Suvi Ahlfors 32 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
Lounas
ma-pe klo 11-15
À la carte
Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin
ma-to klo 15.30-21 pe klo 15.30-22 la klo 12-22 su klo 12-17
040 136 3329
KERROSTALO
Raseborg/Raasepori
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
Lunch
40 %
må-fre kl. 11-15
À la carte
Köket stänger en timme tidigare
må-fre kl. 15.30-21 fre kl. 15.30-22 lö kl. 12-22 sö kl. 12-17
ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
Pohja
41 m² Pohja
59 m²
1 h, alkovi, k, kph. Tupakoitu täyd. remontin tarpeessa 2 h, k, vh, kph, parv. Edullinen alkuperäiskuntoinen III oleva huoneisto maantasolla. Takapihalle käynti suo- krs läpitalon asunto. Keittiöön mahtuu ruokailuryhmä, raan keittiöstä. Rv. 1971. ET E2018. Hp. 19.500 €. tilava valoisa oloh. Rv. 1979. ET F2013. Vhp. 33.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus Nro 24 Torstaina kesäkuun 16. pnä 2022
.
Painopisteinä yrittäjyys, ympäristö ja kylät
Pomovästin 25 vuoteen mahtuu yli 12 miljoonan euron tuet (Raasepori) Pomoväst-yhdistys on tukenut kuluneiden 25 vuoden aikana kehityshankkeita läntisellä Uudellamaalla jo noin 22 miljoonalla eurolla. Yhdistys on juuri viettänyt toimintansa hopeahäitä eli 25-vuotisjuhlia. Toiminnanjohtaja Gunilla Wasström on ollut mukana toiminnassa alusta lähtien. -Juhlimme hyvissä tunnelmissa. He, jotka ovat alusta asti olleet mukana, tunsivat olonsa nostalgiseksi. Joku myös tokaisi, että nyt tuntuu siltä kun olisi kotona, Wasström kertoo. Vuosien aikana Pomoväst ry. on ehtinyt moneen ja seuraavaa askelta otetaan jo muun muassa uudella ikäihmisille suunnatulla tukimuodolla sekä seuraavalla ohjelmakaudella.
Merkittäviä saavutuksia Pomoväst on kanavoinut toiminnan aloittamisesta alkaen yli 12 miljoonaa euroa julkista tukea läntiselle Uudellemaalle. Miljoonat ovat jakautuneet noin 380 hankkeelle. Jos mukaan lasketaan myös hankkeiden yksityinen omarahoitusosuus, voidaan kokonaissummaksi arvioida
Pomoväst-yhdistyksen toiminnanjohtaja Gunilla Wasström on ylpeä yhdistyksen uudesta Pomocash Senior -tuesta, joka myöntää avustusta ikäihmisten toiminnalle. 22 miljoonaa euroa. Rahoitusta on esimerkiksi myönnetty pienimuotoisiin investointeihin, seurojentalojen kunnostamiseen, uusien vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittämiseen, ympäristön tilan parantamiseen ja alueen asukkaiden uuden toi-
minnan kehittämiseen. Rahoituksen avulla on luotu ja säilytetty runsaat 200 työpaikkaa ja yli 1 200 henkilöä on työllistetty hankkeiden puitteissa. Wasströmin mukaan paljon on muuttunut vuosien varrella, mutta toiminnan ydin on kuitenkin pysynyt samana.
Pomovästin toiminta perustuu Leader-rahoitukseen, jossa painopisteenä on paikallisten asukkaiden mielipide siitä, miten kotiseutua tulisi kehittää. Keskeinen osa yhdistyksen toimintaa on kolmikantaperiaate, joka muodostuu
yhteistyöstä julkisen sektorin, yhdistysten ja asukkaiden välillä. -Keräämme tietoa seudun asukkailta ja luomme strategian sen perusteella, Wasström sanoo. Leader-rahoitusta voi hakea yleishyödylliseen kehittämis- tai investointihankkeeseen sekä yrityshankkeeseen. Tukea voi saada hankkeesta riippuen 20-100 prosenttia kuluista. Euroopan unionin maaseuturahaston ja valtion ohella kunnat ovat tärkeitä hankerahoittajia. Paikallisista hankkeista Leader-rahoitusta ovat saaneet esimerkiksi Bromarvin saaristosatama ja Hangon rintamamuseo, Prästkullan monitoimipuisto, Fiskarin maastopyörä- ja ulkoilureitit, Hangon ”älyroska-astiat” ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen hankkeet Inkoon Kopparnäsin virkistysalueella.
Uusia tukimuotoja Pomoväst on jo parin vuoden ajan tavoittanut nuoria Pomocash-tuellaan, jonka kautta nuoret voivat esimerkiksi hakea taloudellista tukea pienen liikeidean toteuttamiseksi. Nyt yhdistys on aloitta-
nut samanlaisen ikäihmisille suunnatun Pomocash Senior -tuen. -Kukaan muu ei tarjoa tällaista mahdollisuutta. Se on ihan meidän oma keksintömme, Wasström hehkuttaa. -Olemme huomanneet, että pandemia-aikana ikäihmiset ovat jääneet kotiin ja ovat siellä yksin. Haluamme aktivoida heidät, jotta he voisivat paremmin, hän kertoo. Ikääntyneet voivat muun muassa hakea tukea yhteistä toimintaa tai pienimuotoista yrittämistä varten. Tukea voi tarpeista riippuen saada 100900 euroa. Pian julkaistaan myös yhdistyksen uusi strategia ohjelmakaudelle 2023-2027. Uudella ohjelmakaudella keskitytään yrittäjyyden edistämiseen, luonto- ja ympäristöasioihin sekä kylien kehittämiseen. -Tulevalla ohjelmakaudella pyrimme tarjoamaan uusia tukimuotoja yrittäjille, varsinkin ihmisille, jotka haluavat kokeilla yrittämistä, Wasström sanoo. -Satsaamme myös tiedotuskampanjoihin ilmastotoimista, ja pyrimme tarjoamaan yrittäjille investointitukea päästöjen vähentämiseen. -Oliver Heikkinen
Laidunnuksella torjutaan luontokatoa
Lampaat kesätöissä Raaseporin linnan maisemissa (Raasepori) Raaseporin linnan tuntumassa Galgbackenin mäellä on lammaslauma karitsoineen tekemässä tärkeää työtä perinnemaiseman ylläpidossa. -Tällä alueella on tiettävästi laidunnettu lähes yhtäjaksoisesti jopa 1500-luvulta saakka, siksikin on tärkeää pitää laidunala, eli tässä tapauksessa historiallisesti tärkeä perinnemaisema avoimena, Metsähallituksen Lumovoimaa-hankkeen projektipäällikkö, suojelubiologi Martina Reinikainen sanoo. Laidunnuksella ylläpidetään lajistoltaan monimuotoisia elinympäristöjä, eli niittyjä, ketoja, hakamaita ja muita katoamisvaarassa olevia perinnebiotooppeja. Laiduntavia eläimiä voivat olla lampaiden lisäksi esimerkiksi hevoset tai naudat. Lampaat soveltuvat Reinikaisen mukaan kyseiselle alueelle hyvin, sillä ala on pienehkö, vain muutama hehtaari. Linnan kesätyöläiset tulevat läheltä, Bovikin tilalta Snappertunasta. Lampuri Emmi Nurmi kuvailee suomenlampaiden pärjäävän hyvin vaihtelevassa maastossa ja
viihtyvän luonnonvaraisella laitumella. -Tilamme toimintaan kuuluu oleellisesti luonnonlaitumien ja perinnebiotooppien hyödyntäminen. Tällaisissa paikoissa eläin on elementissään ja ekologista arvoa tuo myös se, että alaa ei muutoin pystyttäisi viljelyllä hyödyntämään, Nurmi sanoo.
Monimuotoinen luonto Raaseporin linnan alue on arvokas sekä kulttuurihistoriallisesti että myös luontoarvoiltaan. Linnan niityillä kasvaa lajeja, jotka ovat kukoistaneet siellä jo keskiajalla, ja ilmentävät alueen pitkää historiaa. Linnan esimuureja ympäröivät jyrkät rinteet, joilla kasvaa runsaasti niittylajeja. Avoimet ja paahteiset rinteet pysyvät matalakasvuisina ja ovat otollisia kasvupaikkoja monille niittylajeille. Historiallisella alueella on myös niin kutsuttuja arkeofyyttejä, eli ihmisen seurassa ennen 1600-lukua levinneitä kasveja, joista käytetään myös nimeä muinaistulokas. Sellaisia ovat esimerkiksi tummatulikukka ja heinäratamo. Alueen läheisyyteen
-Yksittäisten lajien suojelun lisäksi on tärkeää pitää huolta kokonaisista elinympäristöistä, Lumovoimaa-hankkeen projektipäällikkö Martina Reinikainen kertoo. Raaseporin linnanraunioilla kasvaa myös nk. muinaistulokkaita ja alue on lajistoltaan huomattavan monimuotoinen. Snappertunalaisen Bovikin tilan uuhet ovat päässeet mieluisiin kesätöihin. on ilmestynyt myös humalaa, jolla saattaa olla keskiaikainen alkuperä. Laidunnukseen varatun alueen suojelutyössä on kyse
kuitenkin perinnebiotooppien ylläpidosta, ei niinkään yksittäisten lajien suojelusta. -Täältä löytyy kyllä uhanalaiseksi luokiteltu ”punaisen
listan” laji kartioakankaali ja muita harvinaisuuksia, mutta kokonaisuutena juuri biotooppien suojelu on tärkeää. Laidunalalla on esimerkiksi kallioketoa ja hakamaata, Reinikainen kertoo. Alueen kasveja on inventoitu hänen mukaansa verraten tarkkaan ja kasvit toimivat indikaattoreina. -Kun jossain on monipuolinen kasvisto, voidaan olettaa, että sen perässä tulee myös monipuolinen hyönteislajisto, jota sitten seuraavat linnut. Mikäli tarkemmin alettaisiin tutkimaan, on luultavaa, että harvinaisia hyönteisiäkin löytyisi. Kasvien inventointi on kuitenkin hyvin paljon helpompaa, sillä ne pysyvät paikallaan, Reinikainen naurahtaa.
Korkeat heinät kurissa Laidunnukseen mukautuville kasveille on tyypillistä, että ne kasvattavat lehdistönsä maanmyötäisesti, ja ovat yleensä pienikasvuisia. Laiduntavat eläimet huolehtivat, etteivät korkeat heinät ja vesakoituminen pääse pilaamaan perinnebiotooppeihin kuuluvien kasvien elinympäristöjä.
Reinikainen kiittelee yhteistyötä eläinten omistajien kanssa. -Eläinten omistajilla on sellaista tietotaitoa, jota meillä ei välttämättä ole. Tämän hankkeen avulla pystymme lisäämään kommunikaatiota ja tiedotusta, hän sanoo. Lumovoimaa-hankkeessa yhteistyötahoina Metsähallituksen ja karjankasvattajien lisäksi ovat ProAgria sekä Maa-ja metsätalousnaiset. Hanke toimii Uudellamaalla kuluvan vuoden ajan ja sitä rahoittaa Uudenmaan Ely-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Laiduntavat eläimet ovat tuttu näky monilla luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintökohteilla, ja myös kansallispuistoissa. Suojelualueilla laiduntaa Uudellamaallakin satoja lehmiä, lampaita ja hevosia. Laidunnusta toteutetaan myös muiden toimijoiden voimin. Helmi-elinympäristöohjelma tuo muun muassa pitkäkarvaista ylämaankarjaa kaupungin maille Hagalundiin ja tulevaisuudessa myös Gåsöreniin.