Suvi Ahlfors 31 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
www.hydroforest.fi
Karjaa, Lövkulla
Västanbynkuja 4, TAMMISAARI
Husqvarna etuleikkuri R 214C
3.299 €
Arkadiantie 13, KEMIÖNSAARI Jonas 040 580 3272 Magnus 040 580 3256
KERROSTALO
77 m² Pohja, keskusta
76 m²
3 h, k, kph/wc, vh, parv. Heti vapaa tilava kolmio. III krs 3 h, k, vh, kph, las. parv. Heti vapaa valoisa läpitalon (ylin). Ihastuttava sijainti luonnon lähellä. Rv. 1973. huoneisto. Yhtiössä käyttövesiputket ja ikkunat uusitMaalämpö. ET E 2013. Vhp. 55.000 €. tu. Kaukolämpö. ET E 2018. Vhp. 49.000 €.
Polaris Ranger 1000
22.490 €
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 19 Torstaina toukokuun 13. pnä 2021
.
Venelaitureille riittää kysyntää Hangossa
Pulaa etenkin isojen veneiden paikoista, Itäsatama suosituin (Hanko) Venepaikka Hangossa kiinnostaa yhä useampia. Hangon kaupungin venesatamanhoitaja Thomas Skarpmanin mukaan kysyjien määrä on koronaepidemian myötä lisääntynyt. -Jos kaikki Hangon satamat lasketaan mukaan, paikkaa odottaa tällä hetkellä noin 70 venettä. Kaikki eivät halua jäädä jonoon kun kuulevat, että jono on niin pitkä, hän sanoo. Valtaosa jonottajista on vieraspaikkakuntalaisia, sillä vapautuvia paikkoja tarjotaan ensin hankolaisille.
Itäsatama halutuin Hangossa on neljä pienvenesatamaa: Itäsatama, Hangonkylän satama, Kappelinsatama ja Lappohjan satama. Niissä on yhteensä noin 790 vakituista ja noin 220 vierasvenepaikkaa. Suuri osa venepaikkaa kyselevistä haluaisi Skarpmanin mukaan Itäsatamaan, mutta paikkoja on vähän ja niitä vapautuu harvoin. Tänä vuonna Itäsatamaan tehtiin tilaa myös kahdelle
Hangon satamiin on jonossa tällä hetkellä noin 70 venettä. Kysyntää on erityisesti isompien veneiden paikoista. Kaupungissa pohditaan myös venepaikkojen uutta hinnoittelua ensi vuodesta lähtien. yksityiselle laiturille. Skarpmanin mukaan se ei vähentänyt kaupungin paikkoja, mutta muutama veneenomistaja joutui vaihtamaan paikkaa. -Näille veneenomistajille ilmoitettiin asiasta lopputalvesta ja heille on tarjottu korvaavaa paikkaa Itäsatamasta,
Skarpman sanoo.
Isot paikat kysytyimpiä Suurin tarve Hangossa on isommista venepaikoista. Skarpman arvioi, että noin 80 prosenttia jonottajista tarvitsisi sellaisen. Hangon kaupunki onkin viime vuosina muo-
kannut venepaikkojaan suuremmiksi. Vanhoja paaluja on poistettu ja tilalle laitettu aisoja. Esimerkiksi tänä vuonna kaupunki teki 24 yli neljä metriä leveää venepaikkaa. Pieniä venepaikkoja katosi järjestelyssä toistakymmentä. Kaikkialle isompia vene-
Seurantalot tyhjillään koronavuonna
Kulut juoksevat Vaikka tulovirta on tyrehtynyt, talojen kiinteät kulut juoksevat. Karjaan keskustassa sijaitseva 104-vuotias työväentalo Rientola on ollut niin ikään tyhjillään.
-Yleensä meillä on varauksia liki joka viikonlopulle. Juhlia, kokouksia, erilaisia markkinoita, näyttelyjä ja konsertteja, onpa ollut käärmenäyttelykin, Karjaan sosiaalidemokraattisen yhdistyksen taloudenhoitaja Niina Malinovskaja kertoo. -Vanhassa talossa on isot kulut, Malinovskaja sanoo. Hagalundiin on asennettu joitain vuosia sitten ilmalämpöpumput ja nyt investointi on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, sillä lämmittäminen on edullisempaa kuin vanhalla öljyjärjestelmällä. -Meillä on onneksi vakituinen vuokralainen talon päädyssä, joten saamme säännöllistä vuokratuloa, Wiman-Qwarfordt sanoo.
Tukea remonttiin Hagalundin talossa hyödynnettiin hiljainen aika maalaamalla talon julkisivu. -Saimme Suomen kotiseutuliitolta remonttitukea ja nyt oli hyvä aika ehostaa talo ulkoapäin kun tiesimme, että vieraita ei ole tulossa, Wiman-Qwarfordt kertoo. -Muutoin olemme saaneet vuosittaisia perustukia, erityisiä koronatukia emme ole hakeneet. Rientolan työväentalon toimintaan on haettu ja saatu korona-ajan tukia. Viime
Kiistaa hinnoista Hangon venepaikat maksavat tällä hetkellä hankolaisille paikan koosta riippuen 95372 euroa vuodessa. Muilla
paikkakunnilla kirjoilla olevat maksavat paikasta kaksinkertaisen hinnan. Kevään aikana Hangon tekninen lautakunta on pohtinut, miten venepaikat ensi vuodesta lähtien hinnoitellaan. Apulaisoikeuskansleri kehotti alkuvuodesta Hankoa miettimään, onko kaksinkertaisen hinnan pyytäminen ulkopaikkakuntalaisilta lainmukaista. Hinnoittelusta oli valittanut apulaisoikeuskanslerille venepaikastaan tuplahintaa maksava. Maanrakennuspäällikkö Jukka Takalan mukaan tekninen lautakunta on punninnut erilaisia hinnoitteluvaihtoehtoja, ja maaliskuussa se pyysi apulaisoikeuskanslerin mielipidettä mallista, jossa venepaikkoja hakisivat ensin hankolaiset ja jäljelle jäävät venepaikat huutokaupattaisiin. Lähtöhintana olisi kuntalaisten maksama vuokra. -Emme ole vielä saaneet vastausta, mutta päätös uudesta käytännöstä pitäisi saada tehtyä hyvissä ajoin ennen ensi vuotta, Takala kertoo. -Hanna Koivisto
Määräraha ei tule riittämään
Kunnantalo laajemman korjauksen tarpeessa
Ei juhlia, ei tuloja (Raasepori) Erilaiset seurantalot, kuten työväentalot, nuorisoseurantalot, kylätalot ja muut yhdistysten omistamat kokoontumistilat ovat olleet koronavuonna vajaakäytöllä, kun ihmisten kokoontumista on rajoitettu. Talot saavat usein suuren osan tuloistaan tilavuokrina juhlista. Usein taloissa on myös säännöllistä toimintaa, erilaisia harrasteryhmiä ja kokouksia. -Rauhallista on ollut, Karis Östra Ungdomsföreningin puheenjohtaja Johanna Wiman-Qwarfordt päivittelee. KÖUF:n ylläpitämässä Hagalund-nuorisoseurantalossa on vuosikausien perinne koululaisten peli-illoista, 4H-kerhosta, herrain kokkiklubista ja ilmakivääriammunnasta. Kaikki aktiviteetit ovat jääneet tauolle. -Heti kun on turvallista, toivomme että ryhmät aloittavat jälleen. Parhaimmillaan talo on kuin kylän olohuone, vuosikymmeniä talon toiminnassa mukana ollut Wiman-Qwarfordt sanoo.
paikkoja ei kuitenkaan saada tehtyä. -Esimerkiksi Hangonkylän satamassa syvyys ei aina riitä, Skarpman sanoo. Toiveena on myös lisätä venepaikkojen määrää, jos siihen vain saadaan rahoitusta. Hiljattain kaupunki osti Itämeren Portilta 67 metriä pitkän kelluvan betonilaiturin 10.000 eurolla. Uusi laituri ei kuitenkaan tuo lisää venepaikkoja. Laituri vaihdetaan Itäsataman vierasvenesatamassa olevaan ponttonilaituriin, joka puolestaan kuljetetaan Hangonkylän satamaan, jossa sillä korvataan huonokuntoinen vierasvenelaituri. -Valitettavasti vaihdolle ei ole rahoja tänä vuonna, vaan uusi laituri varastoidaan ensi vuoteen asti Maraskärin edustalle. Laituri kannatti ostaa nyt, koska tarjoutui tilaisuus ostaa se hyvään hintaan, Skarpman sanoo.
Rientolan työväentalossa on suuri sali tyhjillään, harmittelee Niina Malinovskaja. Peruskulut juoksevat, vaikka tuloja ei ole. vuonna tukea saatiin opetusja kulttuuriministeriöltä, tänä vuonna Suomen työväentalojen liitolta. -Niiden avulla saamme osittain peruskulut katettua, mutta jos tulee jotain yllättävää, niin se on sitten jo isompi ongelma, Malinovskaja ynnäilee. -Haluaisimme myös rakentaa taloon esteettömän pääsyn ja invahissin, mutta nyt ei ole tuloja, mistä investoida, hän jatkaa.
Katse tulevaan -Kyllä me jo odotamme, että jumpparyhmät ja muutkin pääsisivät pian aloitta-
maan. Harrastustoiminta on myös ihmisille tärkeää, meillä käy paljon eläkeläisryhmiä ja viikoittaista bingoakin on kaipailtu. Meillä on täällä hieno suuri sali aivan tyhjillään, Malinovskaja haikailee. Hagalundissa otettiin jo startti yhteistoimintaan perinteisillä siivoustalkoilla. Tien pientareiden siivoamisen jälkeen grillailtiin makkaraa ja turvaväleistä huolehdittiin. -Näytti siltä, että porukkaa oli mukana enemmän kuin yleensä. Ja kunhan yhteiskunta avautuisi, talossa voitaisiin taas järjestää juhlia kuten ennenkin, Wiman-Qwarfordt toivoo.
(Inkoo) Ennen Inkoon kunnantalon korjaustöiden käynnistämistä on ratkaistava vielä useampia avoinna olevia asioita, minkä vuoksi teknisen lautakunnan tulee vielä odottaa suunnitellun korjaushankkeen aloittamisessa. Kunnanhallituksen on päätettävä ennen hankkeen aloittamista kunnantalon tilojen käytöstä. Kunnanhallitus antoi maanantaina valmistelulle tehtäväksi laatia teknisen hallinnon kanssa vaihtoehtoisia suunnitelmia tilojen käytöstä. Teknisen lautakunnan puheenjohtajiston toivotaan osallistuvan kunnanhallituksen puheenjohtajiston kanssa suunnittelukeskusteluun, jossa käsitellään kunnantalon tulevia käyttömahdollisuuksia.
650.000 euroa alakanttiin Kunnantalon korjaukseen on varattu 650.000 euroa. Teknisessä toimessa on todettu jo nyt, että hankemääräraha ei tule riittämään, sillä rakennus tarvitsee laajemman peruskorjauksen. Määräraha on budjetoitu nyt vain sähkö-, lämmitys-, ilmanvaihto- ja automaatiotekniikan uusimiselle. Mahdollinen tuleva lisärahan tarve ei tule päättäjille enää siis yllätyksenä.
Hanketta suunniteltiin vuosille 2021 ja 2022. Projekti ei ole kuitenkaan edennyt kuluvana vuonna.
Etätöitä tullaan jatkamaan Valmistelu toteaa, että koronan myötä etätyöskentely on yleistynyt, ja se on myös koettu toimivaksi työskentelytavaksi hallinnossa. Suurin osa kunnantalon henkilökunnasta tekee edelleen etätöitä ja se tulee jatkumaan vielä epidemian jälkeenkin. Hallinnon työtilatarvetta voi näin tarvittaessa pienentää työtiloilla, joissa useammalla henkilöllä on yhteinen huone tai työasema. Mikäli työpisteitä vähennetään tai työtavat muuttuvat lähiaikoina, se tulee huomioida kunnantalon tekniikan korjaamisen yhteydessä. Kunnassa on pohdittu myös sitä, voisiko ulkoinen toimija tai toimijat hyödyntää jatkossa kunnantalon tiloja yhdessä kunnan kanssa. Vireillä oleva sote-uudistus ja terveyskeskuksen korjauksen suunnittelu merkitsevät toteutuessaan muutoksia myös kunnantalon henkilökunnalle. Mikäli prosessit etenevät suunnitellusti, osa kunnantalon työpaikoista siirtyy muualle.