Ilmastokatsaus 2/2020

2/2020 — Helmikuu oli lauha, sateinen ja tuulinen — Talvi oli ennätyksellisen leuto —

S ISÄLTÖ

2/2020

Pääkirjoitus — 3 Helmikuu oli lauha, sateinen ja tuulinen — 4 Sääkehitys helmikuussa — 6 Helmikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Talvi oli ennätyksellisen leuto — 8 Myös Itämeren jäätalvi on jäämässä ennätysleudoksi — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä helmikuussa — 16 Helmikuun kuukausitilasto — 18 Helmikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of February 2020 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HELMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu

ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-02-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Hadassa Hovestadt

TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Näkymätön vaara Mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ”näkymätön vaara”? Mitä Sinulle olisi tullut mieleen sanoista ”näkymätön vaara” viime vuoden lopulla? On melko todennäköistä, että jokainen meistä vastaisi COVID-19-epidemian aikana ensimmäiseen kysymykseen suunnilleen samoin sanoin, mutta jälkimmäisen kysymyksen kohdalla käsitykset voisivat erota.

Katsoin joululomalla elokuvan The Mist – Usva. Se on tieteiskauhuelokuva, joka pohjautuu Stephen Kingin pienoisromaaniin Usva. Elokuva käsittelee rajua myrskyä, joka iskee pieneen yhdysvaltalaiseen kaupunkiin Mainen osavaltiossa. Osa ihmisistä jää loukkuun tavarataloon ja joutuu käsittelemään näkymätöntä uhkaa, joka vaanii ulkopuolella. Kukaan ei aluksi tiedä, onko vaara todellinen, sillä se on näkymätön. Kun vaara on näkymätön, osa ei millään halua uskoa sen olemassaoloon. Tämän takia tavaratalosta lähtee päivä toisensa jälkeen joku uhmaamaan vaaraa usvan keskelle. Harva palaa takaisin. En voi olla ajattelematta tätä elokuvaa, kun mietin nykyhetkeä ja sitä, miten vaikea ihmisen on käsitellä asiaa, jota hän ei näe eikä ymmärrä.

Tein hyvin pienen gallupin alussa esittämilläni kysymyksillä: ”Mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ”näkymätön vaara”?

Mitä nämä sanat olisivat tuoneet mieleesi viime vuoden lopulla?”.

Sain seuraavia vastauksia: 1) myrsky ja ilmastonmuutos, 2) ilmastonmuutos ja COVID-19, 3) ydinaseet, ulkoavaruuden vaarat kuten meteoriitit ja supernova, COVID-19, 4) bioaerosoli, jota käytetään sodankäynnissä, 5) vaara, joka on olomuodoltaan näkymätön, kuten kaasut, taudinaiheuttajat, 6) vaara, joka on olemassa mutta sitä vähätellään, eikä se näyttäydy kaikille yhtä tärkeänä, vaikka se oikeasti vaikuttaa hiljaa ja hitaasti koko yhteiskuntaan.

Mitä ”näkymätön vaara” merkitsee yhteiskunnan turvallisuusviranomaisille? Käsite on tuttu ja kuuluu osaksi työtämme muun muassa turvallisuuden kannalta keskeisen valmiuden ylläpidon ja kehittämisen näkökulmasta. Tiedämme työmme puolesta, että näkymätön vaara muuttuu koko ajan, ja uusia uhkia täytyy osata ennakoida. Yksi näkymättömistä vaaroista, jota on vaikea ymmärtää, mutta minkä keskellä elämme, on ilmastonmuutos sen monine vaikutuksineen.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden esiintymisessä tapahtuneita riippuvuuksia ei vielä voida kaikilta osin osoittaa tilastollisesti merkitsevästi. Tämän vuoksi osa ihmisistä ei vieläkään usko, että meidän tulisi sekä hillitä ilmastonmuutosta että sopeutua sen eri tavoin eteneviin vaiheisiin, jotta voisimme elää turvallisesti. Työtä näkymättömän vaaran kanssa siis riittää nyt ja tulevaisuudessa.

HILPPA GREGOW Päätoimittaja

Yksi näkymättömistä vaaroista, jota on vaikea ymmärtää, mutta minkä keskellä elämme, on ilmaston­muutos sen monine vaikutuksineen.

ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 3

-32,3 °C

Sodankylä, Vuotso, 26.2.

+9,0 °C

Hammarland, Märket, 17.2.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

123,2 mm 124 cm Kuukauden suurin sademäärä, Lohja, Leppäkorpi

4 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

Kuukauden suurin lumensyvyys, Puolanka, Paljakka, 24.2.

KU U KAU S I KATSAUS

Helmikuu oli lauha, sateinen ja tuulinen

KUVA: ILARI LEHTONEN

Alkutalven tapaan helmikuussakin oli yhä erittäin lauhaa. Helmikuu oli ­­ monin paikoin myös jopa ennätyksellisen sateinen ja kuukauden aikana koettiin ­merialueilla useita myrskyjä.

Helmikuun keskilämpötila oli Lapissa 2–5 astetta ja muualla peräti noin 5–7 astetta vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Lapissa näin lauha helmikuu toistuu keskimäärin muutaman vuoden välein ja muualla harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Etelä-Suomessa helmikuu oli monin paikoin mittaushistorian toiseksi lämpimin vuoden 1990 helmikuun jälkeen, merialueilla jopa kaikkein lämpimin. Niinpä esimerkiksi Hangon Russarössä ja Paraisten Utössä saavutettiin 1800-luvulta alkavien havaintoaikasarjojen korkeimmat helmikuun keskilämpötilat.

Helmikuu oli myös erittäin sateinen. Kuukauden aikana satoi normaalia enemmän käytännössä katsoen koko maassa. Lounais-Suomessa satoi Ahvenanmaata lukuun ottamatta yleisesti kaksin-kolminkertaisesti tavanomaiseen verrattuna ja useilla havaintoasemilla kirjattiin mittaushistorian suurimmat helmikuun sademäärät.

Myös osassa Pohjois-Suomea satoi yli tuplaten normaaliin verrattuna ja eräin paikoin helmikuu oli sielläkin ennätyksellisen sateinen.

Yli 100 vuotta toimineista havaintoasemista uudet helmikuun sademääräennätykset saavutettiin Jokioisten Ilmalassa (108,7 mm), Teuvan Kauppilankylässä (114,2 mm), Siikajoen Ruu-

kissa (69,4 mm) ja Utajärven Särkijärvellä (68,4 mm). Helmikuun suurin sademäärä oli Lohjan Leppäkorvessa mitattu 123,2 mm.

HELMIKUUSSA MYRSKYSI JA TULVI Merialueilla myrskysi helmikuussa useana päivänä. Ensimmäinen myrsky saapui maahamme Brittein saarilta 9.–10.2.

Hyvin samankaltainen säätilanne toistui viikkoa myöhemmin, kun Länsi-Euroopassa Dennikseksi nimetty myrsky liikkui Suomen yli 16.–17.2. Jälleen viikkoa myöhemmin, lauantaina 22.2., uusi myrskymatala saapui lounaasta eteläja lounaisrannikolle. Näihin myrskyihin liittyi merialueilla kovimmillaan noin 24– 27 m/s tuulennopeuksia ja maa-alueilla 20–24 m/s tuivertaneita tuulenpuuskia.

Vaasan Klemettilässä mitattiin 16.2. illalla jopa 28,4 m/s puhaltanut puuska.

Kaikki edellä mainitut myrskyt toivat mukanaan myös voimakkaita rankkasateita. Erittäin lauhassa lounaisvirtauksessa sateet olivat Etelä-Suomessa silkkaa vettä ja osa sateista tuli vetenä Lapissa asti. 9. päivänä satoi erityisen runsaasti Lounais-Suomessa ja 16. päivänä Uudellamaalla, Espoon Tapiolassa peräti 38,9 mm vuorokaudessa.

Rankkasateet nostivat vesistöjen pintoja ja kasvattivat jokien virtaamia,

mikä aiheutti monin paikoin tulvia.

Esimerkiksi Hiidenveden ja Artjärven Pyhäjärven pinnat Uudellamaalla nousivat helmikuussa puolisen metriä ja loppukuusta tulvavesi seisoi Etelä-Suomessa monilla pelloilla.

Lounaistuulet nostivat myös meriveden pintaa ja Raumalla mitattiin meriveden korkeudeksi 22.2. illalla ennätyksellisesti +135 cm. Raumanjoen kovan virtaaman takia Rauman kanaali tulvi samaan aikaan kaupungin kaduille.

ETELÄSSÄ JATKUI LUMETON TALVI Etelä- ja Lounais-Suomessa oli yhä helmikuussa koko kuukauden ajan käytännössä lumetonta. Lumipeite suli myös Pohjanmaan rannikolta ja paikoin jopa Pohjois-Savosta. Maan keskiosissa lunta olikin vuodenaikaan nähden yleisesti ennätyksellisen vähän.

Lapissa ja Koillismaalla sekä myös Kainuun ja Pohjois-Karjalan vaaraseuduilla lunta oli puolestaan runsaasti.

Keski-Lapissa lunta oli toista metriä eli monin paikoin ajankohtaan nähden ennätyksellisen paljon. Kuukauden suurin lumensyvyys, 124 cm, mitattiin kuitenkin Puolangan Paljakan asemalla Kainuussa 24.2.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 5

SÄÄKEHITYS HELM I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

2.2. Helmikuun alkaessa Suomen yllä oli matalapaineen alue. Etelä-Suomessa sää oli hyvin lauhaa, kun taas Lapissa oli kymmenkunta astetta pakkasta. Matalapaineen alueen liikuttua Suomen koillispuolelle, luoteesta virtasi seuraavina päivinä viileää ilmaa maahamme. Tällöin Etelä-Suomessa oli muutamana yönä noin 10 astetta ja Lapissa paikoin 30 astetta pakkasta.

9.2. Helmikuun ensimmäinen myrsky oli kehittymässä Brittein saarilla. Lounaisilla merialueilla myrsky oli voimakkaimmillaan seuraavana yönä, jolloin Kökarin Bogskärissä mitattiin keskituulen nopeudeksi 27,3 m/s ja maa-alueilla tuuli puhalsi puuskissa yli 20 m/s. Etenkin Lounais-Suomessa satoi runsaasti vettä ja Lapissa asti osa sateista tuli vetenä.

16.2. Viikon takainen säätilanne toistui Länsi-Euroopassa tuhoja tehneen Dennismyrskyn rantautuessa Suomeen. Samalla lounaasta virtasi meille erittäin lauhaa ilmaa. Märketin majakalla mitattiin iltayöstä 9,0 °C ja mantereella lämpimintä oli Kokemäellä sekä Porissa, 8,3 °C. Hyvin samankaltainen säätilanne toistui jälleen vajaata viikkoa myöhemmin Tuulin päivänä 22.2.

26.2. Helmikuun viimeisellä viikolla PohjoisEuroopan laajan matalapaineiden alueen keskelle Fennoskandiaan muodostui heikko korkeapaine, jonka vaikutuksesta oli useita aurinkoisia ja aiempaa viileämpiä päiviä.

Etelä-Suomen tulvivat pellot jäätyivät luistelukentiksi ja Sodankylän Vuotsossa puolestaan mitattiin kuukauden alin lämpötila, -32,3 °C. Aurinkoisina päivinä lämpötilan vuorokausivaihtelu oli jo melko suurta.

6 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

H E L MI KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AA I LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HELMIKUUSSA 2020 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Helmikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli viitisen prosenttia pienempi kuin vuosien 1981– 2010 helmikuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva helmikuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson 13. pienin.

ALASKA Alaskassa helmikuu oli kylmin vuoden 1999 jälkeen ja sateisin vuoden 2003 jälkeen.

EUROOPPA Euroopassa helmikuu oli mittaus­ historian toiseksi lämpimin. Vain vuoden 1990 helmikuu oli vielä lämpimämpi. Useissa Euroopan valtioissa helmikuun keskilämpötila oli ennätyskorkea tai lähellä ennätystä.

YHDYSVALLAT Yhdysvaltojen kaakkoisosissa runsaat sateet aiheuttivat helmikuussa äkkitulvia. Toisaalta Yhdysvaltojen länsiosissa kärsittiin paikoin kuivuudesta ja Kaliforniassa koettiin mittaushistorian kuivin helmikuu.

AASIA Suuressa osassa Venäjää koettiin hyvin korkeita kuukauden keskilämpötiloja.

Koko Aasian alueella helmikuu oli mittaushistorian lämpimin.

KARIBIAN ALUE Karibian alueella helmikuu oli mittaushistorian lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa koettiin mittaushistorian neljänneksi lämpimin helmikuu.

ETELÄMANNER 6. helmikuuta 2020 Etelämantereella mitattiin kaikkien aikojen korkein lämpötila, kun lämpötila nousi 18,4 °C:een Esperanza Base -tutkimusasemalla. Tieto odottaa vielä lopullista vahvistusta Maailman ilmatieteen järjestöltä (WMO).

AUSTRALIA Australiassa koettiin mittaus­ historian kymmenenneksi lämpimin helmikuu.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli helmikuussa noin 7 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 helmikuiden keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva mittausjakso alkaa vuodesta 1979.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HELMIKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202002 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 7

Talvi oli ennätyksellisen leuto

8 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

M E N N E E N TA LVEN SÄÄ

Talvi 2019–20 oli suurimmassa osassa Suomea ennätyksellisen leuto. Talvi oli myös hyvin sateinen ja tavanomaista tuulisempi.

Mennyt talvi 2019–20 (joulu-helmikuu) oli koko Suomen keskilämpötilaa tarkasteltaessa ennätyksellisen leuto (Taulukko 1). Keskilämpötila oli noin 0,3 °C korkeampi kuin aiempana ennätysleutona talvena 2007–08 ja 5,5 °C korkeampi kuin keskimäärin vertailujaksolla 1981–2010. 1900-luvun lauhimpaan talveen 1924–25 verrattuna keskilämpötila oli melkein asteen verran korkeampi.

Lisäksi vuonna 1925 koettiin lauhan talven jälkeen hyvinkin kylmä maaliskuu.

Ennätyksellisen lauhaksi talvi muodostui etelärannikolta aina Oulun korkeudelle asti. Taulukosta 2 nähdään, että esimerkiksi Helsingissä keskilämpötila ylitti talven 2007–08 aiemman ennätyksen 0,9 °C:n erolla ja Jyväskylässä 0,6 °C:lla. Jyväskylän lauhimmat talvet esitetään taulukossa vain 1900-luvun puolivälistä lähtien lentoaseman havaintopaikalta, mutta mennyt talvi oli silti jopa lauhempi kuin talvi 1924–25 Jyväskylän kaupungin vanhalla havaintoasemalla, joka sijaitsi pienilmastollisesti lämpimämmällä paikalla. Sen sijaan Sodankylässä talvi ei aivan yltänyt viiden lauhimman talven joukkoon talvikuukausien keskilämpötilan oltua siellä -8,0 °C. Taulukossa 3 on edelleen havainnollistettu päättyneen talven sääolojen poikkeuksellisuutta Helsingin Kaisaniemen havaintojen pohjalta. Kylmät jaksot, jopa lyhyetkin, puuttuivat kokonaan tältä talvelta ja siksi maaliskuun puoliväliin mennessä talven alin lämpötila oli karkauspäivänä mitattu -8,2 °C. Vain kerran aiemmin talvikauden

alin lämpötila on 1840-luvun jälkeen jäänyt -15 asteen lauhemmalle puolelle. Talven alimmat lämpötilat olivatkin Lappia lukuun ottamatta laajalti ennätyksellisen korkeita. Lapissa oli tammikuun lopulla lyhyt kovien pakkasten jakso, jolloin Uts­ joen Kevojärvellä mitattiin talven alin lämpötila Taulukko 1: Lauhimmat talvet (joulu-helmikuu) listattuna koko Suomen keskilämpötilan perusteella 1900-luvun alusta lukien.

2019–20

-3,1 °C

2007–08

-3,4 °C

1924–25

-4,0 °C

1929–30

-4,3 °C

1948–49

-4,6 °C

Taulukko 2: Lauhimmat talvet (joulu-helmikuu) listattuna Helsingissä (alkaen talvesta 1829–30), Jyväskylässä (alkaen talvesta 1950–51) ja Sodankylässä (alkaen talvesta 1901–02).

HELSINKI

JYVÄSKYLÄ

SODANKYLÄ

2019–20

2,3 °C

2019–20

-1,4 °C

2007–08 -7,4 °C

2007–08

1,4 °C

2007–08

-2,0 °C

1924–25

-7,5 °C

1924–25

1,0 °C

1974–75

-3,3 °C

1929–30

-7,7 °C

1929–30

0,3 °C

1972–73

-3,6 °C

1994–95

-7,7 °C

2014–15

0,0 °C

1992–93

-3,6 °C

1948–49

-7,7 °C

Taulukko 3: Helsingin Kaisaniemen lauhimpien talvien vertailua. Taulukkoon on listattu talven alin lämpötila ja jääpäivien lukumäärä (viisi lauhinta talvesta 1844–45 alkaen) sekä lumipeitepäivien lukumäärä ja suurin lumensyvyys (viisi pienintä talvesta 1910–11 alkaen) lokakuun ja toukokuun ­väliseltä ajalta. Talven 2019–20 osalta luvut vastaavat tilannetta 22.3. mennessä.

KUVA: PIXABAY

ALIN LÄMPÖTILA

JÄÄPÄIVIEN MÄÄRÄ

LUMIPEITEPÄIVIEN MÄÄRÄ

SUURIN LUMENSYVYYS

2019–20

-8,2 °C

2019–20

4

2019–20

7

2019–20

2 CM

2007–08

-10,8 °C

1974-75

18

2016–17

45

1963–64

15 CM

1994–95

-15,1 °C

1991–92

18

1924–25

47

2014–15

17 CM

1948–49

-15,5 °C

2014–15

18

1929–30

47

1924-25, 1982-83, 1990-91,

18 CM

2008-09

-15,5 °C

2007-08

20

2007-08

47

2007-08, 2013-14

ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 9

JÄÄTALVI

TALVI OLI MYÖS SATEINEN JA TUULINEN Joulu-helmikuun sademäärä oli normaalia suurempi käytännössä katsoen koko maassa. Lapin runsaslumisimmilla seuduilla satoi jopa kaksi kertaa normaalia enemmän ja muuallakin talvi oli paikoin ennätyksellisen sateinen. Talven suurin sademäärä oli Kemiössä mitattu 304,0 mm.

Runsaiden sateiden lisäksi tammi-helmikuussa koettiin merialueilla useita myrskyjä. Myrskyjen määrässä mitattuna talvi oli suurin piirtein samaa tasoa esimerkiksi useiden 1990-luvun alkupuolen myrskyisten talvien kanssa. Myöskään myrskyjen voimakkuudet eivät hätyytelleet ennätyksiä.

Ilari Lehtonen 10 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

Jäällinen ala km2

KUVA: ILMATIETEEN LAITOS

Suomessa, -38,8 °C. Vuosituhannen vaihteen jälkeen talven alin lämpötila on jäänyt tätä lauhemmaksi noin joka kolmantena talvena.

Meteorologiassa kutsutaan jääpäiviksi vuorokausia, jolloin ylin lämpötila jää pakkasen puolelle. Helsingissä tällaisia päiviä oli talvella 2019–20 marraskuussa kaksi ja sekä joulukuussa että helmikuussa yksi. Aiemmin jääpäiviä oli ollut joka talvi vähintään 18, talvikaudella 1941–42 peräti 133 eli yli neljän kuukauden edestä. Jyväskylässä oli maaliskuun puoliväliin mennessä ollut 47 jääpäivää, kaksi vähemmän kuin talvella 2013–14.

Lauhat talvet ovat yleensäkin Etelä-Suomessa usein vähälumisia ja Lapissa runsaslumisia. Talvella 2019–20 tämä korostui ennennäkemättömän selvästi. Sodankylässä on joulukuusta lähtien rikottu joka kuukausi kuukauden aiempi lumensyvyysennätys. Maaliskuun 16. päivänä lumensyvyydeksi mitattiin jo 118 cm, joka uupuu enää sentin huhtikuussa 2000 mitatusta paikkakunnan ennätyksestä. Jo maan keskiosissa talvi oli sitä vastoin monin paikoin yksi havaintohistorian vähälumisimmista ja Etelä-Suomessa talven lumettomuus oli täysin ennenkokematonta. Niinpä Helsingissä lumipeite on kirjattu vain seitsemälle päivälle marras-joulukuussa eikä lumensyvyys ole koko talvena ylittänyt kahta senttiä. Todellisuudessa Helsingissä oli hyvin ohut lumipeite parina kolmena aamuna myös tammi-helmikuussa, mutta nykyiset automaattiset havaintolaitteet ovat heikkoja ohuen lumipeitteen havaitsemisessa eivätkä mittaustulokset ole siten täysin vertailukelpoisia menneiden vuosikymmenten ihmisten tekemien havaintojen kanssa. Millään muotoa läheskään yhtä vähälumista talvea ei Etelä-Suomessa ole kuitenkaan koettu ainakaan yli sataan vuoteen.

350 000 300 000

Jäätalven 2019-20 kulku

250 000 200 000 150 000 100 000 50 000

15.11. 29.11. 13.12. 27.12. 10.1. 24.1. 7.2. 21.2. 6.3. 20.3. 3.4. 17.4.

Talvet 2006-2019 vaihtelu Talvi 2019-20

1.5. 15.5.

Talvi 2007-08 Keskiarvo 2006-2019

Kuva: Itämeren jäällisen alueen pinta-alan kehitys talvella 2019-2020 (punainen käyrä) verrattuna talveen 2007-2008 (violetti käyrä) sekä vuosien 2006-2019 keskiarvoon (oranssi käyrä). Jäällisen alan vaihteluväli vuosina 2006-2019 on esitetty harmaalla varjostuksella.

Myös Itämeren jäätalvi on jäämässä ennätysleudoksi Jäätalvi 2019-20 alkoi tavanomaista aiemmin, kun jo marraskuun alussa Perämeren pohjoisimmissa sisälahdissa esiintyi jäätä. Perämeren alueella marraskuu oli hiukan tavanomaista kylmempi ja tuolloin näytti siltä, että talvesta voisi tulla jopa ankara. Vielä joulukuun alussa jäällinen ala oli keskimääräistä laajempi, mutta sitten sää lauhtui.

Joulukuu oli 3-6 astetta tavanomaista lauhempi ja tammikuu paikoin jopa 7-8 astetta. Kun helmikuukin oli lauha, ei jäällisen alueen pinta-ala kunnolla kasvanut koko talven aikana. Maaliskuun alkaessa jäätä esiintyi Itämerellä 35 000 km² alueella.

Pikkupakkaset saivat maaliskuun alussa jään määrän vielä hiukan lisääntymään siten, että talven laajin jäätilanne hyvin todennäköisesti saavutettiin maaliskuun 5. päivänä, jolloin jäätä esiintyi 37 000 km² alueella.

Tähän mennessä pienin jäällisen alueen maksimilaajuus on koettu talvella 2008, jolloin maaliskuun 24. päivänä jäällisen alueen laajuus oli 49 000 km².

Jouni Vainio

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: PIXABAY

Lauantai-illan 22.2. ja sunnuntaiyön 23.2. aikana Suomen ylittänyt Tuuli-myrsky voimisti tuulia eteläisillä ja läntisillä meri­ alueilla myrskylukemiin.

Voimakas matalapaine nosti myös meriveden pinnankorkeutta ja Rauman mareografi mittasi ennätyksellisen vedenkorkeuden +135 cm.

ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila helmikuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot helmikuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen helmikuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva (korkea vesi), oranssi vaakaviiva (erittäin korkea vesi) ja punainen vaakaviiva (vaarallisen korkea vesi) kuvaavat vedenkorkeuden varoitusrajoja.

12 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HELMIKUUSSA

Arktinen merijää peitti helmikuussa 14,5 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 0,9 miljoonaa neliökilometriä eli noin viitisen prosenttia vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Tämän vuoden helmikuun merijään laajuus oli suurempi kuin edellisinä kuutena helmikuuna ja yhtä suuri kuin helmikuussa vuonna 2013.

Merijään laajuus poikkesi hieman keskimääräisestä Pohjoisen jäämeren reuna-alueilla.

Atlantin puolella (Labradorinmerellä, Grönlanninmerellä ja Barentsinmerellä) merijäätä oli keskimääräistä vähemmän ja Tyynen valtameren puolella (Beringinmerellä ja Ohotanmerellä) paikoitellen keskimääräistä enemmän. Lisäksi, ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen merijään laajuus oli Huippuvuorten läheisyydessä lähellä keskimääräistä.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella helmikuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta helmikuussa 2020.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Itämerellä joulu- ja tammi­ kuut ovat merenkäynniltään tyypillisesti kovimpia niin­ kauan kuin meri on avoinna­.

Leudon talven vuoksi Itä­ meri on ollut Perämerta lukuun ottamatta jäätön ja tuulisen helmikuun aallokkoolot olivat lähellä kovimpia joulukuun aallokko-oloja vaikka ennätyskorkeata aallokkoa ei mitattukaan.

Esimerkiksi pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus ylitti 5 m viisi kertaa ja oli korkeimmillaan 7,6 m.

ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HEL M I KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Helmikuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H E L M I KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 17

H E L MIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

PVM

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

1981– 2010

2,9

-2,2

6,7

17.

-3,5

28.

59,5

31

12,4

22.

0

8

JOMALA JOMALABY

1,6

-3,1

7,9

18.

-10,9

28.

36,0

35

11,7

1.

0

8

HELSINKI KAISANIEMI

1,4

-4,7

6,5

19.

-8,2

29.

80,3

36

33,9

16.

0

21

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

0,5

-5,7

6,5

18.

-11,9

29.

114,9

37

31,6

16.

0

20

JOKIOINEN ILMALA

-0,3

-6,3

7,1

17.

-13,5

29.

108,7

32

29,7

22.

0

24

KOUVOLA ANJALA

-0,1

-7,0

6,7

18.

-12,8

29.

81,2

40

22,9

16.

0

32

KANKAANPÄÄ NIINISALO

-1,2

-6,8

7,7

17.

-13,5

29.

83,7

37

21,1

22.

1

38

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-2,2

-8,5

5,6

17.

-17,5

29.

40,5

32

7,8

15.

15

42

SAVONLINNA PUNKAHARJU

-2,0

-8,7

6,2

18.

-15,2

7.

45,8

33

11,9

16.

10

43

SEINÄJOKI PELMAA

-1,5

-7,2

7,8

17.

-15,7

4.

46,0

23

12,5

22.

3

25

KUOPIO MAANINKA

-2,7

-9,4

5,6

18.

-15,9

28.

35,7

33

9,0

1.

9

44

LIEKSA LAMPELA

-3,8

-10,3

4,6

17.

-22,9

5.

31,9

31

5,6

22.

5

52

SIIKAJOKI RUUKKI

-3,7

-9,0

5,7

17.

-22,0

29.

69,4

28

19,9

22.

2

36

SUOMUSSALMI PESIÖ

-6,5

-11,1

3,1

17.

-25,2

28.

83,3

37

11,0

21.

87

64

ROVANIEMI APUKKA

-8,2

-12,2

2,5

10.

-32,0

5.

53,2

31

13,4

16.

73

52

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-8,9

-12,7

1,9

10.

-29,5

26.

47,0

29

12,7

16.

97

67

INARI SAARISELKÄ

-9,6

-11,7

0,9

10.

-27,3

26.

46,0

34

11,4

24.

100

71

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-9,4

-12,5

2,6

8.

-25,8

20.

47,7

35

5,4

29.

102

85

UTSJOKI KEVO

-10,3

-12,8

2,3

8.

-28,1

26.

28,2

24

3,8

10.

79

60

AURINGONPAISTETUNNIT

LUMENSYVYYS 15.2.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2020

1981–2010

UTÖ

-

66

MAARIANHAMINA

116,0

74

TURKU

90,6

75

HKI-VANTAA

69,0

74

KOTKA

74,7

74

JOKIOINEN

-

73

KOUVOLA

64,4

70

JYVÄSKYLÄ

75,1

73

SEINÄJOKI

90,4

79

KUOPIO

73,2

65

OULU

75,5

69

ROVANIEMI

62,2

57

SODANKYLÄ

-

61

UTSJOKI

58,5

48

18 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

29.2.

H E L M I KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 1 3–1 8 Ennuste on tehty 19.3.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

23.3.–29.3.

30.3.–5.4.

6.4.–12.4.

13.4.–19.4.

20.4.–26.4.

27.4.–3.5.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 2/2020

F M I ’S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F F E B R UA RY 2020

February saw mild and stormy weather After very mild December and January, similarly mild weather continued also in February.

Precipitation levels in February were locally record high and February was moreover a month with several windstorms.

According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in February was 2–5 °C above the long-term average in Lapland. Elsewhere, the warm anomaly was even larger, approximately 5–7 °C. In Southern Finland, it was mainly the second warmest February in record but at several maritime stations even the warmest.

In February, precipitation levels were above the long-term average throughout Finland. In the southwestern parts of the country, precipitation levels were locally threefold relative to the average.

Also, in some parts of Northern Finland precipitation levels exceeded the average by more than twofold. Particularly in Southwest Finland, precipitation levels were record high at many stations, but monthly precipitation records were set also at some stations in Northern Finland. The highest amount of precipitation in February, 123.2 mm, was measured in Leppäkorpi, Lohja.

In sea areas, there were many windstorms in February. The three most intense winstrorms occurred on 9–10, 16–17 and 22 February. The synoptic setting for all these storms was very similar. The storms developed along the polar jet stream near the British Isles and approached Finland from the southwest. Moreover, all of the storms brought extremely mild air and heavy precipitation. On 16 February, it rained even 38.9 mm in Tapiola, Espoo.

The highest 10-minute average sustained wind speed associated with the storms was 27.3 m/s measured on the Bogskär islets in Kökar on the night of 10 February. Highest wind gust speeds in inland areas were mainly between 20 and 24 m/s. In Klemettilä, Vaasa, however, a wind gust speed of even 28.4 m/s was measured on the evening Sodankylä, Vuotso, 26.2. of 16 February.

Heavy rainfall caused flooding in many places. Especially many agricultural fields were flooded. In some Hammarland, lakes water level rose by about half Märket, 17.2. a metre in February. On 22 February, stormy winds pushed also the sea level in Rauma to a record-high level, 135 cm above the theoretical mean sea level.

Snow cover was still in February locally record deep in Lapland as there were in many places more than 100 cm of snow on the ground. Also, the high-elevation places in the regions of Kainuu and North Highest and lowest temperatures Karelia had a deep snow cover. The highest snow depth, 124 cm, was measured in Paljakka, Puolanka on 24 February.

HIGHLIGHTS: FEBRUARY 2020 At the same time, Southern Finland • Last month was the second warmest remained snow free virtually through February on record, both globally the whole month. Even as north as and for Europe. Temperatures were most above average over a large in Northern Savonia snow cover was region covering much of Europe, completely melted away in some locaSiberia and Central Asia, and over tions. Generally, there were less snow West Antarctica and were most below average over northern Alaska; than anytime before in the recorded • The past winter (December 2019 history in February in many areas in to February 2020) was by far the the central parts of Finland. warmest on record for Europe.

-32.3 °C +9.0 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 2/2020 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi