. Kun digiloikkaa Iisalmessa aloitettiin, hankittiin iPadeja jo ekaluokkalaisista alkaen ja näin digitaidot karttuvat koko koulun ajan. ICT-opetuksen tavoitteet luokkatasoilla ovat samat, mutta tavat ja toteutusmallit vaihtelevat. Kangaslammin koululla luokanopettajien ja digitutorin apuna ovat myös oppilasagentit, jotka ovat kiinnostuneita ICT-tekniikasta ja toimivatkin näin digiagentteina. – Viitos- ja kuutosluokkaiset ovat esimerkiksi mukana ykkösja kakkoluokkaisten tunneilla apuna, kertoo digitutor Susanna Kartimo-Kröger.

Nykyaikaiset luokkatilat ja laaja opetus Iisalmen valtteja Iisalmen kouluissa opitaan hyvin ainakin kahdella tavalla: Opetus tapahtuu erinomaisissa ja nykyaikaisissa tiloissa, lisäksi kouluissa annetaan opetusta enemmän kuin monella muulla paikkakunnalla. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen kertoo, että Iisalmessa annettava opetuksen määrä on tarkoituksella lain edellyttämiä minimimääriä korkeampi. – Iisalmessa on jo vuosikymmenien ajan annettu peruskouluopetusta enemmän kuin monessa

muussa kunnassa. Se on meille arvovalinta, emmekä halua siitä tinkiä, hän sanoo.

Laajan opetusmäärän lisäksi Iisalmessa ollaan lähivuosina ylpeitä myös oppimisympäristöistä. Jo nyt Kauppis-Heikissä ja Kangaslammilla on tilat, jotka on suunniteltu erityisesti uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. Jatkossa uuden Runnin koulun tilat valmistuvat vuonna 2021, samoin Kilpijärvi. Uuden Mansikkaniemen koulun pitäisi valmistua vuonna 2022.

– Haluamme panostaa muuntojoustaviin opetusympäristöihin, jotka on tehty nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti ja mahdollistavat pari- ja tiimiopettajuuden. Reilun kahden vuoden kuluttua nykyaikaisissa oppimisympäristöissä käy koulua lähes kolme neljästä kaupungin alakoululaisista. – Olen ylpeä myös koulujemme opettajista, jotka jaksavat kehittää itseään jatkuvasti. Myös

vanhemmissa koulutiloissa toimitaan uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti uusia opetusmenetelmiä ja –välineitä hyödyntäen.

Myös koulujen koot ovat Iisalmessa hyvällä tasolla. Esimerkiksi Kilpijärven ja Mansikkaniemen koulut tulevat olemaan Ikosen mukaan kooltaan ideaalisia. Sisätilojen suunnittelulla

saadaan koulun sisälle muodostettua pienempiä kokonaisuuksia, jolloin koulun sisällä voi olla jopa ”kyläkoulumainen” vaikutelma. – Noin kahden sadan oppilaan koulussa myös opettajakunta on juuri sopivan kokoinen, jotta heiltä löytyy erikoisaamista erilaisiin tarpeisiin.

Yhteiskampuksesta mainioita kokemuksia jo alkumetreillä Asevelikadulla on eletty uudenlaista elämään elokuusta alkaen. Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammattiopisto ovat alkaneet harjoitella aiempaa tiiviimpää yhteiseloa, kun Sakky muutti samalle tontille uusiin tiloihin. Samaan aikaan ajoittuneen Ysaon brändiuudistuksen yhteydessä yhteiskampuksesta alettiin käyttää nimeä Sankariniemen kampus, joka on oikein osuva: tulevia työn sankareitahan kampuksella koulutetaan. Yhteiskampuksen suunnittelu ja käytännön yhteistyön organisointi alkoi jo vuosi sitten. Oppilaitosten yhteisessä Yhdessä voimaa Ylä-Savoon -hankkeessa on kehitetty molempien oppilaitosten toimintaa niin, että koulutuspalveluja tarjotaan seudun elinkeinoelämälle ja asukkaille ilman oppilaitosrajoja. Vuoden alusta kampuskoordinaattorina työskennellyt Kaj Jääskeläinen kertoo, että oppilaitosten välillä aiemmin ollut 150 metrin välimatka on nyt kadonnut lähes kokonaan. Jäljellä on vain yksi lasiovi. – Oppilaitokset toimivat eri puolilla rakennusta, mutta aula ja kahvio-ruokalatila ovat yhteiset. Tässä ala-aulassa yhteiskam-

Ysaolla on paljon miesvaltaisia aloja ja Sakkyllä opiskelijoista varsinkin lähihoitajakoulutuksessa suurin osa on naisia. Olemme jo tässä aulassa päässeet näkemään, kuinka tiiviiseen ja sulavaan yhteistyöhön se parhaimmillaan voi johtaa.

Ysaon Kari Puumalainen ja Sakkyn Sanna Ylisipola käyvät kahvilla oppilaitosten yhteiskäytössä olevassa kahvilassa. Yhteiselo on alkanut hyvin, sillä tiskin takanakin on molempien oppilaitosten opiskelijoita. puksen idea näkyy parhaiten, kun molempien oppilaitosten opiskelijat ovat sulassa sovussa toistensa seurassa.

Sakkyn puolelta yhteiskampuksen toimintaa on koordinoimassa Pirjo Iivarinen, jonka mielestä syksyn ensimmäiset viikot ovat sujuneet jouhevasti. – Tämän tyyppinen kahden ison ammatillisen koulutuksenjärjestäjän opetustoiminta samassa rakennuksessa on uutta, joten ihan hetkessä kaikki yhteistyön

muodot eivät toteudu ja monet asiat vaativat hiomista ja organisointia. Tähän mennessä olemme oppineet toisiltamme jo paljon, hän sanoo. Yhteiskampuksella riittää vielä paljon tekemistä siinä, että eri oppilaitosten välisiä erilaisia käytäntöjä yhtenäistetään. Pikkuhiljaa toiminnoissa päästää yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. – On todella antoisaa käydä tiivistä vuoropuhelua toisen oppilaitoksen kanssa. Näin voimme vaihtaa kokemuksia

ja ottaa parhaat toimintamallit käyttöön molemmissa oppilaitoksissa, Jääskeläinen sanoo.

Kaikkein kirkkaimmat tulevaisuuden haaveet ovat vielä edessä. Oppilaitokset ovat onneksi sopivasti erilaisia, että ne hyödyntävät ja täydentävät toisiaan. – Ysaolla on paljon miesvaltaisia aloja ja Sakkyllä opiskelijoista varsinkin lähihoitajakoulutuksessa suurin osa on naisia. Olemme jo tässä aulassa päässeet näkemään, kuinka tiiviiseen ja

sulavaan yhteistyöhön se parhaimmillaan voi johtaa, koordinaattorit vihjailevat. Käytännössä parhaat mahdolliset opiskelukäytännöt johtavat ajan kanssa siihen, että opiskelija voi sukkuloida molempien oppilaitosten tunneilla koulutuksen aikana. Varsinkin yhteisten aineiden kohdalla tulevaisuudessa sen toivoisi olevan mahdollista. Tälläkin hetkellä muutamat opettajat työskentelevät sekä Ysaolla että Sakkylla. – Jos opiskelija ei pääsisi Sakkyn tunnille, hän voisi tulla saman opettajan samansisältöiselle tunnille Ysaon puolelle ja päinvastoin. Kun välimatkaa ei ole, tällaisessa toiminnassa yhteiskampuksen edut tulisivat erinomaisesti esille, Iivarinen suunnittelee.

Iisalmi etsii uusia koulutusmalleja Iisalmi on mukana Seutukaupunkiverkoston hankkeessa, jossa tavoitteena on selvittää yhdessä muiden seutukaupunkien kanssa, millaisia osaajia tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Kyse on aivan uudesta koulutuksesta, jota ei vielä ole olemassakaan – ainakaan Iisalmessa. Projektipäällikkönä Iisalmessa työskentelevä Minna Pappi kertoo, että kyse on Raahen koulutuskuntayhtymän hallinnoimasta hankkeesta. Hankkeen tavoite on kirjoitettu suoraan sen nimeen: Joustavat koulutusmallit yhdessä yritysten kanssa. – Kaiken lähtökohtana ovat siis yritykset. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitamme, millaisia tarpeita alueen kärkitoimialoilla toimivilla yrityksillä on.

Kun hankkeessa on tarkoitus luoda uusia koulutusmalleja, etsitään nyt aivan uusia koulutustarpeita. Koulutusalaksi on Iisalmessa valittu IoT, eli esineiden internet. – Haluamme tutkia uuden koulutuspolun mahdollisuudet yhdessä yritysten ja hankkeessa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Avainasemassa hankkeessa ovat yritykset ja oppilaitokset. Ensin yritykset kertovat omat tarpeensa, sen jälkeen hanketyöntekijät alkavat selvittää koulutuksen tarvetta. Hankkeen koulutuspilotti rakennetaan yhdessä Ylivieskan ja Varkauden kanssa. Oman haasteensa asiaan tuo se, että jokaisella alueella on yrityselämässa omat tunnuspiirteensä. Kaikkia alueita yhdistää vahva teknologiateollisuuden osaaminen. – Kun yritysten tarpeet ovat selvillä,

Kun yritysten tarpeet ovat selvillä, käymme yhteistyöhön eri koulutusjärjestöjen kanssa. Kyseessä on ensisijaistesti korkeakoulutus, sillä kaikilla paikkakunnilla on ammattikoulutusta. käymme yhteistyöhön eri koulutusjärjestäjien kanssa. Hankkeessa on tarkoitus pilotoida erilaisia koulutustapoja osaavan työvoiman ja

eriasteisen koulutuksen saamiseksi seutukaupunkeihin. Koulutuspilotin kautta tavoitellaan ensisijaisesti koulutuspolkuja toiselta asteelta korkeakoulutukseen. – Kun ensin saamme pilotoinnin

kautta lyhyen koulutuksen toteutettua voi koulutuksen laajuus olla jatkossa suurempaankin, mutta pienestä pilotista lähdetään liikkeelle. Joustavat koulutus yhdessä yrityselämän kanssa hankekokonaisuus lähtee kehittämään uudenlaista Monikampus -alustamallia. Hanke tekee omalta osaltaan seutukaupunkien pito- ja vetovoiman vahvistamista mm. mielikuvaviestinnän ja -valmentamisen avulla. Hanke on osa seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuuden edistämistä koskevaa hankekokonaisuutta, jossa joustavien koulutusmallien lisäksi etsitään keinoja työllistymisen tukemiseen sekä kansainvälisyyden ja yritysverkostojen kehittämiseen. Seutukaupungeissa on merkittävä osa valtakunnan työpaikoista ja samaan aikaan lähes kaikki seutukaupungin ovat kärsineet jo vuosia työvoiman saatavuudesta.

Elina Heikkisen ja Mira Jaatisen yritys Keliaakon Unelma toimi viime talven ajan. Nuoret yrittäjät olivat aktiivisia ja tekivät niin paljon harjoitusyrityksen eteen, että tuotantomäärät kasvoivat liian suuriksi. Työteliään vuoden jälkeen he keskittyvät nyt suorittamaan opiskelut loppuun.

Iisalmessa kasvaa uusia yrittäjiä Iisalmi ja Ylä-Savo on otollista maaperää yrittäjyydelle, siitä on osoituksena useita kansallisen ja kansainvälisen tason yrityksiä. Kaikki menestyvät yritykset eivät kuitenkaan operoi isoilla markkinoilla, kuten esimerkiksi Ylä-Savon ammattiopiston NY-yrittäjinä vuoden verran toimineet Mira Jaatinen ja Elina Heikkinen. Opiskelijakaksikon perustama Keliaakikon Unelma -harjoitusyritys kerkesi tehdä mainiota jälkeä vuoden aikana. Se oli erinomainen osoitus siitä, kuinka yrittäjyys elää Ylä-Savossa. Jopa liian hyvin, sillä yrityksellä tulivat rajat vastaan. – Toiminamme kasvoi lukuvuoden aikana vähän liikaakin. Meidän tuotantomäärä nousi niin suureksi, ettei opiskelijayritys saisi niin paljon tehdä, nuoret yrittäjät sanovat. Lopulta opiskelijakaksikon piti muuttaa toiminta oikeaksi yritystoiminnaksi ja veronalaiseksi. Viime syksynä aloittanut opiskelijayritys valmisti ja kauppasi

Opiskelijakaksikon perustama Keliaakikon Unelma -harjoitusyritys kerkesi tehdä mainiota jälkeä vuoden aikana. Se oli erinomainen osoitus siitä, kuinka yrittäjyys elää Ylä-Savossa. Jopa liian hyvin, sillä yrityksellä tulivat rajat vastaan. leipomotuotteita keliaakikoille. Siis gluteenittomia kahvileipiä ja muita herkkuja. Kun sana alkoi reilu vuosi sitten levitä, tuotantomäärät lähtivät jyrkkään kasvuun. Joulumarkkinoilla leivonnaiset jo menivät kuin kuumille kiville ja sama jatkui keväällä. Harjoitusyrittäjät kävivät pokkaamassa Pohjois-Savon parhaan NY-yrityksen palkinnon ja pokaalin parhaasta tuotteesta. Valtakunnan tasolla kilpailu toi vielä lisäksi suosituimman someyrityksen tittelin. – Helsingissä aloimme ynnäillä, kuinka paljon meillä onkaan ol-

lut töitä. Selvisi, että niitä oli tehty vähän liikaakin, Elina kertoo.

Yrityksen kasvu yhden talven aikana oli ennen näkemättömän vahva. Verottajakin joutui lopulta tutkimaan ja selvittämään, minkä verran yritys joutuu maksamaan veroa. Nuoret yrittäjät joutuivat ottamaan avuksi myös kirjanpitäjän, joka myös selvittää alv-verojen määrän ja palautukset. Yrityselämä vei opiskelijakak-

siolta myös paljon kouluaikaa. Tuotantomäärien lisäksi myös ajankäyttö tuli vastaan. – Tänä syksynä teemme vihdoin viimeisiä opintoja ja työssäoppimisjaksoja. Sen jälkeen minä lähden työelämään ja Mira jatkaa opiskeluja, Elina kertoo. Mutta miten käy menestyvän yrityksen? – Yritys jää pöytälaatikkoon ainakin vuodeksi. Tulevaisuutta ajatellen se on yksi mahdollisuus. Alunperin ajattelin, että jatkaisin perheyrityksessä,mutta oma yritys toimi niin hyvin, että sekin houkuttelisi, Mira miettii. Ja voi olla, että yrittäjyys vetää lopulta myös Elinan takaisin Keliaakikon Unelmaan. Hän haluaa ensin katsoa, millaista on välillä olla palkkatyössä.

Mennyt vuosi Ylä-Savon ammattiopistossa on ollut vauhdikas. Kaksikko on saanut mat-

kan varrella apua yrittäjyyteen ja omaan toimintaansa koulun opettajilta ja muilta yrittäjiltä, mutta iso osa asioista on pitänyt opetella itse. – Normaalin leipuri-kondiittorin opiskelujen lisäksi olemme saaneet niin tuhdin paketin yritystoiminnan oppia, että se kantaa pitkälle. Jotain olemme oppineet myös kantapään kautta, mutta oppia se on sekin. Koulun henkilökunnalle ahkerat opiskelijat antavat ison kiitoksen. Yrittäjyyden aikana he saivat kaiken sen tuen, minkä tarvitsivat. – Onhan tämä nyt vähän haikea tilanne, kun yrityksellä olisi ollut kysyntää, mutta päätimme tässä vaiheessa keskittyä tekemään opiskelut loppuun. Vähän harmittaa, mutta kaikkea ei voi saada samaan aikaan.

Muuttajille luvassa uusia asumisen etuja Iisalmessa vuonna 2019 ensimmäisen kerran toteutettu Koesumisen kampanja saa jatkoa myös ensi vuonna. Yhdelle onnekkaalle tarjotaan täysin ilmaista koeasumista omien toiveiden mukaan tuunatussa Petterinkulman kodissa ja useammille edullista asumista soluasunnoissa. Seudun yritysten kesätyörekryjä vauhdittamaan luotu kampanja käynnistyy tammikuun lopulla rekrymessukiertueen yhteydessä. Näin ollen ensi kesänäkin jostain päin Suomea tai maailmaa Iisalmeen koeasukkaaksi muuttava tulee kertomaan Koe Iisalmi! –instagram –tilillä elämästään Iisalmessa. Parhaillaan Iisalmi tarjoaa asumisen ja harrastamisen etuja töiden perässä kaupunkiin muuttaville. Ihmeentekijäksi –kampanja houkuttelee uusia asukkaita töihin ja ihmisenmyötäiseen elämään tarjoamalla viidelle onnekkaalle ensimmäiset asumiskuukaudet veloituksetta. Lisäksi he saavat tuntuvia harrastamisen etuja, kuten esimer-

Ihmeentekijäksi –kampanja houkuttelee uusia asukkaita töihin ja ihmisenmyötäiseen elämään tarjoamalla viidelle onnekkaalle ensimmäiset asumiskuukaudet veloituksetta.

Ihmeentekijäksi –videotarinat kertovat Iisalmen seudun yhteisöllistä viestiä: ”Emme odota ihmeitä. Teemme niitä yhdessä.” kiksi henkilökohtaisesti laaditun ohjelman Iisalmen uimahallin salille ja altaisiin sekä pääsevät nauttimaan kulttuurista Iisalmen Kulttuurikeskuksen tunnetusti korkeatasoisen konserttitarjonnan parissa. – Ihmeet tehdään yhdessä ja tekijöitä tarvitaan. Niinpä haluam-

me nostaa tarjoamamme ura- ja asumisenmahdollisuudet framille tavalla, joka erottuu, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointija viestintäsuunnittelija Laura Koski.

Kaupunki uskoo, että kun kohderyhmän katse saadaan kääntymään Iisalmen suuntaan, tarkem-

min seudun tarjontaan tutustuva ja tänne muuttava ei tule pettymään. – Meillä on tarjolla leppoisampi elämä ja huippuluokan harrastusmahdollisuudet, mutta uravaihtoehdoista ei kuitenkaan tarvitse tinkiä monipuolisen ja kansainvälisen yrityskenttämme ansiosta, Koski muistuttaa.

Ihmeentekijäksi -kampanjasivulla voi tehdä bingon, joka testaa Iisalmen sopivuutta testaajan kotikaupungiksi. Bingon osuessa kohdalle, saa tekijä Ihmekupogin, joka oikeuttaa asumisen ja harrastamisen etuihin. Edut ovat saatavilla viidelle nopeimmin toimivalle.

Koeasukas Emma kannustaa kokeilemaan Iisalmessa viime kesänä koeasukkaana ollut Emma Heinonen kannustaa varsinkin opiskelijoita kokeilemaan koeasumista ja muutenkin eri paikkakunnilla asumista. Kesä Iisalmen koeasukkaana oli Heinoselle itsellekin avartava kokemus. – En uskalla sanoa, että minuun olisi savolaisia luonteenpiirteitä tarttunut, mutta opin kyllä tunnistamaan sen. Kuulosti hienolta, kun syksyllä Tampereella tanssitunnilla opettajamme pyysi meitä jolokottelemaan, Heinonen naurahtaa. Iisalmen kesän jälkeen Heinonen mennä jolokotteli Tampereelle, missä hän nyt asuu. Päivisin hän jolokottelee Hyvinkäälle, missä hän suorittaa tanssinopettajan tutkinnon päättöharjoittelua. Iisalmessa ollessaan hän työskenteli Iisalmen Sanomien toimituksessa ja pääsi kesätyön kautta tutustumaan Iisalmeen ja ympäristöön monipuolisesti.

Oman kokemuksensa perusteella Heinonen voisi suositellla Iisalmea asuinpaikaksi varsinkin sellaisille lapsiperheille, jotka kaipaavat rauhaa, tilaa ja luontoa lähelle. Päällimmäisiä muistikuvia Iisalmesta ovat nyt pari kuukauden jälkeen luonnon läheisyys ja rauhallisuus. – Mopopoikia lukuun ottamatta liikenteen meluakaan ei ollut häiriöksi asti. Iisalmi esittäytyi todella mukavana kaupunkina. Heinonen muutti Iisalmeen Tukholmasta, missä hän oli opiskelijavaihdossa viime kevään. Naantalista kotoisin oleva Heinonen suorittaa tanssinopettajan opintoja Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa, joten muutto uusille paikkakunnille ei ole outoa. Viimeisimmäksi hän on muuttanut Tampereelle, mutta aika Iisalmessa on jäänyt

elävästi mieleen. – Jos vaan tuollainen koeasumisen mahdollisuus avautuu, niin ehdottomasti suosittelen samanlaista kokeilua kenelle tahansa, varsinkin opiskelijoille. Kun kesän ajan asuu toisella paikkakunnalla, se auttaa ymmärtämään eri paikkakuntien välisiä eroja. Oman kokemuksensa perusteella Heinonen voisi suositellla Iisalmea asuinpaikaksi varsinkin sellaisille lapsiperheille, jotka kaipaavat rauhaa, tilaa ja luontoa lähelle. – Iisalmi on erinomainen paikka, palvelut ovat lähellä ja harrastusmahdollisuuksiakin on tarjolla. Kuopioon on suhteellisen hyvät yhteydet julkisilla, mutta kulkeminen Iisalmessa ja Ylä-Savossa vaatii auton käyttöä.

Tanssinopettajaksi valmistuva Heinonen kaipaa omalta asuinkaupungiltaan enemmän kulttuuritarjontaa. Opiskelu ja aktiivinen taiteen harrastaminen houkuttelee hän suurempiin kaupunkeihin. – Vaikka se pitää kyllä todeta, että yllättävän paljon Iisalmessa on taidetta, varsinkin kuvataidetta Koivukuja-biennaalista alkaen. Pohjolankadun taidenäyttelyn ja luonnonläheisyyden lisäksi Heinoselle jäivät mieleen erikoiset ja yhteisölliset tapahtumat. – Kasariperjantai oli yksi niistä, samoin Rompepäivät, hän muistelee. Nyt jälkeenpäin ajateltuna Heinonen ottaisi koeasumisestaan vielä enemmän irti, jos vaan saisi tulla asumaan Iisalmeen uudelleen. – Paikallisiin ihmisiin kannattaa rohkeasti tutustua, sitä minä jäin itse pikkuisen harmittelemaan. Toimittajana tapasin tietenkin jonkun verran, mutta näin jälkeen päin ajateltuna olisi halunnut enemmän olla paikallisten kanssa tekemisissä, hän tunnustaa.

Teatterit markkinoivat yhdessä Yläsavolaiset teatterit ovat tänä syksynä iskeneet hynttyyt yhteen markkinointirintamalla. Kiuruveden Hulluviima ja Maalaiskaupungiteatteri sekä Iisalmelaiset IN-teatteri ja Iisalmen Teatteri lähtivät mukaan Iisalmi ja tienoot -yhteismarkkinointiin. Yhteismarkkinointi on teatteriväelle tervetullut lisä, sillä aiemmin jokainen teatteri on hoitanut mainontansa itse. Esimerkiksi kiuruvetisen Hulluviima -teatterin Esko Huttunen on yhteistyöstä enemmän kuin mielissään. – Tämä on tosi hyvä juttu. Olemme päässeet yhteismarkkinoinnin lisäksi myös vaihtamaan ajatuksia toisten teatteri-ihmisten ja markkinointi-ihmisten kanssa. Siitä on ollut tosi paljon hyötyä jo tähän mennessä, Huttunen kertoo. Maalaiskaupunginteatterin Seija Suhonen on kerennyt teatteriurallaan nähdä jo monenlaisia mainoksia ja viritelmiä ja odottaa nyt mielenkiinnoilla, millaisia vaikutuksia yhteismainonnalla on. – Tämä on vasta ensimmäinen syksy, joten aika paljon on yhteen soviteltavia palasia. Mutta hyvältä vaikuttaa. Jo nyt on nähtävissä yhteistyön voima, sillä mainontamme menee paljon laajemmalle alueelle kuin aiemmin. Miettisen Jarmo tekee Iisalmessa tosi tärkeää työtä, kun kokoaa teattereita yhteen. Iisalmelaisteatterit ovat viime vuosina viritelleet jo keskinäistä yhteistyötä eri tavoin. Näkyvimpiä ovat yhteiset mainokset. – Lisäksi meillä on ollut yhteisiä suunnittelupalavereja. Minä ainakin uskon yhteistyöhön, IN-teatterin puheenjohtaja Jouni Määttänen sanoo. Iisalmen teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Harri Piipponen on samoilla linjoilla. – Me olemme tehneet IN-teatterin kanssa yhteistyötä aiemminkin, mutta nyt Kiuruveden suunta avaa uusia mahdollisuuksia, Piipponen näkee. Yksi ehdottoman myönteinen asia on nimenomaan yhteismarkkinointi. – Nykyisin on digimarkkinointia ja somekanavia, joten markkinointi on mennyt aiempaa monipuolisemmaksi. Siinä on järkevää tehdä yhteistyötä, niin saamme laajemman näkyvyyden, iisalmelaiset sanovat. Markkinoinnin lisäksi myös muu yhteistoiminta teatterien välillä on Piipposen mukaan tervetullutta. – Meillä kaikilla on halu ja palo tehdä teatteria ja kulttuuria ja tarjota sitä yleisölle. Ennen kaikki puuhastelivat yksin ja itsekseen, mutta maailma ympärillä on muuttunut. Nyt voimien yhdistäminen on järkevää, jotta kaikilla jää enemmän aikaa myös varsinaisen teatterin tekemiseen. Maalaiskaupunginteatterin Suhonen sanoo, että ensimmäisen vuoden jälkeen kaikki ovat varmasti viisaampia yhteistyön suhteen. Yhteistyöllä kaikki voittavat. – Me emme kilpaile keskenään, vaan kaikki teatterit haluavat saada mahdollisimman tyytyväisiä asiakkaita. Kunhan saamme ensimmäisestä vuodesta kokemuksia, voimme kehittää yhteistyötä tulevia vuosia ajatellen. Yhteistyötä kaikki teatterit pitävät kuitenkin hyvänä asiana ja näkevät sen isona parannuksena. Kaikki kiittelevät Jarmo Miettistä, joka on puhaltanut joukon kokoon. – Itse olen erittäin onnellinen, että Iisalmen lisäksi Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi ja Lapinlahti ovat nyt mukana Iisalmi ja tienoot -toimintaamme. On myös hienoa, että jäseniä on kerrassaan yhteensä 34, Miettinen sanoo. Teatteriyhteistyön Miettinen näkee hyvänä askeleena. Se voi tuoda jatkossa isompaakin yhteistyötä. – Yksinkertaisia, pieniä asioita, mutta yhdessä tekemimsen meininkiä.

Iisalmen Teatterin väki lähtee tänä syksynä risteilylle! Antti Heikkinen on dramatisoinut Liisamaija Laaksosen kirjoittaman komedian ensimmäistä kertaa teatterin lavalle. (Kuva: Iisalmen Teatteri) Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteri on ottanut syksyn ohjelmistoon brittiläisen Housut Pois! - klassikon, jonka uskotaan uppoavan pikkujouluväelle. (Kuva: Maalaiskaupunginteatteri)

IN-teatterin esitys tällä kaudella on tumma komedia ja moderni tulkinta Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta Lokki. (Kuva: Taina Karvonen)

Kokeilunhaluinen Hulluviima -teatteri esittää tänä syksynä Franz Kafkan Nälkätaitelijan. Mieleenpainuvan esityksen ensimmäinen jakso nähdään kirjastossa, toinen Kiurusalissa. (Kuva: Hulluviima)

Irti maasta

Housut pois Lokki Ylä-Savon teatterissa tapahtuu kummia. Teatterin kuuluisimman näyttelijättären Irina Arkadinan poika Konsta on rohkaistunut vihdoin kirjoittamaan näytelmän, jossa näyttelee hänen mielitiettynsä Niina. Sitten Niina ihastuu kirjailija Trigoriniin, joka on Irina Arkadinan hellu. Naistenlääkäri Dorn rakastuu Irinaan, teatterin talousvastaava Samrajeva Dorniin. Samrajevan tytär Masa, rakastaa Kostjaa ja Masaa taas rakastaa paikallinen biologianopettaja Medvedenko. Kostjan eno, eläkkeelle jäänyt Sorin, ihmettelee mitä tapahtuu. Hän haluaisi rakastaa elämää, mutta ruumis on jo vaikeuttamassa asiaa. Mikä tässä sopassa voisi mennä pieleen? Iloisen tumma komedia ja moderni tulkinta Anton Tšehovinrakastetusta klassikosta, joka kertoo siitä kaikkein vaikeimmasta ja vaarallisimmasta, rakkaudesta. Ohjaus: Topi Marin

Pikkujoulukausi lähenee, maalaiskaupunginteatteri esittää New Yorkin Buffaloon sijoittuvan musikaalikomedian Housut Pois! Se perustuu The Full Monty nimiseen brittielokuvaan. Musikaalin on kirjoittanut Terence McNally v. 2000, musiikin siihen on tehnyt David Yazbet ja suomentanut Mikko Koivusalo. Ohjaajana toimii ylivieskalainen Marja Hannula. Tarinan pääosassa ovat tavalliset duunarimiehet, jotka ovat jääneet työttömäksi, kun kaupungin terästehdas lakkautetaan. Tilanne aiheuttaa rahahuolia, pahentaa heidän itsetuntoa ja miehisyyttä. Lopulta heillä ei ole mitään menetettävää kuin vaatteet päältänsä. Ja niin alkaa ennennäkemättömän striptease-esityksen valmistaminen. Tarinassa koetaan yhdessä tekemisen voimaa ja itsensä voittamista. Ohjaus Marja: Hannula

Riemastuttava komedia 80-luvun risteilyltä. Suomalaiset tekevät tuhansia laivamatkoja vuosittain ja tämä on yksi niistä. Iisalmen teatterin näytelmä kertoo lehden tilaushankintakilpailun voittajista, jotka ovat toisilleen tuntemattomia ihmisiä eri puolilta Suomea. He kokoontuvat yhteen Eteläsatamaan ja lähtevät Kamu-palkintoristeilylle. Ihmissuhdekiemuroita ja hauskaa 80-luvun villiä menoa odotettavissa. Arvostetun näyttelijän ja käsikirjoittajan Liisamaija Laaksosen kirjoittama hulvaton komedia IRTI MAASTA on esitetty televisionäytelmänä 1989. IRTI MAASTA oli todellinen katsojamenestys. Se keräsi jo ensilähetyksellään tv:n ääreen 1,24 miljoonaa katsojaa. Iisalmen teatteri esittää nyt näytelmän kantaesityksenä teatterin lavalla. Näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut Antti Heikkinen. Astu kanssamme laivaan ja IRTI MAASTA!

Nälkätaiteilija Franz Kafkan novellien pohjalta syntyvä esitys Nälkätaiteilija juhlistaa Teatteriyhdistys Hulluviiman 25 vuotis juhlavuotta. Käsikirjoitus syntyy työryhmän yhteisponnistuksena improvisaatioharjoitusten sekä ohjaajan sovituksen kautta. Nälkätaiteilija on esitys joka tuo Kiuruveden kirjastoa ja kulttuuritaloa uudella tavalla näkyväksi. Kirjastojen toiminta on muovaantunut viimeaikoina aivan uusille alueille ja muutos on mahdollistamassa myös omatoimikirjastotoiminnan. Nälkätaiteilija-esitys inspiroituu tästä muutoksesta ja tuo oman näkökulmansa kirjaston ja kirjastolaitoksen merkitykselle yhteiskunnassamme. Nälkätaiteilijan aiheena on kohtaaminen. Digitalisoituvassa maailmassa ihmisten kohtaaminen on muuttunut ja se taito on jopa osaltaan unohdettu. Yhä harvemmin joku tulee kylään munkkipussi kädessään ja kysyy, että keitetäänkö kahvit. Ohjaus Esko Huttunen

IISALMI – KIURUVESI – LAPINLAHTI – SONKAJÄRVI – VIEREMÄ

TAPAHTUMAT // NÄYTTELYT

Ma askuu 2.11.

Höyrybaari Lapinlahden rautatieasema J.Karjalainen – sä kuljetat mua Iisalmen kulttuurikeskus 2.-3.11. Halliween esteratsastuskilpailut Ratsastuskeskus Lupis, Kiuruvesi 3.11. Livohka - kiitos ja näkemiin: kuraattorina toiminut metropoliitta Arseni esittelee näyttelyn Taidemuseo Eemil, Lapinlahti 7.11. Iisalmen seurakunnan 10 vuotissynttärit Iisalmen kulttuurikeskus 8.11. Eino Grön 80 vuotta juhlakonsertti Iisalmen kulttuurikeskus 9.11. Kirka –musikaali Hetki lyö Iisalmen kulttuurikeskus 10.11. Isänpäivälounas Hotel Golden Dome, Iisalmi 10.11. Paimennus treeni, Terhi Kälkäjä Talli Taitavat Kaviot 14.11. Raatteen, Kemijärven ja Petsamon taisteluista talvisodassa 1939-1940 luennoi historioitsija FM Mika Kulju. Kirjasto, Vieremä 16.11. Hämärissä - koko perheen tapahtuma Taidemuseo Eemil, Lapinlahti 16.11. Taiteilijatapaamisia: Juha Kuosmanen ja Pauli Martikainen Taidemuseo Eemil, Lapinlahti 16.11. Lasten ja nuorten kultturelli -kisa Iisalmen kulttuurikeskus 16.11. Antti Heikkinen & Sami Roshmin orkesteri. Spa Hotel Runni 16.11. Luovuuden jooga Luova Puu, Lapinlahti 21.11. Luolanainen-teatteriesitys Iisalmen kulttuurikeskus 22.11. Tarja Turunen: Yhdessä Jouluna -konsertti. Iisalmen kirkko 22.11. Kulttuurikeskus 30 vuotta juhlakonsertti Iisalmen kulttuurikeskus 22.11. Joulun avaus Keskusta, Vieremä 23.11. Hannu Hautaniemen yhtye Spa Hotel Runni 23.11. Louhen Joulu & Joulunavaus Iisalmi 23.11. Pikkujoulukonsertti: Kaukolasipartio Kiuruveden kulttuuritalo 24.11. Paimennus treeni, Terhi Kälkäjä Talli Taitavat Kaviot 25.11. Kajaanin kaupunginteatteri: Yksin sinun Kiuruveden kulttuuritalo 26.11-21.12. Wanhan ajan Joulupuoti Luova Puu, Lapinlahti 28.11. Torstaiklassiset: Träume – Unelmia Iisalmen kulttuurikeskus 30.11. Iisalmen Joulunavaus 30.11. Syvärentoutus ilta -hiljaisuus ja ääni. Luova Puu, Lapinlahti 2.11.

TEATTERIT

30.11.

Joulutorin avajaiset Lapinlahden rautatieasema 30.11. Antti Railio yhtyeineen Spa Hotel Runni 30.11. Puolustusvoimien varusmiessoitto kunta: Joulupop 30.11.-1.12. Eerika Häkkisen CR/koulu/este valmennus viikonloppu Talli Taitavat Kaviot

Musikaali The Full Monty TEKSTI: Terrenco Mc Nally SÄVELLYS JA SANOITUS: David Yazbek SUOMENNOS: Mikko Koivusalo OHJAAJA: Marja ”Malla” Hannula

J lukuu

1.-21.12. Aseman joulutori Lapinlahden rautatieasema 1.12. Livohka - kiitos ja näkemiin: kuraattorina toiminut metropoliitta Arseni esittelee näyttelyn Taidemuseo Eemil, Lapinlahti 3.12. Iltamusiikki: Musiikkiopiston oppilaskonsertti Iisalmen kulttuurikeskus 4.12. Jp Leppäluoto: Sielulintu-joulukonsertti 6.12. Itsenäisyyspäivän juhla Iisalmen kulttuurikeskus 6.12. The Miracle – A Night With Queen 10.-24.12.Wanhan ajan Joulupuoti avoinna ti-pe 11-17 ja la 11-15 Luova Puu, Lapinlahti 10.12. Pikkujoulupiknik Kirjasto, Vieremä 12.12. Musiikkiopiston joulukonsertti, Kiurusali 13.12. Liikuntaseura otteen joulunäytös Iisalmen kulttuurikeskus 13.12. Kulttuurimäen Joulu Museon piha-alue, Vieremä 14.12. Iina:n joulunäytökset Iisalmen kulttuurikeskus 14.12. Koko perheen Joulurieha -tapahtuma Luova Puu, Lapinlahti 14.12. Have a NaisChristmas –joulukon sertti Kiuruveden kulttuuritalo 15.12. Joulumyyjäiset ja kahvio Seurantalo, Nissilä 15.12. Iisalmen mieslaulajien konsertti Iisalmen kulttuurikeskus 15.12. Joulumielen metsästus kilpailut este Talli Taitavat Kaviot 17.12. Musiikkiopiston joulukonsertti Iisalmen kulttuurikeskus 17.-19.12. Joululounas Hotel Golden Dome, Iisalmi 19.12. Kuopion kaupunginorkesteri, Satu Sopanen, Tuomo Rannankari: Joulu on jo ovella - koko perheen konsertti Kiuruveden kulttuuritalo 19.12. Musiikkiopiston joulukonsertti IIsalmen kulttuurikeskus 31.12. Höyrybaarissa uuden vuoden vastaanotto Lapinlahden rautatieasema 31.12. Tervetuloa Uusi Vuosi, tori Iisalmi

Tea eri Huluviima KIURUVEDEN KULTTUURITALO 1.11. Ensi-ilta 3.11., 15.11., 17.11., 13.12.,15.12., 5.1., 6.1., 17.1., 19.1., 24.1., 25.1.

Kiuruveden MaalaiskaupunginTea eri

KIURUVEDEN KULTTUURITALO 7.11. Ensi-ilta 8.11, 10.11., 22.11, 24.11., 29.11., 1.12., 8.12. RIEMASTUTTAVA KOMEDIA 80-LUVUN RISTEILYLTÄ

Käsikirjoitus Liisamaija Laaksonen Ohjaus Antti Heikkinen

IN-Tea eri

IISALMEN TYÖVÄENTALO 26.10. Ensi-ilta 2.11.,3.11., 10.11.,16.11.,23.11.,1.12., 8.12. 1.2., 2.2., 15.2., 16.2., 29.2., 14.3., 15.3., 21.3.

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN TYÖKALUT iisalmi.fi/tapahtumat /LV¦WLHWRD ZZZ LLVDOPL ȴ WHHWDSDKWXPD

#iisalmijatienoot #iisalmiregion

Iisalmen Tea eri

IISALMEN KULTTUURIKESKUS 19.10. Ensi-ilta 27.10., 3.11., 15.11., 17.11., 23.11., 24.11., 7.12., 8.12., 8.2., 9.2., 22.2., 23.2., 8.3., 21.3., 22.3., 29.3., 4.4.

LISÄÄ TAPAHTUMIA

iisalmijatienoot.fi #iisalmijatienoot #iisalmiregion