EU 3b / 22.1.2023

Hiilineutraali matkailu ajankohtainen teema Uudenmaan matkailuyrityksiä kannustetaan kestävyyden edelläkävijöiksi

Yrityskehitysyhtiö Novagon koordinoimassa Carbon Neutral Experience -vastuullisuushankkeessa tavoitellaan hiilineutraalia matkailualaa Uudellamaalla alueen ilmastotavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Mukana on 15 kuntaa ja hankkeen toimenpiteillä on tavoitettu yli 130 uusmaalaista yritystä.

-Matkailijat vaativat kestävyyttä ja maailma ilmastotekoja. Olemme saaneetkin jo paljon ja laajasti aikaiseksi kestävän matkailun edistämi-

seksi Suomen ja erityisesti Uudenmaan matkailussa ja työ jatkuu, Novagon palvelupäällikkö Atlas Juvakka sanoo.

Kestävän matkailun kysyntä on hänen mukaansa jatkuvassa kasvussa. Hankkeessa Uudenmaan matkailuyrityksille on tarjottu maksuttomia valmennuksia ja työpajoja liiketoiminnan kehittämiseen kestävämmäksi, vähähiilisemmäksi ja helposti saavutettavaksi myös digitaalisesti. Kestävyydellä tavoitellaan kilpailuetua alueelle ja sen

yrityksille.

-Yrityksille on tarjottu konkreettista tukea esimerkiksi hiilijalanjälkilaskurin käyttöönottoon. Jalanjäljen mittaaminen on tärkeää, jotta ymmärrämme mistä päästöt syntyvät ja mistä niitä voidaan tehokkaasti vähentää, Juvakka kertoo.

Hanke on ollut tukena myös Sustainable Travel Finland -vastuullisuusohjelman käyttöönotossa ja tarjonnut koko STF-polun kattavaa valmennusta. Hankkeessa tehdään myös 15 matkailu-

yritykselle vastuullisuussertifikaatti, joka tarvitaan polun loppuun suorittamiseksi. Toimenpidekokonaisuus saadaan päätökseen helmikuussa.

STF-kokonaisuudessa on mukana neljä yritystä Hangosta, jotka suorittavat myös hankkeen tarjoamaa vastuullisuussertifikaattia.

-Lisääntyvien STF-merkkien myötä Hanko on hyvässä vauhdissa kohti destinaatio-merkkiä. Tämä on tärkeää Hangon matkailulle, matkailupäällikkö Kira Marschan toteaa.

Sijaisvanhemmaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle?

Haemme joukkoomme nyt sekä vastaanotto- että sijaisperheitä kaikenikäisille lapsille. Voisiko juuri sinun perheesi tarjota turvallisen kodin lapselle?

Järjestämme infotilaisuuden perhehoidosta ma 23.1.2023 klo 17.30 alkaen Lohjan pääkirjastossa osoitteessa Karstuntie 3, 08100 LOHJA. Paikalla on perhehoitajia kertomassa kokemuksistaan. Kahvitarjoilu. Ilmoittaudu tilaisuuteen: emmi-maaria.makila@luvn.fi tai p. 043 8268 540

Seuraava sijaisvanhemmuutta miettiville tarkoitettu PRIDE-ennakkovalmennuksemme alkaa maaliskuussa 2023. Lisätietoa perhehoidosta ja kevään valmennuksesta: emmi-maaria.makila@luvn.fi, p. 043 8268540

Hiilineutraaliuteen tähtäävän hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös matkailutuotteiden tuotteistaminen kestäviksi, kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi. Koko hankealueen kattavilla tapahtumilla lisätään myös alueen matkailuyritysten verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Syksyllä järjestetyissä tuotteistamistyöpajoissa yritykset pääsivät kehittämään houkuttelevia ja digitaalisesti ostettavia palveluita, joita on esillä kuluvana viikonloppuna myös matkamessuilla.

-Hankkeessa on keskitytty myös laajempiin kokonaisuuksiin. Kevään toimenpiteinä kaikille mukana oleville kunnille ja kaupungeille tarjotaan matkailupäästöjen laskenta. Lisäksi kannustetaan sitoutumaan Glasgow’n matkailualan ilmastojulistukseen, Juvakka sanoo. Myös yritykset voivat sitoutua siihen.

Vastuullista matkailua ha-

lutaan edistää vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

-Tätä varten valmensimme yritysneuvojia vastuulliseen matkailuun. Hankkeen jälkeen jää elämään myös hiilineutraaliuden käsikirja matkailuyrityksille. Se on konkreettinen polkukuvaus työstä, jota yritykset parhaillaankin tekevät yhteisten ilmastotavoitteidemme eteen, Juvakka kertoo.

Hankkeen järjestämät tapahtumat ovat avoimia kaikille hankealueen matkailijoita palveleville yrityksille. Lisäksi helmikuulle on suunniteltu hiilineutraaliutta käsittelevä webinaari, joka on avoin kaikille kiinnostuneille ympäri Suomen.

Vuoden 2021 elokuussa alkanut hanke päättyy heinäkuun lopussa. Sen rahoittajia ovat Uudenmaan liitto, Helsinki, Lohja, Porvoo, Järvenpää, Vantaa, Hyvinkää, Karkkila, Raasepori, Hanko, Inkoo, Espoo, Tuusula, Sipoo, Lapinjärvi ja Siuntio.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2022 aikana kaikkiaan 473 100 rikoslakirikosta, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Ryöstörikosten määrä kuitenkin kasvoi 23,3 prosenttia.

tervetuloa helmikuussa / välkommen i februari Lounas alk. 1.2. ma-pe klo 11-15

À la carte

Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin to-pe klo 15.30-21 la klo 12-21

Lunch fr.o.m. 1.2 må-fre kl. 11-15

À la carte

Köket stänger en timme tidigare to-fre kl. 15.30-21 lö kl. 12-21

ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi

Nro 3b Sunnuntaina tammikuun 22. pnä 2023

Hanko-Karjaa -yhteysväli edelleen Helsinkiin kustannustehokkaimpien joukossa

Lähivuosina toteutettava uusi lähijunaliikenne edellyttäisi hyvin suurta julkista tukea, kertoo Liikenne- ja viestintäviraston tuore selvitys. Siinä tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen potentiaalia eri alueilla 13 yhteysvälillä.

Näistä kustannustehokkaimmiksi osoittautuivat Salo-Turku-Naantali, Tampere-Sastamala ja Hanko-Karjaa(-Helsinki). Kyseisillä yhteysväleillä vaadittu subventiotaso olisi 65-85 prosenttia liikennöintikustannuksista. Kaikki muut yhteysvälit ovat heikosti tai hyvin heikosti kustannustehokkaita yhteysvälejä.

Kustannustehokkailla yhteysväleillä arvioidut matkustajamäärät ja lipputulot ovat lähimpänä kohtuullisen subventiotason joukkoliikennettä, vaikka kunkin yhteysvälin edellyttämä tukitaso on edelleen korkea.

Lähivuosina toteutettuna junaliikenteen subventiotaso olisi 75-85 prosenttia. Pitkällä aikavälillä matkustajamäärien pitäisi kaksin- tai kolminkertaistua, jotta lipputulot kattaisivat puolet liikennöintikustannuksista. Tämä koskee siis myös yhteysväliä Hanko-Karjaa-Helsinki.

Vaatii vain pieniä investointeja

Läntisellä Uudellamaalla tarkasteltiin Hangon ja Helsingin välistä yhteysväliä. Pysähdyspaikkoina olisivat Hanko, Hanko Pohjoinen, Lappohja, Tammisaari, Dragsvik, Karjaa, Inkoo, Kirkkonum-

mi, Helsinki ja toteutustavasta riippuva määrä asemia Helsingin ja Kirkkonummen välillä. Yhteysväliä ei ole tutkittu aikaisemmin Väyläviraston alueellisen junaliikenteen selvityksissä.

Yhteysvälillä liikennöitäisiin kahta junayksikköä, joista toinen kahden tunnin vuorovälillä Hangon ja Karjaan välillä. Toinen juna liikennöisi aamulla Hangosta Helsinkiin, päivällä kahdesti Helsingin ja Karjaan välillä sekä illalla Helsingistä Hankoon. Yhteysvälin liikennöintikustannukset olisivat arviolta noin 2,1 miljoonaa euroa vuodessa.

Uudellamaalla ainoat infrastruktuuritarpeet liittyvät selvityksen mukaan laitureihin. Asemien Hanko Pohjoinen, Lappohja, Tammisaari, Dragsvik ja Inkoo laiturit tulisi pidentää vähintään 120-metrisiksi. Tämän arvioidaan maksavan yhteensä miljoona euroa. Selvityksen mukaan liikennöintikapasiteetin lisäämistoimenpiteitä, kuten kaksoisraidetta, ei tarvita lähijunaliikenteen laajentamiseen.

Haaste suorissa yhteyksissä

Yhteysvälin liikennöintiä

voisi tehostaa yhdistämällä se laajempaan lähijunaliikenteen kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan Helsingin seudun lähijunaliikenteen kokonaisuutta. Suorien Helsingin ja Hangon välisten junavuorojen haasteena on selvityksen mukaan kuitenkin sopivan matkustajakapasiteetin tarjoaminen kummankin linjan pään matkustuskysyntään.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kysyntään sopiva kapasiteetti muodostuu yhdellä junayksiköllä, kun taas pääkaupunkiseudun sisällä matkustajamäärät voivat edel-

lyttää useampia junayksiköitä. Jos Hankoon asti ulottuvia junavuoroja liikennöitäisiin useammalla junayksiköllä, liikennöintikustannukset olisivat suurempia kuin selvityksessä on arvioitu.

”HSL-alueen junamääriin nähden Hangon ja Karjaan lähijunat muodostaisivat hyvin marginaalisen parannuksen palvelutasoon. On myös mahdollista, että käytännössä Hangon ja Karjaan lähijunat korvaisivat joitakin HSLalueen junavuoroja”, selvityksessä mainitaan.

Lyhyt reitti, paljon matkustajia

Traficomin tavoitteena oli tutkia eri puolilla maata suurin osa kaikista yhteysväleistä, joilla voisi olla lähijunaliikennettä. Matkustajamäärien ja lipputulojen arviot ovat huomattavasti alhaisempia kuin arvioidut liikennöintikustannukset.

-Alueellisen junaliikenteen kustannustehokkuutta parantaa, jos liikennöinti voidaan keskittää matkustajamääriltään suurimmille osuuksille.

Toisaalta mitä isompi liikennöintikokonaisuus on, sitä kustannustehokkaampi järjestelmä on. Osalla yhteysväleistä joukkoliikennettä voisi olla kannattavampaa kehittää panostamalla linja-autoliikenteeseen tai kaukojunaliikenteeseen, WSP Finland Oy:n projektipäällikkö Simo Airaksinen sanoo.

Alueellinen junaliikenne on kannattavinta, kun reitti on lyhyt ja matkustajia paljon.

-Alueiden luonne ja sijainti esimerkiksi suhteessa muihin alueisiin vaikuttavat liikennöintikustannuksiin. Samoin matkustajapotentiaaliin vaikuttavat monet tekijät, kuten kytkeytyminen seudun muuhun joukkoliikennejärjestelmään ja maankäyttö. Pitkällä aikavälillä maankäytön kehittäminen asemien ympäristöissä on merkittävä tekijä, joka lisää matkustajamääriä ja alueellisen liikenteen potentiaalia, Traficomin erityisasiantuntija Anna Pätynen mainitsee.

Uusien alueellisten junaliikenteen kohteiden liikennöinnin aloittaminen vaatisi monia jatkoselvityksiä ja päätöksiä toteuttamisesta. Järjestämistapaan, liikennöinnin hankintaan, toimivaltaan, liikennöintimalliin sekä kaluston ja varikkopalveluihin liittyvät valinnat vaikuttavat merkittävästi liikennöintikustannuksiin.

-Nämä asiat kuitenkin rajattiin tämän työn ulkopuolelle ja ovat jatkoselvitystarpeita, mikäli alueellista junaliikennettä aletaan järjestää ja hankkia, Pätynen sanoo. Alueellisen junaliikenteen kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien selvittäminen on osa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2021-2032.

Peltokosken voimalaitokselle haetaan kahta erilaista kalatielupaa

(Raasepori) Etelä-Suomen aluehallintovirastoon on jätetty kaksi erilaista lupahakemusta Peltokosken voimalaitoksen yhteyteen suunnitellusta kalatiestä. Toisen vesilain mukaisen hakemuksen on jättänyt Raaseporin kaupunki ja toisen Koskienergia Oy.

Kaupunki on muuttanut hakemustaan siten, että kalatien keskiosan linjausta on muutettu. Kalatien ala- ja yläosan linjaukset eivät ole muuttuneet, mutta yläosaan on tehty patoturvallisuutta lisääviä muutoksia. Uusi linjaus huomioi myös paremmin alueen arkeologiset arvot, mutta kalatien toimintaperiaate ei ole muuttunut.

Aluehallintovirasto on kuuluttanut kaupungin lupahakemuksen uudelleen ja pyytänyt siitä uudet lausun-

not. Raaseporin ensimmäinen lupahakemus tuli vireille vuoden 2021 marraskuussa. Kaupunki on hakenut lupaa yhdistetyn teknisen ja luonnonmukaisen kalatien rakentamiseksi.

Kaupunki totesi lausunnossaan viime vuoden keväällä, että kalatien toteuttamislupa tulisi myöntää vain kaupungin hakemuksen mukaiselle ratkaisulle. Kaupunginhallitus toistaa tämän uudessa lausunnossaan. Se toteaa, että Peltokosken kalatien tulee soveltua lohikalojen lisäksi Mustionjoessa esiintyville muillekin kaloille ja myös muu vesieliöstö tulee huomioida.

”Peltokosken kalatien tulee myös sisältää mahdollisimman paljon luonnonmukaisena toteutettavaa kalatieratkaisua lohikalojen

lisääntymispaikkojen määrän kasvattamiseksi ja raakkujen suojapaikkojen lisäämiseksi. Koskienergia Oy:n esittämä Borland-kalatie ei tue näitä tavoitteita”, kaupunki lausuu.

Raaseporin esittämälle ratkaisulle todetaan olevan myös koko Karjaanjoen valuma-alueen kuntien ja asiantuntijoiden laaja tuki, koska se on valmisteltu asiantuntijoita kuullen, ja se turvaa parhaiten Mustionjoen ja laajemmin koko Karjaanjoen ekologisen tilan palauttamista.

Koskienergia Oy:n vuoden 2018 elokuussa vireille tulleen lupahakemuksen sisältämä Borland-kalatie olisi tarkoitus rakentaa nykyisen voimalaitoksen vanhaan uittotunneliin. Koskienergialla on Peltokosken voimalaitoksella vedenluovutusvelvoite kalatiehen.

Lähijunaliikenteen lisääminen edellyttäisi merkittävää julkista tukea

Liikenne- ja viestintäviraston mukaan lähijunaliikenne Hangosta Karjaalle ja mahdollisesti edelleen Helsinkiin vaatisi yhteiskunnan tukea 65-85 prosenttia.

Raaseporin kaupunki ja Koskienergia Oy esittävät erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja Peltokoskelle suunniteltuun kalatieratkaisuun.

Kaksi epäiltyä törkeästä pahoinpitelystä ja vahingonteosta

(Raasepori) Länsi-Uudenmaan poliisi on saanut valmiiksi törkeän pahoinpitelyn tutkinnan Raaseporissa.

Poliisi on tutkinut Tammisaaressa joulukuun 18. päivänä tapahtunutta väkivallantekoa.

Esitutkinta valmistui kuluneella viikolla, minkä jälkeen

asia siirtyy syyteharkintaan, poliisilaitos tiedotti alkuviikolla. Rikosnimikkeinä ovat törkeä pahoinpitely ja vahingonteko.

Poliisilaitos tiedottaa, että asiassa on kaksi tutkintavankia. Syytteen nostamisen määräaika on helmikuun alussa.

Kohteiden suojaamista ja taistelumenetelmiä Valmiusyksiköt harjoittelevat Hangossa ja Raaseporissa

Kaartin jääkärirykmentti johtaa valmiusyksiköiden harjoituksen Helsingissä, Hangossa ja Raaseporissa 23.-27. tammikuuta. Valmiusyksiköt harjoittelevat yhteistoimintaa. Keskiössä ovat erilaiset taistelumenetelmät, erikoisjoukkojen vastainen toiminta ja kohteiden suojaaminen.

Maanantaina alkavassa harjoituksessa on mukana myös reserviläisiä, heidän joukossaan rannikkojääkäreitä Uudenmaan prikaatin johtamassa osaharjoituksessa.

Harjoitukseen osallistuvat valmiusyksiköt Kaartin jää-

Tilapäistä suojelua haki vuoden 2023 ensimmäisten viikkojen aikana Länsi-Uudenmaan poliisilta yhteensä 62 henkilöä. -Tammikuu on lähtenyt liikkeelle hakemuksien osalta melko rauhallisesti, ja henkilöstömme on saanut palveltua asiakkaita hyvin. Katsotaan vaikuttaako tilanne Ukrainassa hakemusten määrän kasvuun lähiaikoina, ylikomisario Aapo Isoaho sanoo.

kärirykmentistä, Panssariprikaatista ja Porin prikaatista. Mukana on varusmiehiä Karjalan prikaatista ja Kaartin jääkärirykmentistä harjoitukseen osallistuu myös tiedustelujoukkue.

Harjoitusjoukot liikkuvat maastopuvuissa ja joukkojen varustukseen kuuluu rynnäkkökivääri. Kouluttajilla on päällään keltaiset huomioliivit.

Joukot siirtyvät harjoituskohteisiin Puolustusvoimien ajoneuvoilla. Mukana on myös panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja.

Suomen Hypoteekkiyhdistys ennustaa talouden painuvan taantumaan tänä vuonna. Syynä ovat mm. inflaatio ja EKP:n korkopolitiikka, joka korkojen nousuvaiheessa iskee Suomeen enemmän kuin moniin muihin Euroopan maihin. ”Oman mausteensa talouden näkymiin heittävät vaaleihin valmistautuvat poliitikot, jotka ovat innostuneet huonosti kohdennettuihin sähkötukiin valmiiksi alijäämäisessä valtiontaloudessa”, Hypo luonnehtii tilannetta.

Tilastokeskuksen mukaan käräjäoikeuksiin jätettiin viime vuonna 4 355 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 540 kappaletta ja 14,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Yrittäjäpariskunta laajentaa Inkoosta Fiskariin Tegel vaihtoi omistajaa, uuden hotellin nimeksi The Torby

(Raasepori) Inkoossa The Barö-saaristohotellista vastaava yrittäjäpariskunta avaa uuden hotellin Raaseporiin Fiskarsin ruukkikylään. Hotelli toimi aiemmin nimellä Tegel ja sen uusi aika koittaa nimellä The Torby. Yrittäjät Netta ja Jussi Paavoseppä avaavat uuden hotellin kesäkuussa, johon saakka rakennuksessa tehdään korjaus- ja uudistustöitä.

Hotellin päärakennus sijaitsee 1800-luvulla valmistuneessa Fiskarsin hienotaepajassa, jossa valmistettiin aikana saksia ja ruokailuvälineitä. Fiskars-yhtiön omistamaan kiinteistöön on rakennettu 24 hotellihuonetta. Hotellissa on myös viisi erikokoista kokoustilaa ja sauna. Hotelli avataan vuoden 2023 kesäkuussa.

The Torby -hotellin johtaja Jussi Paavoseppä uskoo, että alueella on tarvetta laadukkaalle majoitukselle ja yritys aikoo vastata kysyntään.

-Fiskarsin ruukki on Suomen johtava kulttuurikeskus

reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Ruukkialue on yksilöllinen ja kulttuuritarjonnaltaan ainutlaatuinen, Paavoseppä sanoo.

Uuden hotellin myötä alueen ympärivuotista mat-

Uudenmaan teillä paljon päällystevaurioita

Uudenmaan tiet kärsivät vaihtelevan sään aiheuttamista päällystevaurioista. Etenkin pääkaupunkiseutu on kärsinyt pahoin tieverkon reikiintymisestä.

Autoilijoilta toivotaan sen vuoksi valppautta ja ongelmallisimmilla tieosuuksilla on jo laskettu nopeuksia tilapäisesti.

Päällystevauriot syntyvät, kun talvi muuttuu vesikeliksi ja lämpötila sahaa plusasteiden ja pienen pakkasen välillä.

-Etelä-Suomessa talvet ovat nykyään vetisiä, minkä vuoksi tiestöä joudutaan paikkaamaan talvisaikaan todella paljon, Ely-keskuksen kunnossapitovastaava Henri Aaltonen sanoo.

Uudellamaalla tilanne on hänen mukaansa jopa kriittinen ja päätieverkko on kärsinyt pahoin.

-Hätäensiapuna päällysteen reikä paikataan öljysoralla. Pysyväispaikkaus

valuasvaltilla saadaan tehtyä myöhemmin keväällä, koska asvalttiasemat ovat talvella kiinni. Päällysteen isompien reikien vuoksi lasketaan nopeutta ja laitetaan merkit varoittamaan päällystevaurioista, Aaltonen kertoo.

Uudenmaan alueen pääurakoitsijoiden työnjohto ajaa tieverkkoa läpi päivittäin, minkä ansiosta tilanteesta pysytään ajan tasalla.

Myös maanteiden hoidon projektipäälliköt valvovat tilannetta. Tienkäyttäjiltä toivotaan ilmoitusta päällystevaurioista Tieliikennekeskukseen.

Päällysteessä olevat reiät voivat vaurioittaa myös ajoneuvoja.

-Tämän vuoksi kannattaakin tarkkailla päällystevauriomerkkejä ja ajaa alennetun nopeusrajoituksen mukaan. Jos vaurio ajoneuvoon on aiheutunut tienpitäjän virheestä, Ely-keskukselta voi anoa korvausta, Aaltonen sanoo.

kailua kehitetään ja aiotaan myös laajentaa tulevaisuudessa.

-Tavoitteemme on palvella asiakkaita yhdessä Fiskarin muiden toimijoiden kanssa ja luoda tänne tuleville ainutlaa-

tuinen kokemus, Paavoseppä kertoo.

Fiskars-yhtiön viestintäjohtaja Petra Vallila esittää lämpimät kiitokset pitkäjänteisestä yhteistyöstä vuodenvaihteessa ovensa sulkeneen hotelli Tegelin yrittäjälle ja työntekijöille.

-Odotuksemme The Torby -hotellin tarjoamia uusia mahdollisuuksia kohtaan ovat korkealla. Arvostamme etenkin uuden hotellitoimijan yhteistyötä ja vastuullisuutta korostavaa asennetta, Vallila sanoo.

Uudistuvan hotellin sisustus toteutetaan suomalaisten muotoilijoiden ja paikallisten valmistajien kanssa. Sisustussuunnittelusta vastaa Koko3:n Mari Relander yhdessä Pojat-arkkitehtitoimiston kanssa. Saas Instrumentsin Håkan Långstedt on suunnitellut hotelliin valaisimet, jotka on valmistettu käsin Helsingissä ja Mikko Laakkonen on muotoillut Fiskarissa valmistettuja lasivalaisimia. Kalusteet ovat Nikarin ja Pojat-yrityksen käsialaa.

Business Finland kyseli yrityksiltä Osaajapula uhkaa Suomeen tulevia investointeja

Tuoreen raportin mukaan ulkomaisomisteisista yrityksistä noin puolet suunnittelee palkkaavansa lisää henkilöstöä ensi vuoden aikana, mutta työvoimapula hidastaa niiden kasvua.

Business Finlandin ja Amcham Finlandin Suomi sijaintipaikkana 2023 -raporttia varten haastateltiin 400 kansainvälistä ja suomalaista yritysjohtajaa, jotka tarkastelevat Suomea liiketoimintaympäristönä. Kyselyyn vastanneista yli puolet oli joko yrityksen omistajia tai johtoryhmän jäseniä.

Yhteiskunnan vakaus ja toimivuus, osaava työvoima, elämänlaatu ja tuleva NATO-jäsenyys nousivat Suomen vahvuuslistan kärkeen ulkomaisten yritysten arvioidessa Suomea toimintaympäristönä. Tulovero, palkkajousto ja työvoimakustannukset nähtiin puolestaan liiketoimintaympäristön haasteina, kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa. Osaavaan työvoiman saatavuus on kuitenkin muuttunut vahvuudesta haasteeksi.

Ulkomaisten yritysten osuus on noin prosentti (4 500 yritystä) kaikista Suomessa toimivista yrityksistä, mutta silti ne työllistävät peräti viidenneksen yksityisen sektorin työvoimasta ja yhteensä lähes 280 000 ihmistä. Ulkomaiset

yritykset maksoivat Suomeen pari vuotta sitten 1,8 miljardia yhteisöveroa ja 17,6 miljardia arvonlisäveroja. Ulkomaisomisteisista yrityksistä 27 prosenttia aikoo kasvattaa tutkimus- ja kehityspanostuksiaan ensi vuonna.

-Suomi tarvitsee ulkomaisia yrityksiä talouden kasvun varmistamiseksi. Suomeen tarvitaan lisää kansainvälisiä innovatiivisia yrityksiä, jotta pääsisimme hallituksen kunnianhimoiseen tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kansainvälisillä yrityksillä olisi potentiaalia investoida enemmänkin, mikäli toimintaympäristöön tehdään tarvittavia muutoksia. Monissa muissa maissa investointien houkutteluun panostetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa, Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo sanoo.

Raportin mukaan 57 prosenttia ulkomaalaisomisteisista yrityksistä suunnittelee toimintansa laajentamista Suomessa ensi vuoden aikana ja puolet aikoo palkata lisää henkilöstöä. Sekä suomalaisilla (77 %) että ulkomaisessa omistuksessa olevilla yrityksillä (79 %) on kuitenkin Suomessa pulaa osaajista. Eniten tilanteesta kärsivät suuret ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset (86 %).

Uuden The Torby -hotellin yrittäjäpariskunta Netta ja Jussi Paavoseppä aloittavat toiminnan Fiskarissa tulevana kesänä entisessä Tegelissä.

Kunnanjohtaja Nyman suunnitellusta tehdashankkeesta:

”Meillä on edelleen aika paljon jäitä hatussa”

(Inkoo) Norjalaisen Blastr

Green Steelin päätös valita Inkoon Joddbölen suunnittelemansa uuden vähähiilisen terästehtaan ja siihen liittyvän vedyn tuotantolaitoksen sijaintipaikaksi ilahduttaa kunnassa edelleen.

-Teema iloinen Inkoo tulee hyvin esiin. Pienen kunnan johtajan on helppo hymyillä, kun tällainen hanke putoaa syliin, mutta meillä on kuitenkin edelleen aika paljon jäitä hatussa hankkeen suhteen. Tuemme sitä parhaamme mukaan, Nyman sanoi Business Finlandin järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa.

Seuraavassa vaiheessa kunnan rooli on edistää alueen kaavoitusta ja tukea myöhemmässä vaiheessa myös hankkeen luvitusta niin, että ne sujuisivat mahdollisimman nopeasti.

-Olemme tukeneet alueen maanomistajaa eli Fortumia Joddbölen alueeseen liittyvis-

sä asioissa jo useiden vuosien ajan ja yhteistyö tulee jatkumaan ensisijaisesti sen kanssa, Nyman kertoo.

Sijainti ja valmiudet Inkoossa hankkeen käsittely aloitetaan helmikuun alussa kaavoitusprosessilla.

Joddbölen alueella Inkoossa on vireillä jo ennestään useita kaavamuutoksia. Fortumin omistamilla alueilla kaavaa pitää muuttaa noin 300 hehtaarilla. Norjalaisen start up -yhtiön suunnittelemalle hankkeelle tarvittaisiin Joddbölessä alustavien suunnitelmien mukaan noin 170 hehtaarin alueet. Tehdasrakennuksia nousisi entiselle hiilivoimalan tontille ja siitä vielä noin 1,5 kilometrin päähän pohjoiseen ulottuvalle alueelle.

Business Finlandin järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa Helsingissä Nyman totesi Inkoon sijaitsevan kes-

Inkooseen useiden miljardien eurojen investointia suunnitteleva Blastr Green

Steel aikoo leikata 95 prosenttia lopputuotteiden hiilidioksidipäästöistä tavanomaisiin menetelmiin verrattuna mm. hyödyntämällä paikallisia materiaaleja ja fossiilivapaata energiaa.

Yhtiö suunnittelee perustavansa rautapellettitehtaan Norjaan sekä vähähiilisen teräksen tehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen Suomeen. Rautamalmia saataisiin pohjoismaisista kaivoksista ja pelletit laivattaisiin Norjasta Suomeen. Inkoon hankkeen on arvioitu maksavan neljä miljardia euroa ja tehdas työllistäisi toteutuessaan yhtiön mukaan jopa 1 200 työntekijää.

Askelmerkit valmiina

Blastr on laatinut hankkeelleen askelmerkit. Suunnitelmia esiteltiin kuluneella viikolla Helsingissä ja Inkoossa suurelle joukolle asiasta kiinnostuneita.

Toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen kertoo, että vuonna 2023 käynnistetään alueen kaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi. Työlistalla on myös rahoituksen hankkiminen. Vuonna 2024 aiotaan keskittyä luvitukseen ja edelleen hankerahoituksen varmistamiseen.

-Lopulliset lupapäätökset saataisiin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin tehtäisiin myös investointipäätös, ja rakentaminen alkaisi samana vuonna, Wittusen selvittää.

Tuotanto alkaisi Inkoossa alustavan aikataulun mukaan vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuosina 20272030 lisättäisiin tuotantoa täyteen kapasiteettiin, joka olisi 2,5 miljoonaa terästonnia vuodessa.

Wittusen sanoo maailmassa olevan jo nykyään vedyn tuotantolaitoksia ja Inkoon

-Olemme täysin sitoutuneita tähän ja haluamme näyttää, että on mahdollista tuottaa vetypohjaista terästä, Wittusen sanoo. Yhtiössä luotetaan myös vihreälle teräkselle riittävän kestävään kehitykseen pyrkivissä yrityksissä kysyntää, vaikka sen hinta on vielä noin 20 prosenttia perinteisellä tavalla tuotettua korkeampi.

Täysi luotto hankkeeseen

Yhtiö aikoo kasvaa yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuuden start up -yrityksistä. Vuonna 2021 perustettu Blastr on osa pohjoismaista Vanir Green Industries -investointiyhtiötä. Wittusen sanoo ymmärtävänsä hanketta kohtaan esitetyt epäilyt.

-On totta, että olemme vasta nuori ja pieni yritys, jolla on kunnianhimoinen tavoite. Perinteinen teollisuus tarvitsee kuitenkin haastajia ja uutta ajattelua. Ilman terästeollisuuden osallistumista ei ole vihreää siirtymää, sillä maailma tarvitsee terästä ko-

kellä Uuttamaata, ja tätä ei aina tunnuta muistettavan, vaikka asia olisikin tiedossa.

-Keskeisen sijaintimme ansiosta myös työvoima, suuret asutuskeskukset ja koulu-

tuslaitokset ovat lähellä. Joddbölessä on myös Fingridin kantaverkko, jäätön satama ja iso alue, jossa riittää tilaa vielä muillekin toimijoille. Alue on erittäin houkutteleva ja

Pohjois-Euroopan mittakaavassakin lähes ainutlaatuinen kaikkine valmiuksineen ja mahdollisuuksineen, Nyman sanoo.

Infraan liittyen hän toteaa, että rantarataa tarvitaan edelleen, ja se avaa myös mahdollisuuden rakentaa Joddböleen pistoraide, joka on ollut Inkoossa pitkäaikainen haave alueen kehittämiseksi.

”Vielä pitkä matka”

Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström (r) toteaa hankkeeseen liittyvän useita kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen kuin se voidaan toteuttaa.

-Blastrin hankkeen toteutumiseen on vielä pitkä matka. Aikataulu vaikuttaa hyvin optimistiselta, ja toivottavasti se ei ole yritykselle kynnyskysymys. Ympäristövaikutusten arvioinnit sekä rahoituksen että infrastruktuurin

on oltava valmiita ennen kuin hanke voidaan käynnistää, Wickström sanoo.

-Suunnitelmat ovat herättäneet ymmärrettävästi paljon keskustelua. Meillä on Inkoossa jalat tukevasti maassa ja tarkastelemme asiaa tarkoin. Samalla on pohdittava, onko oikein ampua alas suunnitelmia ilman faktojen kartoittamista ja avoimien kysymysten selvittämistä, hän jatkaa ja peräänkuuluttaa yrittäjäystävällistä ilmapiiriä.

-Hanke on suuri mahdollisuus Inkoolle ja Suomelle. Tarvitsemme lisää uusia yrityksiä vahvistamaan taloutta ja työllisyyttä. Toteutuessaan tällä olisi mittavia vaikutuksia seutumme työllisyyteen. Samalla se vahvistaisi alueen elinvoimaisuutta, Wickström sanoo. Inkoossa nähdään myös uusia mahdollisuuksia valtion rata- ja tiehankkeiden edistämiseen hankkeen myötä.

ko ajan enemmän tukemaan myös vihreää siirtymää. Mielestämme tämä ei ole edennyt tarpeeksi nopeasti, Wittusen sanoo.

Hän uskoo myös vahvasti, että markkinoilta löytyy hankkeeseen tarvittava pääoma, ja toteaa että siihen on saatu jo nyt vahvat taustavoimat. Wittusenin mukaan hanketta ei tulla perustamaan yhteiskunnan rahoituksen varaan, vaikka erilaisia tukia aiotaankin hakea, vaan sen tulee olla kaupallisesti kestävä. Hanketta suunniteltiin ensin Norjaan, jossa kaikkea tarvittavaa ei kuitenkaan löytynyt samalta alueelta.

”Teslakin oli start up”

Elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa, että valtion rahoitus ja tuki tulee olemaan erittäin pientä ja murto-osaluokkaa, mikäli hanke toteutuu. Tämä johtuu suunnitellun hankkeen kokoluokasta. Lintilä sanoo myös, että Blastrin mahdollisia tukihakemuksia esimerkiksi vihreään siirtymään tullaan käsittelemään kuten muitakin vastaavia hankehakemuksia, ja EU-rahoituksella tulee olemaan mer-

kittävä rooli.

-Olemme uuden äärellä ja teollisuuden uuden aallon kynnyksellä. Tämän kokoluokan hanke olisi toteutuessaan erittäin merkittävä, Lintilä sanoo ja toteaa, että hanketta on valmisteltu ns. Suomi-paita päällä.

Blastr on hänen mukaansa uusi tuttavuus ja visionäärinen toimija, ja samalle teollisuuden alalle on muitakin uusia toimijoita vihreän murroksen myötä. Lintilä toteaa myös Inkoon hankeyhtiötä kohtaan esitettyihin epäilyihin liittyen, että autonvalmistaja Teslakin oli aluksi start up -yhtiö.

-Ei väheksytä tätä kunnianhimoista hanketta. Peruspalikat ovat koossa ja edessä on valtavat haasteet. Hyvä tästä vielä tulee, Lintilä luottaa ja korostaa, että hankkeeseen ei ole mennyt vielä senttiäkään valtion rahaa eikä minkäänlaisista summista ole edes keskusteltu.

-Rahoituksen pitää kyllä tulla markkinoilta, Lintilä linjaa. Kaikkonen toimitusjohtajaksi

Kauppatieteiden maisteri, diplomi-insinööri Antti Kaikkonen on nimitetty Blastr

Green Steel Oy:n toimitusjohtajaksi maaliskuun alusta alkaen. Kaikkonen vastaa muun muassa Inkooseen suunnitellun terästehtaan ja vedyn tuotantolaitoksen kehittämisestä vastaavan paikallisen tiimin rakentamisesta ja johtamisesta.

-Edessä on valtava työ ja maraton on alkanut, Kaikkonen kuvailee tulevaa työkenttää ja sanoo olevansa luottavainen hankkeen onnistumiseen myös laajan yhteistyön myötä.

-Blastrin tiimin tavoite on kunnianhimoinen. Odotan, että pääsemme kehittämään hanketta tiiviissä vuoropuhelussa paikallisyhteisön, kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa, Kaikkonen sanoo.

Hän on työskennellyt aiemmin lähes 19 vuotta Fortumissa, jossa hän on johtanut suuria sähköintensiivisen teollisuuden kehitysprojekteja. Wittusenin mukaan Kaikkonen tuo tiimiin arvokasta kokemusta suomalaisesta energiateollisuudesta ja sen prosessien päästöjen vähentämisestä.

”Hanke ei ole sattumaa” Business Finlandin clean-

edistetty useiden kymmenien ihmisten voimin myös Inkoossa, Fortumissa, Fingridissä ja ministeriössä.

-Hanke olisi merkittävä työllistäjä ja teollisuudessa vihreän siirtymän mahdollistaja, joka paitsi vähentäisi päästöjä, kiihdyttäisi myös siihen liittyvien innovaatioiden kehittämistä ja muita investointeja, Kivistö sanoo ja toteaa olevan normaalia, että tällainen hanke herättää myös paljon kysymyksiä.

-Tämä hanke on vasta alkuvaiheessa ja edessä on paljon työtä. Tässä on meille kaikille nyt näytön paikka, Kivistö sanoo. Seuraavaksi hankkeessa osallistetaan paikallisia toimijoita, aloitetaan tarkempi valmistelu ja aletaan käynnistää siihen liittyviä prosesseja.

Fortumin Generation-divisioonan johtaja Simon-Erik Ollus kuvailee vallitsevaa murrosta toteamalla, että Inkoossa sijaitsi aikanaan Pohjoismaiden suurin hiilivoimalaitos, ja nyt siellä ollaan menossa kohti vihreämpää toimintaa.

Olluksen mukaan Blastrin hanke ei ole sattumaa, vaan useita vuosia jatkuneen työn tulosta.

Yhtiö on kartoittanut uusia toimintamahdollisuuksia alueilleen Joddbölessä jo noin 10 vuoden ajan hiilivoimalan lopettamispäätöksestä lähtien.

-Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla ja olemme käyttäneet tähän paljon aikaa ja rahaa. Olemme myös etsineet tänne sijoittajia eri puolilta maailmaa valmiilla paketeilla, Ollus kertoo.

Blastr esitteli kunnianhimoisia tavoitteitaan Investointipäätös Inkooseen vuonna 2025, jos rahat löytyvät

Kunnanjohtaja Robert Nyman kertoo hankkeen etenevän seuraavaksi Joddbölen alueen kaavamuutoksella.

Toimitusjohtajat Hans Fredrik Wittusen ja Antti Kaikkonen esittelivät kunnianhimoisia suunnitelmia Inkoossa suurelle joukolle kiinnostuneita entisellä hiilivoimalan alueella. Samana iltana oli asukkaiden vuoro saada tietoa. hankkeessa olisi kyseessä tuotannon mittakaavan laajennus maailman suurimpaan laitokseen.

tech-toimintojen johtaja Markku Kivistö kertoo Blastr Green Steelin hankkeen tulon Suomeen olevan 1,5 vuotta kestäneen pohjoismaisen yhteistyön tulosta. Toteutuessaan Suomen suurimpiin kuuluvaa teollisuusinvestointihanketta on

Raaseporissa pähkäillään kouluremontin kustannuksia

(Raasepori) Kaupunginhallituksella on maanantaina ylimääräinen kokous Katarinaskolan-koulun saneerauksen kasvaneesta kustannusarviosta. Päivitettyä hankesuunnitelmaa käsiteltiin viime maanantain kokouk-

sessa, mutta asia pantiin yksimielisellä päätöksellä pöydälle.

Kaupunginhallitus hyväksyi hankesuunnitelman kesäkuussa. Alkuperäinen talousarviovaraus oli 13 miljoonaa euroa. Marraskuussa

kaupunginhallituksen talousarviopykälään tehtiin lisäys, jonka mukaan koulun nykyinen liikuntasali puretaan ja rakennetaan uusi sali, joka on riittävän suuri (23 x43 m) palloilulajien harjoittamiseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi

ehdotuksen mukisematta joulukuun budjettikokouksessa.

Tammikuussa päivitetyssä hankesuunnitelmassa kustannusarvio on noussut jo 15,5-17,5 miljoonaan euroon. Länsi-Uudenmaan museon lausunnon mukaan vanhan

salin purkaminen ei tule kulttuurihistoriallisista syistä kysymykseen, ja uuden liikuntasalin sisältävä lisärakennus tulee olemaan tuhat neliötä alkuperäistä hahmotelmaa suurempi. Kiinteistömassan kasvaessa tulee rakentaa

myös väestönsuoja.

Kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että se hyväksyy päivitetyn hankesuunnitelman. Kaupunginjohtaja Petra Themanin mukaan kuluneella viikolla on hankittu lisätietoa, jonka pohjalta asiaa käsitellään.

Nykyistä kotipyhättöä

ehostetaan BK:n hallihankkeessa pallot ilmassa

(Raasepori) BK-46 Käsipallo lähti vajaat kaksi vuotta sitten ajamaan uuden palloiluhallin rakentamista nykyisen viereen, mutta hanke on nyt ajettu ainakin tilapäisesti hyllylle.

Viiden miljoonan euron hallista toivottiin kansainväliset mitat täyttävää ja 2 000 katsojaa vetävää areenaa, joka vastaisi käsipallon ja muidenkin lajien huutoon harjoittelutilojen lisääntymisestä.

Seuran puheenjohtajan Roger Roosin mukaan projektissa otetaan aikalisä.

-Siihen on oikeastaan kaksi syytä. Ensimmäinen on Katarinaskola-koulun saneerauksen yhteydessä suunniteltu iso liikuntasali, joka sopii myös käsipallon tarpeisiin ja avaa lisää harjoittelutilaa junioreille. Toinen syy on kasvaneissa rakennuskustannuksissa, Roos kertoo.

Raaseporin kaupunki on suunnitellut Katarinaskolan pihalle käsipallon pelaamisen mahdollistavaa liikuntahallia, joka on mitoiltaan 23 x 43 metriä.

BK:n entisen puheenjohtajan ja nykyisen markkinointipäällikön Björn Siggbergin mukaan seura ei ole hallia lobannut, vaan uutinen ison hallin rakentamisesta otettiin iloisesti yllättyneenä vastaan.

-Kun kuulimme suunnitelmista, niin kerroimme päättä-

jille vain sen, minkä mittainen hallin tulee olla, jotta se on tarpeeksi suuri eri palloilulajien käyttöön, hän toteaa.

Katarinaskolan hankkeessa on kuitenkin tullut mutkia ja lisää miljoonia matkaan. Lisärakennuksen vaativan hallin kohtaloa ja kustannusten nousua käsitellään vielä kaupungin päättäjien palavereissa ja BK:ssakin ollaan uusimpien käänteiden jälkeen odottavalla kannalla.

-Kaikki pallot ovat ilmassa, Roos levittelee käsiään. Jos ruotsinkielisen koulun uusi halli ei toteudukaan aio-

tussa muodossa, niin seuraava ässä pilkottaa jo hihasta.

-Meidän tulisi edelleen löytää ratkaisuja siihen lähtökohtaiseen pulmaan eli lattiatilan puutteeseen. Eräs vaihtoehto on rakentaa harjoitushalli. Siellä ei olisi katsomoita, vaan se toimisi harjoitustilana ja turnausten pitopaikkana, Roos raottaa.

-Sandwich-elementeillä rakennettu harjoitushalli kustantaisi noin 1,5 miljoonaa euroa. Jos lähtisimme tähän, niin siinä tapauksessa nykyinen halli palvelisi pienimuotoisena areenana, Siggberg

lisää.

BK on jo tehnyt toimenpiteitä Karjaan urheiluhallin ehostamiseksi. Keskiviikkona pelatussa miesten SM-liigan ottelussa Dickeniä vastaan esiteltiin uudet led-mainostaulut, jotka on asetettu toiselle pitkälle sivulle. Seuran yhteistyökumppanit vilisevät 42 palasesta koostuvassa mainosrivissä tavalla, jonka toivotaan kiinnittävän yleisön huomion entistä kärkkäämmin.

-Tämä on yksi keino antaa sponsoreille lisää näkyvyyttä. Vanhat mainokset ovat roik-

kuneet sijoillaan iät ja ajat, joten haluamme tarjota jotain uutta. Kun tavoitteemme on lisäksi pelata jatkossakin euro-otteluita, niin vastaamme tässä myös Euroopan käsipalloliiton asettamiin olosuhdekriteereihin, Roos sanoo.

Hän ei paljastanut digitaulujen hintaa, mutta kyse on tiettävästi sen verran sievoisesta summasta, ettei BK:lla vaikuta olevan pikkurahasta puutetta. Puolet on kustannettu omasta kassasta ja puolet lainalla.

-Sanoisin niin päin, että meidän on pakko panostaa, jotta menisi taloudellisesti hyvin. Olemme tulleet aika pitkälle siinä, kuinka paljon tältä alueelta voi kerätä sponsorirahaa. Jotta voimme kasvaa, niin toimintaa pitää pyörittää ammattimaisesti. Seurasin Dicken-ottelua striimistä ja mainostaulut näyttivät hyviltä. Tämä juttu kyllä toimii, Siggberg sanoo. Seuraavaksi miesten ja naisten SM-kotiotteluihin viritellään musiikin tukemia laservaloja.

BK-46 on myös lähestynyt urheiluhallin omistavaa kaupunkia erilaisilla kohennusehdotuksilla.

-Hallissa ei ole varastotilaa ja sitä pitää saada, jotta tavaraa ei tarvitse tuoda tapahtumiin muualta. Täällä tulisi olla henkilökunnalle toimisto ja koulutustilaa, sil-

lä ulkopuolella oleva parakki on melko ahdas. Kuntosalista voisi tehdä isomman ja sallia sen käyttö erikseen heille, jotka eivät ole varanneet hallista vuoroa. Tarvittaessa voimme tehdä omallakin kustannuksella toimiston ja koulutustilat, Siggberg sanoo.

Ajatuksissa on pyörinyt lisäksi hallin laajentaminen, jotta lehtereille mahtuisi enemmän yleisöä. Tällä haavaa kapasiteetti on tuhannen pinnassa.

-Halliin pitäisi saada vähintään 1 500 katsojaa, Roos linjaa.

Kuluvalla kaudella miesten liigapeleissä on käynyt runkosarjassa keskimäärin 420 henkeä ja naisten SM-sarjaotteluissa alta kahdensadan. Ennen koronaa miesten mittelöissä viihtyi keskimäärin noin 700 katsojaa. Tällä kaudella suurimmat yleisötapahtumat ovat olleet syksyn kolme eurokamppailua, jotka vetivät halliin keskimäärin yli 600 katsojaa.

-Emme ole pettyneitä tämän kauden yleisömääriin mestaruussarjojen runkosarjoissa, vaikka enemmänkin katsojia voisi olla. Nämäkin katsojaluvut ovat kuitenkin parempia kuin muualla. Uskon, että kevättä kohti mentäessä ja panosten kasvaessa myös yleisömäärä kasvaa, Roos toteaa.

Käsipalloseura BK-46:n markkinointipäällikkö Björn Siggberg pitää hallihankkeiden keskeisenä kysymyksenä sitä, kuinka harrastamisen ja harjoitusvuorojen tukeminen on Raaseporissa järjestetty.

Kaupunki korvaa alle 20-vuotiaiden harrastustoiminnan julkisissa tiloissa sataprosenttisesti, kun taas esimerkiksi Karjaan jäähallin ja Påminnen urheiluhallin yksityisissä tiloissa junioreiden harjoitusvuorot kustantavat kyseisissä kohteissa määritellyn tuntihinnan. Raaseporilaisten yhdistysten aikuisten toiminta kaupungin tiloissa korvataan puolestaan 50-prosenttisesti.

-Alle 20-vuotiaiden ilmainen harrastaminen julkisissa tiloissa on sinänsä hyvä malli, mutta samalla se osittain estää yksityistä rahoitusta vaativien uusien tilojen rakentamisen. Tällaisen hallin käyttökustannukset pitää kattaa ja samalla kaupungilla on tarjota ilmaisia vuoroja, Siggberg toteaa.

BK ajoi nyt jo tuumaustauolle laitettua hallihanketta, jossa olisi yhteistyössä kaupungin kanssa rakennettu

kansainväliset mitat täyttävä areena. Seura olisi ollut taustayhtiön enemmistöomistaja. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on väläytelty myös pienemmän profiilin harjoitushallin rakentamista.

Eri peliä

Nykyinen tilanne on johtanut esimerkiksi sellaisiin manöövereihin, että BK-käsipallo on ostanut salibandyseura FBC Raseborg Knightsin ulos Karjaan urheiluhallista. Knights pyörittää toimintaansa pääosin Påminnen hallissa, mutta on hakenut harjoitusvuoroja myös kaupungin tiloista. Urheiluhallistakin se niitä saisi, mutta koska BK ei halua käsipallovuorojensa supistuvan, niin seura on jo muutaman vuoden korvannut osan Knightsin vuoroista Påminnessa.

-Maksamme parista urheiluhallin vuorosta tavallaan tuplasti, Siggberg sanoo.

Knightsin puheenjohtajan Marko Vihlmanin mukaan seuralla ei ole suurta hinkua mennä urheiluhalliin ”klibban keskelle” pelaamaan, mutta taustalla painavat taloudelli-

set syyt.

-Mielellämme keskittäisimme kaiken toiminnan Påminnen halliin, mutta taloutemme ei riitä siihen. Meille on vuodessa tuhansia euroja kalliimpaa harrastaa Påminnessa kuin jos tekisimme sen kaupungin tiloissa. Pitää lisäksi muistaa se, että BK:n käsipallo voi laittaa Karjaan urheiluhallin täyteen mainoksia, kun taas me pystymme pitämään sponsorimme esillä ainoastaan kaukalon laidoissa, Vihlman toteaa.

Suuret setelit

Vapaa-aikapäällikkö Fredrika Åkerö myöntää, etteivät eri lajien harrastajat ole tasa-arvoisessa asemassa.

-Jos käsipallo- ja jalkapallojuniorien vuorot ovat ilmaisia, ja jääkiekko- ja salibandyjuniorien vuorot maksavat, niin pitäähän meidän kaupungissa miettiä että meneekö tämä ihan oikein. En tiedä, mikä se toinen malli voisi olla, mutta aika vaikeaa minun on seistä tällaisen mallin takana, hän sanoo.

Siggberg on ehdottanut Islannin mallia, jossa tuki

suuntautuu suoraan kunnan nuorisolle ja heille jaettaviin harrastusseteleihin. Päätetyllä vuosisummalla voi ostaa liikunnan ja kulttuurin palveluita.

-Siitä riittää sitten urheilussa yhteen tai useampaan lajiin. Kunta ei korvaa tässä kaikkea, vaan pitäisi olla tietty omavastuu. Yksi vaihtoehto olisi myös se, ettei kaupungissa olisi enää ilmaisia vuoroja, vaan kaikkialla maksetaan harjoitusvuoroista vuokraa. Yhdistyksiä tuettaisiin harrastajamäärien mukaan ja ne vuokraisivat tilat kaupungilta tai yksityisistä halleista, Siggberg esittää.

Åkerön mukaan Raaseporissa käyttöön otettava eläkeläisten palveluseteli voi silottaa tietä myös vastaavalle nuorisoa tukevalle harrastussetelille.

-En kuitenkaan antaisi seteliä nuorille, vaan yhdistyksille. Ne vuokraisivat tiloja junioritoiminnalle ja korvaisimme harjoitusvuorot. Siinä on mietittävää, että miten laajasti ja kattavasti tämän pystyisi kaikki eri lajit huomioon ottaen tekemään, hän miettii. Siggbergin mukaan Raase-

porissa liikunnan ja urheilun tukeminen on vain puolet siitä, mitä Uudellamaalla keskimäärin.

-En osaa tähän hätään sanoa millä tasolla olemme, tai mikä rahamäärä olisi riittävä. Se on selvää, että ihmiset haluavat lisää ja tekemistä riittäisi vaikka kuinka paljon, mutta kaikkeen ei ole resursseja. Nyt kun sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole enää kunnan vastuulla, niin toki toivoisin, että panostukset liikuntaan kasvaisivat, Åkerö sanoo.

Kääntyykö kelkka?

Vihlman on vuosien varrella tehnyt useamman esityksen harjoitusvuorojen jakoperusteista Åkerölle ja hänen edeltäjilleen. Knightsin puheenjohtaja on ehdottanut esimerkiksi Vantaalla käytettävää clearing-mallia, jossa kaikkien mukaan lähtevien hallien kustannukset lasketaan yhteen ja tasapuolistetaan maksut niiden käyttäjille.

-Käsittääkseni tätä on vapaa-aikalautakunnalle joskus esiteltykin, mutta kovin hitaasti nämä asiat kaupungin

rattaissa liikkuvat. Ei ole tarpeeksi tahtoa muuttaa asioita ja vaakakupissa painaa varmasti myös muutosten vaikutus alueen mahtiseurojen toimintaan. Kuitenkin tähän pitäisi löytää järkiperäisempi ja oikeudenmukaisempi systeemi, Vihlman epäilee.

Hän on ehdottanut myös indeksimallia, missä kytkettäisiin kaikki tukimuodot yhteen.

-Tehdään pisteytys harrastajamäärien mukaan ja selvitetään kuinka paljon missäkin on junioreita, kilpaurheilijoita ja terveysliikunnan harrastajia. Näille annetaan painokerroin, lasketaan indeksi ja lyödään sen mukaan kaikki tuet könttäsummaksi. Sitten seurat voivat päättää, ottavatko ne tuen rahana vai harjoitusvuoroina, Vihlman sanoo. Hän jaksaa yhä uskoa siihen, että kelkka vielä kääntyy.

-Jossain vaiheessa joku saa tarpeekseen ja lähtee selvittämään asioita. Luultavasti selviää, etteivät kaikki oikeudenmukaiset periaatteet täyty. Muutokset ottavat aikaa, sillä vanhassa on aina helpompi pysyä.

”Vaikea seistä nykyisen mallin takana” Liikunnan tukimalliin penätään muutosta

Seuran yhteistyökumppanit saavat Karjaan urheiluhallissa lisää näkyvyyttä uusissa led-mainostauluissa.

Uusi kustannusarvio jopa 17,5 miljoonaa

Österby Pensionärer. Handarbetsgruppen träffas hos Pian 31.1, kl. 13. Österbyvägen 56. Spa-resa till Hapsal (Fra Mare) sö-lö 7-13.5. Anm. intresse till Nisse J. / 050-3259789, nissingers@hotmail.com.

Karis köpings Marthaförening. Möte på Socis 30.1 kl. 17.

Medicinalrådet Ralf Backman informerar om det nya välfärdsområdet. Gamla och nya marthor, kom med.

Ingå Seniorer. Obs. Trivsel och spel har ändrat tid för sina möten. Fr.o.m. ons 25.1 träffas vi varannan vecka kl. 14-17 i Malmgården. Övriga klubbar som tidigare meddelats. IThandledningen startar igen på torsdagar kl. 13-15 i Wilhelmsdal, stora salen, enligt följ: 2.3, 23.3, 6.4, 20.4, 4.5. Kom med.

Busstidtabellen till Fallåker sö 5.2: Tallvägen/Ritomten 14.40, Strandvägen 14.45, Dal 14.50, Degerby 15. Teaterresa till Tryckeriteatern, Karis to 23.2. Åbo svenska teater uppför ”Storm” kl. 14. Ref 5034.

Möt våren i Tallinn 22-23.4. Rundturer på lö och sö i Tallinn, shopping, museibesök och operetten Glada Änkan på Estonia-teatern. Två morgonmål, en lunch och två middagar. Egen buss med under hela resan.

Svenskspråkig guide i Tallinn. Ref.nr. 5021. Sista anm.dag 20.2, iwe.ekstrom@gmail.com, eller t. 045-2567566.

Karis Pensionärer. Busstider till Fallåker 5.2, kl. 14 vid Silfvers kiosk, 14.15 resecentret via Tallmo o. Svartå 14.30. Vi åker till Bygdegården i Tenala för teater o. trerätters middag, Hovijärvimordet, 5.3. Samåkning. Mer info o. anm. sen. 10.2 till Carita, t. 040-7507896.

Uudenmaan Muistiluotsi. Muistikahvila Tammisaaressa ti 24.1. klo 13-14.30 Tammisaaren kirjastossa, huone Svalan, Raaseporintie 8. Avoin kaikille kiinnostuneille. Lisätiet. p. 0400-321239. Nylands Minneslots. Minnescafé i Ekenäs ti 24.1 kl. 13-14.30 i Ekenäs bibliotek, rum Svalan, Raseborgsvägen 8. Öppet för alla intresserade. Mera info t. 0400321239.

Uudenmaan Muistiluotsi. Muistitreeniryhmä Karjaalla ke 25.1. klo 10.30-12. Muistia virkistetään mukavan toiminnan avulla. Avoin kaikille. Ohjaajina vapaaehtoiset Uudenmaan Muistiluotsista. Kysy lisää ja ilm. mukaan p. 0400-410175.

Uudenmaan Muistiluotsi. Vertaistukiryhmä muistisairaan läheisille Karjaalla ke 25.1. klo 10.30-12. Läheisten vertaisryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia keskustellen. Kysy lisää ja ilm. mukaan p. 0400410175.

Inkoon eläkkeensaajat. Ke 25.1. klo 14 tapaaminen Hembygdsgårdenissa. Maire Koivisto tulee esittelemään Propaattipesuaineita. Ke 8.2. klo 14 tapaaminen Hembygdsgårdenissa. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wikström vierailee. Miettikää valmiiksi kysymyksiä. La 11.2.

klo 18 Sinivalkoisia Tangoja Lohjan Laurentius-salissa. Ilm. Soilelle viim. 27.1. joka myös eräpäivä. Kimppakyyti. Pe 17.3. klo 18 Salon teatterissa musikaali Valon pisaroita. Ilm. Soilelle viim. 18.2. joka myös eräpäivä. Linja-autokyyti. Pelikerho kokoontuu Hembygdsgårdenissa ke 1.2., 15.2., 1.3., 15.3., 29.3., 12.4. ja 26.4. klo

13. Kaikista tapahtumista lisätietoja tapaamisissa ja kotisivuilta inkoo.elakkeensaajat.fi. IDO-Seniorit. Kevätkauden ensimmäinen kuukausitapaaminen Seniorassa to 26.1. klo 14, Papinniitynkatu 14, Tammisaari.

Karis sv Marthaförening Handarbetsgruppen samlas i Agora 2.2 kl. 14. Pysselintresserad? Kom med. Gåing intresserade to 26.1 kl. 13 samling vid Antkärrgården. Kläder enl. väder. Ingen förhandsanm. Länsi-Uudenmaan Senioriopettajat. OSJ:n aivoterveysvuoden aloitus Lohjalla: Iltapäiväkahvit Monkolassa ke 1.2. klo 14. Vieraanamme on Cati Järnmark-Mårdh Lohjan Mieli ry:stä. Ilm. viim. 26.1. marjatta. luhtasela@daninternet.net tai p. 019-383453.

Hankoniemen eläkkeensaajat. Teatterimatka 2.3. Helsingin kaupunginteatterin näytökseen Hiljaiset sillat klo 18.30. Ilm. 2.2 mennessä ja tarkemmat tiedot Marja / 040-7381485.

Ekenäs Marthaförening. Möte ti 24.1 kl. 18 i församlingshemmet. Invandrarkoordinator Karin Ljung-Hägert berättar om sitt arbete och om invandrarläget i Raseborg. Besök på Nya Fokus i Karis 18.3 kl. 17 med guidning i huset och konsert på Tryckeriteatern, Legendernas Nostalgikväll, med Philip Järvenpää, Helene Nyberg, Christian Vesterqvist och Thomas Enroths orkester. Anm. till Kerstin Karlberg t. 0405945360.

Karisnejdens Invalider. Fastlagsdagsresa med buss, Lappvik, Tvärminne, Hangö 21.2 med start kl. 9.15 Karis resecenter via Ekenäs. Lunch o. kaffe. Även för icke medlemmar. Bind. anm. sen. 5.2 050-3207465. Karjaanseudun Invalidit. Laskiaismatka Lappohja, Täktom, Hanko 21.2. lähtö Karjaan matkakeskusta klo 9.15 Tammisaaren kautta. Lounas ja kahvi. Myös ej jäsenille. Viim. sit. ilm. 5.2. 0503207465.

Karjaan-Pohjan Eläkeläiset. 23.1. Boccia, Högåsa klo 14. 26.1. Kisis, lähtö torilta klo 9.30.

Ekenäs pensionstagare. Medlemsträff på Folkan 23.1 kl. 13. Ralf Friberg, föredrar ”Europa vid skiljelinjen”.

MYYDÄÄN

Pojo Pensionärer. Gång/stavgången fortsätter måndagar med start kl. 10 från torget. Följande månadsmöte 14.2 Alla Hjärtans Dag.

Karjaa-Pinjaisten Eläkkeensaajat. Yhdistyksen kerhot jatkuvat normaalisti Talolla maanantaisin ja keskiviikkoisin, sekä keilailu tiistaisin Tammisaaressa. Jäsentapaaminen Talolla to 26.1. klo 12. Keskustellaan kevään tapahtumista, lauluryhmä esiintyy, arpajaiset ja toivotaan erityisesti mukaan v. -20, -21, -22, -23 yhdistykseen liittyneet uudet jäsenet. Mahd. tied. Iiris Laaksonen p. 040-5824640. Yhdist. kotisivut osoitteessa: karjaapinjaisten. elakkeensaajat.fi.

Karis svenska pensionstagare. Simhallsbesök 24.1, start kl. 10.45 från parkeringen vid Lidl. Bowlingsbesök 2.2, start kl. 12 från samma plats som ovan. Teaterbesök till Fallåker 5.3 kl. 16 ”Det stannar i familjen” (Panik på klinik). Närm. info, anm. sen. 17.2. t. 045-2333686 / Bea.

Karis Pensionärer. Start för smågrupperna v. 2: Måndag stavgång/promenad kl. 10 från Brankis. Tisdag seniordans kl. 9.30-11, Centralg. 86-88 P8. Tisdag bowling i Ekenäs kl. 1415.30. Mer info Gösta Lundén, t. 0500-606797. Onsdag Trivas tillsammans kl. 10-12, spel, handarbete, kaffe, samma adress som ovan. Fredag Grupp P8 kl. 10-12, samma adress som ovan.

VN Diabetesförening åker till Svenska Teatern och ser på Själarnas ö lö 11.2 med start kl. 13.45 i Ekenäs bussis och 14.10 i Karis resecentrum. Prisinfo och bind. anm. per t. 040-5488378 sen. 31.1. Även för icke medlemmar. Dagsresa till Tallinn ti 18.4 med start från Ekenäs bussis kl. 6.20 och Karis resecentrum kl. 6.40 med guidad rundtur och möjlighet till shopping. Närm. info och bind. anm. t. 040-5488378. Pass eller Id-kort med. Även för icke medlemmar. VN Diabetesförening lähtee Svenska Teaterniin katsomaan Själarnas

KÖPES

ö -esitystä la 11.2. Lähtö klo 13.45 Tammisaaren linja-autoasemalta ja 14.10 Karjaan matkakeskuksesta. Hintatied. ja sit. ilm. p. 040-5488378 viim. 31.1. Myös ei jäsenille. Päiväretki Tallinnaan ti 18.4. Lähtö Tammisaaren linja-autoasemalta klo 6.20 ja Karjaan matkakeskuksesta klo 6.40. Opastettu kierros ja mahdollisuus ostoksiin. Lisätietoja ja sit. ilm. p. 040-5488378. Passi tai henkilökortti mukaan. Myös ei jäsenille.

Västra Nylands Cancerklubb Årets första månadsmöte ordnas 23.1 kl. 15 i Ekenäs församlingshem. Juristen Sara Neovius från OP Raseborg föreläser om juridiska tjänster och ger oss insyn i juridiska frågor. MS-klubben. Träff 27.1 kl. 14 i Seniora, Prästängsgatan 14, Ekenäs. Kom med. Info 0503207465. MS-klubi. Tapaaminen 27.1. klo 14 Seniorassa, Papinniitynkatu 14, Tammisari. Tulkaa mukaan. Lisät. 0503207465.

Mielenterveysyhdistys Kaippari ry. Vapaaehtoista, ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa mielenterveystyötä Karjaalla. Ryhmätoiminta: Ulkoiluryhmä maanantaisin klo 13-14. Keskustelu- ja käsityökerho tiistaisin klo 12.30-14.30. Lankabingo keskiviikkoisin klo 12.30-13.30. Ulkoiluryhmä torstaisin klo 1314. Tietokoneen ja puhelimen käytön opastus ma-pe klo 1013. Kaipparin kutomossa, Nils Grabben katu 4, on mahdollisuus kangaspuilla kutomiseen. Kaikille avoin tapaamispaikka Kaipparin Tupa, Elina Kurjen katu 6 on avoinna ma-pe klo 10-15. P. 040-5695162 (Marjo), mtykaippari@gmail.com tai www.kaippari.fi. Klubitalo Fontana. Klubitalon tehtävänä on kasvattaa itseluottamusta, tukea kuntoutumista ja mahdollistaa jäsenten paluu työelämään tai opiskeluun. Avoinna: ma, ke-pe 8-16, ti

VUOKRALLE TARJOTAAN

8-15. Avoimet ovet 25.1. klo 10-12. Veturinkuljettajankatu 9, Karjaa, p. 040-8650591, fontana.klubbhus@me.fi, www. klubbhusfontana.fi. Klubbhus Fontana. Klubbhusets uppgift är att förstärka självförtroende, stödja rehabiliteringen och hjälpa till medlemmarna att återvända till arbetslivet eller studier. Öppet: må, ons-fre 8-16, ti 8-15. Öppet hus 25.1 kl. 10-12. Lokföraregatan 9, Karis, t. 0408650591, fontana.klubbhus@ me.fi, www.klubbhusfontana.fi.

Karjaan Ratatupa Päihteetön kohtaamispaikka Felix Fromin katu 4. Vapaa-ajan toimintaa, vertaistukea, palveluohjausta ja asiointiapua. Avoinna joka päivä 9-12.30, p. 046-8947572.

NA-Myrsky-ryhmä Hangossa kokoontuu perjantaisin klo 1921, Gentoftenkatu 8 A.

NA-Tammi-ryhmä Tammisaaressa kokoontuu keskiviikkoisin klo 19-21, Tornikatu 4.

LIIKUNTA JA ULKOILU

Hangon Ampujien toimeenpanemat nuorten kevätkauden ampumaillat maanantaisin klo 18-19. Firmapuulaakin aloitusajankohta ilmoitetaan erikseen. FU-47. Jousiammuntaharjoitukset Pohjan ruotsinkielisellä koululla jatkuvat torstaisin klo 18. Tied. 040-5181022 / Aki.

Österby sportklubb. Skidskytteträningarna i Västerby tisdagar och torsdagar kl. 18. Nya och gamla skidskyttar kom med. Info t. 040 720 8188.

TAPAHTUMIA-palsta on kokonaisuudessaan netissä: www.etela.com

TARJOTAAN UTHYRES

VAPAAT ASUNNOT / LEDIGA LÄGENHETER

KOY PITKÄKATU 43 FAB

Pitkäkatu 43 A 8, 1 h, kk, 28,5 m², vuokra 400,64 €/kk, vesimaksu 23 €/hlö, III krs hissitalo (1.2.)

Pitkäkatu 43 B 13, 3 h, k, 66,0 m², vuokra 776,24 €/kk, vesimaksu 23 €/hlö, I krs hissitalo (1.2.)

Hakuaika päättyy / Ansökningstiden går ut: ke/ons 25.1.

Tiedustelut asukasvalinnoista / Förfrågningar angående val av hyresgäster: pe/fre 27.1. klo/kl. 9-12 puh./tel. 010 257 3468.

Hakemuslomakkeet ja tiedustelut / Ansökningsblanketter och förfrågningar: OP-Filia Oy Ab, Vuorikatu 21 Berggatan, II krs/vån., Hanko / Hangö, puh./tel. 010 257 3440, opfiliahanko@op.fi

VAPAAT ASUNNOT / LEDIGA LÄGENHETER HANGON VUOKRATALOT OY /

HANGÖ HYRESHUS AB

Oletko ilman asuntoa? Vuokraa kolmio kimpassa kaverin kanssa! Är du utan bostad? Hyr en trerummare tillsammans med en kompis!

Linjakatu 2 C 29 , 2 h, k, 60,0 m² vuokra 629,64 €/kk, vesimaksu 25 €/hlö, III krs (1.2.)

Linjakatu 4 A 6 2 h, kk, 45,0 m² vuokra 505,76 €/kk, vesimaksu 23 €/hlö, II krs (1.2.)

Pitkäkatu 23 A 9 2 h, k, 58,0 m² vuokra 627,84 €/kk, vesimaksu 21 €/hlö, III krs (1.2.)

Halmstadinkatu 34 D 6 , 3 h, k, 75,5 m² vuokra 797,93 €/kk, vesimaksu 20 €/hlö, III krs

Halmstadinkatu 34 E 15 , 2 h, k, 59,5 m² vuokra 670,69 €/kk, vesimaksu 20 €/hlö, III krs

Vetovoimainen liikepaikka! Huippusijainti Mustionjoen vieressä, Salontie 224, Mustio. Nykyaikaista, hienoa ja valoisaa liiketilaa moneen käyttöön. Kiinteistössä maalämpö. Toimitilat räätälöitävissä yrityksesi toiveiden ja tarpeiden mukaan. patrik.dahlgren@icloud.com tai 044 550 0056.

UTHYRES

Halmstadinkatu 37 B 14 3 h, k, s, 76,5 m² vuokra 844,11 €/kk, vesimaksu 22 €/hlö, RT, II krs

Halmstadinkatu 38 D 30 , 2 h, k, 59,5 m² vuokra 665,10 €/kk, vesimaksu 21 €/hlö, II krs (1.2.)

Halmstadinkatu 38 D 31 , 2 h, k, 59,5 m² vuokra 670,03 €/kk, vesimaksu 21 €/hlö, III krs (1.2.)

Halmstadinkatu 38 E 40 , 3 h, k, 75,5 m² vuokra 797,38 €/kk, vesimaksu 21 €/hlö, III krs

SENIORITALO / SENIORHUS

Tornikatu 7 as. 19, 1 h, tpk, 39,0 m², vuokra 459,69 €/kk, vesimaksu 21 €/hlö, II krs

Tornikatu 7 as. 20, 2 h, kk, 45,0 m², vuokra 515,13 €/kk, vesimaksu 21 €/hlö, II krs (1.2.)

H UOM! VAKUUSMAKSU 1 kk:n VUOKRA / OBS! GARANTIAVGIFT 1 mån. HYRA

Hakuaika päättyy / Ansökningstiden går ut: ke/ons 25.1. Tiedustelut asukasvalinnoista / Förfrågningar angående val av hyresgäster: pe/fre 27.1. klo/kl. 9-12 puh./tel. 010 257 3468.

Hakemuslomakkeet ja tiedustelut / Ansökningsblanketter och förfrågningar: OP-Filia Oy Ab, Vuorikatu 21 Berggatan, II krs/vån., Hanko / Hangö, puh./tel. 010 257 3440, opfiliahanko@op.fi

Pu h elin (0 1 9 ) 2 7 88 6 6

Sähköposti : ilmoitus@etela.com jakelu@etela.com toimitus@etela.com

Postiosoite: PL 16 10301 KARJAA

Toimitus ja ilmoituskonttori: Keskuskatu 76, KARJAA

Torstaisi n ja sunnuntaisi n ilmestyvä puolueeton paikallisleht i (Hanko Inkoo Karjaa, Pohja, Tammisaari) Painos 23.000 kpl

Päätoimittaja : Hannu Kari Puh. (019) 278868 0500-471963

Kustantaja: Karjaan Offsetpaino Oy Tj Mikko Nieminen Puh. (019) 278861

Ilmoitukset: Puh. (019) 278866 ilmoitus@etela com

Jakelut: Puh. (019) 278861 jakelu@etela com

ETELÄN UUTISET: www.etela.com

Ilmoitushinnat (neliväri euroa): Etusivu 3,53/pmm Teksti 2,98/pmm Takasivu 3,16/pmm

Määräpaikkakorotus +10 % -ilmoituksen koko vähintään 555 pmm Rivi-ilmoitukset yksityishenkilöille 3 10 euroa/rivi Tilinumero: TSp, FI63 4170 0010 0444 40 Tilinhoitomaksu 10 euroa

Torstailehteen tarkoitetun toimituksellisen aineiston (mm Tapahtumia-palstan tiedot) on oltava toimituksen käytettävissä viim edellisenä maanantaina klo 16 ja sunnuntailehteen tarkoitetun edellisenä torstaina klo 16 (Seurakunnat-palstan tiedot maanantaisin klo 16 ) Ilmoitusaineisto torstailehteen on jätettävä viim tiistaisin kello 11 ja sunnuntailehteen viim perjantaisin kello 11 Lehden korvausvelvollisuus vir-

heellisistä ilmoituksista rajoittuu uuteen ilmoitukseen Puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä vastuu on ilmoittajalla Lehti ei vastaa ilman sopimusta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta

Painopaikka: Salon Lehtitehdas Salo 2023

VUOKRALLE