Ilmastokatsaus 8/2023

8/2023 — Elokuu oli lämmin ja sateinen —

Euroopan kesät kuumenevat —

8/2023

Pääkirjoitus — 3

Elokuu oli lämmin ja sateinen — 4

Sääkehitys elokuussa — 6

Elokuun säätapahtumia maailmalta — 7

Euroopan kesät kuumenevat — 8

Hans-myrsky aiheutti tuhotulvia Skandinaviassa — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä elokuussa — 16

Elokuun kuukausitilasto — 18

Elokuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of August 2023 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

ELOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu

ILMASTOKATSAUS

25. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-08-00

Ilmestyy noin kuukauden

20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503

00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Hada Ajosenpää

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Tiina Ervasti

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

Helleaallot vaativat varautumista

Päättynyt kesä–elokuun jakso oli pohjoisen pallonpuoliskon lämpimin. Yhdysvaltain kansallisen merien ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (National Oceanic and Atmospheric Administration, NOOA) 174-vuoden pituisessa aikasarjassa viime kesä oli 1,44 °C lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo.

Aiemmin 2010-luvulla kolme ennätystä syntyi muutamien asteen sadasosien marginaalilla, mutta tänä vuonna aiempi korkein kesän keskilämpötila pohjoisella pallonpuoliskolla ylittyi reilulla kahdella asteen kymmenyksellä. Samaan aikaan myös eteläisellä pallonpuoliskolla talvi oli mittaushistorian lämpimin, joten koko maapallon keskiarvokin oli korkein koskaan mitattu kesä-elokuu jakson keskilämpötila.

Ilmastokatsauksen teema-artikkelissa käsitellään ilmastonmuutoksen osuutta Euroopan kesien lämpenemisessä ja helleaaltojen yleistymisessä. Helleaalloista voi aiheutua merkittävää haittaa ja vaaraa. On hyvä muistaa, että tukalista helleaalloista seuraa haitallisia terveysvaikutuksia. Muun muassa iäkkäät ihmiset, sydän- ja verisuoni- sekä hengitystiesairauksista kärsivät kuuluvat riskiryhmiin. Etelä-Euroopassa voimakas auringonsäteily lisää lämpöstressiä entisestään. Myös suuri ilmankosteus lisää tukaluutta.

Korkeapaineet synnyttävät kesäisiä hellejaksoja ja ne aiheuttavat usein myös kuivuutta. Kuivuus taas haittaa maataloutta ja vesihuoltoa. Hydrologinen kuivuus vaikeuttaa asutuksen ja teollisuuden vesihuoltoa sekä alentaa vesivoiman tuotantoa. Viime kesän Kreikan palojen uutissoinnista opimme, että resepti hallitsemattomien maastopalojen sääolosuhteille kuuluu näin: helleaalto, kuivuutta ja tuulisuutta.

Sateisia jaksoja seuraava ankara kuivuus aiheuttaa savisessa maaperässä liikkeitä, jotka voivat vaurioittaa rakennuksia. Suomessakin savimaiden tiivistyminen vahingoittaa ajoittain rakennuksia, mutta muun muassa Ranskassa arvioidaan noin 11 miljoonan omakotitalon sijaitsevan riskialueella. Kuumenevista Euroopan kesistä voit lukea lisää Ilmastokatsauksen sivulta 8

Resepti hallitsemattomien maastopalojen sääolosuhteille kuuluu näin: helleaalto, kuivuutta ja tuulisuutta.

HEIKKI TUOMENVIRTA Ryhmäpäällikkö

-2,3 °C

Savukoski, Tulppio 22.8.

+33,6 °C

Rauma, Pyynpää 7.8.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

11,3 °C 212,4 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Hanko, Tvärminne.

Vuorokauden alimpien lämpötilojen maanlaajuinen keskiarvo oli elokuussa korkein vuodesta 1961 lähtien

Elokuu oli lämmin ja sateinen

Elokuu oli suurimmassa osassa maata selvästi tavanomaista sateisempi. Itäja Pohjois-Suomessa elokuu oli myös harvinaisen lämmin, mutta

lämpimiä muuallakin.

Elokuun keskilämpötila oli lounaissaaristossa hyvin lähellä vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa, mutta muualla kuukausi oli 1–3 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Eniten keskilämpötila poikkesi normaalista Koillismaalla ja Itä-Lapissa. Savukosken kirkonkylän ja Utsjoen Kevon havaintoasemilla koettiin jopa asemien 1960-luvun alkupuolelle ulottuvan mittaushistorian lämpimin elokuu. Kuusamossa ja Utsjoen Nuorgamissa lämpimämpi elokuu oli viimeksi vuonna 1937.

Erityisesti yöt olivat elokuussa lämpimiä. Vuorokauden minimilämpötilojen maanlaajuinen keskiarvo oli elokuussa 11,3 °C, joka on korkein lukema vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Yli 20 pitkäikäisellä havaintoasemalla vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvo oli elokuussa mittaushistorian korkein. Lämpimät yöt olivat yhteydessä elokuussa vallinneeseen epävakaiseen ja kosteaan säätyyppiin.

Etelä-Suomessa elokuun lämpimin päivä oli 7.8., jolloin kaakosta virtasi maahamme hyvin lämmintä ilmaa. Raumalla mitattiin peräti 33,6 °C, joka on uusi Satakunnan maakunnan lämpöennätys ja jäi vain kaksi asteen kymmenystä vuonna 2010 Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa mitatusta elokuun lämpöennätyksestä. Uusi paikkakuntakohtainen elokuun lämpöennätys

saavutettiin myös muun muassa Porissa ja Turussa. Seuraavaksi päiväksi lämmin ilma siirtyi Pohjois-Suomeen ja Torniossa mitattiin 31,8 °C, joka jäi puoli astetta Inarissa vuonna 2018 mitatusta Lapin maakunnan elokuun lämpöennätyksestä.

Kesän viimeiset hellepäivät koettiin Etelä-Suomessa 14.–16.8. Lapissa oli puolestaan lähestyvän syksyn ensimmäinen pakkasyö 18.8.

RUNSAITA SATEITA SAATIIN YMPÄRI MAATA

Elokuussa satoi selvästi tavanomaista enemmän etenkin Uudellamaalla, Länsi-Suomessa ja Lapissa. Kuukauden suurin sademäärä oli Hangon Tvärminnessä mitattu 212,4 mm, joka oli samalla uusi asemakohtainen elokuun sademääräennätys. Myös Lohjalla ja Vantaalla satoi noin 190 mm. Pitkäikäisistä havaintoasemista uusi asemakohtainen elokuun sade-ennätys saavutettiin Tvärminnen lisäksi Kaskisten Sälgrundissa, Hailuodon Keskikylässä ja Utsjoen Nuorgamissa.

Itä-Suomessa elokuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin, eli paikoin satoi jopa jonkin verran tavallista vähemmän. Kuukauden pienin sademäärä, 40,4 mm,

mitattiin Savonlinnan Punkaharjulla, mutta paikalliset erot sademäärässä olivat suuria ja vain reilut 40 km pohjoisempana Savonrannan havaintoasemalla satoi 139,9 mm. Tästä sateesta valtaosa tuli yhden rankan sadekuuron yhteydessä 13.8., jolloin Savonrannalla mitattiin kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 92,5 mm.

Paikoin elokuun tyypillinen kuukausisademäärä tuli täyteen jo kuukauden ensikolmanneksella. Elokuun puolivälissä oli poutaisempaa, mutta kuukauden loppu oli jälleen hyvin sateinen, erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Hankoniemellä satoi rankasti 26.8. ja pääkaupunkiseudulla 27.8., mutta laaja-alaisin rankkasade koettiin 28.8., jolloin etenkin läntisellä Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla satoi yli 50 mm vuorokaudessa. Vielä elokuun kahden viimeisen päivän aikana yksi matalapaine rankkasateineen liikkui koko Suomen yli pohjoiseen.

Lämpimästä ja epävakaisesta säätyypistä huolimatta elokuussa ei esiintynyt erityisen voimakkaita ukkosia. Kuukauden aikana paikannettiin reilut 10 000 maasalamaa, mikä on selvästi alle puolet pitkän ajan keskiarvosta. Yli puolet salamoista havaittiin kolmen päivän aikana 6.–8.8.

Ilari Lehtonen

yöt olivat

Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä

Teksti: Ilari Lehtonen

2.8. Elokuun alkupäivinä Suomen länsi- ja lounaispuolella oli laaja matalapaineen alue, johon liittyviä sadealueita liikkui Suomen yli etelästä pohjoiseen. Muutamilla paikkakunnilla satoi elokuun ensimmäisten viiden päivän aikana yli 50 mm vettä. Itä- ja Pohjois-Suomeen virtasi samalla lämmintä ilmaa kaakosta.

7.8. Kaakosta virtasi Suomeen erittäin lämmintä ilmaa, ja monilla Lounais-Suomen paikkakunnilla mitattiin havaintohistorian ylimmät elokuun lämpötilat. Raumalla mitattu 33,6 °C jäi vain kaksi asteen kymmenystä vuonna 2010 mitatusta elokuun lämpöennätyksestä Suomessa. Skandinaviassa riehui tuhoisia tulvia aiheuttanut Hans-myrsky.

18.8. Elokuun puolivälin jälkeen Pohjolan yllä oli muutaman päivän ajan korkeapaineen alue, ja sää oli poutainen. Lapissa koettiin lähestyvän syksyn ensimmäiset pakkasyöt. Hallaa esiintyi parina yönä paikoin myös Suomenselän alueella.

28.8. Kaakkois-Euroopassa oli hyvin lämmintä ilmaa, kun taas Länsi-Eurooppaan virtasi Atlantilta selvästi viileämpää ilmaa. Ilmamassojen rajapintaan syntyi sadealueita, jotka liikkuivat Suomen yli etelästä pohjoiseen. Elokuun viimeinen viikko oli kaiken kaikkiaan hyvin sateinen etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Etelä-Suomessa viikon aikana satoi paikoin yli 100 mm.

ajanhetkiltä

Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA ELOKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Elokuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein.

POHJOIS-AMERIKKA

Elokuu ja koko kesä olivat mittaushistorian lämpimimmät.

YHDYSVALLAT Elokuu oli yhdeksänneksi lämpimin ja kesä 15. lämpimin 129-vuotisessa tilastohistoriassa.

HURRIKAANI IDALIA

Idalia iski mantereelle Floridan Big Bendin alueella kategorian 3 hurrikaanina 30.8. Rantautuessaan Idalia oli voimakkain alueelle iskenyt hurrikaani 125 vuoteen.

HAVAIJI

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään laajuus oli elokuussa mittaushistorian kahdeksanneksi pienin.

ARKTINEN ALUE

Elokuu ja koko kesä olivat alueella mittaushistorian lämpimimmät.

EUROOPPA Euroopassa elokuu oli havaintohistorian toiseksi lämpimin.

ESPANJA Elokuu oli yhdessä vuoden 2003 elokuun kanssa mittaushistorian lämpimin. Baleaarien saariryhmää piinasi 16 päivän helleaalto.

KARIBIA

Elokuu ja koko kesä olivat lämpimimmät alueella mitatut.

PAKISTAN JA INTIA

Hurrikaani Doran tuulet lietsoivat Mauilla riehunutta maastopaloa. Levitessään palo tuhosi historiallisen Lahainan kaupungin ja oli tappavin maastopalo Yhdysvalloissa yli vuosisataan.

ETELÄ-AMERIKKA

Elokuu ja kesä–elokuun ajanjakso olivat lämpimimmät mittaushistoriassa.

AFRIKKA Elokuu ja kesä–elokuun ajanjakso olivat lämpimimmät mittaushistoriassa.

Pitkittyneet monsuunisateet saivat Sutlej-joen tulvimaan Pakistanissa ja Intiassa. Sadat kylät joutuivat tulvavesien alle ja yli 100 000 ihmistä jouduttiin evakuoimaan.

MAAILMAN MERIALUEET Jo viidettä peräkkäistä kuukautta meriveden pintalämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli neljättä kuukautta peräkkäin ennätyksellisen pieni.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA ELOKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020

AASIA Niin elokuu kuin kesä–elokuun ajanjaksokin olivat ennätyslämpimiä.

HONGKONG Elokuu ja kesä–elokuun ajanjakso olivat mittaushistorian lämpimimmät.

BANGLADESH Monsuunisateiden aiheuttamat tulvat peittivät alleen kyliä ja vaikuttivat yli 1,2 miljoonan ihmisen elämään. Humanitaaristen järjestöjen mukaan esimerkiksi Bandarban alue oli 90-prosenttisesti veden alla.

OSEANIA

Elokuu oli mitatuista toiseksi lämpimin ja talvi mittaushistorian lämpimin.

Surface air temperature anomaly for August 2023

KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Date created: 2023-09-03

Surface air temperature anomaly for August 2023

Surface air temperature anomaly for August 2023

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

AUSTRALIA Elokuu oli vuodesta 1910 alkaneen mittaushistorian toiseksi lämpimin. LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202308 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

6

4

2

0

11 °C

-2

Date created: 2023-09-03 -6

ILMASTOKATSAUS 8/2023 | 7  ELOKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA

-4

Euroopan kesät kuumenevat

Helleaallot ovat viime vuosina hallinneet Euroopan sääuutisia.

Vaikka vuoden 2023 kesä ei ollut Euroopassa aivan yhtä lämmin kuin edellinen kesä, oli se jälleen selvästi lämpimämpi kuin yksikään 1900-luvun kesistä.

Vuonna 2023 kesän keskilämpötila oli Euroopassa noin 0,8 °C jakson 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Kesä oli puolisen astetta edellistä, vuoden 2022 ennätyksellisen lämmintä kesää viileämpi, mutta kuitenkin tilastoidun historian viidenneksi lämpimin Euroopassa, ollen vain niukasti vuosien 2003, 2018 ja 2021 kesiä viileämpi.

Ilmastomallisimulaatioiden tulosten mukaan yhtä lämmin kesä olisi ollut lähes mahdoton ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta (kuva 1). Toisaalta ilmaston viimeaikaista nopeaa lämpenemistä havainnollistaa se, että mennyt kesä oli mallitulosten mukaan lämpöoloiltaan nykyilmastolle varsin tyypillinen. Kuluvan vuosisadan lopulla näin ”viileiden” kesien ennustetaan olevan jo hyvin harvinaisia, mikäli kasvihuonekaasujen maailmanlaajuiset päästöt eivät käänny nopeasti laskuun.

Kesällä 2023 Euroopassa oli kesäkuussa erityisen lämmintä Britteinsaarilla sekä mantereen länsi- ja luoteisosissa. Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Belgiassa ja Alankomaissa kesäkuu oli tilastoidun säähavaintohistorian lämpimin. Heinäkuussa Pohjois-Euroopassa oli hieman tavanomaista

viileämpää, mutta Välimeren alueen ympäristössä hyvin lämmintä. Italiassa ja Kreikassa mitattiin jopa yli 45 asteen lämpötiloja. Elokuussa helteet jatkuivat Etelä- ja Itä-Euroopassa. Esimerkiksi Milanossa vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo elokuussa, noin 33 °C, oli vuoteen 1763 ulottuvan havaintohistorian korkein. Afrikan puolella Marokossa puolestaan mitattiin elokuussa ensimmäistä kertaa yli 50 asteen lämpötila. Marokon uusi lämpöennätys on Inezganen lentoasemalla Agadirissa 11.8. mitattu 50,4 °C.

ILMASTON LÄMPENEMINEN VOIMISTAA HELLEAALTOJA

Ilmaston lämpenemisen vaikutusta Euroopan helleaaltojen voimakkuuteen selvitettiin Ilmatieteen laitoksella tehdyssä tutkimuksessa, joka perustui 25 maailmanlaajuisella ilmastomallilla tehtyihin 60 eri ilmastosimulaatioon. Tutkimuksessa hellepäiviksi määriteltiin sellaiset päivät, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli korkeampi kuin

Kuva 1. Euroopan yli lasketun keskilämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta kesä-elokuussa havaintojen mukaan (punainen käyrä) ja ilmastomallisimulaatioiden tulosten perusteella (harmaat käyrät). Musta käyrä kuvaa mallisimulaatioiden tulosten keskiarvoa. Mallisimulaatiot perustuvat CMIP6-ilmastomallien historiallisiin ajoihin vuoteen 2014 asti ja vuodesta 2015 eteenpäin SSP2-4.5-päästöskenaarion mukaisiin ajoihin.

Lämpötilan poikkeama (1 991–2020) [°C]

Kesän keskilämpötila Euroopassa

keskimäärin joka kymmenentenä kesäpäivänä 1900-luvun lopun ilmastossa (kesä-elokuun vuorokauden keskilämpötilojen 90. prosenttipiste). Hellepäivälle asetettiin siis korkeampi kynnyslämpötila lämpimässä Etelä-Euroopassa kuin viileässä Pohjolassa. Hellejaksoiksi puolestaan luokiteltiin jaksot, jolloin hellepäivän kynnyslämpötila ylittyi vähintään kolmena päivänä peräkkäin.

Mikäli maapallon keskilämpötila kohoaa kahdella asteella teollistumista edeltävän ajan tasosta, tutkimuksen tulosten mukaan hellejaksopäivien lukumäärä kasvaa Pohjois-Euroopassa yli kolminkertaiseksi ja Etelä-Euroopassa jopa kuusinkertaiseksi 1900-luvun lopun tasoon verrattuna. Vastaavasti 1900-luvun lopun ilmastossa kerran sadassa vuodessa esiintyneitä erittäin kuumia hellejaksoja koettaisiin Pohjois-Euroopassa tällöin arviolta kerran noin kuudessa vuodessa ja Etelä-Euroopassa jopa useammin kuin joka toinen vuosi.

Yhtenä syynä hellejaksojen suuremmalle voimistumiselle Etelä-Euroopassa on se, että toisin kuin talvella, kesällä keskilämpötilan ennustetaan kohoavan enemmän Etelä- kuin Pohjois-Euroopassa. Asiaan vaikuttaa myös se, että Pohjois-Euroopassa kuumuus keskittyy voimakkaasti keskikesään, kun taas Välimeren seudulla hellejaksoja esiintyy pitkin kesää, ja vielä syyskuussa voi olla lähes yhtä lämmintä kuin keskikesällä, joten aikaikkuna ankarien helleaaltojen esiintymiselle on pidempi. Myös lämpötilan vaihtelut päivästä toiseen ovat Euroopan eteläosassa pienempiä kuin pohjoisessa, jonka seurauksena hellepäivälle asetettu kynnyslämpötila ei poikkea keskilämpötilasta yhtä paljoa.

Varsinkin Etelä-Euroopassa entistä pidemmät ja kuumemmat hellejaksot rasittavat ihmisten terveyttä ja aiheuttavat ongelmia muun muassa maataloudessa ja energiantuotannossa. Hellejaksot ankaroituvat kuitenkin sitä vähemmän, mitä nopeammin maapallon keskilämpötilan nousu saadaan hidastumaan tai mieluiten pysähtymään.

Ilari Lehtonen ja Mika Rantanen

LISÄTIETOA

Kimmo Ruosteenojan ja Kirsti Jylhän tutkimusartikkeli Average and extreme heatwaves in Europe at 0.5–2.0 °C global warming levels in CMIP6 model simulations (linkki julkaisuun) on vapaasti luettavissa Climate Dynamics -tiedelehdessä.

Hans-myrsky

aiheutti tuhotulvia Skandinaviassa

Elokuun merkittävin säätapahtuma Pohjolassa oli Ruotsissa ja Norjassa tuhoja aiheuttanut Hans-myrsky. Myrskyn synnyttänyt matalapaine muodostui Kaakkois-Euroopassa 5. elokuuta, ja elokuun 7.–9. päivien aikana matalapaineen keskus liikkui Etelä-Ruotsin ja -Norjan yli Norjanmerelle. Matalapaine oli syvimmillään 8.8. iltapäivällä suunnilleen Oslon yläpuolella, jolloin ilmanpaine matalan keskuksessa oli 979 hPa.

Hans-myrskyn aiheuttamat tuhot liittyivät pääosin rankkasateisiin ja tulviin. Norjassa parituhatta ihmistä evakuoitiin kodeistaan tulvan tieltä ja Braskereidfossin vesivoimalaitoksen pato murtui 9.8. vesimassojen voimasta. Ruotsissa Tukholmasta Sundsvalliin matkalla ollut juna puolestaan suistui 7.8. kiskoilta sateiden pehmitettyä ratapenkereen.

Norjassa myrsky myötävaikutti yli sadan kuukausi- tai vuorokausisademääräennätyksen syntyyn. Suurin Hans-myrskyn yhteydessä havaittu vuorokausisademäärä oli 9.8. Liarvatnin havaintoasemalla Strandin kunnassa lähellä Stavangeria mitattu 107,8 mm. Rankkasade jatkui kuitenkin useita päiviä, ja koko elokuun sademäärä kohosi paikoin yli 300 mm:n. Vastaavat sademäärät eivät ole harvinaisia Norjan länsirannikolla, missä Atlantilta tulevat kosteat ilmavirtaukset kohtaavat Skandien vuoriston, mutta vuoriston itärinteillä sataa yleensä paljon vähemmän, ja niinpä Hans-myrskyn rankkasateet saivat joet tulvimaan yli äyräidensä.

Ilari Lehtonen

Runsaiden sateiden ohella elokuun säälle olivat leimallisia lämpimät yöt.

Vuorokauden alimpien

lämpötilojen keskiarvo oli elokuussa yli 20

havaintoasemalla mittaushistorian korkein. Myös koko maan vuorokauden

minimilämpötilojen

keskiarvo oli elokuussa

korkein vuodesta 1961

lähtien tarkasteltuna.

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila elokuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot elokuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen elokuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

HAMINA PITÄJÄNSAARI

FÖGLÖ DEGERBY

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

HELSINKI KAIVOPUISTO

RAUMA PETÄJÄS

KEMI AJOS

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA ELOKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli elokuussa keskimäärin 6,1 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 10 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 elokuun keskiarvo. Se oli yhdeksänneksi pienin merijään laajuus elokuussa vuodesta 1979 alkavalla satelliittihavaintojen aikakaudella. Jään peittämä alue pieneni elokuussa tavallista nopeammin, minkä seurauksena merijään laajuuden poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli elokuussa selvästi suurempi kuin heinäkuussa. Poikkeama oli kuitenkin selvästi pienempi kuin elokuussa vuosina 2007, 2012, 2019 ja 2020. Historian pienin elokuun jääpeite havaittiin vuonna 2012, jolloin jään peittämän alueen laajuus oli 22 % tavanomaista suppeampi.

Tähän aikaan vuodesta Arktinen merijää lähestyy vuotuista minimilaajuutta, joka havaitaan yleensä syyskuussa, ja merijääpeite rajoittuikin elokuun aikana pääasiassa Pohjoisen jäämeren keskiosaan. Jäätä oli elokuussa eri puolilla Arktista pääsääntöisesti keskimääräistä vähemmän. Erityisen vähän jäätä oli Itä-Siperian merellä ja Beaufortinmerellä. Toisaalta Huippuvuorten etelärannikolta pohjoiselle Laptevinmerelle asti ulottuvalla kaistaleella jäätä oli tavanomaista enemmän.

sea ice concentration for August 2023

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella elokuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta elokuussa 2023.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Kesän eli kesä-elokuun

keskilämpötila oli etenkin

Länsi- ja Pohjois-Suomessa

jonkin verran pitkän ajan

keskiarvoa korkeampi.

Vuonna 1951 perustetulla

Kilpisjärven havaintoasemalla kesä oli jopa

aseman mittaushistorian lämpimin. Maan keskiosissa

kesä oli myös hyvin sateinen.

Suurin kolmen kuukauden

sadesumma, 413,4 mm, mitattiin Multian Pirttiperällä.

LÄMPÖTILOJA

JA SADEMÄÄRIÄ ELOKUUSSA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ

Elokuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

SIIKAJOKI, RUUKKI

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ ELOKUUSSA

31.8.

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

0–1 m/s

tyyni

1–4 m/s

heikko

4–8 m/s

kohtalainen

8–14 m/s

navakka

14–21 m/s

kova

21– m/s

myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

Ennuste on tehty 21.9.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

August was a warm and rainy month

August saw unsettled weather with several episodes of heavy precipitation. In eastern and northern Finland, it was moreover an unusually warm month, but nighttime temperatures were unusually high also in the west.

In most of Finland, the mean temperature in August was 1–3 °C above the long-term average from 1991–2020. However, in the southwestern archipelago the mean temperature was very close to the average. The largest deviation from the average occurred in Koillismaa and eastern Lapland where it was locally the warmest August since 1937.

There were not excessive many hot days in August, but nighttime temperatures were unusually high. At numerous weather stations, the average daily minimum temperature in August was the highest on record. Averaged over the whole of Finland the mean of daily minimum temperatures in August was 11.3 °C, also the highest value on record starting from 1961.

In Southern Finland the warmest day of August was the 7th when exceptionally warm airstream reached Finland from the southeast. The highest temperature of the month, 33.6 °C, was measured in Pyynpää, Rauma. This left only 0.2 °C short from the national warm temperature record of August measured in 2010. By the next day the warm air mass moved over northern Finland and as high temperature as 31.8 °C was measured in Torppi, Tornio. This, in turn, left only 0.5 °C short from the regional warm temperature record of August in Lapland, measured in Väylä, Inari in 2018.

The precipitation levels in August exceeded the long-term average in

most of Finland by a clear margin. This held true particularly in western Finland and in the regions of Uusimaa and Lapland. The highest level of precipitation, 212.4 mm, was measured in Tvärminne, Hanko. Also, in Lohja and Vantaa it rained about 190 mm. In eastern Finland, in contrast, the precipitation level remained locally even somewhat below the average, and the lowest level of rainfall, 40.4 mm, was measured in Punkaharju, Savonlinna. Nevertheless, local variations in the amount of rainfall were large and some places received excessive rainfall also in the east. For example, in Savonranta, Savonlinna it rained 92.5 mm on the 13th which was the highest daily level of precipitation in August.

The most widespread downpour, however, took place on the 28th when more than 50 mm of rain fell around the regions of Pirkanmaa and Kanta-Häme. The last week of August was in general very rainy, particularly in southern and western Finland. In the south, it rained in some locations even more than 100 mm within the week. The driest period of the month, in turn, took place around mid-August.

In spite of the warm and unsettled weather in general, the count of lightning strikes remained well below the long-term average in August with slightly more than 10,000 observed cloud-to-ground flashes.

Ilari Lehtonen

-2.3

°C

Tulppio, Savukoski 22.8.

+33.6

°C

Pyynpää, Rauma 7.8.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: AUGUST 2023

• August 2023 is the warmest August on record, and warmer than all other months except July 2023.

• August saw wetter-than-average conditions over a large part of central Europe and Scandinavia often with heavy rainfall leading to flooding.

• Antarctic sea ice extent remained at a record low level for the time of year and Arctic sea ice extent was further below average than in July.

Source: Copernicus Climate Bulletin