8 - Nro 7 Torstaina helmikuun 18. pnä 2021 .
Vieraskynä Historian paras tulos ilahdutti päättäjiä, mutta
Hangossa ei paukutella henkseleitä ja ”valtio ottaa vielä takaisin” (Hanko) Kaupunginvaltuusto on merkinnyt vuoden 2020 alustavat, noin 4,5 miljoonan euron ylijäämästä kertovat tilinpäätösluvut tiedokseen suurella tyytyväisyydellä. Kaupunginjohtaja Denis Strandell ja taloushallinnon Kim Adolfsson kuvailivat mennyttä vuotta talouden kannalta myrskyisäksi, ja ennustaminen oli hankalaa. -Pahimmillaan näytti, että vuosi menee viisi miljoonaa miinukselle, mutta lopulta teemmekin lähes saman verran ylijäämää. Tulossa on Hangon historian paras tulos, mutta rahat eivät ole kassassa, vaan meillä on nyt vain aavistuksen vähemmän velkaa, Strandell sanoi. Velkataakka pieneni viime vuonna 2,9 miljoonaa euroa ja ilman konsernilainoja kaupungilla oli velkaa vuoden lopussa 61,4 miljoonaa euroa. Rolf Nyström (sit) halusi tietää kaupungin velat kokonaisuudessaan ja taloushallinnon Kim Adolfsson lupasi tiedot antaa, kun konsernitilinpäätös valmistuu maaliskuussa.
tuloksen selittävät tekijät ovat valtion ylimääräiset ja yllättävän isot korona-avustukset - joita Strandell pitää myös Hangon kohdalla hieman ylisuurina - odotettua paremmat verotulot ja arvioitua pienemmät erikoissairaanhoitomenot. Strandell totesi, että kuntien saamat valtionosuudet ovat 100-prosenttisesti lainarahaa, ja kuntatalous ei ole kohentunut pysyvästi. -Voimme olla tähän tulokseen erittäin tyytyväisiä, mutta samat taloudelliset ongelmat ovat meillä edessä edelleen, hän sanoi. Taloushallinnon Kim Adolfsson kävi läpi osastokohtaiset toteutumat. Monella toimialalla vuosi sujui selvästi arvioitua pienemmillä menoilla koronan vaikutuksesta. Adolfssonin mukaan lautakunnat saavat analysoida tarkemmin talousarviopoikkeamien syyt ja seuraukset. HUS:lta saatiin myös erikoissairaanhoidosta pari viikkoa sitten yllättävä 1,8 miljoonan euron hyvitys.
Yllättävän isot avut
Urpo Hyttinen (vas) huomautti, että perusturvan ar-
vioitua pienempiä menoja selittää myös se, että asiakasmäärät vähenivät poikkeusvuonna, eikä sosiaalipalveluja voitu järjestää kaikilta osin normaalisti. -Tässä saattaa olla terveysvelkaa, joka näkyy tulevina vuosina ja ehkä jo tänä vuonna, joten meidän on varauduttava ryöppyyn, Hyttinen sanoi. Aila Pääkkö (sd) mietti, mahtavatko sivistystoimen arvioitua pienemmät menot tarkoittaa, että se on ollut myös pois lapsilta. Björn Peltonen (r) arveli puolestaan, että valtio ottaa ylimääräiset apunsa takaisin vielä korkojen kera. -Jatkossa tulemme saamaan vähemmän valtionosuuksia, mikä tarkoittaa että menoja on karsittava vielä lisää ja tämä tulee seuraavan kaupunginvaltuuston eteen jo syksyllä, Peltonen sanoi. Pertti Ruuska (ps) totesi myös, että viime vuoden tuloksesta ei kannata paukutella henkseleitä, sillä se on ylimääräisten valtionosuuksien ansiota. Henkilöstön lomautusten välttämistä hän piti myös viisaana päätöksenä.
18,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityk-
sissä oli lähes 11.000, mikä on noin 1.700 henkilöä (13,3 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.
Suurimmat vuoden 2020 ilastokeskuksen mukaan tammi-joulukuussa 2020 Tpantiin vireille 2.135 kon-
kurssia, mikä on noin 490 ja
Varoituksen sanoja
OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Ostoautomme paikalla:
S-Market Inkoo,
Ola Westmanin puistotie 9, 10210 Inkoo
perjantaina 19.2.
klo 10-17
Tule arvioituttamaan korusi ilmaiseksi ja muuta ne rahaksi. Testaamme myös leimaamattoman arvometallin ammattitaidolla. Maksamme jalometallisi arvon
HETI KÄTEISELLÄ TAI TILILLE! Näistä koruista maksoimme 219 €
(09) 512 7298
Etelä-Uusimaa aloittaa keväällä järjestettäviin kuntavaaleihin liittyen kirjoittajavieraiden sarjan. Kirjoituksissa tullaan käsittelemään Länsi-Uudenmaan nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita, sekä
paikallista kehittämistä ja alueen mahdollisuuksia. Samalla herätellään keskustelua alueelle tärkeistä teemoista. Kirjoittajavieraat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja tutkijoita yliopistomaailmasta.
Raasepori rajaseutuna vai osana kasvavia kaupunkiseutuja? Kaupunkien tulevaisuus on riippuvainen niiden strategisen suunnittelun laadusta. Hyväkään strategia ei kuitenkaan riitä, ellei sitä uskottavasti toteuteta käytännössä. Raasepori voi olla voittaja kaupunkien välisessä kilpailussa, jos se kykenee yhteisvoimin kääntämään vahvuudekseen sijaintinsa kahden kasvukeskuksen rajalla. Koronapandemia on nostanut esille kysymyksen siitä, kääntyvätkö muuttovirrat suurimmista kaupungeista takaisin maaseutumaisempiin ympäristöihin ja pienempiin kaupunkeihin. Emme kuitenkaan vielä tiedä tuoko koronapandemia mukanaan radikaaleja muutoksia vai ei. Etätyön muuttuminen enemmän normiksi voi kuitenkin lisätä myös monipaikkaista asumista: kakkoskodeissa vietetään entistä enemmän aikaa ympäri vuoden. Jos työn tekemisen paikka on yhä useammin siellä missä oleillaan, ympäristön valinnassa korostuvat entistä enemmän laatutekijät. Miksi juuri Raaseporiin siis kannattaisi muuttaa, tai vähintäänkin hankkia sieltä kakkoskoti? Millaista arjen ympäristöä Raasepori tarjoaa moninaistuville asumisen toiveille tulevaisuudessa? Muuttopäätösten kannalta olennaista on, millainen viesti Raaseporin tulevaisuudesta välittyy – näkyykö esimerkiksi kuntastrategian tavoitteiden toteuttaminen uskottavasti sekä nykyisten että potentiaalisten uusien raaseporilaisten mielissä.
Strategia paperilla vai käytännössä? Tulevaisuuden kannalta on tärkeää määritellä miten Raasepori asemoi itsensä suhteessa Helsingin ja Turun kasvaviin kaupunkiseutuihin. Onko Raasepori kummankin seudun reunalla, vai pikemminkin keskellä näiden seutujen yhteistä kasvukäytävää? Verrattuna moniin suomalaisiin pieniin kuntiin, Raaseporilla on ainutlaatuinen sijaintietu nimenomaan kaupunkiseutujen välissä. Kasvavat kaupunkiseudut ja etenkin niiden keskukset ajatellaan helposti ainoina voittajina kaupunkien välisessä kilpailussa. Mutta myös ne alueet, jotka kykenevät kiinnittymään kasvavien alueiden taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin virtoihin, voivat tutkimusten perusteella olla voittajia. Tämän tavoitteen toteutumisessa tarvitaan strategista uskallusta, sellaista ainutlaatuista ja myönteiseksi koettua Raasepori-politiikkaa, jota ei voi olla missään muualla. Tällainen politiikka ja sen mukanaan tuoma toiminta houkuttelee kaupunkikeskusten väestöä asumaan ja toimimaan Raaseporissa. Millaista on siis sellainen
strategisen suunnittelun politiikka, joka kykenee valjastamaan Raaseporin vahvuudet osaksi ympäröivien kasvavien kaupunkiseutujen dynamiikkaa ja joka olisi uskottavaa myös sekä nykyisten että potentiaalisten uusien raaseporilaisten mielissä? Nykyinen strategia tuo sinänsä esiin relevantteja asumisen, työn ja yrittämisen haasteita ja mahdollisuuksia. Strategian takana tuntuu kuitenkin olevan enemmän kauniita lauseita kuin strategian toteuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Toimenpiteistä vaikuttaisi puuttuvan myös uudenlaisen tulevaisuuden tavoittelu. Kirkkaana hohtavat logistiikkahallit ja elämää suuremmat hypermarketit ovat houkuttelevia lyhyen tähtäimen hankkeina, mutta pitkän aikavälin strategisiksi hankkeiksi niistä ei ole. Niissä pikemminkin toistetaan sitä, mitä muualla jo on, eikä rakenneta paikallisten ainutlaatuisten ominaisuuksien varaan. Sen sijaan että nojataan edellisen vuosituhannen ratkaisuihin, tulisi ottaa radikaalisti uusi, omiin vahvuuksiin perustuva asenne. Strategiat jäävät ontoiksi, jos käytännön toimin rakennetaan tulevaisuutta, joka ei ole tulevien asukkaiden näköinen. Jos esimerkiksi hiilineutraalius on aidosti tärkeä tavoite, silloin jokainen suunnittelupäätös kaikilla eri politiikkalohkoilla pitää arvioida tätä taustaa vasten.
Yhteistyö on voimavara Näemme, että yhteistyö on keskeinen avainsana kaupunkiseutujen reuna-alueiden strategiatyössä. Ilman yhteistyötä alueellisten resurssien laaja, tehokas, innovatiivinen ja innokas käyttöönotto ei toteudu ja strategiat jäävät vain kirjaimiksi paperille. Yhteistyön ensimmäisenä tehtävänä on löytää paikallinen yhteisymmärrys siitä, millaisin konkreettisin tavoin voidaan asettua vastustamaan näkemyksiä, joissa ainoastaan suuret keskukset voisivat
tulevaisuudessa menestyä. Yhteistyön käytännölliset haasteet liittyvät puolestaan erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseen. Se, miten ristiriitaisia näkemyksiä ja tavoitteita ratkotaan, on myös laajempi signaali siitä, millaisille toimintaprosesseille Raaseporin kehittäminen perustuu. Tämä on myös potentiaalisia asukkaita ja toimijoita houkutteleva tai luotaantyöntävä tekijä: voiko Raaseporissa olla aidosti osallisena? Olennaista on, miten asioista on lupa puhua ja miten niistä puhutaan ja kirjoitetaan. Puhuttu ja kirjoitettu sana pyrkii muotoutumaan totuudeksi ja todellisuudeksi. Siksi strategiatyössä onkin olennaista puhua todeksi sellainen tulevaisuus, johon mahdollisimman moni tuntee kuuluvansa ja jonka toteutumiseen voidaan myös aidosti uskoa ja sitä myös omalla toiminnalla edistää. Ei ole mitään syytä sille, etteikö Raasepori voisi olla monella tavalla mukana ympäröivien kasvavien kaupunkiseutujen menestyksessä, kunhan strategiaa toteutetaan aktiivisesti ja uskottavasti moninäkökulmaiseen tietoon perustuen ja katse on kohti tulevaisuutta. Tähdätään siihen, millainen halutaan olla – ei tämän päivän tulipalojen sammuttamiseen. Pia Bäcklund ja Vesa Kanninen Bäcklund ja Kanninen asuvat ja työskentelevät pääosin Raaseporissa. Bäcklund on filosofian tohtori, ihmismaantieteen apulaisprofessori Helsingin yliopistossa ja erikoistunut aluesuunnittelun ja kansalaisten osallistumisen kysymyksiin. Kanninen on tekniikan tohtori ja filosofian maisteri ja työskentelee tutkimuskoordinaattorina Helsingin yliopistossa ilmastoviisaan asumisen teemojen parissa. Molemmilla on pitkä työkokemus strategisen aluesuunnittelun tutkimuksesta myös kansainvälisten tutkimuspartnereiden kanssa.