IISALMI-lehti, kevät 2020

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Iisalmi

-lehti Kevät

n Ihmisiä n Innostusta n Hyvinvointia n Elinvoimaa n

2020

Löytyykö Iisalmesta tontti teidän uudelle kodille?

Tässä lehdessä:

Paloisvuori saa uudet opasteet

n SIVU 9

n SIVU 4

Kaupunki investoi tulevaisuuteen

n

SIVU 5

Uusi uimahalli on toiveiden täyttymys

n SIVU 6-7

Taide on tullut osaksi iisalmelaisten arkea

n SIVU 17

2

Hyvät lukijat!

Uusi alku

Tämänkertaisen kirjoituksen

Erilainen vuosi tuo haasteensa ja siitä selvitään!

kirjoittaminen ei ole helppoa.

Ajattelin avata teille kaiken sen hyvän, mitä vetovoimainen kaupunkimme tarjoaa tulevana kesänä ja kuinka saamme ihmisiä tänne mahdollisimman paljon vierailulle.

Poikkeusolot voivat kestää pitkälle kesään, jopa syksyyn saakka.

Tapahtumien ja matkailun kannalta tilannetta seurataan vakavina.

Emme ole kuitenkaan yksin, tapahtumien perumiset ovat kova isku koko Suomelle. Puhumattakaan mitä tämä tekee alueemme matkailulle.

Selvää on kuitenkin, etteivät suuret yleisötapahtumat toteudu heinäkuun loppuun mennessä, kuten hallitus on linjannut.

Terveys edellä on mentävä, mutta pyrkien parhain tavoin lieventämään ja ennaltaehkäisemään rajoitusten vaikutuksia taloudelle ja ihmisten kokonaishyvinvoinnille.

By Iisalmi -brändimme on koko ajan peräänkuuluttanut yhdessä tekemistä. Kaikki toivovat, että yksikään taho ei jäisi ilman tukea ja toimenpiteitä tehdään sen eteen.

Syvällisesti miettien, luotan siihen, että meille avautuu tästä aivan uusi alku, joka tuo voimaa ja tahtoa uuden edessä.

Tällä ihmisten perusvapauden rajoittamisella on puolensa, ehkä me tarvitsimme uutta juurruttamista elämään löytääksemme itsemme uudelleen. Mikä on aidosti tärkeää ja mistä ihmisten hyvinvointi muodostuu.

On kuitenkin hyvä nähdä, että

Mutta elämä jatkuu täällä

vaikeasta tilanteesta huolimatta elinkeinoelämässä jaksetaan uskoa, että tästä selvitään yhdessä.

Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Ylä-Savon seudullakin ja paljon hyviä uudistuksia on kehitetty korvaavia toimintoja. Ihailtavaa

reagointia kaupungilta, yrittäjiltä ja erilaisilta seuroilta.

Virtuaaliset harrastepiirit tuo striimatut livekonsertit, satutunnit lapsille ja erilaiset luennot.

Suuria virtuaalisia messuja ja näyttelyitä on järjestetty, joihin on voinut osallistua kotisohvalta.

Urheiluseuroissa vedetään treenejä ja kuntosaliyrittäjät ovat tuoneet jumpat ruudun välityksellä kotiin.

Tästä varmaan jää toimintatapoja elämään, jotka helpottavat kiireisessä arjessa, etätyö ja kokoukset ovat myös suuri mahdollisuus tulevaisuudessa ja niihin taidot opitaan viimeistään nyt.

Mutta tärkeintä on se, että olemme löytäneet myös ihmiset jotka ovat olleet haavoittumimmissa

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Aikoja, jolloin huomisen, seuraavan viikon ja tulevan kesän tilannetta on mahdotonta kovin tarkasti ennakoida.

Kansalaisten terveys ja turvallisuus ovat etusijalla, kun tehdään valtiollisia päätöksiä esimerkiksi kokoontumisiin, matkailuun ja tapahtumiin liittyvistä rajoituksista, joiden taustalla on koronavirusepidemian hillitseminen.

Iisalmi-lehden sisältöä laadittaessa tilanne rajoitusten suhteen voi olla erilainen, mitä esimerkiksi jakeluajankohtana on tiedossa. Näin ollen olemme valinneet lehteemme linjan, että kerromme pääosin niistä asioista, jotka säilyvät ennallaan – laadukkaasta asumisesta, harrastus- ja liikuntamahdollisuuksiin satsaamisesta ja kokonaisuudessaan ihmisenmyötäisestä elämästä Iisalmen seudulla.

Tiukasti ajantasainen Iisalmen korona-tiedottaminen on keskitetty www.iisalmi.fi/korona -sivulle. Tämän lehden kautta haluamme antaa teille lukijoillemme hetken myönteisten, tulevaisuutta rakentavien uutisten parissa.

Yhdessä tästä selvitään.

IISALMEN KAUPUNKI asemassa – he ovat saaneet avun kotiovelle. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin tässä tilanteessa.

Toivoa ei ole menetetty, haluamme edelleen olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki, jossa tehdään ihmeitä.

Yleisellä tasolla syksy ja talvi on hiljaista aikaa ja ihmiset vetäytyvät omiin oloihinsa. Alkaa ainainen valitus siitä, kun kesä on mennyt.

Olisiko meillä nyt mahdollisuutta kokeilla jotakin uutta? Siirretään tapahtumia vuoden pimeimmälle ajalle ja saadaan ihmiset liikkeelle tätä kautta.

Miettikääpä nyt liikunta- tai jal-

Ihmisenkokoisia elämyksiä Tätä kirjoittaessani en vielä

tiedä, miten kesällä liikutaan ja harrastetaan meillä Iisalmessa ja laajemmin Ylä-Savossa, muusta maailmasta puhumattakaan.

Sattuneesta syystä liikkuminen ja tapahtumissa käyminen on jäänyt viime aikoina varsin vähälle. Nyt onkin ollut ainakin aikaa puntaroida sitä, mitä kaikkea hyvää Iisalmi pystyy meille ja kaikille täällä kulkeville tarjoamaan.

Iisalmi on kokoaan suurempi

kaupunki monin tavoin. Ylä-Savon seutukeskuksena Iisalmi ei vapaa-ajan palveluiltaan palvele vain iisalmelaisia, vaan paljon laajempaa yläsavolaista joukkoa.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä, jota sopii mainostaa muillekin, on pian nouseva uusi uimahalli. Rohkenen väittää, että siitä tulee hieno ja että se tulee palvelemaan meillä päin laajasti väkeä.

Ylä-Savossa on helppo liikkua, eivätkä etäisyydet ole pitkiä.

Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samoin ovat vieruskuntien vapaa-ajan palvelut naapureiden käytössä. Täällä onkin hyvä yhdessä tekemisen meininki, eivätkä vapaa-ajanviettomahdollisuudetkaan katso kuntarajoja.

Ylä-Savossa on helppo liikkua, eivätkä etäisyydet ole pitkiä. Siksi palvelutarjontaa kannattaa tarkastella laajemminkin.

Iisalmesta on helppo käydä vaikka Talaskankaan soilla rauhoittumassa tai ihastelemassa

Jyrkkäkosken ruukkia ja kuohuja.

Normaaliolosuhteissa kesällä tapahtuu monenlaista, eikä talvellakaan tarvitse jäädä kotiin hautumaan, kun esimerkiksi jazz soi Iisalmessa tammikuisina iltoina.

Eivätkä tärpit ja tapahtumat jää tähän. Lisää tekemisestä voit lukea tästä lehdestä ja alueemme internet-sivustoilta.

Tutustu ainakin Iisalmi ja tienoot -sivustoon, missä voit tutustua Iisalmen, Kiuruveden, Lapinlah-

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI

Jakelu iisalmelaisiin kotitalouksiin, naapurikuntien taajamiin sekä Jokilaaksojen kuntiin.

PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi

den, Sonkajärven sekä Vieremän matkailu-, kulttuuri- ja elämyspalveluihin! Tekemistä on moneen lähtöön.

Mitä Iisalmessa sitten voi teh-

dä uimahallissa käymisen lisäksi?

Laajasta kirjosta harrasteseuroja ja -paikkoja löytyy varmasti jokaiselle mieluinen iltapuhde tai jopa elämäntapa.

Yksittäiset kulttuuri- tai elämystapahtumat tarjoavat paikallisille ja täällä vieraileville ikimuistoisia hetkiä.

Harrasteet ja tapahtumat tarjoavat alueen asukkaille muutakin kuin elämyksiä: Saamme yhteisöjä, jotka kiinnittävät meidät toisiimme mitä hienoimmilla tavoilla ja mitä hienoimpien tekemisten ja ihmisten äärellä.

Vaikka usein asioita kannattaa tehdä yhdessä, voi monista kohteista nauttia Iisalmessa yksinkin.

kapallohalleissa järjestettäviä Olusia, maakuntajuhlia, Runni Rockia joten RUNNIng to ROCK! Tämä on mahdollisuus ja puhtaasti vain järjestelykysymys, uskokaa tai älkää, kesä jatkuu tänä vuonna.

Ja näistä loppukesän tapahtumista nautimme siinä määrin, kun ne vain on mahdollista toteuttaa.

Seuraava vuosi onkin Iisalmen 130-vuotisjuhlavuosi, jolloin pääsemme varmasti juhlimaan yhdessä täysin rinnoin yhteistä kaupunkiamme erilaisissa juhlavuoden tapahtumissa!

Erilainen vuosi 2020 tuo omat haasteensa - ja siitä selvitään!

Myös eristysaikojen aktiviteetteja löytyy siis paljon.

Kaikkien luontokohteiden luettelomainen esittely ei tee niille arvoa, mutta esimerkiksi Koljonvirran taisteluiden merkkipaikat Mansikkaniemellä ovat varsin helppo kohde kokea. Taistelupaikat löytyvät päätien varrelta, joten Suomen sodan kaikujen aistimiseen ei tarvita kovin suurta urheilusuoritusta.

Toisena kohteena mainittakoon Runnin kylpylä kulttuurimaisemineen, missä rautaisen veden juomista ei pidä jättää väliin.

Eikä Ylä-Savossa rautaa ole

vain Runnin vesissä. Alueemme nojaa vahvasti teollisuuteen, joka tuottaa maankuuluja tuotteita meille ja maailmalle.

Töitäkin on siis tekeville tarjota asti. Tervetuloa siis käymään, ihastumaan ja lopulta vaikka jäämään!

Päätoimittaja: Laura Koski Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Painosmäärä: 36 800 Jakelu: Jakelumasters Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki ja Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy Kannen kuva: Kiinteistöinsinööri Sirkku Eloranta ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen esittelemässä vapaata omakotitonttia.

3

Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen on mielissään siitä, että Iisalmi pystyy tarjomaan monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Työssäkäyntialue on sen verran tiivis, että myös naapurikuntiin on Ylä-Savossa lyhyt ajomatka.

Iisalmesta löytyy

MONIPUOLISIA VAIHTOEHTOJA

Iisalmen kaupunginjohtaja Jar-

mo Ronkainen on mielissään siitä, että kaupungin tunnettavuus on lisääntynyt viime vuosina. Pitkäjänteinen työ alkaa tuottaa tulosta.

– Kiinnostus Iisalmea kohtaa on selvästi kasvussa. Kun Motonet ilmoitti avaavansa liikkeen Iisalmeen, monet muutkin yritykset ovat olleet kiinnostuneita Iisalmesta kauppapaikkana, Ronkainen kertoo.

Osaavan työvoiman saanti on yritysten haaste. Kaupungin rooli on tuoda samalla esille kaupungin tarjoamia monipuolisia asumisen mahdollisuuksia.

– Onneksi meillä on tosi hyvä tilanne moneen muuhun kuntaan verrattuna. Esimerkiksi asumiseen meillä on tarjolla erinomaisia vaihtoehtoja, Ronkainen sanoo.

Iisalmen asuntotuotanto on

viime vuosina ollut ripeää. Uusia kerrostaloja on noussut aivan keskustan tuntumaan ja jopa aivan paraatipaikoille.

– Aivan ydinkeskustan lisäksi uusia asuinrakennuksia on nousemassa entisen Veturitallin naapuriin, johon tulee rivitaloja järven rannalle, vajaan kilometrin päähän torilta. Puhumattakaan kaupunkia halkovan virran varrelle nousseista kerrostaloista, joiden ikkunoista ja parvekkeil-

ta on näkymät järvelle ja torille.

Samaan aikaan kerros- ja rivitalojen kanssa kaupunkiin nousee myös omakotitaloja.

– Lähimpien omakotitonttien lisäksi kaupungissa on omakotitaloja varten tonttireserviä hieman kauempanakin, kun keskustan ulkopuolella asuminen alkaa näköjään nostaa suosiotaan, Ronkainen sanoo.

Kokonaisuudessaan tilanne

on Ronkaisen mielestä hyvä, koska Iisalmessa on erilaisia vaihtoehtoja.

– Jos ajattelee koko Ylä-Savon työssäkäyntialuetta, Iisalmi sijaitsee ympäryskuntiensa keskellä. Meiltä Iisalmesta matka esimerkiksi Ponssen tehtaalle kestää alle puoli tuntia.

Uudisrakennuksen lisäksi Ronkainen iloitsee myös kiinteistövälittäjiltä saamastaan palautteesta: myös vanhojen asuntojen kauppa käy, kaikki eivät rakenna aina uutta.

– Se on tärkeää, että myös vanhemmat asunnot käyvät kaupaksi. Myyntiajat ovat toki pitempiä kuin huippuvuosina, mutta kauppa kuitenkin käy. Se laajentaa entisestään Iisalmen monipuolisuutta.

Iisalmen muuttotilanne on Ronkaisen mukaan parempi kuin alueen yleinen mielikuva antaa

Meille muuttaa lähes yhtä paljon väkeä kuin täältä pois. ymmärtää. Syntyvyyden alhaisuus tekee väestölukemista synkkiä, vaikka alueella on myös tulomuuttoa jatkuvasti.

– Jos katsotaan pelkkää muuttajasarakkeita, meille muuttaa lähes yhtä paljon väkeä kuin täältä pois. Viime vuonna jäimme miinukselle vain noin viiden perheen verran.

Muuttajatilastoissa ja kaupun-

gin julkisuuskuvassa Ronkainen näkee poikkeuksellisen kesän kynnyksellä pientä valonpilkahdusta, mutta edessä häämöttävä kesä saa mietteliääksi.

Normaalisti Iisalmi ja sen lähialueet houkuttelevat monipuolisella kesätapahtumien tarjonnallaan, mutta tulevana suvena kesätapahtumat ovat valtaosin peruttu.

Kaupunki on usein osallistunut yhteistyökumppaneidensa

kanssa Olusille ja Runni Rockiin.

Myös ympäryskuntien tapahtumat, Kiuruveden Iskelmäniityt ja Lapinlahden viini- ja juustojuhlat sekä Eukonkanto ovat normaalisti lähimatkailua parhaimmillaan.

Aina ei ole pakko lähteä Saimaan latvavesiä etemmäksi kalaan.

– Tapahtumien kannalta tilanne on äärimmäisen harmittava, sillä töitä tapahtumien eteen on tehty paljon.

Yksi kesän vetonauloista olisi Ronkaisen mukaan voinut olla Ismo Apellin johdolla suosituksi noussut Koljonvirran kesäteatteri, jossa olisi esitetty iisalmelaislähtöisen Heikki Kujanpään käsikirjoittama ja ohjaama Iso-Iitan perintö.

Myös musiikkitapahtumien tilanne huolestuttaa.

– Ei voi kuin toivoa, että tapahtumat selviävät koronakriisin yli ja toteutuvat jatkossa entistä ehompana. Ne ovat merkittävä osa Iisalmen ja Ylä-Savon kesää, Ronkainen sanoo.

Tapahtumien tilalle Ronkai-

nen suosittelee nyt lähimatkailua sekä luonnossa liikkumista, siihen kun Iisalmessa on erinomaiset mahdollisuudet.

Ronkainen on itsekin käynyt jo kevään aikana parilla kodalla retkeilemässä.

– Iisalmen ympäristössä on paljon hyviä reittejä. Tulevana kesänä on hyvät mahdollisuudet retkeilyyn ja nauttia vaikka eväät kodalla tai laavulla, joita reittien varrella on useita.

Ilman kesäteatteriakin Koljonvirta on Ronkaisen mukaan mielenkiintoinen alue, jonka monipuolisuus jää usein unholaan.

– Ensi kesänä Juhani Ahon museolla on vuorossa jälleen Aho-päivät. Museo on aina käymisen arvoinen ympäristö, joka muistuttaa sen ajan elämästä.

Toinen Mansikkaniemen erityiskohde alueen näkemisen arvoisista kokonaisuuksista Koljonvirran taistelun historiapolku.

Sitäkin kaupunki on viime vuosina ehostanut.

– Historiapolulla saa lisätarinaa kännyköiden avulla katsomalla ja kuuntelemalla. Se on sellainen asia, joka usein jää kokematta Mansikkaniemen ja Koljonvirran kävijöiltä. Se on harmi, sillä tuollaista historiaa ei ihan joka kylältä löydy, Ronkainen muistuttaa.

44

Paloisvuori saa

UUDET OPASTEET Iisalmen Paloisvuori on lähes legendaariseen

arvoon noussut urheilualue aivan Iisalmen keskustan tuntumassa. Se on toiminut lukuisia kertona erilaisten arvokisojen näyttämönä, muun muassa maastohiihdon, hiihtosuunnistuksen ja valjakkohiihdon SM-kilpailuissa.

Hiihtolajien lisäksi alueella harrastetaan kesäisin muun muassa suunnistusta, maastopyöräilyä ja fribeegolfia sekä porraskävelyä.

Alueen käyttäjille Iisalmen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikaohjaaja Pekka Partasella on ilo-

uutisia: tulevien vuosien aikana aluetta tullaan ehostamaan nykyisestään.

– Palvelut ja harrastustoiminta Paloisvuorella ovat lisääntyneet moninkertaiseksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Alueen suosio myös luontoliikunta- ja retkeilyalueena on kasvanut, Partanen kertoo.

Viime vuonna kaupunki on yhdessä Paloisvuorella aktiivisesti toimivien seurojen ja yhdistysten kanssa koonnut toiveita ja toimenpiteitä, joiden pohjalta on valmistunut uusi Paloisvuoren alueen

4,2 Saunaniemen lenkki

kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmaan haettiin vielä lisäpontta toteuttamalla asukaskysely alueen asukkaille.

Kehittämissuunnitelman pohjalta alkaa mo-

nivuotinen kehitystyö jo tulevana suvena. Kaupungininsinööri Jyrki Könttä kertoo, että mittava suunnitelma alkaa konkreettisesti näkyä Paloisvuorella heti, kun olosuhteet sen keväällä sallivat.

– Alueelle on valmistunut uusi reitistö, ja reiteille ovat valmistuneet uudet opasteet ja kyltit. Ne

5 Opastaulujen lisäksi reitit merkitään myös maastoon.

ovat jo nyt valmiina, ja maastoon ne laitetaan kesän aikana, Könttä kertoo.

Paloisvuoren reitit palvelevat kesällä maastossa liikkuvia patikoijia, retkeilijöitä ja pyöräilijöitä.

Talvella samat reitit toimivat talviliikunnan reittien pohjina.

– Opasteet laitetaan nyt ajanmukaisiksi. Viime vuosina olemme saaneet palautetta niiden puutteellisuudesta ja osin puuttumisestakin.

Partasen mukaan paikalliset aktiiviharrastajat osaavat Paloisvuorella liikkua, mutta kauempaa tulevat, sekä alueella vähemmän liikkuneet kuntoilijat, ovat olleet opasteiden varassa.

Tilanne paranee kertaheitolla alkukesästä. Opastauluja tulee neljään paikkaan, josta alueelle enimmäkseen mennään: Paloisvuoren omalle parkkipaikalle, Nouvanlahdentielle sekä Sankariniemelle ja Kangaslammin reiteille.

– Opastaulujen lisäksi reitit merkitään näkyvästi myös maastoon, minne tulee eri tunnuksin ja värein varustettuja tolppia. Niiden avulla on helpompi pysyä oikealla reitillä, Könttä neuvoo.

Opasteiden lisäksi yhdistysten ja urheiluseuro-

jen kanssa on kartoitettu pitkä lista muitakin toiveita ja toimenpiteitä, mitä alueelle toivottaisiin.

Yksi vuosikausia vaivannut puute on ollut hiihtokilpailujen sosiaalitilojen olemattomuus.

Vaikka sosiaalitilojen rakentaminen on otettu huomioon, ihan lähivuosina uutta huoltorakennusta Paloisvuorelle ei kuitenkaan nouse.

– Kaupungin lähivuosien investointitaso on niin mittava, että tämä joutuu odottamaan vuoroaan.

Aloitamme suunnitelman toteuttamisen niistä asioista, joilla alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta voidaan nopeasti parantaa, Partanen sanoo.

Yksi merkittävä alueen käyttöön vaikuttava asia opasteiden ja infotaulujen lisäksi on myös esteettömyyden parantaminen. Nykyisen laskettelurinteen alareunassa ja hiihtostadionin alueella on kohtia, joissa liikkuminen on ollut vaikeaa.

– Maastonkohtien tasoittaminen ja muut liikkumista helpottavat asiat otetaan huomioon mahdollisesti jo tulevana kesänä. Nämäkin on kirjattu suunnitelmaan.

Monivuotisen suunnitelman avulla Paloisvuo-

ren alueen kehittäminen etenee askel askeleelta resurssien ja tarpeiden mukaisesti.

– Loppukevään ja kesän aikana valmistuu tarkempi toimenpidesuunnitelma, jota tulevina vuosina aletaan toteuttaa, Könttä sanoo.

Suunnitelmassa on isojen kokonaisuuksien – huoltorakennuksen, parkkipaikan ja rinnealueen lisäksi myös monia pieniä viihtyisyyttä ja esteettömyyttä lisääviä asioita. Esimerkiksi piknik-pöytiä ja levähdyspaikkoja niin reittien varrelle kuin Paloisvuoren päällekin.

– Paloisvuori on suosittu paikka näköalojen ihailuun, valokuvaukseen ja retkeilyyn. Siksi Paloisvuoren laelle on suunnitelmassa merkitty uusi näköalatasanne. Partanen sanoo.

Lisäksi suunnitelmassa on huomioitu myös jätehuollon järjestäminen. Suunnitelmassa on jopa uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja kilpalatujen valaiseminen ja kehittäminen, joten kehittämistyötä Paloisvuorella riittää useille vuosille.

Kari Nissisen mukaan uimahallin uudistus on strategisesti merkittävä investointi Iisalmelle.

Iisalmessa alkaa kesällä

INVESTOINNIT TULEVAISUUTEEN Iisalmen kaupungin tulevien

vuosien rakennusohjelma hakee vertaistaan. Kahden seuraavan vuoden aikana Iisalmessa satsataan tulevaisuuteen peräti 30 miljoonaa euroa rakennushankkeisiin sekä niiden infrarakentamiseen lähes kymmenen miljoonaa.

– Tämä on iso urakka Iisalmen kokoiselle kaupungille. Mutta kun haluamme olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030, meidän pitääkin satsata tulevaisuuteen, kertoo kaupungin teknisen toimialan toimialajohtaja Kari Nissinen.

Tulevina vuosina investoidaan kaikenikäisille kuntalaisille: nuorimmille remontoidaan vuorohoitopäiväkoti kaupungin keskustaan vuonna 1908 valmistuneeseen rakennukseen, jonka on suunnitellut Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Vivi Lönn.

Varhaiskasvatuksen lisäksi kaksi isoa lähivuosien investointia ovat uudet alakoulut Kilpijärven kaupunginosaan sekä Mansikkaniemelle.

Ja ehkä suurin ja ainakin suurinta kävijäjoukkoa palveleva investointi on uusi Uimahalli, jonka kohderyhmänä ovat lähestulkoon kaikenikäisen kuntalaiset sekä jonkin verran myös naapurikuntien asukkaat.

Uusien investointien tulisi näillä

näkymin olla valmiina osin ensi vuonna, uimahallin vuonna 2022.

Tässä vaiheessa kevättä rakennushankkeiden alkamisessa on vielä pieni koronaviruksesta aiheutuva kysymysmerkki, joka toivottavasti ei rakennustöitä viivästytä.

Nissisen mukaan ajankohta on nyt iisalmelaisittain ja yläsavolai-

Lähivuosien investointien kustannusarviot investointisuunnitelmassa: Kilpijärven koulu 6,7 milj.e (valmis 2021) Mansikkaniemen koulu 6,6 milj.e (2022) Vuorohoitopäiväkoti 3,0 mil. e (2022) Uimahalli 15,4 milj. e (2022) sittain hyvä.

– Yleinen markkina ja työllisyystilanne on kevään aikana muuttunut niin paljon, että tällaiset julkisen sektorin elvyttävät rakennushankkeet ovat tässä vaiheessa enemmän kuin tervetulleita, Nissinen uskoo.

Ajankohta voi johtaa myös siihen, että tarjouskilpailuun osallistuu useita hankkeista kilpailevia rakentajia, jotka kaipaavat työkohteita. Kilpailutilanne voi näkyä myös tarjousten suuruudessa.

– Iisalmen investointiohjelma on lähivuosina niin mittava, että jokainen säästetty euro on meille tärkeä, Nissinen sanoo.

Rakennushankkeista ensim-

mäisenä lähtee liikkeelle Kilpijärven koulun rakentaminen.

Viimeisten suunnitelmien tarkistusten jälkeen urakkakilpailutus on edessä kesällä ja toiveissa on, että rakentamaan päästään syksyllä.

– Kilpijärven koululla rakentamiseen on varattu noin yksi vuosi, joten uuteen kouluun päästään toivottavasti syyslomalla 2021.

Kesän jälkeen alkaa myös uuden uimahallin rakentaminen.

Sen rakentamiseen on varattu kaksi vuotta, joten aikataulun mukaan uuden hallin pitäisi valmistua vuonna 2022.

– Vaikka investointi (15,4 milj.) on

mittava, on uimahallin uusiminen strategisesti iso asia Iisalmelle.

Se lisää alueen vetovoimaa, kun liikuntaharrastusten olosuhteet ovat kunnossa.

Nissisen mukaan suunnittelu on edennyt hyvin aikataulussa ja yksityiskohtia hiotaan vielä.

Tarkoitus on, että rakennustöihin päästään vielä tämän vuoden puolella.

– On hyvä, että rakentamistöihin päästän nopeasti suunnittelun jälkeen, jotta kustannukset eivät ehdi nousemaan, Nissinen sanoo.

Kaupunki on paneutunut kaikkiin investointeihin ja niiden suunnitteluun huolella.

– Jokaisen kohteen budjetti on tiukka, mikä pakottaa meidät miettimään mahdollisimman taloudellisia ja tehokkaita ratkaisuja, Nissinen myöntää.

Suunnittelu alkaa tänä vuon-

na myös Kirkonmäelle rakennettavassa vuorohoitopäiväkodissa sekä Mansikkaniemen uudella koululla.

– Molempien kohteiden suunnittelulle on varattu yksi vuosi, joten rakentamaan toivon mukaan päästään vuonna 2021.

Rakennusajaksi on suunniteltu yksi vuosi, joten molemmat valmistuisivat vuonna 2022.

6

Iisalmen uusi uimahalli nousee nykyiselle parkkipaikalle. Tämä havainnekuva on Joukolankadun suunnasta, liikuntahalli näkyy vasemmalla.

Uusi uimahalli

TÄYTTÄÄ KÄYTTÄJIEN TOIVEET Tämän hetken suunnitelmien

perusteella Iisalmeen nouseva uusi uimahalli on monilta osin juuri sellainen kuin käyttäjät itse ovat halunneet.

Reilun 15 miljoonan euron hankkeessa nykyinen allaspinta-alan lisääntyy 460 neliöstä lähes kaksinkertaiseksi ja kuntosalistakin tulee hyvän kokoinen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen on laajentumisen ohella mielissään eritoten siitä, että hallin suunnittelussa on onnistuttu huomioimaan laajasti käyttäjien toiveita.

– Ennen suunnittelua kartoitimme käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä, ja niitä olemme pyrkineet mahdollisimman hyvin ottamaan suunnitelmassa huomioon, Partanen kertoo.

Sanojensa tueksi Partanen kertoo, että ennen suunnittelua käyttäjille tehtiin kysely, johon vastasi peräti 1113 käyttäjää.

Yli tuhannen vastaajan määrä on monikertainen moniin muihin kyselyihin verrattuna, joten otos on kattava.

Kysely kertoo paljon käyttäjistä. Muun muassa sen, että kyselyyn vastanneista yli puolet aikoo

asioida uudessa uimahallissa vähintään kerran viikossa.

– Kyselyn mukaan suurin syy allasosaston käyttämiseen on virkistäytyminen (84,3%). Seuraavaksi tärkein on kuntouinti (61,6%). Yli puolet (52,5%) vastaajista pitää tärkeimpänä asiana saunomista ja peseytymistä, joten saunatkin ovat yllättävän tärkeät, Partanen sanoo.

Kyselyn perusteella uimahalli on hyvin suosittu myös sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kun vuonna 2019 hyväksytyn

lopullisen hankesuunnitelma on viety arkkitehdin suunnittelupöydälle, on se tarkoittanut viihtyvyyden huomioimista.

Esimerkiksi saunaratkaisuun kysely on tuonut tukea. Vastaajien mukaan suosituin sauna on perussauna, jota toivoi halliin

peräti 91 prosenttia vastaajista. Toiseksi suosituin on höyrysauna, jota toivoi kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta.

– Viihtyisyyttä on huomioitu muun muassa siten, että saunassa voidaan mahdollisesti kuunnella rauhallista ja rentouttavaa musiikkia. Se tuo kylpylämäistä tunnelmaa saunaan, Partanen uskoo.

Uimahallissa tärkeä osa-alue

ovat kuitenkin uima-altaat. Niitä uuteen halliin tulee kuusi kappaletta: kuntouintialtaan lisäksi erillinen vesihieronta-allas, sekä lisäksi kaksi ohjausallasta, kahluuallas ja hyppyallas.

– Muutosta aiempaan on käyttäjien kannalta se, että altaiden määrän lisääntyessä allasosaston käytön ohjaus paranee merkittävästi. Esimerkiksi suunnitelmissa

Yli tuhat käyttäjää kertoi oman mielipiteen suunnittelun aikana.

oleva kuusiratainen kuntouintiallas voi nyt olla koko ajan kuntouimareiden ja vesijuoksijoiden käytettävissä. Hyppyaltaan suunnitelmassa on huomiotu myös kiipeilymahdollisuus.

Kyselytutkimuksen mukaan suosituimmat altaat ovat vesihieronta-allas ja kuntouintiallas.

– Vesihieronta-allas on nyt erikseen, joten se rauhoittaa vesiliikunnan järjestämisen mahdollisuuden omassa ohjausaltaassa, Partanen sanoo.

Saunojen ja allasosaston ohel-

la kolmas merkittävä seikka, joka suunnittelua on ohjannut, on ollut esteettömyys. Uimahallin väki on vuosien varrella huomannut nykyisessä hallissa lukuisia kohtia, joita uudessa hallissa toteutetaan nykyaikaan paremmin soveltuvammin.

– Iisalmen vammaisneuvosto on ollut tärkeässä roolissa suunnittelun aikana jo vuonna 2017, heidän avullaan olemme löytäneet hyviä ratkaisuja uuteen uimahalliin, Partanen kiittää.

Uuden uimahallin suunnittelussa on pyritty huomioimaan eri käyttäjäkunnat. Opasteiden selkeyteen on kiinnitetty huomiota, samoin sisääntulon ja parkkipaikan toiminnallisuuteen. Tavoitteena on ollut saada uimallista mahdollisimman

Kuntouinti on toiseksi suosituin allasosaston käytön syy.

helposti saavutettava.

– Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Lisäksi uimahallissa on kaksi pientä erityissaunaosastoa, jota voi käyttää esimerkiksi omaishoitajan kanssa yhdessä.

Iisalmen uuden uimahallin rakennustöiden on määrä alkaa vielä tämän vuoden aikana. Urakoitsijoiden kilpailutus on edessä kesän aikana, rakentajavalinnat syksyllä ja töihin pitäisi päästä käsiksi vielä ennen ensi talven lumia. Uuden hallin pitäisi olla valmis vuonna 2022.

– Rakentamisen aikana asiakkaiden pääasiallinen pysäköintipaikka siirtyy Liikuntahallin parkkipaikalle jäähallin päätyyn. Sama parkkipaikka on käytössä vielä vuonna 2023, jolloin nykyisen hallin purkaminen on tarkoitus aloittaa, Partanen sanoo.

7

8

Kaupungin omistama vuokrataloyhtiö Petterinkulma ja hoivapalveluja tarjoava Vetrea rakentavat yhteistyössä uutta kiinteistöä torin kulmalle.

Palvelujen keskelle

PETTERINKULMALLE UPEITA ASUNTOJA

Iisalmen kaupungin vuokrata-

loyhtiö Petterinkulmassa odotetaan ensi syksyä jo mielenkiinnolla. Syyskuun alussa ovat nimittäin ensimmäiset asukkaat muuttamassa torin kulmalle nousevaan uuteen palvelutaloon.

Yhtiön toimitusjohtaja Mikko Kauppinen iloitsee onnistuneesta rakennushankkeesta jo tässä vaiheessa – kysyntää talon 17 asuntoon on riittänyt.

– Näin hyvällä paikalla on harvoin asuntoja tarjolla. Kaikkien palvelujen äärellä, monet peräti omassa alakerrassa, Kauppinen kehuu.

Uusi kerrostalo on yhteishanke Suomen Hoivatilat Oy:n kanssa.

Petterinkulman omistukseen tulee talon neljäs kerros, jossa on

vuokra-asuntoja.

Alempiin kerroksiin tulee Vetrea Kuntoutuksen palveluasuntoja ja tehostettuja palveluasuntoja.

Lisäksi talon alakerrasta löytyy muunmuassa monipuolisia hoiva-alan palveluja.

Kerrostalohanke aivan torin

varrella voisi äkkiseltään vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta Kauppinen korostaa, että kyse on normaalista asuntorakentamisesta.

– Petterinkulman tehtävänä on kehittää aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia asumisen ratkaisuja. Tällä hankkeella täydennämme omaa asuntotarjontaamme ydinkeskustan alueella.

Uuteen taloon tulee esteettö-

miä senioriasuntoja, joihin haluavien asukkaiden hakuaika päättyy toukokuun puolivälissä.

– Tavoitteena on tarjota asuntoja sellaisille asukkaillemme, jotka tarvitsevat nykyaikaisen ja esteettömän asunnon. Uskomme, että saamme lähes sata hakemusta, Kauppinen arvelee.

Rakennustyöt kohteessa alkoivat vuosi sitten ja rakennuksen pitäisi olla valmis heinäkuussa.

Kyseessä on kymmenen miljoonan euron hanke, josta Petterinkulman osuus on noin kaksi miljoonaa euroa. Projekti, jossa on useita yhteistyökumppaneita, on Petterinkulmalle hyvä tapa laajentaa asuntotarjontaa.

– Yksin meillä ei olisi tällaisiin hankkeisiin mahdollisuuksia.

Kun senioriasuminen joka tapauksessa siirtyy lähemmäksi kauppoja ja palveluja, tällaiset yhteishankkeet ovat erinomainen tapa niiden toteuttamiseen.

Petterinkulma saa nyt uusia asuntoja aivan keskustaan, mutta kovin aktiiviseen rakentamiseen vuokrataloyhtiö ei lähde.

– Tämän hankkeen valmistelu ja suunnittelu vei kolmisen vuotta ja siihen päälle lasketaan vuoden rakennusaika, joten puhutaan peräti viiden vuoden kokonaisajasta. Ei näitä suinpäin ihan sormia napsauttamalla toteuteta.

Kauppisen mukaan onnistuneeseen hankkeeseen tarvitaan hyvän ja houkuttelevan tontin lisäksi myös hyvät kumppanit.

Kaupunki tukee KRIISIN KESKELLÄ

Iisalmen kaupunki tukee mui-

den kaupunkien tavoin yrityksiä, joiden liiketoiminta on kärsinyt korona-kriisin vuoksi.

Kaupunki alkoi maksaa valtion­ avustuksena myönnettyä tukea yksinyrittäjille, suurempien yritysten tuen maksatus on ohjattu Ely-keskukselle ja Business Finlandille.

Iisalmen kaupungin yritysasiantuntija Eija Heilio kertoo, että yritystukihakemuksia alkoi vir-

rata sisään heti kun haku alkoi.

– Jo ensimmäisenä päivänä niitä tuli noin 60, sen jälkeen määrä on kasvanut.

Kun valtioneuvosto tiedotti en-

simmäisestä tukipotista, Iisalmi sai tukirahaa noin 150 yrityksen tukemiseen. Yhden tuen suuruus on 2000 euroa.

Lisätalousarviosta kaupunki sai lisärahaa noin 225 yrityksen tukemiseen.

– Yritystuki ei ole yrittäjälle palk-

kaa, vaan on tarkoitettu yrityksen kiinteiden kulujen kattamiseen, kuten esimerkiksi vuokraan.

Heilio korostaa, että tuen piiriin kuuluu iso joukko yksinyrittäjiä, joita on Iisalmessa yli 600.

– Jos liiketoiminnan tulot ovat vähentyneet 16.3. jälkeen vähintään 30 prosenttia, tukea voi hakea. Sitä myönnetään päätoimisille yrittäjille, joilla on Y-tunnus ja YEL-vakuutus tai muille, esimerkiksi kevytyrittäjille, jos myyntiä tai yrittäjätuloa on vuosittain yli 20 000 euroa, Heilio kertoo.

Päätoimisuus tarkoittaa, että

muita tuloja kuten säännöllistä palkkaa tai eläkettä hakijalla ei saa olla.

– Käymme hakemukset mahdollisimman nopealla aikataululla läpi. Tiliote tai muu kirjanpidon tosite, joka osoittaa myynnin laskeneen, on tärkein dokumentti.

Heilio sanoo, että tuen saamiseksi ei vielä ole kiirettä. Hakuaikaa on elokuun loppuun saakka.

– Joillakin yrityksillä liiketoiminnan hiipuminen voi tulla viiveellä, joten hakemuksia voi tehdä vielä kesän aikana, jos liiketoiminta heikkenee.

Yrityksille maksetulla tukirahalla voi maksaa kiinteitä kuluja, jot-

– Mikäli kaikki osatekijät ovat kunnossa, ja kysyntää riittää, niin Petterinkulmalla on hyvät valmiudet uusiinkin hankkeisiin.

Melkeinpä sormia napsutta-

malla Petterinkulmalta sen sijaan saa vuokra-asuntoja uusille iisalmelaisille. Vaikka yhtiön asuntojen käyttöaste on peräti 98, pyritään uusille tulijoille aina löytämään sopiva ensiasunto.

– Monet kaupunkiin muuttajat ovat huomanneet, että meiltä voi helposti vuokrata viihtyisän asunnon, johon on helppo asettua pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Vuokralla asumisen parhaita puolia on joustavuus muuttuvien elämäntilanteiden mukana.

ka ovat aiheutuneet maaliskuun puolivälin ja elokuun lopun välillä.

Elinvoimapalveluiden koko

henkilöstö on yrittäjien käytettävissä kaikenlaisissa koronakriisiin liittyvissä neuvonta-asioissa.

Neuvontapalveluita voi käyttää sekä yksinyrittäjätuen hakemiseen, mutta myös muiden tukihakemusten laatimiseen. Heilio rohkaisee yrittäjiä ottamaan yhteyttä yritysneuvontaan matalalla kynnyksellä.

– Neuvojan kanssa voi pohtia yhdessä oman yrityksen tilannetta ja miettiä, miten tästä eteenpäin jatketaan.

9

Kesämökki vartin päässä keskustasta?

- IISALMESSA SEKIN ONNISTUU

Iisalmelainen Eero Pöyhönen

selasi muutama vuosi sitten myynti-ilmoituksia internetistä.

Kesämökkiä teki mieli, mutta sellaista ei vielä ollut.

Ilmoituksia selaillessaan hän löysi unelmakohteen: parikymmentä vuotta sitten rakennettu, nykyaikainen kesämökki sähköineen. Pinta-alaa 36 neliötä, lisäksi 12 neliön parvi, oma sauna ja juokseva vesi.

Ja mikä parasta, vain varttitunnin ajomatkan päässä Iisalmen torilta ja lähimpään kauppaan vain kymmenen minuuttia.

Monissa paikoissa tuollaista ei olekaan, mutta Iisalmessa on: mökki sijaitsee Iisalmessa, Kirkonsalmen länsirannalla sijaitsevassa puutarhakylässä.

– Parasta tässä kesämökissä on tuo kaupungin läheisyys. Kaupungista voi tulla tänne aina, kun kaipaa keskustasta mökkimaisemiin takkatulen ääreen, Pöyhönen kertoo.

Kesäisin Pöyhönen asuu mökillään, käy päivittäin kaupungin keskustassa, torilla ja kaupoissa ostoksilla. Koko kesä muutamaa yötä lukuun ottamatta sujuu leppoisasti mökkiolosuhteissa.

Kesään kuuluu mökin nikkarointia, puutarhanhoitoa, kalastusta, lähimaastoissa sienestystä ja marjojen keräämistä.

– Minulla on omalla tontilla kaksi omenapuuta ja kymmenen marjapensasta. Lisäksi kasvimaa. Siinäkin riittää puuhaa ja tekemistä. Ja grillailua ja saunomista, sellaista mitä mökkielämään kuuluu, Pöyhönen kertoo.

Eero Pöyhönen kertoo, että Puutarhakylän mökki voi olla erinomainen vaihtoehto kesämökille.

Mielikuva puutarhakylistä on

usein tiivis, vieri vieressä olevista mökeistä koostuva kylä, mutta Iisalmen Puutarhakylä on toisenlainen. Sen tontit ovat tuplasti suurempia ja mökeissäkin on pinta-alaa mukavasti. Niissä on juokseva vesi, sähköt ja osassa jopa lämmitys ympäri vuoden.

– Perinteisiin siirtolapuutarhoihin verrattuna täällä tontit ja mökit ovat selvästi suurempia, Pöyhönen kertoo.

Puutarhakylää voisi luonnehtia myös kesämökkikyläksi. Siellä kun on kesämökkejä, joiden pihoissa sattuu olemaan puutarhoja. Joissakin kasvillisuutta on

enemmän, joissakin vähemmän.

Iisalmen puutarhakylässä on kaikkiaan 47 tonttia, joista tällä hetkellä on rakennettu vasta 18. Tyhjiä tontteja on, samoin myynnissä olevia mökkejä tällä hetkellä pari.

– Jotkut mökkiläisistä käyvät viikonloppuisin, muutamat eteläsuomalaiset mökinomistajat välimatkan vuoksi harvemmin.

Jotkut asuvat pitempiä aikoja yhteen menoon niin kuin minäkin, Pöyhönen kertoo.

Pöyhönen toimii tällä hetkellä alueen toimintaa ylläpitävän Iisalmen Puutarhakylä ry:n puheen-

johtajana, joten hän tuntee kylän tilanteen. Hän itse osti mökkinsä reilut kolme vuotta sitten – ja on edelleen tyytyväinen valintaansa.

– Täällä on niin mukava tunnelma. Jokainen voi olla omalla mökillään ihan rauhassa ja puuhastella omiaan, mutta tarvittaessa voi pyytää vaikka naapuria avuksi.

Mökkielämä on rauhallista vastapainoa kaupunkiasumiselle.

Pöyhönen itsekin asuu kerrostalossa keskustassa, mutta kesät mökillään.

Puutarhayhdistyksellä on vuosittain muutaman yhteinen tilaisuus. Kevättalkoissa he siistivät

aluetta ja juhannuksena joukko kokoontuu kokolle rantaan.

Kesämökki puutarhakylästä on mainio vaihtoehto mökkielämää kaipaavalle. Etäisyys kaupungista on lyhyt, ja lisäksi mökin hankkiminen ei ole kohtuuttoman kallista.

– Kesämökkejä ja hintoja vertaillessa puutarhamökki osoittautui omalla kohdallani selvästi edullisimmaksi vaihtoehdoksi.

Ja onhan tässä vapaita tontteja, jos joku innostuu oman rakentamaan. Mielellämme otamme uudet jäsenet vastaan ja ja toivotamme uudet mökkinaapurit tervetulleiksi.

MONIPUOLINEN TONTTITARJONTA ERI PUOLILLA KAUPUNKIA Iisalmen kaupungin tonttitarjon-

ta on tällä hetkellä monipuolinen.

Vapaita ja rakennusvalmiita tontteja löytyy eri puolilla kaupunkia viisikymmentä ja mikä parasta, kaikki ovat lyhyen matkan päässä: keskustaan pääsee autolla kymmenessä minuutissa.

– Asuintonttialueita on kaavoitettu hyvin pientalorakentamiseen ja rivitalorakentamiseen nykyiseen kysyntään nähden.

Sen sijaan kerrostalotonttivarantoa ja erityisesti keskusta-alueen läheisyyteen sijoittuvaa asuintonttivarantoa on tarvetta vielä lisätä, kertoo kaavoituspäällikkö Sari Niemi.

Aivan ydinkeskustan välittömäs-

sä läheisyydessä Luuniemen uudella asuntoalueella on vapaana vielä neljä omakotitonttia sekä yksi rivitalotontti. Alueelta on torille ja keskustan palveluihin alle kilometrin matka.

Lähes yhtä lähellä keskustaa on Veturitallinranta rautatieaseman tuntumassa. Siellä on vapaana seitsemän tonttia, joista lähes jokaisella on rakennusoikeutta yli 1000 neliötä. Tonteille sopii useita asuntoja rivitaloina.

Veturitallin alueelle on jo rakentumassa kaksikerroksisia rivitaloja, joissa on erinomainen sijainti ja järvinäköala. Matkaa keskustan palveluihin on vain kilometrin verran.

Keskusta-alueen laitamilla vapaita tontteja löytyy muun muassa Pihlajaharjusta, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustan pohjoispuolella. Alueella on tällä hetkellä neljä vapaata tonttia, mutta kunnallistekniikan valmistuessa alueelle on määrä valmistua vuoden kuluessa lähes 30 uutta tonttia. Naapuriin Jordanin alueelle valmistuu kolme uutta tonttia.

Keskustan itäpuolella, niin ikään muutaman kilometrin päässä keskustassa, on Ahmon asuinalueella vapaana neljä tonttia. Ahmon etuja ovat hyvä liikenneyhteys keskustaan ja alueella sijaitseva

golfkenttä.

Vieremälle vievän tien varressa, vajaan kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta on historiallinen Partalan asuinalue, joka on tunnettu jo Suomen sodan ajoilta. Alueella on tällä hetkellä vapaana viisi luonnonläheistä omakotitonttia.

Kirkonsalmen länsirannalla on tällä hetkellä vapaana seitsemän tonttia, jotka sijoittuvat historialliseen Vanhan Kirkon kulttuurimaisemaan. Tontit ovat vesistön äärellä, rauhallisessa maaseutu-

ympäristössä.

Yksi kaupungin tuoreimpia asuinalueilta on hiekkakankainen Ohenmäen alue, missä vapaita tontteja on toistakymmentä. Alueelle on suunniteltu kaupunkikylämäisiä omakotitaloryppäitä kauniin metsäisen luonnon keskelle.

Tarkempia tietoja Iisalmen omakotitarjonnasta löytyy helpommin osoitteesta www.iisalmi.fi/tontit Tontit on myös merkitty maastoon kevään aikana.

t a ov t e s i m Ih

10

Hannele Kelavuori kertoo, että taustalla olevalla Kankaankadun tontilla voi jatkossa olla jopa viisikerroksisia taloja.

Uusi kaava tuo

MAHDOLLISUUKSIA Iisalmen vanhan maalaiskunnan

hallintokortteli voi tulevina vuosina muuttaa muotoaan. Alueelle ollaan tekemässä asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa jopa viisikerroksisten asuinkerrostalojen rakentamisen.

Asemakaavan muutoksen suunnittelu alkoi viime vuoden puolella ja tänä vuonna kaavamuutosta on viety eteenpäin. Maaliskuussa yleisön nähtävillä oli kaksi eri vaihtoehtoa, joista toisessa asuinrakentamista sallitaan enemmän ja korkeampana, toisessa maltillisemmin.

Kaupungin asemakaava-arkkitehti Hannele Kelavuori arvioi, että tulevaisuudessa entinen hallintokorttelin alue voisi olla koti yli sadalle iisalmelaiselle.

– Lopullisesti asia varmistuu kaavamuutoksen tultua voimaan, mutta jo tässä vaiheessa voi arvioida, että toistasataa asukasta alueelle voisi sijoittua.

Kaavaluonnoksissa on otet-

tu huomioon Pohjolankadun

Uimahalli, kauppa ja terveyspalvelut ovat vain kivenheiton päässä. varressa sijaitsevat historialliset rakennukset. Vuonna 1927 kunnantalona aloittanut entinen Viljamakasiini, vanha maalaiskunnan paloasema ja 1800-luvun puolella rakennettu Päivölä-talo ovat suojeltuja kohteita.

– Koska suojelukohteet ovat Pohjolankadun varressa, rakentaminen on suunniteltu niin, että lähellä Pohjolankatua rakennukset ovat matalampia kuin Karjalankadun varressa, Kelavuori sanoo.

Lähtölaukauksen alueen kaavamuutokselle antoivat yleiskaava sekä alueen vähentynyt käyttö ja alueella sijaitsevan asunto-osakeyhtiön sekä Iisalmeen senio-

riasumista suunnitelleen Kuusikkoaho Oy:n yhteydenotot.

Eri puolille Suomea useita Virkkulankyliä rakentanut Kuusikkoaho näkisi senioriasumista mielellään myös Iisalmessa.

Kelavuori ymmärtää kiinnostuksen.

– Entinen maalaiskunnan hallintokorttelin sijainti on seniorien kannalta erinomainen. Uimahalli, päivittäistavarakauppa ja terveyspalvelut ovat aivan kivenheiton päässä. Lisäksi muut kaupungin keskustan palvelut ovat myös lähellä.

Alueen kaavaluonnoksissa

entisen kunnantalon, viimeiseksi Ylä-Savo –talona tunnetun rakennuksen paikkeille nousisi vaihtoehdoista riippuen kaksi tai kolme asuinrakennusta.

Kaavaluonnoksissa rakennusten korkeus Karjalankadun varressa voisi olla neljä- tai viisikerroksinen. Lisäksi asuinrakentamista on merkitty Kunnankadun varteen kaksikerroksissa rakennuksissa.

– Kaavamuutoksen seuraavassa vaiheessa otamme huomioon eri vaihtoehdoista annetut lausunnot ja mielipiteet. Niiden pohjalta teemme kaavaehdotuksen, joka tulee nähtäville syksyllä riippuen siitä, milloin yleisötilaisuuksia on jälleen mahdollista järjestää.

Myös silloin ehdotuksesta voi jättää lausuntoja, Kelavuori kertoo.

Mikäli suuria muutostoiveita ei enää ilmene, kaava voisi edetä hyväksymiskäsittelyyn loppuvuoden aikana ja olla lainvoimainen ensi vuonna.

– Periaatteessa mahdollinen tonttien kilpailuttaminen ja tontinluovutus voisivat alkaa vuoden 2021 lopussa, jos mitään suuria muutostarpeita ei enää ilmene, Kelavuori arvelee.

Syntyisin Kokkolasta ja opis-

soonia. On upeaa, että ihmiset uskaltavat olla sellaisia kuin ovat, hän sanoo.

Toisena hienona asiana hän mainitsee järvet. Kokkolassa syntyneenä meri on tuttu, mutta järvet tuovat erilaisen tunnelman.

– Tämähän on kuin olisi kesämökillä järven rannalla.

Kolmas Iisalmen plussa menee kulttuuritarjonnalle. Perusteluja tulee pitkä luettelo.

– Elävä ja virkeä kulttuurikeskus, kansalaisopisto, monipuolinen taide-elämä, kädentaitojen arvostaminen, Ylä-Savon sinfonietta, konsertit, Williwisio, jazzkonsertit ja niin edelleen. Eihän missään tämänkokoisessa kaupungissa ole tällaista, hän ihastelee.

Kun tuosta muutosta on nyt aikaa reilut kaksi vuotta, on uudelta iisalmelaiselta nyt helppo kysyä, millainen vaikutelma Iisalmesta on syntynyt.

– Parasta täällä ovat ihmiset.

Täällä on aivan mahtavia per-

Elämä on kuljettanut Annika

kellut diplomi-insinööriksi Tampereella.

Työskenneltyään kahdeksan vuotta kansainvälisessä yrityksessä, hän päätti perheineen pitää välivuoden. Annika ja Petri sekä Heidi Hujanen matkustivat ympäri Eurooppaa ja päätyivät asumaan Etelä-Espanjaan Costa del Solille.

Siellä he tutustuivat espanjalaiseen suurkaupungin elämänmenoon reilut kaksi vuotta ja kävivät välillä vapaaehtoistyössä Marokossa.

Mitäs seuraavaksi?

No, tietenkin muutto Iisalmeen, missä ei ole kotia, sukulaisia eikä työtä. Siis ei mitään.

Hujasen Kokkolasta Tampereelle opiskelemaan ja sen jälkeen takaisin. Kokkolan työvuosien jälkeen rohkea irtiotto vei Espanjaan.

Irtiotto silloisesta arjesta oli merkittävä. Päivittäinen työmatkan

t

11

IISALMEN IHME ajaminen sai jäädä, oli otettava aikaa perheelle. He myivät ison omakotitalonsa Kokkolassa ja pakkasivat maallisen omaisuutensa pakettiautoon. Seikkailu Eurooppaan alkoi.

Annika ja Petri Hujanen sekä

Heidi-tytär päätyivät elämään Espanjan Fuengirolan kaupungin laitamille. Gibraltarin toisella puolella Marokossa oli pieniä hyväntekeväisyystöitä, mutta enimmäkseen arki oli kiireisen työelämän vastapainoa ja espanjalaisuuteen tutustumista.

– Emme ole mitään miljonäärejä emmekä lottovoittajia, joten parin vuoden jälkeen syyt Espanjasta palaamiseen olivat hyvin yksinkertaiset: toisaalta se, että rahat alkoivat loppua, merkittävämpi syy oli Heidin koulun alkaminen.

Suomeen palaaminen oli siis tiedossa hyvissä ajoin.

Kun perhe on kotoisin Kokkolasta ja seikkailu vienyt lopulta Espanjan vilkkaalle aurinkoran-

nikolle, ei kovin monelle tule ensimmäisenä mieleen, että muutetaanpas seuraavaksi Iisalmeen.

Mutta Hujasille tuli.

– Olimme asuneet jo pitkään minun kotiseudullani Kokkolassa, joten nyt oli aika muuttaa miehen synnyinseudulle. Petri on syntynyt täällä ja asunut vuoden verran Touhulassa, mistä hän vanhempineen muutti pois yksivuotiaana.

– Meiltä on näkymät Porovedelle, joten tämä on kuin kesämökillä asuisimme. Rauhallista ja järven rannalla.

Siteitä Iisalmeen ei siis periaat-

teessa ollut. Petrin serkuilla on maatila Iisalmen ja Lapinlahden välimaastossa ja vanhemmilla kesämökki Sonkajärvellä.

– Etukäteen tiesin, että täällä on Ponsse. Lisäksi olen nähnyt valokuvista, että joskus 1950-1960-luvulla Iisalmi oli tosi pieni maaseutupaikka, Annika kertoo.

Myös yläsavolainen yrittäjyys

Seuraavaksi perhe katsoi Iisal-

On upeaa, että ihmiset uskaltavat olla sellaisia kuin ovat. oli tuttua, sillä Petri Hujasen ukki on aikoinaan sotien jälkeen ollut perustamassa linja-autoliikettä Iisalmeen.

Annika Hujasen mielestä se vaikuttaa aika hurjalta.

– Kuka nyt oikeasti uskaltaa hankkia pienelle paikkakunnalle oman linja-auton ja alkaa ajaa sillä linjaa. Se kertoo siitä, että yrittäjyyshenki on Iisalmen ja Ylä-Savon alueella hyvin, hyvin syvällä.

Siinä kaikki, mitä Hujasen perhe etukäteen tiesi. Mutta päätös oli tehty, Iisalmeen muutetaan.

Heidi ja Annika sekä Petri Hujanen muuttivat Espanjasta Iisalmeen.

men karttaa. Tuleva asuinpaikka löytyi koulun sijainnin perusteella.

– Halusimme muuttaa keskustaan. Kokkolassa asuimme maalla ja sain ihan tarpeeksi työmatkoista. Nyt halusimme lähelle palveluja ja lyhyet työmatkat.

Aluksi perheelle löytyi vuokra-asunto ja arki Iisalmessa pääsi alkuun. Elettiin vuoden 2017 loppukesää.

– Meillä ei ollut töitä, mutta lapsella oli koulupaikka. Se oli siinä vaiheessa tärkeintä.

Muutto Espanjasta, yli 500 000

ihmisen aurinkorannikolta ja lähes 80 000 asukkaan Fuengirolasta Iisalmeen on iso muutos.

Costa del Solin infrastruktuuri oli tehnyt vaikutuksen varsinkin liikkumisen helppoudella. Eritoten espanjalaisten ystävällisyys, läheisyys ja sympaattisuus olivat tehneet Annika Hujaseen vaikutuksen.

Hän ihailee, kuinka Espanjassa

puhutaan ja jutellaan ja vaihdetaan kuulumisia, koskaan ei ole kiire eikä mikään ole niin tarkkaa, etteikö vähän voisi soveltaa.

Entäs Iisalmessa?

– Minut on yllättänyt se, kuinka mukavaa täällä savolaisten keskuudessa on. Paljon on yhtäläisyyksiä espanjalaisiin. Jutellaan tuntemattomille, kysellään kuulumisia ja ollaan ystävällisiä.

– Meidän kerrostalossa on tosi ihania ihmisiä, joiden kanssa päästiin juttusille heti muuton jälkeen ja Prisman palvelutiskillä on mahtava asioida, kun siellä myyjä kyselee kuulumisia ja juttelee, Hujanen iloitsee.

Espanjassa kulkeminen esi-

kaupunkialueilta kaupunkiin on helppoa. Mutta Iisalmessa kiitosta saavat lyhyet välimatkat. Hujasilla on uimarannalle ja talvella hiihtoladulle matkaa sata metriä. Torille ja lähimpään kauppaan 200 metriä.

– Lapsen kannalta Iisalmi on erinomainen kasvuympäristö.

Täällä hän voi liikkua kavereiden kanssa keskenään ja oppii samalla liikkumaan liikenteessä itsenäisesti. Espanjassa se ei olisi ollut mahdollista.

Suurin ero puolen miljoonan asukkaan turistikeskuksella ja Iisalmella on Hujasen mielestä nimenomaan katunäkymässä.

– Täällä on niin turvallista ja rauhallista. Kerran kaverini pyysi minulta melkeinpä anteeksi, että oli pyytänyt minua lenkille ruuhka-aikaan. Minun piti katsoa ympärilleni ja etsiä sitä ruuhkaa, mutta näin vain muutaman auton, Hujanen naurahtaa.

Arjen helppous ja mutkattomuus on yhtäläisyys Espanjan kanssa, mutta kun työpaikka on löytynyt, myös työmatkan lyhyys on ehdottomasti plussaa.

– Kun hain tänne töihin, laitoin hakemuksia useaan paikkaan, mutta työpaikkaa ei löytynyt. Mutta suuri ihmetys oli, kun Ponsselta soitettiin ja ehdotettiin muita työpaikkoja. Sitä kautta avautui lopulta työaikka Genelecille.

Nyt elämä Iisalmessa on uomillaan. Luonnonläheinen asuinpaikka on mieluinen ja arki sujuu.

Aikaisempi merikelpoinen vene on vaihtunut pienempää avoveneeseen, jolla käydään kalassa.

– Sain kerran kummallisen näköisen ahvenen. Kysyin anopilta, että muuttuvatko ne savolaisjärvissä eri näköisiksi vanhetessaan.

– Anoppi vastasi, että se on kuha.

12

Iisalmi veti

Jaana Kessel somettaa Iisalmen kanaville koeasumisen kokemuksista.

PITEMMÄN KORREN

Iisalmeen koeasukkaaksi kesän

ajaksi tuleva Jaana Kessel uskoo viihtyvänsä Iisalmessa. Kevään aikana työpaikan saanti ja koeasukkaaksi valinta tapahtuivat niin nopeasti, ettei ihan kaikkea ole vielä kerennyt sisäistämään.

– Kun työpaikka varmistui, hain koeasujaksi vielä samana päivänä ja vastaus tuli seuraavana. Kaikki tapahtui tosi nopeasti. Sen jälkeen olen antanut kommentteja tiedotusvälineille, joten vauhtia on riittänyt omien opiskelujen lisäksi, hän sanoo.

Joensuussa oikeustieteitä opiskeleva Kessel on kotoisin Kempe-

leestä, joten koti- ja opiskelupaikkakunnan väliä ajaessa Iisalmi on ollut reitin varrella.

– Joskus olemme pysähtyneet keskustassa kauppaan ja tankkaamaan, mutta sen pitempiä pysähdyksiä ei ole tullut tehtyä.

– Keskustan lisäksi Koljonvirran alue ja jäätelökioski ovat myös tuttuja monilta pysähdyksiltä.

Se on kaunis paikka ja kuvastaa, kuinka paljon Iisalmen ympäristössä on vesistöä, Kessel on huomannut.

Iisalmen kauneus kesäaikaan veti opiskelijan töihin Iisalmeen,

missä hän aloittaa toukokuussa työskentelyn Säästöpankkipalvelut Oy:ssä.

Vielä kalkkiviivoilla Iisalmen vaihtoehtona oli kesätyöpaikaksi Helsinki, mutta Iisalmi veti pitemmän korren sijaintinsa vuoksi. Iisalmi on mukavasti Kempeleen ja Joensuun puolivälissä.

Valintansa jälkeen koeasukas on tutustunut tulevaan kesäkaupunkiinsa ahkerasti. Suurimmat yritykset ja monet olennaisimmat tiedot alkavat jo olla hallussa.

– Asukaslukuja ja muuta nippelitietoa en ole vielä opetellut, mutta eiköhän niihin vielä

ole aikaa tutustua.

Tutuksi on tullut myös tuleva

asuinpaikka keskustan itäpuolella.

– Sillä oli jokin kiva nimi. Niin, Makkaralahti, hän muistelee.

Tulevana ”Nakkipoukaman” asukkaana hän on jo tutustunut työmatkaan. Parin kilometrin matka kaupungin keskustaan ei vaikuta pahalta.

– Työmatka on ihan sopiva ja toivottavasti asunnon läheisyydestä pääsee ulkoilemaan hyvin.

Ja kyllähän siitä pääsee, kun Iisalmessa tunnetusti jokainen liikuntapaikka alkaa lähes kotiovelta.

Tulevan asuntonsa koeasukas saa edellisen tavoin kaupungilta veloituksetta käyttöön. Kaksiota on remontoitu kuukauden päivät.

– Sijainti vaikuttaa mukavalta, ja toivottavasti asunto on rauhallinen, sillä kesällä asunto on lepäämistä ja nukkumista varten.

Tulevan asuntonsa sisustukseen Kessel on päässyt hieman vaikuttamaan kevään aikana.

– Olen nähnyt kuvia asunnosta ilman remonttia. Kunhan sinne ei vaan tule mitään kovin räiskyvää pinkkiä tai kirkuvan sinistä tehosteseinää, niin eiköhän se ole ihan ok, koeasukas arvelee.

Koeasukkaalle

SIISTI JA VALOISA ASUNTO

Iisalmeen kesätöihin tuleva

koeasukas Jaana Kessel muuttaa uudistettuun asuntoon Makkaralahdelle reilun viikon kuluttua.

Huhtikuun alusta alkaen asunnossa ovat uurastaneet Ysaon opiskelijat Kati Viskari ja Hanna Keskinen, jotka lupaavat asunnon olevat priimakunnossa, kun koeasukas saapuu.

– Tästä tulee siisti ja valoisa asunto, joka päivitetään 1980-luvulta tähän päivään. Uusi asukas pääsee upeaan 2020-luvun asuntoon, he sanovat.

Viskari ja Keskinen ovat Ysaon

sisustus- ja restaurointialan artesaaniopiskelijoita. He remontoivat alkuperäisessä kunnossaan olleen asunnon opettajansa Tiina Huuskosen johdolla aivan uuteen uskoon.

Osaaminen näkyy, sillä yksi tekijä remontin taustalla on muun muassa auringon suunta.

– Tähän asuntoon ei tule suoraa auringonpaistetta, joten asunto remontoidaan vaaleaksi, ettei se mene liian synkäksi, he toteavat.

Koeasukas saa käyttöönsä reilun 40 neliömetrin kaksion, jonka pinnat uudistetaan kevään aikana.

– Seinät maalataan ja lattiaan

Hanna Keskinen ja Kati Viskari ovat remontoineet koeasukas Jaana Kesselin asuntoa kuukauden päivät. Valmista tulee jo toukokuun aikana, jolloin koeasukas sinne muuttaa. asennetaan uusi vinyylilaatta. Lisäksi keittiön ilme uudistuu kokonaan, Viskari kertoo.

Keskinen kertoo, että makuuhuone ja olohuone saavat kumpikin yhden tapettiseinän, joka

tuo asuntoon ilmettä.

Koeasukkaaksi valittu Jaana Kessel on antanut remonttikaksikolle etukäteen omia toiveitaan, joita otetaan huomioon remontissa.

Koeasukkaan mielestä mustan, beigen ja valkoisen väriyhdistelmät ovat ihania. Hänen mukaansa

vähemmän on enemmän. Asuntoon tulee skandinaaviseen makuun neutraali väritys, jossa myös luonnonläheisyys näkyy.

– Remontissa pitää ottaa huomioon, että asunnon pitää jatkossa kelvata muillekin Petterinkulman vuokralaisille. Ihan mitä tahansa emme siis voi tehdä, joten osittain

koeasujan toiveita toteutetaan sisustuksella, remontoijat kertovat.

Koeasukkaan asunnon remon-

tointi on Iisalmen kaupungin, Petterinkulman ja Ylä-Savon ammattiopiston yhteisprojekti, jossa Petterinkulma tarjoaa asunnon kesäksi, Iisalmi markkinoi ja hankkii sisustuksen, Ysao remontoi asunnon uuteen uskoon.

13

Edullisia kesäasuntoja on tarjolla muillekin kesätöihin tuleville.

Kaupunki tukee nuoria KESÄTÖIDEN SAAMISESSA Iisalmelaiset nuoret Helmi Ko-

KOEASUMISEN KAMPANJA PURI SOMEKANAVISSA Viime kesältä tuttu Iisalmen kaupungin ja By Iisalmi –verkoston koeasumisen kampanja herätti myös tänä vuonna runsaasti kiinnostusta.

Alkuvuoden rekrytapahtumissa esitteet vietiin käsistä, ja kampanja puri myös digitaalisissa kanavissa. Kampanjasivulle tuli ennätysmäärä kävijöitä, ja hakemuksia koeasumiseen jätettiin yhteensä 32.

Kaupungilla iloitaan kampanjan suosiosta ja toivotetaan uusi koeasukas tervetulleeksi. Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen sanoo, että koeasumisen kampanja sai jälleen loistavan vastaanoton.

– Jaana Kesselin hakemus vakuutti meidät aitoudellaan ja odotamme innolla, millaisia elämyksiä hän Iisalmesta löytää.

Savolainen uskoo, että Säästöpankkipalvelut Oy yhtenä uusien työpaikkojen synnyttäjänä Iisalmessa saa varmasti Kesselistä oivan vahvistuksen riveihinsä.

Tukikohtana seikkailuille kesä-Iisalmessa tulee toimimaan Petterinkulma Oy:n kaksio Makkaralahden asuinalueella.

Parhaillaan asuntoa remontoidaan koeasukkaan mieltymysten mukaisesti.

Remontin etenemistä ja koeasukkaan ennakko-odotuksia voi seurata iisalmi.fi-sivuston blogista sekä @koeiisalmi –Instagramista.

Viime vuonna Ysaon opiskelijat yllättivät silloisen koeasukkaan Emma Heinosen iloisesti, sillä harva kesätöiden perässä muuttava löytää kesäkotinsa parvekkeelta nupulla olevaa kirsikkatomaattiviljelmää ja muita istutuksia.

Harva myöskään saa paikalliselta yhteisöltä tervetuliaislahjana konserttilippuja ja kukkasia.

Iisalmi yllättää myönteisesti vieraanvaraisuudellaan.

Petterinkulma Oy tarjoaa muille kampan-

jaan hakeneille, noin 30:lle Iisalmeen töihin tulossa olevalle edullisen vuokran soluasuntojaan.

Petterinkulman toimistusjohtaja Mikko Kauppinen kertoo, että vuokrataloyhtiö on yhteydessä kaikkiin hakijoihin ja kertoo valikoimistaan.

– Näin teemme Iisalmeen muuton helpoksi - asuntoa ei tarvitse lähteä kiireellä etsimään, kun katto pään päälle on jo tiedossa, Kauppinen sanoo.

Moni voi hakea vuokrakotia myös yksityisiltä markkinoilta, mutta senkin voi tehdä rauhassa, kun huolta asunnotta jäämisestä ei ole.

– Näin osaltamme edistämme sitä, että nuoret opiskelijat voivat valita Iisalmen seudun yritykset kesätyöpaikakseen, kertoo Kauppinen.

Myös kaupunki on alkukesän aikana yhteydessä kaikkiin koeasumisen kampanjan kautta Iisalmeen muuttaneisiin.

– Kysymme heiltä viihtymisestä ja tarjoamme myös tervetulotapahtuman, mikäli poikkeusolot jo alkukesästä normalisoituvat siten, että pienet kokoontumiset ovat taas mahdollisia, suunnittelee Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

mulainen ja Eemeli Kettunen ovat määrätietoisia nuoria, joita ensi kesänä kiinnostaisi kesätyön tekeminen. He eivät kuitenkaan hakeneet mihinkään tunnettuun yläsavolaisyritykseen, vaan perustavat oman.

– Minulla oli ajatus hakea Valiolle, mutta kun siihen olisi vaadittu 18 vuoden ikä, niin ajatus tyssäsi siihen, syyskuussa syntymäpäiväänsä viettävä Kettunen kertoo.

Lopputulos ja ratkaisu on se, että hän perustaa yhdessä Helmi Komulaisen kanssa Helmin ja Eemelin kesäapu –yrityksen.

– Tarkoitus on tehdä kaikenlaisia kotitöitä, pihahommia ja siivousta. Lisäksi lastenhoito on meille vahva osa-alue, kun siitä on kokemusta aiemmilta vuosilta, nuori yrittäjäkaksikko kertoo.

Koronan vuoksi yrityksen aloitushetki on avoinna, mutta periaatteessa toiminta voisi alkaa kesäkuussa. Tilauksia yritys voi ottaa vastaan jo toukokuun aikana.

Yksi kätevimmistä tavoista on ottaa yhteyttä Facebookin kautta.

– Facebookissa on yrityksellä oma sivu, lisäksi teemme varmaankin flyereitä alkukesästä, he kertovat.

Helmin ja Eemelin kesäapu on ns miniyritys, joka toimii 4H-yhdistyksen alaisuudessa. 4H-yritys on yhdistyksen tarjoama kevytyrittäjyyden muoto, jossa yritystoimintaa pääsee harjoittelemaan normaalia yritystoimintaa kevyemmin ilman omaa yritystunnusta.

Iisalmen kaupunki on varau-

tunut tukemaan Helmin ja Eemelin tavoin nuoria kesätöihin myös tulevana kesänä. Korona on tehnyt tilanteen nyt hankalaksi, mutta tavoitteena on ollut tukea 250 nuorta, joista parikymmentä olisi miniyrittäjiä.

Kaupungin työnsuunnittelija

Helmi Komulainen ja Eemeli Kettunen saivat opastusta oman miniyrityksen perustamiseen Maarit Tikkaselta.

Maarit Tikkanen kertoo, että kaupungin kesätyötukea voi saada 20 euroa 20 päivän ajan. Se maksetaan suoraan yritykselle, joka nuoren työllistää.

– Nuorilla työpäivän suositeltava pituus on kuusi tuntia, joten minimityömääräksi tulee 120 tuntia.

Päiväkohtainen tuki 20 euroa maksetaan jokaisesta kuuden tunnin työkertymästä, työ voi jakautua usealle eri päivälle.

Oman miniyrityksen perustavalle nuorelle maksetaan 500 euron tuki. Jos jatkaa jo aiemmin perustetun miniyrityksen toimintaa, tuki on 350 euroa yrittäjää kohden.

Ennen kevään poikkeustilannetta Tikkanen toivoi, että kesätöihin innostuvien nuorten määrä olisi hieman suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta korona-virus on sotkenut tilannetta.

– Viime vuonna kesätyötukea maksettiin 220 nuoresta. Tänä tavoitellaan vähän enemmän.

Toivottavasti se toteutuu, Tikkanen sanoo.

Miniyrittäjiä on Iisalmessa vuo-

sittain. Myös Helmin ja Eemelin kesäavun yrittäjät ovat kuulleet kavereiltaan, millaista toiminta on.

– Joillakin yrittäjillä on ollut vä-

lillä raskastakin, kun töitä on pitänyt tehdä joka päivä aukioloaikojen mukaan. Meillä työajat määräytyvät kysynnän mukaan, joten toivottavasti meille jää vapaa-aikaakin.

Kavereiden kokemukset ovat kuitenkin rohkaisevia. Työtä pääsee tekemään yrittäjämäisesti, joten voi olla itse oma pomonsa ja kantaa vastuuta. Kaupungin tukipotti antaa hyvän selkänojan toiminnalle.

– Ajatuksissa on, että kaupungin tukea pystyisimme käyttämään vähän markkinointiin ja muihin juokseviin kuluihin.

Tuotteistus on kaksikolla vielä kesken, mutta siihen on jo tullut kevään aikana apua 4H-yhdistykseltä, joka on järjestänyt miniyrittäjäkurssin halukkaille.

– Meillä riittää uskoa omaan toimintaa ja osaamiseen. Meillä kun on kokemusta myös lastenhoidosta. Mutta pitää nyt katsoa, miten kevät etenee ja millaisia ohjeita ja määräyksiä on kesällä voimassa.

– Otamme palveluihimme mukaan myös kaupassakäynnin, kun siihen ovat monet varmaan nyt tottuneet. Ja koirien ulkoiluttamisen, yrittäjät mainostavat.

KAUPUNKI TUKEE MYÖS TYÖLLISYYTTÄ Poikkeustilan aikaansaamat muutokset työelämässä ovat suuria. Henkilöstön vähentämisiltä ei monin paikoin ole vältytty, ja osa tehtävistä hoidetaan nyt etätyöstä, sähköisin välinein. Kuitenkin muun muassa maataloudessa on jopa työvoimapulaa. Kesää kohti myös muiden alojen työllistyvyyden toivotaan lisääntyvän. Iisalmen kaupungin työllisyyspalvelut tukee paikkakuntansa työnhakijoita ja laa-

jemmankin alueen työnantajia monin tavoin. Sekä työnantajia että työnhakijoita haastatellaan ja tarpeita kartoitetaan jatkuvasti. Työ ja tekijä kohtaavat työllisyyspalveluissa.

Mikäli etsit työtä tai kaipaat työvoimaa, ota siis yhteyttä oman kaupunkisi työllisyyspalveluhin!

Työllisyyspalvelut voi tietyin reunaehdoin myöntää Iisalmi-tukea jopa 800

euroa kuukaudessa kahdeksan kuukauden ajaksi, jos työllistymässä on iisalmelainen työnhakija. Nuorten ja opiskelijoiden lyhytkestoisiin kesätöihin on käytettävissä kesätyötuki, josta lisää toisaalla tässä lehdessä. Tarkempia lisätietoja saat toimistoltamme ja osoitteesta www.iisalmi.fi/tyollisyyspalvelut. Tehdään hyvää työtä!

14

Uusin eväin

MATKAILUMARKKINOILLE Iisalmen ja koko tienoon mat-

kailu- ja tapahtumatoimijat ovat talven ajan hioneet strategiaansa, jolla jatkossa lähestytään alueelle saapuvia matkailijoita.

Iisalmi ja tienoot -brändityön kehittämisessä on mukana kaikkiaan nelisenkymmentä jäsentä, jotka hakevat uutta potkua markkinointiin. Kaupungin matkailu- ja markkinointiasiantuntija Jarmo Miettinen sanoo, että tavoitteena on löytää uusia alueestamme kiinnostuneita kohderyhmiä sekä pidentää sitä aikaa, jonka matkailijat Iisalmen tienoolla viettävät.

– Me haluamme siihen keskimääräiseen alueella vietettyyn aikaan muutaman päivän lisää.

Taikasanat uusien kohderyh-

mien löytymiseen pidemmän viipymisen toteutumiseen ovat tuotteistaminen ja paketointi.

Alueella toimivat matkailualan ammattilaiset ovat parhaillaan kokoamassa paketteja, joita vierailijoille jatkossa tarjotaan, jahka olosuhteet taas sallivat matkailun.

Sonkajärven Jyrkän Ruukin Tuvan yrittäjä Henri Jauhiainen kertoo, että kaikkien yrittäjien tavoitteena on tarjota tapahtumakävijöille tekemistä pitemmäksi aikaa.

– Jos matkailija tulee esimerkiksi Olusille, voimme tarjota hänelle lisäpäivinä melontaa, maati-

Jos joku alue Suomessa pärjää, niin se on Ylä-Savo. lamatkailua, maastopyöräilyä, kesäteatteria ja mitä tahansa aktiviteettia, jotta hän viihtyisi alueella pitempään – vaikka seuraavan viikonlopun tapahtumaan saakka.

– Erilaisia asioita yhdistelemällä pystymme luomaan kokonaisuuden, joka saa matkailijan viipymään alueella, Jauhiainen sanoo.

Iisalmi ja tienoot -ryhmässä on

Jauhiaisen mukaan ollut talven aikana erinomainen vauhti päällä. Yrittäjien yhteistyö on tiivistynyt entisestään talven ja kevään suunnittelun aikana.

Yksi lähtölaukaus oli viime syksyn By Iisalmi -seminaari. Siellä nousi esille, että alueen teollisuusyritysten vieraat tarvitsevat majoitusta ja aktiviteettejakin työn vastapainoksi.

– Miksi emme siis tarjoaisi perinteisten majoitusratkaisujen vaihtoehdoksi yläsavolaista maa-

Hurryn Santtu Tuomisto on sparrannut yläsavolaisia matkailutoimijoita kevään työpajoissa. seutumajoitusta ja elämyksellisiä aktiviteettejamme. Niillä erotumme kaikista maailman metropoleista ja kenties herätämme kävijän mielenkiinnon aluettamme kohtaan, Jauhiainen sanoo.

Yläsavolaisten matkailutoimi-

joiden apuna seudun matkailumarkkinointistrategiantyön luomisessa, tuotteistuksessa ja yhteistyön tiivistämisessä on kuopiolainen mainostoimisto Hurry.

Se on sparrannut yrittäjiä tuotepakettien kokoamisessa.

Hurryn Santtu Tuomisto kertoo, että talven aikana matkailuyrittäjät ovat tehneet erinomaista yhteistyötä. Huhtikuu on ollut testausvaihetta, toukokuussa tuotteistus jatkuu ja mikäli olosuhteet sen sallivat, pilottimarkkinointi alkaa kesällä. Tosin koronasta johtuen aikataulu on kevään aikana elänyt.

– Yläsavolaisten yrittäjien yhteis-

työkyky ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat tehneet minuun vaikutuksen, samoin yrittäjien palveluhalukkuus ja välittömyys.

Tuominen uskoo, että jos joku alue Suomessa pärjää, niin se on Ylä-Savo.

– Kun yrittäjät ovat nyt tiivistäneet yhteistyötään, alkaa tässä olla yhdessä tekemisen meininkiä. Tällä porukalla on kaikki mahdollisuudet vaikka mihin, Tuomisto sanoo.

Poikkeuksellinen kevät on

saanut monet liikuntalan yrittäjät miettimään uudenlaisia keinoja liikunnan harrastamiseen.

Iisalmessa se onneksi on mahdollista, kun eri puolilla kaupunkia on monipuoliset maastot, reitit ja alueet liikunnan harrastamiseen.

Laajat kevyenliikenteen väylät ovat käytettävissä niin lenkkeilyyn kuin pyöräilyynkin.

Kuntosaliyrittäjät kannustavat ihmisiä liikkumaan poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta.

Esimerkiksi Tiinan Treenipalvelujen Tiina Karppinen ja Anssi Laukkanen kannustavat hyödyntämään ulkoliikuntapaikkoja.

– Kannattaa kokeilla jotain uusia lajeja ja liikkua monipuolisesti. Myös ulkoliikuntapaikoille voi saada osaavaa ohjausta. Kannattaa tehdä ihan mitä vaan, mikä tuntuu hyvältä, yrittäjät sanovat.

Kuntostepin yrittäjistä Kaisa

Silaskivi sanoo, että tulevana kesänä on hyvä mahdollisuus laajentaa omaa osaamista.

– Kannattaa kokeilla jotain uutta liikuntamuotoa esim. sup-lautailua, golfia, maastopyöräilyä tai frisbeegolfia, hän vihjaa.

Liikuntakeskus Liikkeen Laila Kämäräinen kertoo, he ovat aikaisempinakin kesinä järjestäneet jumppia ja treenejä Paloisvuoren kuntoportaissa ja mäessä.

– Olemme myös järjestäneet lasten liikuntaa oman kuntokeskuksen pihalla, missä voimme hyödyntää parkour-puistoa ja tekonurmikenttää.

Koronan aikaan Liikuntakes-

kus Liike on lisännyt omille verkkosivuilleen verkkojumppia. Kämäräinen kuitenkin muistuttaa, että verkkojumpan lisäksi ihmiset voivat tehdä paljon muutakin.

– Hakatkaa halkoja, heitelkää polttopuita, käykää soutamas-

sa ja voimistelkaa kahvakuulan kanssa ulkona. Kun liikkuu tasaisesti myös kesällä, tasainen ja säännöllinen liikuntarytmi pitää paremmassa kunnossa läpi vuoden.

Kesän tultua ulkoliikuntaan kannustavat myös muut. Tiinan Treenipalvelut on monena kesänä järjestänyt jumppaa Virranpuistossa yhdessä kaupungin kanssa.

Sen lisäksi heidän kesäohjelmansa on monipuolinen.

– Kesän ohjelmassa meillä on crosstraining, Yin-jooga puistossa sekä toiveiden mukaan rappu­ treenejä, toiminallisia treenejä, puistojumppaa ja sauvakävelyohjausta.

Kaisa Silaskivi muistuttaa personal trainerin palveluista, joita voi ostaa kotiinkin. Korona-aikana KuntoStep on tarjonnut PT-palveluja paljon etänä.

– Kotioloissa voi tehdä paljon hyvää hyötyliikuntaa – puutarhan kevättöissä voi tehdä säkkitreenin esim. kantamalla tai

KUVA: IISALMI JA TIENOOT

LIIKUNTAREITIT KUTSUVAT LIIKKUMAAN kyykkäämällä säkki sylissä, lastaamalla säkkejä kottikärryyn ja niin edelleen. Kotipihalle voi tehdä vaikka kuntopiirin, Silaskivi sanoo.

Iisalmessa ulkokuntoilulaitteita

on useita hyvien kävelylenkkien varrella ja Paloskilla on myös kuntoiluportaat.

Silaskivi muistuttaa, että kävelylenkistä voi saada monipuolisemman, kun tekee lihasjumppaa oman kehon painolla esim. väliin askelkyykkyä ja loikkia. Lenkillä voi tehdä rytminvaihdoksia, välillä kävellä reippaammin ja ottamalla juoksypyrähdyksen väliin.

Erilaiset maastot myös haastavat.

Myös Kämäräinen kannustaa kokeilemaan monipuolisuutta kävelylenkillä.

– Hyödynnä luonnon tarjoamia juttuja: kävele tai juokse ylämäkeen tai ota lapsi reppuselkään tai kokeile punnerruksia. Treenin ei tarvitse kestää monta tuntia, tärkeintä on liikkua mahdollisimman monipuolisesti myös kesällä.

15

Iiden herättelee

OSTAMAAN OMASTA KAUPUNGISTA

Iisalmen kaupallista vetovoi-

maisuutta kehittävä Iiden on suunnitellut kevään ajan näkyvää kampanjaa, jossa esille pääsevät iisalmelaiset yritykset.

Alkuperäisenä tavoitteena on ollut tuoda esille Iisalmen vahvuudet alueen kaupallisena keskuksena. Iidenin mielestä Iisalmen runsas, moneen muuhun kaupunkiin suhteutettuna varsin monipuolinen erikoisliikkeiden kirjo hakee vertaistaan. On harmillista, jos sitä ei hyödynnetä tarpeeksi.

Kampanjan piti alkaa keväällä, mutta maaliskuussa Iisalmeen iskenyt koronavirus pani suunnitelmat ja aikataulut uusiksi, kun poikkeusolot iskivät kovimmin juuri pieniin palvelualan yrittäjiin.

Iiden reagoi tilanteeseen nopeasti ja perusti Facebookiin Osta Iisalmesta -ryhmän, jonka tarkoitus on helpottaa ihmisiä löytämään ja käyttämään paikallisia palveluja.

Iidenin kehittämispäällikkö Mervi Narisen mukaan syksyllä alkavan Omasta kaupungista -kampanjan tavoite on samanlainen.

Se herättelee asiakkaita käyttämään paikallisia palveluja.

– Iisalmelaiset ja yläsavolaiset läh-

Iiden haluaa jatkossakin kehittää tapahtumia ja keskustan elinvoimaisuutta.

Iiden on oikeastaan yksi toimija kaupungin ja yrittäjien välillä. tevät usein ostoksille muihin kaupunkeihin, kun oletus on se, ettei Iisalmessa ole tarjontaa. Lopulta haluttu tuote olisi yhtä hyvin voinut löytyä Iisalmesta, hän sanoo.

Vaikka korona aikaisti Face-

book-ryhmän teon ja lykkäsi varsinaisen kampanjan alkua, on sitä tarkoitus jatkaa viruksen laantumisen jälkeenkin. Paikallisten yrittäjien suosiminen omissa ostoksissa ei ole pelkästään iisalmelaisten yrittäjien, vaan lopulta kaikkien asiakkaiden etu.

Iidenin puheenjohtaja Jukka Ryhänen toteaa, että valitettavan usein paikallisten yrittäjien puolesta herätään liian myöhään.

– Viimeinen herätys on usein se, kun yrittäjä joutuu laittamaan lapun luukulle. Silloin se on jo

myöhäistä ja menetetyn kaupan perään aletaan haikailla. Paikallisia palveluja pitäisi käyttää silloin, kun yritys vielä on olemassa.

Iidenin mielestä Iisalmen kau-

pallinen tarjonta kestää vertailun moneen kaupunkiin. Kaikkialla on samanlaisia ongelmia kuin Iisalmessa.

– Iisalmessa kritisoidaan usein torin toimintoja, mutta esimerkiksi Helsingissä on monet torit jo lakkautettu vähäisen käytön vuoksi. Monet asiat ovat meillä siis hyvin, kun maltetaan tutustua oman kaupungin tarjontaan.

Iidenin kärkikaksikko sanoo, että oman kaupungin tarjonnasta pitäisi olla ylpeitä ja onnellisia.

– Me iisalmelaiset saamme Iisalmesta usein parempaa palvelua kuin muista kaupungeista.

Jos esimerkiksi jotain tuotetta ei juuri tänään löydy, iisalmelainen yrittäjä tilaa sen varmasti omalle asiakkaalleen. Muissa kaupungeissa iisalmelaisia asiakkaita ei välttämättä palvella yhtä hyvin.

Kaupallisen vetovoimaisuuden

lisäksi Iiden on alkanut koota keskustan kehittämissuunnitelmaa. Iiden on kaupunkialueen

kehittämisyhdistys, eikä pelkästään tapahtumanjärjestäjä.

Viime vuosien aikana yhdistys on ottanut askeleita keskustan kehittämisessä.

– Pyrimme siihen, että katsomme asioissa ensi kesää pitemmälle. Ensimmäinen vaihe meille on koota lähivuosien remontit ja rakentamiset, mitä keskustan alueelle on suunnitteilla. Kun ne ovat tiedossa, otamme ne huomioon oman toiminnan suunnittelussa, Ryhänen sanoo.

Kehittämissuunnitelmalla halutaan varautua etukäteen tuleviin muutoksiin. Tavoitteena on välttää päällekkäistä työtä ja ottaa kaikki mahdolliset asiat huomioon, kun keskustan vetovoimaisuutta parannetaan.

Ideana on yhdistää kaupungin ja yrittäjien ajatukset ja saada yhteistyöllä enemmän aikaan.

– Iiden on oikeastaan yksi toimija kaupungin ja yrittäjien välillä, kun keskusta-aluetta kehitetään. Kun tiedämme mitä kaupunki on suunnitellut, me kokoamme sen ympärille yrittäjien toiveita.

Samalla Iiden on myös äänitorvi kaupungin suuntaan. Se kokoaa yrittäjien näkemyksiä ja välittää

niitä kaupungin tietoon.

– Kun saamme kaikki yrittäjät yhteisen asian taakse, on myös kaupungin helpompi ottaa toiveet huomioon. Yhteistyössä yrittäjien viesti pääsee paremmin esille kuin yksittäin, Narinen tietää.

Kehittämistoimien lisäksi Ii-

den kantaa edelleen päävastuun muutamien tapahtumien järjestämisestä. Samalla se myös kehittää tapahtumia eteenpäin.

– Nykyisen toritoimijan Safecaren kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Heiltä on tullut ajatus, että toritapahtumissa voisi olla erilaisia teemoja, yhtenä esimerkkinä on noussut esille lähiruokamarkkinat, Narinen heittää.

Myös torin viihtyisyys on Iidenin ja uuden toritoimijan mietteissä.

Tori on ollut nykyisessä ilmiasussaan pitkään, mutta uudistuksia on mietitty.

– Esimerkiksi myyntipöytien ja istutusten sijoittelua sekä koko tori-ilmeen uudistamista voisi miettiä laajemmallakin porukalla. Kaikenlaiset asiat, joilla torista saadaan nykyistä elävämpi, ovat aina tervetulleita.

Me kyllä viemme ideoita sitten eteenpäin.

16

LUVASSA LISÄÄ RAKKAUSTEEMAA Iisalmi julkaisi syksyllä 2019

”rakkauskampanjan”, jossa kisattiin kaupungin tarjoamista hääjuhlista paikallisine häälahjoineen.

Kisaan ilmoittautui pareja ympäri Suomen, ja pareista kolme päätyi yleisöäänestykseen, jossa isolla äänimäärällä valittiin voittajapariksi iisalmelainen yrittäjäpari. #LoveByIisalmi –kampanja osallisti somen käyttäjiä laajasti ja viesti tavoitti jossain muodossa liki 2,5 miljoonaa henkilöä.

Osallistaminen on kaupungin yksi tärkeä tavoite.

– Kevään aikana pääsimme seuraamaan, miten hääoluet ja huomenlahjat ovat valmistuneet, lisäksi pääsimme parin elämää seuraamalla kurkistamaan, millaista on nuoren yrittäjäparin elämä Iisalmessa yleisemminkin, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

Rakkausteema innoittaa myös uusiin kokeiluihin. Ensimmäiset #LoveByIisalmi –sinkkutreffit järjestettiin Tampereella KooVee-IPK –Mestipelin yhteydessä, jossa Iisalmi järjesti Ihmeentekijäksi -markkinointitapahtuman.

Samanlaisia kohtaamismahdollisuuksia sinkuille on tarkoitus järjestää myös Iisalmessa.

Esimerkiksi syksylle oppilaitosten alkamisen yhteyteen on suunnitteilla nuoria, osin uusiakin iisalmelaisia yhteen kokoavat sinkkutreffit.

Rakkauteen kannustetaan myös tulevana Iisalmen 130-vuotisjuhlavuotena: Tavoitteena on avata kaupunkilaisille #LoveByIisalmi -teemaillallishaku, jossa oman rakkaan ja tärkeän ihmisen voi yllättää erityisellä illallisella paikallisessa kohteessa. Näin kannustetaan tunnustamaan rakkautta tai kertomaan läheiselle, miten tärkeä hän on.

– Pistäkäähän asia korvan taakse! Tässä voi olla tilaisuus yllätyskosinnalle tai vaikkapa oman, rakkaan äidin yllättämiselle unohtumattomalla illallishetkellä!, kehottaa Laura Koski.

Millan ja Tuuren rakkauden kevättä voit seurata Iisalmen kaupungin somessa, nettisivulla www.iisalmi.fi/lovebyiisalmi ja parin omalla Instagram-tilillä @ tuurejamilla.

Tuure ja Milla pääsevät intiimille illalliselle Kuappiin.

Hääseremonia järjestetään erikseen.

Huipentuuko hääillallinen

TERASSI-DARUDEEN?

#Love By Iisalmi -hääillalliselle

valmistautuva paruskunta Milla Saastamoinen ja Tuure Koponen ovat suunnitelleet häitä ja hääillallista pitkin kevättä.

Kun illallinen nautitaan mualiman pienimmässä ravintolassa Kuapissa, vaikuttaa se jonkin verran juhlan järjestelyihin. Sulhanen kertoo, että illallinen nautitaan kahden kesken. Hääparin lisäksi tilassa on mahdollisesti vain ravintolan omaa henkilökuntaa.

Vaikka illallinen nautitaan pienissä ravintolassa, on kevääseen kuulunut monenlaisia järjestelyjä.

– Kevään aikana olemme olleet yhteydessä #LoveByIisalmi -yhteistyökumppaneihin ja sopineet heidän kanssaan järjestelyistä.

Muuten olemme tehneet ihan häiden perusjärjestelyitä, hääpari kertoo.

Iisalmen satamassa sijaitse-

vassa maailman pienimmässä ravintolassa ei ole ohjelmassa hääseremonioita.

– Kuapissa on ainoastaan kaupungin järjestämä illallinen. Vihkiminen ja virallinen hääjuhla järjestetään itse. Omiin järjestämiimme juhliin on kutsuttu satakunta henkeä, eli kaikki sukulaiset ja lähimmät ystävät.

Vihkimisseremonian ja virallisen hääjuhlan pariskunta pitää kuitenkin omana tietonaan. Vieraita

tilaisuuteen on kutsuttu satakunta, mutta muista yksityiskohdista pariskunta on vaitinainen.

– Sen verran voidaan paljastaa, että Iisalmessa vihitään ja juhlitaan.

Hääillallisella on ohjelmassa kaupungin tarjoama illallinen.

– Kaupungin järjestämä illallinen kuapissa on ihan täysi yllätys. Listalla on varmasti jotain hyvää paikallista, lähellä tuotettua ruokaa ja juomaa.

Mutta olipa ruokalistalla sitten paikallista lihaa tai kalaa, se pariskunnalla kelpaa kyllä.

– Jää nähtäväksi, kummanko lempiruokaa se, on mutta molemmat pidämme samantyyppisistä ruuista.

Kuappiin ei ole kutsuttu tieten-

kään häävieraita, kun tilaa ei ole.

Koko ravintola on varattu yksinoikeudella hääparin käyttöön.

Poikkeusolojen vuoksi hääjuhla Kuapissa on onnekas sattuma, jonka voi järjestää, vaikka rajoitus kymmenen hengen tilaisuuksista olisi voimassa vielä kesäkuussa.

Pieni ja intiimi tila on asettanut monenlaisia haasteita.

Esimerkiksi, kun hääjuhlassa on yleensä luvassa yleensä haavalssi, on senkin tanssiminen ja esittäminen Kuapin hääjuhlassa vaikeaa.

– Ei siellä taida mahtua valssaamaan. Ehkäpä vetästään ajan henkeen sopivasti terassi-Darudet, hääpari arvelee.

Virallisessa hääjuhlassa heillä sentään soittaa paikallinen bi-

Positiivisia kohtaamisia on tullut tosi paljon.

lebändi, johon kuuluu perussetti, eli pari kitaristia, basisti ja rumpali.

Hääillallisen jälkeen parikunta pääsee viettämään hääyön johonkin By Iisalmi -yhteistyökumppanin tiloihin.

– Sitä ei ole vielä päätetty. Iisalmi ja tienoot -toimijoihin kuuluvista majoitusliikkeistähän pitäisi koittaa valita, mutta pakko sanoa, että monta on hyvää vaihtoehtoa.

Hääparille on paikallisena häälahjana luvassa myös kyyditys Taksi By Iisalmen ammattitaitoisella kyydillä sekä huomenlahjat, jotka tekee Anna’s Darlingin.

– Anna-Reetta on kysellyt meiltä paljon erilaisia asioita koruihin liittyen. Näiden perusteella hän valmistaa koruista meille mahdollisimman käypäiset, niin ulkoisesti kuin käytännöllisyyden kannalta.

Kuapin illallisen, taksikyydityksen ja hääyön lisäksi hääpari saa käyttöönsä Lucia-lasipaviljongin hääillaksi, Olvin nimikoidut oluet omalla etiketillä, LähiTapiola Idän pesämunan sijoitus-

tuotteisiin sekä KuvaTuuloksen valokuvauksen.

– Järjestelyt ovat niin hyvällä mallilla, että kiire ei asioiden hoidossa pitäisi ainakaan tulla. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Ainut ongelmaksi muodostuva asia voi olla se, että omaa tilaisuutta saatamme joutua siirtämään koronan vuoksi. Mutta se jää nähtäväksi.

Vaikka illallinen Kuapissa on

varmasti mieleenpainuva kokemus, odottaa hääpari silti enemmän isompaa hääjuhlaa.

– Mukava nähdä, kun kaikki ystävät ja sukulaiset ovat koolla.

Haluamme, että vieraat viihtyvät hyvän ruuan, juoman, musiikin ja seuran merkeissä. Silloin juhlat ovat mielestämme onnistuneet.

Talvella #Love By Iisalmi-kilpailuun lähtenyt kaksikko on jo tässä vaiheessa mielissään siitä, innostui osallistumaan.

Pariskunta on saanut paljon positiivista palautetta ihmisiltä.

Kaupungin tempaus on herättänyt kiinnostusta laajasta eri ikäryhmissä.

– Aluksi mekin jännitettiin ja äänestettiin joukolla oman paikkakunnan paria ja nyt sitten seuraillaan somesta miten juttu etenee.

Aluksi arvelutti, että millainen vastaanotto saadaan ja kiinnostaako juttu ketään, mutta hyvin on #LoveByIisalmi aiheuttanut pöhinää ja positiivisia kohtaamisia on tullut tosi paljon. Kiitos kovasti järjestäjille jo tässä vaiheessa, hääpari iloitsee.

17

Iisalmelaiset

ARVOSTAVAT TAIDETTA

Kilpijärven koulun julkisivuun ja sisätiloihin tulee Salla Ikosen suunnittelema taideteos, joka toivottavasti miellyttää niin ohikulkijoita kuin koululaisiakin..

KUVA: TUULA LEHTINEN

monet prosenttitaiteen teokset eri rakennuksissa ovat lähentäneet kaupunkilaisia ja taidetta.

Taide ei ole enää outoa ja etäistä, vaan parhaimmillaan läsnä jokaisen iisalmelaisen arjessa.

Asukkaiden positiivinen suhtautuminen on rohkaissut kaupungin jatkamaan samalla tiellä.

Kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin kertoo, että tulevina vuosina prosenttitaidetta on tulossa Kilpijärven koululle, Runnin koululle sekä uimahallille ja seuraavana julkisena rakennushankkeena myös Mansikkaniemen koululle.

– Iisalmelaisella prosenttitaiteen hankinnalla on pitkä perinne, sillä sitä on tehty 1980-luvulta lähtien. Välillä Iisalmessa oli jakso, jolloin ei uusia rakennuksia rakennettu, mutta nyt viime vuosien rakennushankkeissa taidetta on jälleen toteutettu.

Viimeisin jakso alkoi Päiväkoti Simpukasta, missä on Kaarina Kaikkosen työ Askel askeleelta.

Se kuvaa kasvua pienestä lapsi-iästä kohti aikuisuutta.

– Teos on iso, ja alkaa Ahjolankadun puolelta. Katsojan kannattaa kulkea se oikein päin, jotta kokonaisuus hahmottuu. Pelkästään Koljonvirrantien nurkkausta katsomalla yli puolet teoksesta jää näkemättä.

Simpukan jälkeen vuorossa olivat Kangaslammin ja Kauppis-Heikin koulut. Niihin hankittiin Antti Immosen ja Kirsi Kaulasen taidetta.

– Teokset ovat niissäkin hyvin koulumaailmaan sopivia, ja koululaiset itse ovat niistä tykänneet, samalla ne elävöittävät suurten rakennusten ilmettä.

KUVA: SALLA IKONEN

Pohjolankadun puistotaide sekä

Taide ei ole iisalmelaisille enää niin etäinen asia.

Marin uskoo, että viime vuo-

sien satsaukset prosenttitaiteeseen, Koivukujabiennaali, UpeArtin muraalit sekä Taide kuuluu kaikille -näyttely ovat saaneet aikaan sen, että Iisalmessa taidetta ei enää pidetä erikoisuutena.

– Esimerkiksi Pohjolankadun näyttely on keskellä iisalmelaisten arkea. Taide ei ole iisalmelaisille enää niin etäinen asia, eikä sitä enää juurikaan vastusteta, kun on nähty, kuinka teokset elävöittävät katukuvaa ja rakennuksia, Marin sanoo.

Iisalmen seuraava konkreet-

tinen kohde prosenttitaiteelle on Kilpijärven koulu. Sen toteutuksessa kaupunki on käyttänyt pohjana taitelijapankkia, joka Iisalmelle muodostui, kun

Tuula Lehtinen on tehnyt töitä kosteisiin tiloihin, muun muassa modernin taiteen museon vessoihin.

Kauppis-Heikin ja Kangaslammin koulujen taideteoksen tekijää haettiin kilpailulla.

Kouluja varten teoksia tehneiden taitelijoiden joukosta työryhmä valitsi nyt Kilpijärven koulun henkilökunnan ja lasten toiveiden pohjalta kymmenen

taiteilijaa, joista viideltä pyydettiin ehdotukset Kilpijärven uudelle koululle.

Lopulta taitelijaksi valittiin Salla Ikonen, joka jo suunnittelee teosta, joka sijoittuu osittain rakennuksen sisäpuolelle, osit-

tain ulos.

– Rakennuksen ulkopuolelle tuleva osa näkyy kaikille ohikulkijoille, joten se myös elävöittää alueen katukuvaa valmistuttuaan, Marin kertoo.

Runnin koululle ehdittiin valita taiteilijaksi Timo Tolonen, mutta valinnan jälkeen kouluhanke meni uusiin puhin. Tolonen otti tilanteen hienosti vastaan ja suunnitteli Runnille sellaista taidetta, joka voidaan tarvittaessa siirtää pois koululta.

Yksi mielenkiintoinen kohde

on lähivuosina myös Uimahalli.

Myös sinne löytyi taiteilija prosenttitaidepankin kautta.

– Tuula Lehtisen töitä katsottiin koulujen rakentamisen aikaan mielenkiinnolla. Jo silloin huomattiin, että uuden uimahallin

rakentamisen yhteydessä hänen osaamiselleen voisi olla käyttöä, ja nyt olemme aloittaneet suunnittelun hänen kanssaan, Marin kertoo.

Lehtinen on tunnettu lasi- ja mosaiikkitöistä, joita hän on tehnyt lukuisiin julkisiin rakennuksiin ja niiden kosteisiin tiloihin, muun muassa uimahalleihin ja jopa Helsingin taidemuseon wc-tiloihin.

Uimahallin jälkeen seuraavana kohteena on Mansikkaniemen koulu, mutta sinne taitelijaa ei vielä ole valittu.

Marin on mielissään, että

Iisalmessa on aikoinaan tehty fiksu päätös prosenttitaiteesta. Sen mukaan julkisiin rakennuksiin hankitaan teoksia, jonka kustannukset ovat korkeintaan yksi prosentti rakennuksen kokonaiskustannuksista.

– Kun tällainen hieno päätös on aikoinaan tehty, iisalmelaiset lapset ja nuoret pääsevät näkemään taidetta jo nuorena arkiympäristössään. Kun taideteokset kuuluvat elinympäristöön pienestä pitäen, kulttuuri ja taide ei ole niin etäinen asia vanhempanakaan.

18

Ensi vuonna juhlitaan yhdessä ISOSTI JA PIENESTI Iisalmi sai kaupunkioikeudet vuonna 1891,

joten ensi vuonna tuosta tulee kuluneeksi 130 vuotta. On siis juhlavuoden aika.

Kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin kertoo, että tulevalle vuodelle on suunnitteilla useita juhlia, joista osan järjestää kaupunki, mutta vielä suuremman osan järjestävät toivottavasti paikalliset toimijat.

– Pääteemana tapahtumien suunnittelussa on, että koko juhlavuosi on yhteisöllinen ja osallistava, hän sanoo.

Alustavissa suunnitelmissa on kolme suurempaa juhlaa, jotka kaupunki järjestää itse. Pääpaino tulee kuitenkin olemaan muissa tapahtumissa, joihin kaupunki haluaa iisalmelaiset mukaan.

Alustavana ajatuksena on, että Iisalmessa järjes-

tettäisiin ensi vuonna omat juhlatapahtumat lapsille ja perheille, nuorille ja senioreille. Yksi teema painottuisi kestävään kehitykseen ja yksi kansainvälisyyteen.

– Toivomme, että alkuvaiheessa saisimme jokaisesta teemasta useita eri halukkaita järjestäjiä.

Ne voivat olla ulkopuolisia tapahtumanjärjestäjiä, yhdistyksiä tai mitä tahansa yhteisöjä, jotka haluavat tapahtuman järjestää.

tykseen valitaan kolme parasta tapahtumaehdotusta.

– Tällainen äänestys voidaan järjestää kaikista teemoista. Tavoitteemme on näin varmistaa se, että kaupunkilaiset saavat sellaiset juhlan kuin haluavat, Marin kertoo.

Kaupunki on varannut teematapahtumien järjestämiseen oman budjetin, josta maksetaan tukea tapahtuman järjestävälle taholle.

Teematapahtumien lisäksi kaupungilla on suunniteltu myös omien toimintayksiköiden aktivointia. Jokaisen toivotaan tuovan esille kaupungin juhlavuotta omassa toiminnassaan.

Ensi vuonna omat juhlat lapsille ja perheille, nuorille ja senioreille.

Mikäli halukkaita tapahtumanjärjestäjiä on

useita, yleisö saa äänestämällä päättää, minkä tapahtuman he haluavat toteutettavan. Äänes-

I I S A L ME N K AU P U NG IN

130 -VUOTISJUHLAN TAPAHTUMATUKI Iisalmen kaupunki juhlii 130-vuotissyntymäpäiviään ensi vuonna, vuonna 2021.

Toivomme, että juhlavuodesta tulee kaupunkilaisia osallistava ja yhteisöllinen - siksi aloitammekin sen suunnittelun yhdessä teidän kanssanne, iisalmelaiset!

Iisalmi tunnetaan ainutlaatuisena osaamisen paikkana, jossa syntyy päivittäin pieniä ja suuria ihmeitä. Iisalmen ihmeet syntyvät yhdessä tekemällä. Tehdään yhdessä juhlavuodestamme koko vuoden kestävä kavalkadi, joka juhlistaa yhteistä osaamistamme, ja josta syntyy hyvinvointia ja onnellisuutta koko kaupungillemme sekä kaikille juhlavuoden tapahtumissa vieraileville!

Iisalmen kaupunki avaa haun, jossa etsimme tapahtumajärjestäjiä tuottamaan alla olevien teemojen mukaisia, iisalmelaista osaamista ja yhteisöllisyyttä juhlistavia tapahtumia.

T EEM A T 1.

2.

3.

4.

5.

Lasten ja perheiden Iisalmi Nuorten Iisalmi Seniori-Iisalmi Ympäristövastuullinen Iisalmi Kansainvälinen Iisalmi

O S A A M I S E N PA I K K A

TUKIHAKU

4.5.-14.8.2

020

Tapahtumatukihaku on avoinna kaikille toimijoille, jotka toteuttavat teeman mukaisen tapahtuman Iisalmeen. Tukea voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, kaupalliset toimijat, työryhmät ja muut yhteisöt. Tapahtumatuen määrä on maksimissaan 2000 euroa / tapahtuma.

Tapahtumien on oltava kaupungin arvojen mukaisia, jotka ovat avoimuus, rohkeus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus.

Tapahtumatukihaku on avoinna tapahtumille 4.5.-14.8.2020 välisenä aikana. Tapahtumien tulee toteutua vuoden 2021 aikana.

Juhlavuoden tapahtumasivu julkaistaan viikolla 18 osoitteessa www.iisalmi.fi/iisalmi130.

www.iisalmi.fi

19

Uusi koulutusmalli tuo

LISÄÄ OSAAMISTA YRITYKSIIN Iisalmen, Ylivieskan ja Varkau-

den alueen yrityksille ja yritysten henkilökunnalle on avautumassa aivan uudenlainen koulutuspolku, joka on räätälöity teknologiasta kiinnostuneille. Uudessa koulutuspolussa on tarjolla AMK-tason koulutus, jonka teemana on IoT eli Internet of Things eli asioiden tai esineiden Internet. Koulutuspolun sisältämiä opintoja voidaan hyväksi lukea jatkokoulutuksessa, mikäli koulutuksen suorittanut päättää lähteä jatkamaan opintojaan ammattikorkeakouluun.

Uusi koulutuspolku on syntynyt Joustavat koulutusmallit yhteistyössä yrityselämän kanssa -hankkeen kautta. Hankkeen kautta seutukaupungeista Iisalmi etsii yhdessä Varkauden ja Ylivieskan kanssa uusia koulutusmalleja.

Iisalmessa projektipäällikkönä työskentelevä Minna Pappi kertoo, että uusi AMK-tason koulutus on suunnattu ensisijaisesti alueen yrityksissä työskenteleville henkilöille.

– Tavoitteena on, että työntekijät innostuvat oppimaan uutta.

Koulutuksen teemana on IoT eli järjestelmien, palvelujen ohjelmistojen liittämistä yhteen internetin avulla. Se on nykypäivää ja myös huomista.

IoT - mahdollisuudet ja hyödyntäminen -koulutuksen järjestää Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK). Kajaanin ammattikorkeakoulu on edelläkävijä IoT:n, data-analytiikan ja erilaisten pilvipalveluratkaisujen opetuksessa sekä hyödyntämisessä myös omassa toiminnassaan. Kajaanin ammattikorkeakoululla on ainoana korkeakouluna Suomessa supertietokone sekä oma, tehokas palvelinsali, jotka mahdollistavat käytännön läheisen opetuksen järjestämisen.

Koulutuksessa tutustutaan IoT-kokonaisuuteen, jossa käydään esimerkkien avulla läpi, mitä IoT voi tarkoittaa esimerkiksi teollisuudessa, logistiikassa, kaupassa tai palvelualalla.

Koulutuksessa lähdetään liikkeelle siitä, että mitä termit IoT, Big Data, data-analytiikka ja tie-

dolla johtaminen tarkoittavat ja miten edellä mainitut näkyvät nykypäivänä jokaisen ihmisen ja yrityksen arjessa.

– IoT:n perusteiden lisäksi opiskeluun valitun työntekijät tutustuvat monipuolisesti esimerkkeihin siitä, miten IoT ratkaisuja ja niiden mahdollisuuksia voidaan hyödyntää yrityksissä ja organisaatioissa, Minna Pappi kertoo.

Koulutuksessa keskitytään tiedonhallinnan ymmärtämiseen ja haltuunottoon. Tavoitteena on, että opiskelijoilla olisi koulutuksen jälkeen ymmärrys ja osaaminen siitä, kuinka yritykset tai organisaatiot voivat hyötyä tiedonhallinnasta ja saavuttaa liiketoiminnallista hyötyä käyttämällä tietoa oikealla tavalla. Koulutuksessa esitellään käytännön ratkaisuja tiedonhallinnan toteuttamiseen, oleellisen tiedon kartoittamiseen ja keräämiseen aina tietovarastointiin ja analysointiin, prosessiautomatisointiin tai visualisointiin saakka.

Koulutuksessa opiskelijat pääsevät mm. kehittämistehtävän kautta miettimään, kuinka eri

Tavoitteena on, että työntekijät innostuvat oppimaan uutta. esimerkkien innoittamana IoT:n mahdollisuuksia voi hyödyntää omassa työympäristössään tai omalla työpaikallaan.

– IoT - mahdollisuudet ja hyödyntäminen -koulutus antaa hyvän pohjan internetin suomiin mahdollisuuksiin. Yhtenä tavoitteena on, että tämän koulutuksen jälkeen opiskelijat innostuivat jatkamaan opintojaan ja siten myös osaaminen yrityksissä lisääntyisi, Minna Pappi sanoo.

IoT - mahdollisuudet ja hyödyntäminen -koulutus (15 opintopistettä) alkaa syksyllä 2020 ja se kestää noin puoli vuotta.

Näppi by Iisalmi

KUTSUU VAIKUTTAMAAN Iisalmessa oli etsitty sopivaa

ja kustannustehokasta ratkaisua kuntalaisten osallistamiseen sovelluksen muodossa, kun Kohti eKuntaa –hankkeen kautta tuli tarjolle mahdollisuus lähteä kuntakumppanina Varkauden kanssa kehittämään omia kuntalaisappeja.

Molempien kehittäjäkumppanikuntien tavoitteissa oli lisätä kuntalaisten osallisuutta ja tavoittaa kuntalaisia kattavasti viestinnän piiriin välineellä, joka suurelle osalle kuntalaisista on jo hyvinkin luontainen eli älypuhelimen kautta.

App Store ja Play –sovelluskaupoista saatavilla oleva NÄPPI By Iisalmi –sovellus mahdollistaa matalan kynnyksen osallisuuden kunnan kehittämiseen erilaisten kohdennettujen pikakysymysten muodossa.

Tapahtumakalenteriosio on vielä keskeneräinen ja tällä hetkellä sovelluksessa hyödynnetään iisalmi.fi-sivuston kalenterin pikalinkkiä, samoin muita eniten käytettyjä kaupungin verkkosi-

vujen osioita on nostettu sovelluksenkin kautta käytettäviksi.

Sovelluksen testikauden jälkeen voidaan harkita mm. palauteosion tuomista sovellukseen – kehittäjäkumppaneilta Varkaudesta saadaan siitä käyttökokemuksia jo aiemmin, ja niitä voidaan hyödyntää Iisalmen sovelluksen jatkokehityksessä.

Jokainen käyttäjä voi itse muokata sovellusasetuksiaan siten, että saa halutessaan herätteeksi push-ilmoituksia omista kiinnostuksenkohteistaan.

Tarkemmat ohjeet sovelluksen käyttöön löytyvät Iisalmen kaupungin verkkosivulta www. iisalmi.fi/nappi

Koronavirus vaikutti myös

Iisalmen kaupunkisovelluksen lanseeraukseen ja alkuperäiset ideat menivät uusiksi. Kaupungilla todettiin, että sovellus, kuten monet muutkin Iisalmen kaupungin digipanostukset, ovat osoittautuneet poikkeustilan aikana onnistuneiksi hankinnoiksi, joilla voidaan palvella ja kohdata

kuntalaisia normaalista poikkeavissa olosuhteissa.

Ensimmäinen sovelluksen kautta julkaistu pikakysely tarjosi kuntalaisille mahdollisuuden ehdottaa kulttuurielämyksiä tai -esityksiä, joita kaupunki voisi tarjota striimattuina kotoa käsin nautittaviksi.

– Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä nelisenkymmentä. Suurimassa osassa toivottiin erilaisia musiikkiesityksiä, jonkin verran myös teatteria ja stand-up-esityksiä. Vastauksissa ei nimetty tiettyjä esiintyjiä, vaan lähinnä miltä alalta esityksiä toivotaan.

Vastauksia tuli ilahduttava määrä lyhyessä kyselyajassa, kuvailee Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.

– Lanseerausvaiheessa sovelluksen pikakyselyillä kartoitettiin myös yleisesti osallistamiseen ja vaikuttamiseen liittyviä kiinnostuksia. Sovellusta pyritään käyttämään ja kehittämään jatkossa

juuri niillä tavoilla, mitä kuntalaiset toivovat. Jos toiveissa on esimerkiksi osallistumista Iisalmen kaupungin markkinointiviestien ideointiin tai liikuntapalveluiden kehittämiseen, voidaan niihin liittyviä aiheita tuoda kuntalaisten näppeihin sovelluksen pikakyselyjen kautta, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

Innostaakseen iisalmelaisia

uuden viestintäkanavan käyttöön, tarjoaa kaupunki 17.5.2020 mennessä sovelluksen ladanneille mahdollisuuden osallistua arvontaan, jossa palkintoina on Kirkkopuiston Kotipizzan Pippuripihvipizzoja.

Iisalmen ihmeeksi luonnehdittu uusi ruokatuote toimitetaan myös kotiin saakka aina 15 kilometrin etäisyydelle. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja palkintopizzoja leivotaan yh-

Haku koulutukseen tapahtuu ajalla 11.5. - 31.7.2020. Koulutukseen valitaan 25 opiskelijaa hakemusten perusteella. Sähköinen hakulomake avautuu haun alkaessa osoitteeseen www.kamk. fi/iot-mahdollisuudet-ja-hyodyntaminen Joustava koulutusmalli on tarkoitettu ensisijaisesti Iisalmen, Varkauden ja Ylivieskan alueilla sijaitsevien yritysten työntekijöille, mutta mukaan voivat hakea myös työttömät työnhakijat sekä opintojen loppuvaiheessa olevat toisen asteen opiskelijat. Hakijalla pitää olla suoritettuna toisen asteen koulutus, kuten lukio tai ammatilliset opinnot. Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena.

Mikäli opiskelijat innostuvat jatkamaan opintojaan, talven opintoja voidaan lukea hyväksi jatkossa.

–Jatko-opinnot voivat suuntautua tekniikkaan, liiketalouteen tai vaikka sosiaali- ja terveysalalle.

IoT:n tarjoamia mahdollisuuksia tarvitaan kaikilla aloilla, Minna Pappi kertoo.

Pikakysely tarjosi mahdollisuuden ehdottaa kulttuurielämyksiä. teensä 10 kappaletta.

Iisalmen sovellushankinnassa tukena olleessa Kohti eKuntaa – hankkeessa edistetään kuntien digitalisoitumista kokeilujen, yhteiskehittämisen ja neuvonnan keinoin. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Savon kunnat, ja sitä hallinnoi Kehitysyhtiö SavoGrow Oy. – Kuntien digitalisoitumisessa on tärkeää elää ajassa ja tehdä yhteistyötä erilaiset toiminnalliset siilot ja kuntarajat ylittäen.

– Tunnetusti Iisalmen ja Varkauden kaupunkien viestinnässä ollaan monessa mukana ja nopeasti päästiin tässäkin kehitystyössä vauhtiin hyvässä yhteistyössä, kiittelee Kohti eKuntaa -hankkeen projektipäällikkö Petri Kejonen.

a j , a a j i s a n i a Haaveille on . i k t e h n e s k u t tulee myös toteu ILMIANNA yllättävä nähtävyys Iisalmi ja tienoot alueelta matkaopas EGENLANDIN tulevalle kaudelle!

A I S I U K A M N ELÄMÄ ELÄMYKSIÄA A TIENOILL IISALMESSA J

IISALMI – KIURUVESI – LAPINLAHTI SONKAJÄRVI – VIEREMÄ

KAtTasSainOen ajan umata p a h t n ta tarjo

Äänestä osoitteessa www.iisalmijatienoot.fi

www.iisalmijatienoot.fi

#iisalmijatienoot #iisalmiregion

EEN. T U U IS A V E L U T O K S U I, S E U S KO IT S E EN IIS AL M ES SA .

TE E SI ITÄ IH M EE LL IN

›››

KATSO TARJOAMAMME URA- JA OPISKELUMAHDOLLISUUDET

iisalmi.fi/byiisalmi