Siuntio 21,25 % Raasepori Inkoo Suvi Ahlfors 31 vuoden kokemuksella! 22,00 % 20,75 %
KERROSTALO
backwards dinner
040 136 3329
KERROSTALO
Raseborg/Raasepori
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
lounas/lunch
ma-pe må-fre
11-15
À la carte
ma-to la/lö 26.3. klo/kl. 18 må-to 15.30-21 3 ruokalajin menu/3 rätters meny pe/fre 15.30-22 la/lö 12-22 42 €/henk./pers. su/sö 12-17 ruukintie 8 bruksvägen. keittiö suljetaan tuntia puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
UUSI KOHDE
aikaisemmin / köket stänger en timme tidigare.
40 %
Hanko 21,75 %
Karjaa, Bäljars
32,5 m² Karjaa, Bäljars
61,5 m²
1 h, alkovi, kk, vh, kph, parv. I krs (vain muutama por- 2 h, k, kph, vh, parv. I krs. Tilava, toimiva ja erittäin ras) HETI VAPAA hyvin pidetty yksiö ensiasunnoksi tai valoisa kokonaisuus. Uusi, laadukas Ikean keittiö uusijoitukseen. Käyttövesiputket uusittu 2019. Edullinen sine kodinkoneineen ja juuri laitettu vinyylilattia. HETI vastike. Rv. 1982. ET E2018. Mh. 40.900 €. Raasepori VAPAA!3984 Rv. 1981.€ET F2013. Vhp. 78.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Hanko 3806 €
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa Siuntio Katso3522 muut€kohteemme www.suviahlfors.fi
Inkoo 3201 €
.
Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus Nro 12 Torstaina maaliskuun 24. pnä 2022
Salo 2952 € Lohja 2846 €
Kuntaverovertailu Manner-Suomen kunnista vuonna 2022:
Raasepori pysyy Uudenmaan rankimpana verottajana, ero Inkooseen lähes 800 euroa Veronmaksajien keskusliiton vuoden 2022 kuntaverovertailun mukaan Raaseporin kaupunki verottaa palkansaajia edelleen kovimmin koko Uudellamaalla 26 kunnan joukossa. Toiseksi kireimmin asukkaitaan verottaa naapurikaupunki Hanko. Inkoo on Uudenmaan kuntien joukossa sijalla 18. Sitä kevyempiä verottajia ovat pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia sekä Kerava, Sipoo, Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi, Porvoo, Hyvinkää, Järvenpää, Loviisa, Lohja, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen. Valtakunnallisessa vertailussa on mukana 293 kuntaa ja Raaseporin taakse jää niistä vain 64. Raaseporissa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja vajaat 26 734 euroa vuodessa. Ero keveimpään verottajaan eli Kauniaisiin on 3 984 euroa. Kunnallisveroa maksetaan Raaseporissa 15 389 euroa ja kirkollisveroa (1,6 %) 1 119 euroa. Samoilla sijoilla vertailussa ovat Muhos ja Rantasalmi. Lukuihin on laskettu kunnallis- ja kirkollisvero sekä valtion tulovero, yleisradiovero ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut. Kiinteistöverot eivät ole mukana kuntavertailussa.
sa kuntavertailussa 90. kevein verottaja, viereisillä sijoilla ovat Pudasjärvi ja Eura. Inkoossa kunnallisveron osuus on 14 502 euroa ja kirkollisveron (1,75 %) 1 223 euroa. Veroja ja veroluonteisia maksuja kertyy 25 951 euroa vuodessa ja ero halvimpaan verottajaan on 3 201 euroa. Hanko on vertailussa sijalla 201. Kunnallisveroa maksetaan Hangossa vertailun mukaan 15 211 euroa ja kirkollisveroa (1,6 %) 1 119 euroa vuodessa. Veroja ja veroluonteisia maksuja on yhteensä 26 556 euroa vuodessa ja ero halvimpaan 3 806 euroa. Viereisillä sijoilla ovat Pukkila ja Pielavesi. Raaseporin seutukunnan naapurikunnista kevein verottaja on Lohja, jossa veroja ja veroluonteisia maksuja on 25 596 euroa vuodessa. Ero naapurikaupunki Raaseporiin on runsaat 1 100 euroa. Salossa veroja ja veroluonteisia maksuja on 25 702 euroa vuodessa. Ero naapurikaupunki Raaseporiin on noin 1 000 euroa vuodessa. Siuntiossa maksuja kertyy 26 271 vuodessa, mikä on 320 euroa enemmän kuin naapurikunnassa Inkoossa. Lohjaan verrattuna Inkoo on veroissa 355 euroa kalliimpi.
Inkoo maan 90. kevein verottaja
Vertailulaskelmassa puolisot ansaitsevat noin 38 800 ja 46 800 euroa vuodessa, eli
Inkoo on valtakunnallises-
Raaseporissa korkein prosentti
Raasepori 26.734 €
Hanko 26.556 €
Siuntio 26.271 €
Inkoo 25.951 € Lohja 25.596 €
Salo 25.702 €
13 kunnassa. Ansiotuloista perittävä kunnallisvero ja arvonlisävero ovat tuotoltaan merkittävimmät yksittäiset verolajit Suomessa. Vuonna 2022 maan keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti on 20,01, joka on 0,01 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
17 prosentista 23,5 prosenttiin
22,00
21,75
20,75
20,50
20,75
21,25
Kuva kertoo, kuinka paljon alueen kunnissa maksetaan veroja ja veroluonteisia maksuja vuonna 2022. kotitalouden vuositulot ovat yhteensä hieman alle 86 000 euroa. Tulot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon naisten ja miesten vuoden 2020 mediaanipalkoista. Kuukausiansiot ovat noin 3 100 ja 3 750 euroa vuonna 2022. Valtion vero, Yle-vero ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut ovat kaikissa kunnissa hieman yli 10 200 euroa. Inkoossa veroprosentti on
20,75 yhdessä 17 muun kunnan kanssa. Hangon kanssa samaa 21,75 prosentin kunnallisveroa perii 25 kuntaa ja Raaseporin kanssa 22 prosentissa on kaikkiaan 45 kuntaa. 21 prosentin veroaste on vajaassa 50 kunnassa, 21,25 prosentin veroaste 20 kunnassa, 21,5 prosentin vero 50 kunnassa ja 21,75 prosentin veroaste 26 kunnassa. 22,5 prosentin kuntaveroa peritään
Manner-Suomessa kireimmin tuloja verottavan Halsuan ja keveimmän verottajan eli Kauniaisen välillä on eroa noin 5 100 euroa. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja vajaat 27 900 euroa. Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia ovat Kaskinen, Ylivieska, Karijoki ja Veteli. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Eurajoki ja Kustavi. Manner-Suomen maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa. -Muutokset kuntien kunnallisveroprosenteissa olivat poikkeuksellisen vähälukuisia kuluvalle vuodelle. Vaikuttaisi siltä, että ensi vuonna voimaan tuleva sote-uudistus ei saanut kuntia korottamaan veroprosenttejaan varmuuden vuoksi, selvityksen tehnyt Veronmaksajien keskusliiton
Inkoo kyselee palveluistaan
Selvästi alle Uudenmaan keskiarvon
Raaseporin seutukunnassa edelleen paras työllisyystilanne Raaseporin työttömyysaste oli helmikuun lopussa 9,7 prosenttia, mikä oli peräti 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tammikuussa. Hangossa työttömyys oli helmikuun lopussa 10,7 (-0,3) ja Inkoossa 6,7 prosenttia (-0,2 tammikuusta). Helmikuussa vuosi sitten Raaseporin työttömyysaste oli 11,9, Hangon 11,2 ja Inkoon 9 prosenttia. Koko Raaseporin seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2022 helmikuussa 9,5 prosenttia, kun koko Uudellamaalla se oli 10,2 prosenttia (tammikuussa 10,5 prosenttia). Muissa Uudenmaan seutukunnissa työttömyysaste oli helmikuun lopussa 10,1-11,3 prosenttia. Tammikuun 2022
lopussa Raaseporin seutukunnan työttömyysaste oli 9,9 prosenttia ja myös silloin alhaisin koko Uudellamaalla.
880 avointa työpaikkaa Raaseporin työttömistä työnhakijoista (yhteensä 1 210) oli lomautettuja helmikuun lopussa enää 100 henkilöä, Hangossa 35 (yhteensä 380) ja Inkoossa 20 (yhteensä 170). Avoimia työpaikkoja oli ilmoitettu Raaseporissa viime kuun lopussa hieman yli 420, Hangossa peräti 425 ja Inkoossa runsaat 30. Raaseporin työttömistä työnhakijoista oli yli 50-vuotiaita 540 ja pitkäaikaistyöttömiä 590 henkilöä. Hangossa vastaavat luvut olivat helmi-
kuussa 185 ja 190, Inkoossa 90 ja 80 henkilöä. Alle 20- ja alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli alueen kolmessa kunnassa viime kuussa yhteensä 175 henkilöä, joista Raaseporissa runsaat 110, Hangossa viitisenkymmentä ja Inkoossa alun toistakymmentä. Raaseporissa työvoiman määrä on laskenut vuodessa noin 110 henkilöllä, Hangossa 90:llä ja Inkoossa seitsemällä henkilöllä. Alueen kunnissa oli työvoimaa viime kuun lopussa yhteensä 18 600 henkilöä.
Parempaan suuntaan Uudellamaalla oli helmikuun lopussa noin 89 400 työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli 80
800 ja lomautettuja hieman alle 8 600. Ilman työsuhdetta olevien määrä laski 9 400 henkilöllä ja lomautettujen noin 13 400 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien kokonaismäärä laski yli 61 500 henkilöllä vuotta aikaisempaan verrattuna. Työttömien määrä laski Uudellamaalla 20,3 prosenttia, mikä on suurempi osuus kuin koko maassa keskimäärin (18,8 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Uudellamaalla helmikuun lopussa 10,2 prosenttia, mikä on 2,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli
ekonomisti Janne Kalluinen arvelee. Vuodelle 2022 tuloveroprosenttiaan kiristi 16 kuntaa. Keventäjiä oli 12, muun muassa Rauma ja Savonlinna. Korkein kunnallinen tuloveroprosentti on tänäkin vuonna 23,5, jota sovelletaan Halsualla. Alin tuloveroprosentti (17 %) on yhä edelleen tukevasti Kauniaisissa. Seuraavaksi keveintä 18 prosentin kuntaveroa peritään neljässä Manner-Suomen kunnassa. -Sote-uudistuksen myötä kaikkien kuntien tuloveroprosentteihin tehdään ensi vuonna tasasuuruinen leikkaus, joka määrittää kunkin kunnan tuloveroprosentin 2023. Tämän vuoksi erot kuntien tuloveroprosenttien välillä säilyvät ennallaan myös ensi vuonna, Kalluinen mainitsee. Selvityksen erillisessä maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä vajaat 3 100 euroa enemmän veroja Helsinkiin verrattuna. Maakuntakeskusten vertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. Helsingin jälkeen vertailun verotukseltaan keveimpiä maakuntakeskuksia ovat Turku ja Jyväskylä. Kokkola ja Kouvola ovat verottajina ankarimmat maakuntakeskukset Mikkelin jälkeen. Länsi-Uudellamaalla ei ole maakuntakeskusta.
alueella noin 7 900, mikä on lähes 3 400 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli Uudellamaalla helmikuun lopussa 41 100, mikä on 5 300 ja liki 15 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 helmikuun lopussa. Ulkomaalaisia työttömiä alueella oli hieman alle 18 000, mikä on noin 2 800 henkilöä vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan TE-toimistoon helmikuussa 39 900, mikä on peräti 55 prosenttia ja yli 14 000 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
(Inkoo) Kunta kyselee asukkailtaan taas mielipiteitä Inkoon palveluista verkkokyselyssä. Asiakastyytyväisyyskyselyyn voi vastata huhtikuun 8. päivään saakka. Linkki kyselyyn löytyy kunnan kotisivulta. Edellisessä kyselyssä asukkaat antoivat kunnan palveluille keskiarvosanaksi kahdeksan. Inkoolaiset olivat eniten tyytyväisiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, tiedottamiseen, asiakaspalveluun, terveyskeskukseen, kotihoitoon, kouluihin ja kirjastoon. Eniten parannusta edellisellä kerralla toivottiin vammaispalveluihin, toimeentulotukeen, julkiseen liikenteeseen ja vuokra-asuntojen saantiin. Nyt kuntaa kiinnostaa, miten tyytyväisyys palveluja kohtaan on kehittynyt ja onko palvelu parantunut siellä missä parantamisen varaa on ollut.