IISALMI-lehti. Iisalmen kaupungin tiedotuslehti, syksy 2018. by Iisalmen kaupunki

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Iisalmi

-lehti

IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

Marraskuu

2018

Tässä lehdessä: Omatoimikirjasto laajentaa kirjaston palveluaikaa Kaiken kattavaa yrityspalvelua

 SIVU 4

Varhaiskasvatuksessa ihmeelliset vuodet Sepalus-klubi haluaa auttaa

 SIVU 12

 SIVU 6

 SIVU 3

Yhdessä olemme enemmän Tämän lämpimän kesän jälkeen alkaa hiljalleen odottaa paluuta syksyiseen arkeen, mutta päivä toisensa jälkeen sitä vain pysähtyy nauttimaan tästä luonnon kauneudesta, jota syksy meille vielä tarjoaa. Mutta politiikassa emme voi pysähtyä. Kesän aikana oli mukava kiertää seutukuntamme kesätapahtumia. Tarjontaa oli varmasti jokaiselle ja lämmin kesä sai ihmisiä todella paljon liikkeelle. Minulla riitti myös paljon tilaisuuksia joihin sain viedä kaupungin terveisiä, yksi mieleenpainuvimpia kokemuksia oli jotostapahtuma Hanhilammella, siellä sain itsekin kokeilla pistoolilla ampumista. Eivätkä luodit huti menneet. Eivät päivät kuitenkaan aina niin aurinkoisia olleet. Jouduin kohtaamaan sen tosiasian, kuinka työelämä ja luottamustoimet todellisuudessa yhteensovitellaan. Loppujen lopuksi ei mitenkään ja jouduin irtisanoutumaan silloisesta työstäni. Tänä päivänä pohdin hallituksen irtisanomissuojan heikentämistä, olisin tässä tapauksessa lentänyt kuin leppäkeihäs, jopa kesällä ampumaani luotia nopeammin. Henkilökohtaisesti tämän päivän työtaistelu irtisanomislaista satuttaa minua: nyt jos koskaan tarvittaisiin molemmilta osapuolilta asian suh-

On ilo toimia myös koko seutukuntamme yhteisten asioiden äärellä. Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja teen aikalisää ja sovittelua. Palkansaajana olen kiitollinen siitä, että etujamme valvotaan, mutta samaan aikaan kuntapäättäjänä pidän tärkeänä, ettei seutukuntamme yritykset kärsisi tilanteesta. Helppoa tämä politiikassa mukana olo, eikö vain?

Kaupungin luottamushenkilöillä kuitenkin riittää töitä, kuntalaisia on kuultu monissa tilaisuuksissa. Demokratiapäivä oli oikein mukavasti onnistunut ja melusaasteesta kävimme vakavia keskusteluita. Aktiiviset kuntalaiset ovat tehneet paljon hyviä kuntalaisaloitteita ja monet niistä ovat päässeet jatkoon, viimeisimpänä uimarannan ja Paloisvuoren alueen kehittämiset, Ikäihmisten neuvoston aloite liukuesteiden jakelusta

ikäihmisille, nuorisoneuvoston aloite ilmaisesta ehkäisystä. Eli jokaiselle jotain. Investoinnit ovat puhuttaneet valtuustoa kovasti, mutta talousarvioon olen erittäin tyytyväinen. Vaikka investointitaso on kova tulevina vuosia, niin tosiasia on se, että tarvitsemme nämä uudet koulut ja uimahallin. Vihdoinkin asiassa päästään eteenpäin.

Asioissa täytyy vain mennä eteenpäin. Uusi työni yksityisellä hoivapalvelun tuottajalla on ollut silmiä avaavaa. Perspektiiviä kun löytyy myös julkiselta puolelta. Tästä johtuen saan vahvistusta siihen, mitä olen ajanut vuosia: julkinen puoli tarvitsee lisää hoitajia ja aikaa hoidettaville, näin taataan ikäihmisille inhimillisen hyvä hoito ja hoitajat jaksavat kutsumusammatissaan. Tämä onkin yksi niistä asioista, joita tulisin ajamaan tulevissa eduskuntavaaleissa. Piiri vahvistaa marraskuun alussa ehdokkaat, joten siihen saakka mennään hissukseen ja jatketaan töitä. On ilo toimia myös koko seutukuntamme yhteisten asioiden äärellä. Hyvä yhteishenki kuntien välillä kantaa meitä ja se vahvistaa koko Ylä-Savon elinvoimaa. Yhdessä olemme enemmän!

Yhteisellä asialla Ylä-Savossa Loppukesästä alkoi vilkas keskustelu Ylä-Savon edunvalvonnasta. Aiheesta on keskusteltu eri yhteyksissä moneen otteeseen muun muassa paikallislehden palstoilla niin mielipiteiden kuin uutistenkin merkeissä. Yhtenä nostona mainittakoon juttu Iisalmen Sanomista (13.10.), missä asiaa pui hyvin Vieremän kunnanjohtaja. Olemme tässä kaikki yhteisellä asialla Ylä-Savossa kunta- ja elinkeinoelämän rajoihin katsomatta. Keskustelu edunvalvonnan tarpeesta kumpuaa ainakin kahdesta asiasta. Ensimmäinen näistä on elinkeinoelämän huutava pula osaavasta työvoimasta. Tämä on tarkemmin ajateltuna koko Suomen ongelma. Työvoimapula on tosin meillä ja pohjoisempana suurempi kuin Etelä-Suomessa, sillä muuttoautot suuntaavat harvemmin tännepäin. Toinen on keskittämispolitiikka, joka on kurittanut erityisesti seutukaupunkeja ja näiden ympäristöä vuosien saatossa kohtuuttomasti. Iisalmi ja Ylä-Savo eivät ole tässä linjassa poikkeus. Seutukaupunkien elinvoimaa ja kasvua tarkastelleen selvityshenkilö Antti Rantakokon mukaan seutukaupungit olisivat päässeet paremmin osaksi jo taittuvaa talouskasvun aikaa toisenlaisilla toi-

Kuitenkin olemme maalissa vasta kun saamme muuttokuormat ajamaan tähän suuntaan. Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja menpiteillä. Kenties työvoimapula olisi alueellamme pienempi, jos seutukaupunkeja olisi kehitetty toisin. Tämä jää meille kuitenkin arvoitukseksi.

Se, että pystymme pureutumaan aikamme haasteisiin, on tärkeää. Vieläkin tärkeämpää on katsoa tulevaisuuteen ja nähdä se, mihin haluamme olla menossa. Alueen yhteisen edunvalvontamallin, millaiseksi se nyt ikinä muotoutuukaan, lisäksi tarvitsemme vision tulevasta. Tällöin tiedämme, mitä päämäärää kohti olemme kulkemassa. Samalla saatamme parhaassa tapauksessa kyetä ennakoimaan mitä tuleman pitää ja kykenemme vaikuttamaan asioihin etupainotteisesti. Niin peli-

kuin sotataidossa, politiikasta puhumattakaan, on ennakointi yksi voiton salaisuuksista. Yhteiskunta ja sen rakenteet muuttuvat alati ja uusia toiminnan muotoja tulee miettiä edunvalvontatyössäkin. Takapeiliin ei siis kannata liiaksi vilkuilla. Myös yhteistyön muodot muuttuvat. Olemmekin siirtyneet sosiologi Manuel Castellsin kuvaamaan verkostoyhteiskuntaan, jossa nimensä mukaan verkostojen merkitykset kasvavat. Oikeanlaisella yläsavolaisella verkostoyhteistyöllä saamme varmasti äänemme kuuluviin.

Kyllä meistä myös tiedetään. On sekin jotain, että vaikkapa tuttu teekkari Hervannassa tietää Ylä-Savon menestystarinasta ja valtakunnan lehdet kirjoittavat useampaan otteeseen Ylä-Savon ihmeestä. Kuitenkin olemme maalissa vasta kun saamme muuttokuormat ajamaan tähän suuntaan. Matka on siis vielä kesken. Suunnanmuutos ei kuitenkaan tapahdu yksin eikä hetkessä. Siksi tarvitsemme yhteistyötä uusin toimintamallein ja avauksin. Olisiko Iisalmen kaupunginhallituksessa käsitelty ajatus Ylä-Savon tulevaisuusfoorumista meille yksi yhteinen mahdollisuus?

Kannen kuva: Iisalmen Paloisvuorelle saatiin paikallisten yrittäjien ja Iisalmen kaupungin yhteistyöllä monipuoliseen kuntoiluun sopivat kuntoiluportaat. Menestyksen Portaiksi nimetyt portaat ovat yksi osoitus Iisalmen seudun vahvasta yritysten ja yhteisön välisestä yhteistyön perinteestä. Se on yhteinen aarteemme, jota vaalimme. Tervetuloa Menestyksen Portaisiin!

Omatoimikirjasto lisää aukioloa ja lainausmahdollisuuksia Iisalmen kirjaston lehtilukusali muokataan ensi vuoden alussa omatoimikirjastoksi, josta pääsevät eniten hyötymään kirjaston asiakkaat. Vastaava kirjastonhoitaja Tuija Sirviö-Lappalainen kertoo, että muutos omatoimikirjastoksi tuo uusia palveluja kuntalaisten ulottuville. – Omatoimikirjastona lehtilukusali avautuu aamuisin kello 7 ja suljetaan iltayhdeksältä, kun Kulttuurikeskuksesta muukin toiminta hiljenee, hän sanoo. Lehtiä pääsee lukemaan samalla tavalla kuin ennenkin. Kirjastoon tulee 250 eri aikakauslehteä sekä 50 sanomalehteä. Lisäksi asiakkaiden käytössä on sähköinen sanomalehtipalvelu, jossa on 80 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä. Lehtien lukemisen lisäksi omatoimikirjastossa asiakkaat voivat itse lainata ja palauttaa kirjoja omatoimisesti. Vastaava käytäntö on ollut käytössä lähes kaikissa Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakon kirjastoissa sekä Iisalmessakin kirjaston aukioloaikaan. Iisalmen kirjastossa on nykyisellään kolme itsepalveluautomaattia, ensi vuonna omatoimikirjastoon tulee yksi automaatti lisää. Käytännössä omatoimikirjasto lisää kirjaston aukioloaikaa 30 tunnilla viikossa. Koko kirjasto avataan kello 8 ja suljetaan il-

Kirjastoon tulee 250 eri aikakauslehteä sekä 50 sanomalehteä.

taseitsemältä. Omatoimikirjasto pidentää päivää tunnilla aamusta ja kaksi tuntia illalla. – Myös viikonloppuisin asiakkaat voivat käyttää omatoimikirjastoa. Kun se avataan tuntia aiemmin, se palvelee aiempaa paremmin muun muassa sanomalehtiä lukevia asiakkaita. Omatoimikirjaston toiminta koskee lehtilukusalia, koko kirjastoa ei avata ilman henkilökuntaa. – Omatoimikirjastosta voi nou-

taa omia varauksiaan. Lisäksi sinne tulee hylly, josta voi lainata muun muassa uutuuksia, suosituimpia teoksia sekä juuri palautettuja kirjoja. Uuden omatoimikirjaston käyttäjäksi pääsee, jos omistaa lainaajakortin ja siihen liitetyn pin-koodin. Kortin ja koodin saa kirjastosta etukäteen. – Kortin ja koodin avulla jokainen käyttäjä pääsee kulkemaan ovesta kirjaston muuten ollessa

suljettuna. Myös lainaaminen tapahtuu kortin avulla. Ovikoodin lisäksi kirjastossa on kameravalvonta. Kontrollin ansiosta kirjaston tuotteiden hävikki on lähes nolla.

Lainaaminen itsepalvelutiskiltä on jo tällä hetkellä varsin suosittua Iisalmen kirjastossa. Itsepalvelu on pääsääntöinen palvelutapa aamuisin kello 8-10. – Asiakkaat osaavat hyvin itse-

palvelulainaamisen. Kaikista lainauksista lähes puolet tehdään itsepalvelulaitteella. Iisalmen kirjastossa omatoimikirjaston avaamiseen päädyttiin asiakaspalautteen perusteella. – Kyselyssä tuli esille, että asiakkaat halusivat nimenomaan pitempiä aukioloaikoja. Siihen me pystymme tällä nyt vastaamaan, Sirviö-Lappalainen uskoo. Omatoimikirjastoon saatu aluehallintovirastolta 14 500 euron tuki.

YSIT Oy:n osakeannilla edelläkävijyyttä ja yhteistyötä ICT-palvelutuotantoon Ylä-Savon ICT-Palvelut Oy:n yhtiökokous on päättänyt järjestää osakeannin laajentaakseen omistuspohjaansa ja parantaakseen toimintaedellytyksiään myös tulevaisuudessa. Osakeannilla tavoitellaan myös kuntien välisen yhteistyön lisäämistä sekä edelläkävijyyttä kuntaomisteisten organisaatioiden ICT-palvelutuotannossa. Iisalmen kaupungin talousjohtaja Eeva Suomalainen on tyytyväinen paikallisomisteisen

yhtiön palveluun ja näkee lähellä asiakasta tuotetun palvelun vahvuutena ja mahdollisuutena. – YSIT:n vahvuuksia ovat kuntien ICT-palveluosaaminen sekä asiakaspalvelu, joka tapahtuu lähellä käyttäjiä. Tahtotilana on, että palvelut tuotetaan nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kuntien ja kuntayhtymän omistajuus yhtiössä mahdollistaa tehokkaan omistajaohjauksen. Kunnilla ja kuntayhtymällä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää toimintaa.

Yhtiön toimitusjohtaja Pirjo Juvonen korostaa YSIT:n ja sen asiakkaiden sekä käyttäjien välisen vuoropuhelun ja luottamuksen merkitystä palvelun kehittämisessä. – Olemme saaneet omistaja-asiakkailta, muilta asiakkailta ja loppukäyttäjiltä palautetta, että yhtiö on pystynyt tuottamaan heille laadukkaita palveluita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Juvosen mukaan asiakkaat ovat

pitäneet erityisen tärkeänä sitä, että asiakaspalvelu on tapahtunut lähellä käyttäjiä. – Haluamme jatkossakin olla omistajillemme ja asiakkaillemme lähellä oleva ja luotettava asiantuntija ja kumppani, joka kykenee tarjoamaan asiakkaiden loppukäyttäjille parempia palveluita sujuvan arjen ja toiminnan kehittämisen tueksi.

Ylä-Savon ICT-Palvelut on perustettu vuonna 2011. Nykyisellään yhtiö toimii Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien, Sonkajärven ja Vieremän kuntien sekä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ICT-palvelujen tuottajana. YSIT on edellä mainittujen kuntien sekä SOTE-kuntayhtymän omistama osakeyhtiö.

Yrittäjän apu löytyy kaupungintalolta Iisalmen kaupungintalolla

toimii nykyisin kaiken kattava yrityspalvelu, kun myös kaupungin omistaman Teollisuuskylä Oy:n henkilöstö toimii samoissa tiloissa muiden elinvoimapalveluiden kanssa. Tehtävänjako on selvä: kaupungin yritysasiantuntijat auttavat pääosin pieniä ja aloittavia yrityksiä, Teollisuuskylän asiakkaat ovat nimensä mukaisesti ennen kaikkea tuotannollisia teollisuusyrityksiä. Kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen kertoo, että samoissa tiloissa toimiminen antaa paljon uusia mahdollisuuksia. – Yritysasiantuntijat katsovat asioita hieman eri näkökulmista, joten he täydentävät toisiaan. Palvelusektorilta voi löytyä ideoita teollisuusyrityksiin ja toisinpäin, Savolainen kertoo. Yritysasiantuntijoiden työsarkaa on aloittavien yrittäjien neuvonta ja olemassa olevien yritysten neuvonta kasvusuunnitelmiin sekä erilaisiin rahoituksiin liittyvissä kysymyksissä. – Sen lisäksi Teollisuuskylän yritysasiantuntijat auttavat omia asiakkaitaan muun muassa kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Myös tilaratkaisut ovat usein keskustelun aiheena. Vaikka toimialat eroavat hieman toisistaan, on toiminta hyvin samanlaista. – Ei ole niin pientä tai niin suurta asiaa, etteikö meiltä siihen apua voisi kysyä. Apu löytyy Teollisuus-

kylän tai kaupungin omilta yritysasiantuntijoilta ja kumppaniverkostoltamme, Savolainen sanoo.

Iisalmessa on tänä vuonna perustettu jo noin 60 uutta yritystä. Yritysasiantuntija Virpi Murtolan mukaan tunnusomaista on, että uusien yritysten joukossa reilusti yli puolet on toiminimiyrittäjiä. – Esimerkiksi koneurakoinnissa on näkyvissä omien, yhden hengen yritysten perustaminen. Aikaisemmin toisen palkkalistoille olleet työntekijät ovat perustaneet ahkerasti omia yrityksiä, Murtola kertoo. Toinen trendi uusien yritysten joukossa ovat sivutoimiyrittäjät: henkilöt, jotka oman palkkatyön ohella toimivat vapaa-ajallaan yrittäjinä. – Sivutoimiyrittäjät voivat kehittyä ajan kanssa kokoaikaisiksi yrittäjiksi, mutta sivutoimiyrittäjyys on yksi keino kokeilla yrittäjyyttä ja oman liikeidean toimivuutta, Murtola kertoo. Kaupungin yritysasiantuntijoiden pakeilla käy vuosittain noin 250 yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa. Näistä noin viisi prosenttia on ollut Iisalmessa asuvia ulkomaalaisia, jotka haluaisivat perustaa oman yrityksen. Maahanmuuttajien määrään nähden aktiivisuus on siis yli kaksinkertainen muuhun väestöön nähden. Yrittäjien auttaminen lähtee usein pienestä asiasta, mutta voi

Maksutonta neuvontaa kaikissa yrittäjyyden vaiheissa – myös jo yrittäjyydestä haaveillessa.

Iisalmen elinkeinojohtaja Terho Savolainen ja yritysasiantuntija Virpi Murtola sekä Teollisuuskylä Oy:n yritysasiantuntija Asko Kettunen ja projektipäällikkö Sulevi Komulainen tarjoavat yrityspalveluja kaupungintalolla. johtaa suuriinkin kokonaisuuksiin. – Autamme mielellämme liiketoimintasuunnitelmassa, rahoituskanavien etsimisessä ja rahoitushakemusten teossa. Yksi iso apu monille aloittaville yrittäjille on starttiraha, jota yritysasiantuntijoiden avulla voi hakea. Ylä-Savon alueella myös Kiuruvedellä on mahdollisuus antaa starttirahalausuntoja, mutta Iisalmen yritysasiantuntijat auttavat tarvittaessa muiden naapurikuntien yrittäjiä starttirahan haussa. – Kun yrittäjät hakevat apua jo yrityksen perustamisvaiheessa, syntyy meille helposti pitkiä asiakassuhteita. Kun

Yksi iso apu monille aloittaville yrittäjille on starttiraha, jota yritysasiantuntijoiden avulla voi hakea. tunnemme yrittäjän taustan, on myöhemmässä vaiheessa asiointi vaivattomampaa. Murtola korostaa, että yritysasiantuntijoiden apua kannattaa mieluummin pyytää liian aikaisin kuin liian myöhään. – Hankalin tilanne on, että meidän neuvoa kysytään etenkin ongelmatilanteissa liian myöhään. Mitä aiemmin ongelmiin puututaan, sen helpommin ne

ovat vielä ratkaistavissa. Onneksi yrittäjät osaavat ja uskaltavat avoimesti kysyä neuvoa. Myös yrittäjyydestä kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä. – On paljon yrittäjiä, jotka voivat myydä yrityksensä, jos halukas ostaja löytyy. Se on erittäin joustava tapa siirtyä yrittäjäksi ja valmiilla konseptilla ja asiakaskunnalla yritystoiminta on nopeasti käynnissä, Murtola vihjaa.

Koulurakentaminen vauhtiin ensi syksynä Iisalmen kaupungin lähivuosien suuret investoinnit lähtevät liikkeelle ensi keväänä. Eikä kyse ole mistään pikkuhommasta, sillä kevään suunnittelun jälkeen lähes samanaikaisesti syksyllä alkavat Runnin, Hernejärven ja Mansikkaniemen koulujen rakentamiset. Kaupungin vt. toimialajohtaja Kari Nissinen kertoo, että rakentamiset ajoittuvat samaan aikaan, koska Runnin ja Hernejärven hankkeet viivästyivät. – Kyläkoulut toteutetaan nyt niin, että rakennusurakka jaetaan eri osiin. Suunnittelu kipailutetaan ensin ja rakennusurakointi ensi keväänä. Runnilla päästään ra-

kentamaan ensi syksynä, Nissinen sanoo. Mansikkaniemen uuden koulun rakentamiseen on tarkoitus päästä niinikään vuoden kuluttua. – Jotta aikataulussa pysytään, kaavamuutos pitäisi olla valtuuston käsittelyssä loppuvuodesta tai viimeistään heti ensi vuoden alussa. Paikaksi on valikoitumassa Mansikkaniemellä Ouluntien pohjoispuolella ja vanhan viitostien länsipuolella oleva tontti. Asemakaava-arkkitehti Hannele Kelavuori kertoo, että koulu Mansikkaniemellä lisäisi alueen ympärivuotista ja julkista käyttöä ja alueen vahva historia tu-

kisi koulun opetussuunnitelmaa. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla suhteessa ympäröiviin asuinalueisiin ja olemassa olevaan tieverkkoon. – Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna uusi koulu voisi täydentää Mansikkaniemen arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, hän sanoo.

Mansikkaniemen suunnitteluajankohta on aikataulutettu ensi vuoden kevättalvelle, varsinainen rakentaminen voisi ilman viivästyksiä alkaa ensi syksynä. Samaan aikaan ensi vuoden puolella on ajankohtainen myös Kilpijärven koulun rakentaminen. Sielläkin on tarkoitus lyödä kuokka maahan vuoden 2019 aikana.

Mansikkaniemen koulu tullaan Nissisen mukaan todennäköisesti toteuttamaan perinteisenä jaettuna urakkana. Lopullinen päätös toteutusmuodosta saadaan hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viimeistään joulukuussa.

Eikä rakentaminen pelkkiin kouluihin jää. Teknisen lautakunnan investointisuunnitelmassa samaan syssyyn on suunniteltu myös uuden päiväkodin rakentaminen, sillä sen tulisi olla valmis vuona 2021. Sijanniksi oli alun perin ehdolla

Tähtiniemi, mutta nyt alustavissa kartoituksissa sen rinnalle on otettu myös muita mahdollisia sijaintipaikkoja. Vuonna 2020 samaan aikaan uuden päiväkodin rakentamisen kanssa on tarkoitus aloittaa myös uuden uimahallin rakentaminen, jos valtionosuus myönnetään vuonna 2020. – Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat aikataulussa, vuoteen 2021 mennessä uusiutuvat Runnin, Hernejärven, Mansikkaniemen ja Kilpijärven koulut sekä uusi päiväkoti. – Uimahalli on niin iso kohde, että se valmistuisi vasta 2022, Nissinen jatkaa.

Simpukka on tutkittu lattiasta kattoon ja vähän syvemmältäkin Päiväkoti Simpukka Iisalmen Parkatilla otettiin uudelleen käyttöön lokakuun alussa, jolloin vuoden mittainen evakkotaival päättyi. Suljettuna ollutta päiväkotia remontoitiin kesän ja alkusyksyn aikana pinnalta ja pinnan alta. Työmaan sisäilmavalvojana toiminut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen sanoo, että kaikki havaitut epäkohdat ovat nyt kunnossa. – Ulkoseinärakenteisiin tehtiin sisäpuolelle sekä ulkopuolelle rakenneavauksia ja materiaalimikrobinäytteitä otettiin ulkoseinän lämmöneristeistä. Lisäksi mitattiin ulkoseinän puurakenteiden kosteuksia. Rakenteet todettiin kuiviksi. Rakennus ei ole ”mätä” – vaikka sosiaalisessa mediassa on näin vihjailtu. – Betonilattian kosteudet mitattiin sekä pintamateriaalista tutkittiin mm. kaasumaiset yhdisteet – tutkimuksissa ei havaittu poikkeavia pitoisuuksia tai kosteuksia. Vuonna 2014 valmistunut rakennus oli pitkään suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennusta tutkittiin pitkään ja lopulta kaupunki neuvotteli rakennusurakoitsijan kanssa siitä, kuka korjauskustannuksista vastaa. Rakennuksen epäpuhdas sisäilma ja muut rakenteelliset

ja tasapainotettua. Simpukan päiväkodilla myös ihmeteltiin eteistilassa olevaa outoa hajua, joka kohdistui tilan väliseinässä olevaan palopostiin. – Paloposti ja sen ympäröivät seinärakenteet tutkittiin. Tässä korjauksessa uusittiin paloposti sekä tiiliseinät.

FCG:n rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen sanoo, että Simpukassa on tehty kaikki mahdolliset korjaukset. ongelmat olivat Rokkosen mukaan monien asioiden summa. Niille ei löytynyt vain yhtä selittävää tekijää. Rokkonen sanoo, että rakennusaikaisella sadesuojalla ja kosteudenhallinnalla olisi ehkä voitu estää jotain, mutta kaikkia tutkimuksissa havaittuja vikoja sekään ei olisi pelastanut. – Osa korjatuista kohteista oli sellaisia, ettei niitä voinut rakennusvaiheessa vielä ennakoida. Rakennuksessa oli teknisesti haastavia yksityiskohtia, mutta ei kukaan voi etukäteen tietää, että juuri

tässä kohteessa ne eivät toimi. – Mutta se on varmaa, että seinät eivät ole lahoja eikä esimerkiksi villat ole märkiä, vaikka niinkin on taidettu jossain väittää.

Suurimmat muutokset ja korjaukset tehtiin päiväkodin ilmanvaihtoon sekä sisäpihan korkean betonisokkelin sisäpuolisiin rakenneosiin. – Sisäpihan puoleisen korkean betonisokkelin sisäpuolelta poistettiin ulkoseinän alaosasta kipsilevytys ja betonin

sisäpinta puhdistettiin puhtaalle betonikivelle saakka. Rokkonen kertoo, että koko rakennuksen ulkoseinän, perustuksen, alapohjan sekä ikkunoiden karmin ja ulkoseinän rakenneliittymät tiivistettiin uudestaan. Rakenneliittymissä havaittiin puutteita. – Rakennuksen tiiveys saatiin parannettua entisestään ja lisäksi sisäilmaan vaikuttava ilmanvaihto tehostettua

Rakennukset ovat Rokkosen mukaan monen tekijän yhteistyön tulos, johon vaikuttavat mm. tilaaja, käyttäjä, pääsuunnittelija, talotekniikan suunnittelijat ja urakoitsijat. Jokaisella on oma näkemys eri yksityiskohtiin. – Rakennuksen on sovelluttava ympäristöön ja sen on edustettava hyvää arkkitehtuuria. Tilaaja ja erityisesti käyttäjä toivovat hyvää toiminnallisuutta. On otettava huomioon laatutekijät ja eri materiaalien päästöluokitukset sekä pintojen helppohoidettavuus. Toimivan ja kauniin rakennuksen rakentaminen ei aina ole helppoa. Rokkonen harmittelee, että yleensä suunnittelussa ja rakentamisessa on edelleen liian kiire. – Rakennushanke on joukkuelaji, missä jokaisella projektiin osallistuvalla on tärkeä rooli ja kaikilla osapuolilla yhteinen tavoite: terveellinen ja turvallinen rakennus.

Varhaiskasvatuksessa eletään ihmeellisiä vuosia Päiväkoti Simpukassa on lähdetty uusille urille ja kokeiltu parissa ryhmässä uutta ryhmänhallintamenetelmää. Tulevan talven aikana samaa menetelmää laajennetaan pikku hiljaa muihinkin päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon. Iisalmelaiset lastentarhanopettaja Jaana Puurtinen ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Päivi Hiltunen ovat käyneet jo kolme vuotta sitten koulutuksen Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallintamenetelmään. Syyskuussa he kävivät menetelmän ryhmänohjaajakoulutuksen ja alkavat pian kouluttaa menetelmää 16 muulle iisalmelaiselle varhaiskasvatuksen ammattilaiselle. Käytännössä menetelmää aletaan käyttää lapsiryhmissä jo koulutuksen aikana. Kyseessä on menetelmä, jossa edetään positiivisuuden ja iloisen oppimisen avulla. Tärkeää on myös hyvän ja luottamuksellisen suhteen luominen lapseen ja hänen huoltajiinsa.

– Positiivisen palautteen antaminen on isossa roolissa. Käytännössä jokaiselle lapselle pyritään päivittäin antamaan mahdollisimman paljon positiivista palautetta, Jaana Puurtinen kertoo.

Positiivisen palautteen lisäksi käytetään erilaisia palkitsemisjärjestelmiä. Tällöin mietitään tarpeeksi saavutettavissa oleva tavoite , jotta lapsi tai lapsiryhmä pystyy saavuttamaan tavoitteen. Asiat, joista palkitaan, voivat olla ryhmälle yhteisiä tai henkilökohtaisia. Jos esimerkiksi ryhmä onnistuu istumaan aamukokouksen ajan paikoillaan, siitä voidaan palkita koko ryhmä, jos lasten kanssa näin on sovittu. – Tai jos joku lapsi, jolla on haasteita pukemisessa, saa itse hansikkaan käteen tai vaatteet päälle, siitäkin voidaan palkita, Hiltunen jatkaa. Olennaista on runsas positiivinen palaute toivotusta käytöksestä lapsiryhmässä. Aikuisen antamat ohjeet ja käskyt muotoillaan myönteisiksi

Käytännössä jokaiselle lapselle pyritään päivittäin antamaan mahdollisimman paljon positiivista palautetta.

Positiivinen palaute rohkaisee muitakin lapsia toimimaan toivotulla tavalla ja jopa ansaitsemaan pisteitä tai tarroja, joita onnistumisista voidaan jakaa. toimintaohjeiksi, jolloin lasten on niitä helpompi noudattaa. Tarvittaessa sopivaa käytöstä mallinnetaan ja harjoitellaan lasten kanssa, jolloin lapsilla on riittävät taidot toimia toivotulla tavalla. Näin varhaiskasvattajat mahdollistavat ennakoivasti jokaiselle lapselle onnistumisen kokemuksia päiväkotipäivän aikana. Jos lapsista joku hakee huomiota sopimattomalla tavalla, häntä ei kielletä, vaan mahdollisuuksien mukaan jätetään häiritsevä käytös huomiotta tai kielto käännetään positiivisemmaksi esim. ”älä pyöri” sanotaankin ”istu omalla paikallasi”. – Voimme ehkä kääntää hänelle hetkeksi selän. Kun hän ei saa kaipaamaansa huomiota, toiminta rauhoittuu. Silloin otamme hänet mukaan positiivisen palautteen kanssa, esimerkiksi sanoen, että sinäpäs osallistut hienosti, Puurtinen kuvailee.

Positiivinen palaute rohkaisee muitakin lapsia toimimaan toivotulla tavalla ja jopa ansaitsemaan pisteitä tai tarroja, joita onnistumisista voidaan jakaa. Kun pisteitä tai tarroja on kerätty sovittu määrä, voi lapsi tai lapsiryhmä saada isomman palkinnon, vaikkapa eväsretken metsään. Palkinnon päättämiseen osallistuu myös lapsi tai koko lapsiryhmä. Tällöin palkinto on tarpeeksi motivoiva. – Positiivinen palaute pyritään aina antamaan henkilökohtaisesti nimellä ja sitä annetaan mieluummin aivan liian paljon kuin liian vähän. On tärkeää, että kerrotaan lapselle myös, mistä kehutaan. Positiivisuus muuttaa

Tärkeää on hyvä ja luottamukselllinen suhde lapseen.

koko ilmapiirin ja työyhteisön iloisemmaksi, Puurtinen kertoo. Menetelmä voi ulottua myös kotiin asti. Mikäli lapsi onnistuu hyvin tai saavuttaa jonkun tavoitteen, hänelle voidaan antaa siitä paperinen erityistunnustus kotiin vietäväksi. Näin positiivinen viesti lapsen onnistumisesta kulkeutuu kotiin saakka. Lasten keskuudessa on sijaa myös kritiikille, mutta sen lapset antavat itse. Esimerkiksi ryhmältä voidaan kysyä, ovatko he onnistuneet annetussa tehtävässä. Tehtävä voi olla esimerkiksi se, että kuunnellaan ja katsotaan tarkasti sovittu aika ja pysytään omalla paikalla. Mikäli ryhmä omasta mielestään onnistuu, se nostaa peukun ylös. – Niinkin on käynyt, että ryhmän lapset ovat itse huomanneet, että sovitut asiat eivät toteutuneet ja kääntäneet peukun alas, Puurtinen kertoo. Kun peukku menee alas, silloinkaan ei syyllisiä etsitä. Tilanne vain todetaan, ja ensi kerralla kokeillaan uudelleen. Aina on uusi mahdollisuus onnistua ja saada palkinto.

Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallintamenetelmä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. Alunperin se on tarkoitettu 3-12 vuotiaille käytöshäiriöisille lapsille, mutta se toimii kaikkien ryhmien kanssa. Iisalmessa menetelmää jalkautetaan ensivaiheessa 3-6-vuotiaiden varhaiskasvatusryhmiin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Seuraavaksi on mahdollista laajentaa menetelmää myös alakouluihin. Iisalmelaiset Puurtinen ja Hiltunen ovat saaneet oman ryhmänohjaajakoulutuksensa Helsingissä ja he ovat pätevöityneet kouluttamaan lisää menetelmän osaajia. Iisalmen varhaiskasvatuspalvelu pääsi mukaan koulutukseen, kun valtakunnalliseen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan liittyen Kasvun tuki -hanke tarjosi Pohjois-Savolle Ihmeelliset vuodet –ryhmänhallintamenetelmän ryhmänohjaajan koulutuspaikkoja. Ihmeelliset vuodet –ryhmänhallintamenetelmä on yksi vahvan tai kohtalaisen näytön saaneista työmenetelmistä, joihin koulutetaan työntekijöitä maakunnissa 2017-2018 osana LAPE-kärkihanketta, jota koordinoivat STM ja OKM.

Juhani Ahon koulun koulun liikunnanopettaja Tommi Lehto uskoo, että teknologiasta opn hyötyä koululiikunnassa. Esimerkiksi oppilaiden sykkeitä voi seurata taululta ja asettaa jokaiselle omat tavoitteet oman fyysisen kunnon mukaisesti.

Sykkeet seurannassa ja tabletit omissa käsissä Iisalmen koulujen digiloikka etenee harppauksin. Kaupunki tunnetaan runsaasta ja laadukkaasta opetuksesta jo ennestään, mutta viimeaikoina iisalmelaisten maine on kasvanut myös teknologian käyttäjinä. Olvi-säätiön ja kauppaneuvos A.E. Aminoﬃn rahaston yhteislahjoituksen avulla Iisalmi on teknologian käytössä jo maan kärkipäässä. Tuoreimpana osoituksena siitä ovat digitutorit, joita Iisalmessa on kolme. Yksi digitutor on Susanna Kartimo-Kröger. Hänen lisäkseen alakouluissa toisena digitutorina toimii Tiina Kauppinen, lisäksi yläkoulussa tutoroi Ilpo Lintula. – Me digitutorit olemme opettajien tukena uusien laitteiden käytössä ja opetuksessa. Lisäksi olemme tunneilla apuna, joten opetustilanne on tehokkaampi, kun on kaksi opettajaa, Kartimo-Kröger kertoo. Viime syksynä saadun lahjoituksen ansiosta kaikilla Iisalmen koululaisilla on pian digilaitteet käytössään, joko tabletit tai kannettavat tietokoneet. Kun vielä ensi vuonna nelosluokkalaiset

Viime syksynä saadun lahjoituksen ansiosta kaikilla Iisalmen koululaisilla on pian digilaitteet käytössään, joko tabletit tai kannettavat tietokoneet. ja ysit saavat laitteet, on ne sen jälkeen kaikilla. Oppilaiden laitteita päästään hyödyntämään tehokkaasti, kun vielä opettajatkin saavat omat laitteet. Lokakuun alussa opettajat kävivät jo työpajoissa tutustumassa erilaisiin lisävarusteisiin ja ohjelmiin, joiden avulla älylaitteita voidaan käyttää hyödyksi opetuksessa.

Juhani Ahon koulun liikunnanopettaja Tommi Lehto on käyttänyt teknisiä laitteita hyödyksi opetustilanteissa jo pitkään. Esimerkiksi uintiopetuksessa hän kuvaa oppilaan uintia vedenalaisella kameralla. Suorituksen jälkeen oppilas näkee videolta, mitä tekniikassa voi parantaa. Lisäksi useissa koulussa opettajilla on käytössään Seppo-sovellus, minkä avulla älylaitteita

ja liikuntaa voi yhdistää. – Kartta ja rastit näkyvät kännykässä, ja rastitehtävät aktivoituvat, kun oppilas on riittävän lähellä rastia. Tehtäviin vastataan kännykällä, Lehto kertoo. Liikunnan opetuksessa myös sykemittarien käyttö luo lisää mahdollisuuksia. Sykettä seuraamalla jokainen oppilas voi liikkua niin, että fyysinen kuormitus on samanlainen. – Hyväkuntoinen voi tehdä kovemmalla tahdilla ja heikompikuntoinen vähän rauhallisemmin, jotta molempien syke on samalla tasolla. Näin myös rasitus ja liikunnan hyöty on molemmille sama, Lehto selvittää.

Jossain yhteyksissä on kritisoitu tablettien antamista koululaisille. Lehdon

mielestä älylaitteeet voivat myös aktivoida nuoria. – Älylaitteet eivät suinkaan vähennä liikkumista, jos niitä käytetään fiksusti. Ne voivat lisätä oppilaiden motivaatiota, Lehto uskoo. Esimerkiksi lentopalloa pelatessa osa joukkueesta voi vaihtopenkillä ollessaan kerätä joukkueelle lisäpisteitä kerryttämällä sykemittariin lisää sykettä. – Se motivoi koko joukkuetta. Luistelutunnilla olemme mitanneet pistoolitutkalla luistelunopeutta ja oppilaat ovat innostuneet luistelemaan kovempaa vauhtia. Mittaaminen harkitusti voi myös motivoida, Lehto kertoo. Sykemittareista voi olla myös muuta hyötyä. Kun eräällä oppilaalla syke oli jatkuvasti liian korkea, asiaa tutkittiin ja häneltä löytyi sydänvika, joka nyt on hoidossa. Iisalmessa sykemittareita, aktiivisuusrannekkeita ja muita teknisiä apuvälineitä on hankit-

tu vähin erin. Kun kaikilla ei ole omia, laitteet kiertävät kouluilla.

Tommi Lehto on esitellyt teknologiaa eri paikkakunnilla ja havainnut, että Iisalmi on monissa asioissa maan kärkipäässä. – Aina pitää muistaa, että tekniset apuvälineet ovat apuvälineitä. Niiden käyttöön ottaminen ei saa viedä aikaa varsinaiselta liikunnalta. Lehto kuitenkin rohkaisee niiden käyttämiseen. Hän oli yhdessä Jari Hiltusen kanssa mukana opetushallituksen aktiivisuushankkeessa, jossa selvitettiin, kuinka teknologiaa voi hyödyntää liikunnanopetuksessa. – Uudessa opetussuunnitelmassa teknologian hyödyntäminen on nyt mukana. Se motivoi ja parhaimmillaan koukuttaa oppilaat liikkumaan. Ja kun koulussa opetellaan, kotona voi jatkaa liikkumista älylaitteiden avulla. Lehto kannustaa.

Future Savon työnä Savon vetovoimaisuuden tulevaisuus Neljällä Pohjois-Savon talousalueella elinvoimaisuuden eteen ponnisteleva Future Savo –hanke tavoittelee maakuntaan vetovoimaisuuden lisäksi myös pitovoimaa – sitä, että kerran Savoon muuttaneet asukkaat myös pysyisivät Savossa. Iisalmen kaupungin hallinnoimassa hankkeessa työskennellään neljällä paikkakunnalla: Iisalmen lisäksi omat projektipäälliköt ovat Kuopiossa, Varkaudessa sekä Suonenjoella. Kaikilla alueilla tärkeimpänä tavoitteena on osaavan työvoiman saanti alueen yrityksiin. – Osaavien työntekijöiden puute vaivaa kaikkialla, sanoo projektijohtaja Paula Zacharov. Työpaikkojen lisäksi muuttajia houkutellaan Savoon asuinympäristön erinomaisuudella. Zacharov korostaa, että Savossa on paljon sellaista, mitä kasvukeskuksista ei löydy. Ylä-Savon alueella projektipäällikkönä työskentelevä Jukka Vattukallio kertoo, että osaajia haetaan kasvukeskusten lisäksi myös laajemmalta alueelta. – Itärajan takana on paljon osaa-

Työpaikkojen lisäksi muuttajia houkutellaan Savoon asuinympäristön erinomaisuudella. vaa työvoimaa, joka voisi hyvinkin innostua muuttamaan töihin Ylä-Savoon. Täällä on turvallista ja puhdasta, lisäksi luonto on lähellä, hän sanoo.

Luonnonläheisyyden, lyhyiden välimatkojen ja puhtaan ilman ohella tärkeintä uusille asukkaille on luonnollisesti työ. Zacharov kertoo, että varsinkin niin sanottujen puolisotyöpaikkojen löytyminen on avainasemassa. – Jos esimerkiksi Vieremälle tulee insinööri töihin, hänen opettajamiehelleen pitäisi myös löytyä työpaikka tältä alueelta, että koko perhe innostuisi muuttamaan. Yksi uusi idea puolisotyöpaikkojen kartoittamisessa ja löytämisessa on HR-rinki. Saman pöydän ääreen kootaan henkilöstöpäälliköitä kunnalliselta ja yksityiseltä sektorilta. – Jos perheessä vaimo työskentelee yrityksessä, mies voi löytää

työn julkiselta sektorilta tai toisinpäin. Näitä työpaikkoja pitää haravoida mahdollisimman tehokkaasti. Zacharov kertoo, että idea HR-ringin perustamisesta on tullut Ponssen Paula Oksmanilta. Kuluvan vuoden aikana Iisalmen kaupungin henkilöstöhallinto on edistänyt seudun HR-yhteistyötä, ja nyt kokonaisuus on siirtynyt Future Savo -hankkeelle. – Mitä isommaksi rinki kasvaa, sitä helpommin sen avulla voi löytyä piilossa olevia tai muuten ohimeneviä työpaikkoja. Jos tämä toimii, tätä toimintamallia voidaan laajentaa Savon alueelle.

Elokuussa työnsä aloittanut henkilökunta, johon Zacharovin ja Vattukallion ohella Iisalmessa kuuluu hanketyöntekijä Henri Huttunen, on alkukuukausien aikana perehtynyt maakunnan yrityskenttään, tutustunut sidos-

ryhmiin ja suunnitellut tulevaa toimintaansa. Varsinainen markkinointityö alkaa ensi vuoden puolella. Potentiaalisimpia kohderyhmiä ovat Savosta kotoisin olevat mahdolliset paluumuuttajat, Savon oppilaitoksissa opiskelevat sekä vuokra- ja kausityöntekijät. – Perinteisen mainonnan lisäksi käytämme uusia keinoja sekä kierrämme eri paikkakunnilla yhdessä yritysten kanssa. Iisalmi teki markkinointi-iskun viime keväänä Helsingin Narinkkatorille. Jatkossa samanlaisia tempauksia on tarkoitus tehdä eri puolille maata. – Oulun suunta ja Kainuu sekä Lappi ovat myös luonnollisia suuntia, mistä tänne on helppo tulla, Zacharov sanoo. Markkinointitapahtumissa tuodaan esille ennen kaikkea yritysten työvoimatarpeita, mutta myös asuinympäristöjä. – Yritysten ehdoilla mennään

ja yritykset ovat pääosissa, mutta samalla tuomme esille Savoa asumisympäristönä jo olemassa olevilla markkinointiteemoilla.

Tällä hetkellä vetovoimahankkeen työntekijät kokoavat alueellisia työryhmiä, jotka koostuvat yrittäjistä sekä kuntien ja eri sidosryhmien edustajista. – Näillä työryhmillä saadaan alueen parhaat resurssit käyttöön. Laajan osaamisen avulla pyritään tuomaan laajempaa näkemystä ideointiin, Zacharov kertoo. Kun hanketyöntekijöiden taustat ovat yrityselämässä, hankkeessa on tarkoitus edetä käytännönläheisesti. – Seudullisen työryhmän ja erilaisten pilottien kautta kehitämme uudenlaisia toimintamalleja, joilla saadaan paras tulos aikaiseksi. Ja tietenkin parhaista käytännöistä otetaan hyöty pitkälle tulevaisuuteen, Vattukallio sanoo.

Saman pöydän ääreen kootaan henkilöstöpäälliköitä kunnalliselta ja yksityiseltä sektorilta.

Jukka Vattukallio ja Paula Zacharov työskentelevät Ylä-Savon vetovoimasuuden puolesta.

Vartissa vaikka minne

Kauas on yleensä pitkä matka, – Kun meillä konsertoivat Lenmutta Iisalmessa sekään ei tunnu ni-Kalle Taipale, Iiro Rantala, pitävän paikkaansa. Iisalmen kau- Severi Pyysalo ja monet muut punginjohtaja Jarmo Ronkainen saman tason huiput monta kerjaksaa ihmetellä Iisalmen ja Ylä-Sa- taa vuodessa, on tämä aika uskovon lyhyitä välimatkoja. matonta. Tammikuussa on oman – Jos vaikka mietitään Iisalmen Jazzfestivaalikin! kauimmaisia kyliä, niin kyllä sielIisalmea on aikoinaan markkitäkin ajetaan keskustaan likimain noitu sloganilla “Ihmisen kokoivarttitunnissa. Samoin Iisalmesta nen kaupunki” – Se pitää hyvin paikkansa. Sopääsee Vieremälle, Sonkajärvelle ja Lapinlahdelle tealueellamme niinikään vartti- Kodin ei tarvitse asuu 40 000 ihtunnissa. mistä ja kaikki Lyhyet välimat- olla jäähallin tai ovat lähes vartkat ovat Ronkai- kulttuurikeskuktitunnin päässä sen mielestä tärkaikista palvesen nurkalla, jotkeitä asioita niin luista ja todella työssäkäynnin ta harrastamaan monipuolisesta kuin harrastus- pääsee. harrastustarjontenkin vuoksi. nasta. Iisalmi on – Ylä-Savo toimii erinomaisesti selvästi kokoaan suurempi kauyhtenäisenä työssäkäyntialueena, punki. Musiikin lisäksi Ronkainen maikun etäisyydet ovat näin lyhyet. Työ voi hyvinkin olla naapurikun- nitsee vapaa-ajanviettomahdolnassa ja koti toisessa. lisuuksina muun muassa neljä Työmatkojen lisäksi lyhyitä vä- teatteria, kansanlaisopiston, erinlimatkoja arvostetaan myös har- omaiset liikuntamahdollisuudet ja rastuksesta toiseen kulkevissa tunnetut urheiluseurat. – Esimerkiksi Peli-Karhujen melapsiperheissä. Kodin ei tarvitse olla jäähallin tai kulttuurikeskuk- nestys ja merkitys Iisalmelle on sen nurkalla, jotta harrastamaan isompi kuin arvataan. pääsee. – Olen omien poikieni harras- Ympäröivän Ylä-Savon asuktuksissa usein mukana jalkapal- kaille Iisalmi tarjoaa erinomaiset lokentällä, ja sinne vanhemmat asumispalvelut, joita muun muastuovat poikia eri puolilta kaupun- sa Future Savo –hankkeessa nyt kia. Matka harjoituksiin kestää maakunnallisesharvoin puolta tuntia. ti tuodaan esille. Esimerkiksi luRonkainen on asunut suurem- Ronkaisen mukion käyneiden millakin paikkakunnilla ja huo- kaan Iisalmella mannut, että usein työmatka ve- ja Ylä-Savolla on nuorten mielestä nyy. Siksi lyhyet välimatkat ovat hankkeessa iso on hienoa pääsarjen luksusta. rooli. – On paljon mielekkäämpää – Mielikuvissa tä suureen maakäyttää aikaa perheen kanssa Ylä-Savon kaltai- ilmaan kokeileolemiseen tai harrastuksiin kuin set alueet hätyömatkan ajamiseen. viävät yliopis- maan siipiä. Se on Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen on mielissään lyhyistä välimatkoista. Työpaikalle ja harrastuksiin on Ylä-Savossa lyhyt matka. tokaupungeille. ihan normaalia. Vuonna 2013 Iisalmen kaupun- Esimerkiksi lukiginjohtajana aloittanut Ronkainen on käyneiden nuorten mielestä kehuu estoitta Iisalmen harras- on hienoa päästä suureen maa- että yrityksissä tarvitaan insinööre- Tällä hetkellä Ylä-Savossa on poikkeuksellisella alueella elämme tusmahdollisuuksia sekä muita ilmaan kokeilemaan siipiä. Se on jä ja suunnittelijoita sekä monien imua. Erinomainen veturi alueelle ja asumme. vapaa-ajan palveluja. muidenkin alojen ammattilaisia. on Ponsse, joka on pitkin syksyä ihan normaalia. – Työpaikkojen lisäksi meillä on – Meidän mahdollisuudet ja tarRonkainen ymmärtää nuorten – Perinteisen hitsaustekniikan ollut positiivisesti esillä valtakun- erinomaiset vapaa-ajan harrasjontamme ovat aivan huikeita ny- tilanteen, sillä jatko-opiskeluihin hallitseminen ei näissä meidän nallisesti. tusmahdollisuudet ilman isojen kyään. Meillä on ihan samanlaiset Iisalmesta on lähdettävä isommil- metallialan yrityksissä enää aina Ronkainen uskoo, että jokainen kaupunkien ruuhkia ja välimatkoja. ja monin paikoin jopa paremmat le paikkakunnille. Kyse onkin siitä, riitä. Nykyteknologiassa ja nyky- yläsavolainen ja iisalmelainen on Ronkainen vakuuttaa, että tonttemahdollisuudet kuin isommissa kuinka heidät ja monet muut saa- aikaisessa metallialan yrityksessä ylpeä kotiseudun yrityksistä. ja Iisalmesta ja Ylä-Savosta löytyy. yliopistokaupungissa. daan opiskelujen jälkeen muutta- työ tehdään koneilla ja roboteilla. – Kun Ponssella ja Olvilla ja muil- Asumisen olosuhteet ovat erinRonkainen kehuu muun muassa maan takaisin Iisalmeen. Sellaisia osaajia täällä tarvitaan. la alueen kärkiyrityksillä menee omaiset ja työpaikkoja on tarjoliisalmelaislähtöisen Timo HirvoYlä-Savon alueella on jatkuvasti Yksi ammattiryhmä, josta Ylä-Sa- hyvin, olemme aina niistä ylpeitä. la. Turhaan Iisalmi ei ole ottanut sen pyörittämän Koko Jazz Klubin tarjolla töitä metalli- ja teknologia- vossa alkaa kohta olla osaajien Yritysten menestymisellä on iso tavoitteekseen olla Suomen houtoimintaa. teollisuudessa. Ronkainen tietää, puutetta, ovat myös kaupallisen henkinen vaikutus koko alueelle. kuttelevin seutukaupunki vuonalan osaajat, jotka hallitsevat hyIhmiset usein turtuvat vallitseviin na 2030. Kun meillä konsertoivat Lenni-Kalle olosuhteisiin eivätkä aina hoksaa – Mutta väkiluku ei lähde hetvin vieraita kieliä. – Yläsavolaisissa yrityksissä vien- kehua sitä, mikä meillä on hyvin. kessä nousuun. Muuttopäätös Taipale, Iiro Rantala, Severi Pyysalo ja ti on vahvaa. Vaikka puhutaan Siksi on hyvä, että Etelä-Suomes- on aina iso päätös, hän sanoo. monet muut saman tason huiput monta metallialan yrityksistä, tarvetta sa ja muualla huomataan, kuinka on esimerkiksi kielitaitoisille trakertaa vuodessa, on tämä aika uskomadenomeille, Ronkainen sanoo.

tonta. Tammikuussa on oman Jazzfestivaalikin!

Näyttely onnistui yhdessä Viime kesänä Pohjolankadun Koivukujalla järjestetty taidenäyttely oli erinomainen jatko edelliskesän näyttelylle. Yksityisin voimin järjestetty tapahtuma houkutteli paikalle tuhansia kävijöitä, mutta näyttelyä järjestäneet Mari Kekäläinen ja Kari Angeria pitävät tärkeimpänä asiana yhteisöllisyyttä, joka tapahtuman ylle virisi. – Mukaan lähteneet taiteilijat ansaitsevat suuret kiitokset. Samoin yhteistyökumppanit ja kaupungin kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Sanna Marin, Kekäläinen sanoo. Yhteisöllisyyden lisäksi toinen tärkeä saavutus viime vuoden näyttelyssä oli sen järjestäminen. – Jos viime kesänä näyttelyä ei olisi ollut, taideinnostus Pohjolankadun näyttelyä kohtaan olisi saattanut välivuoden aikana hiipua. Nyt kiinnostus säilyi ja ehkä jopa kasvoi, Angeria sanoo. Kun tapahtuma on ollut jo kahtena vuonna, näyttelystä on tullut jo perinne. Kun välivuotta ei tullut, monet osaavat jo odottaa näyttelyä myös ensi kesänä. Ensi kesänä Pohjolankadun puistossa näyttely toteutettaneen samoin kuin ensimmäisellä kerralla: Kaarina Kaikkonen kokoaa näyttelyn, kaupunki toimii virallisena järjestäjätahona. Tapahtuman ympärille syntyi viime kesänä laaja yhteisöllisyys ja se kokosi monet toimijat yhteen. Teemana olikin onnistuneesti “Taide kuuluu kaikille”. – Kaikki on lopulta kiinni halusta ja tahdosta. Alun haasteiden jälkeen toteutimme näyttelyn kolmessa kuukaudessa, puuhakaksikko sanoo. Idea sai alkunsa jo vuosi sitten. Silloin selvisi, ettei Iisalmi järjestä edellisvuoden tavoin taidenäyttelyä. Tiedon tultua Mari Kekäläinen kutsui koolle joukon ihmisiä, jotka halusivat, että näyttely toteutuu. Kokoontumisen ja yleisön innoittamana Kekäläinen ja An-

geria alkoivat koota rahoitusta, mutta tie nousi pystyyn: rahallista tukea ei herunut. – Talvella tuntui jo siltä, että koko homma jää toteutumatta, kun järjestämiseen ei löytynyt tukea. Sitten Kari sanoi, että tehdään se silti, Kekäläinen muistaa. Lopputulos oli se, että taiteilijoita pyydettiin mukaan talkoohengellä. – Kyllä siinä kylmä hiki meinasi ensin tulla, mutta lopulta oli yllätys, kuinka hienosti ihmiset lähtivät mukaan. Se kertoo siitä, että kaikki halusivat näyttelyn toteutuvan, Angeria muistaa. Taidetalkoissa näyttelyn toteuttamiseksi oli mukana myös yrityksiä. Muun muassa LähiTapiola, Mainostoimisto TKD, Kopio-Raksa ja vartiointiliike Safecare olivat mukana omalla työpanoksellaan. Lisäksi Ysao auttoi kuljettamisessa ja Ismo Partasen kuljetuskalusto oli mukana näyttelyn purkamisessa. – Ilman tuota talkooapua näyttely ei olisi onnistunut. Oli hienoa huomata, että tällaista yhteisöllisyyttä vielä on, Kekäläinen ja Angeria iloitsevat.

Taidenäyttely onnistui viime kesänä houkuttelemaan paikalle lukuisia taiteilijoita ja erilaisia materiaaleja. Mukana oli metallia, kangasta, puuta ja paljon muuta. – Näyttelystä tuli todella monipuolinen. Samalla se oli hyvin ihmisläheinen ja onnistui rikkomaan taide-käsityksen rajoja. Se ehkä osaltaan auttoi siinä, että näyttely kiinnosti niin suurta yleisöä ja siitä tuli suosittu. Ensi kesänä näyttelyn järjestää suunnitelmien mukaan kaupunki. Ajatuksena on tehdä siitä biennaali, joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma. Näin vuoden 2020 näyttely kaipaa toteuttajaa. – Meillä on paljon ideoita ja aikaakin olisi nyt enemmän kuin viime keväänä, mutta toteutuakseen näyttely tarvitsee hyvän yhteisön. Yksin tällaista ei kukaan saa aikaiseksi, Kekäläinen ja Angeria sanovat.

Mari Kekäläinen ja Kari Angeria ovat iloisia, ettei heidän tarvinnut seisoa viime kesänä Pohj Taide kuuluu kaikille -näyttelystä kehittyi yhteisöllinen tapahtuma.

Ensi kesänä vuorossa Iisalmen kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Sanna Marin kertoo, että ensi kesänä Pohjolankadun Koivukujalla olisi jälleen ammattitaiteen vuoro. – Vuonna 2017 näyttely järjestettiin Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi. Sen jälkeen Kaarina Kaikkosen kanssa pohdimme, että joka toinen tai joka kolmas vuosi näyttelyn voisi järjestää, Marin sanoo. Viime vuonna Pohjolankadulla oli Pro Koivukujan järjestämä näyttely, näin ensi kesänä olisi jälleen ammattitaiteen vuoro.

– Kaupungin ensi vuoden talousarviossa on lisämääräraha ensi vuodelle. Jos se hyväksytään, näyttely toteutetaan edelliskerran tavoin Kaarina Kaikkosen kokoamana, Marin sanoo. Pohjolankadun Koivukujan taidenäyttely herätti kiinnostusta jo ensimmäisenä vuonna, jolloin taiteilijoina oli joukko maan tunnetuimpia kuvanveistäjiä. Nyt haetaan jälleen samaa. – Näin korkeatasoinen ammattitaiteilijoiden näyttely keskellä kaupunki on poikkeuksellinen. Se herättää kiinnostusta ja kerää kävijöitä aivan Etelä-Suomea Kaupungin ensi vuoden myöten, Marin tietää. talousarviossa on lisämääräraha Ensimmäiensi vuodelle. Jos se hyväksytään, näytsenä vuonna kävijöitä oli tely toteutetaan edelliskerran tavoin tuhatmäärin,

Kaarina Kaikkosen kokoamana.

–

Tiina Karppinen sanoo, että puistojumppa oli onnistunut tapahtuma viime kesänä.

Jumppakepit loppuivat kesken

jolankadulla patsaina, kun näyttelyyn löytyi innokkaita taiteilijoita ennakoitua enemmän.

–

ammattitaitelijat Taitelijat tykkäsivät koivukujasta jo ensimmäisenä vuonna. Onhan se yksi Iisalmen ihme, että maan ykköstaitelijat tekevät Iisalmessa näyttelyn keskelle kaupunkia. arviolta kävijämäärä oli jossain 5000-10 000 kävijän välillä. Marin sanoo, että ensi kesälle tavoitteeksi voisi ottaa 10 000 näyttelyvierasta. – Toteutuessaan sillä voisi olla taloudellisiakin vaikutuksia. Tutkimusten mukaan esimerkiksi museokävijä jättää paikkakunnalle ainakin 50 euroa vuorokaudessa, joten tuollainen kävijämäärä jät-

täisi jo matkailutuloa kaupunkiin, Marin arvelee. Marinin mukaan Koivukujan taidenäyttely lisää Iisalmen mainetta kulttuurikaupunkina. – Taitelijat tykkäsivät koivukujasta jo ensimmäisenä vuonna. Onhan se yksi Iisalmen ihme, että maan ykköstaitelijat tekevät Iisalmessa näyttelyn keskelle kaupunkia. Koivukuja on poikkeuksellinen ympäristö taidenäyttelylle - puisto keskellä kaupunkia liikenteenteen keskellä. Marin kertoo, että Iisalmi voisi ottaa perinteeksi biennaalin, joka toinen vuosi järjestettävän näyttelyn. – Näin joka toinen vuosi Koivukujalla voisi olla Pro Koivukujan yhteisöllinen ja sosiaalinen näyttely, jossa esillä olisivat paikallisten taiteilijoiden ja harrastajataiteilijoiden töitä.

Iisalmen uudessa Maistraatinpuistossa Paloisvirran rannalla kokeiltiin viime kesänä puistojumpan pitämistä. Ensimmäisellä kerralla jumppaa saapui pitämään liikunta-alan yrittäjä Tiina Karppinen. – Tarkoitus oli pitää keppijumppaa, mutta kepit loppuivat kesken! – Minulla oli mukana 40 keppiä. Kun ensimmäisten kanssa oli keppiliikkeet tehty, he antoivat kepit toisille. Sittenkään ei vielä riittänyt ihan kaikille, Karppinen kertoo. Ensimmäisessä keppijumpassa oli siis lähes sata henkilöä: puistojumpassa keskellä kaupunkia, keskellä kirkasta päivää. – Seuraavalla kerralla en enää tuonut keppejä, vaan jumppa pidettiin ihan vaan oman kehon painolla, Karppinen muistaa. Tiinan Treenipalvelut piti jumpan kaksi kertaa, kaupungin vapaa-aikapalvelukeskus kahdesti. Iisalmen kaupungilta Minna Papin ideasta alkunsa saanut jumppa järjestettiin neljä

kertaa ja joka kerta se pidettiin Maistraatinpuistossa. – Tämä on erinomainen paikka. Hieno puisto, jossa on vettä vieressä. Lisäksi helteiden aikaan muutamat jumppaajat pääsivät puiden oksien alle varjoon, Karppinen sanoo. Jumppa alkoi päivällä kello 11 ja kesti tunnin. Ideana oli järjestää matalan kynnyksen jumppa, johon kuka tahansa voi osallistua. – Minun vieressä jumppasi viisivuotias tyttö ja puun katveessa arviolta 70-vuotias rouva. Lisäksi muutaman kerran ohikulkijat tulivat kadulta mukaan jumppaamaan. Kaikki tekivät liikkeitä oman kuntonsa mukaan, Karppinen kertoo. Kokeilu viime kesänä oli onnistunut. Karppisen mukaan Tiinan Treenipalvelut on mielellään mukana, jos jumppaa järjestetään myös ensi kesänä. – Jumppaa voisi pitää koko kesän ajan, aloittaa jo kesäkuussa. Puoliltapäivin on hyvä aika, se ei ole liian aikaisin. Illallakin sitä voisi kokeilla, jos halutaan, että myös työssäkävijät pääsevät.

Sepalus-klubin Robin Hood -ryhmään kuuluva Markku Rönkkö on istunut useissa palavereissa Savon Lasituotteen tuotepäällikkö Reijo Hynysen ja yrittäjä Kari-Matti Ruhasen kanssa, kun Smart Luciaa on tuotu markkinoille.

Lyseon Sepalus-klubin Robin Hoodit yritysten apuna Viime kesänä 40-vuotisjuhlaansa Iisalmessa viettäneet Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaat Sankarit eli Sepalus-klubin jäsenet ovat laajentamassa toimintaansa myös iisalmelaiselle yrityskentälle. Iisalmelaislähtöiset eri alojen ammattilaiset ojentavat nyt auttavan kätensä iisalmelaisille ja yläsavolaisille yrityksille sekä Iisalmessa lukion käyneille yrittäjille. Yksi Robin Hood –toiminnassa mukana olevista Sepalus-klubilaisista on Markku Rönkkö, jonka mukaan Robin Hoodien taustalla on auttamisen halu. – Toimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen, emmekä peri toiminnasta palkkiota. Haluamme näin auttaa omaa kotiseutuamme ja sen yrittäjiä menestymään, Rönkkö perustelee. Toimintaan on haettu mallia

Me olemme itse saaneet Iisalmelta paljon, joten nyt haluamme antaa takaisin. Siitä tässä on kysymys. Jos pystymme auttamaan Iisalmea ja Ylä-Savoa menestymään, toiminta on saavuttanut tavoitteensa. Yrityskummien ja Suomen Enkelisijoittajien sekä korkeakoulujen alumni-toiminnasta. – Klubilaisille on työuransa aikana kertynyt paljon osaamista, kokemusta ja kontakteja. Haluamme auttaa iisalmelaisia ja myös yläsavolaisia yrityksiä ja tarjota osaamistamme eteenpäin, Rönkkö valottaa. – Meillä on muutamia yhteyshenkilöitä, joihin yrittäjät voivat olla yhteydessä. Me sitten etsimme Robin Hood-verkostosta tarvittavaa osaamista yrittäjän avuksi, Rönkkö kertoo. Robin Hood –verkoston olemassaolo tuotiin julkisuuteen viime

kesänä Sepalusklubin juhlassa. Samalla esiteltiin yrityksiä, jotka ovat jo toiminnassa mukana. Juhlatapahtumassa asiasta kuuli Raija Ruhanen, joka kertoi toiminnasta Savon Lasituotteen yrittäjä Kari-Matti Ruhaselle.

Lasituote on pian tuomassa markkinoille uuden lasipaviljongin, jonka markkinoinnin tavoitteet ovat taivaissa: Lasikattoisen,

lämmitettävän lasirakennuksen yhtenä kohderyhmänä ovat Lapin turistit, jotka haluavat ihailla tähtitaivasta ja revontulia lasirakenteisessa hotellihuoneessa – Smart Lucian kanssa on jo nyt päästy hyvin pitkälle ja suurimmat haasteemme ovat nyt myynnissä ja markkinoinnissa. Olisi hienoa vaihtaa ajatuksia myös myynnin ja markkinoinnin kokeneiden ammattilaisten kanssa. Siitä voisi olla meille iso apu, Ruhanen arvelee. Ruhanen on ideoinut tuotetta vuoden päivät ja Markku Rönkkö on jo ollut yrittäjän apuna miettimässä ja auttamassa taloudellisissa kysymyksissä. – Pitkä projekti saavuttaa yhden välitavoitteen, kun ensimmäinen

Klubilaisille on työuransa aikana kertynyt paljon osaamista, kokemusta ja kontakteja. Haluamme auttaa iisalmelaisia ja myös yläsavolaisia yrityksiä ja tarjota osaamistamme eteenpäin,

Smart Lucia on nähtävissä Runnin kylpylällä viikonlopun ajan 23.11. alkaen. Sen jälkeen se siirtyy Rovaniemelle. Lisätietoa löytyy osoitteessa smartlucia.fi, Ruhanen vinkkaa. Yrittäjän päivät menevät usein perustoiminnan pyörittämiseen ja hyvätkin ideat jäävät ajanpuutteen vuoksi toteutumatta. – Olen varmasti mielissäni kaikesta mahdollisesta avusta, mistä Robin Hoodeilta voi saada, Ruhanen sanoo.

Sepalus-klubin Robin Hood –toiminnasta on tarkoitus kehittää yhteistyökumppaneiden ja oppilaitosten avulla jatkuvaa alumnitoimintaa, josta iisalmelaiset ja yläsavolaiset pääsisivät hyötymään. – Me olemme itse saaneet Iisalmelta paljon, joten nyt haluamme antaa takaisin. Siitä tässä on kysymys. Jos pystymme auttamaan Iisalmea ja Ylä-Savoa menestymään, toiminta on saavuttanut tavoitteensa, Rönkkö kertoo.

Hesarin juttusarja muutti mielikuvia By Iisalmi -seminaariin yhdeksi puhujaksi kutsuttu, iisalmelaislähtöinen johdon konsultti Tero J. Kauppinen herättelee seminaariväkeä kolmen viikon kuluttua kysymällä, mikä on arvokkain asia, jonka voi jättää perinnöksi? – Se on arvokkaampi kuin täysin maksettu osakehuoneisto, salkullinen pörssiosakkeita tai säästötili tai mitään tällaista. – Jos sinulla on se asia, sen avulla saa kaiken edellä mainitun, lisäksi paljon, paljon muuta, Kauppinen arvuuttaa. Vastaus paljastuu By Iisalmi -seminaarissa 22. marraskuuta, jossa Kauppinen puhuu yhdessä Oddyn luovan johtajan Ricardo Patinin, Normetin toimitusjohtaja Robin Lindahlin ja ohella. Lähes 50 vuotta sitten Iisalmesta maailmalle muuttanut Kauppinen vierailee edelleen aktiivisesti Iisalmessa. Entisten lyseolaisten Sepalus-klubi sekä

Mikä on arvokkain asia, jonka voi jättää perinnöksi? sukulaissuhteet ovat tuoneet Kauppisen Iisalmeen uudelleen ja uudelleen. VIA Groupin perustaja ja toimitusjohtaja Kauppinen seurasi viime kesänä ja syksynä mielihyvällä Iisalmen ja Ylä-Savon saamaa julkisuutta. Varsinkin tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokosken Helsingin Sanomiin tekemä juttusarja nousee Kauppisen arvioissa arvoin arvaamattomaan. – Jos arvioidaan, että maksettu kokosivun mainos Hesarissa maksaisi ehkä 15 000 euroa, tuollaisen toimituksellisen juttusarjan arvo voisi olla jopa kymmenkertainen: kyse on Helsingin Sanomista, jonka uskottavuusarvo on Suomessa omaa luokkaansa. Kauppinen kertoo, että Hesarin juttujen jälkeen monet hänen

tuttavansa sanoivat huomanneensa positiiviset lehtijutut. – Heillä ei ole mitään siteitä tai intressejä ennestään Iisalmeen. Mutta silti he pitivät juttuja hyvinä ja olivat lukeneet ne. On iso asia, että juttu on koskettanut ulkopuolisia, Kauppinen sanoo.

Yritysten elinvoimaisuutta, brändejä ja markkinointia eri puolilla maailmaa konsultoiva Kauppinen sanoo, että lehtijutut olivat yksi huipennus Iisalmen By Iisalmi -brändityössä. – Lehtijuttujen ansiosta monien lukijoiden mielikuva Iisalmesta on nyt ehkä toisenlainen. Sen taustalta löytyy yllätyksellisyys. Iisalmi ei nyt ollutkaan esillä samalla tavalla kuin ennen, maaseudun muuttotappiokuntana. Jutut onnistuivat yllättämään ja siten muuttamaan mielikuvia.

Tero J. Kauppinen luennoi By Iisalmi -seminaarissa. – Kun samat ihmiset kuulevat nyt puhuttavan Iisalmesta, heille tulee nyt mieleen vahva metalliteollisuus, Iisalmen ihme. Se on iso muutos. Kauppisen mukaan kiitos kuuluu Ylä-Savon vahvalle ja pitkäjänteiselle metalliteollisuuden kehitystyölle. Klusteriajattelua on ollut jo pitkään. – Yli kuntarajojen tehty työ, jossa metalliteollisuuden klusteria on pitkäjänteisesti rakennettu

ja viety eteenpäin, on tuottanut hedelmää. Elinvoimaa löytyy, Kauppinen sanoo.

Kaiken takana on Kauppisen mukaan vahvat yritykset. Niiden taustalla ovat vahvat ja rohkeat johtajat. – Kaiken menestyksen lähtökohta on kuitenkin se yksi asia myös johtajilla. Se on meillä kaikilla, mutta sitä pitää osata käyttää, Kauppinen vihjaa.

BY IISALMI

22 .11. 2018

–SEMINAARI

KLO 8.30 - 15.30

IISALMEN KULTTUURIKESKUS

ELINVOIMANTEKIJÖIDEN VERKOSTOITUMISTA BY IISALMI –HENGEN LUONTIA HUIPPUPUHUJIA TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA YHTEISTYÖN RAKENTAMISTA IISALMEN SEUDULLE

Teema

TAHDONVOIMA OHJELMA klo 8.30

Tervetulokahvit ja esittelypisteiden aamun startit

klo 9.00

Seminaarin avaus – Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen

klo 9.20

Oddy Inc. – Creative Director, Partner Ricardo Patino

klo 9.50

VIA Group – Liikkeenjohdon konsultti, CEO Tero J. Kauppinen

PANELISTEINA

Pohjois-Savon TE-toimisto, Johtaja

klo 10.30 Smoothietarjoilu ja verkostoitumista

Soile Lahti

klo 11.00 Normet Group Oy – President, CEO Robin Lindahl klo 11.30 KEYNOTE: ARMAN ALIZAD – Aidon sitoutumisen, tahdon sekä oman ja toisen työn arvostuksen merkitys menestyksen syntyyn

Euroopan parlamentin jäsen

Puheenjohtaja, Savon Yrittäjät

Elsi Katainen

Yrjö Ronkainen

klo 12.30 By Iisalmi -tunnustus 2018 – yleisöäänestyksen voittajan julkistaminen klo 13.00 - lounastauko - Omakustanteinen keittolounas Kulttuurikapustassa ja mahdollisuus tutustua esittelypisteiden antiin

Pohjois-Savon ELY-keskus, Ylijohtaja

Kari Virranta

Ponsse Oyj, Henkilöstöjohtaja

klo 14.00 YTYÄ! -Areena:

Paula Oksman

Paneelikeskustelu rekrytointiin liittyen Iisalmen kaupunki ja By Iisalmi –brändikumppanit sekä YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä –hanke tarjoavat ohjelman, aamukahvit ja smoothiet ennakkoon (14.11. mennessä) ilmoittautuneille seminaarivieraille!

Future Savo -hanke, Projektijohtaja

Paula Zacharov

#byiisalmi #osaamisenpaikka

E e odota ihmeitä. TEEMME NIITÄ.

ILMOITTAUDU www.iisalmi.fi

/byiisalmiseminaari2018

QR-koodilla tapahtuman sivulle

Senni Martikainen haluaa lisää keskustelua Viime kunnallisvaaleissa ehdolla ollut vihreiden Senni Martikainen muistaa vaali-illan. Kun ennakkoäänet tulivat julki, hänen laarissaan oli 90 ääntä. – Ajattelin, että kaikki oli jo siinä. Mutta kun ääntenlaskenta eteni ja illalla sain ääniviestin äidiltäni, tuli ensimmäistä kertaa onnenkyyneleet. Äänimäärä nousi lopulta 241:een, Martikainen muistelee. Ensimmäistä kertaa ehdolla olleen opiskelijan tavoitteena oli saada 150 ääntä. Vihreiden Minulle on ollut listalla sillä äänimäärällä voisi yllätys, kuinka mennä läpi, hän ajatteli. Lopulta hän nousi nuorimmaksi kau- vähän valtuustospunginvaltuutetuksi. sa keskustellaan. Reilu vuosi sitten alkanut valtuustokausi on tarjonnut likimain sitä, mitä Martikainen odotti. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa hallintotieteitä, joten valtuutettuna hän näkee nyt käytännössä sitä, mitä yliopistossa opiskelee teoriassa. Mutta yksi asia on yllättänyt – tiedon ja keskustelun vähäisyys. – Valtuutetuille ei tule kovin paljon tietoa siitä, miten asiat on valmisteltu. Minulle on ollut yllätys, kuinka vähän valtuustossa keskustellaan. Siitä Martikainen on hyvillään, että Iisalmessa asioiden virkavalmistelu on erittäin korkeatasoista. Opiskelujensa kautta hän on havainnut, että kaikissa kunnissa asia ei ole yhtä hyvin. Viranhaltijavalmistelun jälkeen asioista keskustellaan lautakunnissa. Siellä aiheet käydään läpi syvemmän ja perusteellisemman keskustelun saattelemana. – Jos ei ole lautakunnassa mukana, asioista ei pääse kunnolla keskustelemaan. Sitten ne ovat valtuustossa päätettävinä nopeallakin aikataululla, hän huokaa. Martikainen sanoo, että lautakuntien ja hallituksen listoja ja pöytäkirjoja on luettava tosi tarkkaan ja useina iltoina, jos aikoo tietää, miten asiat ovat eläneet ennen valtuustokäsittelyä. – Juuri siksi olisi hyvä, että asioista keskusteltaisiin vielä valtuustossakin. Valtuusto on ylin päättävä elin, joten olisi luonnollista, että valtuutetut pääsisivät sanomaan niistä oman mielipiteensä

VALTUUSTON NUORIN

ennen päätöksentekoa, Martikainen toivoo. Iisalmen kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja ne ovat nähtävissä internetissä suorana lähetyksenä. Se tuo avoimuutta päätöksentekoon, mutta samalla tekniikka asettaa rajoitteita. – Kun ne videoidaan, kaikki puheenvuorot pitäisi käydä pitämässä puhujapöntössä, ja se on monelle iso kynnys. Olisi hyvä, jos valtuustossa olisi langaton mikrofoni, jotta puheenvuorot voisi pitää paikaltaan. Se lisäisi keskustelua, Martikainen uskoo. – Ja mitä enemmän valtuustossa on keskustelua, sitä enemmän se kiinnostaisi myös yleisöä. On vähän kummallista, että valtuuston kokouksissa ei juurikaan puhuta, vaikka siellä päätetään tosi isoista asioista.

Martikainen haluaisi, että kuntalaiset kiinnostuisivat päätöksenteosta nykyistä enemmän. Koska lehdistössäkään kokouksia ei enää selosteta niin kuin menneinä vuosikymmeninä, olisi hän valmis lisäämään julkisuutta muilla keinoilla.

Valtuusto on ylin päättävä elin, joten olisi luonnollista, että valtuutetut pääsisivät sanomaan asioisa oman mielipiteensä ennen päätöksentekoa. – Entäs jos valtuuston kesäkokous pidettäisiin vaikka torilla ja yleisö pääsisi osallistumaan kokoukseen? Siellä voisi syntyä keskusteluakin, hän miettii. Valtuuston nuorimpana hän on verkostoitunut toisten nuorten valtuutettujen kanssa yli puoluerajojen. Alle nelikymppiset valtuutetut ovat jopa suunnitelleet yhteistä, epävirallista keskustelufoorumia, mutta toistaiseksi se on vielä jäänyt suunnitteluasteelle. Vaikka keskustelu on vielä jäänyt vähäiseksi, ei Martikainen ole katunut ehdokkuuttaan. – Valtuustoon pääseminen oli hieno asia. Hallintotieteiden opiskelijana pääsen näkemään käytännössä, kuinka kunnallinen hallinto toimii. Valtuustotyöskentely on entisestään vahvistanut sitä näkemystä, että opiskelen juuri oikeaa alaa.

VALTUUSTON

na 1991, ja paikallisiin kunnallisvaaleihin tuore kansanedustaja innostui vasta vuonna 1992, jonka jälkeen Polvi on valtuustoon kuulunut. Yli 20 vuoden aikana valtuustotyöskentely on muuttunut paljon. Polvi muistaa, kuinka valtuuston kokoukset olivat aikoinaan paljon pitempikestoisia. – Esimerkiksi talousarviota käsiteltiin ennen valtuustossa paljon tarkemmin kuin nykyisin. Kokous saattoi kestää jopa kahdeksan tuntia, kun määrärahoista äänestettiin monta kertaa illan aikana.

KOKENEIN

Kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä myös talousarvion rakenne muuttui. Lautakuntien talousarvoesitykset valtuustossa käsitellään isoina kokonaisuuksina Mitä enemmän ja vain harvoin Polven mielestä riittävän yksityiskohtaisesti. virkamiehillä on – Budjettikäsittely on paljon valtaa, sitä enemnopeampaa. Siinä missä kaupunginhallitus käsitteli budjetmän siihen sisältia aikoinaan kaksi päivää, mentyy tietynlaisia nään nyt muutamassa tunnissa. riskejä. Polven mukaan talousarviota pitäisi valtuustossa avata nykyisin enemmän. – Valtuutetun, joka ei ole kaupunginhallituksen eikä lautakuntien jäsen, on vaikea tietää, mihin raha menee. Valtuustossa asiaa käsitellään pääosin vain strategisella tasolla, Polvi sanoo.

Konkari kaipaa tietoa Harvalla suomalaisella kunnalla tai kaupungilla on päätöksenteossaan mukana yhtä ammattitaitoista ja kokenutta päättäjää kuin Iivo Polvi on Iisalmessa. Valtuustossa Polvella on menossa jo seitsemäs peräkkäinen kausi, joten vuosia on takana jo pitkälti yli 20. Kaupunginhallituksen puheenjohtajanakin hän on ehtinyt olla 12 vuotta. Ei siis kovin suuri ihme, että hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen vuonna 2017. Varsinkin, kun ennen valtuutetun uraa Polvi ehti olla vuodesta 1968 alkaen kamreerina ja vuodesta 1973 alkaen kaupunkien tilitarkastajana parikymmentä vuotta. Polven vaalikokemus on toisenlainen kuin

Esimerkiksi talousarviota käsiteltiin ennen valtuustossa paljon tarkemmin kuin nykyisin. Kokous saattoi kestää jopa kahdeksan tuntia, kun määrärahoista äänestettiin monta kertaa illan aikana. monella muulla. Siinä missä yleensä poliittinen ura alkaa kunnallisvaaleista, Polven ensimmäiset vaalit olivat toisesta ääripäästä: presidentin valitsijamiesvaali vuonna 1988. Seuraavaksi eduskuntavaalit vuon-

Hallintotieteiden lisäksi Polvi perehtyi jo opiskeluaikanaan kunnallispolitiikkaan, kuntatalouteen ja julkisoikeuteen. Hän on suorittanut myös Tampereen yliopistossa kunnallistutkinnon, joka 1960-luvulla vaadittiin yleisesti kunnanjohtajiltakin. Yksi merkittävä muutos, jonka Polvi on vuosien aikana havainnut, on ollut viranhaltijoiden päätösvallan lisääminen. Virkavalta on kasvanut, samalla luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. – Viranhaltijoille on siirretty ratkaisuvaltaa valtavasti. Se koskee niin taloutta kuin valmisteltavia asioitakin. Ne tulevat varsin valmiina luottamushenkilöille päätettäviksi. Hallintotieteen asiantuntijana Polvi sanoo, että mitä enemmän virkamiehillä on valtaa, sitä enemmän siihen sisältyy tietynlaisia riskejä. – Eri asia on, toteutuvatko riskit. Hän vertaa, että valtuusto päättää tätä nykyä enää vain kolmen viranhaltijan palkkaamisesta. Muut nimitykset tehdään pääosin kaupungintalon sisällä viranhaltijapäätöksinä. – Henkilövalinnoissa on mahdollisuus suosia sukulaista, naapuria, tai muuten tuttua henkilöä. Ehkä näin ei ole tapahtunut, mutta se mahdollisuus on olemassa. Siksi hyvä periaate olisi, että julkisessa haussa olleet paikat täytettäisiin julkisesti ja päätösvalta olisi luottamustoimielimillä. Myös nykyinen politiikka kummeksuttaa konkaria aika ajoin. Valtuustoryhmien vuorovaikutus on lisääntynyt, mikä sinänsä on myönteistä, mutta poikkeuksiakin on. – Joskus jokin poikkeava esitys saattaa tulla esille vasta valtuustossa, jolloin siihen ei ole kukaan muu voinut perehtyä etukäteen. Tällaisiakin yllätyksiä vielä tapahtuu, kuten kävi valtuuston viime kokouksessa, Polvi muistaa.

Ylä-Savon matkailussa askelmerkit viideksi vuodeksi Luonto ja tapahtumat sekä kulttuuri ovat matkailussa Ylä-Savon painopisteet seuraavien vuosien ajan. Iisalmen kaupungin vetämässä Iisalmi ja tienoot -ryhmässä on syksyn aikana laadittu suunnitelma, jonka mukaan jatkossa edetään. Matkailu- ja viestintäasiantuntija Minna Maukosen ja markkinointiasiantuntija Jarmo Miettisen pohjustaman suunnitelman taustalla on jäsenkysely, johon osallistui puolet jäsenistä sekä jäsenkunnat. Suunnitelmaa täydennetään vielä syksyn aikana. Muun muassa Ylä-Savon matkailutoimijoiden yhteisessä suunnitteluillassa sitä käytiin läpi lokakuun lopulla. Iisalmi ja tienoot -matkailumarkkinointiryhmä saa jatkossa uutta potkua, kun Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän lisäksi myös Lapinlahti ja Kiuruvesi liittyvät ryhmään. Hallinnollisesti ryhmä toimii Iiden ry:n alla, mutta täysin itsenäises-

Iisalmi ja tienoot -matkailumarkkinointiryhmä saa jatkossa uutta potkua, kun Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän lisäksi myös Lapinlahti ja Kiuruvesi liittyvät ryhmään. ti. Jäseninä sillä on tällä hetkellä 23 matkailu- ja tapahtuma-alan toimijaa.

Tehdyn suunnitelman ja jäsenmäärän kasvaessa resurssit lisääntyvät. Iisalmi tarjoaa ryhmän käyttöön yhden työntekijän, matkailu- ja markkinointiasiantuntijan nimikkeellä ensi vuoden alusta aloittavan Miettisen, joka käyttää työajastaan 60 prosenttia matkailun kehittämiseen. Miettinen on tuttu tekijä, sillä aiemmin hän on hoitanut mm. tapahtumien koordinointia ja muuta markkinointia Iisalmen kaupungilla. Matkailun kehittämisen parissa työskennellyt Maukonen siirtyy uusiin tehtäviin marraskuun alussa.

Miettisen mukaan ryhmässä on nyt hyvä henki ja positiivisesta kehityksestä tulisi nyt ottaa mahdollisimman paljon irti. Vaikka jäsenkunnat vuodenvaihteessa lisääntyvät, Miettisen mukaan kyse ei ole siitä, että 1990-luvulla toiminut Ylä-Savon Matkailu ry perustettaisiin uudelleen. – Iisalmi ja tienoot –matkailumarkkinointiryhmässä avainasemassa ovat alan toimijat eivätkä kunnat kuten aiemmin. Tämä on ennen kaikkea matkailu- ja tapah-

tumala-alan toimijoiden ryhmä, Miettinen vertaa.

Syksyn aikana tehdyn jäsenkyselyn perusteella Ylä-Savon ehdoton vahvuus on luontomatkailu. Seuraavaksi potentiaalisimmat teemat ovat tapahtumat ja kulttuurimatkailu sekä työperäinen matkailu. Iisalmi ja tienoot on liittymässä Visit Finlandin Finrelax -konseptiin, jonka markkinointi on suunnattu Venäjän, Saksan ja Japanin markkinoille. Hyvinvointimatkailu on kansainvälisesti kasvava ala, ja teema on noussut voimakkaasti tuotekehityksen eturintamaan. Miettisen mukaan Ylä-Savo pystyy tarjoamaan samanlaiset puitteet kuin Lappi, mutta ei ole yhtä kaukana.

Iisalmi ja tienoot on lähdössä mukaan Visit Finlandin Finrelax -konseptiin, jonka markkinointi on suunnattu Venäjän, Saksan ja Japanin markkinoille.

– Sauna on yksi iso tekijä, samoin vesi, metsä ja kevyet luontoaktiviteetit. Myös hiljaisuus, tila ja valo sekä puhdas ruoka ovat sellaisia asioita, joita me Ylä-Savossa voimme tarjota. Iisalmi ja tienoot on mukana myös Outdoors Finland Pohjois-Savo-hankkeessa, joka jatkuu 2020 vuoden loppuun saakka. – Hankkeella parannetaan luonto- ja reitistökohta sekä viedään niitä Keski-Euroopan markkinoille. Ylä-Savon kohteina Sonkajärven Volokinpolku ja Iisalmen Koljonvirta.

Matkailun viisivuotissuunnitelmassa on listattu kehittämistoiminnan painopisteitä seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ne perustuvat pitkälti tuttuihin asioihin: tuotteistamiseen ja markkinointiin. – Toimijat ja kunnat ovat sitoutuneet tähän viisivuotissuunnitelmaan. Iso osa toiminnasta on vastuutettu toimijoille itselleen. Kuntien rooli on mahdollistaa toimintaa, Miettinen sanoo.

Jazzfestivaali talvikauden uutuutena Iisalmi saa tammikuussa aivan uuden tapahtuman, kun Timo Hirvosen luotsaaman Iisalmi Jazz Festivaalin alkutahdit kuullaan Kulttuurikeskuksen Karl Collan salissa. Perjantaina alkavan kolmipäiväisen festivaalin muita esiintymispaikkoja ovat Kulttuurikeskuksella Eino Säisä sali sekä lauantain lastenkonsertissa kulttuurikeskuksen aula. Sunnuntaina jazzia kuullaan myös Kustaa Aadolfin kirkossa. Iisalmelaislähtöisen Hirvosen luotsaaman Koko Jazz Clubin ansiosta Iisalmi on muodostunut tärkeäksi konserttikaupungiksi suomalaisille jazzmuusikoille. Paikkakunnan yrittäjät ja lukuista konserttikävijät ovat tehneet jazz-väkeen suuren vaikutuksen mutkattomalla asenteella uutta musiikkia kohtaan. Hirvonen kertoo tapahtuman

Timo Hirvonen on tuonut aktiivisesti jazz-tapahtumia Iisalmeen ja ensi talvena järjestetään ensimmäistä kertaa Iisalmi Jazz Festival tammikuun lopussa.

verkkosivuilla, että ensimmäistä Iisalmi Jazz Festivalia on ollut hienoa rakentaa yläsavolaisten tukemana. Festivaalin aikaan jazzia kuullaan myös Sokos Hotel Koljonvirran O’Nellys Irish Barissa. Tapahtuma huipentuu sunnuntaina Ylä-Savon musiikkiopiston konserttiin, jossa opiston kanssa esiintyy Jukka Perko.

Toinen erilainen tapahtuma ensi talvena on Iisalmen Visan järjestämä hiihtosuunnistuksen Suomen mestaruuskilpailu, joka käydään helmikuun lopulla. Iisalmessa ratkotaan henkilökohtaisten sprinttimatkojen ja sprinttiviestien mestaruudet Paloisvuoren maastossa. Näin kokenut arvokisajärjestäjä Iisalmen Visan arvokisaputki saa jatkoa jälleen ensi vuonna. Iisalmen kaupungin markki-

nointiasiantuntija Jarmo Miettinen kertoo, että Jazzfestivaalin ja hiihtosuunnistuskilpailun lisäksi kaikki muutkin tapahtuman löytyvät kattavasti uudesta tapahtumakalenterista, joka on Iisalmen verkkosivuilla. – Tarkoitus on koota kaikki Ylä-Savon alueen

tapahtumat sinne. Se on kaikille käyttäjille maksuton kanava tapahtumien ilmoittamiseen. Kaupungin tapahtumakalenteri on jatkuvasti yksi verkkosivujen seuratuimmista palstoista. Kesällä siellä on selvästi eniten kävijöitä. – Olemme nyt uudistaneet syksyn aikana tapahtumaka-

lenteria niin, että tapahtumien tuottajille käyttöliittymä on nyt helppokäyttöinen ja tapahtumien lisääminen sinne on nyt yksinkertaisempaa. Kalenterin uudistamiseen ovat ovat nyt sitoutuneet ja lähteneet mukaan kaikki Ylä-Savon kunnat, joten kalenteri on aiempaa kattavampi.

TALVI 2018 - 2019

Tapahtumat

IISALMI – KIURUVESI – LAPINLAHTI – SONKAJÄRVI – VIEREMÄ

Ma askuu 1.11. 2.11.

25.11. 27.11. 28.11. 29.11.

Saara Aalto, kulttuurikeskus, IISALMI Arja Koriseva: Lauluja ja ajatuksia elämästä -konsertti Spa Hotel Runni Kekrimarkkinat, Peltolan aukio, KIURUVESI Koko Jazz Club, Severi Pyysalo, Kiurusali, KIURUVESI Hilkka Ahde: Rakasta itsesi vahvaksi -luento, Spa Hotel Runni, RUNNI Vahva Nainen -paneelikeskustelu, Spa Hotel Runni Iltamusiikki, kulttuurikeskus, IISALMI Kirjallisuusluento, Fredrika Runeberg, kirjastotalo, SONKAJÄRVI Laura Voutilainen, kulttuurikeskus, IISALMI 100 vuotta sisällissodasta, valtuustosali, VIEREMÄ Raparperitaivas suomirockmusikaali, kulttuurikeskus, IISALMI Kirjallisuustapahtuma, Kiurusali, KIURUVESI Marzi Nyman ja Kuopion kaupungin orkesteri, Kiurusali KIURUVESI Kansalaisopisto 50 vuotta, kirjastotalo, SONKAJÄRVI Ikääntyminen ja terveys luento, kirjastotalo, SONKAJÄRVI Torstaiklassiset, kulttuurikeskus, IISALMI Reelin’ the seventies -konsertti, Kiurusali, KIURUVESI Lasten ja nuorten kultturelli -kisa, kulttuurikeskus, IISALMI Koko Jazz Club, Iiro Rantala, kirjastotalo, SONKAJÄRVI Lapsen oikeuksien päivän konsertti, kulttuurikeskus, IISALMI Ikääntyminen ja terveys luento, kirjastotalo, SONKAJÄRVI By Iisalmi seminaari, kulttuurikeskus, IISALMI Joulunavaus ja valon juhla, keskusta, VIEREMÄ Ti-Ti Nallen konsertti, kulttuurikeskus, IISALMI Jarno Itkonen, tanssit, Spa Hotel Runni Joulun jolkotus, keskusta, VIEREMÄ Joulu Pakettiin Iisalmessa, Louhenkatu/tori Joulunavaus ja Louhenjoulu, IISALMI Mika Lappalainen, tanssit, Spa Hotel Runni Joululaulukonsertti, Haajaisten koulukievari Koko perheen pikkujoulu ja lastenkonsertti, liikuntahalli, VIEREMÄ Kauneimmat joululaulut, kotiseutumuseo, IISALMI Collan -konsertti, kulttuurikeskus, IISALMI Musiikkiopiston joulukonsertti, Kiurusali, KIURUVESI Souvarit, tanssit, Spa Hotel Runni

30.11.

Pasi Vainionperä, tanssit, Spa Hotel Runni

2.11. 3.11. 3.11. 3.11. 6.11. 8.11. 7.11. 7.11. 9.11. 10.11. 14.11. 14.11. 15.11. 15.11. 17.11. 17.11. 17.11. 20.11. 22.11. 22.11. 23.11. 23.11. 23.11. 24.11. 24.11. 24.11. 25.11. 25.11.

KATSO AJANKOHTAINEN TAPAHTUMATARJONTA

www.iisalmi.fi/ tapahtumat

J lukuu 1.12. 1.12. 1.12. 2.12. 1.12. 1.12. 2.12. 4.12. 5.12. 6.12. 6.12. 8.12. 9.12. 12.12. 12.12. 12.12. 13.12. 14.12. 15.12. 16.12. 18.12. 25.12. 29.12. 31.12.

Joulunavaus, tori, KIURUVESI Talviset tanssit, koulukeskus, VIEREMÄ Joulumyyjäiset, Nissilä, Nuorisoseurantalo Joulumyyjäiset, Nissilä, Nuorisoseurantalo Taikuri Tapio Salomaa, Spa Hotel Runni Hyväntekeväisyystapahtuma Turpaanvetotalkoot, liikuntahalli, KIURUVESI Hyväntekeväisyyskonsertti veteraaneille, kulttuurikeskus, IISALMI Iltamusiikki, kulttuurikeskus, IISALMI Viihdytysryhmä ”Vartiossa” -konsertti Spa Hotel Runni Itsenäisyyspäivän juhla, VIEREMÄ Isenäisyyspäivän juhla, kulttuurikeskus, IISALMI Maria Tyyster & Rodeo, Spa Hotel Runni Joulukonsertti, kulttuurikeskus, IISALMI Aki Samuli & Fantasia, Spa Hotel Runni Vauhtia isovanhemmuuteen ja työkaluja arkeen luento, valtuustosali, VIEREMÄ Muskarin joulujuhla, kulttuurikeskus, IISALMI Lauluyhtye Twisters Joulukonsertti, Kiurusali, KIURUVESI Kulttuurimäen joulu, VIEREMÄ Liikuntaseura Ote joulunäytös, kulttuurikeskus, IISALMI Nuorisoseura Nuori Iisalmi joulunäytös, kulttuurikeskus, IISALMI Ylä-Savon Sinfonietta joulukonsertti, kulttuurikeskus, IISALMI Joulupäivän tanssit; Kasma-orkesteri, Spa Hotel Runni Vuodenvaihteen tapahtuma, Nissilä, Nuorisoseurantalo Uusi Vuosi, IISALMI

2019 11.1.

Kiurusali 10 -vuotta Iiro Rantalan konsertti Kiurusali, KIURUVESI 12.1. Kirjasto- ja kulttuuritalo 10 -vuotta tapahtumia kirjasto ja kulttuuritalo, KIURUVESI 12.1. Tähtien jäljillä konsertti, Kiurusali, KIURUVESI 12.1. Iinan talviesitykset, kulttuurikeskus, IISALMI 12.-13.1. Kallen kisat -hiihtokilpailu, LAPINLAHTI 19.1. ”Rakkaudella”: Juhla- & häätapahtuma, Spa hotel Runni 19.1. Look a like -dragshow (Sheila), Spa Hotel Runni 20.1. Kampaajien trendipäivä: Luennoi Tuula Kannisto, Spa Hotel Runni 25.-27.1. Iisalmi Jazz Festival 2019, IISALMI 31.1.-3.2. Nuorisoseurojen talvipäivät kulttuurikeskus, IISALMI 10.3. Paulin taivat -laturetki, LAPINLAHTI - NILSIÄ 14.-17.3. Suomen Naiskuoroliiton Naiskuoropäivät, kulttuurikeskus, IISALMI 22.3. PUOti kiinni ja TILA myyntiin - Jukka Puotila kiertue kulttuurikeskus, IISALMI 13.4. Franz Leharin operetti Luxenburgin kreivi kulttuurikeskus, IISALMI

www.iisalmijatienoot.fi

Tea erit

IN-TEATTERI Kulttuurikeskus, IISALMI 10.11.

Bussi Somerolle tarina

11.11.

Rauli Baddingista Bussi Somerolle tarina Rauli Baddingista

24.11.

Bussi Somerolle tarina Rauli Baddingista

25.11.

Bussi Somerolle tarina

1.12.

Rauli Baddingista Bussi Somerolle tarina Rauli Baddingista

8.12. 9.12.

Bussi Somerolle tarina Rauli Baddingista Bussi Somerolle tarina Rauli Baddingista

KIURUVEDEN MAALAISKAUPUNKITEATTERI Kiurusali, KIURUVESI 2.11. Lumikit 4.11.

Lumikit

6.11. 18.11.

Lumikit Lumikit

23.11.

Lumikit

25.11. 30.11.

Lumikit Lumikit

9.12.

Lumikit

IISALMEN TEATTERI Työväentalo, IISALMI 17.11. Sänky 18.11. Sänky 1.12. 2.12.

Sänky Sänky

9.12.

Sänky

TEATTERI HULLUVIIMA Kiurusali, KIURUVESI 5.12. Kosto 8.12. Kosto 14.12. Kosto 15.12.

Kosto

16.12. 28.12. 29.12. 30.12.

Kosto Kosto Kosto Kosto

Muutokset mahdollisia.

#iisalmijatienoot #iisalmiregion

Ensi talvena eläkkeelle jäävän hallintojohtaja Esa Laukkasen intohimoa on pihapuuhastelu. Haketta syntyy puutarhaan uuden karhealla hakettimella.

Pihatöihin siirtyvä hallintojohtaja huolissaan kuntalaisten tiedonsaannista Ensi vuoden helmikuussa Iisalmen kaupungintalon ulko-ovesta kävelee ulos huojentunut mies. Vuosiloman kautta eläkkeelle siirtyvä hallintojohtaja Esa Laukkanen on viime vuodet tulkinnut ja tavannut julkisuuslakia niin tarkkaan, että on lukenut rivien välitkin. Syy moiseen on se, että julkisuuskäytäntö on viime vuosien aikana muuttunut ristiriitaiseksi. – Suomen perustuslaissa ja julkisuuslaissa lähdetään siitä, että kunnalliset asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Nyt Etelä-Euroopasta leviää EU:n kautta uusia säännöksiä, jotka rajoittavat julkisuusperiaatetta, Laukkanen tuskailee. Hän itse kannattaa avoimuutta ja on saanut mallikkaasta toiminnastaan muun muassa Savo-Kainuun alueen toimittajien tiedonjulkistamispalkinnon. Iisalmi on ollut edelläkävijä mm. kokousuutisoinnin avoimuudessa. Nyt tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. – Esimerkiksi, jos joku kuntalainen tekee hyvän aloitteen, hänen nimeään ei saa julkaista kaupungin www-sivuilla. Laukkasen työura Iisalmen kaupungilla on kestänyt yli 30 vuotta, tarkkaan laskien 32. Hän on nähnyt kehityskaaren 1980-luvun lopulta tähän päivään. Tiedotusvälineiden kanssa tiivistä yhteistyötä tehnyt Laukkanen haikailee hyvien aikojen perään –

Suomen perustuslaissa ja julkisuuslaissa lähdetään siitä, että kunnalliset asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Nyt Etelä-Euroopasta leviää EU:n kautta uusia säännöksiä, jotka rajoittavat julkisuusperiaatetta. silloin tieto kunnan asioista välittyi lehden kautta asukkaille. Nyt lehtien toimituksissa resursseja on vähemmän. – Toimittajilla ei enää nykyisin ole aikaa, eikä ehkä kustantajallakaan taida olla kiinnostusta kunnallisten asioiden uutisointiin samassa määrin kuin ennen. Laukkanen tietää, että sanomalehtien tarkoitus on tarjota lukijoille kiinnostavaa sisältöä. Hän ymmärtää toimitusten tilanteen. – Lehdet keskittyvät enemmän sellaiseen sisältöön, joka myy. Ymmärrän sen hyvin, mutta kuntalaisten puolesta olen huolissani. Vaikka kaupunki tiedottaa aktiivisesti omien www-sivujen kautta, ne eivät kuitenkaan tavoita kuntalaisia samassa määrin kuin kunnon lehti- tai radiojuttu. – Tiedotusvälineillä on edelleen tärkeä rooli vallan vahtikoirana. Jos vahtikoira ei hauku, varkaat pääsevät valtaan. Laukkanen tuli Iisalmen kaupungin palvelukseen Utajärveltä. Hän aloitti henkilöstöpäällikkönä vuonna 1987 ja ensimmäisenä työpäivänään ajoi rättisitikkansa

kaupunginjohtaja Martti Harjun parkkiruutuun. Sittemmin parkkipaikat merkittiin ja kymmenen vuotta henkilöstöpäällikkönä työskennellyt Laukkanen oppi ajamaan omaan ruutuunsa. Ennen vuosituhannen vaihdetta Laukkanen nimettiin koulutoimenjohtajaksi. Tehtävänä oli yhdistää koulu-, lukio- ja kulttuuritoimi, kirjasto sekä kansalaisopisto ja musiikkiopisto yhdeksi kokonaisuudeksi – sivistyspalvelukeskukseksi. Kuuden kuukauden työksi tarkoitettu yhdistäminen vei aikaa kuitenkin kaksi vuotta, ja lopulta Laukkanen palasi henkilöstöpäälliköksi. Sittemmin työtehtävät ovat muuttuneet ja nimike muuttunut hallintojohtajaksi. 1980-luvun lopulta Laukkanen muistaa, että kaupungin palvelukseen rekrytoitiin 42 uutta työntekijää yhden vuoden aikana lähinnä päivähoitoon. Kuntaliitos näkyi organisaatiossa, kun oli kaksi kaupunginjohtajaa, kaksi kaupunginsihteeriä ja kaksi kamreeriakin.

– Kun aloitin kaupungin palveluksessa, kaupunginhallituksen alaisuudessa oli erikseen asunto-, henkilöstö- ja yleisjaostot. Eri toimielimiä oli parhaimmillaan 21 kpl. – Hallinto on kutistunut puoleen siitä, Laukkanen sanoo. Laukkasen työuran varrelle ajoittuu 1990-luvun lama, samoin 2000-luvun talousromahdus. – 1990-luvun alku oli kovaa säästöjen etsimistä. Onneksi niitä löytyi, eikä tarvinnut turvautua lyhyitä lomautuksia ja määräaikaisuuksien karsimista vakavampiin keinoihin.

Myös virkamieskunta on kolmen vuosikymmenen aikana muuttunut. – Siitä, kun virkamieskunta sonnustautui pukuihin ja kanssakäyminen oli virallista, on tultu pitkä matka. Nykyisin kynnys asioida kaupungintalolla on matalampi ja virkamiehet ovat työntekijöitä siinä missä muutkin. Myös tekninen kehitys on ollut huimaa. Samaan aikaan hallinnon työntekijöiden määrä on

Tiedotusvälineillä on edelleen tärkeä rooli vallan vahtikoirana. Jos vahtikoira ei hauku, varkaat pääsevät valtaan.

jatkuvasti vähentynyt. – Nuoret ovat nykyisin paljon valmiimpia käyttämään teknisiä laitteita, kun he ovat tottuneet käyttämään niitä jo koulussa. Heidän tiedonhankintataitonsa ovat aivan toisella tasolla kuin ennen. Mutta kaikkea ei edelleenkään opita koulussa eikä kaikkea voi tehdä tietokoneilla. – Työtä kuntalaisten hyväksi tehdään edelleen lakikirjojen ja hallintosäännön kanssa. Vaikka ilmapiiri on välittömämpi ja rennompi, asiat pitää tehdä edelleen tehdä lakien ja asetusten mukaisesti, mutta ketterämmin ja nopeammin, Laukkanen sanoo. Viime vuosina Laukkanen on tuntenut mielihyvää myös koululaisvierailujen yhteydessä. – On ollut hienoa, kun opiskelijaryhmä on oivaltanut, kuinka monialainen työpaikka kaupungintalo on. Täällä tehdään samanlaista työtä kuin monessa muussakin työpaikassa. Jatkossa Laukkasen suurinta intohimoa on pihapuuhailu, kuten hän on toiminnan nimennyt. – Puutarhanhoitoa, polttopuiden tekoa, rakentelua ja koneiden korjailua, Laukkanen luettelee. Kotitallista löytyy myös vanhoja ajoneuvoja, joiden kunnostukseen uppoaa tovi jos toinenkin. Lisäksi Laukkasella muhii mielessään internetiin liittyvä haave. – Olen suurella mielenkiinnolla seurannut muutamia tubettajia, Laukkanen vihjaa salamyhkäisesti.

Seutusopimuksen johtokunta olisi valmis organisaatio Ylä-Savon edunvalvojaksi Viime aikoina keskustelua herättänyt Ylä-Savon kuntien yhteistyön uudelleen herättäminen on Laukkasen mukaan toisaalta mielenkiintoista, mutta entisen mallisen toiminnan perään ei kannattaisi enää haikailla. – Yhteistyö on osittain romantisoitunut muisto. Nykyään ei enää kannata mennä ministeriöihin karvalakki kourassa rahaa pyytämään, koska ministereillä ei ole enää sellaista valtaa. Eikä rahaa.

Vanhanaikaisen siltarumpupolitiikan aika on ohi, Laukkanen sanoo. Virkakunnan välit kuntien välillä ovat hyvät ja yhteistyötä tehdään koko ajan kaikilla tasoilla. Edunvalvonta ei enää voi perustua enää pelkkiin poliittisiin suhteisiin. – Nykyisin alueet kilpailevat kehittämishankkeilla. Niihin pitää panostaa, jotta alueelle saadaan rahoitusta. Laukkanen sanoo, että yhteistyön tekijäksi Ylä-Savossa on jo valmis organisaatio olemassa: Ylä-Sa-

von Kehityksen tilalle perustettiin Ylä-Savon seutusopimuksen johtokunta. – Se olisi valmis organisaatio alueelliseksi kehittäjäksi. Johtokuntaan voisi valita yritysten edustajia ja se voisi palkata tarvittavan määrän henkilöitä tekemään käytännön edunvalvontatyötä. Ylä-Savon kunnat eivät Laukkasen mukaan yhteistyöelintä tarvitse, yhteistyö sujuu ilman sitäkin, mutta seudun edunvalvonnan ja ennen kaikkea yritysten elinvoimaisuuden kannalta yhteistyöelimelle voisi olla tarvetta.

Esa Laukkanen Henkilöstöpäällikkö 1987-1997 Koulutoimenjohtaja 1997-1999 Henkilöstöpäällikkö 1999-2004 Hallintojohtaja 2005-2019 Valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto Kunnallistutkinto, Tampereen yliopisto Opetushallinnon tutkinto, Tampereen yliopisto Tiedottajan tutkinto, Markkinointi-instituutti

Ensi kesänä pitää jotenkin toteuttaa pyörien käyttöönoton ja palauttamisen kontrollointi.

Uudet kaupunkipyörät mobiilisti käyttöön? Iisalmen kaupungin, KierRe-hankkeen ja TOIMI-säätiön yhteistyönä Iisalmen katukuvaan ilmestyneet kaupunkipyörät halutaan käyttöön myös ensi kesänä. TOIMI-säätiön kehittämispäällikkö Hanna-Leena Tela kertoo, että kokemukset viime kesältä olivat enimmäkseen positiiviset. – Kaupunkipyörät nostivat positiivista virettä kaupunkiin. Ne saivat paljon julkisuutta ja niistä puhuttiin, se oli hyvä asia, hän sanoo. Toteutuksessa mukana olleen kiertotalouden ja resurssiviisauden KierRe-hankkeen kannalta kokeilu onnistui. Kaupunkipyöriksi saatiin käytöstä poistuneita polkupyöriä, jotka TOIMI-säätiöllä kunnostettiin ja maalattiin. Näin se saivat lisää kilometrejä. – Yhtenä toimenpiteenä KieRe-hankkeessa on älykkään liikkumisen kehittäminen. Yhteisten polkupyörien käyttö on juuri sitä, joten hankkeen kannalta kaupunkipyörät toimivat hyvin. Kesän aikana kaupunkilaisten

kiinnostus pyöriä kohtaan oli juuri niin aktiivista kuin saattoi odottaa. Sen sijaan palautusaktiivisuudessa oli toivomisen varaa.

Mennyt kesä osoitti, että pyörille on tarvetta ja ne ovat hyvää palvelua kaupunkilaisille, mutta palauttamiseen pitää kiinnittää huomiota. Tela ja KierRe-hankkeen projektivastaava Mari Turunen arvelevat, että jonkinlainen seurantajärjestelmä pyörien käyttöön on saatava. – Viime kesänä pyörät olivat vapaasti käytettävissä. Ensi kesänä pitää jotenkin toteuttaa pyörien käyttöönoton ja palauttamisen kontrollointi. Suomen eri kaupungeissa on erilaisia järjestelmiä, joilla pyörien lainaamisessa on onnistuttu. Yksi mahdollisuus on mobiilimaksu, toinen on lainauspaikkaan annettava pantti ja kolmas sellainen, että avaimen saa näyttämällä kuvallista henkilökorttia, jolloin vuokraajasta jää aina tieto.

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Jakelu iisalmelaisiin kotitalouksiin sekä naapurikuntien taajamiin

KierRe-hankkeen projektivastaava Mari Turunen ja TOIMI-säätiön kehittämispäällikkö Hanna-Leena Tela pitivät viime kesän kokeilua onnistuneena.

Alustavasti ollut ajatuksissa, että torin lisäksi lainaus- ja palautuspisteet voisivat sijaita Prismalla ja Citymarketilla. – Iisalmessa kiinnostaa eniten mobiilisovellus, sitä me talven aikana tutkimme, Turunen kertoo.

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi

Olennaista olisi myös se, että lainauspisteitä olisi enemmän kuin yksi. Näin pyörän voisi palauttaa eri paikkaan kuin lähtö-

pisteeseen. – Alustavasti ollut ajatuksissa, että torin lisäksi lainaus- ja palautuspisteet voisivat sijaita Prismalla ja Citymarketilla, mutta neuvotteluja ei ole vielä käyty, Turunen kertoo. Päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta alustavasti osapuolet ovat keskustelleet kymmenen pyörän hankkimisesta ensi kesäksi.

Päätoimittaja: Laura Koski Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Painosmäärä: 21 000 Jakelu: Jakelumasters Sisällöntuotanto ja ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla