040 136 3329 Raseborg/Raasepori
Lounas
Fullständig begravningsservice sedan 1912
KARIS
ekenäs
HANgö
ingå, sjundeå
Köpmansg. 18, 044 509 1817 Boulevarden 9, 044 509 1819
Gustav Wasas g. 14, 044 509 1818 044 509 1817
DEJOUR 24 h 0400 473 391
ma-pe klo 11-15
À la carte
Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin
ma-to klo 15.30-21 pe klo 15.30-22 la klo 12-22 su klo 12-17
Lunch
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
40 %
må-fre kl. 11-15
À la carte
Köket stänger en timme tidigare
må-fre kl. 15.30-21 fre kl. 15.30-22 lö kl. 12-22 sö kl. 12-17
ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus Nro 18b Sunnuntaina toukokuun 8. pnä 2022
.
Läntisellä Uudellamaalla arviolta parisataa ukrainalaista
Maahanmuuttajapalvelut alkaa majoittaa pakolaisia pian omiin asuntoihin (Raasepori) Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajapalvelut järjesti kuluneella viikolla Karjaalla ja Tammisaaressa tiedotus- ja keskustelutilaisuudet kunnan ja vastaanottokeskuksen palveluista ukrainalaisille pakolaisille. Tilaisuudet järjestettiin Espoon vastaanottokeskuksen aloitteesta, jonka alaisuuteen Raaseporiin ja Hankoon yksityisiä reittejä tulleet sotaa pakenevat ukrainalaiset on rekisteröity. Tilaisuuksiin osallistui 35 henkilöä. Maahanmuuttajakoordinaattori Karin Ljung-Hägert kertoo pakolaisten keskuudessa vallitsevan paljon epävarmuutta uudessa tilanteessa ja uudessa maassa. -He miettivät, kuinka pitkä Suomessa oleskelusta tulee ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa ylipäätään. Pakolaiset haluaisivat tietenkin takaisin kotimaahansa, mutta tulevaisuuden näkymä on tältäkin osin hämärän peitossa, hän sanoo.
Ei vastaanottokeskusta Läntisellä Uudellamaalla ei ole vastaanottokeskusta, ja maahanmuuttajakoordinaattori Karin Ljung-Hägert sanoo, että sellaisen perustaminen ei ole ainakaan tällä hetkellä näköpiirissä. Kunta voi tehdä vastaanottokeskuksen kanssa sopimuksen siitä, että kunta tarjoaa tilapäistä suojelua saaville vastaanottolain mukaisia majoituspalveluita. Sote-palvelut
ilmoittaisivat mahdollisuuksistaan järjestää pakolaisille mielekästä tekemistä.
Elintarvikeapua tarvitaan
Maahanmuuttajapalvelut järjesti kuluneella viikolla Karjaalla ja Tammisaaressa tiedotustilaisuudet kunnan ja vastaanottokeskuksen palveluista ukrainalaisille pakolaisille. Tiedolle ja tuelle on tarvetta, sillä moni heistä tuntee suurta epävarmuutta tulevaisuudesta. järjestetään vastaanottokeskuksesta. -Meidän pyrkimyksemme on juuri tällainen sopimukseen perustuva kuntamalli, jossa tarjotaan majoitus ja oma asunto kuntien tyhjistä vuokra-asunnoista vaihtoehdoksi yksityismajoitukselle, joka ei välttämättä ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu, Ljung-Hägert kertoo. Asuntoja aletaan tarjota pakolaisille mahdollisimman
pian ja ehkä jo tulevalla viikolla. Alkuvaiheessa varauduttiin myös hätämajoitukseen, mutta sellaiselle ei ole ollut tarvetta. Tarvetta on kuitenkin kielikursseista, jotta työllistyminen olisi mahdollista. Kurssien aloitus menee näillä näkymin kuitenkin syksyyn. Peruskouluikäiset lapset ovat jo aloittaneet koulunkäynnin, mutta varhaiskasvatuksesta ei ole voitu ainakaan vielä tarjo-
ta hoitopaikkoja pienemmille lapsille, eikä päätöstä sellaisesta ole tehty. Oikeus lasten varhaiskasvatukseen on huoltajilla, jotka ovat töissä tai opiskelevat. Myös peruskouluiän ylittäneiden nuorten tulevaisuuteen liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä. Ljung-Hägert toivookin, että kolmannen sektorin toimijat olisivat yhteydessä maahanmuuttajapalveluihin ja
Maahanmuuttajapalvelut on saanut nyt myös luvan ottaa vastaan ja jakaa säilykkeitä ja kuivia elintarvikkeita, kuten esimerkiksi vauvan ruokaa, pastaa, kaurahiutaleita, riisiä, tomaattimurskaa, kuivahiivaa, jauhoja, suolakurkkua, suolaa, sokeria, kahvia ja teetä. -Auttaa voi myös esimerkiksi ostamalla lahjakortin päivittäistavarakauppaan tai apteekkiin, jolloin ihmiset saavat päättää ostoksistaan itse, Ljung-Hägert sanoo ja toivoo, että lahjakortteja olisi mieluummin useampia ja pienemmille summille. Lahjoituksia otetaan vastaan jo muutama viikko sitten tyhjään liikekiinteistöön Karjaan Kauppiaankadulle perustetussa lahjoituspisteessä. Toiminnasta vastaa projektikoordinaattori Nina Björkman, johon voi olla yhteydessä esimerkiksi sähköpostitse. Lahjoituksista tulee sopia etukäteen, jotta ne vastaavat tarvetta. Lahjoituspiste voidaan pitää toiminnassa ainakin toukokuun loppuun ja jako järjestetään kahtena päivänä viikossa. Ensimmäisellä avunjakokerralla kuluneella viikolla kasseihin meni ahkerasti etenkin hygieniatarvikkeita, pe-
suaineita, lakanoita, verhoja ja keittiötarvikkeita. Lahjoituspisteessä ei ole kuitenkaan tilaa huonekaluille. Lahjoitushuonekalut viedään suoraan asuntoihin, kun vuokrasopimukset on tehty. Yksityiset vaatelahjoitukset on ohjattu pääasiassa kirpputoreille, mutta vaatteita on tulossa piakkoin lahjoituspisteeseenkin.
Tarkkaa tietoa vaikea saada Raaseporissa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin sata pakolaista ja Hangossa joitakin kymmeniä, mutta varmaa tietoa lukumäärästä on vaikea saada. Inkoossa ukrainalaisia on peruskouluikäisiä ja peruskouluiän ylittäneitä nuoria yhteensä liki parikymmentä, mutta aikuisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kunta ei majoita pakolaisia tällä hetkellä. Karl Åberg kertoo tilallaan Flythissä majoittuvan liki 40 ukrainalaista. -Kahteen viikkoon ei ole tullut enää lisää ihmisiä ja tilanne on nyt niin hyvä, että emme tarvitse tähän ulkopuolista apua. Naiset ovat olleet tilalla satunnaisesti erilaisissa töissä, mutta he haluaisivat tietenkin vakituiseen työhön, koska näyttää siltä, että he eivät pääse kotimaahansa ihan pian, Åberg kertoo. Kielitaito on kuitenkin monelle työllistymisen este ainakin tässä vaiheessa.
Noin 60 vastaanottokeskusta ja palvelupistettä toiminnassa
Kunnille korvataan Ukrainasta paenneiden vastaanoton kuluja Ukrainasta paenneet voivat saada majoituspalveluita kunnasta ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskus. Maahanmuuttovirasto korvaa kunnille majoituksen kustannukset. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomessa on jätetty yli 21 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Suurin osa hakijoista on ukrainalaisia. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus vastaanottopalveluihin. Kunta voi tehdä vastaanottokeskuksen kanssa sopimuksen siitä, että kunta tarjoaa tilapäistä suojelua saaville vastaanottolain mukaisia majoituspalveluita. -Tämä on ensimmäinen kerta, kun teemme näin laa-
jasti yhteistyötä kuntien kanssa vastaanotossa. On hienoa, että myös monet kunnat, joilla ei ole esimerkiksi kokemusta vastaanottokeskuksista, ovat lähteneet auttamaan Ukrainasta paenneita, Maahanmuuttoviraston ylijohtajan sijainen, apulaispäällikkö Elina Immonen kertoo. Kuntien ottaminen tiiviimmin mukaan vastaanottopalveluiden järjestämiseen on viraston mukaan tarpeen, koska Ukrainasta sotaa paenneiden määrän ennakoidaan edelleen kasvavan. Kunnissa on jo nyt runsaasti tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia yksityismajoituksessa tai kuntien osoittamassa majoituksessa.
Lisäksi Suomessa on ukrainalaisia, jotka eivät ole vielä hakeneet tilapäistä suojelua, koska Ukrainan kansalaiset voivat oleskella Suomessa viisumivapaasti 90 vuorokauden ajan. -Haluamme mahdollistaa sen, että Ukrainasta paenneet voivat asua niillä paikkakunnilla, joissa heillä on läheisiä, töitä tai muita siteitä, erityisasiantuntija Mari Helenius sanoo.
Sote-palvelut vastaanottokeskuksesta Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan
tarjoamassa majoituksessa. Kunta voi järjestää majoitusta osoittamissaan kalustetuissa asunnoissa. Kiinteä korvaus kattaa kaikki asumisen kustannukset. Asiakkaalta ei voi periä muuta maksua asumisesta. Maahanmuuttovirasto voi korvata kunnalle myös tulkkauksesta aiheutuneita kuluja. Ukrainasta paenneet saavat terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti vastaanottokeskuksesta ja Maahanmuuttoviraston kilpailuttamilta palveluntarjoajilta. Vastaanottokeskus järjestää heille myös välttämättömät sosiaalipalvelut ja esimerkiksi vastaanottorahan.
Kunnat ovat kuitenkin jo vuosia tuottaneet vastaanottokeskuksen asiakkaille joitakin terveyspalveluita, kuten neuvolapalveluita ja suun terveydenhoitoa. Näiden palveluiden kustannukset korvataan jatkossakin kunnille ilman erillistä sopimusta. Maahanmuuttovirasto ei korvaa kunnille varhaiskasvatukseen, opetukseen tai työllisyyspalveluihin liittyviä kustannuksia. Maahanmuuttovirasto maksaa sopimuksen tehneelle kunnalle korvausta vastaanottokeskuksen kautta. Korvaus maksetaan vain kunnille, ja se koskee vain tilapäistä suojelua hakeneille tai sitä saaville henkilöille järjestettäviä
palveluita. Yksityishenkilöille tai muille toimijoille ei korvata majoituksen tai muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kuluja. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset toimivat tällä hetkellä Helsingissä, Lappeenrannassa ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset. Tällä hetkellä toiminnassa on 56 vastaanottokeskusta ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä seitsemän alaikäisyksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta, alaikäisyksiköiden määrä on pysynyt samana.