EU 45b / 13.11.2022

Uusia ehdokkaita vaaleihin

RKP:n Uudenmaan piiri on asettanut uusia ehdokkai ta vuoden 2023 eduskunta vaaleihin. Neljän uuden eh dokkaan joukossa on Fredrik Rantala Hangosta. Ehdokkai

ta on tässä vaiheessa 21.

Puolue hävisi vaaleissa neljä vuotta sitten Uudel lamaalla neljännen paikan, jonka se pyrkii nyt saamaan takaisin. Läntiseltä Uudelta maalta ehdolle on nimetty jo aiemmin Thomas Blomqvist, Anita Westerholm ja Henrik Wickström.

Uudenmaan vihreät on nimennyt vaaleihin tässä vai heessa 28 ehdokasta. Kaksi uutta nimettiin kuluneella vii kolla. Läntisen Uudenmaan kunnista ainoa ehdokas listal la on jo aiemmin nimetty in koolainen Odessa Holmberg.

Sivistystoimi

ensi vuodelle Karjaalle tarvitaan pikaisesti kolmen osaston moduulipäiväkoti

(Raasepori) Sivistyslau takunta ehdottaa kaupungin hallitukselle, että Karjaalle hankitaan uusi kolmiosastoi nen moduulipäiväkoti hel pottamaan päivähoidon paik kapulaa. Moduulipäiväkoti sijoitettaisiin Kiilaan Karjaan yhteiskoulun viereiselle hiek kakentälle Kiilan päiväkodin edustalle.

Hankkeeseen esitetään vuoden 2023 talousarvioon 234 000 euron määrärahaa, jolla saataisiin avattua kaksi osastoa, yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen. Kol mas osasto avattaisiin, kun siihen on tarvetta.

Sivistystoimessa on etsitty varhaiskasvatukseen soveltu via tiloja Karjaan ja Pohjan alueelta. Henkilöstö-, sani teetti-, keittiö- ja wc-tiloille asetettujen vaatimusten vuok

si sopivia tiloja ei ole kuiten kaan löytynyt.

Pidemmän ajan tilapäinen

Vuosien 2023-2025 inves tointeihin on jo esitetty mää rärahaa uudelle päiväkodille Karjaan alueelle. Ennen uu den päiväkodin valmistumista tarvitaan kuitenkin pitkäjän teisempi tilapäinen ratkaisu.

Kolme osastoa ja jakelu keittiön sisältävän moduuli päiväkodin mahdollisimman pikaista hankkimista pidetään ainoana keinona ratkaista paikkatarve.

Sivistystoimella ei ole vielä esittää tästä tarkkoja kustannuksia. Kolmen vuo den vuokrakustannusten ar vioidaan olevan noin 960 000 euroa. Vuotuisten käyttökus tannusten on arvioitu olevan

noin 32 000 euroa. Moduuli päiväkotihanke toteutettaisiin rahoitusleasingilla.

Yhden osaston henkilös tökulujen arvioidaan olevan noin 114 000 euroa. Lisäksi tulee kuluja mm. kalusteiden hankinnoista (arvio 3 000), siivouksesta (6 000) ja ruoka huollosta (17 000 euroa). 12 lapsen päiväkotiryhmästä saa tavat tuotot ovat arviolta noin 14 600 euroa.

Enemmän hakemuksia

Varhaiskasvatuslain mu kaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laa juudessa ja siinä muodossa kuin tarve edellyttää. Kunnal liseen päivähoitoon on haettu Raaseporissa paikkoja alle kolmevuotiaille lapsille viime vuosina enenevässä määrin.

Yli 9 000 henkilöstösiirtoa aluevaltuustossa

Länsi-Uudenmaan hyvin vointialueen aluevaltuusto kokoontuu jälleen tulevana tiistaina. Paikka on tällä ker ralla Lohja ja Kisakallion ur heiluopiston palloiluhalli.

Aluevaltuusto käsittelee hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön vastaanottamisen ja henkilöstöä koskevan siir tosopimuksen. Siirtyvää hen

kilöstöä on kaikkiaan hieman yli 9 100.

Henkilöstö siirtyy hyvin vointialueelle Espoosta (noin 5 100 työntekijää), Kauniai sista (170), Kirkkonummelta (620), Inkoosta (noin 120), Siuntiosta (100), Raasepo rista (noin 720), Hangosta (noin 240), Karkkilasta (2), Vihdistä (8) ja Lohjalta (870)

sekä Etevan (365), Kårkullan (noin 150), Karviaisten (590), Luksian ja Omnian kuntayh tymistä. Samalla henkilöstöä koskeva lomapalkkavaraus otetaan hyvinvointialueen vastuulle.

Esityslistalla on myös hy vinvointialueen rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Kello 17.30 alkavaa kokous

Pohjan ja Mustion alueel ta oli saapunut lokakuun loppuun mennessä 24 päivä hoitohakemusta. Näistä 21 koskee alle kolmevuotiaita lapsia. Lapsista viisi tarvitsee iltahoitoa, jota nykyisin anne taan Labyrintin päiväkodissa, mutta kyseisellä osastolla ei ole enää vapaita paikkoja. Uusia hakemuksia tulee vii koittain.

Vuodenvaihteessa Laby rintin päiväkotiin Karjaalle avattiin kaksi uutta päiväko tiryhmää vuokraamalla tiloja viereisestä nk. Fix-talosta.

Päiväkotipaikat ovat ke vään ja syksyn aikana täytty neet muun muassa Ukrainasta tulleista pakolaisista (noin 20 lasta) ja Karjaan steinerpäivä kodin toiminnan loppumisen vuoksi kunnallista päivähoi toa tarvinneista lapsista.

ta voi seurata suorana verk kolähetyksenä tai tallenteena hyvinvointialueen Yotube-ka navalla. Kokouksen jälkeen aluevaltuuston puheenjohtaja Jarno Limnéll (kok) keskus telee kokouksen annista alue valtuustoryhmien puheenjoh tajien Tiina Aavaparran (vas) ja Eerikki Viljasen (kesk) kanssa.

Lounas ma-pe klo 11-15

À la carte

Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin ma-to klo 15.30-21 pe klo 15.30-22 la klo 12-22 su klo 12-17

Lunch

må-fre kl. 11-15

À la carte

Köket stänger en timme tidigare må-fre kl. 15.30-21 fre kl. 15.30-22 lö kl. 12-22 sö kl. 12-17

ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi

Nro 45b Sunnuntaina marraskuun 13. pnä 2022

Viheralueita ja latvuspeitteisyyttä olisi lisättävä

Ehdotus luonnon ennallistamiseksi koskee myös Raaseporia ja Hankoa

Euroopan komission eh dotus luonnon ennallistami seksi on herättänyt Suomessa paljon keskustelua ja myös laajaa arvostelua poliittisilta päättäjiltä. Eduskunta keskus teli kuluneella viikolla ehdo tuksesta EU:n ennallistamis asetukseksi, johon sisältyy sitovia tavoitteita ja velvoit teita luonnon ennallistami seksi eri ekosysteemeissä.

Asetuksen kuudennessa artiklassa linjataan tavoitteet kaupunkialueiden viheraluei den ja latvuspeitteisyyden nettomääräisen häviämisen välttämiseksi ja viheralueiden prosentuaaliseksi lisäämisek si määrävuosiin mennessä kaupungeissa, pienemmissä kaupungeissa ja esikaupun geissa. Perusteena säännök selle esitetään viheralueista ilmastonmuutokseen sopeutu misessa saatava hyöty, mutta myös kansalaisten hyvinvoin tiin liittyvät hyödyt.

Koskee 63 kaupunkia ja kuntaa

Artiklan velvoitteet koski sivat Suomessa kaikkiaan 63 kaupunkia tai kuntaa. Ne kos kisivat nykymuodossaan pää kaupunkiseudun lisäksi myös suurimpia kaupunkeja, jotka täyttäisivät asukastiheydel tään kaupungin määritelmän. Mukana tässä joukossa ovat myös Raasepori ja Hanko, sekä naapurikaupungit Lohja ja Salo.

Laskentamallissa kaupun gin väestöstä vähintään 50 prosenttia asuu yhdessä tai useammassa kaupunkikeskuk sessa tai vaihtoehtoisesti kau punkiklusterissa. Asetuksen kuntalistalta puuttuvat näin läntiseltä Uudeltamaalta In koo, Siuntio ja Kirkkonummi.

Suomen kaupunkimaisil la alueilla todetaan olevan Euroopan unionin suurin viheralueosuus ja toiseksi suurin puupeitteisyys. Vuon na 2030 olisi saavutettava viherpeitteisyyden ja latvus peitteisyyden vähentymättö myys suhteessa vuoden 2021 tasoon kaikissa asetuksessa tarkoitetun asukastiheyden ylittävissä kaupungeissa, pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa.

Kolmen prosentin lisäisyys pitäisi saavuttaa viheralueille valtakunnan tasolla vuoteen 2040 ja viiden prosentin lisäi syys vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi kaikissa asetuksessa tarkoitetuissa kaupungeissa latvuspeitteisyyden olisi ol tava 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja kaikkiin uusiin sekä vanhoihin raken nuksiin, infrastruktuuriin kor

jaamiseen ja uudistamiseen liittyvän kaupunkiviheralueen määrän tulisi nettomääräisesti kasvaa.

”Ei voi hyväksyä nykymuodossaan”

Hallituksen kanta on raa seporilaisministeri Thomas Blomqvistin (r) mukaan selkeä, eikä ehdotusta voida hyväksyä nykymuodossaan. Tämä on tuotu esiin myös hallituksen linjauksissa jatkotyölle.

-Kustannuksia pitää saada alas, päätösten pitää perustua vaikutusarviointeihin ja fak taan. Myös kansallisen liik kumavaran pitää olla laajempi kuin nyt pöydällä olevassa esityksessä. Muussa tapauk sessa tulemme vastustamaan ehdotusta ja äänestämään sitä vastaan, Blomqvist sanoo.

Ehdotus on hänen mukaan sa kuitenkin hyvä ympäristön ja luonnon monimuotoisuu den kannalta. Blomqvist sa noo luottavansa siihen, että Suomi panostaa vaikuttami seen voimakkaasti yhdes sä muiden samanmielisten maiden kanssa, jotta asiassa saadaan aivan toisenlainen ja Suomen kannalta huomatta van paljon realistisempi lop putulos.

Komission ehdotuksessa on hänen mukaansa suuria puutteita luonnon dynamiikan ymmärtämisessä. Luontotyy pin suotuisassa viitealassa huomioitaisiin ehdotuksen mukaan vähintään 70 viime vuoden aikana tapahtuneet dokumentoidut menetykset ja ilmastonmuutoksesta joh tuvat ympäristöolosuhteiden ennustetut muutokset.

-Ympäristö muuttuu koko ajan myös koskemattomilla alueilla, pellot metsittyvät, rannat saavat uutta kasvilli suutta ja ojat tukkeutuvat ajan

myötä. Kehitystä ei voida pysäyttää eikä kelloa siirtää taaksepäin johonkin tiettyyn viitevuoteen, joka on komis sion ehdotuksessa 70 vuotta sitten. Vaikka tämä onnistuisi, kehitys ei pysähtyisi museaa liseen tilaan, Blomqvist kom mentoi.

Ehdotuksessa täysin mahdoton yhtälö

Blomqvist toteaa myös, et tä käytännössä lähes kaikilla maa- ja metsätaloudessa työs kentelevillä on vahva suhde luontoon ja ymmärrys ekolo gisen tasapainon tärkeydestä.

-Suomessa olemme pe rinteisesti hoitaneet asioita vapaaehtoisin toimin, esi merkiksi Helmi- tai Met so-ohjelmilla tai jättämällä kuollutta puuta, pystypuita tai riistatiheikköjä, sekä eri laisilla maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteillä. Nimenomaan jokapäiväiset toimenpiteet kantavat hedel mää ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, Blomqvist korostaa.

Ehdotuksen toimenpiteet kaupunkien ja kasvukeskus ten osalta eivät hänen mu kaansa sovi Suomen kaltai seen maahan, jossa nopea kaupungistuminen ja kasva vien kehyskuntien erityis piirteet ovat hyvin erilaiset moneen muuhun maahan ver rattuna.

-Suomessa on noin 60 tällaista aluetta, jossa on ra kennettava infrastruktuuria kasvavalle määrälle asukkai ta, taloudelliseen toimintaan sekä liikenneyhteyksiä var ten. Komission ehdotuksen mukaan näiden kaupunkien pitäisi kuitenkin lisätä metsäja viheralueitaan viidellä pro sentilla vuoteen 2050. Yhtälö on täysin mahdoton, Blom

qvist sanoo.

Ehdotuksen mukaan EU:n jäsenvaltioiden olisi ryhdyttä vä arvioimaan mahdollisim man pian asetuksen voimaan tulon jälkeen hyvässä tilassa ja heikentyneessä tilassa ole via, ja viimeisten 70 vuoden aikana hävinneitä ekosystee mejä, sekä alueet jotka sovel tuisivat parhaiten ekosystee min palauttamiseen.

Hallitus vastasi välikysymykseen

Hallitus vastasi kuluneella viikolla opposition välikysy mykseen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallista misasetuksessa. Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi vas tauspuheenvuorossaan, että ennallistamisasetuksella on tärkeä tavoite, mutta ehdotus ei ole hyväksyttävissä ilman olennaisia muutoksia.

Valtioneuvoston alustavan arvion mukaan se tarkoittaa kustannusten merkittävää alenemista sekä jäsenvalti oiden liikkumavaran ja kei novalikoiman joustavuuden turvaamista tai lisäämistä. Pääministeri totesi myös, että metsäpolitiikka kuuluu kan salliseen päätäntävaltaan.

-Valtioneuvosto tekee kaikkensa sen eteen, että asiassa saavutetaan Suomelle hyväksyttävä lopputulos. Mi käli neuvotteluissa ei saavute ta hyväksyttävää kokonaisrat kaisua, Suomella on perusteet äänestää lopputulosta vas taan, Marin ilmoitti.

Opposition puheenvuo roissa esitettiin huoli siitä, mitkä ovat ennallistamisase tuksen vaikutukset Suomen talouteen. Oppositiosta todet tiin, että ennallistamisasetus aiheuttaisi Suomelle ainakin miljardin euron vuotuiset suorat kustannukset, eikä sen

varsinaisia muita kielteisiä vaikutuksia talouteen ole edes arvioitu.

Puheenvuoroissa perät tiin myös Suomen oikeutta päättää metsäpolitiikastaan ja metsänomistajien oikeutta päättää omaisuudestaan. Hal litusta kritisoitiin siitä, ettei se ole pitänyt Suomen puolia ennallistamisasetuskysymyk sessä, ja arvioitiin, että halli tus ei ole kyennyt hoitamaan Suomen asioita sisäisten risti riitojensa takia.

Eduskunta antoi hallituk selle luottamuksen perjantai sessa äänestyksessä luvuin 103-73. Poissa oli 23 kan sanedustajaa, tyhjiä ääniä ei annettu.

Miljardiluokan vuotuiset menot

EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 EU:n biodiver siteettistrategian, jonka tavoit teena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuo toisuuden kehitys myöntei seksi vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisasetuksen ylei nen tavoite olisi edistää luon non monimuotoisuuden pitkä aikaista ja kestävää elpymistä maa- ja merialueilla.

Toimenpiteiden olisi katet tava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2050 mennessä kaik ki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit. Ennal listamisasetus koskisi mm. soita, kosteikkoja, niittyjä, ve sistöjä, metsiä, maatalousym päristöjä ja myös kaupunkeja.

Euroopan komissio on arvioinut, että kustannukset voivat olla Suomessa noin 930 miljoonaa euroa vuodes sa. Toimien hyödyt olisivat komission mukaan kuitenkin moninkertaiset, laskennalli sesti jopa 9,7 miljardia euroa vuosittain.

Valtioneuvoston mukaan suurin osa toimeenpanolle lasketuista kustannuksista on päällekkäistä olemassa ole van lainsäädännön täysimää räisen toimeenpanon kanssa. Valtioneuvosto arvioi, että useat olemassa olevat ohjel mat, suunnitelmat sekä tuki- ja kannustinjärjestelmät osaltaan rahoittavat ja tukevat asetuseh dotuksen mukaista luonnon tilan parantamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ase tusehdotuksen toimeenpano ei edellyttäisi lisärahoitusta.

Rakli ja ympäristötoimijat pettyneitä keskusteluun

Muiden muassa Rakli ry. on kommentoinut komission ehdotusta luonnon ennallista miseksi. Se toteaa, että asiaan on reagoitu Suomessa vilk kaalla metsätalousväittelyllä, mutta kaupunkiympäristö on jäänyt täysin vaille huomiota.

Kiinteistönomistajia ja ra kennuttajia edustavan Raklin mukaan Suomen tulee vaatia artiklan poistoa luonnon en nallistamisasetuksesta tai vä hintäänkin sen palauttamista uuteen valmisteluun, koska EU on sen mukaan nyt leik kaamassa kaupunkien elin voiman edellytyksiä.

Arvostelun kohteena on kaupunkien ekosysteemien ennallistamista koskeva kuu des artikla.

-Suomessa asetus koskisi 25 suurinta kaupunkia ja lukuisia pienempiä ilman, että ne kes kenään muodostavat yhtenäisiä seutuja. EU määräisi Ulvilan ja Uudenkaupungin maankäytös tä, mutta ei Nurmijärven eikä Kirkkonummen, Raklin yhdys kunta- ja infrajohtaja Kimmo Kurunmäki arvostelee.

Päättäjien tulisi hänen mu kaansa pohtia, mikä vaikutus uudistuksella olisi maapolitiik kaan niissä Suomen kunnissa,

joita asetus koskisi, verrattuna niihin kuntiin jotka jäisivät sääntelyn ulkopuolelle.

Raklin mukaan sääntely rankaisisi kuntia, jotka ovat jo pidempään keskittyneet maan käytössään ilmastotavoitteiden mukaisesti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täyden tämiseen ja hallittuun laajen tamiseen. Rakli vaatii, että ar tikla poistetaan asetuksesta, tai että se vähintäänkin palaute taan uudelleenvalmisteluun niin, että sääntelyn kohdenta misesta ja ohjauksen välineistä päätetään kansallisesti.

-Uudisalueiden kaavoit taminen olisi jatkossa lähes mahdotonta, ja kasvuun pi täisi kyetä varautumaan ko konaisuudessaan olemassa olevassa kaupunkirakenteessa. Sääntely rankaisisi myös kau punkiseutujen kehyskuntia, joihin suuri osa tilaa vaativasta yritystoiminnasta yleensä si joittuu. Laajentuminen uusille alueille ei onnistuisi lainkaan, ellei kunta pystyisi osoitta maan hallintorajansa sisältä vastaavia määriä metsitettäviä alueita, jotta viheralan osuus säilyisi vähintään vuoden 2021 tasolla, Kurunmäki perustelee.

Jatkuu sivulla

Ehdotus luonnon ennallistamisasetukseksi koskee myös Raaseporia ja Hankoa yhdessä noin 60 muun suomalaisen kunnan kanssa. Näkymä Karjaan vesitornista. (Arkistokuva)

Keskiviikkoaamusta torstai-iltapäivään Huoltotöistä katkoksia lähetyksiin Karjaalla, Pohjassa ja Hangossa

Valtakunnallista maan päällistä televisio- ja radio verkkoa operoiva Digita tekee huoltotöitä Fiskarin radio- ja tv-asemalla keskiviikkona ja torstaina 16.-17. marraskuuta. Työt alkavat keskiviikkoaa muna ja päättyvät torstaina iltapäivällä.

Asentajien työturvallisuu den takaamiseksi asemalta välitettävissä televisiolähe tyksissä on puolen tunnin mittainen katkos keskiviikko na 16. marraskuuta kello 8 ja 16 välisenä aikana. Katkokset koskevat kaikkia televisioka navia.

Fiskarin asemalta väli tettävät radiolähetykset kat keavat huoltotöiden vuoksi vastaavasti kahdesti viideksi minuutiksi. Nämä kymmentä radiokanavaa koskevat kat kokset ajoittuvat keskiviik koaamun kello kahdeksan ja torstain kello 16 väliselle ajalle. Luettelo kaikista tv- ja radiokanavista, joita katkok set koskevat, löytyy Digitan nettisivuilta.

EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio ovat

MÖTE

Töiden aikana radiopal veluita lähetetään alennetul la lähetysteholla, mistä voi aiheutua häiriöitä vastaan ottoon kuuntelualueen reu

namilla. Katkoksia aiheutuu Raaseporin alueen täytelä hetinasemille Karjaalla, Poh jassa, Hangossa, Salossa ja Perniössä.

Verenluovutus Karjaalla keskiviikkona Suomessa tarvitaan 4 000 luovuttajan apua joka viikko

(Raasepori) Suomessa tarvitaan joka viikko verta lä hes 4 000 verenluovuttajalta. Karjaan verenluovuttajilla kin on tärkeä rooli potilaiden auttajina, SPR:n veripalvelu tiedottaa. Tulevan keskiviikon verenluovutustilaisuuteen 16. marraskuuta löytyy vielä va paita aikoja.

-Verenluovutukseen ovat tervetulleita niin kokeneet verenluovuttajat kuin ensi kertalaisetkin. Ensimmäistä kertaa verta voi luovuttaa 18-59-vuotiaana, tiedottaja Tuuli Vuori kertoo.

Oman soveltuvuutensa luovuttajaksi voi testata hel posti sovinkoluovuttajaksi.fi -nettiosoitteessa. Esimerkiksi verenpaine- ja kolesteroli lääkkeet eivät estä verenluo vutusta.

Föreningen

Folkhälsan i Ingå rf. håller höstmöte to 24.11 kl. 18.30 i Malmgården, Lillmalmsvägen 4, Ingå. Stadgeenliga ärenden. Alla varmt välkomna! Styrelsen

päässeet alustavaan sopuun vuoteen 2030 saakka ulot tuvan ilmastotavoitteen taa kanjaon päivityksestä päästö kaupan ulkopuolisilla aloilla. Vuotta 2030 koskeva EU:n taakanjakosektorin päästövä hennystavoite kiristyy 30 pro sentista 40 prosenttiin.

Jäsenvaltiokohtaiset pääs tövähennysvelvoitteet ovat jatkossa 10-50 prosenttia. Vä hennys määräytyy ympäristö ministeriön mukaan pääasias sa asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mu

kaan. Suomen päästövähen nystaso on samaa suuruus luokkaa esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa.

Päivitetyn asetuksen mu kaan Suomen on vähennettä vä päästökaupan ulkopuolisil la aloilla päästöjään vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennes sä. Taakanjakoasetuksen kes keiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työko neet ja fluoratut kasvihuone kaasut.

ivistyslautakunta on päät tänyt poistaa noin 3 900 euron maksamattomat saatavat. Saatavista poistettiin eräänty neet ja maksamattomat laskut vuoden 2017 lopun tilanteessa.

Ajanvarauskin onnistuu netissä osoitteessa veripal velu.fi. lyhyelläkin varoitus ajalla. Ajan voi varata myös soittamalla verenluovutta jien maksuttomaan infonu meroon. Myös ilman aikaa paikalle saapuvat luovuttajat otetaan mielellään vastaan, mikäli tilaisuudessa on vielä vapaita paikkoja. Miehiä kaivataan lisää Suomessa tarvitaan jokai sena arkipäivänä noin 800 ve

renluovuttajan apua. Jokainen verenluovutustilaisuus on tär keä tämän tavoitteen saavut tamisessa, sillä kunkin päivän tilaisuuksien määrä on mitoi tettu sairaaloiden arvioidun veren tarpeen mukaan, SPR:n veripalvelu tiedottaa.

Miehiä tarvitaan lisää verenluovuttajiksi. Miesten osuus on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Veripalvelusta todetaan miesten ja naisten luovuttaman veren olevan aivan yhtä tärkeää ja autta

van potilaita samalla tavalla, mutta miehet pystyvät luovut tamaan verta useammin kuin naiset. Tämä johtuu siitä, et tä verenluovutus ei vaikuta miesten rautavarastoihin yhtä voimakkaasti.

Kaikki luovutettu veri käytetään verivalmisteina tai lääkevalmisteina potilaiden hoidossa. Verivalmisteita tar vitaan esimerkiksi leikkaus potilaiden, onnettomuusuh rien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon.

Maakaasuputkiston painekokeista melua Inkoossa

(Inkoo) Gasgrid Finland tekee viikonlopun aikana kelluvan LNG-terminaalin kaasuputkessa lähiympäris töön melua aiheuttavia pai nekokeita Inkoon sataman ja kompressoriaseman lähistöl lä.

Kompressoriasemalla Öljysatamantiellä paineko keet tehdään lauantaina 12. marraskuuta. Niistä aiheutuu yhtiön mukaan lyhytaikaista melua kello 9-22. Kokeis sa tehdään kahdesta neljään ulospuhallusta, joista syntyy melua noin 15 minuuttia ker rallaan.

Satamassa Voimalantiellä kokeet tehdään sunnuntai na. Siellä ulospuhalluksia on enintään kaksi kello 9 ja 22 välisenä aikana.

Nesteytettyä maakaasua sisältävän LNG-laivan sa tamaterminaalin porapaa lutustyöt, joissa maaperään upotettiin toistasataa yli 30-metristä teräspaalua, valmistuivat Inkoon sata ma-alueella lokakuun puoli välin paikkeilla.

Satamarakenteiden on määrä valmistua joulukuussa lähes 300 metriä pitkän kaa sulaivan saapumista varten.

Terminaalin rakennuspro jekti työllistää suunnittelun ammattilaiset mukaan lukien keskimäärin noin 100 henki löä.

Terminaalilaivan nesteyte tyn maakaasun tuotantokäyt tö ja kaasun jakelu pyritään aloittamaan heti tammikuus sa. Gasgridin johdolla valtion toimeksiannosta toteutettaval la useiden satojen miljoonien eurojen hankkeella varmis tetaan kaasun saanti pitkälle tulevaisuuteen. Inkoon sata maan sijoitettavasta kaasu laivasta on tehty 10 vuoden vuokrasopimus.

Sähkölaskuvähennyksestä apua noin 250 000 taloudelle

Valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä sähkölas kujen perusteella myönnettä västä kotitalousvähennyksestä. Valiokunta puoltaa hallituksen esitystä tuloverolain väliaikai sesta muuttamisesta tältä osin. Hallituksen esityksen

mukaan verovelvollisen va kituisen asunnon sähkön käyttöpaikassa vuoden 2023 alusta huhtikuun loppuun saakka kulutetusta sähköener giasta maksettu määrä oikeut taisi kotitalousvähennykseen 2 000 euroa ylittävältä osalta

ja olisi enintään 6 000 euroa.

Verovelvollinen saisi vä hentää kotitalousvähennyk senä 60 prosenttia siihen oikeuttavista kustannuksista maksamastaan määrästä. Säh kölaskujen perusteella myön nettävän kotitalousvähennyk

VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN

Karjaa, ke 16.11. klo 14.30–19

Katarinaskolan, Naapurinkatu 18 Tammisaari, ma 21.11. klo 13–18 seurakuntakoti, Larssonintie 1

Varaa aika tai tule kysymään vapaita aikoja. Täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi

BLODGIVARE BEHÖVS

Karis, ons 16.11 kl. 14.30–19

Katarinaskolan, Nabogatan 18 Ekenäs, mån 21.11 kl. 13–18

församlingshemmet, Larssonsvägen 1

Boka tid eller kom och fråga om lediga tider. Fyll i hälsodeklarationen på förhand: blodtjänst.fi

OJENNA KÄTESI. Ota ajokortti tai virallinen henkilötodistus mukaan. STRÄCK UT DIN HAND. Ta med dig ditt körkort eller officiella identitetskort Info 0800 0 5801

Jatkuu sivulta 3.

Myös ympäristötoimijoil le päättäjien viimeaikainen ympäristöpoliittinen keskus telu on ollut pettymys. Luon to-Liiton ja Greenpeacen mu kaan luonnon ennallistaminen on merkittävä osa luontoka don pysäyttämistä. Järjestöjen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että useat kansanedus tajat eivät todellisuudessa olekaan valmiita parantamaan luonnon tilaa Suomessa ja EU:ssa. Ne toteavat myös, että Suomen luontopanee lin mukaan tieteellistä tietoa Suomen luonnon heikosta tilasta on jälleen kyseenalais tettu julkisuudessa käydyssä

poliittisessa keskustelussa.

Keskiviikkoisessa mielen osoituksessa eduskuntatalon edustalla ympäristötoimijat vaativat suuressa valiokunnas sa istuvilta kansanedustajilta, että Suomen ei tule vastustaa luonnon tilaa parantavia toi mia EU:ssa. Sen sijaan asetuk sesta tulee neuvotella vahva, selkeä ja vaikuttava.

-Suomi on ajanut EU:ssa häikäilemättömästi kestä mättömän metsäteollisuuden asiaa esimerkiksi kestävän rahoituksen taksonomiassa. Maineemme on romuttumas sa. Ennallistamiskysymykses sä tulee ottaa huomioon luon to ja kansalaiset, Elokapinan

sen on arvioitu koskevan noin 252 000 kotitaloutta. Laki on tarkoitettu tule maan voimaan vuoden 2023 alusta, ja se olisi voimassa vuoden 2023 loppuun. Lakia sovellettaisiin vuoden 2023 verotuksessa.

aktiivi Otto Snellman vaatii. Ennallistamisasetus luo ympäristötoimijoiden mu kaan myös kestäviä ansainta mahdollisuuksia maanomis tajille, jos Suomi ei vesitä sitä. Ne huomauttavat, että ennallistamisasetusta on eh dotettu, koska EU-maat ovat epäonnistuneet luontokadon pysäyttämisessä toistuvasti.

-Luonnon tilan parantami nen on moraalinen velvolli suutemme. Lisäksi ennallis tamisen taloudelliset hyödyt ovat alustavien arvioiden mu kaan 10 kertaa suuremmat kuin kustannukset, Luon to-Liiton metsäryhmän Otso Piitulainen sanoo.

Fiskarin radio- ja tv-asemalla tehdään huoltotöistä aiheu tuu katkoksia lähetyksiin tulevan viikon keskiviikkona ja torstaina. (Kuva: Digita)

Verenluovutukseen ovat tervetulleita niin kokeneet veren luovuttajat kuin ensikertalaisetkin. Karjaalla verta voi luo vuttaa keskiviikkona Katarinaskolan-koulussa kello 14.3019. (Kuva: Elina Manninen)

Oikoradan yleissuunnitelma asetettiin nähtäville

95 kilometriä uutta rataa 2,9 miljardilla, hyöty-kustannussuhde vain 0,54

Väylävirasto on asettanut nähtäville Espoo-Salo -oi koradan yleissuunnitelman. Muistutusten jättämiselle on aikaa joulukuun 8. päivään saakka. Noin 95 kilometrin oikorata olisi osa Helsingin ja Turun välistä uutta nopeaa ju nayhteyttä, jota myös tunnin junaksi kutsutaan. Hankkees ta ei ole tehty vielä rakenta mispäätöstä.

Yleissuunnitelmasta sel viää mm. rautatien likimää räinen linjaus, vaikutukset tieliikenteeseen ja liikennetur vallisuuteen ja ympäristöön. Lisäksi siinä käsitellään hank keen haittavaikutusten vähen tämistä sekä rakentamisvaih toehtojen liikenteellisiä ja teknisiä perusratkaisuja.

Hankkeen kustannusarvio on nyt 2,9 miljardia euroa. Uudelle radalle pitäisi raken taa 110 uutta siltaa ja 23 rau tatietunnelia sekä neljä uutta asemaa, joista yksi Lohjalle keskustan ulkopuolelle Lem polaan.

Kustannukset eivät vastaa hyötyjä

Väylävirasto on tehnyt yleissuunnitelman laadinnas sa yhteistyötä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maa kuntaliittojen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen Ely-kes kusten sekä Espoon, Kirkko nummen, Vihdin, Lohjan ja Salon kanssa. Mahdollisen rakentamispäätöksen jälkeen hankkeessa tulee vielä tehdä yksityiskohtainen rakenta missuunnitelma.

Helsingin ja Turun välille

suunniteltu nopea junayhteys koostuu neljästä kokonaisuu desta: Espoon kaupunkirata, oikorata, Salo-Turku -kak soisraide ja Turun ratapihat.

”Espoon ja Salon välinen raideliikenne kulkee nykyään rantarataa pitkin, joka on mutkikas ja pitkä. Rata on alun perin rakennettu yli 100 vuotta sitten ja se vaatii jat kuvia korjaustoimenpiteitä. Korjauksista huolimatta ra dan kunto on paikoitellen niin huono, että siitä on haittaa ju naliikenteelle”, Väyläviraston tiedotteessa mainitaan.

Uudella ratayhteydellä tavoiteltaisiin matka-ajan lyhentämistä Helsingin ja Turun välillä. Rata mahdol listaisi kaukojunaliikenteen nopeuttamisen Väyläviraston

mukaan noin puolella tunnilla ja lähijunaliikenteen käynnis tämisen Helsingin ja Lohjan välille. Nykyiselle rantaradal le jäisi lähijunaliikenne.

Oikoradan hyöty-kustan nussuhde on vain 0,54, eli investointikustannukset ovat laskennallisesti suuremmat kuin sen tuomat rahalliset säästöt liikenteelle.

”Suhteen jääminen alle yhden ei kuitenkaan vält tämättä merkitse hankkeen kannattamattomuutta, koska hyöty-kustannussuhde ottaa huomioon vain liikenteelle tuomat hyödyt. Se ei ota huo mioon kaikkia hankkeen yh teiskunnallisia vaikutuksia”, on Väyläviraston näkökulma asiaan. Huono hyöty-kustan nussuhde on ollut aiemmin

tärkeä peruste sille, että joita kin hankkeita ei ole toteutettu lainkaan.

Rantarata edelleen ykkösvaihtoehto

RKP:n inkoolainen va rapuheenjohtaja Henrik Wickström toivoo edelleen, että rantarataa kehitettäisiin junaliikenteen parantamisek si.

-Onhan tämä raidepoli tiikka todella kummallista, kun junaliikenne ei toimi pääkaupunkiseudulla. Näin eivät asiat olisi muualla Eu roopassa. On erikoista, että Kirkkonummelta pitää usein matkustaa ensin Espoon Lep pävaaraan, jotta pääsee Tur kuun, hän ihmettelee.

Wickström miettii myös,

Kunnalliseen järjestelmään vaiheittain Hallinto-oikeus kumosi lietteenkuljetusvalitukset

Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt kaikki valitukset Uudenmaan jätelautakunnan viime vuoden elokuussa te kemästä lietteenkuljetuspää töksestä. Jätelautakunta päätti tuolloin, että sen toimialueen kunnissa siirrytään kunnan järjestämään lietteenkulje tukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueellinen jäteyhtiö Rosk’n Roll Oy kil pailuttaa ja järjestää lietteen kuljetukset jatkossa.

Hallinto-oikeus totesi, että jätelautakunnan päätös ei ole valituksissa esitetyillä perus teilla lainvastainen, minkä vuoksi valitukset on hylättä vä. Hallinto-oikeuden pää tökseen saa hakea muutosta

valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli se myöntää valitusluvan.

Kunnallinen kuljetus alkaa syksyllä 2024 porrastetusti ja urakka-alueittain. Koko alueen lietteenkuljetukset järjestetään kunnallisena palveluna vuo den 2026 syksyyn mennes sä. Nykyään voimassa oleva kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus päättyy kunnan järjestämään jätteenkuljetuk seen siirryttäessä.

Uudenmaan jätelautakunta on Askolan, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Lohjan, Loviisan, Pomaisten, Porvoon, Raa seporin, Sipoon, Siuntion ja Vihdin kuntien yhteinen jäte huoltoviranomainen.

Uuden jätelain tullessa voimaan keväällä 2012 Uu denmaan jätelautakunnan alueen kunnissa oli käytös sä vanhan jätelain mukainen sopimusperusteinen jätteen kuljetusjärjestelmä. Jätelau takunnan on uuden jätelain mukaisesti tullut tehdä päätös uuden jätelain mukaisesta jär jestelmästä.

Hallinto-oikeus totesi, että jätelautakunnalla on ollut riit tävät perusteet katsoa, etteivät jätelain edellytykset kiinteis tön haltijan järjestämän jät teenkuljetuksen osalta täyty. Lautakunta on siten voinut päättää, että sen toimialueel la siirrytään kunnan vastuul la olevien jätevesilietteiden

Maksuhäiriömerkintä poistuu nopeammin

Maksuhäiriömerkintä pois tuu jatkossa kuukauden kulues sa siitä, kun luottotietoyhtiö saa tiedon velan suorittamisesta. Muutos parantaa niiden velal listen asemaa, jotka kykenevät maksamaan pois maksuhäiriö merkintään johtaneet velkansa. Lakimuutos tulee voimaan joulukuussa. Kilpailu- ja ku luttajavirasto muistuttaa, että velallisen on kuitenkin useimmiten itse oltava aktii vinen, jotta merkintä poistuu, sillä luottotietoyhtiön on saa

tava tieto velan maksamises ta.

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa esimerkiksi vuok ra-asunnon, vakuutuksen tai työpaikan saamista. Velalli sen kannalta on tärkeää, ettei merkintä aiheuta kohtuut tomia seurauksia. Aiemmin maksuhäiriömerkintä on saat tanut näkyä luottotietorekiste rissä selvästi pidempään, esi merkiksi kaksi vuotta maksun suorittamisen jälkeen. Jatkos sa uusi maksuhäiriömerkintä

ei enää myöskään pidennä aiemman merkinnän säilytys aikaa.

Velkaerittelystä voidaan periä kohtuullinen korvaus, jos velallinen pyytää sellaisen useammin kuin kerran vuo dessa. Velallinen voi pyytää tietoja myös perintätoimistol ta. Velallinen voi tarvittaes sa käyttää tarkastusoikeutta omiin tietoihinsa selvittääk seen, mitä tietoja hänestä on merkitty luottotietorekisterei hin.

osalta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Jätelautakunta merkit si syyskuun kokouksessaan tiedoksi tilannekatsauksen saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetustietojen antamisesta vuodelta 2021. Jätelautakun ta siirsi kesäkuussa valvon taviranomaisen käsittelyyn kuljetustietojen antamista koskevan asian viiden kul jetusyrityksen osalta. Syys kuussa tiedot puuttuivat vielä neljältä yritykseltä.

onko Suomessa varaa inves toida oikorataan liki kolme miljardia euroa. Hankkeen toteutuessa tuhoutuisi myös paljon luontoa.

-Rantarataa pitäisi kehit tää ja tehdä uusi arvio oiko radasta. Muutamalla uudella junien kohtaamispaikalla rantaradan varrella voisim me lyhentää matkustusaikaa Turun ja Helsingin välillä huomattavasti. Kustannukset olisivat myös paljon pienem mät, hän sanoo.

Samalla saataisiin lisää vuoroja Kirkkonummelle ja Siuntioon sekä Inkoon asema avattua uudelleen liikenteel le. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistäminen mahdollistaa puolestaan suoran junayhtey den Hangosta Helsinkiin.

Wickströmin mukaan alu

eellinen rantaratatyöryhmä tulee tiivistämään vaikutta mistyötään, jossa tavoitteena on rantaradan parempi huo mioiminen. Keskeisten vi ranomaisten kanssa pyritään järjestämään kokouksia vielä syksyn aikana. Alueellises sa työryhmässä on jäseniä Kirkkonummelta, Siuntios ta, Inkoosta, Raaseporista ja Hangosta.

-Elinkustannusten kasva essa kiinnostus joukkoliiken nettä kohtaan kasvaa. Jouk koliikenne on kokonaisuus, jota tulee suunnitella yli kun tarajojen. Siksi on tärkeää, että kaikki kunnat panostavat siihen myös jatkossa. Mut ta tämä oikoratahanke olisi syytä kuopata Espoon kau punkirataa lukuun ottamatta, Wickström toteaa.

Suunniteltu Espoo-Salo -oikorata kuvassa vihreällä. Hankkeen kustannusarvio on nyt lä hes kolme miljardia euroa. Rakentamispäätöstä ei ole tehty. (Kuva: Väylävirasto)

Pohjalaispoika taitaa myös käsipallon Milo Knaapinen torjuu nuorten jalkapallomaajoukkueessa

(Raasepori) Karjaan BK-46:ssa jalkapallo-oppin sa saanut Milo Knaapinen oli tottunut tuulettamaan maaleja kenttäpelaajana, mutta kol me vuotta sitten syksyllä hän päätyikin estämään niitä. Hel singin Jalkapalloklubin toi mintaan liittynyt ja 2008 syn tyneiden kakkosjoukkueen kokoonpanoon HJK Cupissa kuulunut Milo marssi tolp pien väliin ottelussa Pietarin Zenitiä vastaan.

-Olin joskus kokeillut maalivahtina, mutta en ollut varsinaisesti pelannut maa livahtina. Zenitiä vastaan kukaan ei uskaltanut mennä maaliin, joten minä menin. Pidin nollan ja valmentajan suosituksesta lähdinkin sitten 08-akatemian mukana Italian turnaukseen maalivahdiksi, Pohjankurun poika muistelee.

Zenitiä ja Juventusta vas taan lentävän lähdön saanut veräjänvartijan ura on sittem min kulkenut nousevalla käy rällä ja poiki vastikään kutsun U 15 -poikien maajoukku eeseen, joka pelaa tulevalla viikolla Serbiassa UEFA De velopment -turnauksessa.

Knaapinen vakuutti val mennusjohdon viime viikolla pidetyssä Tähtitarha-tapahtu massa, joka keräsi Eerikkilän urheiluopistolle 88 ikäluokan pelaajaa.

-Minulle oli tullut peleistä pieni tauko, joten hyvät on

nistumiset siellä vaikuttivat valintaan varmasti paljon. Tiesin pärjänneeni hyvin ja olevani vahvoilla, mutta aina han se vähän jännittää osuuko valinta omalle kohdalle, Milo sanoo.

Käsipallokin hallussa Tauko oli seurausta toisen lempilajin eli käsipallon kol huista. EIF:n B-pojissa pelaa van Knaapisen vasen olkapää meni sijoiltaan harjoitusot telussa BK-46:ta vastaan. Väliin jäivät HJK:n viimeiset väännöt P 14 -sarjan Etelä/ Länsi-liigassa ja EIF:n ensim mäiset sarjapelit.

-Ärsytti kyllä paljon, kun en päässyt käsispeleihin mu kaan. Harjoitusottelussa BK: ta vastaan oli hyvä fiilis ja odotin sarjan alkua innolla, Milo sanoo.

Lokakuun lopussa hän pääsi parketille ja tempaisi kahdeksan maalia Cocksin verkkoon. Olkapää on kun toutunut sujuvasti, mutta sitä piti vielä Tähtitarhassa varoa. Knaapinen ei saanut syöksyä vasemmalle, mikä on maali vahdille kinkkinen tilanne.

-Olihan se vähän hankalaa. Sanoin joukkueemme pelaa jille, että nyt puolustamme niin pirun hyvin, ettei minulta vaadita mitään syöksyjä, Milo kuittaa.

Käsipallon hyödyt jalka pallossa näkyivät välittömästi

Knaapisen tutustuessa HJK:n meininkiin.

-Käsiksessä on paljon kamppailua ja kontaktia. Ihan ensimmäisissä treeneissä HJK:ssa ajoin tilanteisiin niin kovalla kontaktilla, että jotkut vähän pelkäsivät. Se on jäänyt hyvin muistiin. Käsipallon kautta myös silmä-käsi-koor dinaatio on kehittynyt, Milo kertoo.

Tommi-isän mukaan HJK:lle on avoimesti kerrottu,

että poika tulee harrastamaan myös käsipalloa, eikä ole aina mukana jalkapalloharjoituk sissa. Tämä on ymmärretty seurassa hyvin. Milon isoveli Jooa pelasi myös jalkapalloa, mutta päätti panostaa käsipal loon.

-Itselläni ei ole vielä mi tään hajua. Pidän molemmis ta lajeista, vaikka ehkä viime viikkoina ja maajoukkuekut sun myötä jalkapallo on men nyt vähän edelle. Tiedän kyllä käsipallossakin tasoni ja voi sin pärjätä sielläkin vuonna 2006 syntyneiden maajouk kueessa, Milo tuumii.

Suut suppuun

Nykytrendien mukaisesti Knaapinen osallistuu ”Klu bissa” paljon pelinraken teluun ja vakuuttaa jalalla pelaamisellaan. Päättyneellä kaudella EL-liigan mitalisar jassa toiseksi sijoittunut ja valtakunnallisen SPL-loppu turnauksen voittanut HJK hal litsee usein Suomen kentillä pelitapahtumia niin vahvasti, ettei maalivahdilla ole paljon torjuntatöitä.

-Joissakin peleissä on ol lut aika tylsää. Ulkomaiden turnauksissa niin ei ole, siellä tulee torjuntoja. Varmasti Ser biassakin joutuu lujille, Milo

aavistelee.

Yhdessä uransa tähänasti sissa kohokohdissa hän pystyi toteuttamaan sekä maalivah din että kenttäpelaajan taito jaan. HJK päihitti Bromma pojkarnan rankkarikisassa, jossa Milo torjui kolme pilk kua ja teki itsekin maalin.

-Brommapojkarna on yksi Euroopan parhaista juniori seuroista, jolta Liverpoolin kaltaiset jätit ottavat takkiin. HJK:n ”nollakasit” olivat toissa vuonna ainoa jouk kue, joka onnistui kaatamaan Bromman, Tommi Knaapinen kertoo.

-PSV Eindhovenia vas taan kävi Hollannissa sama juttu, torjuin rankkarikisassa pilkkuja ja tein maalin. Brom ma-voitosta mieleenpainu vamman teki se, että ruotsa laiset pottuilivat meille läpi ottelun ja oli kiva hiljentää heidät, Milo myhäilee.

Voimakas voitontahto on vienyt poikaa pitkälle, mutta tuottanut myös päänvaivaa.

-Suurin ongelmani on vieläkin se, miten pääsen virheistä yli. Jos maalivahti tekee jalkapallossa virheen, niin se on paha juttu. Mutta kaikki niitä virheitä kuitenkin joskus tekevät ja ne pitää vain nollata. Olen tosin ollut tässä

jo parempi, Milo raottaa. Ponteva polku

Karjaan nurmilta on alka nut muodostua pieni polku Helsinkiin. Jo ennen Knaa pista BK:sta HJK:n riveihin liittyivät kolme vuotta van hemmat Yllson Lika ja Wil liam Grönblom, viimeisim pinä puolestaan vuoden 2009 ikäluokan Elias Grundström ja Aatu Koivuporras.

Taustalla naruista on ve dellyt Williamin isä Mats Grönblom, jonka panosta Knaapisetkin kiittivät Milon päätymisessä Klubiin. Mitään virallista yhteistyötä seuroilla ei vielä ole, mutta Grönblom on kontakteillaan tasoittanut talenttien tietä uralla eteenpäin.

-Tiedämme BK:ssa, että täällä kannattaa olla tiettyyn pisteeseen ja ikään asti op pimassa perusasioita, mutta sitten tavoitteellisimpien juni orien pitää miettiä seuraavaa askelta. HJK:ssakin tiedetään jo se taso, mitä BK:sta voi heille tulla. Näiden esimerk kien avulla seuran juniorit saavat pontta unelmiinsa ja jalkapallouran rakentami seen, Grönblom kertoo.

Knaapinenkin kuunteli jo 7-vuotiaana korvat höröllä, miten Grönblom totesi pari kolme vuotta vanhempien ryh mälle, että BK:sta voi luovia maajoukkueeseen asti. Lika ja Grönblom ovatkin pelanneet nuorten maajoukkueissa. Jo ennen heitä siinä kunnostautui Tobias Fagerström. Knaapi sesta ei tuntunut siltä, etteikö pienestä BK:sta voisi kurkot taa isompiin ympyröihin.

-Olin nähnyt, mitä Tob be, Yllson ja William olivat tehneet. Ajattelin, että tuo on minullekin mahdollista, Milo sanoo.

U 15 -maajoukkueen edus taminen on toivon mukaan vasta alkusoittoa.

-Maajoukkueeseen pääse minen on totta kai hieno asia ja iso kunnia, mutta olen itse unelmoinut enemmän ammat tilaiskentistä kuin maajoukku eesta. Parin vuoden päästä olisi siistiä, jos joku ulkomaalainen joukkue kiinnostuisi minusta ja pääsisin tutustumaan seuran toimintaan, Milo miettii.

Kotimaisten kielten keskus huolissaan uusista sote-nimistä

Isänpäivää viettää tänä sunnuntaina lähes 1,3 miljoo naa isää. Yhden lapsen isiä on noin 316 600, kahden lapsen isiä 567 600 ja kolmen lapsen isiä noin 274 500, ilmenee Tilastokeskuksen päivän kun niaksi tekemästä koosteesta.

Sen mukaan 15-86-vuoti aista miehistä noin 57 prosen tilla on lapsia. Miesten ikä en simmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 31,9 vuotta. Suomalaisella isällä oli viime vuonna keskimäärin 2,26 las ta. Isiä, joilla on neljä lasta tai enemmän, on 10,4 prosenttia isistä.

Suomessa on 563 000 isoisää. Puolella 61-vuotiais ta miehistä on lapsenlapsia. Isänisät olivat keskimäärin hieman yli 63-vuotiaita iso vanhemmaksi tullessaan ja

äidinisät yli 61-vuotiaita. Isoisistä alle 50-vuotiaita oli viisi prosenttia ja isoisien keski-ikä oli 68 vuotta. Lap senlapsen matka äidinisän luo oli keskimäärin 89 kilometriä ja isänisän 82 kilometriä.

Väestöliiton perheba rometrin mukaan keski määräinen lapsilukuihanne 20-59-vuotiailla suomalaisilla oli 2,17 lasta vuonna 2018. Miesten keskimääräinen lap silukuihanne, 2,06 lasta, oli noin 0,2 lasta pienempi kuin naisilla.

Suomessa lapsiperheisiin kuuluu 37 prosenttia väes töstä. Yleisin lapsiperhemuo to on eri sukupuolta oleva aviopari ja lapset. Tällaisia perheitä on 56 prosenttia lap siperheistä. Kaikista lapsi perheistä yhdeksän prosent

tia on uusperheitä. Samaa sukupuolta olevien parien lapsiperheiden osuus on noin 0,2 prosenttia.

Perhetilaston mukaan isän ja lasten muodostamia perhei tä on vain noin 3,6 prosenttia kaikista lapsiperheistä.

Tilastokeskuksen va paa-aikatutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia isistä harras taa lastensa kanssa liikuntaa. Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, mu seoissa ja näyttelyissä käy minen ja urheilukilpailujen katsominen. Yhdeksän lap siperheen isää kymmenestä pitää kotia ja perhettä hyvin tärkeänä elämänalueena.

Tilastokeskuksen tulo- ja elinkeinotutkimuksen mu kaan Suomessa oli kaksi vuotta sitten 142 000 etävan

hempaa . Heistä noin 81 pro senttia oli miehiä.

Lapsiperheiden isien työl lisyysaste oli viime vuonna 91,2 prosenttia, kun lapsetto milla miehillä vastaava luku oli 75,1 prosenttia. Isien ylei simmät ammattiryhmät vuon na 2020 olivat kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljet tajat, talonrakentajat ja myyn tiedustajat. Vanhempainpäi värahapäivistä isien osuus oli 11,1 prosenttia. Vastaava osuus oli vuonna 2010 noin seitsemän prosenttia ja vuo situhannen alussa noin neljä prosenttia.

Isänpäivää vietetään Suo messa marraskuun toisena sunnuntaina, joka on myös vakiintunut liputuspäivä. Päi vän ajankohta vaihtelee eri maissa.

Kotimaisten kielten kes kuksen suomen ja ruotsin kielen lautakunnat ovat huo lissaan sosiaali- ja tervey denhuollon uusista nimistä sote-uudistuksen yhteydessä.

Ongelmallisina pidetään hyvinvointialueiden oheisni miä sekä sosiaali- ja terveys palveluita tarjoavien yksi köiden nimiä, jotka uhkaavat kirjavoittaa niiden julkista nimistöä huolestuttavalla ta valla.

Suomen ja ruotsin kielen lautakunnat suosittelevat, että hyvinvointialueista käytettäi siin ensisijaisesti niiden viral lisia nimiä.

Joillakin alueilla on otettu käyttöön erilaisia oheisnimiä, joiden kytkökset hyvinvoin tialueiden virallisiin nimiin ovat hämäriä, kuten esimer

kiksi Pohde, Eloisa, Soite ja Siun sote.

Kielilautakuntien mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden nimistä pitäisi käydä selvästi ilmi, onko kyse julkisesta terveyspalvelujen tarjoajasta vai kaupallises ta toimijasta. Keskittämisen seurauksena on syntynyt esi merkiksi hyvinvointikeskuk sia ja hyvän olon keskuksia.

Keskuksista saatavis ta sosiaalipalveluistakin on mahdollista tiedottaa muul la tavalla kuin muuttamalla ymmärrettävää nimitystä ter veyskeskus tai terveysasema, kielilautakunnat katsovat. Niiden mukaan palvelun ni meen ei aina ole välttämä töntä sisällyttää kaikkia toi mintoja, vaan siihen voidaan tiivistää olennaisin.

Milo Knaapinen on kahden lajin taitaja. Käsipallossa hän edustaa EIF:n B-poikia. Kuva on viime kevään C 07 -poikien lopputurnauksesta, missä EIF voitti pronssia. (Kuva: Patric Westerlund)

BK-46:n punavalkoisissa väreissä jalkapalloon kasvaneen Milo Knaapisen katse on jo tiu kasti ensi viikon U 15 -maajoukkuepeleissä Serbiassa.

Koti ja perhe tärkeitä suomalaisille isille Liput salkoon yli 1,8 miljoonalle isälle ja isoisälle

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

Notariaattikeskus

Pohjola-Norden i Ekenäs i samarbete med Yrkeshögskolan Novia. Nordiskt seminarium med minister Thomas Blom qvist: ”Att jobba som minister och nationell ledare för det nordiska samarbetet i en tid då Nato-anslutningen är aktuell och kriget i Ukraina väcker glo bal oro”. Plats: Yrkeshögskolan Novia, Raseborgsv. 9 Ekenäs to 17.11 kl. 19.

Karis Pensionärer. Gratis bio to 24.11 kl. 14 på Bio Pallas. Vi ser filmen Jag kommer hem igen till jul med bl.a. Peter Jö back, Loa Falkman och Suzan ne Reuter. Månadsträff 17.11 kl. 15 på Brankis. Dagens gäst Karin Cederlöf. Risgrynsgröt, kaffe, mötesförhandlingar, lot teri och dans. Dags att beställa förbundets kalender för 2023. Ring Carita t. 040-7507896. Vi ser Råttfällan i nya Focus 2.12 kl. 19. Föreningens smågrupper fortsätter som tidigare. Se hem sidan.

Pojo Pensionärer. Gång/stav gång varje måndag med start kl. 10 från torget. Månadsmö te 13.12, anm. till Frank 0405410660.

Ingå Seniorer. Bussens tidta bell fre 2.12 till Svenska tea tern o. Evigt ung: 17.20 Tallv. 10, Ritomten, S-market, 17.25 Strandvägen, 17.30 Dal, 17.40 Degerby, 17.45 Störsvik Picka la, 17.55 Tollsporten K:slätt. Teaterresa Råttfällan, nya Tryckeriteatern, Focus, Karis sö 11.12 kl. 17. Vi samåker i personbilar, meddela vid anm. Babben 0500-654896 sen. 25.11. Ref 4459. Ev guidning i nya huset före teatern. Må nadsträff må 21.11 kl. 14 i för samlingshemmet; möte, över raskningsgäst, kaffe med dopp, bingo och lotteri. Alla onsda gar Gå och Må kl. 11 vid mo tionstrappan, boccia kl. 15.15 i Kyrkfjärdens skola, varannan ons. Trivsel och spel kl. 17 i Malmgården, nästa gång 16.11. IT-handledning kl. 13-15 i Wil helmsdal to 17.11 o. 1.12!

Svartå Marthaförenings möte ti 15.11 kl. 18 i Skolcentret As kers, Askersvägen 51, Svartå. Värdinna Ritva.

Karjaan-Pohjan SPR:n os. ”Neulotaan ja viihdytään yh dessä” ke 16.11. klo 13-15 Pos tillassa. FRK Karis-Pojo avd. ”Vi stickar och trivs” ons 16.11 kl. 13-15 i Postilla.

Uudenmaan Muistiluot si. Muistikahvila Karjaalla ti 15.11. klo 10.30-12 Villa Ane mone, Kauppiaankatu 27. Pai kalla myös terapiakoira. Avoin kaikille kiinnostuneille. Lisä tiet. p. 0400-410175. Nylands Minneslots. Minnescafé i Ka ris ti 15.11 kl. 10.30-12 Villa Anemone, Köpmansgatan 27. På plats även terapihund. Öp pet för alla intresserade. Info t. 0400-321239.

Uudenmaan Muistiluotsi Muistikahvila Hangossa ke 16.11. klo 13-14.30 Astrea, Peilisali, Vuorikatu 4. Avoin kaikille kiinnostuneille. Lisä tiet. p. 0400-321239. Nylands Minneslots. Minnescafé i Hangö ons 16.11 kl. 13-14.30

Astrea, Spegelsalen, Berggatan 4. Öppet för alla. Info t. 0400321239.

Äldreomsorgen i Ekenäs in bjuder till en höstträff med fö redrag ons 16.11 kl. 16 i kabi nettet i Motel Marine. Temat är Mat Minne Motion. Traktering. FRK Karis-Pojo-avdelning Vänverksamhetens vänner in bjuds till julfest med julbuffé o. program 12.12 kl. 17 i Ser vicehuset, Felix Froms gata 6. Namnlös julklapp meddtages. Anm. sen. 7.12 till Kristiina / 040-5301985 eller Maj / 0503213946.

Karisnejdens Invalider. Julfest 10.12 i Borgkila, Kilavägen 11, Karis. Sista bind. anm. 4.12 t. 050-3207465. Bingo 16.11 kl. 15 i servicehuset, Felix- Froms gata 6, Karis. Även för icke medlemmar. Karjaanseudun Invalidit. Joulujuhla 10.12. Borgkilassa, Kiilantie 11, Kar jaa. Sit. ilm. viim. 4.12. p. 0503207465. Bingo 16.11. klo 15 palvelutalossa, Felix Fromin ka tu 6, Karjaa. Myös ei jäsenille.

Karis sv Marthaförening. Lö 3.12 kl. 17 äter vi Julbord till sammans med Karjaan Martatpå restaurang Åminnegård. Anm. sen. 14.11 till ordf/sekr. Liten julklapp med.

Karjaan Martat. Tapaamme tuvalla 17.11. klo 18.30 Mart tailun merkeissä. Kranssi tal koot alkakoon. Lärkullantie 8, alakerta.

Ekenäs landsbygds Marthaförening. Nästa möte må 21.11 kl. 18.30 i Marthalokalen. Te ma: Julkul med Vega. Kom ihåg namnlös julklapp.

Österbottningar i Västny land. Kom med till Wasa Teater och se skådespelet Heiman 1112.2 med Wikströms Buss. Tea terbiljett, middag, övernattning och morgonmål på Hotel As tor. Söndagen, i samband med hemfärden, en guidad rundtur i Vasa. Därefter gamla riksåt tan Pörtom, Övermark, När pes, Kaskö och Kristinestad. I Kristinestad en guidad rundtur och kaffepaus. Platser reser veras enligt anm.tid, dock sen. 5.1. Avfärd kl. 8 Ekenäs och 8.20 från Karis. Förfråg. och anm. till Inger Jansson t. 0443299561, e-post: ijansson41@ gmail.com.

Västra Nylands Parkinson klubb. Vi möts 15.11 på Café Seniora, Prästängsgatan 14, Ekenäs, kl 14-16 besök av neu rologskötare Jenni Fabritius. VN Reumaförening. Fibro gruppen må 14.11 kl. 16.4518, Raseborgsvägen 5, huset till vänster, Ekenäs. Info t. 024846296 / Mona.

Ekenäs pensionstagare. Fö delsedagsfest 14.11 kl. 15 på Seniora.

Länsi-Uudenmaan pyöräi lijät -82. Kokous ti 15.11. klo 18 Karjaan ABC:llä, Lepinpel lonkatu 2. Länsi-Uudenmaan pyöräilijät -82. Möte ti 15.11 kl. 18 i Karis ABC, Läppåkers gatan 2.

Ekenäs Marthaförening. Mö te 22.11 kl. 18 i Seniora lunch café. Lena Lindqvist ger smak prov på olika sorters glögg med tilltugg. Anm. till Christina Lindblad sen. 15.11 t. 0405103339.

Pu h elin (0 1 9 ) 2 7 88 6 6

Sähköposti : ilmoitus@etela.com jakelu@etela.com toimitus@etela.com

Ekenäsnejdens Invalider. Vi möts 23.11 kl. 15 i Seniora, vi spelar bingo + annat program. Karjaa-Pinjaisten Eläkkeen saajat. Vietämme yhdistyksen joulujuhlaa Työväentalolla to 8.12. klo 12 alk. Ohjel. joulu ruok., torttukahvit, yhteislaul., arpajaiset, tanssia jne. Ilm. etu käteen Työväentalolla olevaan nimilistaan tai p. Ami / 0505265652 tai s-posti amcagr@ gmail.com viim. 30.11. men nessä. Perimme jouluateriasta maksun, sisääntulorappujen ylätasanteella. Pelikerhoa ei ole ke 30.11. Yhdistyk. kerhoista ja toiminnasta lisää yhdistyk. kotisivulta tai Ami Grims 0505265652 tai s-posti amcagr@ gmail.com.

Karis köpings Marthafören ing. Möte på Socis 21.11 kl. 17. Kerstin Karlberg berättar om sin bok ”Gården”.

VN Diabetesförening ordnar shoppingresa till Sello o. Ikea i Esbo ti 22.11. Buss från Ekenäs bussis kl. 9 och Karis resecen trum kl. 9.20. Närmare info och bind. anm. t. 040-5488378 se nast 15.11. Även för icke med lemmar. VN Diabetesförening järjestää ostosmatkan Selloon ja Ikeaan Espoossa ti 22.11. Bussi Tammisaaren linja-auto asemalta klo 9 ja Karjaan mat kakeskuksesta klo 9.20. Lisä tiet. ja sit. ilm. p. 040-5488378 viim. 15.11. Myös ei jäsenille. Länsi-Uudenmaan Seniori opettajat. Joululounas Lohja Spa&Resortissa Karjalohjalla to 8.12. klo 14. Yhdistys tarjoaa kyydit mm. Nummelasta ja Kar jaalta. Maksut tilille ja ilm. mar jatta.luhtasela@dnainternet.net tai p. 019-383453 viim. 20.11.

Raseborgs släkt och bygde forskare. Månadsmötet i no vember flyttat till 15.11 kl. 18. Matias Kaihovirta kommer då att berätta om den nya boken om Pojo som omfattar åren 1865 till 2008. Alla med till Ly an på Genvägen 8. Österby pensionärer. Må nadsmöte 16.11 kl. 15 på Sea Front. Olavi Virranvuo från West-Drivers talar om trafik säkerhet. Hämta gärna vinster (till jullotteriet). Beställ SPFkalendern av Gittan. Ekenäs Pensionärer. Dagsresa till Borgå Julmarknad i gamla stan, Brunbergs godisfabrik, to 1.12, start kl. 9. Anm. till Anne li t. 040-5298868.

Västra Nylands Cancerklubb. Månadsmöte 14.11 kl. 15 i Eke näs församlingshem. Vi spelar bingo. Vänligen tag med bing ovinster.

Hörselföreningen i Västny land. Hörselrådgivning må 14.11 i Karis, Kulturinstitutet, Torgg. 8 kl. 10-12; Ekenäs bib

TYÖSUORITUKSIA

liotek kl. 14-16; Tenala biblio tek kl. 17-17.30.

Hankoniemen eläkkeensaa jat. Pikkujouluja vietetään tänä vuonna lehmirannassa 9.12. Li sätiet. ja ilm. Marianne / 0400900489. Viim. ilm.päivä sekä maksupäivä 25.11.

Uudenmaan Muistiluotsi Muistitreeniryhmä Hangossa, kaupunginkirjasto, Vuorika tu 3-5. Ke 7.12. klo 10-11.30. Avoin kaikille. Lisätietoja p. 0400-321239.

Hangon Reserviupseeriker ho. Kokous 16.11. klo 19 ker hohuoneessa Nycanderinkatu 5. Joulukuun kokouksesta ker rotaan erikseen.

Nylands Minneslots. Min nesträningsgrupp och Stöd grupp för närstående i Karis to 8.12 kl. 13-14.30. Anm. och info 0400-321239.

Uudenmaan Muistiluotsi. Kävelyryhmä muistisairaille ja läheisille Karjaalla to 17.11. ja 15.12. klo 14.30-15.30. Ky sy lisää ja ilm. mukaan 0400410175.

Uudenmaan Muistiluot si. Muistiryhmä Karjaalla ke 23.11. ja 14.12. klo 10-11.30. Ohjaajina vapaaehtoiset Uu denmaan Muistiluotsista. Kysy lisää ja ilm. mukaan 0400410175.

Uudenmaan Muistiluotsi. Vertaisryhmä muistisairaan lä heisille Karjaalla ke 23.11. ja 14.12. klo 10-11.30. Kysy lisää ja ilm. mukaan 0400-410175.

Nylands Minneslots. Min nesträningsgrupp och Stöd grupp för närstående i Ekenäs må 14.11 och 12.12 kl. 1415.30. Anm. och info 0400321239.

Nylands Minneslots. Min nesträningsgrupp och Stöd grupp för närstående i Ingå torsdagar 17.11, och 1.12 kl. 14-15.30. Anm. och info 0400321239.

Mielenterveysyhdistys Kaip

KÖPES

pari ry. Vapaaehtoista, ennal taehkäisevää ja kuntouttavaa mielenterveystyötä Karjaalla. Kävelyryhmä maanantaisin klo 13-14. Keskustelu- ja käsityö kerho tiistaisin klo 12.30-14.30. Neulepeittojen tekoa Baltian vauvoille keskiviikkoisin klo 10-12. FasciaMethod torstaisin klo 13.50-14.50, Karjaa, Alexia House. Lähtö Kaipparin Tuvalta klo 13.30 Jäsenmaksun mak saneille jäsenille ilmainen. Tie tokoneen ja puhelimen käytön opastus ma-pe klo 10-13. Kaip parin kutomossa, Nils Grabben katu 4, on mahdollisuus kan gaspuilla kutomiseen. Kaikille avoin tapaamispaikka Kaipparin Tupa, Elina Kurjen katu 6 on avoinna ma-pe klo 10-15. P. 0405695162 (Marjo), mtykaippari@ gmail.com tai www.kaippari.fi.

Klubitalo Fontana. Klubitalon tehtävänä on kasvattaa itseluot tamusta, tukea kuntoutumista ja mahdollistaa jäsenten paluu työelämään tai opiskeluun. Avoinna: ma, ke-pe 8-16, ti 8-15. Avoimet ovet 23.11. & 28.12. klo 10-12. Veturinkul jettajankatu 9, Karjaa, p. 0408650591, fontana.klubbhus@ me.fi, www.klubbhusfontana. fi. Klubbhus Fontana. Klubb husets uppgift är att förstärka självförtroende, stödja rehabi literingen och hjälpa till med lemmarna att återvända till arbetslivet eller studier. Öppet:

må, ons-fre 8-16, ti 8-15. Öppet hus 23.11 & 28.12 kl. 10-12. Lokföraregatan 9, Karis, 0408650591, fontana.klubbhus@ me.fi, www.klubbhusfontana.fi.

Karjaan Ratatupa Päihteetön kohtaamispaikka Felix Fromin katu 4. Vapaa-ajan toimintaa, vertaistukea, palveluohjausta ja asiointiapua. Avoinna joka päivä 9-12.30, p. 046-8947572.

NÄYTTELYJÄ

Onoman Minigalleria Fiska rissa, Fiskarsintie 351. Minja Kolehmaisen Meillä on vain tä mä hetki -näyttely 2.11.-24.12. ke-su klo 12-17.

LIIKUNTA JA ULKOILU

FU-47. Jousiammuntaharjoituk set jatkuvat torstaisin klo 18-20 Pohjan ruotsinkielisellä koulul la. Tied. 040-5181022 / Aki.

Österby sportklubb. Skid skytteträningarna i Västerby tisdagar och torsdagar kl. 18. Nya och gamla skidskyttar kom med. Info t. 040 720 8188.

TAPAHTUMIA-palsta on kokonaisuudessaan netissä: www.etela.com

Torstaisi n ja sunnuntaisi n ilmestyvä puolueeton paikallisleht i (Hanko Inkoo Karjaa, Pohja, Tammisaari) Painos 23.000 kpl

Päätoimittaja : Hannu Kari Puh. (019) 278868 0500-471963

Postiosoite: PL 16 10301 KARJAA

Toimitus ja ilmoituskonttori: Keskuskatu 76, KARJAA

Kustantaja: Karjaan Offsetpaino Oy Tj Mikko Nieminen Puh. (019) 278861

Ilmoitukset: Puh. (019) 278866 ilmoitus@etela com

Jakelut: Puh. (019) 278861 jakelu@etela com

ETELÄN UUTISET: www.etela.com

OSTETAAN

OKT:n alakerta Karjaan keskustassa. N. 100 m², 4 h, k Heti vapaa. P. 040 702 1688.

VAPAAT ASUNNOT / LEDIGA LÄGENHETER HANGON VUOKRATALOT OY / HANGÖ HYRESHUS AB

Oletko ilman asuntoa? Vuokraa kolmio kimpassa kaverin kanssa! Är du utan bostad? Hyr en trerummare tillsammans med en kompis!

Linjakatu 4 B 19 , 1 h, k, 37,5 m² vuokra 442,54 €/kk, vesimaksu 23 €/hlö, III krs (1.12.) Halmstadinkatu 34 D 2 3 h, k, 75,5 m² vuokra 785,44 €/kk, vesimaksu 20 €/hlö I krs Halmstadinkatu 34 D 4 3 h, k, 75,5 m² vuokra 791,25 €/kk, vesimaksu 20 €/hlö II krs

Halmstadinkatu 34 D 6 , 3 h, k, 75,5 m² vuokra 797,93 €/kk, vesimaksu 20 €/hlö, III krs

Halmstadinkatu 34 E 12 , 2 h, k, 59,5 m² vuokra 665,65 €/kk, vesimaksu 20 €/hlö, II krs

Halmstadinkatu 37 A 5 , 3 h, k, s, 77,0 m²

vuokra 852,02 €/kk, vesimaksu 22 €/hlö, RT, II krs

Halmstadinkatu 37 A 8 , 2 h, k, s, 61,5 m²

vuokra 708,51 €/kk, vesimaksu 22 €/hlö, RT, II krs (1.12.)

Halmstadinkatu 37 B 14 3 h, k, s, 76,5 m² vuokra 844,11 €/kk, vesimaksu 22 €/hlö, RT, II krs

Halmstadinkatu 38 E 40 , 3 h, k, 75,5 m²

vuokra 797,38 €/kk, vesimaksu 21 €/hlö, III krs

Suokatu 15-17 B 4 2 h, k, s, 51,0 m² vuokra 577,42 €/kk, vesimaksu 22 €/hlö, RT, I krs (1.12.)

MYYDÄÄN

Suokatu 15-17 E 24 3 h, k, s, 80,0 m² vuokra 890,81 €/kk, vesimaksu 22 €/hlö, RT, I krs

H UOM! VAKUUSMAKSU 1 kk:n VUOKRA / OBS! GARANTIAVGIFT 1 mån. HYRA

Hakuaika päättyy / Ansökningstiden går ut: pe/fre 25.11. Tiedustelut asukasvalinnoista / Förfrågningar angående val av hyresgäster: ke/ons 30.11. klo/kl. 9-12 puh./tel. 010 257 3468.

Hakemuslomakkeet ja tiedustelut / Ansökningsblanketter och förfrågningar: OP-Filia Oy Ab, Vuorikatu 21 Berggatan, II krs/vån., Hanko / Hangö, puh./tel. 010 257 3440, opfiliahanko@op.fi

Ilmoitushinnat (neliväri euroa): Etusivu 3,23/pmm Teksti 2,73/pmm Takasivu 2,85/pmm Määräpaikkakorotus +10 % -ilmoituksen koko vähintään 555 pmm Rivi ilmoitukset yksityishenki löille 2 85 euroa/rivi Tilinumero: TSp, FI63 4170 0010 0444 40 Tilinhoitomaksu 8,70 euroa

Torstailehteen tarkoitetun toi mituksellisen aineiston (mm Tapahtumia palstan tiedot) on oltava toimituksen käytettävis sä viim edellisenä maanantai na klo 16 ja sunnuntailehteen tarkoitetun edellisenä torstaina klo 16 (Seurakunnat palstan tiedot maanantaisin klo 16 )

heellisistä ilmoituksista rajoit tuu uuteen ilmoitukseen Puhe limitse jätettyjen ilmoitusten vir heistä vastuu on ilmoittajalla Lehti ei vastaa ilman sopimus ta lähetetyn materiaalin säilyt tämisestä tai palauttamisesta

Painopaikka: Salon Lehtitehdas Salo 2022(Täydellinen hinnasto toimistostamme.)

Ilmoitusaineisto torstailehteen on jätettävä viim tiistaisin kello 11 ja sunnuntailehteen viim perjantaisin kello 11 Lehden korvausvelvollisuus vir