Suvi Ahlfors 31 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
040 136 3329
ASUIN-/LIIKE-/MYYMÄLÄ-/YRITYSTILA
Raseborg/Raasepori
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
40 %
Fullständig begravningsservice sedan 1912
KARIS
ekenäs
HANgö
ingå, sjundeå
Köpmansg. 18, 044 509 1817 Boulevarden 9, 044 509 1819
Gustav Wasas g. 14, 044 509 1818 044 509 1817
DEJOUR 24 h 0400 473 391
Karjaa, Bäljars
61,5 m² Mustio
2 h, k, kph, vh, parv. I krs. Tilava, toimiva ja erittäin valoisa kokonaisuus. Uusi, laadukas Ikean keittiö uusine kodinkoneineen ja juuri laitettu vinyylilattia. HETI VAPAA! Rv. 1981. ET F2013. Vhp. 78.000 €.
260/350 m² Asuin-/liike-/myymälä-/yritystila. Talo voidaan jakaa 2 asunnoksi tai alakerta sopii myös yritystoimintaan. Sijoittajat huom.! Vuokrattu 5 v. sopimuksella. Öljylämm. Rv. 1944. Oma t. 854 m². Ei e-tod. Hp. 193.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus Nro 18 Torstaina toukokuun 5. pnä 2022
.
Selvitys henkilöjunaliikenteen kehittämisestä
Uusia mahdollisuuksia rantaradalle ja Hangon suuntaan Uudenmaan liitto on laatinut selvityksen rantaradan ja Hangon suunnan junaliikenteen kehittämismahdollisuuksista. Samalla on tutkittu mahdollisuutta parantaa liikennöintiedellytyksiä pienillä rataan kohdistuvilla toimilla. ”Hangon radan sähköistyksen ja Espoon kaupunkiradan toteutuminen avaavat uusia mahdollisuuksia rantaradan ja Hangon suunnan henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi. Toisaalta ESA-radan (Espoo-Salo) mahdollinen toteutuminen lisää tarvetta rantaradan lähijunaliikenteen kehittämiselle”, tuoreessa selvityksessä todetaan. Maakuntaliiton mukaan tavoitteena on ollut löytää rantaradan ja Hangon suunnan henkilöjunaliikenteelle vaiheittainen kehittämispolku, jolla junaliikenteen palvelutasoa voidaan merkittävästi parantaa pienimuotoisin infrastruktuurin kehittämisinvestoinnein. Selvityksessä todetaan, että rantaradan korjaukset vähentävät liikennehäiriöitä ja parantavat myös palvelua. ”Pääosin yksiraiteinen rataosa Kirkkonummelta Karjaalle rajoittaa junayhteyksien kehittämistä Karjaan suunnasta, mutta Turun suunnan kaukojunien siirtyminen aikanaan ESA-radalle vapauttaa kapasiteettia tällä rataosuudella, ja toisaalta
euroa vuodessa, josta lipputuloilla voidaan parhaimmillaan kattaa arviolta 7-8 miljoonaa euroa. Summat sisältävät myös Karjaan ja Salon välisen lähijunaliikenteen.
lisää tarvetta rantaradan lähijunaliikenteen kehittämiselle”, selvityksessä todetaan.
Tarjontaa voi kasvattaa Espoon kaupunkiradan toteutuessa Kirkkonummen ja Helsingin väliset lähijunat nopeutuvat selvästi, kun välipysähdykset Espoon ja Leppävaaran välillä poistuvat lähes kokonaan. Samalla kaukoraiteiden kapasiteetti kasvaa, kun junien nopeuserot pienenevät. Tämä luo edellytyksiä rantaradan lähijunatarjonnan kasvulle, selvityksessä mainitaan. Samalla Hanko-Hyvinkää -radan sähköistäminen luo edellytykset korvata Hangon ja Karjaan väliset kiskobussit sähkökäyttöisellä kalustolla, joka voisi liikennöidä Helsingistä aina Hankoon saakka. Lähijunien suositellut pysähtymispaikat olisivat Hanko, Hanko pohjoinen, Lappohja, Tammisaari, Dragsvik, Karjaa, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi. Junayhteyksien parantaminen on alueen liikennejärjestelmäkokonaisuuden kehittämisen ja matkaketjujen sujuvoittamisen keskeinen lähtökohta. Hangon radan tavarajunaliikenteen edellytysten säilyttäminen on asetettu henkilöjunaliikenteen kehittä-
Hanko-radan sähköistys avaa alueelle uusia yhteysmahdollisuuksia tavarajunaliikenteen ehdoilla.
Neuvotteluihin toteutuksesta
Hangon radalla liikennöitäisiin nykyisten kiskobussien sijasta vuosina 2025-2028 Sm4-tyypin sähköjunakalustolla, joka sopii nykyisille laituripituuksille, tuoreessa selvityksessä todetaan. (Kuva: VR/Leif Rosnell) misen reunaehdoksi.
Kiskobusseista sähköjuniin Ensimmäisessä toteutusvaiheessa vuosina 2025-2029 liikenne suositellaan nopean aikataulun takia hankittavaksi valtion ostoliikenteenä, jonka rahoitukseen alueen kunnat mahdollisesti osallistuvat. Jotta lähijunaliikenne voidaan käynnistää heti Hangon radan sähköistyksen valmistuttua vuonna 2025, tulee lähitulevaisuudessa käynnistää useita jatkoprosesseja. Niihin lukeutuu Inkoon aseman käyttöönoton edellyttämien toimien selvittäminen ja toteutuksen valmistelu. Aloitteelliseksi toimijaksi prosessien käynnistämiseksi ehdotetaan Länsi-Uudenmaan kuntien rantaratatyöryhmää. Hangon radalla liikennöitäisiin vuosina 2025-2028 Sm4-tyypin sähköjunakalustolla, joka sopii nykyisille laituripituuksille. Hangon ja Karjaan välillä liikennöitäisiin noin kahden tunnin vuorovälillä. Henkilöjunien pysähdykset Santalassa ja Skogbyssä suositellaan lakkautettavaksi seisakkeiden hyvin vähäisen
käytön ja liikenteelle syntyvien viivytysten takia. Matka-aika Hangon ja Karjaan välillä olisi enimmillään noin seitsemän minuuttia nykyistä lyhyempi kalusto- ja pysähdysmuutosten seurauksena. Lisäksi esitetään liikennöitävän yksittäiset vaihdottomat ruuhkavuorot aamulla Hangosta Helsinkiin ja iltapäivän lopulla Helsingistä Hankoon sekä samalla kalustolla päiväaikaan kaksi edestakaista vuoroparia Helsinki-Karjaa-Helsinki. Järjestelyn myötä henkilöliikenteen pysähdykset palaisivat Inkooseen.
Raide- ja laiturijärjestelyjä Espoon kaupunkiradan toteuduttua vuosikymmenen lopulla Hangon ja Karjaan sekä Hangon, Karjaan ja Helsingin välisessä liikenteessä varauduttaisiin matkustajakapasiteetiltaan suurempaan sähköjunakalustoon. Tämä edellyttää useiden nykyisten laitureiden pidentämistä Hangon radalla. Kustannusarvio on noin kaksi miljoonaa euroa. Vastaavasti Länsi-Uudenmaan lähijunaliikenteen alustava vuosikustannusarvio on
neljä miljoonaa, josta lipputuloilla voidaan parhaimmillaan kattaa arviolta 3-4 miljoonaa euroa vuodessa, selvityksessä todetaan. Siinä tarkastellaan myös tilannetta, jossa Turun kaukojunat olisi siirretty 2030-luvulla uudelle Espoo-Salo -radalle. Helsingin ja Tammisaaren välillä liikennöitäisiin silloin lähijunilla tunnin vuorovälillä. Joka toinen juna jatkaisi Tammisaaresta Hankoon, jolloin Hangon tavarajunille jäisi riittävästi kulkuvälejä. Aamulla Hangosta Helsinkiin ja iltapäivän lopuksi Helsingistä Hankoon liikennöitäisiin kuitenkin tunnin välein. Karjaan ja Salon välille esitetään lähijunayhteyttä noin kahden tunnin vuorovälillä. Tavoitteena on, että lähijunayhteys toteutuisi vaihdottomana Karjaalta Turkuun saakka. Dragsvikiin ja Tammisaareen tarvittaisiin lisäraide- ja laiturijärjestelyjä, joiden kustannusarvio 7-9 miljoonaa euroa. Liikenteen järjestämistapa ja rahoitus selvitettäisiin erikseen. Länsi-Uudenmaan lähijunaliikenteen alustava kustannusarvio on 10 miljoonaa
Helsingistä Turkuun kulkeva rantarata on neliraiteinen Leppävaaraan asti, siitä Kirkkonummelle kaksiraiteinen ja loppumatkan pääosin yksiraiteinen. Kahden lisäraiteen rakentaminen Leppävaaran ja Kauklahden välille on jo aloitettu. Selvityksen mukaan radalla on uusittava vielä päällysrakenteita ja parannettava vakautta useiden kilometrien matkalla. Myös monta tunnelia on korjaamatta. Rantaradan ja Hangon suunnan henkilöjunaliikenteen kehittämisselvitys on Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman jatkotyö ja osa Uusimaa-kaavan 2050 toteuttamisen edistämistä. Selvitys valmistui maaliskuussa. RKP:n inkoolainen varapuheenjohtaja Henrik Wickström näkee siinä useita hyviä asioita. -Se osoittaa, että suora junaliikenne Helsingin ja Hangon välillä on mahdollista. Olen myös iloinen siitä, että raportissa korostetaan tarvetta avata Inkoon asema uudelleen, Wickström kommentoi. Hän toivoo, että valtio on valmis aloittamaan neuvottelut rantaradan varren kuntien kanssa siitä, kuinka Uudenmaan liiton esittämät suunnitelmat voitaisiin toteuttaa. -Toimivat junayhteydet ovat tärkeitä koko Länsi-Uudenmaan elinvoimaisuudelle. Suora junaliikenne Hangon ja Helsingin välillä vahvistaisi alueen elinvoimaa ja edistäisi uusia kehitysmahdollisuuksia, Wickström sanoo. Santalan ja Skogbyn seisakkeiden tulevaisuudesta keskustellaan hänen mukaansa torstaina rantarataryhmässä, koska kyseinen selvityksen linjaus ei vastaa kaikilta osin alueen kuntien näkemyksiä.
Uudellamaalla 9,5, Raaseporin seutukunnassa 8,9 prosenttia
Läntisellä Uudellamaalla edelleen maakunnan paras työllisyystilanne Raaseporin seutukunnan kolmessa kunnassa oli maaliskuun 2022 lopussa edelleen koko Uudenmaan paras työllisyystilanne, kun alueen työttömyysaste oli vain 8,9 prosenttia. Helsingin seutukunnassa työttömyys oli 9,5, Porvoon 9,5 ja Loviisan seutukunnassa 11 prosenttia. Raaseporissa työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 9,1 prosenttia (-0,6 helmikuusta), Hangossa 10,2
(-0,5) ja Inkoossa 6 prosenttia (-0,7). Vuoden 2021 maaliskuussa työttömyysprosentti oli Raaseporissa peräti 12, Hangossa 11,9 ja Inkoossakin 8,5 prosenttia.
Enemmän työvoimaa Raaseporissa oli viime kuun lopussa noin 1 100 työtöntä työnhakijaa, joista lomautettuja oli noin 60 henkilöä. Hangossa vastaavat luvut olivat 360 ja 30, Inkoossa 150
ja 10 henkilöä. Raaseporissa ilmoitettiin maaliskuussa 450, Hangossa 350 ja Inkoossa kolmisenkymmentä avointa työpaikkaa. Työnvälitystilasto kertoo myös, että työvoiman määrä on kääntynyt Raaseporissa nousuun. Työvoimaa oli maaliskuun lopussa 12 570, kun vuosi sitten työvoimaa oli noin 12 520 henkilöä ja samoin vielä kuluvan vuoden alussa. Hangossa työvoiman määrä oli vii-
me kuussa 3 510 henkilöä (-33) ja Inkoossa 2 509 (-28).
32 000 vähemmän Uudellamaalla oli kuluvan vuoden maaliskuun lopussa yhteensä hieman alle 84 000 työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli noin 78 000 ja lomautettuja vajaat 6 200. Ilman työsuhdetta olevien määrä laski noin 12 500 (-13,8 %) henkilöllä ja lomautettujen 19 600 (-76,1 %)
henkilöllä vuoden takaisesta. Työttömien kokonaismäärä laski noin 32 000 henkilöllä verrattuna vuotta aikaisempaan. Uudellamaalla lasku oli 27,7 prosenttia, mikä on suurempi osuus kuin koko maassa keskimäärin (-24,4 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli maaliskuun lopussa 9,5 prosenttia, mikä vastaa koko Suomen keskiarvoa. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli alueel-
la liki 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 300 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2021 maaliskuun lopussa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan TE-toimistoon maaliskuussa 44 300, mikä on noin 82 prosenttia ja lähes 20 000 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin, ilmenee työja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta.