Page 3

Suvi Ahlfors 31 vuoden kokemuksella! RIVITALO

Lounas

ma-pe klo 11-15

À la carte

OMAKOTITALO

Lunch

må-fre kl. 11-15

À la carte

Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin

Köket stänger en timme tidigare

ma-pe klo 15-22 la klo 12-22 su klo 12-17

må-fre kl. 15-22 lö kl. 12-22 sö kl. 12-17

ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi

Pohja

80 m² Pohja, Ansku

60/80 m²

Upeasti 2013 rem. Pohjan kirkonkylän palv. läh. 3 h, k, Alak. oh, k, kph, et. Yläk. 2 tilaa. Kell. var., tekn. tila, s. vh, kph, terassi, ulkovar. Rauh. alue, luonnonläh. mai- Päättyvän tien päässä. Kph rem. -13. Öljy-/puulämm. semat. Energialuokka: E. Hp. 85.000 €. Oma tontti 1980 m². RV. 1950. Ei e-tod. Hp. 59.000 €.

Suvi Ahlfors Oy LKV

Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa

Puh. 0500 505 838

suvi.ahlfors@kotikone.fi

Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi

Nro 40 Torstaina lokakuun 7. pnä 2021

.

Fiskari herättää ylpeyttä, Pohja myötätuntoa

”Asenne ratkaisee, viihtyykö paikkakunnalla vai ei” (Raasepori) Kaupungin teettämän empatiatutkimuksen mukaan Pohja herättää kansalaisissa selvästi enemmän negatiivisia tunteita kuin Raaseporin muut kaupunginosat. Raaseporilaiset tuntevat pääasiassa myötätuntoa Pohjaa kohtaan. Pohjalaiset itse tuntevat kuitenkin pääosin ylpeyttä, tyytyväisyyttä ja rakkautta.

Uusi koti lapsiperheelle Hiljattain äidiksi tullut Fia Sjöblad muutti Pohjaan kesä-

kuussa. Hänestä asukkaiden negatiivisuus ehkä perustuu vanhoihin ajatuksiin kaupunginosasta. -He, jotka ovat asuneet seudulla kauan, ovat ehkä väsyneet siihen, Sjöblad toteaa. Hän pitää kylän lämpimästä ja ystävällisestä ilmapiiristä. -Kaikki tervehtivät ja pysähtyvät juttelemaan. Täällä puhutaan melkein jokaisen naapurin kanssa, Sjöblad iloitsee. Sjöbladista Pohjassa asuminen vaatii sopeutumista, jotta pääsee kärryille kylän

arjesta ja sen tapahtumista. -Minusta täällä on hyvin toimintaa, kunhan tietää minä päivinä täällä tapahtuu mitäkin. Perjantaina on esimerkiksi kylätori ja lauantaina kirpputori. Täällä ei myöskään koko ajan pommiteta ilmoituksilla Facebookin kautta, vaan välillä tiedon saa lehdistä ja joskus paikallisten kautta, Sjöblad kertoo. Hän suhtautuu positiivisesti Pohjan tulevaisuuteen. -Täällä on kaikki, mitä lapsiperhe tarvitsee. Myös hintataso täällä on kohdallaan. Luulen, että Pohjassa on tapahtumassa jonkinlainen elpyminen, Sjöblad sanoo.

”Tämä on kiva paikka”

Leena Vaahtera ja Katriina Heinonen nauttivat Pohjan rauhallisuudesta ja hiljaisuudesta.

Pohjasta kotoisin oleva Leena Vaahtera ja paikkakunnalle äskettäin muuttanut Katriina Heinonen eivät oikein ymmärrä negatiivista asennetta Pohjaa kohtaan. Vaahtera pitää asennetta erityisen tärkeänä tekijänä siinä, viihtyykö paikkakunnalla vai ei. -Se riippuu luonteesta. Jos on positiivinen, niin pitää paikkakunnasta. Jos on negatiivinen, niin sitten ei tykkää mistään, Vaahtera sanoo. Hetken pohdinnan jälkeen rouvien mieleen tulee kuiten-

kin muutama epäkohta. -Pohja jää vähän syrjään eikä täällä myöskään ole palveluita. Täällä oli ennen lääkärinkin vastaanotto, mutta ei ole enää, Vaahtera harmittelee. Pohjan hiljaisuus ja luonnonläheisyys vetää Vaahteraa ja Heinosta puoleensa. He todella nauttivat elämästä Pohjassa kylän puutteista huolimatta. -Pohja on kaunis paikka. Olen juuri muuttanut tänne Espoosta ja minusta kylä on aivan ihana sekä hiljainen ja rauhallinen paikka, Heinonen kertoo. -Tämä on kiva paikka, Vaahtera vahvistaa.

Fiskarilaista yhteisöllisyyttä Vaikka Fiskari ja Pohja ovat vain kivenheiton päässä toisistaan, kaupungin teettämään kyselyyn vastanneiden keskuudessa näkemyserot kylistä ovat suuret. Fiskars kyläseura ry:n puheenjohtaja Pekka Palsanen arvelee löytävänsä tälle yhden selityksen. -Fiskari on Fiskars-yhtiön ansiota pystynyt kehittymään Pohjaa enemmän. Täällä on myös paljon harrastuksia, niin lapsille kuin vanhemmillekin.

Fia Sjöblad ja Theodora -vauva pistäytyivät viikoittaisella perjantaitorilla. Sjöbladin mielestä Pohjan pitäisi houkutella enemmän lapsiperheitä muuttamaan alueelle. Nämä seikat tietenkin vaikuttavat myös arvioihin omasta kaupunginosasta, hän sanoo. Palsanen toteaa, että ihmiset Fiskarissa saattavat niin ikään kokea vahvempaa yhteisöllisyyttä. Hän mainitsee kylän asukkaiden samanhenkisyyden ja kyläseuran

aktiivisuuden. Kylässä on myös enemmän ravintoloita ja kahviloita, jotka toimivat kokoontumispaikkoina. -Kyllä tämä tavallaan lintukoto onkin. Asiat ovat hyvin, mutta niiden eteen tehdään myös paljon töitä, Palsanen sanoo. -Oliver Heikkinen

Kaupunki selvitti kansalaisten tunteita brändityönsä osana

Pettymystä, tyytyväisyyttä ja mielihyvää Raaseporia kohtaan (Raasepori) Mitä tunteita Raasepori, Tammisaari, Karjaa, Pohja, Fiskari, Pinjainen, Mustio, Snappertuna, Tenhola ja Bromarv herättävät? Tätä kysyttiin Raaseporin kaupungin maaliskuussa teettämässä empatiatutkimuksessa, jossa pyrittiin selvittämään asukkaiden tunteita Raaseporia ja sen eri kaupunginosia kohtaan. Tutkimuksella kartoitettiin, millaisena Raaseporin brändi koetaan, ja projektissa pyritään myös lisäämään kaupungin tunnettuutta. Kaupungin mukaan tuloksia tullaan hyödyntämään strategiatyössä ja Raaseporin muussa kehitystyössä. Kyselyyn vastasi maaliskuussa noin 720 henkilöä, josta 620 asuu Raaseporissa, loput olivat ulkopaikkakuntalaisia. Suomenkielisiä vastaajia oli noin 240 ja ruotsinkielisiä 470. Koska ulkopaikkakuntalaisten vastauksia oli hieman alle sata, kyseiset tulokset ovat vain viitteellisiä.

Vähemmän lämpimiä tunteita Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia raaseporilaisista

tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan. Raaseporilaiset tuntevat Raaseporia kohtaan pääosin pettymystä (28%), tyytyväisyyttä (18%) ja mielihyvää (12%). Muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna negatiivisia tunteita on Raaseporissa hieman enemmän. Muualla asuvien keskuudessa positiivisten tunteiden osuus Raaseporia kohtaan on kuitenkin 80 prosenttia. Maan 10.000-50.000 tuhannen asukkaan kaupungeissa positiivisia tunteita on keskimäärin 77 prosentilla ja koko Suomessa 76 prosentilla asukkaista. -Tutkimus osoittaa, että kokemus Raaseporista jakaa kaupunkilaisia. Taustalla ovat muun muassa kuntaliitokset ja kaksikielisyys. Pettymys kertoo odotuksista, jotka eivät ole täyttyneet, tutkimuksen tehneen empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen sanoo. Pettymys (28 %) on tutkimuksen mukaan yleensä seurausta odotusten tai lupausten pettämisestä. Tunne syö optimismin, aiheuttaa lamaantuvaa tai välttelevää

käyttäytymistä ja vaikuttaa negatiivisesti muuttoliikkeeseen. Tyytyväisyys (18 %) kertoo odotusten täyttymisestä tutuissa ja turvallisissa olosuhteissa. Tyytyväisyys ei aktivoi kuntalaisia osallistumaan, mutta ei myöskään muuttamaan pois. Mielihyvä (12 %) kertoo hyvinvoinnista ja viihtymisestä.

Pohjasta eniten negatiivista Pohjan kohdalla negatiivisten tunteiden osuus on jopa 43 prosenttia, kun muissa kaupungin kylissä ja osissa ne ovat 3-28 prosenttia. Tammisaari herättää negatiivisia tunteita 28 prosentissa vastaajista. Karjaalla vastaava luku on 25, Mustiolla 13, Tenholassa 9, Pinjaisissa 7, Snappertunassa 6, Fiskarissa 4 ja Bromarvissa vain 3 prosenttia. Kaupunginosista Raasepori herättää eniten pettymyksen tunnetta, Tammisaari yleisimmin mielihyvää, Karjaa tyytyväisyyttä, Pohja myötätuntoa, Tenhola kiinnostusta ja tyytyväisyyttä, Mustio, Pinjainen, Snappertuna ja Bromarv kiinnostusta ja

Fiskari ylpeyttä. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten vastaajien kesken tunnekokemuksissa ei ole suuria eroja. Positiiviset tunteet jakautuvat kieliryhmittäin 58 (suomenkieliset) ja 60 (ruotsinkieliset). Naisten tunteista 62 prosenttia on positiivisia, miehillä vain 54 prosenttia. Kaupungin herättämistä tunteista mainitaan sanallisesti mm. kielipolitiikka ja ”endast Ekenäs som räknas”, sekä huono talous ja huonot päätökset.

Voimakkaat tunteet kotikylästä Tutkimuksessa vertailtiin Raaseporia sen yhdeksään suurimpaan kaupunginosaan. Asukkaat tuntevat yllättävänkin paljon positiivisia tunteita omia kotikontuja kohtaan. Esimerkiksi Fiskari herättää ylpeyttä sekä fiskarilaisten että kaikkien raaseporilaisten keskuudessa. Ulkopaikkakuntalaiset taas tuntevat sitä kohtaan ihailua ja kiinnostusta. -Asukkaat tuntevat voimakkaita positiivisia tunteita omia kaupunginosia kohtaan, jotka ovat myös vahvoja brän-

dejä. Tämä on voimavara koko alueelle, kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist toteaa. Tuloksissa on myös poikkeuksia. Raaseporilaiset tuntevat pääasiassa myötätuntoa Pohjaa kohtaan. Pohjalaiset itse tuntevat kuitenkin pääosin ylpeyttä, tyytyväisyyttä ja rakkautta. -Myötätunto kertoo tyypillisesti toisten ahdingosta. Myötätuntoiset ihmiset ovat myötätunnon kohteen puolella ja haluavat auttaa. Myötätunto on tunteena positiivinen ja osallistava, kokoava yhteiskunnallinen voima, Järvinen kommentoi.

Hyökkäävääkin käyttäytymistä Tutkimuksessa analysoitiin myös, millaiseen käyttäytymiseen ihmisten kokemat tunteet johtavat. Tutkimuksen mukaan 29 prosenttia raaseporilaisista on positiivisia ja sitoutuvia. Järvisen mukaan voidaan olettaa, että tämä ryhmä jakaa ja kertoo Raaseporista positiivisessa hengessä. Melkein kolmannes raaseporilaisista on positiivisia, mutta passiivisia, ja 38 prosenttia negatiivisia ja la-

maantuvia. Koko Suomeen verrattuna tämä ryhmä on Raaseporissa keskimääräistä suurempi. Pienin ryhmä on negatiivisesti sitoutuvat vastustajat, joita on Raaseporissa kaksi prosenttia. Tämä ryhmä voi käyttäytyä jopa hyökkäävästi sosiaalisessa mediassa. Muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna Raaseporissa on jopa vähemmän vastustajia. -Sosiaalinen media voi usein antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta. Voi helposti luulla, että siellä jaetut mielipiteet edustavat enemmistöä ja heijastavat yleistä totuutta. On kiinnostavaa huomata, että itse asiassa vastustajia on yllättävän vähän, Raaseporin kehityspäällikkö Jennifer Gammals sanoo. Empatiatutkimuksen malli perustuu Geneven yliopiston tutkimukseen ja tutkimusmetodiin (Geneva Emotion Wheel). Vastausvaihtoehtoina on 10 negatiivista ja yhtä monta positiivista tunnetta sekä ei tunnetta -vaihtoehto. Tieto kerättiin avoimella verkkokyselyllä mm. sosiaalisen median kautta.