4 - Nro 2b Sunnuntaina tammikuun 17. pnä 2021 .
Viranomaiset kehottavat tarkkailemaan hallien kattoja
Inkoossa, Karjaalla, Pohjassa ja Tammisaaressa tavallista suurempi lumikuorma jo nyt Suomen ympäristökeskus ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto kehottavat tarkkailemaan aktiivisesti suurten hallien ja maneesien ja erityisesti kuplahallien kattorakenteita, sillä lumikuorma on kasvanut nopeasti tavanomaista suuremmaksi Etelä-Suomessa. Maaston lumikuorma on tavanomaista suurempi jo tässä vaiheessa talvea ja 80-100 kiloa neliömetrillä. Ajankohdan keskiarvon yläpuolella ollaan myös Inkoossa, Mustiolla, Karjaalla, Pohjassa ja Tammisaaressa, mutta Tenholan ja Bromarvin alueella ja Hankoniemellä lumikuorma on vielä ajankohdan keskiarvon alapuolella. -Suurten hallien ja maneesien omistajilla on lakisääteinen velvollisuus tarkkailla aktiivisesti lumikuormaa ja rakennuksen kantavien rakenteiden kuntoa. Tarvittaessa on huolehdittava lumen poistosta katoilta ammattilaisten avulla. Nyrkkisääntönä on, että suuren hallin katolla oleva puolen metrin lumikerros pitää poistaa ja kuplahallien katoilta 20-30 sentin kerros, SYKE:n johtava hydrologi
Suomen ympäristökeskuksen mukaan suuren hallin katolla oleva puolen metrin lumikerros pitää poistaa ja kuplahallien katoilla rajana on 20-30 sentin lumikerros. Bertel Vehviläinen neuvoo. Hallien katoilla olevan lumikuorman suurimmat riskit johtuvat nyt lumisateen ja kovan tuulen kinostavasta vaikutuksesta. Ongelmia voi tulla, jos lumi kinostuu yksittäiselle katolle tai sen osalle.
Tuuli ja lumen kinostuminen ovat voimakkainta rannikkoalueella ja varsinkin kulmikkaita muotoja omaavien hallien katoilla.
Sulkemista harkittava Hallien piilevät rakenne-
virheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa noin sataan kiloon neliömetrillä. Eteläisessä Suomessa kriittinen 100 kilon lumikuorma neliömetrillä on saavutettu paikoin jo nyt alkutalvesta.
Kuplahallit ovat rakenteeltaan suhteellisen heikkoja ja riskialttiita vahingoille ja romahdukselle jo 30 senttimetrin lumikuormalla, joka vastaa vain 50-60 kilon kuormaa neliömetrillä. Useita kuplahalleja on jo romahtanut viime päivinä ja viranomaisten mukaan hallien sulkemista on syytä harkita varotoimenpiteenä. -Myös useita PVC-katteisia halleja on romahtanut tai vaurioitunut viime vuosina pienempienkin lumikuormien takia kuin mille rakenteet on suunniteltu. Syynä ovat yleensä olleet puutteet rakenteiden kokonaisjäykistyksen suunnittelussa. Tukes on alkanut selvittää näiden hallien turvallisuusriskejä, Tukesin ylitarkastaja Petri Kulmala kertoo. Kattojen rakennevirheitä voi löytyä myös urheiluhalleista, suurista myymälöistä, ratsastusmaneeseista sekä teollisuusyritysten ja maatalouden tuotantorakennuksista. Kiinteistön omistaja vastaa rakenteiden kunnon ja lumikuorman seurannasta. Lunta kannattaa pudottaa varsinkin riskikohteiksi luokitelluilta
katoilta ennen kuin kuorma on lähellä sitä kuormaa, jolle rakenteet on suunniteltu.
Talojen katot kestävät Omakoti-, pari- ja rivitalot sekä kerrostalot eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman kestävyyden osalta. Kiinteistön omistajien tulee kuitenkin varmistaa, ettei katolta pääse putoamaan lunta tai jäätä ihmisten päälle. Pienja kerrostalojen katoille ei ole syytä mennä ilman kunnollisia turvavarusteita, jotta ei vaaranna omaa eikä sivullisten turvallisuutta. Kaikki kattorakenteet suunnitellaan Suomessa rakentamismääräysten mukaisille lumikuormille varmuuskertoimia käyttäen. Suunnittelussa käytetty peruslumikuorma kuvaa tasakatolla olevan lumen määrää, joka tilastojen mukaan esiintyy kerran 30 vuodessa. Uudellamaalla peruslumikuorman arvo on ollut 200 kiloa neliömetrillä, muualla maassa 140-260 kiloa. Vanhemmissa rakentamismääräyksissä peruslumikuormat ovat usein olleet pienempiä.
Business Finlandin hakemukset käsitelty
Läntiselle Uudellemaalle 5,5 miljoonaa euroa häiriötilannerahoitusta (172), rakentamiseen (107) sekä matkailu- ja ravintola-alalle (84). Raaseporilaisille yrityksille rahoitusta oli myönnetty viime vuoden loppuun mennessä 3,9 miljoonaa euroa, Hankoon 972.000 ja Inkoo-
Business Finland myönsi viime vuonna häiriötilannerahoitusta koronakriisin vuoksi 994,4 miljoonaa euroa hieman yli 20.000 projektille. Rahoitusta myönnettiin eniten kaupan alalle (160 miljoonaa euroa), teollisuuteen
KOULUJA JA KURSSEJA SKOLOR OCH KURSER
MAN KAN ANMÄLA SIG NÄR SOM HELST! VOIT ILMOITTAUTUA MILLOIN VAIN!
www.trexo.fi
BIL
MOPED
MC
TRAKTOR
MOPEDBIL/ MÖNKIJÄ
AUTO
MOPO
MP
TRAKTORI
MOPOAUTO/ MÖNKIJÄ
040 705 3099 Prästmossegatan 6 Papinnevankatu 6
Karis/Karjaa
www.trexo.fi
seen 675.000 euroa. Uudellemaalle myönnettiin rahoitusta yhteensä 405 miljoonaa euroa noin 8.400 hankkeeseen. Vuoden 2021 alussa kolmannes projekteista oli jo päättynyt. Suurin osa niistä on esiselvitysprojekteja yrityksen kehittämissuunnasta. Päätökseen on saatu lisäksi 1.500 kehitysprojektia. Osa yrityksistä haki rahoitusta sekä esiselvitys- että kehitysprojektilleen, jolloin rahoituspäätös kehitysprojektille pystyttiin tekemään vasta kun esiselvitys oli valmis ja loppuraportti lähetetty. Molemmissa rahoituksissa yrityksiltä vaadittiin 20 prosentin omarahoitusosuus, jota ei tarvinnut hakuvaiheessa todentaa erikseen. Rahoitus on avustusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Rahoitus voidaan myöntää yrityksille, joilla oli ennen koronakriisiä edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Suurin osa avustushakemuksista saatiin käsiteltyä elokuun loppuun
mennessä. -Hakemusten käsittely oli valtava urakka ja vaati työtehtävien uudelleenjärjestelyä. Eläkkeellä olevia palasi avuksi ja palkkasimme 50 uutta henkilöä hoitamaan projektien seurantaa ja loppuraporttien käsittelyä, häiriötilannerahoituksesta vastaava Kari Komulainen kertoo. Hakemusten suuri määrä oli haaste, sillä Business Finland Oy myöntää normaalisti vuodessa 50 miljoonaa euroa rahoitusta ja nyt neljän kuukauden aikana sitä myönnettiin liki miljardi euroa. Jokainen rahoitusta saanut yritys lähettää loppuraportin neljän kuukauden kuluessa projektinsa päättymisestä. Business Finlandilla on tällä hetkellä käsittelyssä runsaat 1.700 loppuraporttia. Loppuraportteja on käsitelty yli 7.000, projekteja on käynnissä vielä 11.000. Valtaosa projekteista on raportoitu ja loppurahoitus maksettu arvion mukaan alkusyksystä 2021.
Eniten projekteja rahoitettiin kaupan alalla (16 prosenttia), teollisuudessa (13) sekä matkailu- ja ravintola-alalla (11). Eniten rahoitusta ovat saaneet teollisuus, kaupan alat ja rakentaminen. Ero johtuu siitä, että näillä aloilla on enemmän suuria kehitysprojekteja esimerkiksi ravintolaja matkailualaan verrattuna. -Rahoituksen saamisen edellytyksenä oli koronan aiheuttama häiriö yrityksen liiketoiminnalle, ja se näkyi selkeästi ensimmäisenä kuluttajaliiketoiminnassa, Komulainen sanoo. Häiriörahoituksen kriteereissä ei ollut mainintaa kansainvälisen liiketoiminnan aloittamisesta tai kasvattamisesta, mutta moni yritys tavoittelee silti projektillaan kansainvälistymistä. Noin 1.700 yritystä on hakemuksessaan maininnut yhden tai useamman Suomen tärkeimmistä vientimaista. Joissakin projekteissa tavoitteena on siirtää tuotantoa
Köror/Ajot:
Karis-Ekenäs-Hangö Karjaa-Tammisaari-Hanko
Instagram: trexobilskola
Hitta oss på Facebook Löydä meidät Facebookista
Vi satsar på riktig teori och riktiga körtimmar! Panostamme oikeisiin teoria- ja ajotunteihin!
Nu även Svea finansiering hos oss! Betalningstid upp till 36 mån! Nyt myös Svea rahoitus meillä! Maksuaikaa jopa 36 kk!
YRKESKOMPETENSKURSER
Since 1951
VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi
Röda Korset Blodtjänst
Tammisaari, maanantaina 25.1. klo 13–18 seurakuntakoti, Larssonintie 1
BLODGIVARE BEHÖVS Boka tid och fyll i hälsodeklarationen på förhand: blodtjanst.fi
Ekenäs, måndagen 25.1 kl. 13–18 församlingshemmet, Larssonsvägen 1 OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Info 0800 0 5801 • veripalvelu.fi STRÄCK UT DIN HAND. Medta officiellt identitetskort. • Info 0800 0 5801 • blodtjanst.fi
maailmalta Suomeen, koska pandemia on vaikuttanut alihankkijoiden toimitusvarmuuteen. Koronakriisin aiheuttamaa pysyvää tuotannon siirtymistä Suomeen on vielä vaikeaa arvioida, vaikka esimerkkejä nopeasti käynnistetyistä valmistusprojekteista löytyykin. -Kotimainen tuotanto voi tulevaisuudessa kasvaa, koska automatisointi painaa tuotantokustannuksia alas ja tuotannon ympäristövaikutukset saavat päätöksenteossa suuremman roolin. Koronakriisi voi osaltaan edistää tätä kehitystä, Business Finlandin ohjelmajohtaja Toni Mattila toteaa. Puolet yrityksistä käyttää rahoitusta digiloikkaan. -Yritykset käyttävät kehitysprojekteissa melko paljon ulkopuolista apua, sillä ostopalvelujen osuus on ollut noin 25 prosenttia projektien kokonaiskustannuksista. Arviolta noin puolet yrityksistä kehittää kriisin johdosta uusia toimintamalleja ja tuotteita hyödyntäen digitaalisia alustoja, mobiiliyhteyksiä, etäteknologioita ja tekoälyä. Fyysisten kohtaamisten vähentyessä radikaalisti monien yritysten liiketoiminta koki kovan kolauksen. Kohtaamisiin perustuva liiketoiminta piti siirtää nopeasti verkkoon tai muuttaa, Komulainen sanoo. -Koronaepidemia ei ole hellittänyt ja osalla yrityksistä tilanne on edelleen hyvin vaikea. Toiminnan uudistaminen ja kehittäminen on nyt avainroolissa, hän lisää. Tilapäinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina on yritysten haettavissa toukokuun 14. päivään asti.