Suvi Ahlfors 33 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
KERROSTALO
EDELLEEN KAKSI KERTAA VIIKOSSA!
TORSTAINA PAPERI & DIGI
SUNNUNTAINA DIGI www.etela.com
Pohja
59,5 m² Pohja
76 m²
2 h, k, kph, vh, parv. II krs. Heti vapaa koti palveluiden 3 h, k, vh, kph, parv., III krs. Ihastuttava läpitalon vieressä. S-market, kirkko ja kirjasto sekä meri myös koti (ei hissiä). Meri ja uimaranta läh. Pohjan keslähellä. Yhtiössä käyttövesiputket ja ikkunat uusittu. kustan palvelut aivan vieressä. Sopii myös 2-kodiksi. Valokuitu yhtiössä. Rv. 1975. ET E2018. Vhp. 29.900 €. Rv. 1975. Ei e-tod. Vhp. 39.950 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 2 Torstaina tammikuun 11. pnä 2024
.
Työntekijäpulasta tuli ongelma myös Länsi-Uudellamaalla
Pelastuslaitoksen työvuoroissa toimitaan yhä useammin vajaalla miehityksellä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työvuoroista noin 60 prosentissa toimittiin vajaalla vahvuudella viime vuonna elokuun alusta joulukuun loppuun. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäen mukaan tämä tarkoittaa, että vähintään yksi yksikkö toimi vahvuudella 1+2 osan vuoroa tai koko työvuoron. Karjaan paloaseman eräässä vuorossa tehtävään jouduttiin viime vuoden lopussa vain kahdella palomiehellä, kun paloauton takapenkiltä jouduttiin aamulla paikkaamaan ambulanssin ensihoitajavahvuutta. Inkoon ympärivuorokautisessa valmiudessa olevan ensihoitoyksikön miehitys kuuluu Karjaan paloaseman vahvuuteen. -Haluaisin itsekin, että pelastusyksiköiden minimivahvuudet olisivat vähintään 1+3 kaikissa tilanteissa. Vahvuusongelmat johtuvat ensisijaisesti henkilöstöpulasta. Koko Suomessa on pula koulutetuista pelastajista, eli tämä ei koske vain tiettyä aluetta. Hyvinvointialueen taloustilanne ei liioin estä rekrytoimasta uusia pelastajia jos heitä vain olisi tarjolla, pelastusjohtaja Ihamäki sanoo.
Vajetta paikataan ylitöillä Pelastusyksikön tavoitevahvuus on 1+3, mikä tarkoittaa paloesimiestä ja kolmea palomiestä. Heistä yksi on kuljettaja ja kaksi pelastajaa muodostaa sammutusparin. Tällaisia yksiköitä on Länsi-Uudellamaalla välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden yhteensä 12. -Ideaalitilanne olisi siis tämä, mutta käytännössä paloasemien yksikkövahvuudet ovat monesti olleet sen alle. Tämä alkoi jo koronakaudella ja viime vuosien työvoimapula ja tiukka talous eivät ole päästäneet meitä pälkähästä, Ihamäki sanoo. Nykyään lähes jokaisessa työvuorossa vahvuuksia paikataan ylitöillä, jotta niissä päästäisiin minimitasolle. -Koronakaudella ja viime vuonna erityisesti kesälomakaudella olemme mahdollistaneet sen, että enintään kolmessa yksikössä vahvuus voi laskea tasolle 1+2 ja vasta sen jälkeen paikataan ylitöillä, Ihamäki kertoo. Syy tälle on muun muassa se, että työntekijäkohtaiset työaikalain mukaiset ylityörajat ovat vaarassa ylittyä. Pelastuslaitoksen talous osana hyvinvointialueen talousarviota ei sisällä myös-
sanoo.
Pelastajia tarvitaan lisää
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on yhä tavallisempaa, että työvuoroissa työskennellään vajaalla vahvuudella. Tilannetta ei voida korjata kuitenkaan loputtomiin ylitöillä, vaan paloasemille tarvittaisiin yksinkertaisesti lisää pelastajia. Pelastusjohtaja ei usko, että Länsi-Uudellamaalla jouduttaisiin kuitenkaan sulkemaan paloasemia. kään satojentuhansien eurojen ylityövarauksia. -Nämä enintään kolme vajaavahvuista yksikköä pyritään valitsemaan eri päivystysalueilta Espoosta, Lohjalta ja Raaseporista. Tavoite on, että reuna-alueilla Hangossa ja Karkkilassa olisi aina täysvahvuiset yksiköt. Kohtelemme aluetta siis kokonaisuutena, Ihamäki vastaa epäilyksiin pelastuslaitoksen asemien epätasa-arvoisesta kohtelusta.
Paloasemia tuskin suljetaan Ihamäki vakuuttaa, että vallitsevasta tilanteesta huolimatta kuntalaisten nopea avunsaanti ei vaarannu. Yksiköt ovat kuitenkin miehitettyjä, vaikka yksi palomies puuttuisikin vähimmäisvahvuudesta. -Useimmat ensitoimenpiteet kyetään suorittamaan tuollakin vahvuudella. Pelastustoiminnan käynnistyminen ei merkittävästi viivästy ja isommissa onnettomuuksissa lisää joukkoja on tulossa heti. Vakavampi paikka olisi, jos paloasema olisi kokonaan suljettu. Vastaava tilanne voi tulla myös silloin, kun yksikkö on kiinni toisessa tehtävässä. Silloin apu tulee kauempaa ja siksi myös hitaammin, Ihamäki selvittää.
-En kuitenkaan usko että tilanne menee niin pahaksi, että joutuisimme sulkemaan paloasemia alueellamme, mikäli maailmalla ei tapahdu taas jotain yllättävää, kuten esimerkiksi koronapandemia muutama vuosi sitten, hän lisää. Pelastusjohtaja toteaa, että pelastuslaitos on kriisiorganisaatio, ja sen tulee varautua kaikenlaisiin olosuhteisiin. -Esimerkiksi koronan aikana päivitettiin ohjeet siitä, miten toimitaan jos jonain aamuna työvuoroon tulisikin vain 80 prosenttia työntekijöistä ja ylitöihin ei saada ketään, Ihamäki kertoo. Ohjeistuksessa määritellään, mitä yksiköitä otetaan pois vahvuudesta ja mitkä voidaan miehittää vajaalla.
Nopeimmat lähetetään aina Vakituisten pelastajien lisäksi alueen 40 sopimuspalokuntaa miehittävät sammutusyksiköitä. Niillä lähtövalmius on 8, 12 tai 20 minuuttia ja vahvuus 1+2 tai 1+3 riippuen sopimuksista ja siitä, mihin sopimuspalokunnat arvelevat pystyvänsä. Säiliöautoissa ja puomitikasautoissa vahvuudessa on yksi palomies. -Onnettomuustilanteissa kohteeseen lähetetään nopeimmat tarkoituksenmu-
kaiset yksiköt aluerajoista riippumatta ja Raaseporiin tullaan avuksi myös esimerkiksi Varsinais-Suomesta, Helsingistä ja Keski-Uudeltamaalta. Tämä riippuu aina siitä, miten yksiköitä on vapaana ja miten paljon joukkoja tarvitaan, Ihamäki sanoo. Oleellista on hänen mukaansa se, miten nopeasti ja kuinka paljon työvoimaa ja kalustoa on kohteessa. -Toiminnan laillisuutta ei mitata paloasemilla olevien työntekijöiden määrällä, vaan sillä miten nopeasti ensimmäinen yksikkö on kohteessa ja missä ajassa tehokas pelastustoiminta alkaa, Ihamäki sanoo. Yksiköt voidaan koota myös vasta kohteessa, eli esimerkiksi Karjaalta vahvuudella 1+2 ja Tammisaaresta 1+3. -Näin kansallinen ohjeistus ja palvelutasopäätöskin asian näkee, Ihamäki sanoo. Hän toteaa myös, että kun onnettomuus on tapahtunut, niin lähtökohtaisesti pelastuslaitos on aina myöhässä, vaikka kohteessa oltaisiin jo minuutissa.
”Kaikkea ei voi tehdä” Pelastusjohtaja Ihamäki myöntää, että onnettomuustilanteessa joudutaan usein
priorisoimaan tehtäviä varsinkin alkuvaiheessa kun kiire on suurin. Silloin katsotaan, onko paikalla riittävästi väkeä akuuttien tehtävien hoitamiseen, ja kyetäänkö esimerkiksi aloittamaan vaativat savusukellustehtävät. Tämä koskee tilannetta jossa vasta ensimmäinen yksikkö on kohteessa, mutta onnettomuus on niin suuri, että kaikki muutkin matkalla olevat yksiköt tarvittaisiin avuksi heti saman tien. -Silloin tehdään niin paljon kuin niillä joukoilla voidaan. Kaikkea ei voi tehdä. Vaativassa savusukellustehtävässä kohteessa tulisi olla myös toinen savusukelluspari, joka menee ensimmäisen parin avuksi jos jotain tapahtuu, Ihamäki selvittää. Vahvuudella 1+3 toimivassa yksikössä suojapari on samasta yksiköstä eli heti kohteessa. Muussa tapauksessa pitää odottaa, että toinen yksikkö ehtii paikalle. Ihamäen mukaan tämä ei kuitenkaan sulje kokonaan pois savusukellusta. -Perustehtävänä esimerkiksi kerrostalohuoneiston eteisestä voidaan hakea savuun tuupertunut asukas ulos vajaallakin vahvuudella ja silti noudatetaan työturvallisuusmääräyksiä, Ihamäki
Koulutettuja palomiehiä on tarjolla koko maassa tarvetta vähemmän. Ongelma on päässyt syntymään viime vuosien aikana ja yksi syy on Ihamäen mukaan varallaolojärjestelmien alasajo. Pelastuslaitokset ovat rakentaneet valmiuttaan sittemmin enemmän päätoimisen ja ammattikoulutetun henkilöstön varaan. -Sen myötä perustettiin uusia virkoja ja työmarkkinat imettiin tyhjiin. Länsi-Uudellamaalla seurauksena oli, että emme saaneet riittävästi koulutettuja palomiehiä sijaisiksi kesälomakaudelle. Tarve oli noin 40 ja saimme kahdeksan. Lisäksi vakinaisiin virkoihinkin hakijoita on viime vuosina ollut hädin tuskin edes sen verran kuin paikkoja on ollut avoinna, Ihamäki kertoo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvotteluissa pelastuslaitoksen henkilöstövähennykset kohdennettiin hallintoon, asiantuntijatehtäviin ja johtoon, ja palvelutuotanto oli yt-neuvottelujen ulkopuolella. Ihamäki kertoo, että pelastuslaitos sai joulukuussa kymmeneen vakituiseen palomiehen virkaan 12 hakemusta. Uuden hallitusohjelman tavoitteena on lisätä pelastajakoulutusta. Lisäksi tavoitteena on saada ruotsinkielistä pelastajakoulutusta Uudellemaalle. Ihamäen mukaan ruotsinkielisen koulutuksen osalta tilanne on kestämätön. Pelastuslaitoksella kaivataan myös jatkuvuutta ja niin, että uusi kurssi alkaisi vaikka kolmen vuoden välein ja nimenomaan Uudellamaalla. -Olisi erinomaisen hienoa, jos erityisesti Raaseporin, Hangon ja Inkoon alueelta hakeutuisi nuoria miehiä ja naisia pelastajakoulutukseen Helsinkiin. Se ei tarkoita, että olisi pakko jäädä sinne töihin, sillä kotiseudulla on hyvä pelastuslaitos, joka ottaa mielellään uusia työntekijöitä riveihinsä, Ihamäki sanoo. Pelastuslaitoksen rekrytointikampanjan puitteissa käytiin esittelemässä uravaihtoehtoja Rannikkoprikaatin ja Uudenmaan prikaatin joulukuussa kotiutuneille varusmiehille. -Pelastajapulaa ratkaistaan sillä, että alalle saadaan koulutettua työvoimaa. Pelastuskoulussa Helsingissä alkaa syksyllä seuraava pelastajakurssi, jossa on paikkoja tuplasti edelliseen verrattuna, Ihamäki kertoo. Hakuaika päättyy 17. tammikuuta.