IISALMI-lehti: kevät 2019. by Iisalmen kaupunki

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Iisalmi IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

Tässä lehdessä: Iisalmen kesä on täynnä pieniä ihmeitä

 SIVU 2

Uudet iisalmelaiset pääsevät kiertoajelulle Iisalmi on monipuolinen koulukaupunki Koivukuja täyttyy taiteesta

 SIVU 16

 SIVU 4

 SIVU 6

-lehti Kevät

2019

Iisalmen kesä on täynnä pieniä ihmeitä KUN IISALMEN kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaiselta kysyy muutamaa kesätapahtumaa, jossa hän mielellään käy itse, perheen tai vieraiden kanssa, lista jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Se ei pysähdy kolmeen eikä viiteen. – Iisalmessa on tosi paljon hyviä ja mielenkiintoisia tapahtumia. Täältä löytyy jopa suoranaisia helmiä, joiden olemassaoloa ei aina muistakaan, hän sanoo. KOKOAAN SUUREMMASSA Iisalmessa siis tapahtuu enemmän kuin tapahtumakalenterissa luetellaan. – Tämäkin on yksi Iisalmen ihme. Kaupungista löytyy monia innokkaita henkilöitä, jotka jaksavat tehdä töitä yhteisen hyvä eteen. Innokkaat henkilöt keräävät ympärilleen joukon, jotka haluavat olla mukana toteuttamassa jotain hienoa. Yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä on moni tapahtuma saanut alkunsa. – Tuoreimpia hienoja esimerkkejä ovat Pohjolankadun taidenäyttelyt, niin viime kesänä kuin tulevanakin. Toinen erinomainen esimerkki Ronkaisen mielestä on KOKO Jazz –club, joka varsinkin talviaikaa tuo Iisalmeen esiintyjiä Suomen jazzmusiikin huipulta. ERILAISTEN kesätapahtumien

Ei tuollaista löydy lähikaupungeista eikä ehkä koko Suomesta: huipputaidetta keskellä katukuvaa, lähellä vihreää puistoa ja vesistöä. järjestämisessä on samaa kuin iisalmelaisten ja yläsavolaisten yritysten menestystarinoissa. Jollakin on idea, johon uskotaan. Alueella on Olvin, Ponssen ja Genelecin kaltaisia yrityksiä todistamassa, että Ylä-Savossakin voi onnistua. Kun yritykset onnistuvat, mikseivät myös tapahtumat. – Kulttuurissa tapahtumien arvo erityisesti nousee: tapahtumien merkitys koko seutukunnalle on moninkertainen niihin satsattuun rahamäärään verrattuna.

KUN RONKAISELTA KYSYY Iisalmen suosikkipaikkoja, hän nostaa esille koko keskustan. Kirkkopuisto, tori ja sataman alue muodostavat tiiviin ja monipuolisen kokonaisuuden. – Kun siihen vielä lisätään Pohjolankadun taidenäyttely, ei tuollaista löydy lähikaupungeista eikä ehkä koko Suomesta: huipputaidetta keskellä katukuvaa, lähellä vihreää puistoa ja vesistöä. – Lisäksi vielä Iisalmen tori kaikessa rentoudessaan ja lupsakkuudessaan kruunaa Iisalmen keskustan.

Iisalmen toria Ronkainen innostuu helposti kehumaan. Siellä tavataan tuttuja, vietetään aikaa ja samalla ostetaan saman aamun järvikaloja ja tuoreita vihanneksia. – Toria ei ole tehty kiireisille ihmisille. Se on niin mukava paikka, että varsinkin lauantaiaamuisin siellä tekee mieli istuskella rauhassa ja tavata tuttuja vaikka paistettuja muikkuja napostellen.

RONKAISEN OMA KESÄ sujuu osin työn merkeissä erilaisiin tapahtumiin osallistuen. Oman kokemuksensa perustella hän suosittelee kesäturisteille torin ja Pohjolankadun lisäksi muun muassa Koljonvirran aluetta. – Mansikkaniemi on teattereineen monipuolinen ja viihtyisä paikka. Ismo Apell on tehnyt jo useita vuosia hienoa työtä kesäteatterin kanssa ja se vetää kävijöitä kaukaa. Perheen kesäsuunnitelmiin kuuluvat myös ainakin Limuset ja RunniRock. – Tubettaja Roni Back vetää poikia Limusille, minua taas Eppu Normaali Runni Rockiin. Olen ol-

lut aina Eppujen keikalla, kun he ovat lähiseudulla keikkailleet. Miellyttäviä ja kesäisitä tapahtumia Iisalmessa ovat myös Maakuntajuhlat, joka elävöittää koko torin. Eukonkantotapahtuma Sonkajärvellä on hyvin omalaatuinen ja viihdyttävä tapahtuma, myös Lapinlahden Savo Games on Ronkaiselle tuttu monen vuoden ajalta.

TUTUIN PAIKKA RONKAISELLE ensi kesänä on kuitenkin jalkapallokenttä - kiitos lajia harrastavien poikien. Yksi kohokohta on jo useana vuonna ollut Kokkola Cupit, mutta muutakin on poikien kanssa ensi kesälle suunnitteilla. – Olemme suunnitelleet telttaretkeä Tiilikkajärven kansallispuistoon Rautavaaralle. Se olisi hieno reissu. Iisalmen ympäristössä polkupyöräretket Mansikkaniemen, Sikokallion ja Saunaniemen laavuille makkaranpaistoon ovat jo tulleet tutuiksi.

Ismo Apell on tehnyt jo useita vuosia hienoa työtä kesäteatterin kanssa ja se vetää kävijöitä kaukaa.

Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen viihtyy kesän aikana lukuisia tunteja jalkapallokentän reunalla.

Iisalmi tekee taikojaan TALVENSELKÄ ON TAITTUNUT ja aurinko tuo enemmän maata näkyviin. Kevään mukavia uutisia oli, että kellojen siirtelystä luovuttaisiin vuonna 2021. EU:ssahan luopumisajankohta päätetään lopullisesti mutta vielä kelloja käännettiin ja kesää kohti mennään. Tämähän tarkoittaa myös meidän Iisalmen seutukunnalle mukavia asioita. Matkailualan yritykset ja useat tapahtumien järjestäjät valmistautuvat vastaanottamaan matkailijoita ympäri Suomen ja ulkomaalaiset matkailijat ovat myös löytäneet Iisalmeen. Olemme mukava savolainen ja vieraanvarainen kesäkaupunki, jota kaunis vesistö ympäröi, sieltä ne veneilijätkin saapuvat tänne Saimaan reitin kautta. Kaupungissa ollaan tehty paljon tapahtumien eteen, enkä voi olla muistelematta viime kesäistä kohtaamista hymyilemättä. TAPASIN LAPINLAHDEN JUUSTO- ja viinijuhlilla pari helsinkiläistä naista. He kertoivat törmänneensä Iisalmeen ja tämän seudun tapahtumiin Helsingin Narikkatorilla. Meiltä Ylä-Savosta vietiin viime toukokuussa Narikkatorille ”Leipää ja Sirkushuveja” –tapahtuma, jossa paikalliset yrittäjät ja kaupunki toi aluettamme tutuksi niin elämänlaadun, uramahdollisuuksien ja tapahtumatarjontojen osalta.

Kaupunkimme on tehnyt suuren satsauksen alueen markkinointiin. Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapahtumatarjonta kiinnosti tällä kertaa kovasti näitä nuoria naisia ja olivatkin päättäneet ottaa suunnaksi Lapinlahden Juusto- ja viinijuhlat. Pari päivää he olivat ottaneet aikaa, jotta voisivat tutustua muutenkin Ylä-Savoon. Juhlia edeltäneenä iltana he olivat majoittuneet Iisalmeen ja ihmetelleet sitä rauhallisuutta, suoranaista hiljaisuutta mikä kesäiltana keskustassa vallitsi. Kun Helsingissä ihmiset istuskelevat terasseilla, shoppailevat ja kuluttavat aikaansa keskustassa, täällä ei näkynyt juuri ketään.

AAMULLA HERÄTTYÄÄN HE EIVÄT olleet enää varmoja oliko edellinen ilta ollut totta ja olivatko he edelleen samassa kaupungissa. Kadulle he eivät olleet meinanneen mahtua väenpaljoudesta

johtuen. Mitä taikoja Iisalmi olikaan heille yöaikaan tehnyt? Meillähän kaikki on mahdollista ja yllätimme nämä matkailijat kerralla Louhenkatupäivällä tällä kertaa, tuhannet ihmiset tekivät tämän kaupunkikarnevaalipäivän, joka taitaa olla alueemme suurimpia ilmaistapahtumia. Joten eikun sekaan vain. Näistä kohtaamisista tulee aina hyvä mieli. Kaupunkimme on tehnyt suuren satsauksen alueen markkinointiin hyvällä yhteistyöllä seudun yrittäjien kanssa.

MYÖS URHEILUMAAILMASSA meidän huippuseurat ovat tuoneet väen luoksemme, kolmet SM-kisat on järjestetty talven aikana, ja jokaiselta liitolta olemme saaneet ylenpalttiset kiitokset upeista kisaviikonloppujen järjestelyistä. Kiitos siitä kuuluu seurojen puuhamiehille ja naisille. Jos minä voisin päättää, rakentaisin vielä sujuvan ratapätkän Joensuusta Kajaaniin, raide kulkee itäiseltä rajalta ylöspäin. Tämän radan molemmin puolin meillä on useita vetovoimaisia alueita kuten Saimaa, Tahko, Bomba, Vuokatti, nämä vetävät matkailijat rajan takaa. Toivottavasti kaikki lukijat löytävät itse kukin jotakin mukavaa kesäpuuhaa alueeltamme, toivotankin sinut lämpimästi tervetulleeksi Ylä-Savon sydämeen.

#byiisalmi SEUTUKAUPUNGEISSA ON HYVÄÄ pitovoimaa, kerrottiin Kuntalehdessä sen uutisoidessa juuri julkaistusta kaupunkitutkimuksessa. Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin 55 suomalaiskaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa. Iisalmikin yhtenä maamme seutukaupunkina, oman vahvan talousalueen keskuksena, muodostaa ympärilleen luontaisen työssäkäyntialueen ja palvelukeskittymän ja oli mukana tarkastelussa. Menestystäkin tuli. Seutukaupungeista on hyvä muistaa se, etteivät ne ole maakuntakeskuksia, joihin yhtä lailla – ja tosin paljon reippaamminkin – tiivistyvät palvelut ja työpaikat. Ja meno taitaa vain kiihtyä, ellei kehityksen suuntaa tietoisesti muuteta. Keinoja suunnanmuutokseen on, jos valtiovallalta löytyy halua ottaa niitä käyttöön. Esimerkiksi harvaan asutun maaseudun parlamentaariselta työryhmältä löytyy muutamia oivia pelinavauksia. SEUTUKAUPUNKITUTKIMUKSEN tulokset olivat näin iisalmelaisittain tarkasteltuna mieluisia. Niin veto- kuin pitovoimankin saralla Iisalmi sijoittui kärkikymmenikköön. Kaupunki tekee osansa, jotta asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat meillä mallillaan ja niistä viestitään. Yhteistyössä alueen yritysten kanssa olemme lanseeranneet #byiisalmi -yhteismarkkinoinnin, jolla

Samanaikaisesti Iisalmi on sekä kokoaan suurempi että kansainvälisempi paikka. Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja viestitään ei enempää eikä vähempää kuin Iisalmen ihmeestä ja alueemme mahdollisuuksista. Mahdollisuuksia löytyy aivan varmasti monelle ja moneen lähtöön.

SAMANAIKAISESTI IISALMI ON SEKÄ kokoaan suurempi että kansainvälisempi paikka. Majoitusliikkeissä yöpyy vuoden aikana kymmeniä kansalaisuuksia alueen yritysten vieraina ja alueen yritysten tuottama lisäarvo kansalliseen vientiimme on asukaslukuun suhteutettuna maan kärkeä. Syytä onkin siis muistaa, ettei kaupunki yksin ole hyvän veto- ja pitovoimansa takana, vaan tämäkin perustuu yhteistyöhön. Yhteistyön yksi osanen on aktiivinen vuorovaiku-

tus. Yksin nurkkaan tuijottamalla ei yhteistyöstä voisi paljon puhua. Asukkailta itse kysyttäessä, nousevat seutukaupunkien vahvuuksiksi turvallisuus sekä asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet. Seutukaupungeissa on muun muassa väljempää, mitä suuremmissa kaupungeissa on ja tämä näkyy esimerkiksi asumiskustannuksissa. Varsinkin verratessa kustannuksia Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Kannattaa siis asua jonkun toisen mielestä hieman syrjemmässä vai mitä? Seutukaupungit ovat usein myös hyvin kulkuyhteyksien varrella, mikä lisää näiden saavutettavuutta. Monia asia meillä voisi tosin olla paremmin. Viitostien ja itäradan kehittäminen ovat sellaisia hankkeita, jotka lisäävät toteutuessaan saavutettavuutta Kainuusta eteläisempään Itä-Suomeen saakka.

IISALMEN KAUPUNKISTRATEGIAAN ON kirjattu tavoite olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki. Eri mittarein olemme seutukaupunkien kärkijoukossa. Tavoitteemme toteutuminen on täysin mahdollista, joskin itsestäänselvyytenä sitä ei voi pitää. Kärkisijalle pääseminen vaatii meiltä alueellisia onnistumisia, mutta myös sitä, että kansallisessa kehityspolitiikassa seutukaupungit ja näitä ympäröivät alueet nähtäisiin aidosti voimavaroina.

Kannen kuva: Louhenkatupäivä on kasvanut yhdeksi Iisalmen vilkkaimmista tapahtumapäivistä laajentuen vuosittain. Louhenkadulta alkanut tapahtuma on monipuolistunut kasvanut jo torille ja Kirkkopuistoon, jossa on ollut mm. kirpputori ja ohjelmaa lapsille. Ensi kesänä tapahtuma laajenee Savonkadulle, jossa vietetään uudistetun kadun avajaisia.

Onko Iisalmeen tulleita, kiertoajelu lähtee lauantaina! IISALMELAISEN Eeva-Liisa Ålanderin kaksi poikaa on lähtenyt Iisalmesta ensin opiskelun, sittemmin työn vuoksi maailmalle, toisen pääkaupunkiseudun tuntumaan Nurmijärvelle ja toisen peräti Amsterdamiin saakka. Samalla Ålander on alkanut miettiä sitä, kuinka iisalmelaisille riittää palveluja ja erikoisliikkeitä, jos kaikki aina vaan muuttavat pois. Iisalmen yrittäjäyhdistyksen edustajana hän pääsi taannoin vierailemaan Suomivalimon satavuotispäivillä, jolloin hän jutteli Iisalmeen muuttaneen insinöörin kanssa. Silloin hän keksi sen ajatuksen: Iisalmeen muuttajat pitää ottaa avokäsin vastaan ja esitellä, kuinka upea kaupunki tämä on. Ratkaisu kysymykseen on kiertoajelu, jonka aikana bussissa kerrotaan, mitä kaikkea Iisalmesta löytyy. Muuttajat voivat valita kolmesta eri kategoriasta tai osallistua vaikka useampaankin. ÅLANDERIN MIELESTÄ Iisalmen monipuolinen tarjonta pitää kertoa tänne muuttaneille, etteivät he käännä kelkkaansa ja lähde isommille paikkakunnille. – Ensi lauantaina Elävä Ylä-Savo

Jos vaan osaisimme välit-en, tää heille sellaiset ajatuksen, liettä “wau, kuinka monipuolin”, nen kaupunki tämä onkaan”, silloin olemme onnistuneet. –messujen ensimmäiset bussi starttaavat. Yksi esittelee tarjontaa lapsille, toinen kulttuurija kolmas liikuntaharrastajille, Ålander kertoo. Tunnin kestävän kiertoajelun tavoitteena on kertoa kyydissä oleville, Iisalmeen muualta muuttaneille, kuinka paljon erilaista tarjontaa Iisalmesta löytyy. – Jos vaan osaisimme välittää heille sellaiset ajatuksen, että “wau, kuinka monipuolinen kaupunki tämä onkaan”, silloin olemme onnistuneet, Ålander sanoo. – Iisalmi on kokoaan suurempi kaupunki ja tarjontamme on monipuolisempi kuin moni äkkiä arvaakaan, hän sanoo. Esimerkkinä Ålander kertoo kamppailulajien harrastusmahdollisuudet. Harva iisalmelainenkaan tietää, että tänä vuonna Iisalmessa on järjestetty jo kahdet kamppailulajien SM-kilpailut. Liikuntabussissa hän esittelisi ehdottomasti Kankaan alueen

sekä Paloisvuoren, joka on upea ja monipuolinen puisto- ja liikunta-alue aivan kaupungin laidalla. – Kulttuuribussin kohteina ovat kulttuurikeskus, josta löytyy muun muassa sinfoniaorkesteri ja luontomuseo, sekä tietenkin Mansikkaniemi yhtenä kohteena, hän sanoo. Lasten bussin reitti kiertää liikennepuiston ja koulujen ja päiväkotien kautta ja päätyy Perheentalolle, joka on monipuolinen lasten ja perheiden kohtaamispaikka.

ÅLANDER ODOTTAA, että jokaisen bussi täyttyisi ja jos kokonaismäärä nousee yli sadan, kävijämäärä on hyvä. – Tämä on aivan uudenlainen esittelykeino, mitä ei ehkä ole missään vielä toteutettu. Suurella mielenkiinnolla odotan, minkä verran tulijoita on, muuttajia on sentään peräti 850. Kun Ålander esitteli asiaa kaupungin virkamiehille, he innostui-

Eeva Liisa Ålander viihtyy Iisalmessa ja haluaa, että oman kaupungin palveluja käytettäisiin aktiivisemmin. Kysyntä luo lisää tarjontaa.

Mitä enemmän palveluja käytetään, sitä elinvoimaisempi Iisalmi on. vat ajatuksesta ja nyt se toteutuu ensimmäisen kerran. Mikäli kiinnostusta riittää, kiertoajeluja voi tulla jatkossakin. Mitä paremmin Iisalmeen muuttaneet viihtyvät Iisalmessa, sitä elinvoimaisempana Iisalmen katukuva säilyy.

– Jokainen iisalmelainen voi kantaan kortensa kekoon ja tehdä kotikaupungistamme elinvoimaisen ja viihtyisämmän käyttämällä paikallisia palveluja. Mitä enemmän palveluja käytetään, sitä elinvoimaisempi Iisalmi on.

Muuttajat suosittelevat Iisalmea #TUNNE BY IISALMI –tapahtuma kiertoajeluineen on uusi kokeilu Iisalmeen muuttaneiden tervetulleeksi toivottamisen saralla, mutta toki aiemminkin uusia iisalmelaisia on erilaisin tavoin muistettu: Kaupunki lähettää kaikille kaupunkiin muuttaneille tervetulokirjeet, joissa on mukana arkea helpottavia vinkkejä Iisalmen palveluihin liittyen. Myös palveluiden käyttöön kannustava leimapassi

ja muuttajakysely sisältyvät muuttajakirjeeseen. Muuttajakyselystä saadaankin jatkuvasti palautetta uusilta iisalmelaisilta. Aivan kuten maaliskuussa julkistetussa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessakin, myös Iisalmen kaupungin omassa muuttajakyselyssä on havaittavissa tyytyväisyyttä kotikaupunkiin: – Muuttajakyselyymme vastanneista yli 87 % kertoo suosittelevansa tai suositelleensa uutta

Kevään aikana Iisalmen kaupungin verkkokauppaan tulee myyntiin taiteilija Petteri Tikkasen kuvituksella painatettuja ja paikallisen ompelimo Eenan valmistamia tekstiilejä. kotikaupunkiaan tuttavilleen joko oma-aloitteisesti tai kysyttäessä, kertoo markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski ja jatkaa: – Tämän vuoden aikana tavoitteenamme onkin kehittää malli

ja työkalupakki, jonka kautta kuntalaisilla olisi nykyistä paremmin mahdollisuuksia osallistua oman kotiseutunsa ja kotikaupunkinsa markkinointiin – yhdessähän me pidämme seutua elävänä. By Iisalmi –brändi on otettu hyvin vastaan ja jo nyt esimerkiksi hästägejäm-

me käytetään aktiivisesti somessa. Myös By Iisalmi –tuotteista tulee hyvää palautetta. Olemmekin tuomassa verkkokauppaamme uusia, täysin iisalmelaisvalmisteisia kotiseutuhenkisiä lahjatuotteita, joita voi viedä vaikkapa viemisinä kotikaupungistaan.

Haussa savolainen tervetulopaketti

Iisalmi yllättää muuttajan positiivisesti FUTURE SAVO –hankkeen toteuttaman muuttajakyselyn mukaan varsin monet Iisalmeen töihin muuttaneet ovat yllättyneet paikkakunnan monipuolisesta palvelutarjonnasta. Kyselyn tulosten perusteella Pohjois-Savoon muualta muuttaneilla asuinpaikan valintakriteereinä korostuvat luonto, positiivinen ilmapiiri ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet. Näiden lisäksi työikäisillä ja varsinkin nuoremmilla vastaajilla muuton taustalla vaikuttavat työ- ja opiskelupaikka sekä vanhemmilla vastaajilla terveydenhuoltopalvelut. Future Savon Iisalmen alueen projektipäällikkö Jukka Vattukallio sanoo, että alueellisia eroja vastauksista löytyy. – Tarkemmin katsottuna Iisalmeen muuttaneiden keskuudessa odotuksia parempia asioita ovat nopeat terveydenhoitopalvelut, liikunta- ja tapahtumatarjonta, tosi hyvä kirjasto, harrastusmahdollisuudet ja rauhalliset asuinalueet, hän sanoo.

– Työntekijät ja työpaikat eivät siis kohtaa. Meidän on lisättävä tietoisuutta työmahdollisuuksista myös omalla alueella, hän sanoo.

Projektipäällikkö Jukka Vattukallio ja projektijohtaja Paula Zacharov esittelevät markkinointiteemaa. IISALMEN KAUPUNGIN hallinnoiman Future Savon projektijohtaja Paula Zacharovin on mielissään siitä, että poismuuttaneiden 25-29 vuotiaiden sekä lapsiperheiden keskuudessa on runsaasti kiinnostusta paluumuuttoon. – Palvelut kuten päivähoito, peruskoulupalvelut, harrastus-

mahdollisuudet sekä luonto ja positiivinen ilmapiiri nousevat korkealle paikkakunnan valintakriteereissä, Zacharov sanoo. Zacharovin mukaan tutkimustulos vahvistaa sitä, että Future Savon toiminnalle on tarvetta. Vaikka alueella on työvoimapulaa, täältä kuitenkin muutetaan pois työpaikan perässä.

YKSI POISMUUTTAJIEN ryhmä ovat Pohjois-Savon oppilaitoksista valmistuvat ulkomaalaiset opiskelijat, jotka viihtyisivät alueella pitempäänkin. – He haluaisivat jäädä tälle seudulle ja antaa työpanoksensa alueen elinvoiman hyväksi, mutta työpaikkoja vaan ei löydy. Jopa harjoittelu- ja opinnäytetöiden löytämisessä on haasteita, Zacharov harmittelee. Alueen työvoimatarpeeseen etsitään ratkaisuja myös markkinoimalla työpaikkoja ulkomaille. Työantanjien välille luodun HR Foorumi -toiminnan avulla pyritään välittämään tietoa varkinkin piilotyöpaikoista sekä helpottamaan alueelle työn vuoksi muuttavien henkilöiden puolisoiden työllistymistä.

Iisalmeen muuttaneille huhtikuun lopulla järjestettävä tutustumistempaus on osa Future Savon Welcome to Savo -kokeilua. Kaikilla Future Savon toiminta-alueen paikkakunnilla uudet asukkaat halutaan toivottaa tervetulleiksi. Iisalmen alueen projektipäällikkö Jukka Vattukallio kertoo, että uusien iisalmelaisten kiertoajelu ja kaupungin esittely on kuntalaisaloitteesta alkunsa saanut idea, jota halutaan testata. – Tärkeää on, että alueelle muuttajat kokevat itsensä tervetulleiksi. Jos Iisalmen kiertoajelusta tulee hyviä kokemuksia, samaa toimintamallia voidaan viedä muillekin paikkakunnille. Future Savo –hankkeessa kesä on hiljaisempaa aikaa, kun toukokuun kiertue on iso ponnistus koko joukolta. Kesällä keskitytään esimerkiksi siihen kuinka kausityöntekijöistä saataisiin Savoon pysyvämpää työvoimaa, mutta myös vedetään henkeä ja lomaillaan sekä tarkennetaan loppuvuoden ja ensi vuoden suunnitelmia. Talvella toteutetun muuttajatutkimuksen perusteella omaa toimintaa hiotaan syksyä varten tarkempaan asentoon. – Tutkimus antoi hyviä suuntaviivoja Future Savo –hankkeen toimien kohdentamiseen, kertoo projektijohtaja Paula Zacharov. Ensi syksyn aikana hankkeessa toteutetaan sellaisia asioita, joita kyselyn perusteella kannattaa tehostaa. Ensimmäisenä talvena kerättiin tietoa ja toteutettiin ensimmäiset toimenpiteet kuten ”Olemisen vapaus” –rekrytointimarkkinointikampanja, rekrymessuille osallistuminen sekä ”HR Foorumi” –toiminnan käynnistäminen, ensi syksynä jalostetaan toimintaa pitemmälle ja kohdennetaan tarkemmin. Myös kausityöntekijät ovat Future Savon kohderyhmää kesän aikana. Vattukallion mukaan opiskelijakohderyhmä pysyy esillä myös syksyllä. – Esimerkiksi Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon ammatti-opiston yhteisen kampusalueen avajaisissa olemme vahvasti mukana. – Kun saamme opiskelijoita tälle alueelle, olisi heidät hyvä saada asettumaan tänne työelämään opiskelujen päätyttyä.

Janina Kaasinen ja Arttu Marttila ovat tyytyväisiä Iisalmen lyseon liikuntatarjontaan, Olivia Luokkanen on valinnut itselleen useita kieliä: Iisalmen lyseossa voi pakollisten kurssien lisäksi täydentää opiskeluaan taiteen, urheilun, yhteiskuntatieteen, tekniikan ja kielten runsaalla valikoimalla.

Iisalmen lyseo yllättää monipuolisuudellaan KOULUKAUPUNKINA Iisalmi on yllättävän antoisa. Monipuolisen ammattiopiston lisäksi myös Iisalmen lyseo tarjoaa paljon enemmän kuin normaali lukio: lyseosta löytyy puolenkymmentä opintopolkua, joista jokainen on kuin oma erikoislukionsa. Opinto-ohjaaja Tiina Mustonen kertoo, että Iisalmen lyseossa voi pakollisten kurssien lisäksi täydentää opiskeluaan taiteen, urheilun, yhteiskuntatieteen, tekniikan ja kielten runsaalla valikoimalla. – Iisalmen lyseo ei ole erikoistunut vain yhteen erikoisalaan, vaan tarjoamme opiskelijoille vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita mieleisensä. Emme painotu vain taiteeseen tai urheiluun, vaan suuntautumisvaihtoehtoja on useita, hän sanoo. VAPAA-EHTOISIA kursseja valitaan jo ensimmäisenä vuonna.

Emme painotu vain taiteeseen tai urheiluun, vaan suuntautumisvaihtoehtoja on useita. Urheilun ja hyvinvoinnin polku antaa mahdollisuuksia liikunnasta kiinnostuneille. Janina Kaasinen ja Arttu Marttila ovat valinneet omaan suuntautumiseensa urheilua. Valinnaisen liikunnan tunneilla pääsee harrastamaan ja harjoittelemaan omaa lajia. – Jos jo yläasteella on valinnut lisäaineekseen liikunnan, on sitä helppo jatkaa lukiossa. Valinnaisen tunneilla voi harjoitella vapaasti, Kaasinen kertoo. Jääkiekkoa pelaavalla Marttilalla on tuttuja myös Kuopion klassillisen lukion urheilulinjalla.

– Minulla on Iisalmessa ihan yhtä paljon urheilutunteja kuin kavereilla Kuopiossa, hän sanoo. Urheilun lisäksi Iisalmen lyseon tarjoaa laajan valikoiman myös kieliä. Olivia Luokkanen opiskelee espanjaa ja ensimmäisenä vuonna myös venäjää. – Lukiosta saa hyvää tukea näin myös jatko-opintoihin. Monipuolinen kielivalikoima on minulle hyvä valinta, sillä ajatuksissa on pyrkiä kieltenopettajaksi, hän sanoo.

LYSEON OPISKELIJAT voivat valita kursseja oman mielenkiinnon tai jatkosuunnitelmien mukaisesti. Taiteen ja median polulla kehitetään luovuutta musiikissa, kuvataiteessa tai mediaopinnossa. Yrittäjyyden ja yhteiskuntatieteiden polulla syvennetään yrittäjyysosaamista sekä opiskellaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja. Iisalmen lyseon muistaa myös luonnontieteellisestä ja mate-

maattisesta luma-opetuksesta. – Sitä on yhtä paljon kuin ennenkin, mutta luma-aineiden rinnalle olemme tuoneet muitakin erikoistumisvaihtoehtoja, Mustonen sanoo. Iisalmen lyseon monipuolisuus ei rajoitu pelkästään teoriaopetukseen. Vuonna 2002 Iisalmen lyseossa aloitettiin yhdessä Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston kanssa Mahis-kaksitutkinnon koulutus. – Lyseon opiskelija voi opiskella samaan aikaan ammattiaineita ammattiopistossa ja päinvastoin, ammattiopiston opiskelijat voivat suorittaa myös lukion oppimäärän ja halutessaan myös ylioppilastutkinnon, Mustonen kertoo. Opiskelu Iisalmen lyseossa on hyvin nykyaikaista. Kokeet tehdään nykyisin tietokoneilla ja koulukaupunkina Iisalmi panostaa opiskelijoihin. – Ensi syksynä lukion aloittavat

opiskelijat saavat veloituksetta käyttöönsä Iisalmen kaupungin kannettavat tietokoneet, Mustonen kertoo.

TIETOKONEIDEN käyttö on arkipäivää lyseossa. Marttila muistaa tehneensä ensimmäiset kokeensa paperille, sen jälkeen ne on aina tehty koneella. – Tietokonetta ei ehkä ihan joka päivä tarvita, mutta kyllä se kannattaa aina mukaan ottaa, sanoo Olivia Luokkanen. Iisalmen lyseossa voi käyttää myös oppikirjoja veloituksetta. Iisalmen kaupunki hankkii opiskelijoiden käyttöön kirjoja, joita voi lainata. – Kielten ja matematiikan kirjat kannattaa kuitenkin hankkia omaksi, samoin sellaisissa aineissa, jotka aikoo yo-kokeessa kirjoittaa, jotta voi valmistautua kirjoituksiin huolella, Mustonen kertoo.

Lyseon opiskelijat voivat valita kursseja oman mielenkiinnon tai jatkosuunnitelmien mukaisesti.

Monipuolista ja laadukasta ammattikoulutusta ASEVELIKADULLE Iisalmeen nouseva Ylä-Savon ammattiopiston (Ysao) ja Savon Ammattiopiston (Sakky) yhteiskampus on hankkeena historiallinen. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen kuvasi harjannostajaistilaisuudessa yhteistyötä ainutlaatuiseksi. – Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kaksi itsenäistä kuntayhtymää tuottavat rinta rinnan samoissa tiloissa yhteisillä palveluilla ja hyvässä yhteishengessä laadukkaita koulutus- ja muita palveluja alueemme elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tueksi. Ysao ja Kuopiossa pääpaikkaansa pitävä Sakky ovat olleet Iisalmessa rajanaapureita vuosikymmeniä. Ysaon pääkoululta on Sakkylle matkaa vain muutama sata metriä. Puumalaisen mukaan yhteiseen aikaan mahtuu monenlaisia muistoja. – Yhteinen historia syntyy yhteisestä tekemisestä, kokemuksista ja hyvistä henkilösuhteista. Puumalainen korostaa, että uusi kampus on merkkipaalu, joka kuvastaa yhteistyötä. Ilman hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä yhteinen rakennushanke ei olisi mahdollinen. RAKENTAMISEN JOUTSENMERKIN kriteerit edellyttävät laadukasta rakentamista, hyvää si-

Ysaon maankuulut oppimispolut, Ponsse ja Normet-polku sekä sähköasentajien E-Avenue-yhteistyö ovat olleet edelläkävijöitä ammattikoulutuksen ja yritysten välisessä yhteistyössä. säilmaa, energiatehokkuutta sekä ympäristön ja terveyden kannalta parhaita rakennustuotteita. Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston yhteiskampuksen uudet tilat tulevat sijaitsemaan samalla tontilla Ylä-Savon ammattiopiston kanssa ja ovat laajuudeltaan n. 1 600 neliömetriä. Investointi huippunykyaikaisiin tiloihin on noin 4 miljoonaa euroa. Uudet modernit tilat otetaan käyttöön elokuussa 2019. Oppilaitoksen henkilöstö on päässyt osallistumaan suunnitteluprosessiin ja myös opiskelijoiden mielipiteitä on huomioitu tiloissa toteutettavissa käytännön ratkaisuissa. Rakentamisessa on huomioitu suunnittelun pääkohtia eli tilojen toiminnallisuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Avoimen oppimisympäristön myötä mm. tilojen akustiikkaan tullaan kiinnittämään huomiota.

YSAON MAANKUULUT oppimispolut, Ponsse ja Normet-polku sekä sähköasentajien E-Avenue-yhteistyö ovat olleet edelläkävijöitä ammattikoulutuksen ja yritysten välisessä yhteistyössä. Koulutusjohtaja Kirsi Pulkkinen kertoo, että yhä useammin nuoren opiskelijan koulutie päättyy kolminkertaiseen onnistumiseen. – Meidän win-win-win-tilanteessa opiskelija osoittaa osaamisensa suorittamalla tutkinnon, työnantaja saa ammattitaitoisen työntekijän ja samalla me onnistumme kouluttajana. Tämä on nykyaikaisessa ammattiopistossa arkipäivää, Pulkkinen sanoo. Yhteistyö eri yritysten kanssa on Ysaolle iso ja luonnollinen osa toimintaa. Ysaolla on yli viisikymmentä vuotta kokemusta osaamisen kehittämisessä, joten se on saavuttanut alueen yritysten arvostuksen. – Yhteistyöverkostossamme on lähes tuhat yritystä, joissa on opiskelijoitamme, hän sanoo.

Uusi kampus on merkkipaalu, joka kuvastaa yhteistyötä. Ilman hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä yhteinen rakennushanke ei olisi mahdollinen.

Intryn musaklinikoilla opettajia Suomen huipulta NUORET MUSIIKINHARRASTAJAT ovat päässeet Iisalmessa jo muutaman kerran parhaaseen mahdolliseen oppiin, kun Intryn, eli Iisalmen Nuorison Tuki ry:n Rytmitakomon klinikat ovat päässeet vauhtiin. Tänä vuonna klinikoita on ollut jo kaksi: helmikuussa aloitettiin kitaraklinikalla ja maaliskuussa oli vuorossa musatyöpaja Vieremällä. Molemmissa sessiossa vetäjinä on ollut iisalmelaislähtöiset ammattimuusikot: Kitaraklinikkaa veti muun muassa Olavi Uusivirran bändissä soittava Timo Kämäräinen. Rytmitakomon Vieremän musatyöpajalla opettajina olivat Pekka Tikkanen ja Tero Kaunisvuo, joka on soittanut muun muassa Jonna Tervomaan bändissä ja lukuisissa muissa kokoonpanoissa. Opettava porukka on samaa kuin viime kesäisellä musaleirillä, joka toteutuu myös ensi kesänä kesäkuun lopulla. Kaunisvuon ja Tikkasen lisäksi ohjaamaan tulee Mikko Patama. INTRYLLÄ MUSIIKKITOIMINTA on osoittautunut hyvin suosituksi. Intryn toiminnanjohtaja Petri Karhu iloitsee, että toiminta on lähtenyt hyvään käyntiin. – Musiikkileiristä tulee nyt perinne ja kokemukset siitä olivat viime vuonna niin rohkaisevat, että nyt leiriä kehitetään viime vuoden kokemusten perusteella, hän sanoo. Leiri toteutetaan jälleen Koljonvirran kartanolla kesäkuun viimeisellä viikolla. Intryn puolesta musiikkileirillä ja pajoissa on aktiivisesti mukana työpajaohjaaja Cristian Koitla, joka on mieli-

Cristian Koitla ja Petri Karhu takovat rytmiä nuorten musiikkiharrastukseen. sään, että leiri sai heti jatkoa. Se on otettu hyvin vastaan ja herättänyt kiinnostusta kauempaakin kuin Iisalmesta. – Leiri on upeissa puitteissa Koljonvirralla ja hienoa on sekin, että leirin päätösbileet voidaan järjestää Gracevillessa elävän yleisön edessä, hän iloitsee. Kesän ajan Intryn klinikoilla on hiljaisempaa, mutta syksyllä soitto taas soi. Yksi esille noussut vaihtoehto on toteuttaa klinikoita myös Gracevillessa, joka on tullut tutuksi livemusiikistaan.

OLENNAISTA KLINIKOILLA ON soittaminen ja uusien taitojen opettelu. Ja alku-

vuodesta Timo Kämäräisen ja Tero Kaunisvuon oppiin on päässyt monia harrastajia, mutta mukaan olisi Karhun mukaan sopinut lisää. – Klinikat ovat ilmaisia ja kaikille harrastajille avoimia. Tämä ei siis ole vain nuorisolle tarkoitettua toimintaa. Karhu ja Koitla ovat huomanneet, että musiikinharrastajien kokoontuessaan yhteen tulee monenlaisia kokoonpanoja ja monenlaista musiikkia. – Yksi tavoite onkin törmäyttää musiikin harrastajia yhteen, jotta he tapaavat toisiaan ja kenties perustavat uusia bändejä, hän perustelee. Intryn tiloissa toimii myös studio, jota intryläiset ovat varustaneet pikku hiljaa. Studion laitteisto ja olosuhteet alkavat olla jo sen verran mallikkaat, että vielä voi tehdä jo hyviä äänityksiä. – Studion käyttäminen ei maksa mitään. Se on tehty käyttöä varten, Karhu sanoo.

RYTMITAKOMO KOKOONTUU normaalisti studiolla omalla porukalla, mutta klinikat Intry pyrkii järjestämään niin, että mahdollisimman monet pääsisivät mukaan. – Iisalmessa on paljon harrastajia ja kunniakkaat muusikkoperinteet, niin hyvin muusikoita täältä on lähtenyt. Nuoret tarvitseva tilat jossa harjoitella ja erilaisia keikkoja, ja siihen me Intryn kanssa haluamme tarjota mahdollisuuksia, Karhu sanoo.

Sata nuorta twistiläistä duunissa kesän aikana JUHANNUSTANSSIT, nuorten Summer Up –tapahtuma Raatihuoneen puistossa, eläkeläisten toimintapäivä ja kylätapahtuma Honkamäessä. Siinä työsarkaa ensi kesänä Iisalmen Twist-kesätyöläisille. Kaupungin nuorisotyön koordinaattori Tarja Immonen kertoo, että ensi kesänä kesätyöpaikan twistin kautta saa sata hakijaa. – Viime vuoden tapaan meillä on perustwistejä, mediatwistejä, kirjastotwist, kesämuusikkotwist ja tapahtumatwistejä, Immonen kertoo. Twistiläiset ovat 7-8-luokkalaisia. He hakevat Twist-pestiä, joka kestää aina seitsemän työpäivää. Samanaikaisesti on palkattuna aina kolme ryhmää. – Kesä-heinäkuussa on yhtensä 13 twist-ryhmää, joissa jokaisessa on kuudesta kymmeneen nuorta ryhmän sisällön mukaisesti vaihdellen, Immonen kertoo. Kesätyöpestistä twistiläisille kertyy palkkaa seitsemän päivän työstä noin 250 euroa.

Isoimpia tapahtumia on järjestämässä useampia ryhmiä, esimerkiksi Juhannustansseja tiistaina 18.6. on mukana järjestämässä kolme ryhmää, joista jokaisella on oma roolinsa. PERUSTWISTISSÄ ohjelmassa on erilaista siivousta, tavaroiden järjestelyä ja kunnossapitoon liittyviä ulko- ja sisätöitä. Perustwistien lisäksi on myös teematwistejä. Kesämuusikot harjoittelevat ja esiintyvät eri puolilla kaupunkia. Mediatwistiläiset puolestaan kuvaavat kaupunkia ja ovat mukana kuvaamassa eri Twist-tapahtumissa. Kirjastotwistiläiset tekevät esimerkiksi kirjaston esittelyvideoita ja järjestävät satutunnin. Isoimpia tapahtumia on järjestämässä useampia ryhmiä, esimerkiksi Juhannustansseja tiistaina 18.6. on mukana järjestämässä kolme ryhmää, jois-

Twist-nuoret järjestävän muun muassa SummerUp-tapahtuman Maistraatinpuistossa. Kuva on viime vuoden tapahtumasta.

ta jokaisella on oma roolinsa. Yksi ryhmä pitää kahviota, toinen järjestää ohjeisohjelmaa ja kolmas hoitaa koristelua ja tarjoilua. Myös Honkamäen kylätalolla15. heinäkuuta järjestetettävä kylätapahtuma ja eläkeläisten toimintapäivä 23.7. ovat laajempia kokonaisuuksia. – Tämän vuoden Twistiin haki yli 160 nuorta, joista sadalle on Twist-sopimus tarjolla. Kaikki ovat tehneet hakemuksen ja käyneet haastatteluissa - valinnat tehdään niiden perusteella.

HAASTATTELU ON YKSI osa twost-prosessia, joten siitäkin

TWIST-kesätyöt 7.-8. luokkalaisille 160 hakijaa, 100 valitaan Ryhmien koot vaihtelevat 1. PERUSTWIST 3.6 - 11.6. 2. KIRJASTOTWIST 3.6. - 11.6. 3. KYLÄAPUTWIST 3.6. - 11.6 4,5,6. TAPAHTUMATWIST 12.6 - 20.6. Juhannustanssit 7. TAPAHTUMATWIST 25.6.- 3.7. Summer Up 8. KESÄMUUSIKKOTWIST 25.6.- 3.7. 9. MEDIATWIST 25.6. - 3.7. 10. MEDIATWIST 8.7.- 16.7 11. TAPAHTUMATWIST 8.7.- 16.7. Kylätapahtuma 12. PERUSTWIST 8.7.- 16.7. 13. TAPAHTUMATWIST 19.7.- 27.7. Tapahtuma eläkeläisille

kertyy oppia. – Tässä saa monenlaista oppia, josta voi olal hyötyä jatkossa esimerkiksi kesätyön hakemista

varten.Myös Twist-työpäivien aikana toimitaan normaalien työelämän pelisääntöjen mukaisesti, Immonen kertoo.

Energiset nuoret yrittäjät Veera Malmberg ja Bertta Kumpulainen perustivat viime keväänä omaksi kesätyökseen kotiapua tarjovan yrityksen. Kesä miniyrittäjänä oli niin mieluisa, että kaksikko jatkaa kotiavun tarjoamista myös ensi kesänä.

Bertta ja Veera ovat Avuksi IISALMEN LYSEON oppilaat Bertta Kumpulainen ja Veera Malmberg olivat puolitoista vuotta sitten hiihtämässä. Ajatukset harhailivat kesätöihin, kunnes toinen heistä heitti läppänä, että perustetaan yritys. Kevään aikana yrityksestä tuli totta. Viime kesänä kaverukset tekivät töitä kesäkuussa ihan täysillä, joten heinä- ja elokuussa oli varaa tehdä jo vähän vähemmän. – Meillä oli alkuperin ajatuksena se, että tehdään alkukesäpainotteisesti. Siinä onnistuimme hyvin, he sanovat. Parasta miniyrittäjyydessä oli yrittäjän vapaus. Työajat voi itse

Siivoushommia teimme yhdessä, mutta lastenhoitokeikkoja teimme yksin, jotta kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Haluamme pitää hintatason asiakasystävällisenä. määritellä ja sovitella työnteon muiden menojen mukaan. – Loppukesästä olimme jonkin verran reissussa ja pidimme lomaa, mutta hyvä alkukesä mahdollisti sen.

AVUKSI OLI ensimmäisenä kesänään avuksi useille kotitalouksille. Nuoret yrittäjät siivosivat, pesivät ikkunoita, tekivät puu-

tarhatöitä ja olivat apuna lastenhoidossa. Aktiivinen monialayritys siis. – Kesä sujui tosi mukavasti. Siivoushommia teimme yhdessä, mutta lastenhoitokeikkoja teimme yksin, jotta kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Haluamme pitää hintatason asiakasystävällisenä, Bertta lupaa.

Kesätyötukea tarjolla IISALMEN KAUPUNGIN työllisyyspalvelut on tukemassa iisalmelaisten nuorten kesätyöllistymistä maksamalla nuoren palkkaavalle työnantajalle kesätyötukea. Tukea voi saada työllistäessään v. 1994–2003 syntyneen iisalmelaisen nuoren. Tuen edellytyksenä on työehtosopimuksen mukainen palkka. – Työnantajille tukea on varattu 220 nuoren palkkaamiseen, lisäksi on oma tukensa miniyrittäjille. Mielellämme neuvomme sekä työnantajia että nuoria kesätöihin liittyvissä asioissa Minna Pappi muistuttaa. Työnantajalle maksettava tuki on suuruudeltaan

20 euroa päivässä ja sitä maksetaan enintään 20 päivälle, tuki on siis maksimissaan 400 euroa per nuori. Työjakso voi olla kuitenkin tukijaksoa pidempi. Tuen hakeminen onnistuu näppärästi myös sähköisesti, ja hakuaikaa on elokuun loppuun saakka. – Vastavalmistuneille on tarjolla oma tukimuoto, nimeltään Rekrytuki. Kaupunkimme kesätyötukijärjestelmä on saanut paljon kiitosta myös muualla toimivilta tahoilta. Hienoa, että voimme panostaa nuorten työllistämiseen iloitsee Minna Pappi.

KOKEMUS VIIME kesästä oli niin rohkaiseva, että miniyritys Avuksi toimii myös ensi kesänä. Tulevana suvena yrittäjäkaksikko aikoo hoitaa markkinoinnin hieman paremmin kuin viime kesänä. Keväällä he markkinoivat aktiivisesti, mutta kesän aikana markkinointi jäi vähemmälle, kun töitä riitti. – Nyt olemme suunnitelleet, että toteuttaisimme kohdennettua markkinointia Facebookin kautta. Haluaisimme tavoittaa lapsiperheet ja juuri ne oikeat asiakasryhmät, Veera kertoo. Miniyrityksen omia verkkosivuja on täydennetty uusilla palveluilla. Facebook ja instagram on myös päivitetty uutta kautta varten. Aktiivinen ja energinen yrittäjäkaksikko pääsee tänä keväänä hyvään vauhtiin jo kevään

aikana. Jatkavana yrityksenä he voivat ottaa tilauksia vastaan jo ennen kuin varsinainen kesätyöpesti alkaa kesäkuussa.

MINIYRITTÄJYYS ON Iisalmen kaupungin tukemaa kesätyötoimintaa, johon nuoret voivat osallistua, kunhan taustalla on joku yrittäjyyden neuvontapalvelu, esimerkiksi 4H-yrittäjyys, joka kattaa myös vakuutusturvan. Bertta ja Veera saivat alussa tukea Ohjaamosta, sen jälkeen he kävivät 4H-yhdistyksen yrittäjyyskurssin. Ensimmäisen kevään aikana yritysideaa käytiin läpi yhdessä ohjaajien kanssa, joten aivan yksi toimintaa ei tarvitse aloittaa. – Yrittäjyys oli meille vuosi sitten tosi hyvä ratkaisu, jota mielellämme suosittelemme muillekin.

Bertta ja Veera saivat alussa tukea Ohjaamosta, sen jälkeen he kävivät 4H-yhdistyksen yrittäjyyskurssin.

Iisalmen ääni kuuluu isosti Helsingissä SIINÄ MISSÄ karvalakkilähetystöt olivat normaali vaikuttamisen muoto 1970-1980-luvulla, on Iisalmen vaikutusvalta pääkaupungin isolla kirkolla nykyisin vahvempi. Iisalmi on mukana valtakunnallisessa seutukaupunkiverkostossa, johon kuuluu kaikkiaan 55 seutukaupunkia. Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen tietää, että se on hyvä kanava saada ääni kuuluviin. – Seutukaupunkiverkossa puhumme yhteensä noin miljoonaan suomalaisen suulla. Siksi meidän sanomisilla on painoarvoa, Savolainen kertoo. Iisalmi ei ole seutukaupunkina yksin ongelmiensa kimpussa. Julkisten työpaikkojen väheneminen ja valtion palveluiden karkaaminen koskettavat samalla tavalla kaikkia muitakin seutukaupunkeja. – Kun asioista puhutaan verkostona yhteisessä rintamassa,

Ammattikorkeakoulutuksesta on Iisalmessa tingitty. Tradenomikoulutuksen palauttamisesta on ollut puhetta. meitä kuunnellaan tarkemmin, koska asia on valtakunnallinen, Savolainen perustelee. Seutukaupunkien ryhmä alkanut nostaa epäkohtia viime vuosien aikana aiempaa tomerammin esille. Iisalmi on ollut mukana ryhmässä aiempaa aktiivisemmin ja saanut siten ääntään kuuluviin.

SEUTUKAUPUNKIEN ve rkoston kaupunginjohtajat kokoontuvat kuukausittain vaihtamaan kuulumisia. Ongelmat ovat yhteisiä: työvoiman saatavuus, koulutuksen tarve ja liikenteelliset puutteet koskevat kaikkia. – Seutukaupunkiverkosto on nyt saanut kolmen miljoonan euron rahoituksen työvoiman

Future Savo kiertää Suomen FUTURE SAVO järjestää toukokuussa roadshow-kiertueen teemalla Olemisen vapaus. Kiertueella tuodaan esille Iisalmen ja Ylä-Savon sekä Pohjois-Savon, Joroisen ja Pieksämäen avoimia työpaikkoja, monipuolista elinkeinoelämää sekä asumisen ja elämisen palveluita, monipuolista kulttuurija tapahtumatarjontaamme ja olemisen vapautta unohtamatta. Kiertue ajoittuu ajalle 13.28.5.2019 alkaen Rovaniemeltä ja päättyen Helsinkiin. Kiertuerekka pysähtyy parin päivän välein. Rovaniemen jälkeen seuraavat pysähdyspaikat ovat Oulu (15.5.), Kajaani (17.5.), Joensuu (20.5.) ja Tampere (22.5.) ja Helsinki (28.5.).

Projektipääillikkö Jukka Vattukallio kertoo, että pysähdyspaikat on mietitty yritysten kanssa yhdessä. – Teimme yrityksille kyselyn, mille paikkakunnille haluttiin ja niihin nyt mennään. Jyväskylä puuttuu listalta siksi, että vähän ennen kyselyä olimme siellä isossa rekrytapahtumassa, joten sinne yrittäjät eivät halunneet lähteä tämän kevään aikana uudelleen, Vattukallio arvelee. Kun Roadshow pysähtyy, tiedetään Vattukallion mukaan jokaisella paikkakunnalla vuorollaan, että savolaiset ovat saapuneet. – Kiertueeseen liittyy mainoskampanja jokaisella paikkakunnalla ennen kuin rekka sinne pysähtyy. Näin tieto sinne leviää kyllä.

saatavuuden parantamiseksi. Iisalmi on mukana kolmessa hankkeessa. Koulutussektorilla haetaan ja onneksi on jo saatukin parannuksia ammatilliseen koulutukseen. Savolainen kertoo, että hankkeen teemana on yritysten ja oppilaitosten yhteistyö, mutta Ylä-Savon ammattiopiston toiminta on ennestään hyvällä mallilla. Lisäpanostuksia tarvittaisiin toisaalla. – Ammattikorkeakoulutuksesta on Iisalmessa tingitty. Tradenomikoulutuksen palauttamisesta on ollut puhetta, mutta kaupungin toiveissa olisi saada jokin ict- tai digialan koulutuksen pilottihanke Iisalmeen, Savolainen sanoo. Ammattikorkeakoulutuksen

lisäksi seutukaupunkityöryhmässä on ollut puhetta myös monimuoto-opetuksen ja monikampuksen mahdollisuudesta. – Kampuksella voisi olla myös yliopistojen opetusta ainakin etäopiskeluna. Sehän olisi parasta, että lisäkoulutusta voisi saada kotipaikkakunnalla, Savolainen heittää.

VERKOSTON lisäksi Iisalmi on aktiivisesti mukana myös valtionhallinnon ja Pohjois-Savon maakunnan välisessä siltasopimuksessa. Se on suora yhteys maakunnasta ministeriöön. – Alun perin siltasopimus tehtiin valtiohallinnon ja Lounais-Suomen välille, kun telakka- ja autoteollisuus oli kovan paikan edessä. Nyt samanlaisia sopimuksia on tehty Pohjois-Savoon, Kainuuseen ja Pirkanmaalle. Siltasopimuksessa on kysymys valtion ja alueellisten toimijoiden yhteistoiminnasta. Tavoitteena

Kaupungin toiveissa olisi saada jokin ict- tai digialan koulutuksen pilottihanke Iisalmeen. on löytää ratkaisuja alueen pullonkaulojen poistamiseksi, muun muassa työvoiman saatavuuden ja liikenteen sujuvoittamiseksi. – Näillä molemmilla keinoilla, maakunnallisen siltasopimuksen ja seutukaupunkiverkoston kautta saamme hyvin äänemme kuuluviin ja voimme tuoda esille Ylä-Savon ongelmakohtia ja toiveita, Savolainen sanoo. Seutukaupunkiryhmässä on tavoitteena, että sama suuntaus jatkuisi myös tulevalla vaalikaudella joten kaupunkien tavoitteena on saada seutukaupunkien erityisasema myös seuraavaan hallitusohjelmaan.

Iisalmi saa koeasukkaan Tukholmasta BY IISALMI -brändikumppaneineen lanseerasi tammikuun lopussa kampanjan, jossa tarjottiin sekä täysin ilmaisen että edullisen koeasumisen mahdollisuutta Iisalmen seudulle töihin tuleville. Kampanjan hakuajan päätyttyä maaliskuun lopulla oli haavissa kolmisenkymmentä koeasumisesta kiinnostunutta. Täysin ilmaiseen kokeiluun heistä valittiin Iisalmen Sanomille kesätoimittajaksi saapuva Emma Heinonen. – Hauska yhteensattuma on, että koeasumisen idea lähti niin ikään sanomalehtimaailmasta: Maakuntalehti Savon Sanomien kolumnissa toimittaja Vuokko Nissinen kertoi kaivanneensa vastaavanlaista mahdollisuutta, kun hän itse aikanaan muutti seudulle työn perässä. – Me By Iisalmi –brändityöryhmässä totesimme, että miksemme tarjoaisi Vuokon kaltaisille töiden perässä Iisalmen seudulle

Mielestäni tällainen kokeilu on mahtava kannustin työn hakemiseen varsinkin pienemmiltä paikkakunnilta. muuttaville koeasuntoja. – Pistimme toimeksi ja saimmekin paljon huomiota ja kiinnostusta herättäneen kampanjan käyntiin juuri sopivasti alkuvuoden rekrytapahtumiin, jossa etenkin haalareihin pukeutuneet opiskelijat innostuivat koeasumisen mahdollisuudesta, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

MUKANA BY IISALMI -toiminnassa olevan, vuokrakoteja tarjoavan Petterinkulma Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kauppinen vastaa koeasumisen taustajärjestelyistä asuntojen osalta: Petterinkulma tarjoaa koeasukkaiden käyttöön yhden täysin ilmaisen

kesäkodin ja useampia edullisia soluasuntoja. Makkaralahdella sijaitsevaan täysin ilmaiseen asuntoon koeasujaksi valitulle Emma Heinoselle Iisalmi ei ole entuudestaan tuttu.

Heinonen odottaakin innokkaana uutta kaupunkiympäristöä, tuttavuuksia ja tapahtumia. Hän kertoo saaneensa tiedon Koeasumisesta tutustuessaan Iisalmen kaupunkiin työtä hakiessaan: – Mielestäni tällainen kokeilu on mahtava kannustin työn hakemiseen varsinkin pienemmiltä paikkakunnilta. Etenkin opiskelijan syksyä tällainen mahdollisuus helpottaa valtavasti, Heinonen kertoo.

HEINONEN OPISKELEE tanssinopettajaksi Savonia-ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä hän suorittaa vaihto-opintoja Tukholman Dans och Cirkushögskolanissa. Näin ollen Tukholman vilinä vaihtuu Iisalmen sykkeeksi kesän koittaessa. Kesän mittaan selvinnee, onko kaupungeilla muutakin yhteistä kuin se, että molemmat ovat veden ympäröimiä.

Opiskelijat sisustavat koeasunnon BY IISALMI –brändityössä mukana oleva Ylä-Savon ammattioppilaitos antaa oman panostuksensa projektiin. Ysaon sisustusalan opiskelijat, Johanna Halonen – tuleva sisustaja - ja Kaisa Kulin – tuleva artesaani – suunnittelevat ja toteuttavat sisustusremontin Emma Heinosen tulevaan asuntoon opettajansa Tiina Huuskosen ohjauksessa. Koeasujilta kysyttiin jo hakemusvaiheessa sisustusmieltymyksiä ja Emman kertomat toiveet pyritään huomioimaan projektissa. Sisustus- ja remontointiprojektin edetessä Johanna ja Kaisa tulevat bloggaamaan sen eri vaiheista.

Blogi tulee löytymään www.iisalmi.fi –nettisivuilta ja toki remonttikuvia postaillaan myös someen – näin Emmakin saa jo ennakkoon nähdä, miten vieraanvaraisesti Iisalmessa otetaan hänet vastaan! Myös koeasujan sometus kuuluu kampanjaan. Yleisö pääsee kesän aikana seuraamaan koeasuja-Emman kesäkuulumisia Instagramissa ja blogeissa. Myös muilta koeasumisen kampanjan myötä Iisalmeen muuttaneilta pyritään kesän aikana kysymään kokemuksia ja kertomaan niistäkin Iisalmen kaupungin somekanavissa.

Iisalmen kaupungin Elinvoimapalveluiden yritysasiantuntija Virpi Murtola, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski ja sekä Mainostoimisto Polun Taina Karvonen suunnittelevat toukokuisen Roadshow –kiertueen materiaaleja.

By Iisalmi ja KASVU By Iisalmi mukana Future Savon kiertueella viemässä Iisalmen kutsua IISALMEN SEUTUA Future Savon koordinoimalla Olemisen vapaus –kiertueella edustetaan varsin vahvasti. By Iisalmi- ja MikroGrow –hankkeessa mukana olevista yrityksistä koostuvan KASVU By Iisalmi – toimijoiden yhteisosastolla vetonaulana on Kauppakärry paikallisine tuotteineen ja herkkuineen. Lisäksi osalle toukokuisen kiertueen paikkakunnista lähtee mukaan Iisalmi ja tienoot –matkailuyritysten edustajia. Osalla seutumme yrityksistä, kuten esimerkiksi Ponssella, on oma esittelypisteensä roadshow –toreilla. IISALMI TEKEE kiertueen viestiä vahvistaakseen

myös oman monimediallisen kampanjansa, jonka kautta houkutellaan tulemaan kiertueelle tutustumaan seudun tarjoamiin monipuolisiin yrittämisen, asumisen, työssäkäynnin ja kouluttautumisen sekä myös vapaa-ajan ja matkailun mahdollisuuksiin. Kampanjassa on lisäksi myös muita koukkuja, jotka houkuttelevat pohtimaan, voisiko omaa elämää lähteä rakentamaan seudulle, jossa ihmeitä ei odoteta – niitä tehdään yhdessä.

Henni Korhonen, Shaniel Hamid, opettaja Paula Shaheen ja etualalla Daniel Hamid maistelivat huhtikuun alussa uusia kouluruokia, joista maistuvimmat tulevat koulun ruokalistalle.

Koululaiset mukana koulujen ruokalistan suunnittelussa PORKKANARAASTE on liian kuivaa. Kasvisnakit, onko ne kasvista vai lihanakkeja? Tarjolla ollut tomaattinen kala sujahtaa helposti jäteastiaan. Normaalia kouluruoka-arkea monessa suomalaisessa koulussa, mutta kohta ei enää Iisalmessa. IISALMELAISET koululaiset pääsivät antamaan arvokasta palautetta kouluruuasta kaupungin keittiön väelle alkukevään aikana. Kaikista kouluista, niin ala- kuin yläkouluista ja lyseostakin oli kutsuttu oppilaista kertomaan mielipiteitään voimassa olevasta ruokalistasta. Tarkoitus on, että palaute otetaan huomioon syksyn ruokalistan suunnittelussa. Esimerkiksi tuo tomaattinen kala

Alkukeväällä kaupungin ruokahuolto ja oppilaat ja koulujen edustajat kokosivat testiryhmän, joka toimii koemaistajina keväällä ennen syksyn ruokalistan päättämistä. on syksyn listalta jo kadonnut.

kanan kuva, se on kanaruokaa.

Yksi oppilailta tulleista palautteista oli nimenomaan se, että ruuan pitää olla selvästi tunnistettavaa. Liharuuan pitää olla liharuokaa ja kasvisruuan kasvisruokaa. Jos ruokana on kasvisnakkeja, onko kyseessä silloin nakkiruoka, kasvisruoka vai jotain muuta, kuului kysymys. Joillakin kouluilla on otettu käyttöön symbolit, jotka kertovat mitä ruoka sisältää. Kun astian yllä on

OPPILAAT PÄÄSIVÄT antamaan palautteen lisäksi myös toiveita uusista ruuista. Yksi monien oppilaiden yhteinen toive oli, että ruokasaliin tulisi salaattibaari, jossa salaatin raaka-aineet olisivat komponentteina. Näin jokainen voisi koota mieleisensä salaatin. Toiveissa on usein ollut myös lähiruokaa, jota Iisalmen kouluissa käytetään mahdollisimman paljon. Ruokahuoltopäällikkö Helena Farin kuitenkin kysyi oppilailta, miten lähiruoka määritellään

- onko se kymmenen, kaksikymmentä vai sata kilometriä? – Juurekset, esimerkiksi perunat ja porkkanat tulevat lähituottajilta, mutta esimerkiksi lihaa ja kalaa tarvittaisiin aina niin suuri määrä, etteivät lähituottajat pysty niin paljon toimittamaan. Mutta kotimaista liha silti on, Farin kertoo. Oppilaat ja opiskelijat ehdottivat, että lähiruokapäivinä ja viikkoina tuottajat voisivat tulla esittelemään tilan tuotteita. Näin tietoa lähiruuasta voitaisiin saada koululaisille lisää.

OSA KOULURUUAN kehittämisestä on myös hävikin pienentäminen. Lautashävikki on seurantaviikoilla vain viisi prosenttia. Lautasille otetusta ruuasta siis

vain viisi prosenttia menee biojätteeksi. Sen sijaan tarjoiluhävikki on suurempi, mutta sen pienentämiseen pyrytään sillä, että kouluissa tarjotaan oppilaille mieluisia ruokia. Myös liian nopeisiin ja kiireisiin ruokailuaikoihin on kiinnitetty huomiota. Ruokailussa ei saisi olla niin kiire, ettei annostaan ehdi syömään.

ALKUKEVÄÄLLÄ kaupungin ruokahuolto ja oppilaat ja koulujen edustajat kokosivat testiryhmän, joka toimii koemaistajina keväällä ennen syksyn ruokalistan päättämistä. Uudet ruuan maistetaan, ennen kuin ne laitetaan ruokalistalle. Uusia herkkuja maistellaan syksyn ruokalistalla.

Jos ruokana on kasvisnakkeja, onko kyseessä silloin nakkiruoka, kasvisruoka vai jotain muuta, kuului kysymys.

Hirsikoulu toi monta uudistusta kertaheitolla PARI VUOTTA taaksepäin Peltosalmella sijaitsevalla Kauppis-Heikin koululla elettiin mielenkiintoisia aikoja: aika parakkikoulussa päättyi, opetussuunnitelma uudistui ja kaiken lisäksi koulurakennus uusiutui aivan kokonaan. Rehtori Petri Kainulainen ja vararehtori Heini Kettunen muistelevat uudistuksen vuotta nyt todella isoksi. – Tuli paljon muutoksia kerralla, mutta nyt jälkeenpäin on hyvä, että kaikki tapahtui kerralla, Kainulainen sanoo. Esimerkiksi uuden opetussuunnitelman toteuttaminen ei olisi sujunut vanhoissa tiloissa yhtä hyvin kuin uusissa. – Meillä on nyt niin hyvät ja asianmukaiset tilat, että emme kertakaikkiaan voi jättää uutta opetussuunnitelmaa toteuttamatta, Kainulainen jatkaa. Uudet tilat ovat paitsi opetta-

Koulun suunnittelijat ovat onnistuneet erinomaisesti. Pohjaratkaisu on onnistunut, ja rakennuksessa on paljon hyviä asioita. jille, myös oppilaille mieluisat. Vanhan koulun aikaan Sara Hakkarainen oli ekaluokkalainen. – Muistan, että siellä oli pitkän käytävät ja siellä kaikui, hän sanoo. Nyt kaikuminen on vähentynyt.

HIRSIRAKENTEINEN koulu luo kodikkuutta ja jopa mökkimäisyyttä. Lisäksi hirsi materiaalina imee ääntä niin, että rakennuksen äänitaso on hiljaisempi. – Se vaikuttaa kaikkeen työskentelyyn, myös luokkahuoneissa äänet ovat pehmeämpiä hirsiseinien ansiosta, Kainulai-

nen kertoo. Nykyisin Saran luokka on aika tarkalleen samalla paikalla kuin vanhassa punatiilisessä koulurakennuksessa ennen parin vuoden parakkijaksoa. Ikkunasta on nyt sama näkymä. – Uudessa koulussa on isommat käytävät ja niillä on tosi hyvä opiskella, hän sanoo.

KÄYTÄVÄT OVAT osa tehokasta työskentelytilaa. Siellä on erilaisia sohvaryhmiä ja ne ovat aktiivisessa käytössä. Heini Kettusen mielestä yksi ratkaiseva tekijä käytävätyöskentelyn taustalla

on se, että käytävät ovat siistit. – Kaikki ulkokengät jätetään aina tuulikaappiin, joten sisälle ei kantaudu likaa. Käytävällä työskentelemisen kannalta se on erittäin tärkeää, hän sanoo. Myös luokkahuoneet pysyvät siistimpänä, kun ulkokengissä ei sisälle asti tulla. Se näkyy kaikkialla. Käytävillä on värikkäitä huonekaluja ja verhoja, samalla kokonaisuus on valoisampi ja avarampi. – Ennen ruokala oli pimeämpi ja meluisa. Nyt on kiva, kun se on niin valoisa, Sara Hakkarainen kehuu. Ruokasali on rakennettu läpitalon huoneeksi niin, että niin etelään kuin pohjoiseenkin on ikkunaseinät. Vaaleaksi sävytetyt hirsiseinät tuovat myös valoa. Pari vuotta käytössä ollut hirsikoulu on osoittautunut on-

nistuneeksi. Siitä on tullut pääsääntöisesti hyvää palautetta. – Koulun suunnittelijat ovat onnistuneet erinomaisesti. Pohjaratkaisu on onnistunut, ja rakennuksessa on paljon hyviä asioita, opettajat sanovat.

JOS OIKEIN ETSIMÄLLÄ etsitään, niin pari parannusehdotusta löytyy, jos esimerkiksi Mansikkaniemelle suunniteltu koulu toteutuu hirsirakenteisena. – Hirsi ei eristä ääntä, vaikka se sitä pehmentäänkin. Meillä on yksi seinä, jonka läpi äänet kuuluvat luokkaan. Myös Sara Hakkarainen on huomannut yhden parannusehdotuksen. Tuulikaappi on osoittautunut välillä ahtaaksi. – Jos kaikki oppilaat tulevat samaan aikana tuulikaappiin riisumaan kenkiä pois, joudutaan vähän aikaa odottamaan.

Petri Kainulainen, Heini Kettunen ja Sara Hakkarainen tykkäävät hirsirakenteisen koulun kodikkuudesta.

Iisalmen kaupungin hallintojohtajan ovenpielessä lukee nykyään Tiina Karppisen nimi.

Hallintojohtajan suuret saappaat IISALMEN KAUPUNGIN uusi hallintojohtaja Tiina Karppinen sanoo, että edeltäjänsä Esa Laukkanen jätti hänelle isot saappaat täytettäväksi. Lomalle maaliskuussa jääneen ja vappuna virallisesti eläköityvän Laukkasen saappaat ovat varsinkin henkisesti suuret. – Isot saappaat täytettäväksi ja toimenkuva on huomattavan paljon laajempi kuin käräjätuomarilla, Karppinen vertaa. Keravalta kotoiHaku ei sin oleva Karppinen muutti Ylä-Saollut hetken voon vuonna 1995 päähänpisto, sillä Iisalmen käräjäKarppinen haki oikeuden Kiuruveden sivukanspaikkaa myös liaan notaariksi. vuonna 2004. Nykyisen miehensä houkuttelemana hän muutti Iisalmeen vuonna 1997. ENNEN VALINTAANSA kaupungille Karppinen työskenteli lähes neljä vuotta käräjäoikeu-

den tuomarina. Sitä ennen hän työskenteli syyttäjänä, oikeusavustajana ja asiainajotoimistossa sekä maistraatissakin pariin otteeseen. Kun Karppinen viime syksynä näki uutisen Laukkasen eläköitymisestä, päätti hän heti hakea paikkaa. Lopulta hallintojohtajan paikkaa haki 20, joista kahdeksan haastateltiin ja kolme lähetettiin soveltuvuustestiin. Nyt hallintojohtajan työhuoneen oven pielessä lukee Karppisen nimi.

HAKU EI OLLUT HETKEN päähänpisto, sillä Karppinen haki paikkaa myös vuonna 2004, jolloin kaupungin henkilöstöpäällikkö-lakimiehen tehtävä oli avoinna. Aiempaan lakimiesuraan verrattuna myös hallintojohtajan tehtävä on suuri muutos. – Kaupunki on työnantajana aivan toisenlainen ympäristö kuin oikeustalo. Täällä päivät ovat eläväisempiä ja hektisempiä, kun koko ajan tapahtuu

jotain. Oikeustalolla työpäivillä oli aivan erilainen rytmi.

KARPPINEN on päässyt ensimmäisten viikkojen aikana hyvin työyhteisöön sisälle. – Aivan mahtavaa porukkaa, lämminhenkisiä ja sydämellisiä ihmisiä ympärillä. Heiltä saa koko ajan apua. Siinä missä aiemmin yksi tärkeimmistä työkaluista oli lakikirja ja nimenomaan rikoslaki, nyt Karppinen toivoo, ettei siihen tarvitsisi koskea juuri ollenkaan. – Kaupungin hallintosääntö, kuntalaki ja julkisuuslaki ovat ne uudet tuttavuudet, niitä tässä saa nyt päntätä, hän naurahtaa. MYÖS TEHTÄVÄKENTTÄ on Karppiselle mieleinen. Kun aiemmin tuomarina piti tulkita lakia ja löytää oikea ratkaisu, nyt oikeaa ei enää aina ehkä olekaan. – On mielenkiintoista pohtia sitä, mikä on kuntalaisten kannalta paras ratkaisu. Esimerkiksi tiedottamisessa ei ole oikeaa ja väärää ratkaisua, on vain erilaisia vaihtoehtoja. Niistä on valittava

Kun aiemmin tuomarina piti tulkita lakia ja löytää oikea ratkaisu, nyt oikeaa ei enää aina ehkä olekaan. sellainen, joka palvelee kuntalaisia parhaiten.

KARPPINEN SANOO, että hallintojohtajan työssä on löydettävä myös luovuutta. Hänen sektorilleen kaupungin organisaatiossa kuuluu hallintopalvelukeskuksen johtaminen sekä henkilöstöhallinto. – Lait ja toimintasäännöt ohjaavat toimintaa, mutta on hienoa yhdessä toisten työntekijöiden kanssa pohtia erilaisia ratkaisuja. Kaupungintalolla on tosi paljon eri alojen ammattilaisia ja mahtavan paljon osaamista. Maaliskuun perehdytysjakson jälkeen Karppisella oli hurjan paljon intoa päästä käsiksi uuteen työhön. Eikä se ensimmäisten viikkojen aikana ole kadonnut minnekään. – Suoraan sanottuna, tämä on ollut jopa vielä mielenkiintoisempi työ kuin etukäteen osasin kuvitella!

Arkielämä aivan uusiksi parin tunnin aikana JOULUKUUN 21. päivä vuonna 2018. Se jää Tuomas Räihän mieleen pysyvästi. Hän oli juuri silloin työpaikkahaastattelussa Iisalmen kaupungintalolla haettuaan kaupungin asiakas- ja tietopalvelukoordinaattorin paikkaa. Haastattelusta oli kulunut aikaa reilu tunti, kun hallintojohtaja Esa Laukkanen soitti perään ja ilmoitti valinnasta. Sen perään Räihä soitti vaimolleen Ouluun ja kysyi vielä viime hetken mielipiteen. Lopputuloksena oli sellainen nimipäivälahja, joka ei heti unohdu. Oli Tuomaan päivä. – Päätökset tehtiin sen parin tunnin aikana. Tosin asiasta oli keskusteltu kotona jo etukäteen. Laitoimme Oulun-kodin vuokralle, löysimme Iisalmesta paritalon puolikkaan ja viisihenkinen perheemme muutti Iisalmeen, Räihä

Lopputuloksena oli sellainen nimipäivälahja, joka ei heti unohdu. Oli Tuomaan päivä. kertaa nopeaa elämänmuutosta.

ENNEN työhönottohaastattelua Iisalmi oli hänelle vielä varsin tuntematon. Hän muistaa käyneensä joskus yli kauan sitten Iisalmessa järjestetyssä joululauluillassa. Ja muutaman kerran ajanut ohiajotietä kaupungin ohi. Siinä kaikki. – Silloin muuttui samalla hetkellä paljon: asuinpaikkakunta ja työpaikka, samalla myös työtehtävät aivan toisenlaisiksi, aikaisemmin olin työskennellyt mm. Kansaneläkelaitoksella ja Kalajoen kaupungilla. RÄIHÄ OLI VALINNAN aikaan

tilapäisessä työssä ja kartoitti erityisesti kuntasektorin työtehtäviä. Vaimo oli kotona lasten kanssa. Molemmille oli luvassa Oulun seudulla töitä keväämmällä. Siitä huolimatta perhe pakkasi muuttokuorman ja siirtyi ihan uudelle paikkakunnalle, jolle kummallakaan ei ollut siteitä ennestään.

TAMMIKUUN 14. päivänä Tuomas aloitti kaupungin palveluksessa, vaimolle on luvassa töitä ainakin kesän ajaksi Iisalmessa. Kun tieto Iisalmeen valinnasta tuli, Räihän työelämään liittyvät haaveet täyttyivät. Koko perheen elämäntilanne muuttamiseen oli otollinen, joten päätös syntyi helposti. – Iso muutos tämä on ollut ja varsinkin työtehtävä on uudenlainen. Kaupunki on työnantajana suhtautunut erinomaisesti. Tehtävä on niin uusi ja vaativa, ettei siihen ihan hetkessä pääse sisälle.

Ouluun verrattuna harrastamisen olosuhteet ovat hinta-laatusuhteeltaan suorastaan erinomaiset!

Räihää kiinnosti tehtävässä ennen kaikkea asiakaspalvelun kehittäminen ja koordinointi. – Tietopalvelu ja asiakirjahallinto on minulle aivan uutta, ja se vaatii vielä perehtymistä ja lisää koulutustakin. Haasteita tässä työssä riittää pitkälle tulevaisuuteen, hän sanoo.

MAKKARALAHDELLE Asettunut perhe on päässyt pikku hiljaa asettumaan iisalmelaiseksi. Alle kouluikäiset lapset pitävät huolta vapaa-ajasta, mutta ensikosketukset Iisalmeen ovat olleet rohkaisevia. – Iisalmi on yllättänyt positiivisesti. Kaikki tarvittavat palvelut ovat lähellä, kaupallinen tarjonta on riittävä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia riittää. Ouluun verrattuna harrastamisen olosuhteet ovat hinta-laatusuhteeltaan suorastaan erinomaiset!

Tuomas Räihä on talven ja kevään ajan tutustunut Iisalmen kaupungin uuteen toimenkuvaan. Hänen vastuulleen kuuluu I-ponttitiimi, jossa työskentelee muun muassa Liisa Tegelberg.

Koivukuja Biennaali valloittaa Pohjolankadun EUROOPAN PISIN koivukuja Iisalmen Pohjolankadulla saa jälleen ensi kesän arvoisensa huipennuksen, kun iisalmelaislähtöinen kuvataitelija Kaarina Kaikkonen kokoaa jälleen näyttelyn heinäkuun ajaksi. Viime vuonna samalla paikalla toteutettiin paikallisten taitelijoiden näyttely, jonka kokoamisesta vastasivat paikalliset aktiivit, mutta nyt Kaikkonen on kutsunut näyttelyyn taiteilijoita, jotka tunnetaan valtakunnallisestikin. Mukana on monia mielenkiintoisia taitelijoita. – No, kyllähän heti ensimmäisenä tulee mieleen Miina Äkkijyrkkä, joka on taiteilijana hyvin kiinnostava, samoin Pauno Pohjolainen on monille tuttu. Nuoremmista taitelijoista mukana on lappilainen Essi Korva, joten monipuolisuuttakin löytyy, Kaikkonen kertoo. Monille uusi ja mielenkiintoinen tuttavuus on myös Raumalla ateljeetaan pitävä Kerttu Horila, joka on kotoisin Iisalmesta. – Hän on syntyisin Satamakadulta ja asunut myös Rohmulassa. Joku saattaa muistaa hänet Kerttu Salmijärvenä, Kaikkonen kertoo.

se, ettei siellä kukaan kulkenut. Onneksi asia on muuttunut, taitelija iloitsee. Koivukuja on Kaikkosen mukaan juuri se paikka, jossa näyttely tulee hänen mielestään järjestää. – Euroopan pisin Koivukuja ansaitsee sen. Koivu on Suomen kansallispuu, joten se luo hienot kehykset näyttelylle. Kun koivuja on molemmin puolen koivukujaa, se reunustaa kujan hienosti.

IISALMI KOIVUKUJA Biennaali avataan 27.6. Kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin on mielissään siitä, että iisalmelaiset ja yläsavolaiset näyttelyvieraat ovat osanneet arvostaa näyttelyä. – On tosi hienoa, että eri puolilta Suomea kävijöitä keräävä näyttely on saanut olla rauhassa. Iisalmelaiset ovat osoittaneet, että tällaisen vetonaulan voi tänne järjestää, hän sanoo. Marinin mukaan valtakunnallista huomiota keräävä näyttely vie tuo Iisalmea esille ihan uudenlaisissa piireissä.

– Tämä näyttely, joka kootaan luovuuden alkulähteille tuohon koivukujalle, on ainutlaatuinen Suomessa. Missään muualla ei taida olla tällaista näyttelyä, jossa kaupungin arki, jalankulkijat, liikenne sekä taide kohtaavat toisensa. Näyttelyn viimeisenä päivänä 31.7. klo 17 järjestetään koivukujalla sirkusesitys Taidevankkuri Linnuntie, jossa taiteilija Tapani Kokko ja vaimonsa Virpi Kanto esittävät omien sanojensa mukaan “pöljiä sirkustemppuja” Riemukas ja hulvaton esitys kiertää Suomea jo neljättä kesää, ja sinne on vapaa pääsy.

TAIDENÄYTTELYN Lisäksi Iisalmen kulttuurikesä tarjoaa monenlaista herkullisia kesähetkiä, joista kesäteatteri kokoaa suuren

joukon kävijöitä. Koljonvirran kesäteatterilla on menestyvän ja laadukkaan teatterin maine. – Ismo Apell on joukkoineen on tehnyt hyvää työtä. Nimekkäät ja osaavat tekijät houkuttelevat, Marin iloitsee. Kesäteatterin lisäksi koko Koljonvirran alue on Marin mukaan kesäaikaan upea kokonaisuus uimarantoja myöten. – Ensi kesänä historiapolku uudistuu ja sinne tulee aivan uudenlaista tekniikkaa ja tarinoita, joita voi seurata älypuhelimille. Siellä kannattaa kaupunkilaistenkin käydä tutustumassa. Musiikkitapahtumista Oluset ja RunniRock tuovat myös keskustan tuntumaan Luuniemelle tuhansia musiikin ystäviä. Omat

uskolliset kävijänsä on myös muissa museossa.

JUHANI AHON MUSEON TAPAHTUMAT Lasten museoilta 25.6. Perinnepäivä 28.7. Elotori 1.9. IISALMEN MUSEOT Panimomuseo Juhani Ahon museo Kotiseutumuseo Luontomuseo Kirkkomuseo Lisäksi postimerkkinäyttely Panimomuseolla.

IISALMEN KOIVUKUJA on Kaikkosen mukaan herännyt uuteen eloon taidenäyttelyjen ansiosta. – On ollut tosi upeaa nähdä ihmisiä kulkevan koivukujan keskellä. Minua aiemmin niin harmitti

Ylä-Savossa vilkas tapahtumakesä IISALMI JA TIENOOT houkuttelee kesämatkailijoita jälleen tutuilla tapahtumilla. Iisalmessa vetonauloina ovat musiikkitapahtumat, Sonkajärvellä aina kansainvälisesti kiinnostava Eukonkannon MM-kilpailu ja Lapinlahden ykköstapahtuma on Viini- ja juustojuhlat ja Vieremällä ison joukon kävijöitä kokoaa Ylä-Savon Hippos. Ylä-Savon seudullisen matkailun kehittämiseen tähtäävä Iisalmi ja tienoot -yhteistyö on laajentunut aiempiin vuosiin verrattuna. Uusia toimijoita on saatu mukaan Kiuruvedeltä ja Lapinlahdelta, joiden lisäksi seudulliseen toimintaan osallistuvat Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Yhteistyössä on mukana nyt jo 34 eri jäsentä, joten toimintaa voidaan järjestää aiempaa suuremmalla budjetilla ja alueen tunnettuutta sekä yksilö- että ryhmämatkailun kohteena lisätä huomattavasti. Oluset olutjuhlilla mennään ysärimeingillä. Elokuun Runni Rock on puolestaan houkutellut Luuniemelle aivan maan ykköskaartin esiintyjiä Eppu Normaalia myöten. Eukonkannossa uutuutena on tänä vuonna Tonkkumin heitto.

KOLJONVIRRAN tapahtumarikkaaseen kesään houkuttelee tuhatmäärin väkeä kesäteatteri Pölhölä, jossa esikoisohjauksen-

sa tekee Ville Haapasalo, jonka apuna teatterinteossa ovat Ismo Apell ja Antti Heikkinen. Spede Pasasen työryhmineen kirjoittaman klassikkokomedian ensi-ilta puolestaan nähdään 14.6. Alapitkän nuorisoseuran kesäteatterissa esitetään 120-vuotisjuhlanäytelmänä Johannes Linnankosken romaaniin perustuva Pakolaiset; Linnankoski asui 1902–1903 teoksen tapahtumapaikalla, Alapitkän kylän Hovin kartanossa. Tarmo Valkosen dramatisoiman ja ohjaaman näytelmän ensi-ilta on 30.6. Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterissa saa 28.6. ensi-iltansa menestystä niittänyt, Juha Tapion hiteillä höystetty musiikkikomedia Kaksi puuta. Sen ovat käsikirjoittaneet Osku Valve ja Otto Kanerva, ja

sen ohjaa Kati Rissanen. Koljonvirran Rompepäivät ja Terva-ajot järjestetään 9.–10.8. Iisalmessa, jonka keskustassa laajan suosion saavuttanut Louhenkatupäivä kutsuu 10.8. nauttimaan

UUSINA JÄSENINÄ Iisalmi ja tienoot -ryhmässä ovat aloittaneet esimerkiksi alueen teatteritoimijat: iisalmelaiset In-Teatteri ja Iisalmen Teatteriyhdistys, Lapinlahdelta yhteistyöhön ovat liittyneet myös Väärnin Pappila ja Luova Puu. Iisalmelaisiin uusiin jäseniin kuuluvat Olutjuhla Oluset, Ykköstapahtumat, Olvi-säätiön ylläpitämä Panimomuseo ja Ulmalan kansantalo, jonka yhteydessä toimii Tanssiteatteri Williwisio. Lisäksi Kiuruvedeltä on saatu jäseniksi Villa Kirmakka, Ratsastuskeskus Lupis ja Tal-

li Taitavat Kaviot. Jäsenmäärän kasvu mahdollistaa aidosti seudullisen yhteistyön ja parantaa koko alueen matkailutarjontaa ja -palveluja.

ELÄMYSTEN LÄHTEILLE ja liikunnallisten harrastusten ja virkistyksen pariin Ylä-Savossa houkuttelevat lisäksi Ratsastuskeskus Lupis ja Talli Taitavat Kaviot Kiuruvedellä, Iisalmen Peli-Karhujen mestispelit, Matkatoimisto MatkaSavo, Keila- ja liikuntakeskus Liike ja Ravintola Raatihuone Iisalmessa samoin kuin Ylä-Savon Hippos Vieremällä ja Ruukin Tupa Sonkajärvellä. Lapinlahdella matkailijoita palvelevat vanha pappilamiljöö ja kirjailija Juhani Ahon remontoitu synnyinpaikka Väärnin Pappila, Taidemuseo Eemil, taidekahvila Luova Puu sekä Matin ja Liisan Asema.

Liikuntakesä alkaa jo toukokuussa LASTEN UIMAKOULUT Iisalmen uimahallissa alkavat toukokuussa. Ryhmiä on sekä uimataidottomille että 3-4 ja 5-6-vuotiaille. Myös heinä- ja elokuussa on vielä muutamia ryhmiä. Uimakoulut kestävät viikon verran sisältäen viisi opetuskertaa. Ilmoittautuminen uimakouluihin alkoi huhtikuussa osoitteessa www.iisalmi.fi/uimakoulut ja lisätietoja voi kysellä uimahallin allasosastolta. TOUKOKUUN AIKANA Kankaan liikuntapuistossa tapahtuu paljon muutakin. 14. toukokuuta pelataan kyläkoulujen jalkapalloturnaus, vielä nuoremmat eskarilaiset pelaavat oman jalkapalloturnauksensa, Eskari Cupin, 22. toukokuuta. Yläkoulujen Sporttaripäivä järjestetään Kankaalla 29.5. juuri ennen koulujen loppumista. Kesäkuussa Keila- ja Liikuntakeskus Liike järjestää Kankaalla lasten monipuolisen liikuntaleirin, jossa liikutaan paljon myös ulkona.

Kesäaikaan Kankaan liikuntapuisto kenttä on etenkin jalkapalloilijoiden harjoittelukäytössä, kunnes loppukesällä elokuussa pari kymmentä järjestöä esittelee jälleen toimintaansa Liikutaan yhdessä -tapahtumassa. Järjestöjen järjestämästä kesätoiminnasta löytyy tietoa järjestöjen nettisivuilla ja osoitteessa www.iisalmi.fi/harrastehaku.

IISALMEN KAUPUNGIN aikuisten kesänvietto alkaa Kankaan liikuntapuistossa kesäkuun alussa ja kestää koko kesän koulujen alkuun saakka. Kankaan Liikuntapuistossa Lady Linen toteuttama kesäjumppa kokoontuu tiistaisin kello 17. Jumppa-aika Kankaalla on 4.6. - 13.8 Kankaan lisäksi jumppaamaan päästään viime kesän malliin myös aivan kaupungin keskustassa. Paloisvirran rannalla. Maistraatinpuistossa kaupungin ja Tiinan Treenipalvelujen yhteistyössä jumpataan keskiviikkoisin klo 11-12 ajalla 26.6. - 31.7.

Allasosaston sulkeuduttua uimahallin kuntosali on juhannuksen jälkeen avoinna arkipäivisin kello 11-18, lauantaisin ja sunnuntaisin kuntosali on kiinni. Viime kesänä Maistraatinpuiston jumppa keräsi jo ensimmäisellä kerralla lähes sata kävijää. Puolenpäivän aikaan järjestetty kesäinen jumppahetki kiinnosti kävijöitä vauvasta vaariin. Niin Kankaan kuin Maistraatinpuistonkin jumppahetkiin on vapaa pääsy.

UIMAHALLIN aukioloaikoihin kesä tuo tuttuun tapaan muutoksia. Toukokuussa uimahalli on suljettu Vapunpäivänä ja helatorstaina sekä sunnuntaipäiviksi halli sulkeutuu koko kesäajaksi. Allasosaston vuosihuolto alkaa juhannukselta ja kestää neljä viikkoa. Huollon Huollon jälkeen allasosasto on avoinna arkisin kello 10-19.

Allasosaston sulkeuduttua uimahallin kuntosali on juhannuksen jälkeen avoinna arkipäivisin kello 11-18, lauantaisin ja sunnuntaisin kuntosali on kiinni. Poikkeuksellinen aukioloaika kestää kolme viikkoa juhannukselta heinäkuun puoliväliin. Normaalit aukioloajat otetaan käyttöön koko uimahallissa jälleen elokuun 12. päivänä.

LÄHIN LIIKUNTA-ALUE Iisalmessa alkaa kotiovelta. Kangaslammille tulevan monipuolisen lähiliikunta-alueen rakentaminen aloitetaan loppukesästä. Alue valmistuu lopullisesti vuonna 2020. Lammen luoteispuolelle on suunniteltu Kangasparkki, johon on tulossa kumpareita ja

skeittialue. Siellä voi harrastaa pyöräcrossia, rullalautailua sekä rantalentopalloa. Alueen talviaktiviteetteja ovat mäenlasku, lumilautailu ja hiihto. Aivan koulun välittömään läheisyyteen on tulossa myös monitoimiareena, jonka alusta on hiekkatekonurmi. Se soveltuu useiden eri pallopelien pelaamiseen. Lammen ympärille on tulossa myös kuntoilulaitteita ja levähdyspaikkoja ikäihmisille sekä 9-korinen frisbeegolf-rata. Reitin pinnan tasoituksen myötä esteetön kulkeminen alueella paranee ja hiihtämäänkin pääsee entistä paremmalla tasaisella alustalla. Lammen ympärille on tulossa myös kuntoilulaitteita ja levähdyspaikkoja ikäihmisille sekä 9-korinen frisbeegolf-rata. Reitin pinnan tasoituksen myötä esteetön kulkeminen alueella paranee ja hiihtämäänkin pääsee entistä paremmalla tasaisella alustalla.

Maistraatinpuiston jumppa keräsi vime kesänä satakunta jumppaajaa yhteiseen liikuntahetkeen keskelle kaupunkia.

Matkailu- ja markkinointiharjoittelija Elena Nasonovan varsinainen työpiste on kaupungintalolla, mutta kesän aikana hän tarpeen mukaan käy auttamassa myös Savonkadulle avattavassa IPK-Ponsse Shopissa.

Yläsavolaisen yhteistyön ylivoimaa:

Iisalmen ja tienoiden matkailuneuvonta löytyy ensi kesänä IPK-Ponsse Shopista Savonkadulta IISALMEN SEUDUN matkailukentässä on hyvä vire päällä: Ylä-Savon seudullisen matkailun kehittämiseen tähtäävä Iisalmi ja tienoot -yhteistyö on laajentunut entisestään ja mukana on tällä hetkellä 34 yritysjäsentä ja viisi kuntaa. Palvellakseen aktiivisen matkailumarkkinoinnin tuloksia eli kasvavia matkailijavirtoja Iisalmen kaupunki on sopinut matkailuneuvontapalveluiden vahvistamisesta Iisalmen Peli-Karhujen ja Ponssen kanssa IPK-Ponsse shopin tiloissa Savonkadulla Iisalmen ydinkeskustassa. Matkailuneuvontaa shopissa saa aluksi pilottina kesä-elokuussa 2019. Kokeilun jälkeen summataan kokemukset ja pohditaan, onko kokeilusta pysyvämmäksi toimintamalliksi.

IPK-Ponsse –shop on avoinna ma - pe klo 10 -17 ja lauantaisin klo 10 - 14. – Meillä Ylä-Savossa yhteistyön on todettu olevan ylivoimaa. Miksemme siis kokeilisi kolmen seutuvetovoiman kannalta tärkeän tekijän – Ponssen, IPK:n ja kaupunkibrändien – yhteistyötä, jossa asiakaskokemukseen tulee uusia, myönteisiä ulottuvuuksia. Ponssen fanituotteita ostamaan tullut voi saada lisäpalvelua seudun tapahtumatärppien muodossa ja toisin päin. toteaa Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen ja jatkaa:

– Iisalmi tunnetaan usein kärkiyrityksistään kuten Olvi, Genelec tai Ponsse, myös IPK on osaltaan vahvistanut Iisalmen brändiä urheilupiireissä – nyt tarjoamme matkailuneuvontaa hakevalle myös kosketuksen Ponssen maailmaan ja IPK fanituotteisiin myymälän tarjoamin mahdollisuuksin. IPK on paikallisesti vahva hengennostattaja ja asennevaikuttaja - Karhun kosketus tekee hyvää myös matkailijalle!

METSÄKONEYHTIÖ Ponsse toivottaa miellään kaupungin tervetuulleeksi yhteisiin tiloihin.

– Meistä on hienoa olla mukana kehittämässä kaupunkikuvaa omalta osaltamme. Samalla voimme tukea muutaman nuoren työllistymistä IPK:n ja Ponssen yhteisessä Shopissa, jonka keskeinen sijainti palvelee hyvin myös matkailun tarpeita, Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén toteaa.

ALKUKESÄSTÄ IPK-Ponsse – shopissa järjestetään matkailuneuvonnan avajaiset, jossa on luvassa tarjouksia ja muita etuja Iisalmen ja tienoiden matkailuja tapahtumapalveluihin sekä

Nyt tarjoamme matkailuneuvontaa hakevalle myös kosketuksen Ponssen maailmaan ja IPK fanituotteisiin myymälän tarjoamin mahdollisuuksin. IPK on paikallisesti vahva hengennostattaja ja asennevaikuttaja - Karhun kosketus tekee hyvää myös matkailijalle!

By Iisalmi –kaupunkibrändin houkutuksia. Matkailijat ovat tärkeä kohderyhmä myös lähettiläinä tai potentiaalisina muuttajina – heille halutaan kertoa, että he ovat tervetulleita paitsi vieraina, myös asumaan ja tekemään töitä. Rakentamaan Iisalmen ihmettä.

MYYMÄLÄSSÄ työskentelevät jo ennestään IPK:n markkinointia hoitaja Janne Kaarela sekä viestinnästä vastaava Mika Hyvärinen. Kesällä myymälässä työskentelee myös Hanne Tuovinen. Sijainti keskellä Iisalmen kaupunkia on otollinen. Peli-Karhujen toiminnanjohtaja Jarmo Ylisipola kertoo, että niin ulkomaiset kuin kotimaisetkin turistit ovat myymälän löytäneet. Viereisellä hotellilla on siinä iso rooli. – Talven aikana myymälässä oli ollut ajoittain todella vilkasta. Kansainvälisten kävijöiden määrä on yllättänyt positiivisesti, hän sanoo.

Omakotiasukkaille kimppa-astioita biojätekeräykseen IISALMELAISET omakotiasujat pääsevät kokeilemaan kesän ajan biojätteiden keräysmahdollisuutta kahdessa pilottikohteessa. Yhteinen biojätteen kimppa-astia tulee haja-asutusalueelle Soinlahteen ja Partalassa taajamaan. Kummaltakin alueelta ilmoittautui mukaan viisi kotitaloutta. Biojätekimppa-pilottia on toteuttamassa Kiertotalouden ja resurssiviisauden KierRe-hanke yhdessä Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan ja Iisalmen Omakotiyhdistyksen kanssa. Omakotiyhdistyksen rooli hankkeessa on merkittävä, sillä se on etsinyt jäsenistöstään halukkaat omakotiasukkaat pilottikohteiksi ja yhdistys myös lahjoittaa osallistuville omakotitaloille biojäteastiat. – Varsinaisen jätekatoksen on tehty Toimi-säätiöllä ja jätteiden keräysastiat on valmistanut UK-Muovi, kertoo KierRe-hankkeen projektivastaava Kirsi Savolainen. PILOTIN AIKANA omakotiasukkaat lajittelevat biojätteet ja toimittavat sen keräysastiaan, jonka kilpailutuksen voittanut Cargo-Team käy tyhjentämässä. – Kerätty biojäte menee hyötykäyttöön. Se kuljetetaan Gasumin biokaasulaitokselle Kuopioon, missä siitä tehdään biokaasua ja lannoitteita, kertoo jätehuoltolautakunnan vs. jäteasian-

tuntija Marjaana Rantala.

BIOJÄTTEEN KERÄÄMINEN omakotitaloista ei vielä ole kovin yleistä Iisalmessa, mutta Iisalmen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Martikainen toivoo keräämisen yleistyvän. Vaikka KierRe-hanke päättyy syksyllä, biojätteen kimppa-astioita voi halutessaan järjestää omalle asuinalueelleen, jos naapurustosta löytyy asiasta kiinnostuneita. Astian hankintakustannukset sekä jätteenkeräys- ja kuljetusmaksut jaetaan tasan osallistujien kesken. – Mitä isompi porukka kierrättää yhdessä, sitä pienemmiksi kustannukset muodostuvat, Kirsi Savolainen vinkkaa. Biojäteen keräys on Martikaisen mielestä hyvä ilmastoteko, mutta sillä on myös taloudellista vaikutusta. – Kun kotitaloudet ovat mukana biojätekeräyksessä tai heillä on oma kompostori, he voivat pyytää tavallista pidempää tyhjennysväliä sekajäteastiaan, Martikainen kertoo. YLÄ-SAVON Jätehuoltomääräyksissä sanotaan, että mikäli omakotiasukkaiden biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan asianmukaisesti kiinteistöllä, voi sekajäteastian tyhjennysväli olla taajamissa neljä viikkoa kesällä ja kahdeksan viikkoa talvella, ja taajamien ulkopuolella kesällä

Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan vs. jäteasiantuntija Marjaana Rantala, KierRe-hankeen projektivastaava Kirsi Savolainen, Iisalmen Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Martikainen katselivat yhdessä Soinlahdessa asuva Erkki Kauppisen kanssa sopivaa biojäteastian paikkaa ennen lumien sulamista. kahdeksan viikkoa ja talvella 16 viikkoa. Mikäli kiinteistön tyhjennysväli on 4 viikkoa tai pidempi, tulee kiinteistön tehdä kompostointi-ilmoitus. Lisätietoja voi kysyä Ylä-Savon jätehuoltolautakunnasta. Pisimmät tyhjennysvälit vaativat lämpöeristetyn kompostorin. Myös pienissä talouksissa biojätekeräykseen osallistuminen on kustannuksiltaan alhainen, kun asukkaiden ei tarvitse itse

hankkia useiden satojen eurojen arvoista kompostoria. – Kolmen kuukauden pilottiaikana tyhjennysmaksun maksaa KierRe-hanke, mutta syksystä alkaen tyhjennys maksaa noin kahdeksan euroa kerralta. Se on pieni kustannus verrattuna 400 euron kompostoriin, Martikainen vertaa.

MIKÄLI PILOTTIJAKSOLLE osallistuvat kotitaloudet haluavat jat-

kaa kimppakeräystä myös kesän jälkeen syksyllä ja talvella, tulee heidän tehdä oma sopimus biojätteen keräyksestä omalla kustannuksellaan. KierRe-hankkeeseen ovat osallistuneet Iisalmi, Kuopio ja Varkaus, Siilinjärvi ja Joroinen sekä ProAgria Pohjois-Savo. Niiden lisäksi rahoitukseen ovat osallistuneet myös Pohjois-Savon liitto (EAKR) ja Pohjois-Savon kehittämisrahasto.

Siisti Iisalmi on viihtyisä ja houkutteleva – tehdään se yhdessä! JO VUOSIEN AJAN iisalmelaiset ovat tehneet toukokuussa koko kaupungin laajuista kevätsiivousta Siisti Iisalmi –kampanjan innostamina. Tänäkin vuonna Siisti-Iisakki haastaa tuttuun tapaan kaikki kaupunkilaiset tekemään siistejä tekoja pihoissaan, asuinalueillaan, puistoissa ja lenkkipolkujen varsilla. Siispä haravat ja roskasäkit mukana ja ulos siisteihin hommiin!

PALKITSEMME KOLME siistiä tekoa By Iisalmi –tuotepaketeilla (paketin arvo n. 30 €). Teot valitaan Instagramiin aihetunnisteiden #siistiiisalmi #byiisalmi kera postattujen kuvien joukosta. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. Aikaa palkintokisaan osallistuville siisteille teoille on 31.5.2019 saakka. #Siistiiisalmi #byiisalmi #siistiteko #tehdäänihmeitäyhdessä

Tapahtumat KesĂ¤kuu 1.6.

Aseman myyjĂ¤iset ja pihakirppis, Lapinlahden rautatieasema 2.6.-30.6. HĂśyrybaari lauantai-iltaisin, Lapinlahden rautatieasema 3.-28.6. Williwision Lasten pĂ¤ivĂ¤leirit, Ulmalan Kansatalo, IISALMI 6.6. Lasten ohjelmallinen iltatori, Kiuruveden tori 6.-9.6. PirteĂ¤t Pelimannit tapahtuma, konsertti ja tanssit, Spa Hotel Runni 7.-9.6. Lohirannan rompepĂ¤ivĂ¤t ja Sukevan kylĂ¤markkinat, Lohirannan lomakylĂ¤ SUKEVA 8.6. VieremĂ¤n KylĂ¤pĂ¤ivĂ¤t, VIEREMĂ&#x201E; 8.6. Kohiseva Kokka, VIEREMĂ&#x201E; 8.6. Partacollieiden erikoisnĂ¤yttely, Talli Taitavat Kaviot, KIURUVESI 8.6 Laidunkaaven avajaeset Koljonvirran Kartano, Iisalmi 9.6. VieremĂ¤n KylĂ¤pĂ¤ivĂ¤t â&#x20AC;?Keisari vaihtaa hevosiaâ&#x20AC;?, Valkeinen, VIEREMĂ&#x201E; 10.-13.6. Lasten musiikkileiri, Haajaisten Koulukievari, VIEREMĂ&#x201E; 13.6. Ă&#x201E;Ă¤nimatka UNIKIA ja joogarentoutus ilta, Luova Puu 14.-16.6. Megaromppeet, LuuniemijuhlakenttĂ¤, IISALMI 14.-16.6. ElĂ¤intenkouluttaja Annukka Rainio, ElĂ¤intenkoulutus kurssi, Talli Taitavat Kaviot, KIURUVESI 16.6. VesjpĂ¤evĂ¤, Teknologiatalon ranta, LAPINLAHTI 20.6. Ilon pisarat, hyvĂ¤n mielen tapahtuma Ă¤ideille ja vauvoille, perhejoogaa ja vĂ¤rikylpyĂ¤, Luova Puu 20.-22.6. Original Sukeva JuhannusJuhlat, SUKEVA 21.6. Juhannusjuoksu, KIURUVESI 21.6-22.6 Koljonvirran Juhannus 2019 Koljonvirran Kartano, Iisalmi 21.-22.6. Ruukin Tuvan Juhannusjuhlat, Ruukin Tupa 21.-22.6. Runnin Juhannus; Kasma ja Hannu Hautaniemen yhtye, Spa Hotel Runni 22.6. Tanssit Tiina Karhu ja Antti Kemppainen, Lampiinsalmen lava, LAPINLAHTI 24.6.-27.7.KotielĂ¤inpiha ja kesĂ¤kahvila, KyrĂśnniemi, VIEREMĂ&#x201E; 25.6. /DVWHQ PXVHRLOWD b-XKDQL $KRQ PXVHR 28.6. Tanssit: Teuvo Vouti, Lampiinsalmen lava, LAPINLAHTI 27.6.-1.8. KesĂ¤joogaa klo 9-10.15 torstaisin, Luova Puu, LAPINLAHTI 29.6. Olavi Virta -iltamat, Spa Hotel Runni 29.6. Keskiaikatapahtuma, Luova Puu, LAPINLAHTI 29.6 Koljonvirran Country & Blues Koljonvirran Kartano, Iisalmi

3.8. LAPINLAHDEN JUUSTO- JA VIINIJUHLAT

KESĂ&#x201E; 2019

HeinĂ¤kuu

Tanssit: Sami Rosholm Duo, Lampiinsalmen lava, LAPINLAHTI Kirpputoriviikko ja kahvio, NissilĂ¤, VIEREMĂ&#x201E; 5.7. Naisten hyvinvointi-ilta Yoga & Spa, Luova Puu, LAPINLAHTI 5.7. VarpaisjĂ¤rven yĂśpuolimaraton, VARPAISJĂ&#x201E;RVI 5.-6.7. (XNRQNDQQRQ b00 NLVDWDSDKWXPD SONKAJĂ&#x201E;RVI 5.-7.7. Esteratsastuskilpailu, luokat --> 140cm, RacingTrophy, Ratsastuskeskus Lupis, KIURUVESI 6.7. Koljonvirran Truck-meeting 2019 (raskasajoneuvo kalustonĂ¤yttely), Honda XX-meeting 10.-12.7. SonkajĂ¤rvi Soi -musiikkitapahtuma, SONKAJĂ&#x201E;RVI 11.7. Limuset, Iisalmi 12.7. Tanssit: Laulava Autokauppias Vesku Lampiinsalmen lava, LAPINLAHTI 12.7.-13.7.Oluset, IISALMI 13.7. Timon ja Sepon lenkki Valkeisilla, Nurmela, VIEREMĂ&#x201E; 15.-17.7. Lasten liikuntaleiri Valkeisilla, Nurmela, VIEREMĂ&#x201E; 16. -17.7. Anna FĂ¤lt - Laulukurssit & konsertti, Luova Puu, LAPINLAHTI 17.-21.7. Kiuruveden IskelmĂ¤viikko, IskelmĂ¤Areena 17.7. Motonet GP yleisurheilukisat, Lapinlahti, Valio-areena 19.7. Tanssit: Anna-Liisa RĂ¤sĂ¤nen ja Onnenkulkijat, Lampiinsalmen lava, LAPINLAHTI 20.7. VarpaisjĂ¤rven Maalaismarkkinat, VarpaisjĂ¤rven koulukeskus 20.7. Ruukin Tuvan Pikkujoulut, Ruukin Tupa 20.7. â&#x20AC;?Odotamme keisariaâ&#x20AC;? -iltamat, NissilĂ¤, VIEREMĂ&#x201E; 28.7. 3HULQQHSÂŚLYÂŚ b-XKDQL $KRQ PXVHR

PalosenjĂ¤rven ympĂ¤riajo vanhoilla traktoreilla, PalosenjĂ¤rvi, VIEREMĂ&#x201E; 2.8.-3.8. Runnirock, IISALMI 3.8. Lapinlahden Juusto- ja viinijuhlat, Lapinlahden jĂ¤Ă¤halli 3.8. Vasikkasavut, Arkkitehtuuri- ja ympĂ¤ristĂśkulttuurikoulu Lastu, LAPINLAHTI 3.8. Karjala-pĂ¤ivĂ¤, Suomen Asutusmuseo, LAPINLAHTI 3.-31.8. HĂśyrybaari lauantai-iltaisin, Lapinlahden rautatieasema 5.-9.8. Williwision ja Iisalmen kuvataidekoulun taideleiri kivien kĂ¤tkemĂ¤t, Iisalmen keskustassa ja Kulttuurikeskuksella 6.8. Lauluilta ja iltatori, Meijerin monttu, VIEREMĂ&#x201E; 8.8. KesĂ¤illan konsertti; Piia RytkĂśnen, Tuomas Miettola ja Jari Tyni, Spa hotel Runnin kartanohotelli 9.-10.8. Koljonvirran rompepĂ¤ivĂ¤t ja automobiilien ja konepyĂśrien terva-ajot, Koljonvirran kartanon alue, IISALMI 10.8. LouhenkatupĂ¤ivĂ¤, Iisalmen keskusta 17.8. Aarni Hiljaisuuden kĂ¤vely, The Walk of Silence, VIEREMĂ&#x201E; 17.8. Luonnotar naistenpĂ¤ivĂ¤, Luova Puu, LAPINLAHTI 17.8. Kohtuuttoman kovvoo ajua Skeitti tapahtum 18.8. PerinnepĂ¤ivĂ¤ / Haajaisten nuorisoseura 110 v ja Haajaisten Maa- ja kotitalousseura 70 v juhla, Haajaisten Koulukievari, VIEREMĂ&#x201E; 23.-25.8. Esteratsastuskilpailu, luokat --> 140cm, ItĂ¤Suomen seurojen vĂ¤linen joukkuemestaruus, Ratsastuskeskus Lupis, KIURUVESI 30.8. Rutakon taikayĂś tapahtuma, SONKAJĂ&#x201E;RVI 31.8. â&#x20AC;?Hurraa, keisarimme saapuuâ&#x20AC;? -ruokanĂ¤ytelmĂ¤, NissilĂ¤, VIEREMĂ&#x201E; 31.8. Ihmeiden ilta Iisalmessa, Iisalmen kulttuurikeskus 31.8. HenkilĂś V ja Harakka Vinsentti sirkuksessa â&#x20AC;&#x201C;lastenteatteriesitys, SonkajĂ¤rven liikuntahalli

KesĂ¤torit IISALMEN TORI 3.7. -31.7 keskiviikkoisin KIURUVEDEN TORI 13.6., 26.6, 4.7., 11.7, 25.7. LAPINLAHDEN TORI 29.5. , 13.6., 27.6., 11.7., 25.7., 8.8., 22.8.

Laaja valikoima NĂ&#x201E;YTTELYITĂ&#x201E;, TEATTERIA JA LIIKUNTATAPAHTUMIA

12.-13.7. OLUSET

www.iisalmijatienoot.fi

5.- 6.7. EUKONKANNON MM-KISAT

IISALMI â&#x20AC;&#x201C; KIURUVESI â&#x20AC;&#x201C; LAPINLAHTI â&#x20AC;&#x201C; SONKAJĂ&#x201E;RVI â&#x20AC;&#x201C; VIEREMĂ&#x201E;

Jakelu iisalmelaisiin kotitalouksiin, naapurikuntien taajamiin sekĂ¤ Kainuuseen.

2.8.

5.-7.7.

2.8. - 3.8. RUNNIROCK

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

Elokuu

5.7.

JULKAISIJA: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / POHJOLANKATU 14 74101 IISALMI WWW.IISALMI.FI

KOLJONVIRTA TEATTERI 14.6.-3.8. PĂ&#x2013;LHĂ&#x2013;LĂ&#x201E; LISĂ&#x201E;Ă&#x201E; TAPAHTUMIA

XXX JJTBMNJKBUJFOPPU m

VIEREMĂ&#x201E;N RAVIT 10.5., 25.5, 21.6, 28.6, 19.7, 26.7.

#iisalmijatienoot #iisalmiregion

PĂ&#x201E;Ă&#x201E;TOIMITTAJA: LAURA KOSKI PAINOPAIKKA: SUOMALAINEN LEHTIPAINO, KAJAANI PAINOSMĂ&#x201E;Ă&#x201E;RĂ&#x201E;: 20 500 (YLĂ&#x201E;-SAVO), 25 000 (KAINUU) JAKELU: JAKELUMASTERS SISĂ&#x201E;LLĂ&#x2013;NTUOTANTO JA ULKOASU: MEDIATOIMISTO OIKEA KĂ&#x201E;SI OY / TOMMI KORPIHALLA