Maaliskuu oli tavallista leudompi ja pilvisempi
Maaliskuussa oli paljon pilvisiä ja sumuisia päiviä. Maaliskuu oli myös 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Lapissa maaliskuun alku oli harvinaisen leuto, kun taas etelässä sää oli lauhimmillaan kuukauden viimeisinä päivinä.
Maaliskuun keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon reilusta 0 asteesta Käsivarren Lapin noin -7 asteeseen. Nämä lukemat olivat 1–3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskimääräisiä arvoja korkeampia.
Sademäärä vaihteli maaliskuussa pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. Satakunnassa ja osassa Lappia satoi jonkin verran keskimääräistä enemmän, kun taas lounaissaaristossa, monin paikoin maan keskiosissa sekä Käsivarren Lapissa satoi tavallista vähemmän. Kuukauden suurin sademäärä, 52,3 mm, mitattiin Merikarvian Tuorilassa ja pienin, 13,4 mm, Enontekiön Näkkälässä. Etelä-Suomessa suurin osa maaliskuun sateista saatiin parin päivän aikana kuukauden puolivälissä.
Maaliskuu oli koko maassa tavanomaista pilvisempi. Aurinko paistoi kuukauden aikana noin 70–120 tuntia. Etelärannikolta Etelä-Lappiin asti paistetunteja kertyi noin 50–60 keskimääräistä vähemmän, ja Etelä-Suomessa koettiin laajalti pilvisin maaliskuu sitten vuoden 1995. Kuitenkin aurinko paistoi Etelä-Suomessa yleisesti yli kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 1992 ennätyksellisen pilvisenä maaliskuuna. Myös Lapissa auringonpaistetunteja kertyi noin kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 1986 maaliskuussa, joka oli siellä ennätyksellisen pilvinen.
Maaliskuussa oli myös lukuisia utuisia tai sumuisia päiviä. Etelärannikon läheisyydessä sumua esiintyi maaliskuussa lähes joka toisena päivänä. Erityisesti kuukauden 13.–16. ja 20.–24. päivät olivat laajalti sumuisia, mutta sumuja esiintyi yleisesti myös maaliskuun alkupäivinä sekä pääsiäisen aikaan kuukauden viimeisinä päivinä.
MAALISKUUN ALKU OLI POUTAINEN JA LAPISSA HARVINAISEN LEUTO
Maaliskuun alkupuolen säätä hallitsi kuukauden alussa Pohjois-Euroopan ylle vahvistunut laaja korkeapaineen alue, jonka vaikutuksesta sää oli poutainen lähes kuukauden puoliväliin asti. Pohjois-Suomessa oli myös hyvin lauhaa, ja Lapissa maaliskuun alkupuoli oli yksi havaintohistorian leudoimmista.
Alkukuun aurinkoisina päivinä lämpötila kohosi koko maassa 5 asteen vaiheille. Toisaalta selkeinä öinä pakkasta oli kymmenkunta astetta. Useina päivinä oli kuitenkin pilvistä. Maaliskuun 1.–3. päivinä oli lähes koko maassa pilvistä ja lämpötila nollassa tai hieman plussan puolella. Osassa Lappia lämpötila pysyi läpi yön plussalla myös 10. ja 11. päivien vastaisina öinä.
Lapissa sää muuttui maaliskuun puolivälissä kylmemmäksi, kun taas
Etelä- ja Keski-Suomeen virtasi maaliskuun 14.–16. päivinä lounaasta hyvin leutoa ja kosteaa ilmaa. 17. päivän vastaisena yönä kylmää ilmaa virtasi etelään asti, ja Etelä-Suomen yli itään kulki lumipyryalue. Kuitenkin vain pari päivää myöhemmin lounaasta alkoi virrata uudestaan lauhaa ja kosteaa ilmaa.
ETELÄ-SUOMESSA MAALISKUU PÄÄTTYI LÄMPIMÄNÄ
Maaliskuun 25. päivän tienoilla Lappiin virtasi koillisesta kylmää ilmaa, ja muutamana yönä oli jopa 30 astetta pakkasta. Toisaalta Etelä-Suomeen virtasi maaliskuun lopulla vuodenaikaan nähden jo hyvinkin lämmintä ilmaa. Monin paikoin lämpimintä oli kiirastorstaina 28.3., jolloin lämpötila nousi Kokkolan korkeudella asti 10 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila, 13,1 °C, mitattiin kuitenkin Jomalassa lankalauantaina 30.3. Pääsiäisen ajan lämmin sää sulatti Etelä-Suomen lumia, ja maaliskuun päättyessä Etelä- ja Lounais-Suomessa oli laajalti lumetonta. Sitä vastoin Lappiin satoi pääsiäisen aikoihin lisää lunta. Eniten lunta oli maaliskuun päättyessä Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin 118 cm.
Ilari Lehtonen
KUVA: ILARI LEHTONEN ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 5 KUUKAUSIKATSAUS
Teksti: Ilari Lehtonen Kuvat
6.3. Pohjois-Euroopan ylle vahvistui maaliskuun ensimmäisellä viikolla laaja korkeapaineen alue, joka hallitsi Pohjolan säätä lähelle kuukauden puoliväliä. Sää oli myös lauhaa, etenkin Pohjois-Suomessa, missä maaliskuun alkupuoli oli harvinaisen leuto. Noin kilometrin korkeudella oli hyvin lauhaa ilmaa, jonka alapuolisessa inversiokerroksessa kosteus tiivistyi laajoiksi sumupilvilautoiksi.
15.3. Lounaasta virtasi hyvin lauhaa ja kosteaa ilmaa maamme etelä- ja keskiosiin. Etelä-Suomessa oli pilvistä ja sumuista, mutta Keski-Suomessa aurinko pääsi paistamaan, ja Viitasaarella mitattiin kevään tähän mennessä ylin lämpötila 8,4 °C. Etelä-Suomessa suurin osa maaliskuun sateista saatiin kuukauden 15.–17. päivinä.
25.3. Jäämerellä oli korkeapaine ja kylmää ilmaa. Myös Lappiin virtasi kylmää ilmaa koillisesta, ja öisin pakkanen kiristyi jopa 30 asteeseen. Aurinkoisessa säässä lämpötilan vuorokausivaihtelu oli kuitenkin suurta, ja päivisin pakkanen lauhtui aamuyön lukemista yli 20 asteella. Etelä-Suomessa oli puolestaan runsasta pilvisyyttä ja lämpötila pysytteli nollan vaiheilla.
31.3. Itä-Eurooppaan virtasi maaliskuun lopussa erittäin lämmintä ilmaa Afrikasta, ja kahdeksassa Itä-Euroopan maassa Albaniasta Viroon saavutettiin uusi maaliskuun lämpöennätys. Myös Etelä-Suomessa pääsiäisen aika oli lämmin, mutta ilma oli kosteaa ja ajoittain esiintyi utua tai sumua. Ruotsin ukkoset liikkuivat aprillipäivän vastaisena yönä Selkämeren ja Suomen keskiosien yli itäkoilliseen.
ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15). 6 | ILMASTOKATSAUS 3/2024 SÄÄKEHITYS MAALISKUUSSA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MAALISKUUSSA 2024
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Maaliskuun ja tammi–maaliskuun ajanjakson keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään suurin vuotuinen laajuus saavutettiin 14.3. ja se oli mittaushistorian 14. pienin.
POHJOIS-AMERIKKA
Maaliskuu oli mitatuista yhdeksänneksi lämpimin ja tammi–maaliskuun jakso neljänneksi lämpimin.
KARIBIA
Karibian alueella maaliskuu ja tammi–maaliskuun jakso olivat mittaushistorian lämpimimmät.
ETELÄ-AMERIKKA
Maaliskuu ja tammi–maaliskuun jakso olivat mittaushistorian lämpimimmät.
BRASILIA
Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja maanvyörymät aiheuttivat kymmeniä kuolonuhreja Brasilian kaakkoisosissa.
ARGENTIINA
Ennätykselliset rankkasateet aiheuttivat laajoja tuhoja. Buenos Airesin alueella päivittäiset sademäärät olivat paikoin lähellä tavanomaista koko maaliskuun kuukausisademäärää.
MAAILMAN MERIALUEET
RANSKA Monica-myrsky aiheutti pahoja tulvia Ranskan kaakkoisosissa. Monin paikoin sademäärät olivat nelinkertaiset maaliskuun tavanomaisiin verrattuna.
AFRIKKA Maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin ja tammi–maaliskuun ajanjakso toiseksi lämpimin.
EUROOPPA
Maaliskuu ja tammi–maaliskuun jakso olivat mittaushistorian toiseksi lämpimimmät. Saksassa maaliskuu oli ennätyksellisen lämmin.
INDONESIA Länsi-Sumatralla rankkasateet tuhosivat infrastruktuuria ja vaativat kuolonuhreja.
MONGALIA Epätavallisen kova talvi ja runsaat lumisateet veivät miljoonien karjaeläinten hengen. Maaliskuussa noin neljännes Mongoliasta oli edelleen lumen peitossa.
AASIA Maaliskuu oli mittaushistorian 12. lämpimin.
SYKLONI MEGAN Kategorian 3 trooppinen hirmumyrsky Megan aiheutti merkittäviä tulvia ja tuhoja satamiin rantautuessaan Pohjoisterritorion alueelle.
SYKLONI FILIPO Filipo iski maihin Mosambikissa, missä kovat tuulet ja rankkasateet tuhosivat tuhansia koteja ja veivät kymmeniä ihmishenkiä.
Jo kahdennettatoista peräkkäistä kuukautta meriveden pintalämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita.
SYKLONI GAMANE Gamane rantautui Madagaskarin koillisosaan aiheuttaen ainakin 18 kuolonuhria ja pakottaen tuhannet ihmiset pakenemaan kodeistaan.
OSEANIA
AUSTRALIA
Maan eteläosissa maaliskuu oli ennätyslämmin.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Antarktisen merijään laajuus oli maaliskuussa mittaushistorian viidenneksi pienin.
(Data:
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202403 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MAALISKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus -9 -6 -4 -2 0 2 4 6 9 °C Surface air temperature anomaly for March 2024 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) -9 -6 -4 -2 0 2 4 6 9 °C Surface air temperature anomaly for March 2024 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2024-04-03 -9 -6 -4 -2 0 2 4 6 9 °C Surface air temperature anomaly for March 2024
ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2024-04-03
Tammi–maaliskuun jakso oli mitatuista toiseksi lämpimin.
ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 7 MAALISKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
Sään vaihtelut ja sähkön hinta johtavat sähkömarkkinan kannibalisaatioon
8 | ILMASTOKATSAUS 3/2024
Sääriippuvaisen sähkön tuottajat eivät saa parhailta tuotantohetkiltä yhtä korkeaa hintaa kuin matalamman tuotannon ajanhetkiltä. Ilmiötä kutsutaan kannibalisaatioksi, ja se on tekijä, joka tulisi huomioida tuuli- ja aurinkovoiman kannattavuusarvioissa.
Sähkön hinta määräytyy tunneittain sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sähkön tuottajat asettavat tarjouksensa sen mukaan, minkä verran he ovat valmiita tuottamaan milläkin hinnalla. Sähköpörssi asettaa tuotannon tarjoukset hintajärjestykseen, ja läpi menevät edullisimmat tarjoukset, joilla sähkön kysyntä voidaan kattaa.
Tuuli- ja aurinkovoiman osalta tuotanto on käytännössä ilmaista, mutta sen määrä vaihtelee sään mukaan. Etenkin tuulivoima on kasvanut merkittäväksi tuotantomuodoksi, ja sillä katetaan parhaimpina tunteina yli puolet Suomen sähköntuotannosta. Tämän myötä myös sähkön hinnasta on tullut aiempaa sääriippuvaisempaa, tarkemmin ottaen tuuliriippuvaista. Tätä havainnollistetaan kuvassa 1.
KORRELAATIOSTA KANNIBALISMIIN
Ongelman taustalla on tuotannon ajallinen korrelaatio: Suomen kokoisella markkina-alueella tuulivoimaloiden tuotanto vaihtelee samaa tahtia korkean ja matalan tuotannon välillä, koska tuulisuus vaihtelee koko maan alueella suurin piirtein samaa tahtia.
Sama pätee aurinkovoiman tuotantoon. Vaikka aurinkovoimaan on investoitu huomattavasti etenkin kahden viime vuoden aikana, sen tuotantomäärät eivät ole toistaiseksi niin merkittäviä, että aurinkoisuuden vaihtelu vaikuttaisi merkittävästi sähkön hintaan. Asia voi kuitenkin muuttua lähivuosina, mikäli aurinkovoimainvestoinnit jatkavat kasvuaan.
TUTKIMUS AUTTAA SUUNNITTELEMAAN
Tuuli- ja aurinkovoimainvestointeja suunniteltaessa on siis hyvin tärkeää muistaa kaksi asiaa.
Mikäli tuuli- tai aurinkovoimaa on paljon markkinoilla, syntyy ilmiö, jota sanotaan kannibalisaatioksi. Juuri kun nämä tuotantomuodot tuottavat parhaiten, sähkön hinta on alhaalla, ja tuottajat saavat huonomman hinnan tuotannolleen. Tuotannon vaihtelu ikään kuin syö omat tuottonsa. Mikäli investointia suunnitellessa kannattavuutta arvioitaisiin keskimääräisen tuotannon ja keskimääräisen hinnan perusteella, kannattavuusarvio olisi todennäköisesti liian optimistinen.
Kuva 1. Kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä, sähkön kysyntä joudutaan kattamaan kalliimmilla tuotantomuodoilla ja sähkön hinta nousee. Vastaavasti tuulivoiman tuotannon ollessa suurta, sähkön hinta laskee.
KUVA: ADOBE STOCK
ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 9 SÄÄRIIPPUVAINEN SÄHKÖNTUOTANTO
Ensinnäkin kannibalisaatio kannustaa investoimaan tuotantoon, joka ei ole ajallisesti korreloitunut muun tuotannon kanssa. Tämä olisi kannattavaa sekä voimalan omistajan että yhteiskunnan kannalta, sillä tällöin tuotanto lisääntyisi juuri niillä ajanhetkillä, jolloin nykyinen tuotantokapasiteetti tuottaa vähän ja sähkön hinta on korkealla.
Käytännössä asia voisi tarkoittaa tuotannon hajauttamista koko maan mittakaavassa laajemmalle alueelle, koska säätila eroaa aina eri puolella maata, hajauttamista eri tuotantomuotojen välille, sekä esimerkiksi suuntaamalla aurinkopaneeleita länsi- tai itäsuuntaan perinteisen etelän sijaan. Nämä tekijät pienentävät tuotannon korrelaatiota ja sitä kautta kannibalisaation vaikutusta.
Toiseksi on tärkeä huomioida, miten paljon eri tuotantomuotoihin investoidaan tulevaisuudessa. Esimerkkinä käy aurinkosähkö. Vaikka se ei toistaiseksi vaikuta merkittävästi sähkön hintaan, eikä siten juuri kannibalisoi itseään, tilanne voi muuttua jo lähivuosina. Koska investointien pitoajat ovat pitkiä, tulevaisuuden investoinnit voivat sotkea nykyisen kapasiteetin pidemmän aikavälin kannattavuuden. Olisi siis kyettävä katsomaan kristallipalloon, niin sään kuin sähköntuotannonkin osalta.
Kehitimme pari vuotta sitten kollegoiden kanssa laskentamallin, jolla voidaan huomioida kannibalisaation ja tulevan tuotantokapasiteetin vaikutukset tuuli- tai aurinkovoiman kannattavuuteen. Tieteellinen artikkeli (linkki) julkaistiin viime vuonna Energy -tiedelehdessä. Vaikka malli onkin osin teoreettinen, sillä voi tehdä arvioita kannattavuudesta eri oletuksilla korrelaatioista sekä tulevaisuuden kehityksestä. Oletettavasti asian huomioiminen nousee tärkeäksi myös käytännön toimijoiden osalta.
Tommi Ekholm
Lisätietoa:
• L. Reichenberg, T. Ekholm, T. Boomsma. Revenue and risk of variable renewable electricity investment: The cannibalization effect under high market penetration. 2023. Energy. Linkki: https://doi.org/10.1016/j. energy.2023.128419
Havaintojen latauspalveluun tuotu lisää vanhoja havaintoja
Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta ovat helposti ladattavissa kaikki Ilmatieteen laitoksen tuottamat avoimeen dataan avatut säähavainnot.
Viimeisimpänä palveluun on tuotu ladattavaksi vuotta 1959 vanhempia lämpötilan ja sademäärän kuukausihavaintoja. Samalla palvelun käytettävyyteen on tehty monia parannuksia.
Vuorokausi- ja hetkellishavainnot ovat ladattavissa vuodesta 1959 eteenpäin, paitsi Helsingin Kaisaniemestä ja Sodankylän Tähtelästä myös vanhat vuorokausihavainnot on avattu ladattaviksi. Säähavaintojen lisäksi palvelusta voi ladata Ilmatieteen laitoksen tuottamia säteily-, meri- ja ilmanlaatuhavaintoja.
Vanhat säähavainnot ovat laadultaan pääosin yhtä hyviä kuin uudetkin. Suuri osa vanhoista säähavainnoista on kuitenkin edelleen Ilmatieteen laitoksen arkistossa paperisina, ja niiden digitointia jatketaan koko ajan.
Havaintojen latauspalvelu toimii verkossa osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Ilari Lehtonen, Maria Santanen ja Juho-Pekka Kaukoranta
KUVA: ILMATIETEEN LAITOS
10 | ILMASTOKATSAUS 3/2024 HAVAINTOJEN LATAUS
Maaliskuussa oli paljon pilvisiä päiviä, ja etelärannikon läheisyydessä esiintyi myös utua tai sumua noin kuukauden joka toisena päivänä. Vaikka maan etelä- ja keskiosissa aurinko paistoi maaliskuussa noin 50–60 tuntia keskimääräistä vähemmän, saatiin paistetta kuitenkin yleisesti yli kaksi kertaa enemmän kuin ennätyksellisen pilvisenä maaliskuuna vuonna 1992.
KUVA: ILARI LEHTONEN ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 11
KUUKAUDEN HAVAINTO
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa.
12 | ILMASTOKATSAUS 3/2024 ITÄMERI
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA
Maaliskuussa 2024 arktinen merijää saavutti vuoden suurimman laajuutensa. Merijään laajuus oli maaliskuussa keskimäärin 14,9 miljoonaa km², joka on vain noin yhden prosentin keskiarvon alapuolella. Vaikka merijäätä oli selvästi pienemmällä alueella kuin 1980- ja 1990-lukujen mittauksissa, tämä on suurin maaliskuun jääpeitteen laajuus vuoden 2013 jälkeen, ja selvästi suurempi kuin vuonna 2018 mitattu, vuodesta 1979 alkavan satelliittimittausten aikakauden pienin maaliskuun jääpeitteen laajuus, joka oli 5 % alle keskiarvon.
Kuten tammikuussa ja helmikuussa, Pohjoisella jäämerellä oli maaliskuussa sekä alueita, joilla jäätä oli tavallista vähemmän, että alueita, joilla jäätä oli tavallista enemmän. Jään määrä oli edelleen keskimääräistä suurempi Grönlanninmerellä, kuten on ollut jo lokakuusta 2023 lähtien. Myös Ohotanmerellä ja Beringinmerellä jäätä oli tavanomaista enemmän. Sitä vastoin pohjoisen Atlantin puolella Labradorinmerellä ja Saint Lawrencen lahdella, sekä itäisellä Barentsinmerellä jään määrä oli tavallista pienempi.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella maaliskuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta maaliskuussa 2024.
Average concentration Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 % Arctic sea ice concentration for March 2024 Average ice edge March 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2024-04-03 Average concentration 100 Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 % Arctic sea ice concentration for March 2024 Average ice edge March 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2024-04-03 ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 13 ARKTISET ALUEET
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 3/2024 KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Pääsiäissunnuntaina 31.3 kaikissa Baltian maissa mitattiin uusi maaliskuun lämpöennätys. Virossa uudeksi ennätykseksi kirjattiin 21,2 °C, Latviassa 22,8 °C ja Liettuassa 25,5 °C. Lämpötilat olivat 2–4 °C korkeampia kuin aiemmat ennätysarvot, jotka oli mitattu 30.3.1968.
ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 15
TILASTOISTA POIMITTUA
HELSINKI, KAISANIEMI
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
JOKIOINEN
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ
Maaliskuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 3/2024 LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MAALISKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 17
JA SADEMÄÄRIÄ MAALISKUUSSA
LÄMPÖTILOJA
18 | ILMASTOKATSAUS 3/2024 AURINGONPAISTETUNNIT KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020 UTÖ 104,0 152 MAARIANHAMINA 121,3 TURKU 97,5 141 HELSINKI 89,2 146 JOKIOINEN 83,1 144 KOUVOLA 73,0 135 JYVÄSKYLÄ 81,0 136 KUOPIO 72,7 KORSNÄS 104,3 OULU 72,8 ROVANIEMI 90,8 SODANKYLÄ 101,2 141 UTSJOKI 103,7 130 MAALISKUUN KUUKAUSITILASTO HAVAINTOASEMA KESKILÄMPÖTILA °C YLIN LÄMPÖTILA °C ALIN LÄMPÖTILA °C SADEMÄÄRÄ MM SUURIN VRKSADEMÄÄRÄ MM LUMENSYVYYS 15. PÄIVÄNÄ CM 2024 1991–2020 2024 PVM 2024 PVM 2024 1991–2020 2024 PVM 2024 1991–2020 PARAINEN UTÖ 0,6 0,0 5,9 28. -5,3 18. 16,7 32 3,9 14. 0 0 JOMALA JOMALABY 0,8 -0,2 13,1 30. -7,0 18. 23,7 34 10,1 16. 0 1 KAARINA YLTÖINEN 0,4 -1,3 12,5 28. -9,2 18. 28,6 37 8,4 16. 9 10 HELSINKI KAISANIEMI 0,9 -0,7 9,3 30. -7,3 18. 28,0 34 16,4 16. 2 13 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 0,5 -1,4 12,6 30. -9,1 10. 28,7 34 12,7 16. 27 14 JOKIOINEN ILMALA -0,3 -1,9 11,1 28. -12,0 10. 35,2 31 19,0 16. 32 18 KOUVOLA ANJALA 0,5 -2,0 11,4 30. -9,4 6. 33,4 40 12,7 16. 24 30 HEINOLA ASEMANTAUS -0,1 -2,3 10,8 28. -13,6 19. 32,7 33 16,9 16. 26 36 TAMPERE HÄRMÄLÄ -0,3 -1,9 12,0 28. -15,7 18. 34,3 29 13,8 16. 29 23 KANKAANPÄÄ NIINISALO -0,8 -2,3 11,0 28. -14,4 19. 39,5 35 11,0 15. 37 33 JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA -1,4 -3,5 10,6 28. -17,3 18. 25,0 32 8,4 15. 43 43 SAVONLINNA PUNKAHARJU -0,6 -3,3 10,7 28. -13,4 19. 23,0 35 8,1 16. 37 45 SEINÄJOKI PELMAA -0,9 -2,5 10,3 28. -13,4 18. 23,2 26 7,5 15. 21 17 KUOPIO MAANINKA -1,5 -3,8 8,6 28. -16,7 18. 27,3 31 6,1 22. 69 47 LIEKSA LAMPELA -1,9 -4,7 10,0 28. -17,4 18. 21,3 29 5,2 22. 50 55 SIIKAJOKI RUUKKI -1,9 -4,0 7,4 28. -15,0 27. 32,2 28 13,8 31. 51 42 SUOMUSSALMI PESIÖ -3,5 -5,9 7,6 28. -21,4 27. 33,3 39 9,0 14. 85 75 ROVANIEMI APUKKA -3,4 -6,6 4,8 10. -24,6 17. 32,0 29 10,1 14. 71 63 SODANKYLÄ TÄHTELÄ -4,2 -7,1 4,9 10. -26,2 26. 31,4 30 8,0 14. 81 77 INARI SAARISELKÄ -5,7 -7,7 4,1 3. -25,2 26. 26,5 32 6,4 30. 89 77 ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI -7,1 -8,8 3,9 19. -24,1 29. 17,2 37 4,9 16. 89 93 UTSJOKI KEVO -6,4 -7,8 4,6 7. -30,2 26. 20,3 21 5,1 14. 53 64
15.3. 31.3.
LUMENSYVYYS
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
HAVAINTOASEMA
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 19
TUULITIEDOT
MAALISKUUN
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
SÄÄ, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS LOKA-MAALISKUUSSA 2023–2024
Sääriippuvaisista energian tuotantomuodoista Suomessa tuotettiin loka-maaliskuussa vesivoimalla yli 7,5 TWh, tuulivoimalla vajaat 9 TWh ja aurinkovoimalla noin 0,14 TWh sähköä. Sähkön kokonaistuotanto Suomessa oli 44,1 TWh ja -kulutus 47,3 TWh. Sähkönkulutus kasvoi vuodentakaisesta noin 10 %, mihin vaikutti edellistä vuotta kylmempi sää.
Sähkönkulutus oli suurimmillaan tammikuun 3.–4. päivinä, jolloin kulutuksen keskiteho oli vajaat 14 500 MW. Tuontisähkön osuus sähkönkulutuksesta oli näinä kulutuksen piikkipäivinä noin 20 %. Koko loka-maaliskuun jaksolla sähköntuotannon omavaraisuus oli keskimäärin 93 %, kun se edellisenä talvena oli 91 %.
Sähköntuotanto kasvoi loka-maaliskuussa vuodentakaisesta 13 %. Tuulivoiman tuotanto kasvoi saman verran kuin sähkön kokonaistuotanto, eli 13 %, mutta aurinkovoiman tuotanto kasvoi peräti 86 %. Tammikuussa tuulivoiman kokonaistuotanto ylitti 2 TWh. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti oli loka-maaliskuussa keskimäärin noin 24 % ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti 61 % vuodentakaista suurempi.
Syksyn hyvän vesitilanteen takia myös vesivoimalla tuotettiin sähköä noin neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Lokakuussa vesivoiman tuotanto oli noin kaksi kertaa suurempaa kuin vuotta aiemmin, ja vesivoiman tuotanto pysyi tammikuuhun asti vuodentakaista suuremmalla tasolla. Vesivoiman varastoaltaiden pinnat olivat syksyllä tavanomaista korkeammalla, mutta varastoaltaiden täyttöaste laski talven aikana ajankohdan keskiarvojen tuntumaan.
VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN KUUKAUSITUOTANTO
Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto
Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024.
Vesivoiman tuotantotiedot puuttuvat 6.–11.3. väliseltä ajalta
PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO SUOMESSA LOKA-MAALISKUUSSA 2022–2023
Sähkön kokonaistuotannon ja -kulutuksen päivittäinen keskiteho
Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024.
YHTEISKUNTA 20 | ILMASTOKATSAUS 3/2024
SÄÄ, ENERGIA JA
33,2 %
Suomen vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöaste oli maaliskuun lopussa 33,2 %, joka oli lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa.
16 %
Kotimainen vesivoiman tuotanto kattoi loka-maaliskuussa noin 16 % Suomen sähkönkulutuksesta.
101–5410 MW
Tuulivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli loka-maaliskuussa 101–5410 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 29.1. ja pienin 4.12.
19 %
Kotimainen tuulivoiman tuotanto kattoi loka-maaliskuussa 19 % Suomen sähkönkulutuksesta.
1–153 MW
Aurinkovoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli lokamaaliskuussa 1–153 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 28.3. ja pienin 29.12.
0,3 %
Kotimainen aurinkovoiman tuotanto kattoi loka-maaliskuussa 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta.
Lähteet: Fingrid Avoin data ja Suomen Ympäristökeskus
VESIVOIMAN TUOTANTO
Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024. Vesivoiman tuotannon kapasiteetti on noin 3190 MW.
TUULIVOIMAN TUOTANTO
Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024.
AURINKOVOIMAN TUOTANTO
Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024.
KUVA: ADOBE STOCK
SÄÄ, ENERGIA JA YHTEISKUNTA ILMASTOKATSAUS 3/2024 | 21
Ennuste on tehty 15.4.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
15.4.–21.4. 6.5.–12.5. 22.4.–28.4. 13.5.–19.5. 29.4.–5.5. 20.5.–26.5.
°C °C °C °C 22 | ILMASTOKATSAUS 3/2024 KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 16–21