Nro 5b Sunnuntaina helmikuun 6. pnä 2022 - 5 .
Liike vaatii Metsähallitusta luopumaan suunnitelmista
Elokapina iski Bromarvin Solbölen tutkimusmetsän hakkuutyömaalle (Raasepori) Luonto-Liiton metsäryhmä ja Elokapina-ympäristöliikkeen metsäkapina tiedottivat perjantaina aamupäivällä olevansa Solbölen tutkimusmetsässä vastustamassa siellä tehtäviä hakkuita. Elokapinan mukaan Metsähallitus on hakannut alueella arvokasta luonnonmetsää. Alueella on sen mukaan myös paljon muita hakkuusuunnitelmia. Metsäkapina vaatii Metsähallitusta luopumaan hakkuusuunnitelmista luonnon monimuotoisuudelle arvokkaissa metsissä lopullisesti. Valtiolta vaaditaan myös poliittisia päätöksiä kaikkien jäljellä olevien luonnonmetsien suojelemiseksi. Ympäristöjärjestöt luovuttivat torstaina pääministeri Sanna Marinille yli 21 000 suomalaisen allekirjoittaman vetoomuksen, jossa vaaditaan välittömiä toimia luontoka-
Luonto-Liiton metsäryhmän ja Elokapina-ympäristöliikkeen metsäkapinan jäsenet olivat perjantaina Solbölen tutkimusmetsässä vastustamassa siellä tehtäviä hakkuita. don pysäyttämiseksi. ”Samaan aikaan Metsähallitus hakkasi suojelunarvoista Komossenin luonnonmetsää Solbölessä Raaseporissa”,
liike tiedottaa. Vanhassa metsässä oli havaittu sen mukaan myös uhanalaisia lajeja, kuten aarnisammalta, rakkosammalta, ryväsjäkälää ja lahoka-
viosammalta. Kyseessä on liikkeen mukaan hyvä esimerkki niistä metsistä, jotka ympäristöjärjestöt vetoomuksessaan
vaativat suojeltavaksi, ja joiden suojelun tärkeyttä myös monet tutkijat painottavat. Samalla se on malliesimerkki siitä, miksi ja miten luontokato eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen Suomessa etenee. Metsähallituksen todetaan perustelevan toimiaan Solbölessä tutkimuksella. Hakkuita tehdään jatkuvan kasvatuksen koealueella, mutta myös koealueiden ulkopuolelle jäävässä metsässä, jotta syntyisi määrältään, rakenteeltaan ja iältään vaihtelevaa puustoa tulevaa tutkimusta varten. ”Kyseenalaistamme miksi arvokkaiden luonnonmetsien hakkuita pitää tutkia, jos nykytiedon valossa kaikki tällaiset vähäisiksi käyneet metsät pitäisi suojella. Myöskään koealueiden ympäröivän puuston käsittelyä emme pidä kestävänä, jos siinä tarkoituksella hävitetään ja heikennetään alueen luontoarvoja”,
Luonto-Liiton metsäryhmän Ida Korhonen ja Elokapinan metsäkapinan Jalmari Suutari tiedottavat. He toteavat myös, että jos metsäluontoa ei suojella nyt, pian ei ole enää jäljellä luontoa, jota tutkia tai suojella. Huolestuttavana pidetään sitä, että luonnonmetsien ja muiden suojelullisesti arvokkaiden metsien hakkuita tutkitaan, sillä se saattaa tarkoittaa, että vastaavien alueiden hakkuita valtion metsissä aiotaan ja halutaan tulevaisuudessa jatkaa luontokadon pysäyttämistavoitteista piittaamatta. Luonto-liitto ja metsäkapina kysyvät, miksi tutkimusta ei voitu toteuttaa muualla kuin monimuotoisessa metsässä ja uhanalaisten lajien elinympäristössä. Ne kyseenalaistavat myös tutkimuksen eettisyyden, jos sen takia kiihdytetään luontokatoa ja köyhdytetään metsäluontoa.
Solbölessä on tutkittu ulkomaisten puulajien kasvatusta lähes 100 vuotta (Raasepori) Metsähallitus tekee Bromarvissa Solbölen tutkimusmetsässä hoitohakkuita kuluvana talvena. Tammi-helmikuulle ajoittuvat hakkuut tehdään Luonnonvarakeskuksen koealueilla ja myös muualla tutkimusalueen metsissä. Hoitohakkuiden tavoitteena on muun muassa ylläpitää metsän monipuolista rakennetta. Alue on ollut tutkimuskäytössä 1920-luvulta lähtien. Hakkuut toteutetaan metsäntutkimuksen koealueilla kunkin kohteen tutkimussuunnitelman mukaisesti.
Osa toteutetaan avohakkuuna Koealueiden ulkopuolelle jäävää tutkimusmetsää hoidetaan, jotta syntyisi määrältään, rakenteeltaan ja iältään vaihtelevaa puustoa tutkimusta varten. -Mahdollisimman vaihtelevat metsät ovat varautumista tulevaisuuden tutkimustarpeisiin. Mehän emme tänään tiedä, mitkä ovat tutkimuskysymykset 10 tai 20 vuoden kuluttua ja minkälaisia metsiä tutkimustoiminta tulevaisuudessa tarvitsee, Luken vanhempi neuvonantaja Taneli Kolström sanoo. Koealueet, joilla hoitotoimenpiteitä nyt tehdään, ovat jatkuvan kasvatuksen koe sekä lehtikuusen ja douglaskuusen kokeet. änsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikön Lviiden vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen kuluvan vuoden maaliskuusta vuoden 2026 kevääseen saatiin määräaikaan mennessä kolme
Hyötyä ja hupia kuidun täydellä nopeudella! karjaanpuhelin.fi
-Jatkuvan kasvatuksen koe on perustettu 1980-luvulla ja käsitelty viimeksi 1990-luvulla. Nyt koe on mitattu ja poistettavat puut on valittu ja leimattu koejärjestelyn mukaisesti. Vuosina 1929-1931 perustettuja lehtikuusi- ja douglaskuusikokeita harvennetaan, kuten on tehty jo useita kertoja, Luken tutkimusinsinööri Kaija Puputti kertoo. Pieni osa Solbölen hakkuista toteutetaan avohakkuuna. Alueen koko on 1,2 hehtaaria. Lopetettu kontortamäntykoe hakataan, koska vuonna 1933 istutetut puut ovat huonokuntoisia ja niitä on alkanut kuolla pystyyn. Kontortamänty on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista.
keskuksen puulajikokeista käy ilmi, että kotimaisten pääpuulajien kanssa metsätaloudellisesti kilpailukykyisiä puulajeja voisivat olla euroopan- ja siperianlehtikuuset, kontortamänty ja douglaskuusi. Metsähallituksen hallinnassa ja Luonnonvarakeskuksen käytössä olevat tutkimusmetsät on varattu ensisijaisesti tutkimus- ja koetoimintaan ja niitä hoidetaan näin ollen tutkimuksen ehdoilla. Luonnon monimuotoisuus, kuten uhanalaiset lajit, otetaan huomioon hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen vuoksi myös kuolleet puut ja maapuut pyritään jättämään koskemattomiksi. Kuollutta puuta ei tuoda metsästä pois.
jen lehtipuiden ja ulkomaisten havupuiden lisäksi sienija marjasatoja sekä kuusen, koivun ja männyn siemensatoja. Alueella seurataan myös monijaksoisten metsien kasvua, juurikäävän torjuntaa ja kirjanpainajien aiheuttamia riskejä. Solbölen alueella on jaloja lehtipuiden lehtoja, rannikon kalliomänniköitä ja avokallioita. Ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden tutkimista varten alueelle on istutettu yhteensä 25 000 yli neljänkymmenen eri puulajin tainta. Joukossa on esimerkiksi 20 pihtalajia, joista japaninpihta, sahalininpihta ja ussurianpihta ovat menestyneet hyvin. Samoin lähes kaikki lehtikuusilajit ovat menestyneet. Solbölessa kasvaa havupuita metsikköinä ja yksittäisinä puina tai ryhminä.
BL ACK FRIDAY
Tutkimusta lähes 100 vuotta Solbölen tutkimusmetsän jatkuvapeitteisen kasvatuksen kokeet ovat osa koesarjaa, jossa erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmiä on kokeiltu ja puiden ja metsän kehitystä seurattu tarkoilla mittauksilla useita vuosikymmeniä. Jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Solbölessä on tutkittu ulkomaisten puulajien kasvatusta vuodesta 1926 lähtien eli kohta jo sadan vuoden ajan. Havupuulajeja Solbölessä on nelisenkymmentä. Luonnonvarahakemusta. Virkaa hakevat oikeustieteen ja hallintotieteiden maisteri Timo Saarinen ja Piotr Lehtonen, jonka tutkinnosta ei ole tietoa poliisilaitoksella. Kolmas hakija ei halua nimeään julkisuuteen.
Karjaalla MEILTÄ SÄHKÖISET
PASSIKUVAT
Keskuskatu 83 | ma–pe 9–17 | 019 239 0789
Puulajipuisto ja lehtipuureitti Solbölessä tutkitaan jalo-
ALLT INOM SPORT OCH FRITID! KAIKKEA URHEILUUN JA VAPAA-AIKAAN! TREKKER Dubbskor Nastakengät fr./alk.
PELTONEN skidpaket
skidor, bindningar, stavar, monor
suksipaketti
79€
-50
KAIKKI TALVIKENGÄT ALLA VINTERSKOR
%
normaalihinnoista från normalpriserna EI KOSKE KUOMAA EIKÄ NASTAKENKIÄ GÄLLER EJ KUOMA ELLER NABBSKOR
Kauppiaank. 1 Köpmansg. Karjaa/Karis.
(019) 230 153
KOKO REMONTTI
KOKO KOTI KYMPILTÄ! HELA RENOVERINGEN ALK./FR. HELA HEMMET FRÅN KYMPPI! 100 € /KK/MÅN
fr./alk.
199€
89€ Slalomhjälmar Laskettelukypärät
VI SÄLJER SKIDVALLOR MYYMME SUKSIVOITEITA
bölessä kasvaa metsikköinä tammi, metsälehmus, saarni, vuorijalava, kynäjalava ja ulkomaisista lehtipuista pyökki, isolehtilehmus, punasaarni, tuoksupoppeli ja laakeripoppeli. Ammatilliset ryhmät voivat saada opastetun kierroksen sopimalla asiasta etukäteen Luonnonvarakeskuksen kanssa.
sukset, siteet, sauvat, monot
KUURA Sparkstöttingar Potkukelkat
fr./alk.
Pääosa metsikkökohteista on nähtävissä puulajipuistossa, jossa puiden nimet on merkitty opaskyltein. Alueella on myös lehtipuureitti, joka kulkee lähellä meren rantaa useiden puulajimetsiköiden, rehevien lehtojen ja riistanhoitokohteiden kautta. Jaloista lehtipuista Sol-
fr./alk.
79€
VI VÄSSER SKRIDSKOR! TEROITAMME LUISTIMIA!
Köpmansgatan 21 Kauppiaankatu, KARIS/KARJAA tel./puh. (019) 230 529 cykelcentralen@brev.fi Öppet-Avoinna: vard./ark. 9.30-17.30, lö/la 9.30-13.30
Kattoremontit / Takrenoveringar
Ikkunat / Fönster
Ulkoverhoukset / Fasader
Ovet / Dörrar
TILAA ILMAINEN KUNTOKARTOITUS JA SUUNNITTELU! BESTÄLL GRATIS KONDITIONSBEDÖMNING OCH PLANERING! SOITA/RING 0400 417 173 & VARAA AIKA / BOKA TID! Nils Fagerström 0400 217 173 Markku Koistinen 0400 670 397
(02) 4358 006 • WWW.KYMPPI-KATTO.FI