Alkuvuoden metsäteollisuuden työtaistelut sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nakertaneet HaminaKotka sataman liikennemääriä, mutta kokonaisliikenne on haasteista huolimatta pysynyt erittäin hyvällä tasolla tänä vuonna. Puun tuonti Venäjältä loppui keväällä sodan myötä, mutta raakapuuta tuodaan nyt HaminaKotkaan pääosin Baltiasta sekä Ruotsista ja Puolasta. Raakapuun määrä onkin kasvanut räjähdysmäisesti kesän ja syksyn aikana ja sitä on tuotu eri satamanosiin.
Tällä hetkellä satamassa eniten huolta aiheuttaa transitoliikenne, jonka pelätään pian loppuvan VR Transpointin ilmoitettua lopettavansa idän tavaraliikenteen kuluvan vuoden loppuun mennessä. HaminaKotka sataman kokonaisliikenteestä transiton osuus on ollut reilu neljännes, joten sen poisjäännillä on huomattavat vaikutukset sataman liikennemääriin. Vielä merkityksellisemmän asiasta tekee se, että ensi vuoden alussa lähes koko HaminaKotka sataman kautta kulkeva transitoliikenne on lannoitteita, joista on maailmalla huutava pula. Maailman maataloustuotannon jatkuminen ja ruuan hintatason säilyminen edes jos-
sain määrin kohtuullisena on pitkälti Venäjältä ja Ukrainasta hankittavien lannoitteiden ja viljan varassa.
- Lannoitteet ja vilja ovat välttämättömiä ruokapulan välttämiseksi. Siksi lannoit-
teet ja vilja pitää saada maailmalle sodasta huolimatta. Se on satamien, rautatieyhtiöiden ja operaattoreiden moraalinen velvollisuus, HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski sanoo.
Haminan satamanosassa ja Poitsilan kemikaaliratapihalla järjestettiin 19.10.2022 suuronnettomuusharjoitus, johon osallistui satamassa toimivien yritysten lisäksi kaikki keskeiset viranomaiset: Kymenlaakson pelastuslaitos, Hätäkeskuslaitos, Kymsote ensihoitopalvelut, Kaakkois-Suomen poliisilaitos, Suomenlahden merivartiolaitos, Väylävirasto ja VTS Traffic Management Finland. Harjoitus käsitti pelastuslain 48§ mukaiset harjoitukset Seveso-laitoksissa ja lisäksi satama-alueella toimivat yritykset harjoittelivat oman pelastussuunnitelmansa toimivuutta. Harjoituksessa testattiin myös 112 Suomi -matkapuhelinsovelluksen käyttöä onnettomuustiedottamisessa.
Harjoitus sujui niin pelastuslaitoksen kuin satamayhtiön näkökulmasta suunnitellusti, toki kehittämiskohteitakin löytyi niin skenaariosta kuin harjoituksen toteutuksesta yleisesti. Viestinnän merkitystä onnettomuustilanteessa
ei voi koskaan korostaa liikaa ja tiedonkulun todettiinkin vaativan edelleen kehittämistä. Siihen satamayhtiö ja pelastuslaitos tulevat panostamaan yhdessä ja etsimään toimivia viestintäratkaisuja. Harjoituksessa mukana
olleet yritykset olivat satsanneet omien pelastussuunnitelmiensa harjoitteluun mallikkaasti ja yhteistyö kaikkien osapuolten kesken sujui hyvin.
HaminaKotka Satama Oy on vuodesta 2018 lähtien kehittänyt Mussalon D-osaa palvelutason parantamiseksi sekä mahdollistaakseen suurempien alusten ja tavaravirtojen tehokkaamman käsittelyn. Projektin ensimmäisessä vaiheessa täytettiin meritäyttönä maatoimintojen alueita, ruopattiin satama-allas, rakennettiin aallonmurtaja ja meluvalli, laiturin ensimmäinen osa sekä raideyhteys. Samaan aikaan satamaoperaattori Steveco rakennutti alueelle 20 000 m²:n selluterminaalin.
Tällä hetkellä on meneillään projektin toinen vaihe, jossa 150 metrin pituinen päätylaituri valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä ja vuonna 2019 valmistuneen laiturin 300 metriä pitkä jatko-osa vuoden 2023 loppuun mennessä. D-osan taustalla olevan teollisuusalueen 1,3 km:n lisäraideyhteydet ovat myös valmistuneet tämän vuoden aikana. Stevecon rakennuttama toinen, 24 000 m²:n varastoterminaali valmistui kesällä ja Kotkan kaupunki on tämän vuoden aikana jatkanut D-osan tausta-alueen täyttöä teollisuusalueeksi, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa lähes 50 000 m²:n varastotilojen lisärakentamisen alueen pohjoispuolelle.
Hietasen ponttoniramppi aktiivisessa käytössä
HaminaKotka Satama Oy on kasvavien aluskokojen myötä kehittänyt myös Hietasen satamanosan infraa ja investoinut kelluvaan teräsrakenteiseen ponttoniramppiin. Ramppi mahdollistaa uusien kolmekaistaisen RoRoalusten operoinnin ja näin ollen kasvattaa Hietasen lastinkäsittelykapasiteettia merkittävästi. Rampin suunnittelussa on huomioitu niin varustamoiden kuin satamaoperaattorin tarpeet sekä näkemykset lähitulevaisuuden aluksille ja lastinkäsittelylle.
Enersense Offshore Oy:n valmistama ponttoniramppi hinattiin Porista kesäkuun lopussa ja asennettiin Hietaseen heinäkuun alussa kiinteän H3-rampin jatkeeksi. Uusi ramppi otettiin käyttöön heti asennuksen jälkeen ja aluskäyntejä uudella rampilla on keskimäärin 3–4 viikossa.
HaminaKotka Satama Oy tekee yhteistyötä satamaoperaattoreiden ja John Nurmisen Säätiön kanssa lannoitelastausten päästöjen vähentämiseksi. John Nurmisen Säätiön Lannoitelaivaus-hankkeessa selvitetään satamien lannoitelastaukseen sekä lastiruumien pesuun liittyviä ravinnepäästöriskejä sekä parhaita tekniikoita ja käytäntöjä niiden ehkäisyyn. Tavoitteena on lannoitepäästöjen vähentäminen paitsi suomalaisissa lannoitesatamissa, myös osaamisen ja kokemuksen vaihto muiden Itämeren alueen lannoitesatamien kesken.
- Kun hanke aloitettiin vuonna 2020, lan-
noitelastausten päästöriskeihin ei juurikaan kiinnitetty huomiota. John Nurmisen Säätiö alkoi kartoittamaan satamia sekä lannoiteteollisuuden toimijoita kumppaniksi hankkeeseen ja HaminaKotka satama on ensimmäinen satama, jossa on päästy seuraamaan satamatoiminnasta syntyvää ravinnekuormitusta pidempiaikaisella seurannalla, kertoo projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu John Nurmisen Säätiöstä.
Sataman ravinnekuormitusta voidaan seurata mittaamalla laiturialueelta mereen huuhtoutuvien hulevesien ravinnepitoisuuksia. Sataman ympäristölupa edellyttää hule -
vesiseurantaa tietyissä määrin, mutta John Nurmisen Säätiön, HaminaKotka Sataman ja operaattoreiden välisessä yhteistyössä hulevesiseurantaa on tehty syksystä 2021 lähtien tehostetusti. Näytteitä otetaan sateiden aikaan eri lastauspaikoilta ja niistä mitataan kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja kokonaistyppi.
HaminaKotka Satama Oy:n operatiivisen päällikön Suvi-Tuuli Lappalaisen mukaan vuoden 2021 lopussa hulevesiseuranta osoitti lannoitelastausten olevan suurin yksittäinen rehevöittävä päästölähde HaminaKotka satamassa. Hulevesiseurannan toinen kierros on tämän syksyn aikana, jotta saadaan lisää tuloksia.
- On huomionarvoista, että lannoitteet ovat suurempi päästölähde kuin alusten jätevedet, joihin kiinnitetään paljon enemmän huomiota. Tietoisuutta asiasta on lisättävä sekä lannoitelastauksiin osallistuvia työntekijöitä perehdytettävä. Myös laitureiden siivoukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Päästöjen vähentämiseksi on olemassa yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa olevia keinoja, Lappalainen sanoo.
HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski nostaa esiin lannoitteiden tärkeyden globaalissa ruokahuollossa ympäristönäkökohdat huomioiden.
- Lannoitteet ovat äärimmäisen tärkeä osa ruokaketjua. Niin YK:n pääsihteeri Guterres kuin maailman ruokaohjelman johtaja Beasleykin ovat vedonneet, että sekä Venäjän että Ukrainan lannoitteet pitää saada maailmalle nälänhädän estämiseksi ja kaikkien valtioiden pitää tehdä kaikkensa edistääkseen lannoitteiden kuljetusta. HaminaKotka Satama Oy panostaa täysillä tähän osana sen Itämeriajattelua. Samaan ajatusmaailmaan kuuluu olennaisesti, että lannoitelastauksissa huomioidaan maksimaalisesti päästöjen vähentäminen, Naski sanoo.
Sataman ravinnepäästöjen aktiivinen seuranta on osoittautunut hyväksi ja tarpeelliseksi keinoksi, jonka avulla voidaan motivoida toimijoita vähentämään päästöjään ja samalla lannoitehävikkiä. John Nurmisen Säätiön tavoitteena on seurantamenetelmän levittäminen muihin satamiin niin Suomessa kuin muualla Itämeren alueella. Päästöjen vähentämiseksi kansainvälisesti tehdään aktiivista yhteistyötä myös Itämeren suojelukomissio HELCOMin kautta.
Itämerellä satamien läpi kulkee vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja lannoitetta. Lannoitekuljetuksista aiheutuu hävikkiä, josta osa päätyy suoraan rehevöittämään Itämerta. Lannoitelastauksissa ongelmana ovat muun muassa lannoitteiden huolimaton käsittely tai huonokuntoinen lastaustekniikka, jonka vuoksi helposti pölyävää lannoitetta kulkeutuu joko ilman tai hulevesien mukana ympäristöön. Lannoitekuljetuksen jälkeen alukset usein pesevät ruumansa avomerellä, jolloin ruumaan jääneet lannoitejäämät voivat päätyä pesuveden mukana suoraan mereen.
Vilkkaista lannoitesatamista voi kulkea mereen vuosittain jopa satoja kiloja fosforia ja satoja tonneja typpeä pelkästään hulevesien kautta. Tämä kuormitus vastaa mittaluokaltaan suuren kaupungin jätevedenpuhdistamoilta tulevaa ravinnekuormaa. Näitä päästöjä voidaan ehkäistä hyvin yksinkertaisin ja edullisin keinoin, kuten kiinnittämällä huomiota hävikin vähentämiseen ja hyviin siivouskäytäntöihin.
Lähde: https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/lannoitelaivaus-hanke
Satamien yhteistä työturvallisuuspäivää on vietetty jo usean vuoden ajan erilaisin teemoin ja aikaan, jolloin pimeä ja liukas vuodenaika on jo käsillä. Teemapäivänä on näkymisen ja askeleen pitämisen lisäksi muistutettu keskittymisestä ja havainnoimisesta, ohjeiden noudattamisesta sekä läheltä piti- ja vaaratilanteiden ilmoittamisesta. Satamassa työskentelee useita eri toimijoita ja työturvallisuus on yhteinen asia, joka toteutuu kaikkien osapuolten yhteispelillä. Työturvallisuuspäivänä on myös haluttu muistuttaa siitä, että jokainen ihminen on loppujen lopuksi itse vastuussa turvallisuudestaan.
Satamien työturvallisuuspäivää vietettiin tänä vuonna yhden päivän sijaan koko viikon ajan 3.-7.10.2022 teemalla Yhteistyöllä työturvallisuutta. Varsinainen tapahtumapäivä HaminaKotka satamassa oli tiistai 4.10.2022, jolloin Haminan satamanosassa järjestettiin sataman yrityksissä työskenteleville monenlaista ohjelmaa, kuten työturvallisuuskoulutusta, kalustoesittelyjä ja työpajoja.
Pääosa tapahtumista keskittyi niin kutsuttuun vanhaan Osuusruokalaan ja sen läheisyyteen. VR Transpoint ajelutti halukkaita veturilla, pysäköintialueella oli esillä Saimaa Terminalsin lastinkäsittelykalustoa ja L7-laiturilla pääsi seuraamaan Uponorin, Kympen ja Kymsoten ensihoidon yhdessä järjestämää sukellusonnettomuuden pelastautumisharjoitusta. Osuusruokalan sisätiloissa oli esillä työvaatteita ja henkilösuojaimia Grollsin, Toolsin, Skyddan ja Würthin toimesta. Xamk esitteli virtuaalista turvapuistoa ja Turvallinen logistiikan tulevaisuus TLT-hanke järjesti kaksi turvallisuustyöpajaa, joissa käsiteltiin liikkumisen turvallisuuden kehittämistä satamassa. VR tarjosi lisäksi Osuusruokalan tiloissa vierailleille herkulliset munkkikahvit. NEOT ja Pre-
fere Resins järjestivät yhdessä toimistokeskus Kuorsalossa ammattipätevyys- ja työturvallisuuskorttikoulutukset. Ö2-laiturilla puolestaan oli mahdollisuus tutustua öljylaiturin sammuttamiseen.
-Tapahtumapäivä oli vilkas ja monipuolinen, siitä kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleille tahoille. Tämän vuoden teeman mukaisesti yhteistyöllä saamme edistettyä työturvallisuuteen liittyviä asioita, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n operatiivinen päällikkö ja työsuojelupäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen
Päivän aikana oli mahdollisuus päästä veturin kyytiin toteamaan, millainen näkyvyys veturista on ja millaisia haasteita veturin kuljettajalla on sataman liikenneturvallisuuden kannalta.
Kuva: HaminaKotka Satama Oy
LähiTapiola Kaakkois-Suomi lahjoitti Satamien työturvallisuuspäivänä 4.10.2022 HaminaKotka Satamalle liikuteltavan nopeusnäytön. Kuvassa operatiivinen päällikkö ja työsuojelupäällikkö SuviTuuli Lappalainen HaminaKotka Satamasta sekä riskipäällikkö Esko Häyrinen LähiTapiolasta.
Kuva: HaminaKotka Satama Oy
Wibax on ruotsalaisomisteinen perheyritys, joka myy, ostaa, prosessoi ja jakelee nestemäisiä kemian tuotteita sekä bioöljyjä Euroopan perusteollisuudelle. Wibaxilla on useita terminaaleja Ruotsissa ja Suomessa sekä yksi terminaali Virossa. Kotkaan Wibax perusti toimipaikan vuonna 2013 ja vuonna 2020 Wibax osti muun muassa Haminassa ja Kotkassa toimineen Baltic Tankin ja toiminnot muuttuivat osaksi Wibax-konsernia. Yrityskaupan myötä yhtiön toiminta Suomessa laajeni käsittämään sekä terminaali- että kemikaalimyyntitoiminnot. Tänä keväänä Wibax osti JJ Kuljetus Oy:n ja näin ollen Wibaxin kemikaalien ja bioöljyjen koko myynti-, varastointi- ja kuljetuskonsepti tuli saataville myös Suomeen. Wibax on yritysostojen myötä kasvanut Suomessa muutaman
henkilön yrityksestä 60 henkilöä työllistäväksi organisaatioksi.
Kotkan-Haminan seutu on Wibaxille tärkeä ja yhtiön tavoitteena on jatkaa kasvuaan alueella. Kotkan ja Haminan terminaalien oston myötä Wibaxista on tullut merkittävä nesteiden ja kemikaalien varastointipalveluja tarjoava yritys alueella. Haminassa toiminta laajenee vuodenvaihteessa edelleen, kun yhtiö saa oman kuljetuskaluston käyttöönsä ja alkaa hoitamaan kuljetuksia Haminasta suoraan asiakkailleen. Wibaxin autoja tullaan ensi vuonna näkemään Haminan satamassa päivittäin.
Terminaalin sijainti Haminan satamassa on keskeinen ja asiakkaita lähellä oleva terminaali mahdollistaa kustannustehokkaiden ratkaisujen tarjoamisen. Terminaalista löytyvät hyvät edellytykset niin laiva-, rautatie- kuin säiliöautokuljetuksille ja erinomainen sijainti tarjoaa myös synergiaetuja muiden toimijoiden kanssa.
-Teemme monien Haminan satamassa sijaitsevien laitosten ja teollisten toimijoiden kanssa tiivistä yhteistyötä, Suomen toiminnoista vastaava toimitusjohtaja Tero Väyrynen kertoo.
Kymenlaaksossa muun muassa merkittävä asiakaskunta metsäteollisuus ja uudet akkutehdashankkeet tarjoavat Wibaxille varteenotet-
tavia kasvumahdollisuuksia. Haminan terminaalissa on tarjolla monipuolista varastointitilaa esimerkiksi bitumi- ja mäntyöljytuotteille sekä erilaisille kemikaaleille.
-Odotuksemme lähitulevaisuudelle ovat myönteiset. Pääasiakkaillamme menee hyvin ja yleinen investointiaktiivisuus muun muassa akkuteollisuuden tiimoilta hyödyttää meitä. Aiomme myös panostaa kestävään kehitykseen entistä enemmän. Ruotsissa Wibax on esimerkiksi lanseerannut sähkökäyttöisen säiliöauton ja yhtiöllä on suunnitelmissa investoida useampaan sähkökuorma-autoon ensi vuonna, Väyrynen sanoo.
HaminaKotka satama on määrätietoisesti kehittänyt kansainvälistä risteilyliikennettä viime vuosien aikana. Satamassa vieraili tällä kaudella ennalta asetettujen tavoitteiden mukaisesti yhteensä lähes 20 risteilyalusta Kantasatamassa, Mussalossa sekä Haminassa.
Tavoitteiden mukaiseen alusmäärään päästiin huolimatta siitä, että risteilylaivat joutuivat kiertämään Pietarin, joka normaaliolosuhteissa on risteilyiden pääkohde Itämeren alueella. Matkustajamäärät olivat alun perin ennakoidusta määrästä noin puolet. Ensikäynnin HaminaKotkaan teki 7 alusta ja nämä kaikki vierailivat kauden aikana useampaan kertaan. Kyseiset risteilyalukset ovat tulossa HaminaKotkaan tulevaisuudessakin.
Huolimatta siitä, että Itämeren risteilyjen pääkohde Pietari jäi pois reitiltä, risteilyasiakkaat olivat palautteen mukaan tyytyväisiä siitä, etteivät geopoliittisen tilanteen muututtua peruneet risteilyjään. Kotkan-Haminan seutu koettiin uutena kohteena hyvin mielenkiintoisena ja ainutlaatuisena. Alueen monipuolinen luonto erilaisine aktiviteetteineen sekä uniikki merenkulku-, kulttuuri- ja rajahistoria koettiin risteilyvieraiden keskuudessa hyvin mielenkiintoisina. Osa matkustajista osallistui ohjatuille retkille ja osa tutustui kohteeseen omatoimisesti.
- Koska nähtävyydet olivat suhteellisen lähellä toisiaan, jäi vieraille riittävästi aikaa tutustua paikkoihin ja kohdata paikallisia ihmisiä. Risteilyasiakkaat tunsivat olonsa mukavaksi sekä turvalliseksi ja he saivat hyvän kosketuksen paikalliseen kulttuuriin. Palautteiden
mukaan he olisivat kuitenkin toivoneet parempia ostosmahdollisuuksia, kertoo risteilyvarustamomarkkinoinnin projektipäällikkö Petra Cranston HaminaKotka Satama Oy:stä.
Odotettavaa on, että varustamot tulevat kiertämään Pietarin myös lähitulevaisuudessa. Asiakaspalautteen perusteella HaminaKotka
sataman risteilijämäärät pysynevät lähivuosina tavoitteiden mukaisina. Vahvistettuja risteilyaluskäyntejä vuodelle 2023 on tällä hetkellä noin 20, mutta geopoliittinen tilanne tuo kuitenkin mukanaan monia erilaisia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lopulliseen risteilyalusten määrään.
Vuonna 2019 käynnistynyt Kotkan Kantasataman risteily- ja matkustajalaivaterminaalin kehittämishanke KOTKA PAX valmistui elokuussa 2022. Hankkeessa alun perin tavoiteltu säännöllinen matkustajalaivayhteys Pietariin ei muuttuneen maailmantilanteen vuoksi ole enää suunnitelmissa, mutta terminaali palveli jo kuluneen kesän aikana risteilyaluksia ja uusia mahdollisuuksia terminaalin hyödyntämiseen kehitetään aktiivisesti. Terminaali täydentää osaltaan Kantasatamaan rakenteilla olevaa kokonaisuutta, johon kuuluu merkittävimpinä tapahtumakeskus Satama Areena sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi kampus.
sekä tarjoaa puitteet tulli- ja rajatarkastustoiminnoille.
Kuva: HaminaKotka Satama Oy
Kantasatamaan valmistunut risteily- ja matkustajalaivaterminaaliSpirit of Discovery avasi HaminaKotka sataman risteilijäkauden 4.5.2022. Kuva: Jarno Koivula Norwegian Dawn saapumassa Haminaan juhannuksena 25.6.2022. Kuva: Jarno Koivula
HaminaKotka Satama Oy lahjoittaa tänä vuonna joulumuistamisiin tarkoitetut varat WWF:lle Itämeren suojeluun kohdistuvaan toimintaan. Satamayhtiö haluaa olla vahvasti mukana Itämeren hyvinvoinnin eteen tehtävässä työssä, sillä Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Itämeri on Suomen ulkomaankaupan kannalta ratkaisevan tärkeä kuljetuskäytävä ja on tärkeää, että sen puhtautta suojellaan kaikin keinoin.
• Torjuu rehevöitymistä ja edistää rannikkovesien tilaa rakentamalla kosteikkoja ja ennallistamalla soita yhdessä maanomistajien kanssa
• Ylläpitää ja kouluttaa vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, jotka toimivat viranomaisten apuna öljyonnettomuuden sattuessa
• Palkitsee Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän ja jakaa tietoa Itämeri-ystävällisistä viljelymenetelmistä
• Tekee yhteistyötä kalastajien, maanviljelijöiden, hallitusten, teollisuuden ja muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa mm. Itämeriverkostossa
• Vaikuttaa Suomen ja EU:n meripolitiikkaan sekä valvoo Itämeren valtioiden suojelutoimenpiteitä
• Vaikuttaa vedenalaisen luonnon suojelun lisäämiseen
• Osallistuu tutkimushankkeisiin ja kenttäprojekteihin mm. kunnostamalla rannikon ja saariston uhanalaisia ja lajistoltaan arvokkaita perinneympäristöjä joka vuosi talkoovoimin
• Tuottaa materiaalia ja tietoa Itämeren tulevaisuuden ongelmista ja niiden ratkaisuista
• Välittää tietoa kestävästä kalastuksesta kuluttajille ja kalakauppiaille
HaminaKotka Satama Oy on ollut tänä vuonna mukana myös Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjassa jakamalla henkilöstölleen Roosa nauhan. Paikalliselta yhdistykseltä ostettujen Roosa nauhojen tuotto käytetään kymenlaaksolaisten syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tueksi tehtävään työhön.