Loiste 1/2023 - HaminaKotkan Sataman uutisia

LO I S TE

Satamalla haasteista huolimatta historian toiseksi paras vuosi

Haminan Merivesilaitos Oy perustettu tuottamaan prosessivettä teollisuudelle s. 3

HaminaKotka Sataman kansainvälinen risteilijäkausi käynnistyy toukokuussa s. 6

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2023

Kuva: Jarno Koivula

Satamalla haasteista huolimatta historian toiseksi paras vuosi

Haastavasta alkuvuodesta huolimatta HaminaKotka Satama ylsi vuonna 2022 kaikkien aikojen toiseksi parhaaseen liikennemäärään. Tavaraa kulki kaikkiaan 16,3 miljoonaa tonnia eli 11,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

HaminaKotka sataman kevät 2022 meni metsäteollisuuden työtaisteluissa ja lakkojen päätyttyä vientiliikenteen toipumiseen meni koko kesäkuu. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sota aiheutti monenlaista epävarmuutta myös satamassa. Sodan ja sen myötä asetettujen pakotteiden vuoksi Venäjän liikenne on vähentynyt merkittävästi ja tällä hetkellä merkittävin jäljellä oleva liikenne Venäjältä on ruokaketjuun kuuluvia lannoitteita.

Työrauhan palattua ja sanktioiden vaikutusten selkiydyttyä vuoden 2022 jälkimmäinen puolisko oli kuitenkin vauhdikas ja erityisesti syksy oli erittäin vahva. Varmistaakseen raakaaineiden saatavuuden metsäteollisuus alkoi kesästä alkaen tuoda muista maista kuin Venäjältä merkittäviä määriä puutavaraa HaminaKotka satamaan. Tämän lisäksi muu Venäjältä muihin maihin siirtynyt tuonti sekä Saimaan kanavan liikenteen siirtyminen HaminaKotka satamaan vilkastuttivat liikennettä niin paljon, että liikennemäärä kasvoi loppuvuodesta edellisvuotta suuremmaksi.

HaminaKotka sataman vientiliikenne kasvoi viime vuonna 2 % ja eniten lisäystä oli kappaletavarassa sekä neste- ja kuivabulkissa. Tuontiliikenne puolestaan kasvoi 41,7 %, mikä johtuu pääasiassa aiemmin mainitusta metsäteollisuuden raakapuun tuonnista, mutta myös kaikkien muiden tavaraluokkien määrän kasvusta. Kauttakulkuliikenne väheni 0,4 %. Kontteja käsiteltiin satamassa 6,0 % enemmän kuin edellisvuonna ja myös aluskäyntien määrä kasvoi 9,8 % edellisvuoteen verrattuna.

Investoinneilla turvataan toimintaedellytykset tulevaisuudessakin

Investoinnit etenivät vuonna 2022 myllerryksistä huolimatta, kun Mussalon satamanosan D-osalle valmistui 153 metriä pitkä D0-laituri ja Hietasen satamanosan toimintaa tehostettiin kelluvalla ponttonilaiturilla. Myös Kotkan Kantasataman risteily- ja matkustajalaivaterminaalin kehittämishanke Kotka Pax valmistui loppukesällä. Investoinnit satamassa jatkuvat myös tänä vuonna, kun Mussalossa D-osalle val -

mistuu vuoden loppuun mennessä vielä 250 ja 300 metriä pitkät laiturit. D-osasta on jo nyt muodostunut kansainvälisesti merkittävä selluliikenteen logistiikkakeskittymä ja kokonaisuuden valmistuttua se tarjoaa ensiluokkaisen toiminta-alueen kansainvälisille metsäteollisuuden liikennevirroille.

Satamassa myös muiden toimijoiden kehityshankkeet ovat edenneet, kun esimerkiksi Fintoil Oy:n Haminaan rakennuttama maailman suurimpiin kuuluva mäntyöljyjalostamo aloitti toimintansa ja Hamina LNG Oy:n kaupallinen toiminta käynnistyi viime vuonna. Valtion sijoitusyhtiö Suomen Malminjalostus Oy ja kiinalainen CNGR Advanced Material -teknologiayhtiö perustivat viime vuonna yhteisyrityksen CNGR Finland Oy:n edistämään prekursorimateriaalia tuottavan pCAM-tehtaan rakentamista Haminaan ja sen toiminta on edennyt lupavaiheeseen.

- Sekä satamayhtiön omat että muiden satamassa toimivien yritysten investoinnit luovat hyvät edellytykset satamaliikenteen

Kuva: Jarno Koivula

suotuisalle kehitykselle myös tulevaisuudessa, HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski sanoo.

Positiiviset odotukset kuluvalle vuodelle Sataman näkymät kuluvan vuoden liikennemäärien kehitykselle ovat tällä hetkellä varsin myönteiset. Ratkaisevaa kokonaisliikenteen kannalta on kuitenkin se, jatkuvatko itäiset raidekuljetukset, jotka satamalla ovat pääosin ruokaketjuun kuuluvia lannoitekuljetuksia. Vahvasti vuoden alusta alkanut liikennekehitys hidastui sekä ahtaajien että veturinkuljettajien lakkojen myötä helmikuun jälkimmäisellä puoliskolla, mutta työrauhan palattua liikenne kääntyi jälleen reippaaseen kasvuun ollen tammi-maaliskuussa +7,5 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Tämän vuoden alussa satamayhtiö otti myös vastuulleen Haminan satamaan tehtävän merivesilaitoksen rakennuttamisen ja sen alkuvaiheen hallinnoinnin ja markkinoinnin.

Vienti* 11 279 507 tn +2,0 %

Tuonti** 4 985 735 tn +41,7 %

Yhteensä 16 265 242 tn +11,6 %

*sisältää myös viennin transiton

**sisältää myös tuonnin transiton

Tavaraliikenne HaminaKotkan satamassa 2022

• Kotimaa 5 %

• Kauttakulku 24 %

•Vienti 44 %

• Tuonti 27 %

Liikenteen jakautuminen tavararyhmittäin

• Puutavarat 25 %

• Muu liikenne 17 %

• Lannoitteet 15 %

• Nesteliikenne 18 %

• Paperi ja sellu 24 %

Haminan Merivesilaitos Oy perustettu tuottamaan prosessivettä teollisuudelle

Haminan kaupunki on perustanut Haminan Merivesilaitos Oy:n, jonka tavoitteena on tehdä merivedestä käyttövettä teollisuudelle. Laitos on suunniteltu sijoitettavan Haminan satamanosaan, jossa se tuottaa prosessivettä pääasiassa alueelle rakennettavan akkumateriaalitehtaan käyttöön. Haminan satamanosaan kaavailtu akkumateriaalitehdas tarvitsee tuotantoonsa prosessivettä tuhansia kuutioita päivittäin. Tällaista vesimäärää ei ole mahdollista johtaa vesijohtoverkostosta, joten prosessiin tarvittava vesi tuotetaan merivedestä. Vaikka merivesilaitos tulee tuottamaan prosessivettä ensisijaisesti akkumateriaalitehtaan käyttöön, voivat myös muut teollisuusyritykset käyttää sitä esimerkiksi jäähdyttämiseen tai osana kemiallisia prosesseja.

Yhtiö perustettiin alkuvuodesta ja tällä hetkellä on meneillään lupavaihe, jossa vesilain mukainen lupahakemus on lähetetty aluehallintovirastolle käsittelyyn meriveden ottamisesta, rejektiveden purusta mereen ja putkien sijoittamisesta merenpohjaan. Tavoitteena on

saada laitos toimintaan vuoden 2026 alussa. HaminaKotka Satama Oy on mukana hankkeessa ja vastaa merivesiyhtiön luvituksesta, rakennuttamisesta sekä johtamisesta, hallinnosta ja markkinoinnista.

Eurooppalaista akkuteollisuutta rakennetaan HaminaKotkan sataman kautta

Sähköautojen kysynnän kasvu on jatkunut voimakkaana epävarmasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta: vuonna 2022 maailmassa myytiin 10,1 miljoonaa sähköautoa, mikä on noin 53 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

Kainuun Sotkamossa toimiva Terrafame teki liikenteen sähköistymisbuumin alkumetreillä vuonna 2018 investointipäätöksen akkukemikaalitehtaasta, jossa sen tuottamasta nikkelistä ja koboltista jalostettaisiin sähköautojen akkuihin käytettäviä kemikaaleja. Terrafame on sittemmin lunastanut paikkansa osana eurooppalaista akkuteollisuuden toimitusketjua. Yhtiön ydintehtävä on nykyisin keventää liikenteen hiilijalanjälkeä.

Bioliuotukseen perustuvan menetelmän ansiosta Terrafamen tuottaman nikkelisulfaatin hiilijalanjälki on yksi teollisuuden pienimmistä. Lisäksi Terrafame tarjoaa asiakkaille läpinäkyvän, jäljitettävän ja aidosti eurooppalaisen akkukemikaalien tuotantoketjun, jonka tuotantoprosessi kaivoksesta akkukemikaaleihin sijaitsee yhdellä teollisuusalueella.

Siirtyminen kaivostoimijasta eurooppalaisen akkuteollisuuden kumppaniksi on edellyttänyt Terrafamelta uudenlaisia logistiikkaratkaisuja, jotka noudattavat yhtiön vastuullisuusperiaatteita. Keväällä 2021 Terrafame solmi yhteistyösopimukset HaminaKotka Satama Oy:n kanssa konttiliikenteidensä kehittämisestä sekä Rauanheimon

ja VR Transpointin kanssa kokonaisvaltaisesta logistiikkaratkaisusta, joka kattaa koko toimitusketjun Sotkamon tuotantolaitokselta HaminaKotkan sataman kautta kansainvälisille markkinoille.

Innovatiivinen, tehokas ja vähäpäästöinen logistiikkaratkaisu Akkukemikaalitehtaan ylösajon myötä kuljetukset pääsivät vauhtiin talvella 2022–2023. - Innovatiivinen, tehokas ja vähäpäästöinen logistiikkaratkaisu vahvistaa Terrafamen toimituskykyä ja tukee asemaamme ilmastoystävällisen akkutuotannon mahdollistajana. Laadun säilyttäminen sekä sovitun aikataulun mukaiset toimitukset ovat ensiarvoisen tärkeitä asiakkaillemme, kertoo Terrafamen vientipäällikkö Henrik Hagström

- Akkukemikaalikuljetustemme tärkeitä piirteitä ovat tehokkuus, turvallisuus ja ilmastoystävällisyys. Junat kulkevat tehokkailla sähkövedoilla Sotkamosta HaminaKotkan satamaan. Junien täyttöaste on myös maksimoitu ja kumppanimme VR Transpoint on muuttanut junavaunujen rakennetta siten, että vaunuun mahtuu kolme merikuljetus -

konttia normaalin kahden sijasta, Hagström sanoo. Terrafamen akkukemikaalitehtaan logistiikkapalveluiden tuotannosta vastaava Rauanheimo on yhdessä muiden kumppaneiden kanssa suunnitellut kuljetusten aikataulut siten, että vaunujen lastaus ja purku on mahdollisimman tehokasta.

Suomen suurimpana konttisatamana HaminaKotka pystyy tarjoamaan useita päivittäisiä lähtöjä Euroopan keskussatamien kautta kaikkialle maailmaan.

- Täydellä kapasiteetilla Terrafamen akkukemikaalitehtaan vientiliikenne tarkoittaa 25–30 merikontin päivittäistä lastaamista ja kuljettamista satamaan kolmella viikoittaisella junalla. Kumppanuus Terrafamen kanssa on ollut meille merkittävä avaus akkuteollisuusliiketoiminnassa, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski

HaminaKotkan Mussalon sataman kautta akkukemikaalit seilaavat Terrafamen asiakkaille, kuten eurooppalaisille autovalmistajille. Pian Terrafamen akkukemikaaleja saattaa löytyä esimerkiksi Renaultin, Alfa Romeon, Fiatin, Jeepin tai Opelin sähköautomallien akuista.

Terrafamen akkukemikaalikonttien purkua maaliskuussa Mussalon satamanosassa (kuva: Jaakko Jaskari/Jaskari Worldwide)

Power-to-Gas -tuotantolaitos

suunnitteilla HaminaKotka sataman

Mussalon

satamanosaan

Nordic Ren-Gas Oy ja Kotkan Energia Oy allekirjoittivat maaliskuussa hankekehityssopimuksen uusiutuvaa metaania, vihreää vetyä ja kaukolämpöä tuottavasta Power-to-Gas -tuotantolaitoksesta. Kotkaan kaavailtu laitos on toteutukseltaan ainutlaatuinen, sillä laitoksen pääprosessit sijoitetaan erilleen toisistaan. Kotkan Korkeakoskelle rakennetaan hiilidioksidin talteenottoyksikkö, joka ottaa talteen hiilidioksidia Hyötyvoimalaitoksen savukaasuista. Vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantoprosessit sijoitetaan puolestaan HaminaKotka sataman Mussalon satamanosaan, josta Ren-Gas on varannut Kotkan kaupungilta hankkeelle maa-alueen.

Laitoksen on määrä tuottaa täydellä kapasiteetilla vuosittain 35 000 tonnia uusiutuvaa synteettistä metaania, mikä vastaa noin 1800

kuorma-auton polttoainetarvetta. Polttoaineen tuotannossa syntyvä prosessilämpö otetaan talteen ja hyödynnetään kaukolämpönä. Tuotannon toimiessa maksimikapasiteetillaan, prosessissa syntyvän kaukolämmön osuus tulisi olemaan jopa kolmasosa Kotkan Energian tuottamasta kaukolämmöstä.

- Kyseinen hanke on merkittävä osa Kotkan Energian tiekarttaa, jonka mukaan kaukolämmön tuotanto on hiilineutraalia vuonna 2030, sanoo Kotkan Energia Oy:n toimitusjohtaja Sami Markkanen

Ren-Gasilla on hankkeita eri puolilla Suomea ja Kotka on nähty alusta alkaen erittäin hyvänä sijaintina Power-to-Gas -tuotantolaitokselle. Olemassa oleva tontti ja infrastruktuuri sekä lyhyt välimatka hiilidioksidin talteenottolaitokselta tuotantolaitokselle ovat Kotkan etuja.

- Sijainti sataman alueella luo erinomaiset puitteet tuotteiden viennille muualle maailmaan ja on ehdottomasti tulevaisuudessa merkittävä mahdollisuus ja kilpailuetu Ren-Gasille, kertoo Nordic Ren-Gas Oy:n toimitusjohtaja Saara

Kujala

Hanke on tällä hetkellä luvitusvaiheessa ja tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuoden 2024 aikana ja kaupallinen tuotanto vuoden 2026 loppuun mennessä. Ren-Gas vie hanketta eteenpäin Kotkan Energian kanssa ja molemmat osapuolet ovat erittäin tyytyväisiä sujuvaan yhteistyöhön.

- Haluan korostaa erinomaista yhteistyötä niin Kotkan Energian kuin Kotkan kaupungin kanssa. Hankkeella on vahva tuki ja viemme sitä määrätietoisesti eteenpäin, Kujala kertoo.

Havainnekuva Kotkan laitoksesta (kuva: Nordic Ren-Gas Oy).

HaminaKotka Sataman kansainvälinen risteilijäkausi käynnistyy toukokuussa

HaminaKotka satamassa vierailee alkavalla kaudella sekä ensikäynnin tekeviä että jo useilla vierailuilla käyneitä aluksia.

HaminaKotka Satamassa odotetaan positiivisin mielin alkavaa risteilijäkautta, jonka aikana satamaan odotetaan tämänhetkisen tiedon mukaan 13 risteilyalusta. Kauden avaa Kotkan Kantasatamaan 18.5. ensikäynnilleen saapuva Fred Olsen -varustamon Balmoral. Risteilyliiketoiminnan markkinat ovat edelleen murroksessa, joten muutoksia aluskäyntien määrään voi tulla jopa kesken kauden.

Pietari on normaaliolosuhteissa ollut pääkohde Itämeren risteilyliikenteessä, mutta sen jäätyä pois alusten reiteiltä, on muiden Itämeren risteilysatamien täytynyt panostaa mark-

kinointiin kansainvälisille varustamoille entistä enemmän. HaminaKotka Satama on lisännyt markkinointiyhteistyötä myös muiden Itämeren satamien kanssa risteilyalusten houkuttelemiseksi.

- HaminaKotkan, Helsingin, Tallinnan ja Tukholman yhteisenä, kaikkia satamia hyödyttävänä valttikorttina on muun muassa se, että kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan ja säästävät varustamoiden polttoainekustannuksia. Jokainen näistä kohteista on kuitenkin omanlaisensa ja tarjoaa kansainvälisille risteilyvieraille monipuolista nähtävää ja koettavaa, sanoo Hamina-

Kotka Satama Oy:n risteilyvarustamomarkkinoinnin projektipäällikkö Petra Cranston Alkavaan risteilijäsesonkiin valmistautumisen lisäksi töitä tehdään jatkuvasti myös tulevien kausien eteen.

- Tulevien kausien osalta tällä hetkellä mennään ennalta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Analyytikkojen tekemien arvioiden mukaan markkinahäiriöiden ennustetaan korjaantuvan itäisellä Itämerellä vuonna 2025, jolloin kansainvälinen risteilyliikenne palaisi koronaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle, Cranston kertoo.

Viime vuonna HaminaKotka satamassa vieraillut Spirit of Adventure saapuu uusintakäynnille alkavalla kaudella. (Kuva: Jarno Koivula)

Öljyisten lintujen talteenotto oli osa harjoitusta. (Kuva: HaminaKotka Satama Oy)

HaminaKotka Sataman väki harjoitteli öljyvahingon varalta

Itämerellä sijaitsee useita öljyterminaaleja, joista kuusi Suomenlahden alueella. Lisäksi Suomenlahdella kulkee päivittäin parikymmentä öljytankkeria, joten öljyturman riski Suomenlahdella on todellinen. Suomen öljyntorjunta perustuu moniviranomaismalliin, jossa torjunnasta vastaa tilanteen mukaan joko Rajavartiolaitos tai pelastuslaitos. Itämeren alueella käytetään vain mekaanista öljyntorjuntaa eli öljy kerätään pois, eikä käytetä kemikaaleja, polttamista tai upotusaineita.

WWF järjesti huhtikuussa HaminaKotka Sataman henkilöstölle öljyntorjunnan koulutuspäivän, jossa harjoiteltiin öljyntorjuntavarusteiden pukemista, öljynkeräystä ja öljyntorjuntaryhmän toimintaa käytännössä. Koulutuspäivä koostui aamupäivän teoriaosuudesta sekä iltapäivän varsinaisesta harjoituksesta Kotkan Santalahden uimarannalla. Teoriaosuudessa käsiteltiin muun muassa Suomen varautumista

öljyonnettomuuksiin, öljyonnettomuuden ympäristövaikutuksia ja terveysriskejä, tutustuttiin työturvallisuusmääräyksiin sekä käytiin läpi, miten onnettomuustilanteessa toimitaan öljyntorjuntajoukkojen ryhmänjohtajan alaisuudessa.

Rannalla toteutetussa käytännön harjoituksessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään ja ryhmille valittiin ryhmänjohtajat, jotka jakoivat tehtävät ja hoitivat yhteydenpidon joukkueenjohtajaan. Harjoituksessa öljyn korvikkeena käytettiin turvetta. Kuvitteellisessa onnettomuustilanteessa öljyä oli ajautunut rantaan useampaan paikkaan ja se kerättiin talteen asianmukaisin välinein. Tilaisuudessa harjoiteltiin myös öljyyn tahriintuneiden lintujen talteen ottamista.

Harjoituspäivä antoi perusvalmiudet toimia vapaaehtoisissa öljyntorjuntajoukoissa. WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin voi liittyä vapaaehtoi-

seksi kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö eikä liittyminen velvoita osallistumaan tapahtumiin. Peruskurssin lisäksi WWF järjestää koulutusta myös muun muassa ryhmän- ja joukkueenjohtajana toimiseen sekä öljyyntyneiden eläinten hoitoon.

Öljyntorjuntaharjoituksen kouluttajana toiminut WWF Suomen suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki painottaa, että suurten öljyonnettomuuksien torjunta on ennen kaikkea yhteistyötä eri organisaatioiden välillä.

- Rantojen siivous on hitaasti etenevää työtä, joka voi kestää kuukausia. Kaikki käytettävissä olevat resurssit tarvitaan ja on hienoa, että myös yritykset, kuten HaminaKotka Satama, kouluttavat henkilökuntaansa öljyntorjuntaan. Aina toki toivotaan, että koulutuksen oppeja ei tarvitse hyödyntää käytännössä, Niinimäki sanoo.

Onnettomuuspaikka rajattiin lippusiimalla ja öljy, eli harjoituksessa turve, kerättiin astioihin lapioita ja harjoja käyttäen. (Kuva: HaminaKotka Satama Oy)

Satama kansainvälisillä messuilla

HaminaKotka Satama on tänä vuonna mukana monilla alan kansainvälisillä messuilla. Satama markkinoi tapahtumissa Suomen suurimman yleissataman nopeiden ja kilpailukykyisten reittien lisäksi sataman tarjoamaa kattavaa logistiikkapalveluvalikoimaa niin kansainvälisen kaupan kuin teollisuuden tarpeisiin.

Transport Logistic, Messe München 9.–12.5.2023

Halli B3, osasto 321 transportlogistic.de

BreakBulk Europe, Rotterdam Ahoy 6.–8.6.2023

Halli 1, osasto 1G25-H24 europe.breakbulk.com

TransLogistica Kazakhstan, EXPO International Exhibition Center, Astana 4.–6.10.2023

Osasto C16

translogistica.kz

TransLogistica Poland, EXPO XXI Warszawa 7.–9.11.2023

Osastonumero vahvistuu myöhemmin. translogistica.pl

Tervetuloa tapaamaan meitä messuille!

Nimityksiä

HaminaKotka Satama Oy:n

satamamestarina on 12.12.2022

aloittanut merikapteeni (AMK) ja insinööri (YAMK) Oskari Aarnio

Aarnio siirtyi satamamestariksi

HaminaKotka Satama Oy:n

vuoroesimiehen tehtävästä, jossa

Aarnio toimi noin kuuden vuoden ajan. Ennen vuoroesimiehenä työskentelyä hän toimi Tullissa sekä merellä perämiehenä ja yliperämiehenä.

Rakennusinsinööri (AMK) Esa

Paronen on aloittanut HaminaKotka Satama Oy:n rakennuspäällikkönä 2.1.2023.

Paronen siirtyi satamayhtiöön Sitowise Oy:ltä, jossa hän toimi infran rakennuttamistehtävissä projektipäällikkönä sekä valvojana muun muassa HaminaKotka Satama Oy:n hankkeissa.

Topi Vehmaa on aloittanut

HaminaKotka Satama Oy:n työnjohtajana 2.5.2023.

Vehmaa toimi ennen satamayhtiöön siirtymistään palvelupäällikkönä Lujatalo Oy:ssä.

HaminaKotka Satama Oy

Port of HaminaKotka Cruise Port HaminaKotka