Suvi Ahlfors 31 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
Karjaa, Lövkulla
HYR BADTUNNA VUOKRAA PALJU
KERROSTALO
77 m² Pohja, keskusta
76 m²
3 h, k, kph/wc, vh, parv. Heti vapaa tilava kolmio. III krs 3 h, k, vh, kph, las. parv. Heti vapaa valoisa läpitalon (ylin). Ihastuttava sijainti luonnon lähellä. Rv. 1973. huoneisto. Yhtiössä käyttövesiputket ja ikkunat uusitMaalämpö. ET E 2013. Vhp. 53.000 €. tu. Kaukolämpö. ET E 2018. Vhp. 47.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
på trailer, fr. för 8-10 personer alk. trailerilla, 8-10 henkilölle
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
60
€
i hela västnyland! koko läntisellä uudellamaalla! www.
.fi
044 788 7609
Nro 23 Torstaina kesäkuun 10. pnä 2021
.
Kalojen kulkua tutkitaan Billnäsin voimalaitospadolla
Uudenlainen rakenne ohjaa kalat alavirtaan ensimmäistä kertaa Suomessa (Raasepori) Lohien alasvaellusta tutkiva hanke on alkanut Billnäsin voimalaitospadolla. Tutkimuksen aikana kalatien yhteyteen rakennetaan erillinen kalojen alasvaellusta ohjaava laituri- ja ohjainrakenne. Tavoite on, että kalanpoikaset pääsisivät vaeltamaan voimalaitoksen ohi alavirtaan turvallisesti. Tutkimuksessa tarkastellaan lohen vaelluspoikasia, joihin on kiinnitetty lähettimet. Lähetinkalat vapautetaan voimalaitoksen yläpuolella Mustionjokeen. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää vaelluspoikasten käyttäytymistä voimalaitoksilla sekä arvioida alasvaellusrakenteen toimin-
taa ja kalatien soveltuvuutta alasvaellukseen.
Pian pääsee kalatiellekin Kaloja ohjaa metalliketjuista koostuva aitarakenne, joka on kiinnitetty kalatielle johtavan ponttoonisillan alla. Oletus on, että kalat väistävät aitarakennetta ja ohjautuvat kalatiehen turbiinin sijaan. Hanke on pilotti, eikä vastaavaa rakennetta ole aiemmin toteutettu Suomessa. -Hankkeessa yhdistämme alasvaellusohjaimen, kävelysillan ja luontopolun kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä. Olemme myös iloisia, että voimme pian avata kaikille kiinnostuneille
Kansainvälisesti merkittävä
Kalatielle johtava näköalasilta on määrä avata yleisölle juhannukseen mennessä Billnäsin voimalaitospadolla. Katselutasannetta laajennetaan vielä ja osa kaiteista puuttuu.
Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä havainnoimassa radiolähetinkaloja Mustionjoella. (Kuva: LUVY / Joonas Tammivuori)
kudun jälkeen myös hauet. Tutkimuksesta saatiin tärkeää tietoa alasvaelluksen onnistumisesta ja Billnäsin alasvaellusrakenteen suunnittelu aloitettiin.
pääsyn Billnäsin kalatielle, Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström sanoo. Jokeen on rakennettu silta, jota pitkin Mustionjoen pohjoisrannalta pääsee voimalaitospadolle, josta avautuu näkymä kalaportaisiin. Katselutasanteen laajennus on vielä työn alla ja osa kaiteista puuttuu. Nordström lupailee, että silta ja tasanne saadaan avattua yleisölle juhannukseen mennessä.
Alasvaellus on tärkeä osa lohikalakantojen elinkiertoa ja palautumista Mustionjokeen, sillä ilman alasvaeltajia ei ole kudulle nousijoitakaan. Kalojen vaellusta joesta merelle on tutkittu viime vuosina yhä enemmän ja tulokset ovat usein lohduttomia. -Edellisen kerran lohien alasvaellusta tutkittiin Mustionjoella vuonna 2017. Tuolloin poikaset joutuivat kulkemaan voimalaitospadon ja turbiinien läpi tai ohijuok-
sutuksen yhteydessä. Billnäsin voimalaitoksen kohdalla poikastuho oli suurta. Åminneforsissa kalanpoikaset selviytyivät merkittävästi paremmin, koska siellä on erilainen voimalaitosturbiinityyppi, hankepäällikkö Jukka-Pekka Vähä kertoo. Tutkimustulosten perusteella ennen kalateiden rakentamista vain pieni osa kalanpoikasista selvisi jokivaelluksesta Mustionkoskelta jokisuulle. Kaloja uhkaavat
Raaseporin kaupunki sai tänä vuonna Nousu-ohjelmasta osarahoituksen, joka mahdollistaa alasvaellusrakenteen toteuttamisen. -Teemme Mustionjoella merkittävää ja jopa kansainvälisestikin mielenkiintoista tutkimusta, kun selvitämme kalatien ja ohjainrakenteen vaikutuksia kalojen kuolleisuuden vähentämiseen, hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä sanoo. Vuonna 2020 valmistuneet, kalojen nousun mahdollistavat Billnäsin ja Åminneforsin kalatiet avattiin jälleen toukokuun alussa. Samaan aikaan kalateillä on käynnissä myös ylösvaelluksen seuranta. Hanketta tukee maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelma, joka parantaa vaelluskalojen elinoloja Suomen virtavesissä. Aineiston tuottamiseen on saatu EU:n Life-hankerahoitusta. Tutkimuksen toteuttaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Luonnonvarakeskuksen, Kalaja vesitutkimus Oy:n ja Raaseporin kaupungin kanssa.
Syy tyypillisesti polttoainevuodoissa
Kiskobussissa taas tulipalo, VR tarkastaa koko kaluston
Kaukoliikenteen taajamaliikenteessä käytettävässä kiskobussissa syttyi taas viime viikolla tulipalo, jonka syytä tutkitaan. Varmistuakseen kaluston turvallisuudesta VR on päättänyt tarkastaa kaikki liikenteessä olevat 15 kiskobussia. Ne ovat poissa liikenteestä arviolta noin viikon. -Junaliikenteen turvallisuus on meille ykkösasia ja haluamme olla täysin varmoja siitä, että kaikki liikennöivä kalustomme on täysin turvallista. Siksi teemme kiskobusseille täydentävät kuntotarkastukset ennakoivana varotoimenpiteenä, VR Groupin liikenne- ja turvallisuusjohtaja Nina Mähönen tiedottaa. Kiskobusseilla liikennöidään kaukoliikenteen taajamaliikenteessä eri puolilla
Suomea. Vuorot korvataan tarkastuksen ajaksi linja-autoilla.
Useita tulipaloja Kiskobusseilla liikennöidään myös Hangon ja Karjaan välillä, mutta reitti korvattiin linja-autoilla ratatöiden vuoksi maanantaista alkaen. Ratatyöt jatkuvat loppuvuoteen. Karjaan ja Hangon välillä liikennöivä kiskobussi syttyi palamaan Tammisaaressa toukokuun puolivälissä. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle junan akselistossa ja alustassa paloi liekillä. VR:n kalustojohtaja Joonas Roivainen kertoi tuolloin Etelä-Uusimaan haastattelussa, että junien ajomoottorien vaimennus ei ole täysin optimaalinen, ja tulipalojen syy on tyypillisesti polttoainevuodoissa. Kiskobusseissa on syttynyt
lukuisia tulipaloja runsaan 10 vuoden aikana ja niitä on ollut myös Hanko-radalla. Kaikissa tapauksissa on vältytty henkilövahingoilta. Vuoden 2009 lopulla kiskobussin alustassa syttyi Lappohjan kohdalla tulipalo, jonka syyksi ilmoitettiin vaunun alla kulkevien kaapeleiden ylikuumeneminen. Kesällä 2011 kiskobussi kärähti Karjaan rautatieasemalla, jolloin tulipalo oli junan moottoritilassa. Vuoden 2012 kesällä VR päätti korvata kiskobussit vanhoilla pikajunilla tulipalovaaran vuoksi. Tuolloin kahdessa kiskobussissa oli huomattu pienen ajan sisällä vika, joka oli aiheuttanut tulipalon junan moottoritilassa. VR tiedotti tuolloin, että se tarkastaa kaikkien kiskobussien moottoritilat ja tekee tarvittavat
korjaukset. Vuonna 2013 Skogbyssä kiskobussin moottorin rikkoutumisesta muodostui savua, mutta varsinaiselta tulipalolta vältyttiin. Vuonna 2018 Dragsvikin tienoilla kiskobussin matka keskeytyi jälleen tulipaloon, jonka syy oli moottorin tekninen vika.
Perusongelma pysyy Taajamajunilla ajetaan matkustajaliikennettä viidellä rataosuudella eri puolilla maata. Tsekkiläisvalmisteisissa dieselkäyttöisissä kiskobusseissa ei ole erillistä veturia. Tulipalot junissa ovat harvinaisia, ja kiskobussit korostuvatkin tässä tilastossa. Paloherkästä polttoaineesta johtuen tulipalojen riski on dieselkäyttöisessä kalustossa suurempi. Jatkuu sivulla 5.
Kiskobussi syttyi tuleen viime viikolla Pohjois-Savossa. Edellisen kerran taajamajunassa kärähti Tammisaaressa toukokuun puolivälissä. VR on päättänyt tarkastaa taas koko kaluston varotoimenpiteenä. (Kuva: Pohjois-Savon pelastuslaitos)