Katsaus HaminaKotka Sataman
vuoteen 2024
Vuosi 2024 käynnistyi HaminaKotka satamassa liikennemäärien suhteen vilkkaana, kunnes valtakunnalliset satamalakot hiljensivät sataman kaikkiaan noin kuukaudeksi.
Lakkojen aikana syntynyttä liikennemäärien laskua kurottiin kesän aikana kiinni, mutta syksyllä viennin kysyntävaikeudet vaikuttivat myös sataman liikennemääriin. Loka-joulukuun liikennemäärät vähenivät merkittävästi ja lopulta koko vuoden liikennemäärä oli 13,1 miljoonaa tonnia eli 1,0 miljoonaa tonnia (-6,9 %) vähemmän kuin vuonna 2023.
Vientikuljetukset vähenivät viime vuonna 0,8 miljoonaa tonnia eli 8,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi jo vuonna 2023 romahtaneen nesteviennin määrän lasku jatkui edelleen vuonna 2024. Nesteiden vienti väheni suhteellisesti eniten, mutta tonnimääräisesti eniten supistui metsäteollisuuden menekkivaikeuksista kärsi-
neet sellun ja sahatavaran vienti. Niiden määrä laski yhteensä 0,3 miljoonaa tonnia eli 8,9 %. Sen sijaan paperin vienti lisääntyi 0,1 miljoonaa tonnia eli 6,7 % edellisestä vuodesta. Huolimatta siitä, että raakapuun tuonti edelleen kasvoi hieman, väheni tuonti kokonaisuudessaan 0,2 miljoonaa tonnia eli 3,6 % vuoteen 2023 verrattuna. Kauttakulkuliikenne väheni 0,8 miljoonaa tonnia eli 24,9 %. Kansainvälisiä risteilijöitä HaminaKotka satamassa vieraili 6.
Toimintaympäristön muutokset tuovat haasteita
Kauppamerenkulussa on vuodesta 2015 lähtien peritty väylämaksut puolitettuna väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Suomen hallitus
antoi viime syksynä vastoin omaa hallitusohjelmaansa esityksen väylämaksulain muuttamisesta sekä väliaikaisen väylämaksulainsäädännön kumoamisesta. Tasavallan presidentti vahvisti lain joulukuussa 2024 ja lain voimaanastumisen myötä väylämaksun yksikköhintoja ja enimmäismääriä korotettiin tasasuhteessa 75,2 prosentilla ja väylämaksuihin myönnetty erillinen viennin kauttakulkukuljetusten alennus poistui laista. HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja, satamaneuvos Kimmo Naski on huolissaan väylämaksumuutoksen vaikutuksista:
- Vuoden 2025 alusta lähtien voimaan astuneet väylämaksut nostavat merkittävästi vientiteollisuuden logistiikkakustannuksia ja
Kuva: Vesa Hovi
heikentävät kilpailukykyä, mikä tulee näkymään myös Suomen suurimassa vientisatamassa HaminaKotka satamassa.
Ukrainassa käytävän sodan myötä EU:n Venäjälle asettamat pakotteet vaikuttavat myös HaminaKotka Satama Oy:n liiketoimintaan. Pakotteiden ulkopuolelle rajatun ja YK:n vahvasti suojaaman ruokaketjuun kuuluvan lannoiteliikenteen Venäjältä on toivottu säilyvän nykyisellä tasollaan, mutta väylämaksujen moninkertaistuessa on lannoiteliikenteen jatkuminen vaakalaudalla. Lannoiteliikenne on kattanut noin 15 % sataman vuosittaisesta kokonaisliikenteestä. Mikäli lannoiteliikenne HaminaKotka sataman kautta hiipuu, on näin merkittävän liikennemäärän korvaaminen nopealla aikataululla mahdotonta. Satamayhtiö tekee tiivistä yhteistyötä kuntien sekä seudun elinkeinoyhtiöiden kanssa satamasidonnaisen teollisuuden saamiseksi alueelle, mutta hankkeiden edistyminen vie aikaa muun muassa lupaprosessien vuoksi.
USA kiristää kauppapolitiikkaa erilaisin tullein, mikä voi vaikuttaa myös suomalaisiin vientiyrityksiin ja sen myötä HaminaKotka satamaan. Epävakaa geopoliittinen tilanne erilaisine varautumistoimenpiteineen ohjannee yritysten tuotantoa kansallisiin ratkaisuihin globaalin toiminnan sijaan. Tämä vaikuttaa liikennevirtoihin, joten liikenteen kehittymistä tulevina vuosina on entistä vaikeampi ennustaa. Tästä syystä HaminaKotka Satama Oy joutuu tarkasti harkitsemaan tulevia investointeja. Turvallisuutta ja valvontaa parantavien toimien määrää on kuitenkin edelleen lisättävä ja viranomaisyhteistyötä tiivistettävä, mikä lisää kustannuksia sekä työtä satamayhtiössä
Talouskasvu vielä vaatimatonta
Suomen talous ei satamasta katsottuna näytä vielä olevan toipumassa taantumasta, vaikka rohkeimmat instituutit sitä ovat jo pidempään ennustaneet. Positiivisia merkkejä on silti näkyvissä ja siitä hyvänä esimerkkinä on Easpring Finland New Materials Oy:n päätös käynnistää katodimateriaalitehtaan rakennustyöt Keltakallion teollisuusalueella Kotkassa. Satamayhtiö toimii osaltaan aktiivisesti akkuteollisuuden tehdashankkeiden ja muiden vihreää siirtymää edistävien satamasidonnaisten hankkeiden sijoittumiseksi Kotkan-Haminan seudulle.
Vienti* 8 609 235 tn -8,5 %
Tuonti** 4 538 356 tn -3,6 %
Yhteensä 13 147 591 tn -6,9 %
*sisältää myös viennin transiton
**sisältää myös tuonnin transiton
Aluskäyntejä 2181 kpl
Kontteja
572 447 TEU
Tavaraliikenne HaminaKotkan satamassa 2024
Liikenteen jakautuminen tavararyhmittäin 2024
HaminaKotka Satama Oy hakee EU-tukea Mussalon konttiterminaalin
maasähköhankkeeseen
Merenkulun päästöjen vähentämiseen tähtäävä FuelEU Maritime -asetus asettaa erityisvaatimuksia EU:n satamiin saapuville kontti- ja matkustaja-aluksille, velvoittaen niitä käyttämään maasähköjärjestelmää energiantarpeeseensa satamassa ollessaan. Vuodesta 2030 alkaen yli 5 000 bruttotonnin kontti- ja matkustaja-alusten on käytettävä maasähköä tai
muuta vastaavaa päästötöntä teknologiaa EUsatamiin saapuessaan, ellei sovellettavissa ole poikkeuksia.
HaminaKotka Satama Oy teki viime vuonna selvityksen maasähkön toteuttamisesta ja kustannuksista, ja on päättänyt hakea EU-tukea Mussalon konttiterminaalin maasähköinvestoinnille. Tukea haetaan CEF Transport Alter-
native Fuels Infrastructure Facility (AFIF) -ohjelmasta, jonka tavoitteena on tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönottoa ja edistää liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä TEN-T-verkoston varrella. Rahoitushaku päättyy kesäkuussa ja päätöksiä odotetaan syksyllä.
Turvallisuusselvityslakiin kaavaillaan muutoksia
Suomen hallitus teki joulukuussa eduskunnalle ehdotuksen laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva niin sanottu CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive). Osana lakiesitystä on valmisteltu myös turvallisuusselvityksiä koskeva ehdotus, jonka mukaan turvallisuusselvityslakia laajennettaisiin siten, että henkilöturvallisuusselvitys voitaisiin jatkossa tehdä myös henkilöistä, joilla on pääsy kriittiseen tai salassa
pidettävään tietoon kriittisestä infrastruktuurista.
Ulkomaanliikenteen satamissa, kuten HaminaKotka satamassa, turvallisuusselvityksen tekeminen tulisi pakolliseksi tietyistä kriittiseen tietoon pääsevistä työntekijöistä. Toisin sanoen, satamanpitäjän olisi esityksen mukaan haettava turvallisuusselvitystä sellaisista henkilöistä, jotka saavat pääsyn salassa pidettäviin sataman turvatoimia koskeviin tietoihin tai sellaisen käyttöoikeuden sataman turvallisuuden kannalta kriittiseen lastin käsittelyä tai sataman valvontaa koskevaan tietojärjestelmään, joka
mahdollistaa tietojen lukemisen ja niiden muuttamisen muuten kuin yksittäistä työtehtävää tai tietojärjestelmän teknistä ylläpitoa varten.
Toteutuessaan lakimuutos vaikuttaisi henkilöturvallissuuselvityksiä lisäävästi niissä yrityksissä, joiden viranomaiset katsovat kuuluvan lain piiriin.
- Satama tekee yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa, jotta lakimuutos toteutuisi satamassa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Timo Rosendahl sanoo.
Kuva: Vesa Hovi