Suvi Ahlfors 31 vuoden kokemuksella!
RIVITALO 040 136 3329 Raseborg/Raasepori
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
UUSI KOHDE
Vinha 11,7 l
98 95 39
90
OMAKOTITALO
40 %
11,7 l (8,45/l) alk. Vinha 3,6 l Pohja
80 m² Pohja, Ansku
60/80 m²
Upeasti 2013 rem. Pohjan kirkonkylän palv. läh. 3 h, k, Alak. oh, k, kph, et. Yläk. 2 tilaa. Kell. var., tekn. tila, s. vh, kph, terassi, ulkovar. Rauh. alue, luonnonläh. mai- Päättyvän tien päässä. Kph rem. -13. Öljy-/puulämm. semat. Energialuokka: E. Hp. 87.000 €. Oma tontti 1980 m². RV. 1950. Ei e-tod. Hp. 59.000 €.
Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
alk.
Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 020 741 5490 Palvelemme: ma–pe 8 –18, la 9–15 Yritysmyynti ma – pe 6.30 –18
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 29 Torstaina heinäkuun 22. pnä 2021
.
Tvärminnen uudessa tutkimuskeskuksessa yhdistetään meren ja ilmaston tutkimus
(Hanko) Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle perustetaan uusi tutkimuskeskus CoastClim. Aseman omistava Helsingin yliopisto sai Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kolmen miljoonan euron tutkimusrahoituksen, jolla keskus perustetaan. Tarkoituksena on tehdä monitieteistä tutkimusta. Jo pitkään tehdyn merentutkimuksen lisäksi mukaan tulee nyt ilmastotutkimus. Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko sanoo, että Tvärminne on oiva paikka monitieteisen tutkimuskeskuksen perustamiselle. -Tvärminne on maailman vanhimpia rannikkoekosysteemiä tutkivia asemia. Meillä on hyvä ja kattava kuva Itämerestä ja sen ekosysteemistä ja käytettävissä pitkiä aikasarjoja esimerkiksi veden lämpötilasta. Nyt ilmakehätieteet tulevat mukaan laajentamaan tätä tutkimusta. Keskuksessa työskentelee jatkossa meriekologian, biogeokemian ja ilmakehätutkimuksen asiantuntijoita. Itämerta ei ole aiemmin tutkittu yhtä monitieteisesti.
työn perustana on Helsingin ja Tukholman yliopistojen vuonna 2017 alkanut Itämerta koskeva strateginen tutkimusyhteistyö, joka tunnetaan nimellä Baltic Bridge. -Alussa yksi tavoitteistamme oli yhdistää Tukholman yliopiston Itämerikeskuksen matemaattinen mallintamisasiantuntemus ja se meressä elävien lajien ja ekologisten prosessien tuntemus, josta Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema tunnetaan. Nyt yhteistyötä vahvistetaan molempien yliopistojen ilmakehätutkijoilla, Norkko kertoo.
Tvärminnessä on jo pitkään tutkittu Itämeren rehevöitymistä. Nyt merentutkimus yhdistetään ilmastotutkimukseen. (Kuva: Alf Norkko) -Tässä on hyvä mahdollisuus tehdä uraauurtavaa tutkimusta, Norkko sanoo.
Yhteistyötä yli rajojen Alkuvaiheessa CoastClimille rakennetaan tarvittavaa infraa, esimerkiksi mittauslaitteita ilman hiilidioksidin ja metaanin mittauksia
varten. Sen jälkeen keskukseen aletaan rekrytoida työntekijöitä. Walter ja Andrée de Nottbeckin säätiöltä ja Onni Talaan Säätiöltä saatujen apurahojen avulla tutkimuskeskukseen saadaan palkattua myös kuusi tohtorikoulutettavaa. He aloittavat syyskuussa. -On jännittävää nähdä, mitä merentutkijat ja ilma-
kehätutkijat saavat aikaan työryhmänä. Aiemmin tohtorikoulutettavat eivät ole pystyneet tekemään vastaavanlaista poikkitieteellistä yhteistyötä, Norkko pohtii. Tutkimuskeskuksen mahdollisuuksia laajentaa myös se, että Helsingin yliopisto tekee yhteistyötä Tukholman yliopiston kanssa. Yhteis-
Niityistä otetaan oppia
Raaseporin puisto-osastolla ajatellaan asioita uudelleen (Raasepori) Huoli luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta on saanut Raaseporin puisto-osastonkin ryhtymään tuumasta toimeen ja toimenpiteisiin. Raaseporin alueelle kylvettiin noin hehtaarin ala niittyjä, neljään eri kohteeseen. -Tässä kohtaa voidaan jo sanoa, että on opittu paljon. Kaikkialla eivät ole kukat lähteneet kasvuun aivan toivotusti, mutta on kyllä onnistumisiakin, puutarhuri Tuija Merikanto hehkuttaa. Niityt ovat näkyvämpi osa muutosta, joka on meneillään ajattelutavassa. -Uudistamme parhaillamme kunnossapitoluokituksia ja ajattelemme asioita uudelleen, vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson paljastaa. -Tällainen kehitys on nähtävillä monessa kunnassa ja muissakin pohjoismaissa. Niittyjä on kylvetty paljon. Kylvettyjen niittyjen lisäksi alueiden hoitoon on tehty muutoksia. -On jätetty ajamatta nurmea sellaisilta alueilta, joilla ei ole kulkua. On siistitty vain reunat. Siten olemme pystyneet keskittymään hoidossa sellaisiin alueisiin, joilla ihmiset viettävät paljon aikaa. Menetelmää, jolla luonnonniittyjen annetaan muodostua itsestään, kutsutaan niityttämiseksi. -Olen huomannut, että
3,6 l (11,10/l)
Tuija Merikanto (vas.) ja Maria Eriksson iloitsevat niittyjen kukkaloistosta ja pörriäisten määrästä, sekä siitä, että niityt tuottavat iloa myös ohikulkijoille. ihmiset ovat omilla kotipihoillaankin antaneet nurmen kasvaa. On mielenkiintoista seurata, kuinka se kehittyy.
Erilaisia kukkia erilaisissa paikoissa Raaseporin niityt sijaitse-
vat Österbyssä, Malmkullassa ja Kanavatorilla sekä uuden Karjaa-Billnäs-kävelyreitin varrella. -Tästä Österbyn niitystä olemme erityisen ylpeitä. Täällä on hieno kukkaloisto ja paljon hyönteisiä, Eriksson
ja Merikanto iloitsevat. Suurin osa siemenistä on kotimaista tuotantoa, vaikka seassa on ulkomaisiakin. -Halusimme mukaan unikkoja, ne ovat niin kauniita, Merikanto hehkuttaa. -Jokainen näistä kylvöaloista on ominaisuuksiltaan erilainen, joten kaikkiin on kylvetty erilaisia siemensekoituksia. Kauniit kukat ilahduttavat puutarhureiden ja pörriäisten lisäksi myös ohikulkijoita. -Olemme saaneet paljon palautetta, Eriksson iloitsee. Aina palaute ei ole positiivista, vaan joskus on moitittu hoidon puutteesta. Eriksson pitää kuitenkin keskustelua tärkeänä ja hänestä on aina mukavaa, että ihmiset reagoivat. -Meille kaikille on ollut uusissa käytännöissä opettelemista, Eriksson naurahtaa. Kesän kokeilun jälkeen kerätään opit talteen ja mietitään kaupungin 75 hehtaarin viheralueiden hoitoluokituksia uusin silmin. Kylvetyt niityt saavat jäädä, seassa on myös kaksi- tai monivuotisia kasveja. -Halusimme aloittaa pienemmällä alalla, jotta voimme viisastua kauden kuluessa. Sen jälkeen sitten teemme päätöksiä sen suhteen, kylvetäänkö niittyjä enemmänkin, Eriksson tuumaa. -Natalia Teikola
Hiilinielu vai hiilen lähde? Uudessa tutkimuskeskuksessa on tarkoitus selvittää muun muassa sitä, millaista vuorovaikutusta meren ja ilmakehän välillä tapahtuu ja miten se vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. -Terve meri toimii hiilinieluna, joka sitoo hiiltä ja tukee ekosysteemin tasapainoa. Rehevöitynyt ja huonokuntoinen meri puolestaan lämmittää
ympäristöä ja muuttuu hiilen lähteeksi, joka vapauttaa hiilidioksidia ja metaania ilmakehään ja lisää siten ilmaston lämpenemistä, Norkko kertoo. Toistaiseksi ei tiedetä, toimiiko Itämeri hiilinieluna vai hiilen lähteenä. Itämeren rehevöitymistä on Helsingin yliopistossa tutkittu pitkään. Vaikka rehevöitymistä on vuosikymmenten uurastuksen avulla saatu hieman kuriin, niin nyt ilmastonmuutos heikentää meren tilaa. -Meren elämä on puun ja kuoren välissä. Veden lämpötilan muutos on niin nopeaa, ettei meri ehdi sopeutua siihen. Tiedetään, että muun muassa lämpöaallot aiheuttavat merelle haasteita. Viime vuonna Itämeri oli 75 prosenttia ajasta lämpöaallossa, myös talvella siis, Norkko kertoo. Norkko lupaa, että uutta tutkimustietoa Itämeren tilasta valmistuu pikku hiljaa. -Tutkimusta tehdään koko ajan, ja se laajenee ja syvenee jatkuvasti. -Hanna Koivisto
Kaksi etanaroskista Raaseporissa
Lisää luvassa, jos pilottikokeilu onnistuu
(Raasepori) Raaseporiin on pilottikokeiluna sijoitettu kaksi etanaroskista. Toinen sijaitsee Pumppulahden länsipuolella Västra Nylands Folkhögskolan vieressä ja toinen Österbyssä Nimenniityntien ja Böningintien risteyksessä. Roskikseen voi laittaa tapettuja espanjansiruetanoita eli niin sanottuja tappajaetanoita. Ohjeet löytyvät roskiksen kannesta. Roskiksessa on kaksinkertainen säkki, jonka Rosk’n Roll tyhjentää kerran viikossa. Mikäli etanaroskisten pilottikokeilu onnistuu, useampia roskiksia sijoitetaan asukkaiden toiveiden mukaisesti.
on noin 7-14 cm:n pituinen. Espanjansiruetanaa voidaan torjua keräämällä etanoita säännöllisesti ja upottamalla ne kiehuvaan veteen. Jos etanaroskista ei ole lähellä, niin kuolleet etanat voi haudata syvälle maahan.
Vieraslajitalkoita eri puolilla Ainakin Mustiolla, Fiskarissa ja Billnäsissä kerätään espanjansiruetanoita viikoittain talkoilla. Talkoista löytyy tietoa Facebookista Vieraslajitalkoot Raaseporissa -ryhmästä. Ryhmässä on talkooilmoituksia myös jättipalsamin kitkemisestä eri puolilla Raaseporia.
Tappajaetanat ovat haitallinen vieraslaji Espanjansiruetana on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Espanjansiruetanalle kelpaavat ravinnoksi muun muassa koriste- ja hyötykasvien lehdet, kukat ja sipulit, ja se voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Espanjansiruetanat syövät myös eläinten raatoja, mistä ne ovat saaneet tappajaetana-nimensä. Suomen yksilöt ovat useimmiten väriltään murretun oranssinpunaruskeita, likaisenruskeita tai mustia. Täysikasvuisena tappajaetana
Raaseporiin on sijoitettu kaksi etanaroskista. Toinen niistä sijaitsee Karjaalla Västra Nylands Folkhögskolan vieressä.