Ilman aktivointia ja Plussa-korttia Utan aktivering och Plussa-kort 3,59 kpl/st. (11,58-10,26/kg) rajoitus 2 kpl/asiakas begränsning 2 st./kund Mobiilietu voimassa 8.-14.12. Mobilförmån i kraft 8-14.12 Etu vain sovelluksesta. Förmånen endast via appen.
Raaseporissa monta palloa ilmassa ja useita prosesseja samaan aikaan
Poikkeuksellisen haastava talousarvioehdotus valmistui 1,6 miljoonan alijäämällä
(Raasepori) Kaupunginhallitus vie valtuuston hyväksyttäväksi talousarvioehdotuksen, joka on 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa alijäämä oli noin kaksi miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus korotti koulutuksen määrärahaa 100 000 eurolla matematiikan opetuksen lisäämiseen yhdellä viikkotunnilla ja koulujen tuntiresurssiin. Liikuntatoiminnan seuratukeen tehtiin 24 000 euron korotus.
Kiinteistökustannuksia pyritään vähentämään 100 000 eurolla, yksityisteiden avustuksia ehdotetaan vähennettävän 50 000 eurolla ja kiinteistöjen myyntituottoihin tehtiin 100 000 euron korotus. Lisäksi Metso-kriteerit täyttävien kaupungin metsien kartoituksen tuloja lisättiin 100 000 eurolla.
Vaikea työ, mutta ”ei mikään kutistusbudjetti”
Johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt kuvailevat talousarvion valmistelua poikkeukselliseksi ja myös haastavaksi. Talousarviotyön rinnalla käsiteltiin palveluverkkoon kohdistettavia toimenpiteitä sekä talous- ja tuottavuusohjelmaa, ja syksylle osui vielä organisaatiomuutoskin. Ilmassa oli monta palloa samaan aikaan ja jossain vaiheessa ehkä hieman liikaakin.
-Monet samanaikaiset
prosessit ovat olleet haaste käytännössä kaikille raaseporilaisille ja tehtävä oli nyt poikkeuksellisen hankala. Olemme yrittäneet luoda kokonaiskuvan monista palasista. Haasteena on toimenpiteiden pitkä 10 vuoden aikajana, mikä tarkoittaa myös sitä, että koko paketti on erittäin laaja, kaupunginjohtaja Petra Theman sanoo.
Hän iloitsee siitä, että nyt on päästy tähän vaiheeseen, koska rakenteellisia muutoksia tarvitaan edelleen.
-Tässä talousarviossa on edelleen todella paljon panostuksia esimerkiksi palveluihin ja kasvutoimiin, eikä kyseessä ole mikään kutistusbudjetti. Olemme todellakin kääntäneet kaikki kivet ja suunta on nyt oikea, Theman sanoo.
Hän toteaa, että aiemmilta vuosilta kertynyt talouden ylijäämä mahdollistaa myös varsin suuren investointipaketin ja tarpeellisten hankkeiden toteuttamisen. Hänen mukaansa kulttuuriin ja vapaa-aikaankin panostetaan, ja yksiköiden kesken haetaan enemmän synergioita.
Aiemmin syksyllä talouden heikentyessä päätettiin ylimääräisestä säästökuurista käyttömenoihin ja tähän liittyen kaupunki perui henkilöstön perinteisen joulujuhlan. Kaupunginjohtajan mukaan tällä säästetään 50 000 euroa. Hän kertoo, että asiasta järjestettiin sisäinen äänestys, jossa 70 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä,
Kaupunginjohtaja Petra Theman ja talouspäällikkö Jeanette Bäckström toteavat talousarvioprosessin olleen tänä vuonna poikkeuksellinen ja myös erittäin haastava. -Olemme todellakin kääntäneet kaikki kivet ja suunta on nyt oikea, Theman sanoo.
että juhla voidaan perua paremman taloudellisen tuloksen aikaansaamiseksi.
Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Petri Kajander (vas.) katsoo, että talousarvioehdotuksessa näkyy jo kevään kuntavaaleissa tapahtuneesta vallan vaihtumisesta seurannut muutos. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Thomas Blomqvist sanoo kaikkien haluavan parantaa kasvun edellytyksiä Raaseporissa.
Lokakuun lopulla käsiteltävänä ollut ensimmäinen talousarvioehdotus oli melkein 2,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lautakuntien ehdotuksilla vuoden 2026 tulos olisi 3,5 miljoonaa euroa miinuksella.
Taloussuunnitelman mukaan vuonna 2027 miinusta tulisi Raaseporiin 740 000 euroa ja vuonna 2028 vielä noin 2,8 miljoonaa euroa. Kaupungilla on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää 24,8 miljoonaa euroa, josta katoaa kuluvalle vuodelle ennustetulla alijäämällä 1,3 miljoonaa.
Kohtalainen lopputulos ja kuntavaalienkin tulos
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Thomas Blomqvist (r) sanoo talousarvion valmistelun olleen todella haastavaa. Hän pitää lopputulosta kuitenkin kohtalaisena ja on tyytyväinen siihen, että budjettiehdotuksessa on onnistuttu hillitsemään kustannusten nousua. Tähän liittyen kaupungin toiminnan jatkuva tehostaminen kuuluu hänen
mukaansa asiaan.
Blomqvist sanoo, että palvelutaso ei tällä talousarviolla heikkene, vaan se tulee olemaan Raaseporissa edelleen korkea. Hän toteaa myös, että tulevalle vuodelle arvioitu alijäämä on vain prosentti kaupungin kokonaiskustannuksista.
-Lisäksi olemme kyenneet lyhentämään korjausvelkaa ja voimme tehdä tarpeellisia investointihankkeita, jotka olisi pitänyt toteuttaa jo aiemmin. Lisäksi panostetaan kaavoitukseen ja raakamaan hankintaan. On todettava, että yritystonteissa tarjonta ei ole ollut tasolla, jolla sen olisi pitänyt olla, ja nyt tähän luodaan parempia toimintaedellytyksiä, Blomqvist sanoo. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Petri Kajander (sd) toteaa, että Raaseporin vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa on jo nähtävissä kevään kuntavaaleissa tapahtuneesta vallan vaihtumisesta seurannutta muutosta.
-Tässä on sellaista näkymää, että pärjäämme kisassa muiden kuntien kanssa. Kaupungin taloustilanne ei ole myöskään kovin huono, joten toimintaa voidaan tarkastella maltillisesti, mutta aiemmin kertyneen ylijäämän varaan ei voida kuitenkaan tuudittautua, hän sanoo. Kajanderin mukaan talousarvioehdotus syntyi kaupunginhallituksessa hyvässä hengessä ja pääosin yhteisymmärryksessä.
-Kannattaa muistaa, että kyseessä on vain arvio, ja muuttujia ja liikkuvia asioita riittää. Tässä talousarvioehdotuksessa on kuitenkin paljon hyvää, Kajander mainitsee. Blomqvist yhtyy näkemykseen hyvästä poliittisesta yhteisymmärryksestä ja toteaa, että kaikki haluavat parantaa kasvun edellytyksiä. Hänen mukaansa tekeminen oli nyt positiivisempaa kuin joskus takavuosina, ja myös kaupungin toiminta ulospäin on piristynyt. Poliittisen yhteisymmärryksen todellinen taso mitataan Raaseporin valtuuston kokouksessa maanantaina 15. joulukuuta.
Investointibudjetissa hankkeita 18,3 miljoonalla
Investointitalousarvioon kaupunginhallitus teki vain pieniä viilauksia ja niihin ehdotetaan ensi vuonna 18,3 miljoonaa euroa netto. Varsinaisiin rakennushanke-ehdo-
tuksiin ei kajottu. Suurimmat projektit vuonna 2026 ovat uusi päiväkoti Karjaan Kiilaan (7 miljoonaa), Stallörinpuiston rantarakenteiden uusiminen Tammisaaressa (2,5 miljoonaa) ja Karjaan urheilukentän kunnostus (miljoona euroa).
Raaseporin vesiliikelaitoksen nettoinvestoinnit ovat talousarvioehdotuksessa 2,5 miljoonaa euroa. Vesilaitokselle vuodelle 2026 budjetoitu tulostavoite on hieman yli 400 000 euroa ja suunnitelman mukaan seuraavina vuosina 430 000 ja 550 000 euroa. Katarinaskolanin laajennushankkeessa selvitetään vielä toista edullisempaa vaihtoehtoa. Nykyisellä suunnitelmalla hankkeen kokonaiskustannukset ovat 10,2 miljoonaa euroa. Myös Tammisaaren EHS-koulun hankesuunnitelma päivitetään. Blomqvist toivoo, että nämä saadaan valmiiksi mahdollisimman pian.
Lukioselvitystä tullaan jatkamaan ja tavoitteena on kaksi lukiota nykyisten kolmen sijaan. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön lakimuutoksen myötä ns. sakkomaksut päiväkotien ”tyhjäkäynnin” poistamiseksi ja koulujen opetusryhmien ryhmäkokoja optimoidaan. Lisäksi ensi vuoden aikana tulee selvitettäväksi kahden keskuskeittiön malli. Toinen niistä olisi Tammisaaressa ja toinen Karjaalla. Kilometrit täyteen ajanut kirjastoauto poistetaan liikenteestä ja toiminta lakkautetaan. Joukkoliikenteen kustannuksista aiotaan säästää 10-15 prosenttia siten, että etusijalle asetetaan eniten käytetyt linja-autovuorot.
Työllisyysosasto muuttaa vuokratiloista Tammiharjun alueelle. Tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaan kaupunki jatkaa organisaation, palvelutuotannon ja johtotasojen tehostamista. Lisäksi selvitetään kaupungin tiettyjen hallinnollisten toimintojen keskittämistä. Tavoitteena on myös vuokra-asumisen kehittäminen ja pitkäjänteinen tonttituotanto. Raakamaata tullaan hankkimaan strategisesti tärkeiltä alueilta ja maapoliittisessa ohjelmassa linjataan tavoitteet yritystoiminnan tukemiseksi ja toimintaedellytysten luomiseksi. Themanin mukaan kaupunki tulee tarkastelemaan sekä nykyisten että uusien liikealueiden kehittämistä.
Tunnustus liki neljän vuosikymmenen urasta
Timo Korhonen sai
teollisuusneuvoksen arvonimen
(Raasepori) Oy Sisu Auto Ab:n karjaalainen omistaja, yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja yrittäjä Timo Korhonen on saanut teollisuusneuvoksen arvonimen. Tunnustus myönnettiin hänen merkittävästä työstään suomalaisessa ajoneuvo- ja teknologiateollisuudessa. Arvonimen myöntää tasavallan presidentti.
Korhonen on toiminut yli 37 vuotta kuljetusvälineteollisuudessa eri tehtävissä, josta valtaosan Karjaalla kuorma-autoja valmistavan Sisun johtotehtävissä. Hän ollut lähes satavuotiaan Sisun omistaja-yrittäjä vuodesta 2010 lähtien ja saanut yhtiön toiminnan vakautettua kohti parempaa tulevaisuutta etenkin puolustusajoneuvojen kasvaneen ja edelleen kasvavan kysynnän ansiosta. Samalla perinteinen kotimarkkinoille kuorma-autoja valmistanut yhtiö on noussut merkittäväksi eurooppalaiseksi sotilasajoneuvojen valmistajaksi.
Ansioksi mainitaan myös Korhosen ylläpitämä yhteistyö alaan suuntautuneiden oppilaitosten kanssa, joka varmistaa osaltaan kotimaisen ajoneuvoteollisuuden menestystä myös tulevaisuudessa. Taustavoimaa tähän on antanut Korhosen laaja kansainvälinen verkosto, josta suuri osa on peräisin jo 1990-luvun
alkupuolelta, jolloin hän johti menestyksekästä ratakuorma-autojen EM-sarjaan osallistunutta Sisu Racing-tiimiä. -Lämpimät kiitokset tasavallan presidentti Alexander Stubbille arvonimestä. Suuret kiitokset myös arvonimen hakijoille ja tämän takana olleille tahoille, ystäville ja asiakkaille sekä erityisesti omalle ja laajan kotimaisen alihankkijaverkostomme hen-
kilöstölle, jotka ovat vahvalla osaamisellaan, tahdollaan ja kovalla työllä tehneet Sisu Auton ja sen yhteistyöverkoston menestyksen mahdolliseksi, Korhonen toteaa tiedotteessa.
-Yrittäjäperheen elämä ei ole aina helppoa. Kun käsiin on langennut poikkeuksellisen haasteellinen tehtävä ottaa harteilleen Sisu Auton kohdalla lähtötilanteessa olleet kaikki
Puolustusvoimissa ja reservissä ylennyksiä
Tasavallan presidentti on itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta ylentänyt Uudenmaan prikaatissa komentajakapteeniksi kapteeniluutnantit Andreas Sören Bernerin ja Harri Samuli Hyttisen. Yliluutnantiksi ylennettiin Uudenmaan prikaatin luutnantit Olli Marko Tapio Hartikainen, Teemu Elmo Rainer Kinnari, Arttu-Petteri Vilhelm Lehtonen ja Jere Santeri Sarén. Reservin yliluutnantiksi ylennetään Petri Johannes Palin (Raasepori) sekä luut-
nantiksi Kimmo Erkki Tapani Mäki (Raasepori) ja Antti Johannes Salo (Raasepori). Merivoimissa luutnantiksi ylennetään Immo Ville Olavi Aakkula (Raasepori) ja Tommi Mikael Grönholm (Inkoo). Aluetoimistojen päälliköiden ylentämät aliupseerit ja miehistön jäsenet reservissä: ylipursimieheksi Joakim Sebastian Backman (Raasepori), pursimieheksi Jonas Valfrid Oliver Funck (Inkoo), ylikersantiksi Mika Eerik Kortesmaa (Hanko), Sami
Verneri Mattias Markkula (Raasepori) ja Hendrik Bertel Wilhelm Nyström (Hanko). Kersantiksi Thomas Johan Eriksson (Raasepori), Andreas Johan Alexander Hindrén (Raasepori) ja Joakim Karl Edvard Ljunglin (Inkoo).
Korpraaliksi ylennetään Thomas Mikael Bergman (Raasepori), Jan Rafael Enwald (Raasepori), Jerry Johan Nyberg-Kaunisranta (Raasepori) ja Konsta Abraham Vilander (Raasepori).
Nyman Pietarsaaren kaupunginvaltuuston haastateltavaksi
(Inkoo) Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman on kutsuttu kaupunginvaltuuston haastateltavaksi Pietarsaaren kaupunginjohtajan hakuprosessissa. Haastattelukutsun kaupunginhallitukselta saivat hänen lisäkseen oikeustieteen maisterit Marcus Henricson ja Milla Kallioinen.
Haastattelut pidetään 10. joulukuuta, henkilöarviointi tehtiin jo aiemmin kaupunginhallituksen marraskuun lopulla tekemän päätöksen mukaan. Pietarsaaren kaupunginjohtajan virkaa haki 12 henkilöä ja lisäksi kaksi henkilöä antoi suostumuksensa tehtävään.
Nyman on koulutukseltaan liikunta- ja terveystieteen maisteri. Hänet valittiin Inkoon kunnanjohtajaksi vuonna 2018. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Raaseporin kaupungin ja Inkoon
Vuodesta 2018 Inkoon kunnanjohtajana toiminut Robert Nyman on edennyt loppusuoralle Pietarsaaren kaupunginjohtajan valinnassa.
kunnan sivistystoimenjohtajana. Eläkkeelle jäävän Pietarsaaren nykyisen kaupungin-
johtajan Anne Ekstrandin virkasuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 31. joulukuuta.
Tunnustus melkein 30 ansioituneelle kansalaiselle Kunniamerkkejä läntiselle Uudellemaalle itsenäisyyspäivänä
Tasavallan presidentti on myöntänyt ansioituneille Suomen kansalaisille taas kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä. Presidentti on Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari. Kunniamerkkejä myönnettiin nyt yhteensä hieman yli 3 700. Niistä myönnettiin Raaseporiin 18, Hankoon viisi ja Inkooseen neljä.
Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin saavat rallin kaksinkertainen maailmanmestari
Marcus Ulf Johan Grönholm (Inkoo) ja osaston päällikkö, ylijohtaja Petri Tapani Lempinen (Tammisaari). Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin saavat asiantuntija Marika Elisabeth Lindholm (Tammisaari) ja johtava rehtori Maria Kristiina Sarkkinen (Inkoo).
haasteet ja vastata yrityksensä menestyksen kautta myös koko teollisuudenalan tulevaisuudesta, on näistä haasteista saanut osansa myös perhe. Olen siksi kiitollinen kaikesta läheisiltäni saamastani tuesta, Korhonen sanoo.
Arvonimi voidaan myöntää henkilöille, jotka ovat tehneet merkittävää työtä suomalaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän hyväksi.
Uudenmaan prikaatissa ylennetään reservissä pursimieheksi ylikersantit Ulf Sundqvist, Benjamin Blomqvist ja Tony Arvekari. Ylikersantiksi reservissä ylennetään kersantit Malcolm Kuti, Matias Erkkilä, Viktor Mollgren, Kasper Roos ja Emil Vingård. Reservin kersantiksi ylennetään alikersantit Jonas Pihlajamaa, Alex Lundberg, Sten Salonen, Frida Sjöström, Amos Lehtimäki, Robin Hällund, Noah Grön, Henry Nygård ja Leo Kurvinen.
Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin saavat johtava palotarkastaja Marcus Jan Erik Hindersson (Tammisaari), strategi Merja Irmeli Holanti (Raasepori) ja toimitusjohtajan avustaja Inger Elisabeth Holmberg (Tammisaari).
Suomen Leijonan ansioristin saavat sisäisten palvelujen osastopäällikkö Tove Margareta Damén-Wikholm (Raasepori), aluepäällikkö Jouni Einari Männistö (Inkoo) ja uutispäällikkö Pia-Maria Veronica Santonen (Karjaa).
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein saavat kirjastopäällikkö Heidi Linnea Enberg (Raasepori), asiakkuuspäällikkö Kai Ilmari Wilhelm Grönmark (Raasepori), vastaava tutkimusteknikko Hanna Maria Kuusinen (Fiskari), sisäisten palvelujen päällikkö Bengt Mauritz Lindholm (Raasepori), ryhmäpäällikkö Tom Rainer Sandström (Degerby), johtava kaavoitusinsinööri Niclas Johan Skog (Raasepori) ja konserttimestari Jan Arne Söderblom (Fiskari). Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin saavat siivooja Jari Juhani Holopainen (Hanko), osastosihteeri Eija Huovinen (Hanko), vanhempi konstaapeli Petri Juhani Kari (Fiskari), nuorempi vuoromestari Jani Tapani Kilpinen (Hanko), maahanmuuttajien ohjaaja Tiina Kinnunen (Raasepori), kirjastovirkailija Päivi Kristiina Lausamo (Hanko), kanslisti Svetlana Borisovna Sissonen (Raasepori) ja ahtaaja Jack Olof Valdemar Österholm (Hanko).
Suomen Valkoisen Ruusun mitalin saavat kulttuurisuunnittelija Sirpa Hannele Huusko (Raasepori) ja emäntä Christel Ingeborg Sundqvist (Raasepori).
Aluevaltuusto kokoontuu päättämään
talousarviosta
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu tiistaina 9. joulukuuta Espoossa päättämään vuoden 2026 talousarviosta ja tulevien vuosien talous- ja investointisuunnitelmista. Aluevaltuustoryhmien neuvotteluissa sovittu talousarvioehdotus on 59,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulosennuste kuluvalle vuodelle on 107 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Aiemmilta vuosilta kertynyttä ali-
jäämää on hyvinvointialueella 122 miljoonaa euroa, joten ne pystytään melkein jo kattamaan vuoden 2025 ylijäämällä.
Esityslistalla on myös mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen sekä pelastuslaitoksen valvonta- ja palvelumaksujen tarkistaminen vuoden 2026 alusta alkaen. Kokouksessa käsitellään myös lausunto tarkastuslautakunnan vuoden 2024 arviointikertomuksesta.
Lisäksi annetaan vastaukset aluevaltuutettujen kysymyksiin raskauden ehkäisyn päivitettyjen suositusten toimeenpanosta, kuljetuspalvelujen toimivuudesta hyvinvointialueen läntisessä osassa ja rintasyöpäseulontojen tarjoamisesta vuosille 2026-2029.
Kokous on avoin ja sitä voi seurata suorana verkkolähetyksenä tai kokouksen jälkeen tallenteena hyvinvointialueen Youtube-kanavalla.
Kela kehottaa tarkistamaan tulorajan
Kela muistuttaa asiakkaitaan tarkistamaan vuoden 2025 verokortin tulorajan ja tilaamaan tarvittaessa uuden verokortin. Näin varmistaa sen, että Kelan maksamien tukien ennakonpidätys menee oikein, eikä liikaa veroa peritä. Jos tuloraja ylittyy loppuvuodesta, Kelan tuet verotetaan perusprosentin sijaan korkeammalla lisäprosentilla. Osa Kelan maksamista tuista on verotettavaa, osa verotonta tuloa.
Verotusta voidaan korjata vain maksuvuoden aikana. Jos vuonna 2025 maksettua ennakonpidätystä haluaa korjata jälkikäteen, uuden verokortin pitää olla Kelassa joulukuun puoleen väliin mennessä, jotta muutokset ehditään tehdä.
Karjalla kuorma-autoja ja sotilasajoneuvoja valmistavan Sisu Auton omistaja ja yrittäjä Timo Korhonen saa käyttää nyt teollisuusneuvoksen arvonimeä.
Ralliautoilun kaksinkertainen maailmanmestari Marcus Grönholm sai Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin.
Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer
Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning
SÄHKÖTYÖT & SUUNNITTELU
info@ajohansson.fi www.ajohansson.fi
Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.
/ FPA -kyydit Paikallinen ja luotettava
HANKO-HANGÖ TAXI
Hanko 0400 613 400 R aasepori 0400 17 01 17 Ajamme kela,- vpl ja kuluttajakyytejä
